viittomat kommunikoinnissa

Samankaltaiset tiedostot
MIKSI TUKIVIITTOMAT?

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin

Lataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Lataa

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

PAPU-SAMMAKON PASSI. Nimi: Papu Syntymäaika: Ilmeet, eleet, kuvat, viittomat, blisskieli

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

k o m m u n i k o i n n i s s a

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

y h t e i s e e n k i e l e e n

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

Ensiapua kommunikointiin

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

MILLAINEN MINÄ OLEN?

Päivi Homanen Satakieliohjelma Tampere

Kaikille avoin hiihtokoulu

Ilmaisun monet muodot

Nimi: Papu Syntymäaika: Äidinkieli:

Loppuraportti. Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena. -hanke ( )

Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

K u vat. k o m m u n i k o i n n i s s a

TILANNETAULUT AVUKSI KOMMUNIKOINTIIN AFAATTISEN POTILAAN JA HOITAJAN VÄLILLE

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie Saarenkylä gsm

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

KURR KURR. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen

K U VAT k o m m u n i k o i n n i s s a

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

Kommunikoinnin työvälineitä terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

SUOMI TOISENA KIELENÄ TIETOA VARHAISKASVATUKSEN HENKILÖKUNNALLE JA LASTEN HUOLTAJILLE

SSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

Kielellinen erityisvaikeus

Hau hau - hauva - musta koira murisee teoriaosa ja harjoituksia Lindforsin säätiö, 33. Ääninuppi palapelit Sari Satuli, 20

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä


Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Knuutilankankaan päiväkodin toimintasuunnitelma

Tämä toimintamalli on koottu osana opinnäytetyötä

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen

Miten opetan suomea? luento CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Herukan päiväkodin toimintasuunnitelma

puhevammaisten tulkkauspalvelusta

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

Kyselylomake vanhemmille lapsen vastaanottoa/tutkimusjaksoa varten

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Perehdytysopas Kuopion Perheentalon viestintään

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto

LAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma


Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Transkriptio:

viittomat kommunikoinnissa

Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7 MILLOIN TUKIVIITTOMIA?... 8 VIITTOMAT PIENEN LAPSEN KANSSA... 9 VIITTOMAT AIKUISEN KOMMUNIKOINNISSA...10 MISTÄ VIITTOMIA?...11

Mitä tukiviittomat ovat? Tukiviittomat ovat viittomakielestä lainattuja viittomia. Tukiviittominen ja viittomakieli ovat erilaisia ilmaisutapoja. Viittomakieli on äänetön kieli, kuurojen äidinkieli, jolla on oma kielioppi. Tukiviittomia käytetään aina puheen rinnalla ja puhutun kielen mukaisessa sanajärjestyksessä. Tukiviittominen on ilmaisutapa, jossa käytetään yksittäisiä viittomia puheen rinnalla. Puheen ja viittomien yhtäaikainen käyttö tukee puhutun kielen ymmärtämistä. MIKSI TUKIVIITTOMAT? Puheen ja viittomien yhtäaikainen käyttö tukee puhutun kielen ymmärtämistä. Viittomat tarjoavat myös ilmaisukeinon, jos puhe ei kehity odotetulla tavalla. Kun käytät tukiviittomia läheisesi kanssa, puhu normaalisti ja viito samalla. Viito puheestasi keskeiset sanat. Esimerkkejä (viitottavat sanat korostettu) Nyt lähdetään ulos. Haluatko mennä pyöräilemään? Viittomien käyttö perustuu näköaistin kautta tapahtuvaan viestintään. Asioiden hahmottaminen näkemällä voi olla viittomia tarvitsevalle henkilölle kuulonvaraista hahmottamista helpompaa. Tule syömään. Otatko banaanin vai omenan? 3

Viittomat opitaan mallista Viittomia kommunikoinnissaan tarvitseva henkilö oppii viittomat lähi-ihmisten näyttämästä mallista. Tämän vuoksi vanhemmat ja muut lähi-ihmiset ovat avainasemassa, kun aletaan opetella tukiviittomia. Vasta kun vanhemmat ja muut päivittäiset kommunikointikumppanit käyttävät viittomia puheen rinnalla, voi viittomia tarvitseva henkilö omaksua ne keinoiksi ymmärtää ja ilmaista itseään. Viittomia opitaan parhaiten tilanteissa, jotka nivoutuvat arkeen ja ovat osa mukavaa yhdessäoloa. Valitse viittomat henkilön iän ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Monen mielestä helpointa on muistaa viittomia, jotka ovat hyvin 4 eleenomaisia ja kuvaavia (esim. TULLA, SYÖDÄ). Näitä kannattaakin sisällyttää viittomien opettelun alkuvaiheeseen. Myös perheenjäsenet (esim. ÄITI, ISÄ, MUMMO, VAARI), muut tärkeät ihmiset sekä erilaiset arkipäivän toimintasanat (esim. ISTUA, NUKKUA, JUOSTA) on hyvä ottaa käyttöön alkuvaiheessa. Moni lapsi ja aikuinenkin oppii viittomia leikkien, pelien sekä tuttujen laulujen ja lorujen avulla. Päiväkodissa niitä voi käyttää koko lapsiryhmän kanssa. Viittomien käytön rinnalla on hyvä muistaa käyttää myös eleitä, osoittamista ja ilmeitä.

Olen työssäni lasten parissa huomannut, että lapset keskittyvät kuuntelemaan paremmin, kun käytän tukiviittomia puheen rinnalla. (lastentarhanopettaja) 5

Ohjausta tukiviittomien opetteluun Tukiviittomien opetteluun kannattaa hakea ohjausta varsinkin alkuvaiheessa. Kun lapsella todetaan tarve tukiviittomien käyttöön, vanhemmat saavat ohjausta yleensä lapsen puheterapeutilta. Tarvittaessa puheterapeutti suosittelee perheelle kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta kunnan kustantamana palveluna. Kommunikaatio-opetuksessa ja -ohjauksessa harjoitellaan viittomia kunkin perheen tarpeisiin. Koska viittomat tapahtuvat käsien liikkeenä, niitä on hankala opetella pelkästään kirjoista ja kuvista. Siksi opettelussa tarvitaan toisen näyttämää mallia. Viittomakuvia voi hyödyntää aiemmin opittujen viittomien muistamisessa. Älä pelkää, että viitot väärin. Tärkeintä on, että lähdet rohkeasti kokeilemaan ja käyttämään viittomia! Tukiviittomakursseja voi kysellä myös kansalaisja työväenpistoista. 6 Viittomilla kommunikoiva lapsi tai aikuinen tarvitsee viittovia lähi-ihmisiä ympärilleen.

Viittomat omaksutaan omaan tahtiin Viittomista hyötyvä lapsi tai läheinen tarvitsee usein paljon aikaa ja mallia viittomien käytöstä ennen kuin niistä tulee hänelle ilmaisukeino. Saatat kuitenkin huomata pian, miten viittomisesi jäsentää tilanteita ja auttaa läheistäsi keskittymään puheeseesi. Tämä on vaihe, jossa omaksutaan viittomille merkityksiä. Vasta sen jälkeen hän voi alkaa käyttää niitä itse tarkoituksellisesti omassa ilmaisussaan. Voit aloittaa viittomien käytön vaikka vain yhdestä viittomasta ja laajentaa viittomavalikoimaa vähitellen. Mieti teidän arkeenne liittyviä, lapsellesi tai läheisellesi tärkeitä tai mieluisia asioita. viittomat Viittomista on monenlaista hyötyä kommunikoinnissa. helpottavat puhutun kielen ymmärtämistä. auttavat keskittymään kuunteluun. täydentävät omaa puhetta, jos sanojen löytäminen on vaikeaa tai puhe epäselvää. antavat ilmaisukeinon, jos puheella kommunikointi ei onnistu. kiinnittävät huomion oleellisiin asioihin viestissä, mikä helpottaa myös asioiden painamista mieleen. Mieti myös sellaisia asioita, joita lapsesi tai läheisesi ei pysty ilmaisemaan muilla keinoilla. Kirjaa ylös näihin asioihin liittyviä keskeisimpiä sanoja, sellaisia jotka toistuvat päivittäin tai jopa useita kertoja päivässä. Opettele sanoja vastaavat viittomat ja käytä niitä aina, kun sana esiintyy puheessasi. Kuvilla kommunikointiin verrattuna viittomilla on yksi selkeä etu: kommunikointivälineet eli kädet ovat aina mukana. 7

Milloin tukiviittomat? Tukiviittominen vahvistaa puheen ja kielen kehittymistä ja tarjoaa keinon kommunikoida jo varhain. Tukiviittomisesta hyötyvät lapset, joiden kieli kehittyy viiveellä ja joilla ei ole toimivaa kommunikointikeinoa. Joillakin henkilöillä puheenkehityksen häiriö on niin vaikea, että viittomista tulee heille pysyvä tapa viestiä. Tukiviittomien käyttö voidaan aloittaa myös aikuisiässä, jos henkilöllä on kommunikoinnin vaikeuksia. Kun henkilö kykenee suuntaamaan huomionsa toiseen ihmiseen, hänen kanssaan voi aloittaa viittomien käytön harjoittelun. 8

Viittomat pienen lapsen kanssa Viittomien käyttö on pienelle lapselle motorisesti helpompaa kuin puheäänteiden erottelu ja tuottaminen. Siksi lapset oppivat viittomia monesti nopeammin kuin sanoja. Tukiviittomien käyttö pienen, vasta kieltä opettelevan lapsen kanssa ei heikennä lapsen puhetta eikä kielenkehitystä. Pikemminkin viittomat tukevat ja jopa vauhdittavat kielellistä kehitystä. Usein tukiviittomien käyttö lisää lapsen puheyrityksiä sekä auttaa häntä hahmottamaan asioita kielellisinä symboleina. Monesti lapsen turhautuminen myös vähenee, kun lapsi saa tukiviittomien kautta keinon ilmaista itseään. Jos puhe kehittyy, se syrjäyttää jossakin vaiheessa luonnostaan viittomat. Viittomista tulisi kuitenkin jatkaa niin kauan kunnes lapsi sekä ymmärtää että tuottaa puhetta riittävästi. Lapsen kommunikoinnin kehittymisen kannalta on tärkeää, että viittovia aikuisia on niin kotona, päiväkodissa kuin koulussakin. Jotta sosiaaliset taidot voivat kehittyä, lapsilla olisi hyvä olla viittomismahdollisuuksia myös ikätovereiden kanssa. Lapset tuntuvat olevan tosi kiinnostuneita viittomista ja mielellään opettelevat niitä. Ja kun asia tulee lapsille kahta reittiä, visuaalisesti ja kuulon kautta, niin kyllä se vaikuttaa positiivisesti lasten mielenkiintoon ja keskittymiseen. (lastentarhanopettaja) 9

Viittomat aikuisen kommunikoinnissa Jos puhe ei kehity odotetulla tavalla, viittomista voi tulla pysyvä kommunikointikeino. Tällöin ne voivat olla osa henkilön kommunikointia eleilmaisun, yksittäisten sanojen tai kuvien rinnalla. Aikuisella on tärkeää olla riittävästi viittovia lähi-ihmisiä niin kotona kuin muissakin tilanteissa. Viittomataitoisten lähi-ihmisten puuttuminen kotona tai muissa toimintaympäristöissä kuten työ- ja päivätoiminnassa voi johtaa siihen, ettei viittomin kommunikoiva aikuinen tule ymmärretyksi eikä pysty ylläpitämään hankittuja kommunikointitaitoja. Työnantajan tulisi huolehtia siitä, että henkilöstö osaa käyttää viittomia silloin, kun yhteisössä on viittomia tarvitseva henkilö. Viittomia käytetään ilmaisukeinona myös epäselvän puheen tukena, mikäli henkilö ei tule puheella ymmärretyksi. 10

Mistä viittomia? Viittomia voi hakea internetistä, esimerkiksi viittomakielen sanakirjoista. Aiemmin opitun viittoman mieleen palauttaminen voi onnistua myös piirroskuvan avulla, mutta uusien viittomien opettelussa kannattaa suosia videokuvaa. Viittomia videoina SignWiki (http://finsl.signwiki.org) Suvi Suomen viittomakielten verkkosanakirja (http://suvi.viittomat.net) Lasten viittomasanakirja (http://aineisto.viittomakielinenkirjasto.fi/lastenviittomasanakirja/index.html) Piirros- ja valokuvia viittomista Papunetin kuvapankki ja kuvatyökalu (www.papunet.net/materiaalia) Tietoa ja materiaaleja tukiviittomien opetteluun Viittis viittomia perheille (Aivoliitto, www.aivoliitto.fi) Viittomat-teemasivu (Papunet, www.papunet.net/teemat) 11

Kun puhuminen tai puheen ymmärtäminen ei suju, avuksi voidaan ottaa tukiviittomat. Tähän oppaaseen on koottu tietoa tukiviittomista sekä esimerkkejä niiden käytöstä erilaisissa elämäntilanteissa. Oppaassa on myös vinkkejä tukiviittomien opetteluun. Opas on tulostettavissa osoitteessa: www.papunet.net/tietoa/esitteet tikoteekki Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki Viljatie 4 B, 00700 Helsinki puh 09 34809 370, tikoteekki@kvl.fi www.tikoteekki.fi Kuvat: Pekka Elomaa Graafinen suunnittelu: Jukka Luoma/MIGHTY Taitto: Anu Sallinen