3 KAUPUNKISTRATEGIA VISIO LAPIN PÄÄKAUPUNKI, ROVANIEMI, KANSAINVÄLINEN OSAAMISEN JA KULTTUURIN KESKUS Visiosta johdetut strategiset päämäärät ovat seuraavat: ASUKKAIDEN ROVANIEMI Rovaniemi järjestää asukkailleen laadukkaat perus ja muut hyvinvointipalvelut sekä tarjoaa asukkailleen hyvät osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet kaupungin kehittämiseksi. MAAKUNNAN ROVANIEMI Rovaniemi on Lapin kehittyvä ja yhteistyöhakuinen sekä kansainvälinen, omaleimainen maakuntakeskus. KYLIEN ROVANIEMI Rovaniemen keskus ja luonnonläheinen maaseutu kehittyvät elinvoimaisena ja vireänä kylien Rovaniemenä. YRITYSTEN ROVANIEMI Rovaniemi tarjoaa elinkeino ja yritystoiminnalle hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset. Neljästä eri näkökulmasta määritellyt kriittiset menestystekijät ovat niitä asioita tai tavoitteita, joissa on onnistuttava, jotta kaupunki kehittyy vision ja päämäärien suuntaan. Näkökulmat ja kriittiset menestystekijät ovat: I II III IV VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET (VAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMA) 1. Väestön hyvinvointi 2. Menestyvä yritystoiminta 3. Toimiva yhdyskuntarakenne ja elävät kylät TALOUDEN NÄKÖKULMA 4. Kaupungin talouden tasapainoisuus 5. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Ohjausjärjestelmän toimivuus 7. Palvelujärjestelmän tuottavuus HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Henkilöstön osaaminen ja työkykyisyys 9. Palvelutarpeita vastaava henkilöstömäärä ja rakenne Arviointikriteerit, tavoitetasot ja mittarit Kullekin kriittiselle menestystekijälle määritellään arviointikriteerit, tavoitetasot ja mittarit. Näin arvioidaan, miten on onnistuttu kriittisen menestystekijän toteuttamisessa. Arviointikriteeri on se asia, jota seurataan ja tavoitetaso kertoo, mihin pyritään. Mittari näyttää miten ja mihin suuntaan toiminta on kehittynyt suhteessa strategisiin päämääriin ja visioon. 19
I VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET (VAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMA) 1. Väestön hyvinvointi Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin edistäminen toimivilla, laadukkailla ja optimaalisilla hyvinvointipalveluilla. Eri väestöryhmiä ovat seuraavat: a) lapset, nuoret ja perheet, b) työikäiset, d) ikäihmiset ja c) erityisryhmät Optimaalisilla palveluilla tarkoitetaan sellaista palvelujen määrää, laatua ja saatavuutta, joka on toteutettavissa kohtuullisella vero ja maksurasituksella eli on suhteutettu kaupungin rahoitusmahdollisuuksiin. Hyvinvointipalveluita ovat peruspalvelut ja muut hyvinvointipalvelut. Peruspalveluilla tarkoitetaan kaikkia erityislainsäädäntöön perustuvia kaupungin järjestämis ja rahoitusvastuulla olevia palveluita. Lakisääteisten peruspalvelujen lisäksi kaupunki järjestää myös muita asukkaidensa hyvää elämää edistäviä palveluita heidän tarpeidensa ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Palvelutarpeita selvitetään tutkimuksen ja asiakaspalautteen avulla. Kaupungin asukkailla tulee olla omiin lähtökohtiinsa ja mahdollisuuksiinsa nähden tasavertaiset edellytykset tulla kuulluksi sekä olla osallisia heitä koskevien asioiden valmisteluissa ja niiden ratkaisuissa. Etenkin nuorten ja ikääntyvien osallisuuden tukeminen on jatkossa tärkeä painopiste ja voimavara kaupungin toiminnan kehittämisessä. Kasvavan osallisuuden avulla voidaan ehkäistä myös huono osaisuutta sekä tarjota edellytyksiä sosiaaliseen kasvuun ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Kuntalaisilla on myös omaa kasvavaa vastuutaan itsestään ja läheisistään. Painotus on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Terveyden edistämisperiaate läpäisee kaiken kunnallisen toiminnan. Palvelujen laatukriteerejä ja eri palveluissa toteutettavia laadunhallintamenetelmiä yhtenäistetään. Kulttuuri merkitsee ihmisen hyvinvoinnille paljon ja tukee henkisen hyvinvoinnin kautta myös fyysistä hyvinvointia. 1. VÄESTÖN HYVINVOINTI Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Koko väestö: Pitkäaikaissairastavuuden kehitys Työikäiset: Pitkäaikaistyöttömyys Lapset, nuoret ja perheet: Nuorisotyöttömyys Lapsiperheiden toimeentulo Ikäihmiset: Vanhusten toimintakyvyn kehitys Vähenevä seurantakauden aikana Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee 10 %/v. Nuorisotyöttömien määrä vähenee 10 %/v. Lapsiperheiden tulotaso nousee Lapsiperheiden hyvinvointi paranee Yli 75 vuotiaiden kotona asuvien osuus on vähintään 90 % Kansantautien summaindeksi (Kela, terveyspuntari) Pitkäaikaistyöttömien määrä Nuorisotyöttömyys % 15 24 vuotiaasta työvoimasta Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet / kaikki lapsiperheet Korjaavien tukitoimien tarve vähenee Yli 75 vuotiaat kotona asuvat, % vastaavanikäisestä väestöstä 20
2. Menestyvä yritystoiminta Elinkeinotoimen tavoitteena on vahvistaa, synnyttää ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Tavoitteena on, että Rovaniemen alueen kasvuyritykset laajentavat toimintaansa hallitusti ja lisäävät työpaikkojensa määrää ja että alueen yritysten lukumäärä nettomääräisesti kasvaa. Tavoitteena on saada alueelle sijoittumaan uusia suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Elinkeinotoimen resurssit kohdistetaan erityisesti painopistealojen kehittämiseen, joita ovat teollisuus, luovat alat, matkailu, kauppa ja palvelut sekä julkiset palvelut. Painopisteiden läpi leikkaavina kehittämiskohteina ovat innovaatiotoiminnan kehittäminen ja alueen kansainvälistyminen. Innovaatiotoimintaa kehitetään läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten, Tekesin ja TE keskuksen yritysosaston kanssa. Elinkeinojen kehittäminen kytketään yhteen palvelutuotannon sekä osaamisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen kanssa. Kulttuurinen toiminta luo alueille dynaamista kehittämisilmapiiriä, joka synnyttää uusia toimintatapoja, instituutioita, innovaatioita, houkuttelee osaajia sekä vaikuttaa jopa yritysten investointihalukkuuteen. Kulttuurisesti moniarvoinen ilmapiiri ja luovat verkostot toimivat innostavina kasvualustoina. Kulttuurimatkailu, tapahtuma ja historiamatkailu, on kasvava matkailun ala. 2. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari Työpaikat Työpaikkojen nettolisäys on 260 uutta työpaikkaa vuodessa Yritysten nettolisäys 55 yritystä/v. vuosina 2007 2008 ja 75 yritystä/v. vuosina 2009 2011 Yritysten liikevaihto kasvaa Työllisyysaste Yritysten lkm netto muutos Lapin suhdannejulkaisun työpaikat ja liikevaihto Matkailu Yöpymisvuorokausien kasvu 7 %/v. (440 000 vrk vuonna 2006) Yöpymisvuorokaudet Maaseutu Maaseutuyritysten kasvu Maatilojen tulotaso kasvaa 3%/ v. Maaseutuyritykset Maatilojen tulotaso Innovaatiotoiminta Alueelle tulevan Tekesin rahoituksen määrä kasvaa Tekesin alueelle tuleva rahoitus Kansainvälistyminen Viennin arvo kasvaa Viennin arvo 21
3. Toimiva yhdyskuntarakenne ja elävät kylät Kaupunki tarjoaa kestävä kehitys huomioon ottaen asukkaille, yrityksille ja matkailijoille puhtaan, luonnonläheisen ja virkistävän ympäristön. Maanhankintaa ja kaavoitusta jatketaan alueilla, joilla kunnalliset palvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen ja rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen parantaminen sekä maaseudun säilyttäminen elävänä. Tavoitteena on Rovaniemen keskustaajaman tiivis ja eheä kaupunkirakenne. Täydennyskaavoituksella ja maankäytön tehostamisella tuetaan elinympäristön toimivuutta ottamalla huomioon viheralueiden riittävyys. Tavoitteena on luoda edellytyksiä vahvojen palvelualueiden kehittymiselle. Hyvä palvelukyläverkosto palvelualueineen tukee myös muun maaseudun elinvoimaisuutta. Liikennejärjestelmää kehitetään niin, että se tukee aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittämistavoitteita sekä palvelujen saavutettavuutta. Virkistysalueita kehitetään siten, että ne tarjoavat mahdollisuuden luonnon monimuotoisuuden kokemiseen, monipuoliseen luonnossa liikkumiseen, urheiluun, kalastukseen ym. kuntalaisia ja myös matkailua palveleviin toimintoihin. Kylät muodostavat tärkeän voimavaran asukkailleen. Kylien ja kyläyhteisöjen elinvoimaistumisen ylläpitäjiä ovat omaehtoinen kulttuuri ja kylien yhteistyö ja niiden tukeminen. VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET 3. TOIMIVA YHDYSKUNTARAKENNE JA ELÄVÄT KYLÄT Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari Tonttituotanto noin 200 luovutettua okttonttia/v. Luovutettujen tonttien lukumäärä Asumisviihtyisyys Asumisviihtyisyys on hyvä Asukaskysely Palvelujen tavoitettavuus Palvelujen tavoitettavuus hyvä Asukaskysely 22
II TALOUDEN NÄKÖKULMA 4. Kaupungin talouden tasapainoisuus Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2007 2011 laaditaan siten, että kaupungin a) tilikausien 2006 2010 kumulatiivinen tulos on positiivinen ja vuoden 2011 tulos vähintään vuoden 2010 tasolla b) investointien taloudellinen vaikutus on suunnittelukaudella toimintakatetta tai vuosikatetta vahvistava c) kaupungin kokonaislainamäärä suunnittelukaudella ei kasva 4. KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOISUUS TALOUDEN NÄKÖKULMA Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari Toimintamenojen kasvu Alle verorahoituksen kasvun Toimintakate Investointirasitus Yli 100 % Vuosikate/nettoinvestoinnit % Lainarasitus Alle 1000 /as Lainat 5. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus Tytäryhtiöiden toiminta on kaupungin tavoitteiden mukaista ja tytäryhtiöiden a) tilikauden tulos on positiivinen b) investointien omarahoitusosuudet ovat sellaisella tasolla, että tytäryhtiöiden yhteinen lainamäärä suunnittelukaudella alenee c) oma riskinkantokyky on riittävä ilman kaupungin lisäsijoituksia 5. KAUPUNKIKONSERNIN TULOKSELLISUUS TALOUDEN NÄKÖKULMA Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari Kannattavuus Riittävän positiivinen (ks. luku 7.1) Tilikauden toiminnallinen tulos Lainarasitus Alle 2000 /as Konsernin lainat Riskit Yli 30 % Tytäryhtiöiden omavaraisuusaste 23
Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Palvelutuotannon, viranomaistoiminnan ja hallinnon rakenteita muutetaan, maksuja lisätään ja tuottavuutta parannetaan siten, että palveluhankinta ja tuotantokustannukset alenevat. Parannetaan omaisuuteen sidotun pääoman tuottoa tehostamalla omaisuuden käyttöä ja tarpeettoman omaisuuden myyntiä, edistämällä rakentamattomien tonttien rakentamista ja lisäämällä osinkotuloja. Kaupungin omistajaohjauksessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Valtuusto päättää kaupungin liikelaitosten ja tytäryhteisöjen perustamisesta. Perustamisen yhteydessä arvioidaan liikelaitoksen ja tytäryhteisön liiketoiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kaupungin tytäryhtiöiden tulee toiminnassaan ottaa huomioon samat tuottavuustavoitteet, jotka valtuusto on asettanut kaupungin omalle toiminnalle. Valtuusto päättää tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista kaupungin talousarvion yhteydessä. Valtuusto päättää merkittävästä kaupungin omaisuuden siirtämisestä tytäryhtiön omistukseen. Omaisuuden siirron tulee olla kaupunkistrategian tavoitteita tukeva ja siirtoehdot käyvän arvon mukaiset. Valtuusto päättää kaupungin takauksien ja vakuuksien antamisesta. Takauksen antamisen ehtona on se, että sillä tuetaan kaupunkistrategian tavoitteita. Ta kauksen antamisen yhteydessä arvioidaan riski ja se, onko tarkoituksenmukaista, että riskiä siirretään kaupungille. Takauksesta peritään takausprovisio. Kaupunginhallitus antaa ohjeet liikelaitosten ja tytäryhteisöjen taloudellisesti merkittävissä ja yhtiön toiminnan kannalta laajakantoisissa asioissa. Kaupunginhallitus nimeää kaupungin tytäryhteisön puhe ja äänivaltaa käyttävän edustajan ja antaa tarvittavat toimiohjeet. Kaupunginjohtaja vastaa kaupungin liikelaitosten ja tytäryhteisöjen toiminnan ohjauksen, valvonnan ja raportoinnin järjestämisestä. Toimitilojen myynti ja takaisinvuokraus ratkaisu tulee tehdä aina kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella ratkaisun tulee tukea varsinaisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen edellytyksiä. 24
III PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Ohjausjärjestelmän toimivuus Kaupungissa käytettävässä sopimusohjausjärjestelmässä lautakunnat laativat palvelusopimukset valtuuston päättämien määrärahojen, tavoitteiden ja järjestämisen periaatteiden mukaisesti. Palvelusopimuksissa määritellään ja sovitaan kaupunkilaisille tuotettavien palvelujen määrä, laatu ja hinta sekä muut palveluille asetettavat vaatimukset. Lautakunnat laativat palvelusopimukset talousarviovuoden alkuun mennessä. Sopimuksissa sovittujen palvelujen tuottamisesta vastaavat palvelujohtokunta ja tekninen johtokunta. Johtokunnat eivät käytä poliittista toimivaltaa, vaan ne huolehtivat siitä, että palvelut tuotetaan sopimuksissa sovitun mukaisesti. Johtokunnat raportoivat palvelutuotannon toteutumisesta lautakunnille ja lautakunnat edelleen valtuustolle kaupunginhallituksen päättämällä tavalla. Suunnittelukaudella on tärkeää saada tilaaja organisaatio toimivaksi, mikä edellyttää hallintoorganisaation osastojaon uudistamista. Tuotanto organisaatiossa on kehitettävä liiketoimintaosaamista. Rovaniemen kaupungin palvelujen järjestämisen periaatteissa on perusteena väestöperusteinen palvelujen suunnittelu ja kehittäminen. Tavoitteena on tuotannon kehittäminen niin, että palvelutuotantoa johdetaan yli hallinnollisten sektorirajojen. Lautakuntajärjestelmän kehittämistä selvitetään. 6. OHJAUSJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari Päätöksentekojärjestelmä Toimielinten itsearvioinnilla mitattuna päätöksentekojärjestelmä on toimiva Toimivat palvelusopimukset Palvelumäärien poikkeaminen +/ Palvelujen hinnat ovat toteutuneet budjetoidusti Laatu on toteutunut sopimusten mukaisesti Asukkaiden osallistuminen Asukkaiden laaja osallistuminen asukastilaisuuksiin Kyselyn tulokset 2 kertaa valtuustokaudessa Määrien toteutumisen aste Tuotannon tulos Johtokuntien tuloslaskelmien toteutuma % Lautakuntien arviot Asukastilaisuuksiin osallistuneiden lkm 25
Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Kaupungin hallinto organisaatiossa jatketaan tuotannollisen toiminnan siirtämistä palveluorganisaatioon. Lautakuntajärjestelmää uudistetaan 1.1.2009 lukien siten, että lautakunnan jäsenet ovat valtuutettuja tai varavaltuutettuja ja lautakuntajärjestelmä perustuu väestöperusteiseen rakenteeseen. Johtamisjärjestelmän uudistaminen palveluorganisaation nykyinen palvelujohtokunta jaetaan kahteen tehtäväaluekokonaisuuteen sosiaali ja terveyspalvelujen johtokunta, joka pitää sisällään nykyisten terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalipalvelukeskusten toiminnat sivistyspalvelujen johtokunta, joka pitää sisällään nykyisten koulu, päivähoidon, kulttuuri liikunta ja nuorisopalvelukeskusten toiminnat em. johtokunnat sekä tekninen johtokunta toimivat vuoden 2008 alusta lähtien itsenäisinä taseyksikköinä työterveyspalvelut liikelaitokselle perustetaan oma johtokunta edellä mainittujen muutosten edellyttämät hallinto ja johtosäännön muutokset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi erikseen joulukuussa hallinto organisaatiossa lapsiperheiden tehtäväalueesta vastaa vuonna 2008 edelleen perusturvalautakunta vuoden 2009 toimielinuudistukseen saakka. Kaupungin yhtiöiden hallinnon ja muiden tukipalvelujen yhteistyön lisääminen selvitetään suunnittelukauden aikana. Yhtiöittämistä tehdään pääsääntöisesti vain niissä toiminnoissa, joissa tulorahoitus on suurimmaksi osaksi konsernin ulkopuolelta laskutettavaa myyntituloa. Lautakunnat päättävät kaikista palvelusopimuksen piiriin kuuluvista palveluista. Parannetaan palveluprosessien toimivuutta kehittämällä prosessien johtamiseen perustuvaa toimintatapaa. Ohjausjärjestelmän toimivuuden edistämiseksi lisätään koulutusta koko organisaatiossa. 26
7. Palvelujärjestelmän tuottavuus Kaupungin hallinto ja palvelujärjestelmän tuottavuutta parannetaan yhdistymissopimuksen mukaisesti, millä tarkoitetaan sitä, että palvelut tuotetaan nykyistä merkittävästi pienemmillä resursseilla. Tuottavuuden kehitystä on mitattava. Palvelut kohdennetaan oikea aikaisesti ja olemassa olevaa tuotantorakennetta muutetaan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Väestön eri ikäryhmien koko ja sitä kautta asukkaiden palvelutarpeiden sisältö muuttuvat lähivuosina huomattavasti. Muutoksiin sopeutuminen eli oikean palvelumäärän kohdentaminen oikeaan aikaan ja paikkaan edellyttävät palvelurakenteilta joustavuutta ja uusiutumista. Tehokkuus edellyttää myös palvelutuotannon mahdollisimman korkeaa käyttöastetta ja että tarpeettomasta tuotantokapasiteetista luovutaan heti. PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 7. PALVELUJÄRJESTELMÄN TUOTTAVUUS Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari Kokonaistuottavuuden kehitys Lautakuntien määrärahat säilyvät reaalisesti vuoden 2008 tasossa ja johtokuntien tulokset eivät ole alijäämäisiä. Määrärahojen kasvu vuoden 2008 rahanarvossa. Johtokuntien tulokset. Henkilötyövuosien määrä talousarviovuoden aikana Henkilötyövuodet pienenevät 120 henkilötyövuodella vuoden 2006 tasosta (3228,3) vuoteen 2010 mennessä. Henkilötyövuodet. Ostopalvelujen euromääräinen kehitys. Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Tuottavuuden parantamista toteutetaan teknologiaa hyödyntämällä ja korvaamalla perinteisiä palvelukäytäntöjä sähköisen asioinnin menetelmillä. Prosessien johtamista parannetaan. Henkilöstövähennys tulee toteuttaa ilman ostopalvelujen lisäystä. 27
IV HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Henkilöstön osaaminen ja työkykyisyys Kaupungilla on riittävä motivoitunut ja palvelukykyinen henkilöstö, jolla on tehtävien edellyttämä tieto, taito ja tahto järjestää ja tuottaa kuntalaisille hyväksyttyjen tavoitteiden mukaiset palvelut. Kaupunki on hyvä työnantaja. Se huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista ja oikeasta optimaalisesta mitoituksesta. Kaupungin tehtävät ovat kiinnostavia ja palvelusuhteet ehdoiltaan kilpailukykyisiä. Kaupungin henkilöstöpolitiikassa painotetaan avointa ja säännöllistä yhteistoimintaa sekä koulutusta, jonka tavoitteena on toisaalta toiminnan tuloksellisuuden parantaminen ja henkilöstön sitouttaminen sekä toisaalta henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu ja tasa arvo. Kaupunki laatii yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa useamman vuoden palkkaohjelman, johon kaikki osapuolet voivat sitoutua. Palkkaohjelman tavoitteena on korjata eri työntekijäryhmien välisiä palkkavääristymiä ja edistää tasa arvoa. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA TYÖKYKYISYYS Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari Ammattitaitoinen henkilöstö Osaamiskartoitukset suoritettu Henkilöstökoulutuksen ohjeiden tarkistaminen Toteutuma Koulutuspäivät Johtamisen toimivuus Työolotiedustelu Esimiestyö ja johtaminen. Tavoitetaso 3,1 Työolotiedustelu Työhyvinvointi Keskimääräiset sairauspoissaolot vähenevät Sairauspoissaolopäivät keskimäärin/työntekijä Henkilöstön tasaarvoisuus Tasa arvosuunnitelman toteutuminen Tasa arvosuunnitelma Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Henkilöstöstrategia valmistellaan vuoden 2008 loppuun mennessä Henkilöjohtamisen koulutusta lisätään Tasa arvoinen palkkaus Taulukko 7 Henkilöstösuunnitelma henkilötyövuosina (vakinaiset + määräaikaiset) TP 2006 TA 2007 TAE 2008 TS 2009 TS 2010 TS 2011 Hallinto 209 207 115 112 110 107 Palvelutuotanto* 2 554 2 643 Sosiaali ja terveyspalvelut 1 094 1 081 1 064 1 064 Sivistyspalvelut 1 442 1 398 1 355 1 334 Työterveyspalvelut (liikelaitos) 30 29 28 28 Tekninen tuotanto 465 498 517 500 485 480 Hallintopalvelujen tuotanto 59 57 55 53 Tilaliikelaitos 11 11 11 11 YHTEENSÄ 3 228 3 348 3 268 3 188 3 108 3 077 *Sisältää sosiaali ja terveyspalvelujen tuotanto osaston, sivistyspalvelujen tuotanto osaston sekä työterveyspalvelujen henkilötyövuodet. 28
9. Palvelutarpeita vastaava henkilöstömäärä ja rakenne Palvelujen tuloksellinen tuottaminen perustuu ammattitaitoiseen ja optimaalisesti mitoitettuun henkilöstöön. Henkilöstörakennetta kehitetään aktiivisesti niin, että se vastaa palvelutarpeita. Palvelussuhteen ehdot ovat kilpailukykyisiä, yhdenvertaisia ja johdonmukaisia. Henkilöstöpolitiikka on kannustavaa ja palvelurakenteen muuttumisen edellyttämää ammatillista muutosta tukevaa. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 9. PALVELUTARPEITA VASTAAVA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA RAKENNE Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari Henkilöstön riittävyys ja saatavuus Palvelutarpeita vastaava mitoitus suoritettu Rekrytointiohjelma laadittu 2008 Asetusten/suositusten mukainen mitoitus/palvelusopimukset Toteutuma Kannustamisjärjestelmän käyttöön ottaminen Kannustamisjärjestelmä otetaan käyttöön suunnittelukaudella Toteutuminen Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Rekrytointiohjelman kehittäminen 29