Energia ja logistiikka jokaisen yrityksen asioita Toimitusjohtaja Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Energia ja logistiikka jokaisen yrityksen asioita Toimitusjohtaja Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-elinkeinopäivä 10.11.2005 Oulu Luovuutta ja realismia energia- ja logistiikkaratkaisuihin

Energia, logistiikka ja kilpailukyky Energia ja logistiikka ovat tärkeitä kasvu- ja kilpailukykytekijöitä Toisaalta talouskasvu lisää energian kulutusta ja liikennettä Molemmissa huolehdittava riittävän ja toimivan infrastruktuurin edellytyksistä Kaikkia energia- ja liikennemuotoja tarvitaan Energiaan ja liikenteeseen kohdistuu kustannuspaineita, joita pyrittävä ehkäisemään Energia- ja liikennepolitiikan lähtökohdaksi mahdollisuuksien luominen ei rajoittaminen 2

Kilpailukykyarviot ja realiteetit Suomen BKT henkeä kohden 16. korkein maailmassa Suomi ei ole 30 kiinnostavimman investointikohteen joukossa Suomalaiset investoinnit ulkomaille suhteessa kansantuotteeseen 5. korkeimmat OECD:ssa Suomessa korkea rakennetyöttömyys Kansantalouden tuottavuus EU:n 9. korkein Suomi ikääntyy nopeimmin EU:ssa Suomen vaihtosuhde heikentynyt pysyväisluonteisesti Suomen päämarkkinat hitaan kasvun alueilla Uhka tuotannon siirtymisestä ulkomaille koetaan suureksi 3

Energia ja logistiikka EU:ssa Energian ja logistiikan rooli Lissabon-strategiassa melko vaatimaton EU:n politiikan tavoitteena irrottaa energian ja liikenteen kasvu talouskasvusta sekä vaikuttaa eri energialähteiden ja liikennemuotojen osuuksiin - keskeisenä vaikuttimena ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristöhaittojen vähentäminen Suomelle toimivat energia- ja logistiikkajärjestelmät erityisen tärkeitä (kylmä ilmasto, pitkät etäisyydet ja energiavaltainen teollisuus) 4

Energian tarve kasvaa globaalisti ja EU:ssa Energian kokonaistarve kasvaa noin 2 % vuodessa, fossiilisten energialähteiden osuus kokonaiskäytöstä kasvaa Maailman sähkön tarve kasvaa noin 3 % vuodessa; Kiinassa sähkön saanti on jo talouskasvun pullonkaula EU:ssa riippuvuus energian tuonnista kasvaa; tuotantokapasiteettiin ja siirtoyhteyksiin ei investoida riittävästi 5

Sähkön kokonaiskulutus Suomessa kasvaa Ennuste TWh 120 100 2020: 106 TWh 2010: 96,5 TWh 2004: 86,8 TWh 80 60 Tilasto 40 20 0 1930 40 50 60 70 80 90 2000 2010 2020 Lähde: Energiateollisuus 6

Uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve kasvaa Nimellisteho (MW) 21000 18000 15000 12000 9000 7000 MW Uuden kapasiteetin tarve Teollisuuden CHP Kaukolämpö Muu lauhde Hiililauhde Ydinvoima Vesi- ja tuulivoima 6000 3000 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 7 Aikavälillä 1995-2003 Suomen sähköntuotannon kapasiteetti on kasvanut alle 15%, kun sähkön kulutus on lisääntynyt 22%. Lähde: VTT

Sähkön hankinta Suomessa monipuolista (86,8 TWh vuonna 2004) Öljy 2,1 % Kivihiili 18,2 % Nettotuonti 5,6 % Vesivoima 17,0 % Turve 7,5 % Tuulivoima 0,1 % Maakaasu 11,6 % Lähde: Energiateollisuus Ydinvoima 25,1 % Biopolttoaineet 11,7 % Jätepolttoaineet 1,1 % 8

Logistiikan merkitys lisääntyy globaalisti ja EU:ssa Globalisaation eteneminen lisää logistiikan merkitystä, kuljetetaan enemmän Toimitusketjut globalisoituvat Verkostoituminen ja tiedon hallinta avainasioita EU:ssa tavarakuljetukset kasvavat nopeammin kuin BKT, nopeimmin kasvavat tie- ja lentokuljetukset Infrastruktuuri muodostumassa pullonkaulaksi EU:n laajentuminen lisännyt kilpailua, mutta tuonut myös mahdollisuuksia Venäjän kasvavat tavaravirrat muuttavat markkinoita 9

Logistiikan tarpeet muuttuvat Suomessa Kotimaiset kuljetukset usein osa kansainvälisiä toimitusketjuja Logistiikassa korostuvat toimitusvarmuus täsmällisyys nopeus Toimitusketjun luotettavuus suuri haaste erityisesti kansainvälisten liikenneyhteyksien merkitys korostuu Logistiikkaketjun haavoittuvuus työmarkkinaselkkausten yhteydessä yhden päivän vientitulot ovat yli 120 miljoonaa euroa 10

Tarvitaan hyvätasoinen liikenneväylästö Liikenneväyläpolitiikka on liian lyhytjänteistä Pitkän aikavälin liikenneväyläohjelma on, mutta ei riittävää rahoitusta Myös väylien ylläpidon rahoitus ollut jo vuosia vajaa teiden ja ratojen ylläpitoon tarvitaan lisää 100 miljoonaa euroa vuodessa Budjettirahoituksen rinnalle kehitettävä muita rahoitusmalleja elinkaarimallista saatu hyviä kokemuksia Valtion kehysbudjetointi sopii huonosti pitkäjänteisiin hankkeisiin, kuten liikenneväyliin Liikenteeltä kerätään moninkertaisesti väyliin investoitava määrä 11

Väyläohjelman 2004-2007 tilanne Tilanne Pohjois-Suomen logistiikan kannalta: Hanke Aloitus Tornion meriväylä 2005 Raahen meriväylä 2006 Vt 20 Kuusamontie, Oulu 2006 Rataosa Seinäjoki-Oulu, 1. vaihe 2007 Vt 4 Kemin kohta ja sillat Rataosa Tampere-Seinäjoki Vt 4 Lusi-Vaajakoski ei päätöstä ei päätöstä ei päätöstä 12

Valtion tulot tieliikenteestä 1995-2004 7000 6000 5000 Milj. 4000 3000 2000 1000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 TA 2004 Auto- ja moottoripyörävero Ajoneuvovero Vero liikenne- ja autovakuutusmaksuista Polttoaineiden alv VUOSI Moottoriajoneuvovero Polttoainevero Alv autojen hankinnasta ja ylläpidosta Tienpitomenot Alv:n osalta arviointiperusteet muuttuneet v. 2001 Lähde: Tieliikenteen Tietokeskus. Auto- ja tieforum - paremman tiestön ja tieliikenteen puolesta 13

Kaikkia liikennemuotoja tarvitaan Elinkeinoelämä tarvitsee kaikkia liikennemuotoja Logistiikkapäätökset tehdään markkinoilla, kuljetusmuotojen markkinaosuuksia ei ohjata säädöksin Kullakin kuljetusmuodolla on oma roolinsa eri tuotteilla erilaiset kuljetustarpeet, tiekuljetuksille ei usein vaihtoehtoa Suomessa rautateillä korkea markkinaosuus verrattuna moniin muihin maihin Yhdistetyt kuljetukset kasvavat esim. juna-auto kuljetukset Oulu-Helsinki-Oulu reitillä kasvaneet noin 40 % vuosivauhtia, volyymi = 55 rekkaa päivässä pois maanteiltä 14

Tavaraliikennesuoritteen jakautuminen liikennemuodoittain vertailumaissa vuonna 2001 LIIKENNEINFRAN MERKITYS JA KESKEISET HAASTEET Holla nti Ra ns ka 0,02 0,08 Norja Englanti 0,03 0,01 Saksa Ruotsi 0,03 0,03 Suomi 0,02 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 tonnikm/as uk as Tie Ra ta Vesiväylät Le ntoli iken ne Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö 15

Itämeren alueen pääliikenneyhteydet tärkeitä LIIKENNEINFRAN MERKITYS JA KESKEISET HAASTEET Nordic Triangle Corridor IXA Corridor I Baltic Sea Motorway Corridor II Corridor VI Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö 16

Energiaan ja logistiikkaan kohdistuvia kustannuspaineita Markkinatilanne (kysynnän lisääntyminen, tarjonnan niukkuus) Polttoaineiden hintojen nousu Ympäristö- ja ilmastovelvoitteet investointikustannukset Taloudelliset ohjauskeinot (verot, maksut ja päästökauppajärjestelmä) 17

Nordpoolin sähkön vuosituotteiden ja päästöoikeuksien hinnat 18 Lähde: Energiakolmio

Energiakustannus suhteessa tuotannon jalostusarvoon eräillä toimialoilla 2003, % Koko energia Sähkö Tehdasteollisuus 8,7 4,8 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 19,1 11,8 Massa- ja paperiteollisuus 28,5 16,5 Sementin valmistus 23,2 11,8 Metallien jalostus 23,3 14,1 Petrokemian tuotteet 41,0 8,5 Peruskemikaalien valmistus 21,7 14,0 Lähde: Tilastokeskus, EK 19

Energiaverodirektiivin minimiverotasot ja Suomen sähkövero Suomen verot 2005 Direktiivin minimitaso Suomi/ EUmin Teollisuus, snt/kwh 0,44 0,05 8,8 Palvelut, snt/kwh 0,73 0,05 14,6 Kotitaloudet, snt/kwh 0,73 0,1 7,3 20

Logistiikkakustannuksia EU-maissa Iso-Britannia Hollanti Saksa Ranska Suomi 0 2 4 6 8 10 12 % liikevaihdosta Hallinto Kuljetus Sitoutuneen vaihto-omaisuuden korkokustannukset Varastointi Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö; European Logistics Association ELA 21

Päästökauppajärjestelmä Kattaa nykyisin energiantuotannon, öljynjalostuksen sekä paperin, teräksen, sementin ja kalkin valmistuksen Päästöoikeuksien jakoa kaudelle 2008-2012 valmistellaan KTM:n johdolla EU:n komissio tehnyt ehdotuksen lentoliikenteen mukaan ottamisesta Seuraavaksi ehkä tieliikenne ja meriliikenne? Suomi ja suomalaiset yritykset maksajan roolissa; sama riski liikenteen osalta 22

Muita taloudellisia ohjauskeinoja EU:ssa valmistumassa direktiivi teiden käyttömaksusta Energian säästön ja uusiutuvan energian edistämiskeinoina esillä valkoisten ja vihreiden sertifikaattien järjestelmät sekä syöttötariffit Liikenteen biopolttoaineiden edistäminen valmisteilla KTM:n työryhmässä Uusia ohjausjärjestelmiä ei pidä ottaa käyttöön purkamatta vanhoja; muutoin ongelmina järjestelmien yhteensopimattomuus ja kustannusrasitteen moninkertaistuminen 23

Tulevaisuuden haaste päätöksentekijöille (luovuutta ja realismia) Energia- ja liikennepolitiikan oltava mahdollistavaa, ei rajoittavaa Näkökulman muutos sisällytettävä kaikkiin strategisiin hankkeisiin: EU:ssa perusteilla korkean tason kilpailukyky, energia ja ympäristö ryhmä EU:n liikennepolitiikan (valkoisen kirjan) tarkistus meneillään ja logistiikkatiedonannon valmistelu käynnistymässä kansallinen energia- ja ilmastostrategia menossa eduskuntakäsittelyyn liikenteen kehitysohjelman toteuttaminen hallituksen linjattavana kansallinen elinkeinopoliittinen strategia valmisteilla KTM:sssä 24

Tulevaisuuden haaste jokaiselle yritykselle (luovuutta ja realismia) Varauduttava toimintaympäristön kehitykseen energiaja logistiikka-asioissa muutokset markkinoilla globaali kilpailu säädökset ja velvoitteet osaamisen ja muutosvalmiuden merkitys korostuu 25