Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2009

Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2009

1 Sisällysluettelo 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 4 2.1 Toiminnan vaikuttavuus...4 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus...6 2.2.1 Edistetään terveyttä ja työkykyä...6 2.2.2 Lisätään työelämän vetovoimaa...9 2.2.3 Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä...14 2.2.4 Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva...14 2.2.5 Perheiden hyvinvointi...17 2.2.6 Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen omassa toiminnassa...17 2.2.7 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen...18 3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 18 3.1 Toiminnan tuottavuus...18 3.2 Toiminnan taloudellisuus...19 3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus...21 3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus...22 4. TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 23 4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet...23 4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu...23 4.2.1 Palvelu...23 4.2.2 Koulutus...25 4.2.3 Tiedonvälitys...26 4.2.4 Laatu...27 4.2.5 Alueellinen toiminta...28 4.2.6 Kansainvälinen ja EU-toiminta...29 5. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 32 6. TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 34 6.1 Rahoituksen rakenne...34 6.2 Talousarvion toteutuminen...35 6.3 Tuotto- ja kululaskelma...35 6.4 Tase...36 7. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 36 8. ARVIOINTIEN TULOKSET... 37 9. YHTEENVETO VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 39 10. ALLEKIRJOITUKSET JA MÄÄRÄAJAT... 40

2 1. Johdon katsaus Toimintaympäristö ja toiminnan vaikuttavuus Vuonna 2009 työssä jaksaminen ja työhyvinvointi nousivat esille näkyvämmin kuin koskaan aikaisemmin. Työuran pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta käytiin vilkasta keskustelua, johon osallistuimme korostaen inhimillisen työelämän näkökulmaa ja myönteisiin mahdollisuuksiin tarttumista. Kyse on kansantaloudellisesti merkittävästä asiasta, sillä vuosittain menetetään puoli miljoonaa työvuotta ja miljardeja euroja huonon työkyvyn vuoksi. Tarjosimme kiteytettyä tietoa työelämän laadusta sekä työolojen ja työterveyden kehityksestä. Samalla kehitimme menetelmiä työhyvinvoinnin tukemiseksi, työurien pidentämiseksi sekä osaavan ja työkykyisen työvoiman turvaamiseksi. Antamamme sadat analyysivastaukset, lukuisat lausunnot sekä koulutukset ja kehittämishankkeet tukivat työhyvinvointia työpaikoilla. Avasimme myös kanavia sosiaaliseen mediaan, missä ihmiset hakevat tietoa ja vaihtavat ajatuksia. Korostimme sitä, että työhyvinvointiin, työterveyteen ja työturvallisuuteen pitää panostaa myös vaikeina aikoina. Työllisyystilanteen heikentyessä hyödynsimme oppeja, jotka kertyivät 1990- luvun laman aikana. Pääviestimme oli, että kriisistä voi päästä eteenpäin ja että työelämän ulkopuolelle joutuneiden työkyvyn säilyttäminen laman yli on ensiarvoisen tärkeää. Tarjosimme asiantuntemustamme niin päätöksentekijöiden, työterveyshuollon, työpaikkojen kuin työttömyyden koettelemien kansalaisten tueksi. Alueellinen toimintamme oli aktiivista. Valmistelimme kumppanuussopimuksia yliopistojen kanssa, kokosimme alueellisia työhyvinvointiprofiileja sekä työhyvinvointifoorumin alueellisia verkostoja. Alueellisille neuvottelukunnillemme määriteltiin uusi, aiempaa aktiivisempi rooli. Osallistuimme myös alueellisten osaamiskeskittymien toimintaan. Kansainvälinen toimintamme ja EU-yhteistyömme jatkui monipuolisena. Osallistuimme työterveysalan strategiseen kehittämiseen, asiantuntijaryhmien ja verkostojen toimintaan sekä yhteishankkeisiin, joista näkyvimmät liittyivät nanopartikkeleille altistumisen vaikutuksiin. Järjestimme myös kansainvälisen kokouksen nanoteknologioiden turvallisuudesta. Talous ja henkilöstö Yleisen taloustilanteen heikentyminen näkyi toiminnassamme, sillä maksullisen koulutuksen ja joidenkin palvelujen kysyntä välillä lähes pysähtyi. Toimintaedellytystemme turvaamiseksi teimme nopeita ratkaisuja syksyllä 2009. Leikkasimme hankintamenoja ja käyttömenoja, ja säästimme myös henkilöstökuluissa: henkilöstökuluja vähensivät henkilöstömäärän supistuminen, rekrytointien viivästyttäminen ja sosiaaliturvamaksun aleneminen, mutta myös lomarahojen vaihtaminen vapaaksi sekä joulukuussa toteutetut viiden työpäivän mittaiset lomautukset. Maksullisen sekä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus koko toiminnastamme on kasvanut selkeästi viime vuosina. Tuloutetun valtionavun määrä Työterveyslaitoksen kokonaismenoista oli 56 prosenttia. Tuloslaskelma osoittaa valtionapusiirtojen jälkeen 0,2 miljoonan euron alijäämää. Lopputulos on hyvä suhteessa siihen, miltä tilanne vielä syksyllä näytti. Pääsimme aloittamaan vuoden 2010 kohtuullisessa talouskunnossa. Otimme käyttöön uuden johtamisen tietojärjestelmän, joka auttaa jatkossa seuraamaan toimintamme kustannuksia ja kannattavuutta huomattavasti aikaisempaa tarkemmin. Henkilötyövuosia teimme yhteensä 751. Henkilötyövuodet vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 48:lla, tästä lomautuksen osuus oli 11 henkilötyövuotta. Pyrimme tekemään henkilötyövuosivähennyksiä tarkoituksenmukaisesti ja siksi vähennykset jakautuvat budjettirahoitteisen toiminnan ja maksullisen/yhteisrahoitteisen toiminnan kesken hieman eri tavoin kuin tulossopi-

3 muksessa oli määritelty. Olemme kuitenkin hyvää vauhtia toteuttamassa valtionhallinnon tuottavuusohjelman vaatimuksia. Arvio toiminnan onnistumisesta Onnistuimme täyttämään tulossopimuksessa asetetut tavoitteet pääosin arvosanalla 4. Sairaaloiden kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseen tähtäävät tavoitteet olemme jopa ylittäneet. Sen sijaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) kanssa on vielä alkuvaiheessa, ja tavoite jäi saavuttamatta. Suoritemäärät jäivät alle tavoitteen, mikä johtui osin henkilöstömäärän vähenemisestä, osin taantuman seuraamuksista asiantuntijakysyntäämme. Koulutuskysynnän vähenemisen pystyimme ennakoimaan jo helmikuussa 2009, jolloin tarkensimme koulutettavapäiviin liittyvää tavoitetta. Tämän tarkistetun tavoitteen pystyimme saavuttamaan. Suoritemäärän notkahduksesta huolimatta suoritetuotannon ja toiminnan kustannusten suhde kuitenkin koheni jonkin verran, eli pystyimme toimimaan aiempaa tuottavammin. Maksullisen palvelutoimintamme kannattavuus oli 101 % ja yli 95 % asiakkaista oli tehnyt lausuntomme perusteella korjaavia toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi kansainväliseltä asiantuntijaryhmältä arvion siitä, onko Työterveyslaitos onnistunut saavuttamaan tavoitteensa vuosina 2006 2008. Ryhmä arvioi, että olemme suoriutuneet tehtävästämme erittäin hyvin: ponnistelumme työelämän laadun parantamiseksi ovat auttaneet ihmisiä jaksamaan ja voimaan hyvin työssään. Toimintatapamme, jossa yhdistyvät tutkimus, kehittäminen, asiantuntijapalvelut, koulutus ja tiedonvälitys, on vaikuttava. Olemme myös saavuttaneet merkittävän aseman kansainvälisessä yhteistyössä, jota teemme Maailman terveysjärjestön (WHO:n), Kansainvälisen työjärjestön (ILO:n), EU:n toimielinten sekä muiden maiden tutkimuslaitosten kanssa. Arvio sisälsi myös monia kehittämisehdotuksia, jotka liittyivät toiminnan vaikuttavuuteen, pienyritysten toiminnan tukemiseen, yhteistyön tiivistämiseen, oman osaamisemme markkinointiin sekä oman henkilöstömme jaksamisen tukemiseen. Aloitimme strategiakauden 2011 2015 valmistelun, jossa otamme huomioon kansainvälisen arvioinnin tuloksen, työuran pidentämisestä käydyn yhteiskunnallisen keskustelun, sidosryhmien odotukset sekä oman henkilöstön asiantuntijanäkemykset.

4 2. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Työterveyslaitos vaikuttaa makro-, meso- ja mikrotasoilla. Vaikuttavuutta voidaan tarkastella asiakkaittemme mukaan, joista keskeisimpiä ovat julkinen valta, välittäjäorganisaatiot, työpaikat ja kansalaiset. Työterveyslaitoksen vaikuttamiskeinoja ovat tutkimus ja kehittäminen, tiedonvälitys, koulutus ja palvelu. Nämä muodostavat kokonaisuuden, jolla tuotamme ratkaisuja asiakkaittemme tarpeisiin. Vaikuttamisen kannalta merkittävää on, että Työterveyslaitoksella on vaikuttamisen keinoina informaatio-ohjauksen lisäksi suoran implementaation keinot: viestinnän lisäksi koulutus ja palvelu, joiden avulla olemme tekemisissä suoraan asiakkaittemme kanssa. Tarkasteltaessa Työterveyslaitoksen vaikuttavuutta vuonna 2009 on syytä huomata, että vaikuttavuuden osoittaminen riippuu tarkasteltavasta tasosta, asiakkaista ja keinoista, joita vaikuttamiseen käytetään. Makrotason asiakkaamme, sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja sen kolmikantaiset neuvottelukunnat, tilaavat Työterveyslaitokselta tulossopimuksen kautta tai suoraan erilaisia hankkeita, joiden toteutuminen sellaisenaan on Työterveyslaitoksen toiminnan vaikuttavuutta. Vuonna 2009 STM:n ja Työterveyslaitoksen tulossopimuksen mukaiset hankkeet toteutuivat pääosin arvosanalla 4, joten vaikuttavuus tällä tavoin tarkasteltuna oli hyvä. Työterveyslaitos teki sovitusti vuoden 2009 aikana STM:n tilaamia hankkeita, joilla edistetään työterveyttä ja työkykyä, lisätään työvoiman vetovoimaa, vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä, varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva sekä toteutettiin hallituksen politiikkaohjelmia ja STM:n ohjelmia. Tämän toiminnan tarkemmat kuvaukset ovat luvussa 2.2 (toiminnan tuloksellisuus). Välittäjäorganisaatioista Työterveyslaitoksen asiakkaina ovat työsuojeluorganisaatiot, viranomaiset ja työsuojelutoimijat työpaikoilla sekä eritoten työterveyshuollot. Uudistimme vuonna 2009 työterveyshuollon pätevöittämiskoulutuksen sisältöjä ja paransimme sen laatua siten, että se toteutuu tasalaatuisesti neljällä paikkakunnalla. Pätevöittävä koulutuksemme kattaa käytännössä kaikki työterveyshuollossa toimivat ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Yhtenä esimerkkinä vaikuttavuudesta on se, että valtakunnallisesti sovitun tarvearvion mukaisesti Työterveyslaitos toimi keskeisenä koulutuksen tuottajan työterveyshuollon erikoislääkäreille. Tavoitteena on kouluttaa 50 uutta erikoislääkäriä vuodessa, vuonna 2009 valmistuneita erikoislääkäreitä oli 53. Työterveyshuollon henkilöstön koulutus kattaa pätevöittävä ja täydennyskoulutus yhteenlaskettuna Työterveyslaitoksen koulutusvolyymista n. 40 %. Tämän koulutuksen kautta veimme käytäntöön työelämän tarpeiden mukaisia hyviä käytäntöjä ja muita ajankohtaisia tuotteita. Esimerkkinä voidaan mainita masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämishankkeen (Mastohankkeen) osana tuotettu depressiosuositus ja opas työterveyshuolloille, joka vietiin käytäntöön kuudella eri paikkakunnalla. Koulutuksen tavoitteena olivat masennuksen tunnistaminen ja ehkäisy sekä masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisy suosituksen mukaisen hoitokäytännön keinoin. Osallistujia työterveyshuolloista oli 658. Vaikuttavuutta tehostaa se, että samaan aikaan oli käynnissä kaksi interventiohanketta, joiden keskeinen sisältö on juurruttaa masennuspotilaiden uusi hoitokäytäntö, jossa työterveyshuolto koordinoi hoitoa siten, että masennuspotilaat palaavat työhön mahdollisimman varhain. Masto-hankkeeseen liittyen tuotimme viestintämateriaalia sekä osallistuimme vaikuttavuuden tehostamiseksi muiden tahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Näin tavoitimme koko sen kentän, jossa masennuspotilaita kohdataan. Välittäjäorganisaatioihin ja niiden kautta vaikuttaminen on hyvä esimerkki Työterveyslaitoksen toiminnan systeemivaikuttavuudesta. Työterveyslaitos vaikuttaa myös politiikkaohjelman kautta. Esimerkiksi terveyden edistämisen politiikkaohjelman (TEPO:n) toteuttamiseen Työterveyslaitos osallistuu 18 hankkeella tai toiminnolla. Toiminta on luonteeltaan systeemivaikuttavuuden aja-

5 tukseen perustuvaa esim. työterveyshuollon sisällön ja palvelujärjestelmän kehittämistä. Toisaalta Työterveyslaitoksen TEPO-toiminnalla tavoitellaan terveyttä edistävien ja työkykyä tukevien hyvien käytäntöjen, mallien ja menetelmien implementoimista työelämään työpaikkojen arjen toimintatapoihin ja rakenteisiin. Lisäksi tuotamme tietoa julkisen päätöksenteon tueksi tavoitteena vaikuttaa tätä kautta työelämää ohjaaviin säädöksiin tuomalla esiin työterveyden näkökulmaa. Työterveyslaitoksen TEPO-toiminta palvelee myös yksittäistä kansalaista ja työntekijää erilaisia kanavia kautta tapahtuvalla monimuotoisella yleistajuisella tiedonvälityksellä. Vuonna 2009 TEPO-hankkeemme toteutuivat suunnitellusti. Työpaikkoihin ja kansalaisiin vaikuttavat Työterveyslaitoksen kaikki innovaatiomallin keinot: t&khankkeissa toimintamme vaikuttaa erityisesti mukanaoleviin (erityisesti interventiohankkeisiin osallistuviin) ja koulutuksessa koulutukseen osallistuviin, joista n. 60 % on työpaikoilta. Tiedonvälityksemme kohdistuu asiantuntijoiden lisäksi kansalaisiin ja palvelutoimintamme työpaikkoihin. Palvelumme tyypillisiä asiakkaita ovat yritykset ja julkiset organisaatiot, jotka kehittäessään toimintaansa, työoloja ja ympäristöään ja halutessaan parantaa henkilöstönsä työkykyä ja hyvinvointia haluavat tukeamme. Näin vaikutamme suoraan työpaikkoihin niiden omasta pyynnöstä, jolloin Työterveyslaitoksen vaikuttavuus kasvaa erityisen suureksi. Vaikuttavuuden kannalta systeemivaikuttavuus kohdistuu siis kaikkiin neljään asiakasryhmäämme. Palvelutoiminnan kautta vaikutamme paikallisesti ja yksittäistapauksiin, mutta toisaalta saamme sieltä tietoa ja signaaleja, jotka vaikuttavat siihen, mitä t&k-hankkeita aloitamme asiakkaidemme tarpeiden ratkaisemiseksi. Osallistuimme työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan panostamalla kansallisen Työhyvinvointifoorumin suunnitteluun ja toteutukseen. Suunnittelimme alueellisten ja toimialakohtaisten työhyvinvointiprofiilien mallit ja saatamme ne osaksi Työterveyslaitoksen verkkopalvelua vuoden 2010 aikana. Asiantuntijatulkintaa sisältävät profiilit parantavat työelämän laadun seurantaa ja ennakointia. Suunnittelimme ja toteutimme pilotti- ja avausseminaarin Työhyvinvoinnilla tulevaisuuteen -seminaarisarjasta. Seuraavat seminaarit pidämme eri puolilla Suomea vuoden 2010 aikana. Työterveyslaitoksen alueelliset neuvottelukunnat toimivat jatkossa myös Työhyvinvointifoorumin alueellisina yhteistoimintaverkostoina, jotka pohjaavat toimintansa alueen elinkeino- ja työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Neuvottelukuntien uudesta roolista säädettiin vuoden 2010 alussa voimaan tulleella asetusmuodolla.

6 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 2.2.1 Edistetään terveyttä ja työkykyä Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö, mini-interventiomenetelmä Tulostavoite 2009: TTL jatkaa kolmivuotista yhteiskehittelyhanketta, jossa luodaan työpaikkojen edellytykset huomioiva terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö. TTL jatkaa Mini-intervention käytön juurruttamista. 1 Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristöt valmistuivat yhteiskehittelyn tuloksena. Kriteeristöissä otetaan huomioon terveyden edistämistä työpaikalla vahvistavat ja mahdollistavat positiiviset voimavaratekijät, jotka työpaikka ottaa aktiiviseen käyttöönsä. Yhteiskehittelyyn osallistuneet työpaikat tekivät konkreettiset toimintasuunnitelmat kriteeristöjen käyttämisestä ja sopivat seurantamenettelyistä. Mini-intervention juurruttamiseksi tarjosimme mini-interventiokoulutusta sekä koulutusta työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. Sisällytimme päihdetyön ja päihteiden ehkäisyn koulutusta sekä pätevöittävään että täydennyskoulutukseen. Toteutimme yhteistyössä Alkoholiohjelman kanssa kolme valtakunnallista Alkoholihaittojen ehkäisy ja ennakointi -koulutusta. Koulutuksen kohderyhmänä olivat terveyskeskusten lääkärit ja hoitajat sekä yksityisen ja julkisen sektorin työterveyshuollon ammattihenkilöt. Lisäksi toteutimme kaksi paikallista mini-interventiokoulutusta työterveyslääkäreille yhteistyössä Työterveyslääkäriyhdistyksen kanssa ja toimme asiaa esille vuoden 2009 Lääkäripäivillä. Työikäisen väestön terveyserojen kaventaminen Tulostavoite 2009: TTL on käynnistänyt kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman mukaisia toimenpiteitä työikäisen väestön terveyserojen kaventamiseksi. Selvitimme rekisteri-, tilasto- ja kyselytietoja yhdistämällä riskiammattiryhmät, joissa työn kuormitus- ja altistustekijät, työkyky- ja elintapakäyttäytymisen ongelmat kasautuvat, sekä ne ammattiryhmät, joissa sairastavuus on yliedustettuna. Valitsimme analyysien pohjalta interventioiden kohteeksi talonrakennus-, konepaja- ja rakennusmetallityö-, massa- ja paperityö- sekä elintarviketeollisuuden toimialat sekä ammattiryhmiä kiinteistöhuolto- ja siivoustyön toimialoilta. Suunnittelimme ja toimeenpanimme interventioita riskiammattiryhmille terveyttä kuormittavien tekijöiden vähentämiseksi ja elintapakäyttäytymisen parantamiseksi. Vakiinnutimme työttömien työkykyä ylläpitäviä terveyspalveluita muutamassa kunnassa. Implementointi jatkuu vuonna 2010 toimintatavan laajentamisella valtakunnalliseksi sekä vahvistamalla toiminnassa työterveyshuollollista näkökulmaa. Olimme mukana THL:n vetämässä Paltamon Työtä kaikille -työllistämishankkeen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointitutkimuksessa sekä väestöryhmittäisen tarkastelun mahdollistavassa alueellisessa terveys- ja hyvinvointikyselyssä. Tavoitteeseen liittyvät myös kohdassa 2.2.3 Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä raportoidut tulokset. 1 Tässä asiakirjassa STM:n ja Työterveyslaitoksen välisen tulossopimuksen pitkiä tavoitekuvauksia on joiltakin osin voitu lyhentää. Asiasisältö on kuitenkin pyritty pitämään samana.

7 Tupakkalainsäädännön toimeenpanon seuranta ja arviointi Tulostavoite 2009: TTL järjestää ravintoloita ja muita työpaikkoja koskevan tupakkalainsäädännön toimeenpanoa tukevaa koulutusta sekä seuraa, arvioi ja raportoi lain toteutumista. Järjestimme eri puolilla maata ravintolatyöntekijöiden työterveyshuolloista vastaaville työterveyshuolloille koulutustapahtumia tupakoinnin vieroituksesta. Laadimme myös työterveyshuolloille suunnatun käytännön ohjeen. Toteutimme tupakkalain seurantatutkimuksen, jossa ravintolatyöntekijöille ja yrityksille jaettiin kysely sekä tehtiin mittauksia ravintoloissa. Kyselyn perusteella työntekijöiden altistuminen tupakansavulle jatkui tupakkalain siirtymäajan saaneissa ravintoloissa, mutta loppui niissä, jotka kielsivät tupakoinnin kokonaan. Tupakkalaki näyttää toteutuvan ravintoloissa hyvin. Tupakoijat noudattavat tupakointikieltoa ja ravintola-alan työntekijöiden altistuminen tupakansavulle on vähentynyt merkittävästi. Osasairauspäivärahaetuuden toimivuus, sairauspoissaolojen hallinta, masennuksen ehkäisy (Masto-hanke) Tulostavoite 2009: TTL selvittää valmiutta ottaa käyttöön osasairauspäivärahaetuus ja kartoittaa järjestelmän esteitä ja mahdollisuuksia, kohteena erityisesti liikuntaelinsairaudet. TTL laatii suosituksia työolojen arviointiin ja sairauspoissaolojen hallintaan. Masto-hankkeen tukemiseksi TTL antaa koulutusta tth-henkilöstölle depression ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen hyvistä käytännöistä työterveyshuollossa sekä kehittää mielenterveystekijöihin suunnatun työpaikkaselvitysmallin. Masto-hankkeessa TTL jatkaa asiantuntijaryhmän toimintoja ja tarvittaessa perustaa uusia ryhmiä. Toteumisen arvio: 4. Selvitimme työhön paluuta tukevia toimintatapoja sairauspoissaolojen hallinnassa ja teimme Kelalle selvityksen osasairauspäivärahan toteutettavuudesta. Osasairauspäivärahatutkimuksella selvitimme lainsäädännön vaikutusta työterveyteen, työssä jaksamiseen ja jatkamiseen, työilmapiiriin ja työyhteisöjen toimintaan sekä työterveyshuollon toimintoihin. Lisäksi selvitimme osasairauslomaa käyttäneiden työntekijöiden ja heidän työnantajiensa sekä yrittäjien näkemyksiä järjestelmän toimivuudesta. Aihetta koskeva loppuraportti julkaistaan vuoden 2010 alussa. Tuotimme interventiotutkimuksella tietoa työhön kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksista liikuntaelinten sairauksien aiheuttamiin sairauspoissaoloihin ja työn tuottavuuteen; tutkimus osoitti, että yhteydenotto esimieheen ja työergonomian parantaminen lisäävät työntekijöiden tuottavuutta työssä. Saimme valmiiksi työterveyshuolloille, työpaikoille ja terveydenhuollon toimijoille tarkoitetut hyvä käytäntö-, depressio- ja stressisuositukset sekä niiden käytäntöön vientiä koskevat osiot. Molemmat suositukset liittyvät STM:n Masto-hankkeeseen. Tutkimme myös tietoa psykososiaalisista tekijöistä masennuksen ennustajina. Sosiaalinen pääoma ja hyvä ammattitaito ennustivat vähäisempää depressio-oireiden ilmaantuvuutta. Hyvä työilmapiiri ja työssä saatu sosiaalinen tuki olivat yhteydessä vähäisempään masennukseen ja masennuslääkitykseen. Tutkimukset osoittivat, että työuupumus ennustaa varhaista työelämästä poistumista, ja että psykoterapian ja masennuslääkkeen yhdistelmä on tehokas hoitomuoto myös sairauspoissaolojen ehkäisyssä. Toteutimme implementaatiokoulutuksen Varhainen tehokas hoito ja työssä jatkamisen tuki työterveyshuollon tiimin yhteistyönä kuudella eri paikkakunnalla. Koulutuksen keskeisiä tavoitteita olivat masennuksen tunnistaminen ja ehkäisy sekä masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisy hyvän hoitokäytännön keinoin. Koulutus sisälsi käytännön harjoituksia kognitiivisten työkalujen käyttöön ottamiseksi. Muita koulutuksia osana implementaatiota olemme toteuttaneet mm. Lääkäripäivillä, Psykiatripäivillä sekä muissa koulutustilaisuuksissa.

8 Koulutusmateriaaliksi julkaisimme opaskirjasen Masennuksen hoito työterveyshuollossa - työkaluja ja toimintamalleja 2009, josta olemme kehittäneet kenttäpalautteen ja kehittämishankkeiden käyttökokemusten pohjalta laajempaan käyttöön suunnatun opaskirjasen julkaistavaksi vuonna 2010. Jatkoimme Terve mieli työssä -hankkeessa toteutetun työpaikkaselvitysmallin levittämistä mm. terveydenhuollon opiskelijoille ja ammattilaisille suunnatuilla tilauskoulutuksilla ja työterveyshuollon ammattilehdissä julkaistuin kirjoituksin. Lisäksi jatkoimme Masto-hankkeen, kansallisen mielenterveys- ja päihdestrategia-työryhmän sekä WHO:n Collaborating Centre For Mental Health'n toiminnan tukemista niiden tai niiden ohjausryhmien jäseninä. Sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttaminen (4) Tulostavoite 2009: TTL toteuttaa osaltaan Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältyviä tavoitteita. Selvitimme yhteistyössä THL:n ja Säteilyturvakeskuksen (STUK:n) kanssa ympäristö- ja työaltisteiden aiheuttamien terveyshaittojen riskien suuruutta Suomessa 2000-luvulla. Selvityksessä havaittiin, että altisteiden aiheuttamien sairaustapausten lukumäärissä on yli kymmentuhatkertaisia eroja. Työympäristössä suurimmat terveysvaikutukset aiheutuivat eri altisteiden, kuten pölyjen ja kemikaalien aiheuttamista ammattiperäisten ihotautien ja astmariskin lisääntymisestä. Myös melun aiheuttamat kuulovauriot ja sydäntautikuolleisuusriski ovat kansanterveydellisesti merkittävä tekijä. Kvartsipöly, dieselpakokaasut ja hitsaushuurut ovat edelleen merkittäviä altisteita työympäristössä. Edustajamme osallistuivat Sisäisen turvallisuuden ohjelmaryhmän kokouksiin, erityisalueena muun muassa turvallisuuden tietojärjestelmät. Sairaaloiden kosteus- ja homeongelmien ratkaisumenetelmien tuottaminen Tulostavoite 2009: TTL osallistuu sairaalakiinteistöjen kehittämishankkeen (VALSAI) tulosten jalkauttamiseen sekä käynnistää alueellisen kehittämishankkeen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannan kehittämiseksi. Toteumisen arvio: 5 Valtakunnallinen sairaalakiinteistöjen kehittämishanke (VALSAI) tuotti uusia toimintatapoja sairaaloiden peruskorjaukseen. Hankkeessa mukana olleet sairaanhoitopiirit (8) ja yritykset (10) käyttävät nyt VALSAI-työmenetelmiä käynnistäessään sairaalarakennusten peruskorjauskohteita. Käynnistimme sairaalarakennusten kehittämisen jatkohankkeen Hyvinvointirakentaminen osana TEKESin Rakennetun ympäristön ohjelmaa. Tuotimme sairaalakiinteistöjen kunnon arviointiin uusia työkaluja, joita kehitettiin ja testattiin hankkeessa mukana olevissa sairaaloissa. Jalostimme kehitettyjä työkaluja myös muiden kiinteistöjen kunnon ja korjauskohteiden kiireellisyyden arviointiin. Peruskorjauskohteiden kiireellisyyttä arvioidaan uudella menetelmällä ottamalla huomioon kiinteistön kunto sekä tiloissa työskentelevien terveys ja sairastumisen vaara. Menetelmä on uusi ja sille on merkittävä yhteiskunnallinen tilaus erityisesti kuntasektorilla, mutta myös muissa työpaikkarakennuksissa patoutuneen korjaustarpeen takia. Kokosimme laajassa työryhmässä STM:n johdolla kosteus- ja homevaurioita koskeva työsuojelun ohjeistuksen (Kosteusvauriot työpaikoilla, STM:n selvityksiä 2009:18). Siihen sisältyy luettelo kosteusvaurioiden yleisimpien mikrobien viitearvoista sisäilmanäytteissä, joita työsuojelu voi jatkossa käyttää. Työryhmän esitys on, että sisäilmaa tutkivilta asiantuntijoilta tulee edellyttää riittävää pätevyyttä. Olemme valmistelleet yhdessä STM:n työsuojeluosaston ja työsuojelupiirien kanssa käytännön toimia työryhmämietinnön tulosten jalkauttamiseksi.

9 2.2.2 Lisätään työelämän vetovoimaa Työhyvinvointifoorumi Tulostavoite 2009: TTL osallistuu Työhyvinvointifoorumin toiminta-suunnitelman mukaisesti foorumin tavoitteiden toteuttamiseen (työhyvinvointiprofiilien tuottaminen, alueelliset asiantuntijaverkostot, kuormittavuutta koskevat työpaikkaverkostot). Suunnittelimme alueellisten ja toimialakohtaisten työhyvinvointiprofiilien mallit ja saatamme ne osaksi Työterveyslaitoksen verkkopalvelua vuoden 2010 aikana. Asiantuntijatulkintaa sisältävät profiilit parantavat työelämän laadun seurantaa ja ennakointia. Suunnittelimme ja toteutimme pilotti- ja avausseminaarin Työhyvinvoinnilla tulevaisuuteen -seminaarisarjasta. Seuraavat seminaarit pidämme eri puolilla Suomea vuoden 2010 aikana. Työterveyslaitoksen alueelliset neuvottelukunnat toimivat jatkossa myös Työhyvinvointifoorumin alueellisina yhteistoimintaverkostoina, jotka pohjaavat toimintansa alueen elinkeino- ja työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Neuvottelukuntien uudesta roolista säädettiin vuoden 2010 alussa voimaan tulleella asetusmuutoksella. Koordinoimme STM:n Työhyvinvointifoorumin Työturvallisuuden teemaryhmän toimintaa ja osallistuimme Kuormittavuuden hallinta -asiantuntijatyöryhmän toimintaan. Työturvallisuuden teemaryhmä järjesti Työturvallisuuden ajankohtaisiltapäivät sekä Työturvallisuuden teemaistunnon. Kuormittavuuden hallinta -asiantuntijatyöryhmä laati Työterveyslaitoksen uuteen verkkopalveluun Työkuormitus hallintaan -sivuston. Osallistuimme lisäksi STM:n julkaisun Puheenvuoroja työn kuormittavuudesta kirjoittamiseen ja laadimme käsikirjoituksen Osaaminen ja työkuormitus-esitteeseen. Osallistuimme myös Työhyvinvointifoorumin tuottamien aineistojen muokkaamiseen ja Työhyvinvointifoorumin järjestämiin Tasa-arvo ja monimuotoisuus työssä -, Eettinen kuormitus työssä -, sekä Työhyvinvointi ja taide -seminaareihin. Yhteisten työpaikkojen ja monikulttuuristen työyhteisöjen johtamiskäytäntöjen kehittäminen Tulostavoite 2009: TTL luo asiantuntijaverkoston asian hoitamiseen ja huolehtii tarvittavasta koulutuksesta sekä materiaalin tuottamisesta ja levittämisestä.. Kehitimme eurooppalaisten asiantuntijoiden kanssa Työpaikkojen tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnittelun ja -konsultaation mallin. Hankkeessa käytettiin esimerkkinä Suomen tasaarvosuunnittelua. Tasa-arvosuunnittelu koskee sukupuolten tasa-arvon lisäksi useimmiten työpaikan monikulttuurisuutta laajasti ja niissä tarkastellaan mm. henkilöstön ikää, etnistä taustaa ja uskontoa. Mallin tueksi kehitimme koulutusohjelman, jossa käytetään sähköisen oppimisen alustaa. Asiantuntijakoulutus tapahtuu vuoden 2010 aikana. Hanke käynnistyi Työterveyslaitoksessa tehtyjen tutkimusten pohjalta ja on laajentunut EU:n tasoiseksi. Osallistuimme maahanmuuttajuutta käsitteleviin tapahtumiin ja seminaareihin sekä STM:n Työhyvinvointifoorumin Tasa-arvo ja monimuotoisuus -seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen. Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-aluilla - esiselvitykseen osallistui Työterveyslaitoksen johdolla yli 20 tutkijaa eri organisaatioista. Toteutimme HR-asiantuntijoille, esimiehille ja konsulteille koulutuksen monikulttuurisuuteen liittyvistä hyvistä rekrytointikäytännöistä, koska henkilöarvioinnit kansainvälisiin tehtäviin ja monikulttuurisiin työyhteisöihin ovat kansainvälistymisen myötä lisääntyneet.

10 Toistotyö Tulostavoite 2009: TTL laatii suunnitelman toimenpiteistä toistotyöhön liittyen ja aloittaa sen käytännön toteuttamisen. Toteutimme suunnitelmaamme toistotyön haittojen vähentämiseksi. Esittelimme kansainvälisellä yhteistyöllä valikoidut kriteerit fyysisen työn riskitekijöiden turvarajoiksi kriteeriryhmän seminaarissa syksyllä 2009. Kolmekymmentä fyysisen kuormituksen havaintomenetelmää on jo arvioitu ja raportoitu. Toistotyön kuormittavuuden arviointiin kehitimme EMG-mittauksiin sekä lihaskudosten verenkierron, hapetusasteen ja rakenteellisen muutosten mittauksiin perustuvan menetelmäpaketin. Sitä käytettiin ensimmäisessä yläraajojen lihasten kuormittumista ja palautumista selvittävässä kokeellisessa tutkimuksessa laboratorio-oloissa. Verkkopalveluumme laadimme Ergonomia -aihesivuille sivuston, joka sisältää toistotyön arviointimenetelmän, hyviä ergonomiaratkaisuja toistotyön vähentämiseksi eri toimialoilla ja esimerkkejä käytännön ergonomiahankkeista. Sivustolle lisättiin myös kansainvälisen työryhmän systemaattiseen arviointiin perustuva havaintomenetelmien tietopankki. Saimme valmiiksi laajan tutkimuksen elintarviketeollisuuden toistotyön haitoista kylmissä työtiloissa, jossa osoitettiin, että toistotyön haittoja voidaan vähentää mm. ajoittaisilla lihasharjoituksilla. Esittelimme tutkimustuloksia ja niihin pohjautuvia suorituksia elintarviketeollisuudessa ja valmistelimme niiden pohjalta sovellushankkeita toistotyön haittojen vähentämiseksi. Uudet työelämän riskit Tulostavoite 2009: TTL osallistuu kansalliseen ja EU-tasoiseen (mm. Bilbao-virasto) toimintaan uusien terveysriskien tunnistamiseksi. TTL osallistuu 2008 2009 EU:n riskienarviointikampanjaan ja toteuttaa tutkimus- ja asiantuntija-hankkeita seuraavaa kaksivuotista kampanjaa varten. Osallistuimme yritysten työsuojelutietoisuuden lisäämiseksi EU:n riskinarvioinnin teemavuoden tapahtumaan Oulussa sekä alueellisen tapahtuman järjestämiseen Kouvolassa. Osallistuimme myös STM:n vetämän kampanjatyöryhmän toimintaan. Laadimme vuosina 2008 ja 2009 kampanjamateriaalia yhdessä EU:n Bilbao-viraston kanssa. Johdamme Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston rahoittamaa työturvallisuuden ja -terveyden osaamiskeskusta, johon kuuluu 13 kumppanilaitosta ja 7 pienempää työ-, terveys ja -turvallisuusalan organisaatiota alihankkijoina. Osaamiskeskus tuotti uutta ja analysoitua tietoa neljässä laajassa raportissa vuoden 2009 aikana. Seuraavaa kaksivuotista kampanjaa (huolto- ja kunnossapitotyöt) varten olemme keränneet taustamateriaalia kyseisen alan riskiprofiilin tuottamiseksi sekä laajemman tutkimushankkeen käynnistämiseksi. Selvitimme inhimillisten tekijöiden merkitystä tapaturmantorjunnassa yhteistyössä FITPIS -verkoston (Suomalaisen turvallisuusteknologia-alusta -verkoston) kanssa. Ihmisen mukainen suunnittelu Tulostavoite 2009: TTL:n suunnitteluyhteistyöverkosto markkinoi ihmisen mukaista suunnittelua verkostolleen. Suunnittele kaikille (Design for all) -näkemystä voimistetaan suunnittelu - hankkeissa. Suunnittelun ja ergonomian merkitystä sekä käyttäjien tarpeiden yleistä huomioimista työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamisessa on saatu Suomessa lisättyä. Esimerkiksi TEKESin Tila-ohjelmassa ja RYM SHOK:ssa (Rakennetun ympäristön strategisessa huippuosaamiskeskittymässä) käyttäjälähtöisyys on yksi ohjelmien kulmakivistä. Olemme edistäneet näkökulmaa

11 koulutuksessamme ja useissa työpaikka- sekä tuotesuunnittelupalveluhankkeissamme. Olemme antaneet työvälineitä vapaasti suunnittelijoiden käyttöön verkkopalvelumme ergonomian aihesivujen kautta. Vuoden 2009 aikana julkistimme kolme uutta ergonomista ratkaisutietopankkia teollisuudesta, ravintolatyöstä ja kuljetusalasta. Suomen Standardisoimisliiton (SFS:n) käsikirjahankkeessa suunnittelijoille edistimme ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden vaatimusten huomioon ottamista. Käynnistimme yhteistyössä Kelan kanssa selvityshankkeen Työn sisältö ja työolosuhteiden sopeuttaminen avoimilla työmarkkinoilla toimivilla vammaisilla ja vajaakuntoisilla henkilöillä, minkä avulla täydennämme laitoksen esteettömyysratkaisuja ja esteettömyyden arviointimenetelmää. Joustojen työhyvinvointivaikutukset Tulostavoite 2009: TTL tuottaa joustojen työhyvinvointivaikutuksia koskevaa tutkimustietoa erityisesti vuorotyöhön ja pitkiin työaikoihin liittyvän kasautuvan univajeen toimintakyky- ja terveysvaikutuksista sekä vuorotyön yhteydestä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen. Tuotimme uutta tietoa yksityisen palvelusektorin joustojen merkityksestä työhyvinvointiin. Kaupan alan oppaassa Työhyvinvoinnilla tulosta kaupassa kuvasimme alan työolojen ja hyvinvoinnin kehitystä 30 vuoden jaksolta ja teimme konkreettisia kehittämisehdotuksia. Kerroimme tutkimustuloksista laajasti mm. työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen seminaareissa. Vuorotyöhön ja terveyteen liittyneet tutkimuksemme osoittivat, että työviikon kestävä osittainen univaje aiheuttaa joillain henkilöillä voimakkaan kognitiivisen toimintakyvyn ja vireyden heikkenemisen, josta palautuminen vaatii vähintään kaksi palautumisyötä. Toisaalta joillakin henkilöillä sekä kognitiivinen toimintakyky että vireys kärsivät vain vähän vastaavasta vähäisestä nukkumisesta. Näiden yksilöllisten erojen tunnistaminen erityisesti turvallisuuskriittisissä tehtävissä on keskeistä. Vuorotyö, johon liittyy sekä univajetta että vuorokausirytmin häiriintymistä, näyttää lisäävän valtimoiden haurauskovettumistaudin riskiä erityisesti miehillä jo alle 40 vuoden iässä. Tutkimustietoa vireyden hallinnasta maantieliikenteessä veimme käytäntöön koulutuksen ja Maantieliikenteen ammattikuljettajien työterveyshuolto -oppaan avulla. Terveyttä ja vireyttä edistävistä vuorotyömalleista annoimme sektorikohtaista koulutusta. Riskitoimialan valtakunnallinen altistus- ja terveysselvitys Tulostavoite 2009: TTL viimeistelee valitun riskitoimialan valtakunnallisen altistus- ja terveysselvityksen ja valmistelee toisen riskialan selvityksen toteuttamisen osana Työhyvinvointifoorumia. Julkaisimme rakennusalaan liittyvän riskiprofiilin verkkopalvelussamme ja toimitimme materiaalin tiedoksi työsuojeluviranomaisille. Käytimme riskiprofiilia ja sen materiaalia hyväksi mm. työterveyshuoltohenkilöstön koulutuksessa ja esittelimme sen Työterveyspäivillä 2009. Jätehuoltoalaan liittyvä riskiprofiili valmistui vuoden 2009 lopulla. Palo- ja pelastusalan riskiprofiilin tuottamiseksi laadimme EU:n Topic Centre - Work Environment -raportin: Accidents and Emergencies. Palo- ja pelastusalan riskiprofiilin tuottamiseen tuotimme tietoa myös pelastushenkilöstön toimintakykyyn ja pelastuslaitosten toimintaan kohdistuneessa STM:n vetämässä hankekokonaisuudessa. Laadimme neljälle altisteelle biomonitoroinnin raja-arvoehdotukset, joiden käyttöönotto tulkintamalleineen tapahtuu vuonna 2010. Laadimme tavoitetasoja etanolamiinialtistumiselle metallintyöstössä ja dieselpakokaasualtistumiselle. Lisäksi laadimme luonnoksen tavoitetasoista PAHaltistumiselle valimotyössä, koksaamotyössä, kyllästämöissä ja kyllästetyn puutavan käsittelyssä.

12 Pk-yrityksille soveltuvat riskinarviointimenetelmät Tulostavoite 2009: TTL osallistuu pk-yrityksille soveltuvien riskinarviointimenetelmien viimeistelyyn ja käynnistää yhteistyön niiden levittämiseksi valituilla toimialoilla alueellisten seminaarien avulla. Kehitimme mikroyritysten (80) yrittäjien ja työntekijöiden yhteistä osaamista tunnistaa ja korjata työpaikkansa laadussa ja toimivuudessa ilmeneviä puutteita osana normaalia yritystoimintaa. Selvitimme control banding -riskinarviointimenetelmän sovellettavuutta Suomessa työturvallisuus- että REACH-lainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttämiseksi. Menetelmä on suunnattu erityisesti pk-yrityksille. Laadimme control banding -menetelmälle suomenkielisen tietosisällön. Puusepänteollisuudessa kehitimme riskinarvioinnin menettelytapoja niiden saamiseksi osaksi yritysten johtamiskäytäntöjä. Saimme pk-yritysten johtamisoppaan aineiston valmiiksi. Toimitimme tietokannan Risk Assessment Tools osana vuoden 2008 2009 kampanjamateriaalia EU:n Bilbao-viraston kanssa. Tietokannan työkalujen arvioinnissa tärkeimpinä arviointikriteereinä olivat riskinarviointimenetelmien ilmaisuus ja niiden soveltaminen erityisesti pk-sektorille. Annoimme yrityksille riskinarviointikoulutusta sekä hankekohtaisesti että avoimilla kursseilla. Rakensimme alueellista pk-verkostoa työhyvinvointifoorumin ja alueyksiköiden toiminnan kautta. Kehitimme verkostoa luomalla yhteyksiä paikallisiin toimijoihin työhyvinvointifoorumin kautta sekä yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen kanssa uusien hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Valtakunnallisen verkoston suunnittelussa kävimme keskusteluja lähinnä TEM:n kanssa. Selvitimme rahoitusta ja teimme suunnitelman verkoston muodostamisesta ja sen tehtävistä. REACH ja kemikaaliohjelma Tulostavoite 2009: TTL on arvioinut altistumisseurantaa varten käytössä olevat ja suunnitellut tietojärjestelmät. TTL kohdentaa altistumisseurantaa riskialttiille toimialoille. Saimme altistumisseurantaa varten käytettävissä olevien ja suunniteltujen tietojärjestelmien selvityksen toteutettua jo vuonna 2008, jolloin osallistuimme myös tehtyyn kartoitukseen muiden tahojen tietojärjestelmistä. Vuonna 2009 jatkoimme työperäisen altistumistietojärjestelmän kehittämistä täydentämällä THAM -tietokantaa (työhygieenisten altistumismittausten rekisteriä) sekä kehittämällä LIMS-järjestelmää (laboratorion ja näytteenoton tiedonhallintajärjestelmää). Täydensimme myös FINJEM (Finnish National Job-Exposure Matrix) -tietoja. Valmistelimme raportin altistumisesta Suomen työpaikoilla vuosien 2004 2007 työhygieenisten ja biologisten mittausten perusteella. Raportti julkaistaan vuonna 2010. Julkaisimme vuosilta 2007 ja 2008 biomonitoroinnin vuositilastot. (Ks. riskitoimialojen altistumisseurannasta edeltä kohdasta Riskitoimialan valtakunnallinen altistus- ja terveysselvitys.) Tiedotimme yrityksille REACH:n/CLP:n tuomista muutoksista sekä yleensä kemikaaliturvallisuudesta järjestämällä kahdeksan avointa kurssia sekä kurssin kemikaalien uusista merkinnöistä ja käyttöturvallisuustiedotteista. Lisäksi valmistelimme painovaiheeseen uuden REACH:n/CLP:n mukaan päivitetyn painoksen Kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteet -kirjasta ja laadimme CLPverkkomoduulin työterveyshuollon koulutukseen. Tuotimme myös päivitetyn painoksen Työterveyshuolto ja REACH -esitteestä ja aloitimme oppaan tuottamisen kemikaalien uusista merkinnöistä ja käyttöturvallisuustiedotteista. Turvallisuusjohtaminen Tulostavoite 2009: TTL on selvittänyt turvallisuusjohtamisen konseptin kriteerit ja sisällön. TTL toteuttaa Nolla tapaturmaa -foorumin toimintasuunnitelmaa sekä käynnistää projektin yhteisten

13 työpaikkojen turvallisuuden hallinnasta. Liikkumisturvallisuutta edistetään EU-SLIP- ja Liukuesteiden tehokkuus -hankkeiden avulla. Työsuojelutoiminnan yhtenä kehittämistapana julkaisimme työhyvinvoinnin tavoitetasomallin (itsearviointimatriisin). Tavoitetasomallista teimme toimialakohtaisen (kaivosala) sovelluksen, jota pilotoidaan työpaikoilla tammikuussa 2010. Kehitimme vanhustenhuollon turvallisuusjohtamiseen toimintamallin (julkaistaan vuonna 2010). Palveluyritysten arviointiin kehitimme ja julkaisimme menettelytavan yritysten yhteistyöhön liittyvän turvallisuustason varmistamiseksi. Olemme olleet mukana kehittämässä yhteisten työpaikkojen työturvallisuutta työpaikkakohtaisissa hankkeissa mm. lentoasemalla, rakennusalalla ja kaivosteollisuudessa. Erilaisista ajankohtaisista selvityksistä kokosimme tietoa työpaikkojen työsuojelutoiminnan nykytilasta ja kehittämiskohteista. Tulokset esitetään Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2009 -kausijulkaisussa. Kehitimme työpaikan ja työterveyshuollon yhteisiä hyviä käytäntöjä riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen toteuttamiseksi turvallisuusjohtamisen näkökulmasta. Sovelluksia kehitimme myös toimialakohtaisesti mm. koneyrittäjien kanssa. Toteutimme Nolla tapaturmaa -foorumia. Sen jäsentyöpaikkojen lukumäärä vuoden 2009 lopussa oli 208. Foorumi julkaisi vuonna 2009 neljä uutislehteä, turvallisuushavaintovihkon, vuoden 2010 seinäkalenterin sekä julisteita. Arvioimme foorumin vaikutuksia. Foorumin jäsentyöpaikoista muodostettu ryhmä oli tarkastelujaksolla 2004 2007 alentanut työpaikkatapaturmataajuuden keskiarvoa 20 %. Levitimme tuloksia liukuesteiden ja nastakenkien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta jalankulkijoiden liukastumis- ja kaatumistapaturmien torjuntaan. Annoimme suositukset jalkineiden, jalkinesuojien ja lattiamateriaalien valinnasta ja niiden kunnossapidosta teollisuudessa. Tuotimme EU-yhteistyössä turvaluokittelun sekä suunnittelu- ja huoltosuosituksia keraamisille lattiapinnoille. Palvelut työsuojeluhallinnolle Tulostavoite 2009: TTL tuottaa tietoa työsuojeluhallinnon päätöksenteon tueksi ja antaa muuta asiantuntijatukea sekä käynnistää Työsuojelun tuki -toiminta-ohjelman jatkon. Tuotimme tietoa työsuojeluhallinnon päätöksenteon tueksi mm. päivittämällä Työolot Suomessa - tietojärjestelmää ja suunnittelemalla yhdessä työsuojeluviranomaisten kanssa maakunnallisia ja toimialakohtaisia työhyvinvointiprofiileja. Laadimme myös alueelliset toimintaympäristön analyysit, jotka toimitimme työsuojelupiireille. Tuotimme työsuojeluviranomaisille pyydetyt lausunnot työoloista ja terveydestä sekä osallistuimme ministeriöiden työoloja ja terveyttä edistävien hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja vaikuttavuusseurantaan. Kansallisiin toimintaohjelmiin kehitimme työolo- ja terveysindikaattoreita yhdessä muiden tiedontuottajien ja kumppaniorganisaatioiden kanssa. Osallistuimme vuoden 2009 aikana käynnistyneeseen THL:n Terveyden, hyvinvoinnin ja palveluiden avainindikaattorit (INDI) -ohjelmaan ja jatkoimme työtä Työsuojelun tuki -toimintaohjelmassa. Jatkoimme myös yhteistyötä työsuojeluviranomaisten kanssa.

14 2.2.3 Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Työttömien terveydenhuolto Tulostavoite 2009: TTL osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päävastuulla olevaan työttömien terveydenhuoltohankkeeseen. Kehitimme työterveysneuvontaa Kuopiossa yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Hankkeessa on ollut tähän mennessä yli 100 asiakasta, joilla on ollut vaikeuksia työllistyä. Hanke on toteutunut suunnitellusti, vaikkakin uusien yhteisten toimintatapojen hyväksyminen ja omaksuminen terveydenhuollon sisällä ja ulkoisten yhteistyötahojen kanssa on haaste kaikille osapuolille ja vie aikaa toteutuakseen arjen työssä. Työelämän kriittisten siirtymävaiheiden tukeminen Tulostavoite 2009: TTL tarjoaa menetelmiä peruskoulun päättävien sekä ammatillisesta koulutuksesta työhön siirtyvien ura-suunnittelun ja -hallinnan tueksi. TTL kehittää malleja työttömyydestä työhön siirtymisen helpottamiseksi ja tehostamiseksi Koulutuksesta työhön -menetelmää käytettiin vilkkaasti, koska koulutettuja ohjaajia on nyt yli 300. Itse valmennuksessa oli noin 1370 henkilöä. Peruskouluihin suunnatun Kohti työelämää - menetelmän valmentajia on nyt yli 160. Uusia ohjaajia saimme koulutettua melko vähän, sillä oppilaitokset vähensivät valmennuskoulutusta taloudellisesta tilanteesta ja osin myös ESR - kehittämisrahakauden päättymisestä johtuen. Kohti työelämää -menetelmän ryhmäohjaajiksi koulutimme 13 uutta opettajaa, joista 8 myös sertifioitiin. Koulutuksesta työhön -menetelmän ohjaajiksi koulutimme 7 uutta henkilöä, joista 6 sertifioitiin. Työttömäksi jääville olimme laatimassa elämänhallintaopasta (Terveenä työttömyydestä - Miten hallitset elämäntilanteesi). Opas ilmestyy sekä suomeksi että ruotsiksi vuoden 2010 alussa. 2.2.4 Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Työterveys 2015 -periaatepäätöksen toteuttaminen Tulostavoite 2009: TTL osallistuu palvelujärjestelmän, työterveyshuollon sisällön ja koulutuksen sekä työterveyshuoltolain mukaisen yhteistyön kehittämiseen valtioneuvoston periaatepäätöksen Työterveys 2015 mukaisesti. Olemme toteuttaneet Työterveys 2015 -periaatepäätöstä hankekokonaisuudessa yhteistyössä sektoritutkimuslaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyöllä parempaa työterveyttä -osahanke (SEITTI) kohdistui perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyön kehittämisen ja liittyy siten sekä PARAS -hankkeeseen että KASTE - ohjelmaan. Yhteistyön konkreettisia kohteita olivat masennus ja diabetes. Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon osiossa koottiin nykyiset yhteistyön käytänteet valittujen kohteiden osalta. Tämän pohjalta aloitettiin kehittämisyhteistyö, jossa keskiössä on työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon rajapinnat, työterveyshuollon rooli sekä saumattomat hoitopolut. SEITTIkokonaisuuteen liittyy myös mikroyritysten työterveyshuoltoon uudella yhteistyörakenteella ja sisällöllä kokeiltava malli (FUSK-hanke) ruotsinkielisellä saaristoalueellamme Kemiössä ja Ahve-

15 nanmaalla. FUSK-hanke ei ole kuitenkaan saanut toivottua rahoitusta, jonka vuoksi hankkeen jatko on vaarassa. Ammattitautien preventio- ja toimialakohtainen työterveyshuollon kehittäminen -osahankkeessa kehitetään ammattitautien diagnostiikkaa ja palveluketjun toimintaa, sen sisältöä ja järjestelmää. Työterveyshuoltoa kehitämme liikennealan yksinyrittäjien ja mikroyritykset ammattiliikenteessä -hankkeena sekä rakennusalan työterveyshuollon kehittämisenä. Osahankkeet etenivät vuoden 2009 aikana, mutta emme saaneet aikaisemmin sovittua aikataulua kiinni mm. potilasrekrytointien hitauden vuoksi. Kosteusvauriohankkeen aloittaminen siirtyi vuodelle 2010 sitä edeltäneen tutkimuksen viivästymisen vuoksi. Ergonomiaosahanke valmistui syksyllä 2009. Laadimme työstressisuosituksen. Työterveyshuolloilla voi olla käytössään hyvinkin erilaisia hyviä käytäntöjä ja omia toimintamalleja stressin kartoitukseen ja sen vähentämiseen. Yhtenäistämällä käytäntöä näyttöön perustuvalla suosituksella pyrimme parantamaan työterveyshuollon toiminnan laatua ja vakinaistamalla yhtenäisiä käytäntöjä vaikuttamaan työterveyshuollon toimintaan. Suosituksella selkeytetään vastuurooleja ja parannetaan yhteistyöprosessia työterveyshuollon asiakasryhmien sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Samaan aikaan työstressisuosituksen kanssa teimme aiheeseen liittyvää käytännön ohje- ja työkirjaa työterveyshuollon ammattihenkilöitä varten. Käynnistimme pienyrittäjien työterveyshuoltomallin kokeilun Päijät-Hämeessä. Kokeilussa testataan mallin toimivuus työterveyshuollon toimintakonseptina, asiakkaiden tyytyväisyys mallin mukaiseen toimintaan sekä liittyminen työterveyshuoltoon. Tarkoituksena on tuottaa työterveyshuoltohenkilöstölle opas mallin soveltamisesta sekä asiakkaille suunnattu esite. Suositus mallin käyttöönotosta sisältyy Työn, yrittäjyyden ja työelämän politiikkaohjelmaan kuuluvan Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotuksiin. Uudistimme työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta niin, että se perustuu yhteiseen tarkennettuun opetussuunnitelmaan. Se on kaikilla neljällä paikkakunnalla (Helsinki, Tampere, Oulu ja Kuopio) rakenteellisesti samanlaista verkkotuettua opiskelua. Opiskelun sisällöllinen yhtenäistäminen on menossa niin, että se valmistuu vuonna 2010. Tähän tavoitteiseen liittyvistä osatuloksista on lisäksi raportoitu edellä kohdissa Osasairauspäivärahaetuuden toimivuus, sairauspoissaolojen hallinta, masennuksen ehkäisy (Masto-hanke) ja Terveyserojen kaventaminen. Työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyön kehittäminen Tulostavoite 2009: TTL osallistuu työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyön kehittämiseen yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Osallistuimme edelleen Sateenkaarihankkeeseen, jossa on tutkittu työterveyshuollon prosessien toimivuutta ja kehittämistarpeita. Hankekokonaisuus on luonut hyvän kuvan työterveyshuollon käytännön toiminnasta. Vuonna 2009 saimme valmiiksi kolme osahankeraporttia (asiakasyritysten toiminnan suunnittelu, työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen vaikuttavuus sekä työyhteisön toimivuuden edistäminen työterveyshuollon toimintana). Hyvien käytäntöjen viimeistely tehdään vuonna 2010. Olemme vieneet tuloksia koulutuksen ja muiden kehittämishankkeiden välityksellä työterveyshuoltojen käyttöön sitä mukaa, kuin niitä on tullut. Työhygienian ja työturvallisuuden koulutus Tulostavoite 2009: TTL tarjoaa työhygienian ja työturvallisuuden koulutusta ja osaamista eritasoisessa koulutuksessa.

16 Toteutimme tavoitteen mukaisia koulutuksia yhteensä 105 kurssia ja niihin osallistui 2611 henkilöä. Koulutettavapäiviä kertyi 5196. Tilauskoulutuksia näistä oli 44 eli 42 %. Tilauskoulutuksien aihealueita olivat mm. kemikaaliturvallisuus, riskien arviointi työpaikalla ja turvallisuuskymppiaudiointi. Lisäksi järjestimme sisäilmatekijöiden liittyvän koulutushankkeen yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Työhygienian aihe-alueella suosittuja koulutuksia olivat mm. kemikaalien turvalliseen käyttöön ja riskin arviointiin liittyvät koulutukset. Työturvallisuuden alueella suosittuja koulutuksia olivat mm. työturvallisuuskorttikouluttajien koulutukset, putoamissuojainten määräaikaistarkastajien koulutukset sekä työ- ja suojavaatetuksen ajankohtaispäivät. Käynnistimme työhygieniaan pätevöittävän koulutuksen omalle henkilöstöllemme. Kolmisenkymmentä työhygienian asiantuntijaksi aikovaa laati henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittäminen Tulostavoite 2009: TTL kehittää yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa kouluja opiskeluterveydenhuoltoa. Toteutumisen arvio: 2 Osallistuimme Kuopiossa työterveysneuvontahankkeeseen, jossa kehitettiin perusterveydenhuollossa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä työterveyshuollon yhteistyötä. Ensimmäinen opiskelijaterveydenhuoltoon liittyvä koulutuspäivä järjestettiin vuonna 2009. Vanhempien alkoholinkäyttö Tulostavoite 2009: TTL tukee vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien haittojen vähentämistä ottamalla se huomioon työterveysalan toimijoiden täydennyskoulutuksessa. Toteutimme mini-interventiokoulutusta työterveyshuolloille suunnatussa koulutuksissamme. Alkoholin riskikulutuksen vähentäminen sisältyi myös A-Step -koulutuksiin, joissa kohderyhminä olivat sekä työpaikat että näiden työterveyshuollot. Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyö alkoholihaittojen ehkäisemiseksi tukee työpaikkoja ja -yhteisöjä kehittämään sekä hyvää käytäntöä ja mallipäihdeohjelmaa alkoholinhaittojen ehkäisemiseksi että työntekijöiden alkoholin kohtuukäyttöä tai raittiutta. Integroimme alkoholiteeman TTT-lehden sisältöihin ja suuntasimme Tipaton tammikuu -kampanjan kansalaisille. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon kehittäminen Tulostavoite 2009: TTL osallistuu maatalousyrittäjien työterveyshuollon järjestämistä yksityisten palveluntuottajien kautta mahdollistavan lainsäädännön toimeenpanoon. Maatalousyrittäjät ovat saaneet vuoden 2009 alusta alkaen samantasoiset korvaukset työterveyshuollon kustannuksista palveluntuottajasta riippumatta. Tiedotimme Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikön (Mytkyn) toimesta asiasta laajasti sekä yksityisiä että kunnallisia palveluntuottajia. Tiedottamisen tuloksena saimme jonkin verran yhteydenottoja. Yksityisten työterveysasemien edustajia osallistui järjestämiimme maatalouden työterveyskoulutuksiin. Myös Mytky neuvotteli kahden eri yksityisen palveluntuottajan kanssa maatalouden työterveyshuoltopalvelujen järjestämisestä ja sisällöstä.

17 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan liittyvät tavoitteet (Kaste-ohjelma) Tulostavoite 2009: TTL osallistuu palvelujärjestelmän kehittämiseen tavoitteena parantaa työterveydenhuollon kattavuutta ja integroitumista muuhun terveydenhuoltoon. TTL tuottaa ja levittää välineitä ja malleja kokonaisvaltaiseen työpaikan ja työhyvinvoinnin kehittämiseen sosiaali- ja terveysalan ja opetusalan työpaikoilla. TTL tuottaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa sosiaalija terveydenhuollon johtamiseen kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin- ja muutosjohtamisen kehittämismalleja ja koulutuspaketin. Osallistuimme Kaste-ohjelman hoitotyön kehittämisen ohjausryhmän ja sosiaalialan ammattihenkilöiden foorumin työryhmissä ohjelmatekstien laatimiseen. Tuimme käynnistyviä hankkeita osallistumalla sosiaali- ja terveysalan henkilöstön asiantuntijatiimin kokouksiin. Sovimme asiantuntijatuesta Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman osahankkeelle vuodeksi 2010. Suunnittelimme koulutuksen sosiaali- ja terveysalojen muutosten johtamiseen. Se ei kuitenkaan toteutunut osallistujien vähäisyyden vuoksi. Vuonna 2010 kurssin toteutumista tuetaan kohdennetulla tiedottamisella ja markkinoinnilla. Tähän tavoitteiseen liittyvistä osatuloksista on lisäksi raportoitu edellä kohdassa Työterveys 2015 -periaatepäätöksen toteuttaminen. 2.2.5 Perheiden hyvinvointi Tulostavoite 2009: TTL tuottaa tietoa työn ja perheen yhteensovittamisesta. Kehitetään tasaarvosuunnittelun malli pk-yrityksille ja käynnistetään siihen liittyvää koulutusta. Tuotetaan hyviä käytäntöjä segregaation purku (SEPU) -projektin pohjalta. Tutkimuksemme tilapäisen hoitovapaan käytöstä naisilla ja miehillä eri perhevaiheissa ja eri sosioekonomisissa asemissa osoitti, että äidit jäävät kotiin isiä useammin hoitamaan sairasta lasta perhevaiheesta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Sekä miehistä että naisista vähiten tilapäistä hoitovapaata käyttävät ylemmät toimihenkilöt. Kaikkiaan palkallinen tilapäinen hoitovapaa on 3 % naisten kokonaispoissaolopäivistä. Pienten lasten perhevaiheessa elävilläkin lapsen sairauteen liittyvät poissaolot ovat noin viidennes kaikista poissaolopäivistä. Tilapäisen hoitovapaan käyttö kasautuu pienten lasten äideille, mutta toisaalta heillä on muita naisia vähemmän sairauspoissaolopäiviä. Kehitimme eurooppalaisten kumppaneiden kanssa työpaikkojen tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnittelun ja konsultaation mallin. Mallin leviämisen tukemiseksi kehitimme sähköisen koulutusohjelman vuodeksi 2010. 2.2.6 Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen omassa toiminnassa Tulostavoite 2009: Sukupuolinäkökulma on sisällytetty osaksi hyvän tutkimustavan toimintaohjetta. Sisällytimme sukupuolinäkökulman osaksi Työterveyslaitoksen hyvän tutkimustavan toimintaohjetta. Tutkimusta on mm. kohdennettu mies- ja naisammatteihin ja tutkimusten tuottamissa suosituksissa on edistetty molempien sukupuolten intressejä.

18 2.2.7 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Pandemiavalmiuden ylläpitäminen Tulostavoite 2009: Tth-yksiköille on laadittu ohjeet pandemian varalta. TTL valmistautuu toimimaan tiedonvälityslinkkinä tth-yksiköille. Laadimme ohjeet työterveyshuoltoyksiköille toiminnasta influenssa A(H1N1)v:n (sikainfluenssan) suhteen työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Teimme yhteistyötä STM:n pandemian torjunnan koordinaatioryhmän kanssa ja informoimme sitä työterveyshuollon mahdollisuuksista osallistua rokotuksiin. Välitimme nopeasti THL:n tartuntatautien torjuntayksikön tiedotteet epidemiasta maan työterveysyksiköille. Teimme koulutusaineiston sairaalapiireille sikainfluenssan torjuntaan tarkoitettujen suojainten käytöstä. C-laboratoriovalmius Tulostavoite 2009: Jatketaan valmiuden ylläpitoa ja osallistutaan ympäristöterveyden erityistilanteiden oppaan päivitykseen Ylläpidimme yhteistyössä THL:n kanssa C-osaamiskeskuksen päivystystä. Päivystykseen tuli noin 1-2 yhteydenottoa kuukaudessa. Pääasiassa yhteydenotot tulivat pelastusviranomaisilta ja koskivat erilaisia pieniä tai keskisuuria kemikaalionnettomuustilanteita. Kehitimme omien kenttäryhmiemme valmiuksia viranomaisten tukemisessa onnettomuuksien jälkitilanteiden selvittämisessä ilma- ym. mittauksin. Järjestimme Oulussa yhteistyöseminaarin paikallisviranomaisten tiedottamiseksi C-osaamiskeskustoiminnasta. Seminaariin osallistui alueen eri viranomaistahoja (pelastus, poliisi, sairaanhoito) ja yrityksiä. Tuotimme STM:n valmistelemaan ympäristöterveyden erityistilanneoppaaseen luvun Kemikaalionnettomuudet ja C-osaamiskeskus, ja yhteistyössä THL:n kanssa luvun Riskinarviointi ja suojautuminen. 3. Toiminnallinen tehokkuus 3.1 Toiminnan tuottavuus Työterveyslaitoksen toteutuneet henkilötyövuodet laskivat selvästi vuonna 2009, oman toiminnan tuotot sen sijaan nousivat. Näin ollen tuottavuus parantui maksullisen toiminnan osalta. Palvelutoiminnan osalta jäivät henkilötyövuosiresurssit 35 henkilötyövuotta alle suunnitellun tason, sen sijaan tuotot ylittivät tavoitteen. Tuottavuusohjelmassa määritellyt henkilötyövuosivähennykset Tulostavoite 2009: Budjettirahoitteinen toiminta vuoteen 2009 mennessä -7 htv. Maksullinen/Yhteisrahoitteinen toiminta vuoteen 2009 mennessä -25 htv. Suunnitelma tuottavuusohjelmassa määriteltyjen henkilötyövuosivähennysten toteuttamiseksi laadittu vuoden 2009 loppuun mennessä.

19 Henkilötyövuodet vähenivät yhteensä 48 henkilötyövuodella, joista lomautusten osuus oli 11 henkilötyövuotta. Vuoden 2009 kokonaistavoite henkilötyövuosien vähenemisen osalta oli 32 henkilötyövuotta, joten tavoite saavutettiin. Budjettirahoitteisen toiminnan henkilötyövuosien vähennys oli 33 henkilötyövuotta. Maksullisen/yhteisrahoitteisen toiminnan henkilötyövuodet vähenivät 15 henkilötyövuodella vuonna 2009. Laadimme suunnitelman tuottavuusohjelmassa määriteltyjen henkilötyövuosivähennysten toteuttamiseksi. Johtamisen ja toiminnanohjauksen tietojärjestelmän kehittäminen Tulostavoite 2009: Johtamisen ja toiminnanohjauksen tietojärjestelmähankkeen 1. vaiheen järjestelmien käyttöönotto vuoden 2009 alusta. Otimme johtamisen ja toiminnanohjauksen tietojärjestelmän käyttöön vuoden 2009 alusta. Teimme järjestelmään merkittävää jatkokehitystä vuoden aikana ja jatkamme sitä vuonna 2010. Hankintatoimi Tulostavoite 2009: Hankintatoimi on ohjeistettu. Ohjeistimme hankintatoimen. Määrittelimme hankinta- ja tilausvaltuudet ja kuvasimme hankintaprosessit. 3.2 Toiminnan taloudellisuus Kustannustietoisuuden lisääminen Tulostavoite 2009: Toiminnan kustannukset ovat suhteessa suoritetuotantoon. Toiminnan kustannukset suhteessa suoritetuotantoon parantuivat jonkin verran vuonna 2009. Ansaitsimme oman toiminnan tuottoja 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuotot nousivat 0,6 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuodet vähenivät merkittävästi tuottavuusohjelman mukaisesti. Valtionavun osuus laitoksen kokonaisrahoituksesta aleni yhden prosentin 56 prosenttiin. 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tuotot (M ) 24,8 25,1 26,2 27,7 27,9 28,4 Tuloutettu valtionapu (M ) 37,2 39,2 36,3 38,1 39,0 37,9 Valtionavun osuus menoista (%) 60 59 59 58 57 56 Taulukko 1. Tuottojen ja valtionavun kehitys 2004 2009 2004 2005 2006 2007 2008 2009 VOO-kulut 49,6 51,1 46,6 48,8 51,4 47,2 VOO-tuotot 13,1 11,4 11,5 11,7 11,0 11,5 VOO-tuotto% 26 % 22 % 25 % 24 % 21 % 24 % Taulukko 2. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kulut, tuotot ja tuottoaste