Sivu 1 Mediapankkiohjelman toimintaympäristö, käyttötarpeet ja käyttäjät 45101 Kouvola Faksi 020 615 3054 etunimi.sukunimi@kouvola.fi
Sivu 2 Sisältö 1 Kuvienhallintajärjestelmän asettuminen Kouvolan kaupunkikonserniin... 3 2 Kuvienhallintajärjestelmä ja käyttöympäristö... 4 2.1 Nykytilanne... 4 2.2 Tavoitetilanne... 4 3 Kuva-aineiston tuottaminen kaupunkiorganisaatiossa... 4 4 Kuva-aineiston käyttö... 6 4.1 Tallentajat ja kuvailuun liittyvät erityistarpeet... 6 4.2 Kuva-aineiston käyttökohteet... 7 4.3 Kuva-aineistoon liittyvistä käyttörajoitteista... 9 4.4 Kuvien ja kuva-aineistojen käsittely- ja hallintasovellukset... 9 5 Liittymät muihin järjestelmiin... 9 5.1 Käyttöoikeuksien hallinta... 9 5.2 Yhteiset järjestelmät... 10 5.2.1 Asiakirjahallinta (Dynasty)... 10 5.2.2 Julkaisujärjestelmä (Stato)... 10 5.2.3 Muut järjestelmät... 10 5.3 Tekninen ja ympäristötoimialan järjestelmät... 10 5.4 Museotoimen järjestelmät... 11 6 Tekninen ympäristö... 11 6.1 Laiteympäristö... 11 6.1.1 Käyttöjärjestelmät ja tietokannat... 11 6.1.2 Työasemat... 11 6.1.3 Verkko... 11 6.2 Säilytys ja varmennus... 12
Sivu 3 1 Kuvienhallintajärjestelmän asettuminen Kouvolan kaupunkikonserniin Kouvolan kaupunkikonserni muodostuu konsernihallinnosta ja viidestä toimialasta: konsernihallinto, elinkeinotoimi, perusturvan toimiala, sivistyksen toimiala sekä tekniikka- ja ympäristötoimiala. Kuvia tallennetaan tulevaan järjestelmään kaikilla viidellä toimialalla. Toimialat jakautuvat tulosalueisiin ja yksiköihin, joilla voi olla erityisiä tarpeita aineiston käytön rajaamisessa ja/tai aineiston kuvailussa. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu Kouvolan kaupunkikonsernin rakenne. Tarkemmat organisaatiokaaviot löytyvät osoitteesta: http://www.kouvola.fi/paatoksenteko/luottamushenkiloorganisaatio.html Tulevaa järjestelmää hallinnoi Kouvolan kaupunki. Selaus- ja hakukäyttäjien perusjoukko muodostuu kaupungin työntekijöistä. Tällä hetkellä kaupungin henkilöstömäärä on noin 6000. Konsernilla on ulkoisia sidosryhmiä, joista osa liittynee tulevaisuudessa Ekstranetin piiriin. Sidosryhmille tulee voida luoda kontrolloidusti käyttöoikeus aineistoon.
Sivu 4 2 Kuvienhallintajärjestelmä ja käyttöympäristö 2.1 Nykytilanne Toimialoilla käytetään kuvia erityyppisiin julkaisuihin, kuten verkkoon, sähköisiin ja tulostettaviin dokumentteihin sekä painotuotteisiin. Kuvien löydettävyys ja hankinta on usein kunkin yksikön omalla vastuulla. Tällä hetkellä julkaisukelpoisten kuvien käyttöön, säilyttämiseen ja jakeluun ei ole olemassa yhtenäisiä käytäntöjä. Osa julkaisuihin tuotetusta materiaalista on kuvailua vaativaa aineistoa ja samalla osa organisaatiomuistia. Toimialoittaisessa tarkastelussa erottuu kolme selvää kuvajoukkoa viestinnälliset _ yhteiset tai toimialakohtaiset kuvat - esiintyvät kaikissa yksiköissä museotoimen kuvat - oma luettelointikäytäntö - teoskuvia - kulttuurisesti ja alueellisesti merkittävää aineistoa tekninen ja ympäristötoimen toimialakohtaiset kuvat - operatiivisesti erittäin merkittävää kuva-aineistoa - suuria kuvakokoja - toimialakohtaisia prosessointeja Kuvamassasta erottuu julkaisuarvo, toimialakohtainen tai laaja yhteiskäyttöisyys sekä dokumenttiarvo. 2.2 Tavoitetilanne Tavoitteena on luoda palvelu, jonka avulla eri toimijat voivat tallentaa, hallita ja säilyttää kuvaaineistoa Kouvolan kaupunkikonsernissa omaan ja/tai oman yksikön ja/tai oman toimialan ja/tai kaikkien toimialojen ja/tai organisaation ulkopuolisten kuvantarvitsijoiden käyttöön. Aineistoa varten luodaan sisällönkuvailukäytäntö ja luokitus siten, että se tukee tehokkaasti haettavuutta. Metatiedon tallentamisen tulee olla mahdollisimman pitkälle tuettu ja automatisoitu siten, että kuvailun vaatima työ ja tehokas haettavuus sekä kuva-aineiston käytettävyys optimoidaan työhön ja toimintaan liittyviä tarpeita vastaaviksi. Kuva-aineistot tarvitsevat vakaita säilytyskäytäntöjä. 3 Kuva-aineiston tuottaminen kaupunkiorganisaatiossa Kuva-aineistoa tuotetaan kaikilla toimialoilla. Jokaisella yksiköllä on omaan toimintaan, työarkeen ja tapahtumiin liittyviä valokuvia. Joillakin yksiköillä on toimialaan vahvasti sidottuja operatiivisia
Sivu 5 kuvia. Kaikkien toimialojen aineistoissa on julkaisukelpoisia kuvia, joita käytetään mm. esitteissä ja lakisääteisissä julkaisuissa. Näiden kuvien osalta käyttöoikeudet ja tekijänoikeudelliset asiat tulevat järjestelmän hallinnoitaviksi. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kuva-aineiston tuottajatahoja ja kunkin tahon tuottaman kuva-aineiston piirteitä. Lisäksi taulukossa on kuvattu tuottajaryhmittäisiä erityistarpeita kuva- Kuva-aineiston tuottajat Kuva-aineiston piirteet Järjestelmään liittyvät erityistarpeet Valokuva-aineiston tuottajat -kaikki toimialueet -valokuvaajat -tiedottajat -muut dokumentoijat (tilannekohtaiset kuvaajat) Tekninen ja ympäristötoimialan tuottajat Museotoimen kuvaaineiston tuottajat -valokuvaajat -digitoijat -tutkijat: konservointi, arkeologia (dokumenttikuvia, työkuvia) -Valokuvia -Vaihteleva elinkaari,osa pitkän säilytyksen aineistoa -Valokuvien peruskuvailu -Toimialakohtaisia ja kuvakohtaisia käyttörajoitteita - Digikamera- ja puhelinkamerakuvia, mahdollisesti videoaineistoa - Paljon kuvia yksittäisestä kohteesta - Lyhyen ja pitkän elinkaaren aineistoa - Tarve luoda yhteinen kuvailutieto kuvajoukolle - Runsaasti pitkän elinkaaren aineistoa - Kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyvät kuva-aineistot, jotka vaativat toimialakohtaista haettavuutta - Valokuvien lisäksi tähän kuuluu piirros ja kartta-aineistoa (AutoCAD-ja Xcity -aineistot). - Paperille tai muoville arkistoitujen kuvien digitaaliset versiot selailua varten. -Runsaasti pitkän elinkaaren aineistoa -Museotoimen kokoelmien arkisto-ja teoskuvat -Valokuva-arkiston digitoidut analogiset -Työkuvilla lyhytaikaista säilytystä -Arkistokuvilla pitkäaikaissäilytys -Kuvankäsittelyyn ja julkaisuvälineisiin liittyvä yhteensopivuus (Esim. Adoben PhotoShop ja InDesign sekä Corelin Paint Shop Pro) -Julkaisutyypin mukaisen kuvakoon ja -laadun saanti -Tekijänoikeuksien hallinta: käyttölupasopimukset ja käytön kontrolli (mm. ostettuja kuvia rajoitetulla käyttöoikeudella) -Osa aineistosta selattavissa ja jaeltavissa Internetissä -Kuvien jakelutarve URL-linkityksenä - Kohde-, hanke-, ja toimialakohtaisen metatiedon tarve - Kuvan paikannustiedon saaminen metatietoihin on tarpeen kohdetiedon lisäksi - Kuvien jakelutarve URL-linkityksenä - Toimialakohtainen metatietotarve - Kuvien jakelutarve URL-linkityksenä - Aineistossa on suuria tiedostoja - Hankekohtaisen aineiston hallinta - Sähköinen arkistointi/dokumenttien hallinta -Konversiot Musketista -Oma luettelointikäytäntö -Teoskuvien ja digitaalisten arkistokuvien jakelu asiakkaalle -Kokoelmien julkaisu Internetissä -Tekijänoikeuksien hallinta Taulukko 1. Kuvapankin kuva-aineiston tuotantolähteet, kuvatyypit ja aineiston käyttöön liittyviä erityispiirteitä.
Sivu 6 Kuva-aineiston kuvailu- ja metatietotarpeet vaihtelevat. Kaikilla toimialoilla on valokuva-aineiston perustallennusta. Perustallennuksesta poikkeavia tarpeita on seuranta- ja valvontakuvien tallennuksessa, teknisen ja ympäristötoimen aineistossa ja museotoimen aineistossa. Valokuva-aineistoon kuuluvat ne digitaaliset otokset, joiden oletettu kuvailutietotarve on: kuvanimi, aika, paikka, kuvaaja, kuvaus, asiasanat, käyttörajat, julkaisuoikeustieto, omistaja ja säilytysaika. Valokuva-aineiston osalta sama kuvailurakenne kattaa pääsääntöisesti kaikkien toimialojen julkaisu-, säilytys- ja haettavuusominaisuuksien vaatimukset. Tekninen ja ympäristötoimella on toimialakohtaista, yksiköiden välistä käyttöä kuva-aineistolle. Kuvailussa vaaditaan tietoa kohteen sijainnista, hanketietoa, tekijätietoa ym. toimialaerikoistunutta kuvailutietoa. Tulevaisuudessa sähköinen arkistointi mahdollistaa arkistoitujen kuvien hajautetun selaamisen ja parantaisi löydettävyyttä. Museotoimessa kuva-aineisto on olennainen osa kokoelmien hallintaa. Kuva-aineistoon liittyy oma luettelointikäytäntö, joka vaatii erikoistunutta suunnitelmallisuutta metatietomääritykseen ja metatiedon hallintaan. Museotoimen kokoelmat ovat omassa Musketti-ohjelmassaan. Arkistokuviin liitetään mahdollisimman tarkat kuvailutiedot oman luettelointikäytännön mukaan: teos-, tekijä-, ajoitus- ja paikkatietoa, kuvailu, asiasanat, sijaintitiedot, tiedot kuvan teknisistä ominaisuuksista ja muuta ominaisuustietoa (Dublin Core ja IPTC). Erillisiä kokoelmia on useita. Valokuvakokoelmat ovat vielä suurelta osin digitoimatta. Digitointi nopeuttaisi arkistokuvien etsimistä. Hakujärjestelmä parantaisi kuva-aineiston säilyvyyttä, kun alkuperäisten kuvien fyysinen käsittely vähenee. Tällöin myös jakelu automatisoituisi ja vapauttaisi resursseja kuviin liittyvästä manuaalisesta jakelusta. 4 Kuva-aineiston käyttö 4.1 Tallentajat ja kuvailuun liittyvät erityistarpeet Edellä olevassa taulukossa on ryhmitetty eri tahoja, jotka tuottavat kuva-aineistoa. Kuvien tallennuksen hoitavat tyypillisesti kuvaajat itse. Tallentaja vastaa kuviin liittyvästä, käyttötarpeen mukaisesta kuvailusta. Julkaisuaineistoa tuottavat henkilöt hankkivat kuva-aineistoa myös muilta kuvaajilta ja tallentavat aineistoa kuvapankkiin. Valvonta- ja seurantakuvien tuottajat tallentavat suuria kuvajoukkoja samasta kohteesta. Tällöin koko kuvajoukon kuvat on voitava kuvailla samoilla kuvailutiedoilla ja kertatallennuksella. Seuraavassa taulukossa on kuvattu henkilöryhmiä, jotka kiinnittävät, luovat ja muokkaavat kuvakohtaiset metatiedot.
Sivu 7 Tallentajatyyppi Organisaation valokuvaaineiston tallentajat -usein valokuvaaja itse -tallentajia kaikilla toimialoilla Julkaisuaineiston tuottajat (kaikilla toimialoilla) Seuranta- ja valvontakuvaajat (tekninen ja ympäristötoimiala) Tekninen ja ympäristötoimialan erikoistuneen aineiston tallentajat Museotoimen kuva-aineiston tallennus Aineiston kuvailuun liittyvät tarpeet -helppokäyttöinen, selkeä ja pelkistetty tallennuskäytäntö: käsin tallennettavan kuvailutiedon määrä on optimoitu hyvän haettavuuden kanssa -kamerasta saatavan metatiedon automaattinen tallennusmahdollisuus -kuvailutietojen muokkaus on mahdollista -käyttörajoitukset voitava ilmaista -kuten valokuvaajilla -ostettujen ja ulkoa hankittujen kuvien käyttöoikeuksien lupamenettely ja -hallinta -kuvien henkilöiden nimet ja käyttöluvat sekä kuvatekstitiedot -kuvan/kuvajoukon liittäminen useisiin eri kategorioihin -hierarkkinen kategoriajako -käyttöoikeus voitava määrittää kategoriakohtaisesti; periytyvyys -kuvajoukkojen yhteiskuvailu niin, että kuvajoukko on haettavissa seuraavantyyppisistä, erikoistuneista luokista: hanke, kohde, sijainti, toimintalaji ja/tai muu määritetty luokka -kuvien käyttöoikeus on voitava määrittää henkilö- ja ryhmäkohtaisesti -pitkäaikaissäilytykseen asettuvia kuvia: esim. autocad-ja xcity-järjestelmistä tulevia kuvia eri formaateissa -kuvailutietotarve määrittyy toimintaympäristön mukaan ja poikkeaa valokuvien kuvailusta -museotoimen oma, erikoistunut kuvailukäytäntö teos-, arkisto- ja työkuville (palvelee mm. kokoelmien- ja tekijänoikeuksien hallintaa. Vaatii omia haettavuus-ja raportointikäytäntöjä sisältöaineistosta, käytössä Musketti) Taulukko 2. Kuva-aineiston tallentajat ja kuvailutarpeen vaihtelu. Kuva-aineistoa tallennetaan järjestelmään karkeasti ottaen kolmen tyyppisesti ja näihin kolmeen tyyppiin liittyy yleisiä tai toimialakohtaisia sovelluksia. Kaikki toimialat kattava kuvienhallintatarve on valokuvien hallinta. Toisena tyyppinä on tekninen ja ympäristötoimen erikoistunut, operatiivisen kuva-aineiston hallinta ja kolmantena museoiden kokoelmien hallinta. Tallennustoiminnoilta edellytetään helppokäyttöisyyttä. Tavoitteena on huomioida tallennustyön helppous ja samalla varmistaa monipuoliset hakuominaisuudet. Kuvien tehokkaassa haettavuudessa tarvitaan välineiksi sanahakua ja tarkennettua boolehakua. Haun rajauksessa ja tarkennuksessa tulee voida käyttää rajauksia mm. toimialoittain ja jollakin käyttötarkoitusta tukevalla tavalla. Kaikilla toimialoilla tuotetaan jatkuvasti julkaisuja, joihin tarvitaan kuva-aineistoa aiheeseen liittyen. Yksi julkaisemiseen liittyvä vaatimus on, että kuvia julkaisukäyttöön ladattaessa käyttäjä saa tiedon valitsemiensa kuvien mahdollisista käyttöoikeusrajoitteista. Käyttöoikeuksien hallinta rakentuisi esim. kuvan mukana tallennetusta tiedosta ja kuvan käyttäjän toimenpiteistä lupamenettelyn suhteen. 4.2 Kuva-aineiston käyttökohteet Seuraavaan taulukkoon on koottu kuva-aineiston käyttökohteita eri yksiköistä.
Sivu 8 Toimialat/ Yksiköt Konsenihallinto viestintä Tekninen ja ympäristötoimiala Perusturvan toimiala tilaajahallinto aikuissosiaalipalvelut kotihoito ja vanhuspalvelut lapsiperhepalvelut terveydenhuolto Sivistyksen toimiala hallinto varhaiskasvatus liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut perusopetus- ja II-asteen koulutuspalvelut kansalaisopisto museot kirjastopalvelut Kuva-aineiston käyttökohteet Ulkoinen ja sisäinen viestintä. Markkinointi (Kuviin liittyviä erityistehtäviä: Kuvaoikeuksien jakaminen ulos. Nettikäyttö www-puolella, intra- ja mahdollisesti ekstranet-puolella, käyttöoikeusasiantuntijuus.) Markkinointi, julkaisut, nettijulkaisut ja dokumentointi (sähköinen arkistointi) Nettisivut, intranet, extranet, esitteet, julkaisut, esitysgrafiikka, julisteet, selvitykset, suunnitelmat, raportit esitykset (ppt), esitteet nettijulkaisu, esitteet, muut painotuotteet Nettijulkaisu, esitteet, julisteet, muut painotuotteet nettijulkaisu, oppaat, oppimateriaali, oppilastyöt opinto-oppaat, julisteet, nettijulkaisu, ilmoitukset Kokoelmien hallinta (Musketti-ohjelma), kuvakokoelmat, tutkimus, julkaisut, esitteet, myytävät painotuotteet, nettijulkaisu, esitysgrafiikka nettijulkaisu, esitteet, julisteet, muut painotuotteet Elinkeinotoimi hallinto Kouvolan matkailu Innovation Markkinointi, julkaisut, esitteet, nettijulkaisu Matkailu-, tapahtuma ja seutumarkkinointi. Julisteet, julkaisut, esitteet, oppaat, nettijulkaisu Tilaliikelaitos Kiinteistöjen hallinnan työasiakirjat, nettijulkaisut, digikamerakuvat Taulukko 3. Esimerkkejä kuva-aineiston käyttökohteista toimialoittain Taulukossa on mukana edustava otos kaupungin eri toimialojen yksiköistä. Kuvia käytetään monen tyyppisissä julkaisuissa, printti- ja nettimediassa. Kuvia käytetään myös esitysgrafiikassa ja työasiakirjoissa. Työkohteita dokumentoidaan kuvasarjoina, oppilastöitä dokumentoidaan, luodaan kuvakokoelmia. Yhteiskäyttöisyys on tällä hetkellä hyvin vähäistä ja erityisratkaisujen varassa. Kuva-aineistolle tarvitaan yhteiskäyttöisyyttä. Toisaalta tarvitaan mahdollisuus luoda erillisiä
Sivu 9 kuvakokoelmia, joiden käyttö voidaan rajata esim. omaan yksikköön tai muulle määritellylle ryhmälle. Lisäksi kuvakokoelmia on tarpeen tuottaa selattavaksi ja/tai haettavaksi ja/tai jaettavaksi muille kaupungin sidosryhmille. Kuvakokoelmia pitää voida tuottaa myös Internetiin avoimesti jaeltavaksi. 4.3 Kuva-aineistoon liittyvistä käyttörajoitteista Kuva-aineistoon kohdistuu käyttörajoituksia henkilö-, henkilöryhmä-, yksikkö- ja/tai toimialakohtaisesti. Käyttörajoitus tai mahdollinen julkaisuoikeus määrittyy tällä hetkellä kuvakohtaisesti. Kuvan haltija vastaa pääsääntöisesti kuvan käytöstä, saatavuudesta ja säilytyksestä. Tavoitteena on, että kuvienhallintajärjestelmään siirryttäessä kuvan tallentaja määrittää ominaisuustiedoissa, onko kuvalla julkaisuoikeus. Kuvan tallentaja tai kuvakokoelman omistaja asettaa rajat kuva- tai kuvakokoelmakohtaisiin selausoikeuksiin sekä haku- ja latausoikeuksiin. Esimerkki ulkoisen jakelun tarpeesta: Kuvaryhmiä pitäisi voida jakaa siten, että tietyllä salasanalla tai tietystä internet-osoitteesta voi käydä noutamassa muuten käyttöoikeudeltaan suojattuja kuvia niin, että hallinnoija voi tällaisen ryhmän yhteistyökumppania varten määrittää. Osoite tai salasana sallii pääsyn vain määriteltyyn kuvaryhmään, ei muihin. 4.4 Kuvien ja kuva-aineistojen käsittely- ja hallintasovellukset Valokuvien syöttö kamerasta työasemalle hoidetaan tyypillisesti kameran omalla purkuohjelmalla. Osa kuvista saadaan esim. cd-romilla, muistitikulla, sähköpostilla tai verkosta lataamalla. Julkaisijan tarpeena on saada laadultaan ja kooltaan sopiva kuva käyttöönsä, julkaisutyypin mukaisesti. Kuvien tuottajat ja kuvien julkaisukäyttäjät (tyypillisesti valokuvaajat ja tiedottajat) käyttävät tällä hetkellä seuraavia ohjelmistotuotteita : Adobe: Photoshop, Indesign sekä Corel: Paint Shop Pro (printtijulkaisut) Stato -julkaisujärjestelmä (Intra, Ekstra, Internet; nettijulkaiseminen) MS Office tuotteet 5 Liittymät muihin järjestelmiin 5.1 Käyttöoikeuksien hallinta Kouvolan kaupungin julkaisjärjestelmässä hyödynnetään nyt AD:a. Kaupungin työtekijöiden oikeudet kuvienhallintajärjestelmän käyttöön (selaus, haku, tallennus, muutos, poisto) pitäisi pystyä määrittelemään AD:n kautta. Ainakin käyttäjän tunnistamisessa pitäisi olla SSO (Single Sign On), jolloin salasana haetaan AD:sta. Ryhmäoikeudet voidaan hallinnoida joko AD:ssa tai kuvienhallintajärjestelmässä.
Sivu 10 5.2 Yhteiset järjestelmät 5.2.1 Asiakirjahallinta (Dynasty) Kaupungin asiakirjahallinta on toteutettu Documentan Dynasty-ohjelmalla. Järjestelmässä on pääasiassa MS-Word -tekstidokumentteja. Näistä osa on tallennettu pdfmuodossa. Järjestelmässä on myös paljon asiakirjoja, jotka on tehty Excelillä tai PowerPointilla. Lisäksi järjestelmässä on jonkin verran kuvia. Kaikkiaan asiakirjahallintajärjestelmässä on noin 100 000 asiakirjaa, esitystä tai kuvaa. Kuvienhallintajärjestelmän ja asiakirjahallintajärjestelmän tulisi keskustella jollakin tasolla keskenään. Yhteinen haettavuus kuva-aineiston ja muun asiakirja-aineiston kesken olisi toivottavaa, sillä käyttäjän on vaikea hahmottaa, mistä järjestelmästä hän on milloinkin etsimässä esim. pdf-muodossa olevaa dokumenttia. 5.2.2 Julkaisujärjestelmä (Stato) Kouvolan kaupungin internet- ekstranet ja intranet-sivut tehdään samalla julkaisujärjestelmällä. Järjestelmästä voidaan julkaista sivusto haluttuun osoitteeseen tai samanaikaisesti useampaan. Nyt kuva tuodaan nettijulkaisua varten pääsääntöisesti julkaisujärjestelmään ja se liitetään tai linkitetään sieltä halutulle sivulle. Järjestelmässä on mahdollista käyttää myös julkisessa osoitteessa olevan kuvan linkittämistä sivulle, jolloin kuva haetaan julkaisujärjestelmän ulkopuolelta. Kuvienhallintajärjestelmän toivotaan pystyvän tuottamaan alkuperäiskuvasta nettikäyttöön sopiva versio automaattisesti. Näiden kuvien saaminen suoraan julkaisujärjestelmän kautta nettisivuille, ekstraan ja intraan olisi toivottavaa. Näin säästyisi huomattavasti työaikaa ja vaivaa, kun kuvaa ei tarvitsisi erikseen tuottaa oikeaan muotoon ja viedä julkaisujärjestelmän kuvakansioihin. 5.2.3 Muut järjestelmät Kuva-aineistoa siirretään yhteistyötahojen kanssa molempiin suuntiin. Kaupungin kuva-aineistoa toimitetaan yhteistyökumppaneille ja asiakkaille ja ulkoisilta toimijoilta saadaan kuvaaineistoa kaupungille. Kuvienhallintajärjestelmän tulee sisältää toiminnallisuus tietojen välittämiseen ja vastaanottamiseen eri järjestelmien välillä. Toteutuksessa vaadimme tukea web-service rajapinnan käyttömahdollisuuteen. 5.3 Tekninen ja ympäristötoimialan järjestelmät Tekninen ja ympäristötoimialalla tuotetaan kuva-aineistoa valokuvien lisäksi erilaisilla suunnitteluja karttajärjestelmillä. Näiden aineistojen yhteiskäyttöisyyttä tarvitaan toimialakohtaisesti. Kyseessä on tietyn hankkeen tiettyyn kohteeseen liittyvä aineisto kartta-, kaava-, ja arkkitehtikuvista kohdevalokuviin.
Sivu 11 Nykyisellään käytössä on mm.: Tekla Oy:n Xcity paikkatietojärjestelmä, Webmap ja Internet Karttapalvelu XStreet Mapinfo Microstation Terra Autocad 5.4 Museotoimen järjestelmät Operatiiviseen teos- ja kokoelmakuvien hallintaan käytetään Muskettikokoelmien hallintasovellusta. Siinä on toimialaan liittyvä, tarkka luettelointi- ja haettavuuskäytäntö. Merkittävä osa museoiden kokoelmista on luetteloitu kohdekuvineen Musketti tietokantoihin. 6 Tekninen ympäristö 6.1 Laiteympäristö 6.1.1 Käyttöjärjestelmät ja tietokannat Kouvolan kaupungilla on noin 150 sovellus- ja tiedostopalvelinta, pääosa on Windows käyttöjärjestelmällä(windows2008-r2, Windows2003, Windows2000). Käytössä olevia tietokantoja ovat mm. MS-SQL, Ingres, Oracle, Sybase, Progress, Solid ja MySql. 6.1.2 Työasemat Työasemia kaupungin hallintoverkossa on noin 2800. Työasemat on liitetty Windows2003 Active Directoryyn. Työasemat ovat MS Windows työasemia, joissa on suomenkielinen Windows 7(32/64bit), Vista, Windows XP tai Windows2000-käyttöjärjestelmä. MS Office työvälineet ovat useimmissa työasemissa. Lisäksi opetuksessa on noin 2856 työasemaa, joilla on oma AD-toimialue. 6.1.3 Verkko PK-Tiedon ylläpitämä Kouvolan alueverkko muodostuu n.270 kiinteistöstä ja yhteensä n.650 hallittavasta kytkimestä, hallinnon / oppilas -virtuaali verkoista, jotka ovat palomuurilla erotettu toisistaan. Palvelimia molemmissa verkoissa on yhteensä n.150 kpl. Verkkojen välinen liikenne on palomuurin kautta rajoitettu 100 Mbit/s nopeuteen. Yhteydet julkiseen Internetiin molemmista verkoista omilla 100MB liittymillään. Paljon työasemia sisältävien kiinteistöjen liittymät runkoverkkoon on toteutettu 100/1000Mbit/s yhteysnopeuksilla. Pienempien yksiköiden liittymät on toteutettu nopeuksilla 2-10Mbit/s välillä. Yksittäinen kuva tai kuvakokoelma pitää voida toimittaa linkkinä sekä organisaation sisällä
Sivu 12 että ulkopuoliselle asiakkaalle. Aineiston jakelussa ja siirroissa tulee täyttyä kaupungin tietoturvavaatimukset. 6.2 Säilytys ja varmennus Varmuustallennuspalvelu hoidetaan tällä hetkellä BackupExec-ohjelmistolla ja tiedot varmistetaan pääosin järjestelmien palautusta varten. Kuva-aineistojen säilytyksen pitää olla vakaata. Osa kuva-aineistosta on arkistotyyppistä, pitkäaikaissäilytettävää, osalla on toimiala/yksikkökohtaisesti rajattu elinkaari. Elinkaarensa lopussa olevien kuvien poistoon tarvitaan toiminnallisuutta. Järjestelmästä tulee voida tuottaa automaattisesti varmuuskopiointi. Pitkäaikaissäilytykseen liittyy myös nauhakopiointi.