Valtuustoaloite henkilöstömitoituksen tarkistamiseksi vanhustenhuollossa

Samankaltaiset tiedostot
Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Valtuustoaloite: omaishoitajien tuen nostaminen

Kaupunginhallitus

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma Ohjelman päivitys syksy 2012

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2014

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

Miten tästä eteenpäin?

ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Valtuustoaloite työllistymisvarojen käyttöön ottamiseksi hoito- ja hoivapalvelujen lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

Sosiaalilautakunta Kaupunginhallitus Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/ /2015 SOSLA

Vastaus Vasemmistoliiton edustajan Torbjörn Edvardsenin kirjalliseen kysymykseen intervallihoidosta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

Ikäihmisten palvelut

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano

Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

A. VAKINAISET TOIMET:

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Ruskon palveluasumisyksiköiden asukkaiden aterioista perittävän omavastuuosuuden yhtenäistäminen

Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,

Valtuutettu Heikki Laineen ym. valtuutettujen aloite koskien päivähoitomaksun tuntiperusteista laskutusta

Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Vastine Aluehallintovirastolle koskien ympärivuorokautisten sosiaalipalvelujen valvontaa

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

SELVITYS JOUTSENON PALVELUKESKUKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄSTÄ

Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte

VANHUSPALVELULAIN UUDISTUS

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja

Vastaus Vasemmistoliiton edustajan Torbjörn Edvardsenin kirjalliseen kysymykseen intervallihoidosta

Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2015

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

Valtuutettu Eija Nurmen ym. valtuutettujen aloite koskien Hulvelan palvelutalon ilmastoinnin ja tilojen parantamista

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

PALVELUNTUOTTAJAKSI HAKEUTUMINEN

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Miten kunnissa on varauduttu vanhuspalvelulain toimeenpanoon?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Hoito- ja hoivapalveluiden palvelutaso talousarvion 2013 puitteissa

Omaishoitajan lakisääteiset vapaat

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET ALKAEN

Omaishoitajan lakisääteiset vapaat

TALOUSARVIO VUODELLE / /2016

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 242/ / Hoito- ja hoivapalveluiden palvelutaso talousarvion 2013 puitteissa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Kaupunginvaltuusto Stj/

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5 / klo

Vantaan vanhusneuvoston toimintasuunnitelma 2018

Hoito- ja hoivapalveluohjelman tausta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan tilinpäätös 2016

Transkriptio:

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 214/05.17.00/2012 201 Valtuustoaloite henkilöstömitoituksen tarkistamiseksi vanhustenhuollossa Päätöshistoria Kaupunginvaltuusto 18.6.2012 69 Valtuutettu Erkki Haavisto jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: "Raision Keskustan valtuustoryhmä ja kunnallisjärjestö haluavat tuoda esille vanhustenhuollon henkilöstömitoituksen puutteita. Teimme vuosia sitten aloitteen, jonka jälkeen vanhustenhuollon henkilöstömitoitus tarkistettiin vastaamaan v. 2008 annetun henkilöstösuosituksen alarajaa. Mitoitus ei nykyisellään vastaa ikäihmisten hoidontarvetta eikä palvelutarvetta eikä sillä voida turvata kuntouttavan hoitotavan ylläpitoa. Kasvatus- ja opetustoimen aloilla on kauan sitten määritetty henkilöstömitoitukset. Vanhusten hoitaminen on vähintään yhtä kuormittavaa, yhtä vaativaa kuin muiden toimialojen hoito-, huolenpito- ja kasvatustehtävät. Henkilöstömme uupuu. Nykyisen hallituksen aloittaessa luvattiin Suomeen Vanhuspalvelulaki, johon tulisi henkilöstömitoitus. Tätä ei ole kuitenkaan tulossa, näyttää olevan niin, että rahat menevät Kreikan ja Espanjan pankkitukiin. Missään ei ole kielletty henkilöstömitoituksen tarkistamista siten, että se vastaa oman kunnan tai kaupungin vanhusväestön hoivan ja hyvän hoidon tarvetta. Esitys Lainsäädännön uudistamistyössä ei olla ottamassa kantaa henkilöstömääriin, joten tarvittava tarkistaminen on tehtävä itse. Jokaisessa Raision vanhustenhuollon yksikössä tulisi olla kuntouttava hoitotiimi ja intervallihoidon yksiköissä tästä lyhyestä hoitopalvelusta vastaava nimetty lähihoitaja. Näin turvattaisiin lyhyillä jaksoilla käyvien hoidon sisällön ja laadun kehittely ja omaishoitajien jaksamiseen tähtäävä yhteydenpito yhteyshenkilön avulla. Yhteydenpidolla seurattaisiin myös kotihoidon tarvetta, lyhyillä jaksoilla annettavaa kotihoitoa turvaavaa ja täydentävää sekä vanhusten toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Esitämme myös, että kaupunki yhdessä Raision Palvelusäätiön kanssa huolehtii Hulvelan asumisyksikköjen varustelusta jatkuvasti siten, että asunnoissa ikäihmiset voivat asua elonsa loppuun asti turvallisesti. Palvelusäätiöllä tulee myös olla riittävä henkilöstö, jotta henkilöstön ylikuormittumiselta vältyttäisiin. Kaupunki voi omalta osaltaan turvata palvelusäätiön asuntojen varustelua suorittamalla riittävät korvaukset hoitopaikoista. Vanhusväestö hoitopaikoissamme on ikääntynyttä ja monia sairauksia potevaa, paljon ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa vaativaa. Esitämme, että henkilöstömitoitusta tarkistetaan lisäten kaikkiin työvuoroihin ja varahenkilöstöön +0,5 hoitohenkilöä/hoidettava. Dementiayksiköissä hoitajamitoitus tulee tarkistaa niin, että lisätään +0,75 hoitohenkilöä/hoidettava kaikkiin työvuoroihin. Raision Keskustan valtuustoryhmä 18.6.2012

Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (2) Erkki Haavisto Seija-Liisa Junkkala Mirjam Karila, 1. varavalt." Päätös Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Johtava hoitaja Ritva Seppälä 5.11.2012: Vuonna 2008 julkaistussa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa otetaan kantaa vanhusten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja palvelurakenteen kehittämiseen; asumis- ja hoitoympäristöjen laadukkuuteen sekä henkilöstörakenteeseen, -mitoitukseen ja johtamiseen. Suosituksessa painotetaan ikäihmisten palveluiden strategian tekemisen, heidän osallisuutensa omien palveluidensa suunnitteluun sekä palvelun tarve- sekä seurantamittareiden tärkeyttä. Luonnos laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta (ns. vanhuspalvelulaki) sisältää samoja elementtejä kuin suositus. Poikkeuksena on henkilöstömitoituksen puuttuminen lakiluonnoksesta. Aloitteessa mainitut kuntoutusta edistävät ja vanhuksen toimintakykyä turvaavat toimenpide-ehdotukset ovat yhteneväisiä Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa esitettyjen toimenpiteiden kanssa: - terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy - itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen - lihaskuntoa ja tasapainoa vahvistavien liikuntamahdollisuuksien lisääminen - varhainen puuttuminen toimintakyvyn heikkenemiseen - gerontologisen, mukaan lukien geriatrisen asiantuntijuuden vahvistaminen - sairauksien tehokas hoito ja kuntoutus - neuvonta ja ohjaus matalan kynnyksen neuvontapisteissä - ehkäisevät kotikäynnit - kuntoutuspalvelujen, erityisesti kotiin annettavien palvelujen sisällön kehittäminen - yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Raision ikäihmisten palvelujen kehittämistä ja palvelutuotantoa on ohjannut vuodesta 2007 alkaen kaupunginvaltuuston hyväksymä, vuosittain päivitetty hoito- ja hoivapalveluohjelma. Voidaan todeta, että laatusuosituksessa mainitut palvelut ja toimenpiteet sisältyvät joko Raision nykyiseen palvelurakenteeseen tai juuri päivitettyyn hoito- ja hoivapalveluohjelmaan. Erityisesti vuonna

Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (3) 2012 on Raision kunnallisessa päätöksenteossa edistetty vanhusten kotona asumista turvaavia toimenpiteitä, tästä esimerkkinä kotiin asennettavat hoivaturvatekniset ratkaisut Hulvelan asunnoissa. Kotihoidon asiakkaiden toimintakykyyn on panostettu vuonna 2011 aloitetuilla liikuntasopimuksilla. Niiden käytännön toteutus tapahtuu kolmannen sektorin ja oman toiminnan yhteistyönä. Vuonna 2010 aloitetulla kotikuntoutustyöntekijöiden toiminnalla turvataan vakavan sairastumisen ja hoitoepisodin jälkeinen omassa kodissaan asuminen ja päivittäisistä toiminnoista selviytyminen henkilöillä, jotka ilman tätä palvelua väistämättä joutuisivat turvautumaan ympärivuorokautiseen tehostettuun palveluasumiseen. Aloitteessa esitetyn kaltainen intervallihoidon yhteys- ja vastuuhenkilö on intervalliosaston lähiesimiehenä toimiva sairaanhoitaja. Intervalliosaston henkilökuntaresurssit sisältävät ½ kuntohoitajan työpanoksen. Raision kaupunginvaltuuston 8.10.2012 päättämä kuntouttava päivätoiminta tullaan integroimaan kiinteästi intervallihoidon, säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon asiakkaiden palvelutuotantoon erityisesti kuntoutuspalvelujen osalta. Perustamalla kuntouttavan päivätoiminnan yksikkö ja integroimalla se muuhun palvelutuotantoon nimenomaan pyritään aloitteessa esiin tuotuun vanhusasiakkaiden ja heidän omaishoitajiensa toimintakykyä ja jaksamista edistävään tavoitteeseen. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa todetaan henkilöstömitoituksesta seuraavaa: henkilöstömitoitusta määriteltäessä on huomioitava asiakkaiden toimintakyky ja avuntarve, palvelutuotannon sisältö, erityisesti erityispalvelujen, kuten lyhytaikaisen kuntoutuksen ja saattohoidon vaikutukset sekä hoitoympäristön rakenteelliset vaikutukset. Suosituksessa esitetään ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäisja hyvä mitoitus asiakkaiden palvelutarpeen suhteen toisistaan poikkeavissa hoitoyksiköissä. Suhdeluvulla tarkoitetaan yksikön koulutetun hoitohenkilökunnan kokonaismäärää/asukas tai hoitopaikka, ei henkilökuntamäärää/työvuoro. Mitoitus tarkoittaa todellista henkilöstömäärää, jossa poissaolot on korvattu pätevällä henkilöstöllä. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5 0,6. Korkeampaa vähimmäismitoitusta suositellaan, kun asiakkaalla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko tai rakenne edellyttää suurempaa mitoitusta. Hyvä henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7 0,8. Terveyskeskussairaalassa lääkitystä vaativien pitkäaikaispotilaiden kohdalla vähimmäismitoitus on 0,6 0,7 ja hyvä mitoitus on 0,8. Suositus ei ota kantaa terveyskeskussairaalan akuuttihoitopotilaiden hoitohenkilökuntamitoitukseen. Raision ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä henkilöstömitoitus on pääsääntöisesti 0,48-0,5, poikkeuksena vaikeasti muistisairaiden yksiköt, joissa mitoitus on 0,55-0,6. Seudullisessa tehostetun palveluasumisen kilpailutuk-

Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (4) sessa ja palvelusetelisääntökirjassa vähimmäismitoitusvaatimukseksi on asetettu tehostetussa palveluasumisessa 0,5, vaativassa tehostetussa palveluasumisessa ja muistisairaiden vaativassa asumisessa 0,6 hoitajaa/asukaspaikka. Raision terveyskeskussairaalassa tuotetaan vanhusten pitkäaikaislaitoshoitoa enää erittäin vähän ja palvelumuoto on sairaalasta poistumassa. Terveyskeskussairaalan akuuttihoitoa on kehitetty voimakkaasti, sairaalan osastot ovat jakautuneet toiminnaltaan erikoissairaanhoidosta siirrettyjen erikoisalojen potilaiden ns. peruserikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen sekä terveyskeskuksen päivystyksen kautta ohjautuvien potilaiden hoitoon. Sairaalan henkilöstömitoitus akuuttiosastolla on tällä hetkellä 0,64 ja geriatrisessa kuntoutus- ja arviointiyksikössä (GAK) 0,6. Akuuttiosaston henkilökuntamitoitus on hoidon vaativuuteen nähden riittämätön, GAK-osaston henkilökuntarakenne puolestaan on painottunut väärin lähihoitajatasoisen koulutuksen omaavaan henkilökuntaan, mikä aiheuttaa ongelmia ja tehottomuutta työn organisoinnissa. Raision kaupunki on panostanut vuodesta 2010 alkaen vanhuspalvelujen henkilöstöresursointiin ja henkilöstörakenteen muuttamiseen, erityisesti vanhusten toimintakykyä edistäviin ja ylläpitäviin tarpeisiin. Iäkkään väestön toimintakyvyn paraneminen tukee heidän omassa kodissaan asumista aiempaa pidempään. Toisaalta seurauksena on ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden hoitoisuuden nousu kautta linjan, koska hoitoon siirrytään keskimäärin aiempaa huonompikuntoisena ja tämä hoitovaihe lyhenee entisestään. Seurauksena tästä Raision vanhuspalvelujen ympärivuorokautinen hoito vaatisi jo tänä päivänä suosituksen mukaisen korkeamman vähimmäismitoituksen eli 0,6 hoitajaa/asukas. Tällainen mitoitus edellyttäisi Raisiossa (yhteistoimintaalueen kaikki ympärivuorokautisen hoidon yksiköt huomioiden) noin 25 henkilötyövuoden lisäpanostusta ympärivuorokautiseen hoitoon. Terveyskeskussairaalan akuuttihoidon henkilöstön hyvään mitoitukseen pääseminen puolestaan edellyttäisi noin kymmenen henkilötyövuoden lisäystä. Kustannusvaikutus 35 henkilötyövuoden lisäyksestä olisi 1,2 1,3 miljoonaa euroa. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja erityisesti terveyskeskussairaalan henkilöstötilanteen suurimpana ongelmana on ehdottomasti jo nyt koettu sairaanhoitajien äärimmäisen vaikea saatavuus sekä sijaistyövoiman saatavuus kaikissa henkilöstöryhmissä. Sijaistyövoimaongelmaan ratkaisuna nopeasti vaikuttava ratkaisu ja nykyistä kustannustasoa edullisempi vaihtoehtoiskustannus saavutettaisiin käyttämällä sijaisten palkkaamiseen tarvittavia määrärahoja vakituisen henkilöstön määrän lisäämiseen. Vuosilomien henkilöstöresursointi voitaisiin hoitaa tällä tavalla kokonaan (esimerkiksi terveyskeskussairaalan kaikki vuosilomat pystytään järjestämään ympäri vuoden siten, että lomituksiin tarvitaan neljän henkilön kokoaikainen työpanos yksi henkilö kymmentä työntekijää kohti). Sairauslomien sijaistamiseen hoito-hoivapalveluiden esimiesten näkemyksen mukaan taloudellisesti tehokkain ja hoidon laadun kannalta paras vaihtoehto

Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (5) on palvelukohtaiset vakituiset varahenkilöt, joiden palkkaamiseen voidaan käyttää valtaosa nykyisistä sairauslomiin tarkoitetuista sijaismäärärahoista. Koska sairauspoissaoloja ei pystytä ennakolta suunnittelemaan, ei kaikkea sijaistusta voida järjestää varahenkilöillä, vaan tarvitaan yllättäviä päällekkäisiä poissaoloja varten myös perinteistä sijaisjärjestelmää. Hoito- ja hoivapalveluiden sairauspoissaolojen määrä on noin 10 % koko henkilöstöresurssista kautta vuoden, noin 28 henkilöä joka päivä. Hoito- ja hoivapalveluiden organisointi palvelukohtaisesti fyysisesti samoihin rakennuksiin mahdollistaa varahenkilöiden sijoittumisen ja yhteiskäytön kahdessa kolmessa fyysisesti lähekkäin sijaitsevassa yksikössä. Sen sijaan varahenkilöiden yhteiskäyttö kaikissa palveluissa on ajankäytöllisesti, osaamisen kannalta sekä runsaasti organisointia vaativana tehotonta. Lisäksi kokemus on osoittanut, että kiertävien varahenkilöiden tehtäviin ei ole hakijoita. Hoito- ja hoivapalveluissa on tällä hetkellä kuusi varahenkilöä. Näiden resurssien lisäksi sijaismäärärahoja sairauspoissaoloihin varataan talousarvioon vuosittain hieman yli 400 000 euroa, vakansseiksi muutettuna tämä on noin kymmenen yksitoista vakanssia koulutuksesta riippuen. Lyhytaikaisten sijaisuuksien palkkauskustannus on suurempi kuin vakituisen työsuhteen palkkakustannus, mikä johtuu erosta tuntipalkassa. Mikäli osa sairauslomiin tarkoitetusta sijaismäärärahasta käytetään vakituisten varahenkilöiden palkkaukseen, säästetään kahdella tavalla: suorissa palkkakustannuksissa sekä lähiesimiesten työvoiman rekrytointiin kuluvan työajan säästymisenä. Hoito- ja hoivapalveluiden sairauslomasijaisuuksiin varattavasta määrärahasta noin puolet olisi järkevää sijoittaa vakituisen varahenkilöstön palkkaukseen. Päätösehdotus Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päättää antaa valtuustoaloitteeseen yllä olevan vastauksen. Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus

Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (6)