Tampere Pöytäkirja 1/2016 1 (50) Aika 06.09.2016, klo 16:00-20:34 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 3 Pöytäkirjan tarkastus 4 Ajankohtaiset asiat 5 Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta 6 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Koivistonkylä, Koivistontie 30 a, rakennusoikeuden lisääminen, asemakaava nro 8630 7 Poikkeamishakemus asuinrakennuksen rakentamiseksi tontilla Härmälä-930-1, Niilo Härmälän katu 5 8 Poikkeamishakemus koskien omakotitalon rakentamista ja käyttötarkoituksen muutosta tilalla Kotiranta RN:o 2:47; 837-715-2-47 (Kapeentie 257) 9 Suunnittelutarvehakemus koskien omakotitalon ja varasto/ autotallin rakentamista tilalle Kotimetsä RN:o 1:415; 837-715-1-415 10 Oikaisuvaatimus suunnittelupäällikön päätökseen koskien Lamminpäänkadun katusuunnitelmaa 11 Liikenteen kehitys Tampereella 2015 12 Näsijärven rantareitti välillä Lielahti-Hiedanranta-Santalahti, kevyen liikenteen väylän yleissuunnitelma, Lielahti ja Santalahti 13 Myllypuronkatu välillä Lintuviidankatu-Vanhatien, kevyen liikenteen väylän ja melusuojauksen katusuunnitelma, Lamminpää 14 Lintuviidankadun katusuunnitelma, Lamminpää 15 Näsijärven rantareitti välillä Lielahti-Hiedanranta, urakkahinta 16 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus
Tampere Pöytäkirja 1/2016 2 (50) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Pekka Salmi, puheenjohtaja, poissa :t 8-9 Jaakko Stenhäll, puheenjohtaja :t 8-9 Ahonen Reeta Hyötynen Kalle, poistui 19:40 Höyssä Matti Liimola Anne Raevaara Aarne Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Strömberg Hannele, poistui 20:05 Tervo Anne Sasi Ilkka, khn edustaja, saapui 16:05, poistui 19:40 Murtonen Tommi, nuorisovaltuuston edustaja Mikko Nurminen, johtaja, ovo. tilaajapäällikkö, saapui 16:17 Hurme Taru, suunnittelujohtaja Elina Karppinen, asemakaavapäällikkö Pia Hastio, yleiskaavapäällikkö Petri Kantola, vs. rakennuttamispäällikkö Ari Vandell, suunnittelupäällikkö Anneli Harjuntausta, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä Hyry Anna-Leea, viestintäsuunnittelija Ahponen Marjut, projektiarkkitehti, poistui 16:45 Heinonen Timo, toimitusjohtaja, poistui 16:45 Kiviaho Markus, tarkastusjohtaja, saapui 16:45, poistui 17:40 Aarnikko Heljä, liikenneinsinööri, poistui 19:25 Allekirjoitukset Pekka Salmi PekkaSal Puheenjohtaja Anneli Harjuntausta kaavanha Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 12.09.2016 Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen Jaakko Stenhäll :t 1-7, 10-16 Matti Höyssä :t 8-9 Jaakko Stenhäll puheenjohtaja :t 8-9
Tampere Pöytäkirja 1/2016 3 (50) Pöytäkirjan nähtävänäolo Keskusvirastotalo, kirjaamo, Puutarhakatu 6 09.09.2016 Anneli Harjuntausta, pöytäkirjanpitäjä
Tampere Pöytäkirja 1/2016 4 (50) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Yhdyskuntalautakunta päättää todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 5 (50) 2 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Puheenjohtaja: Yhdyskuntalautakunta päättää myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden toimitusjohtaja Timo Heinoselle Keskuspuhdistamo Oy:stä, projektiarkkitehti Marjut Ahposelle, tarkastusjohtaja Markus Kiviaholle ja liikenneinsinööri Heljä Aarnikolle 256 Ajankohtaiset asiat ajaksi. Merkittiin, että kaupunginhallituksen edustaja Ilkka Sasi saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16.05
Tampere Pöytäkirja 1/2016 6 (50) 3 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Puheenjohtaja: Yhdyskuntalautakunta päättää valita tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi jäsenet Anna- Kaarina Rantaviita-Tiainen ja Jaakko Stenhäll sekä varalle Matti Höyssä.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 7 (50) 4 Ajankohtaiset asiat Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Johtaja, ovo. tilaajapäällikön 1. varahenkilö Taru Hurme: Yhdyskuntalautakunta päättää merkitä katsauksen tiedoksi. Perustelut Johtaja, ovo. tilaajapäällikkö Mikko Nurmisen katsaus ajankohtaisiin asioihin. - Tampereen seudun keskuspuhdistamon asemakaavat, projektiarkkitehti Marjut Ahponen/MASU ja toimitusjohtaja Timo Heinonen / Keskuspuhdistamo Oy, - Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta, esityslistalla olevan asian esittely, tarkastusjohtaja Markus Kiviaho, - Kävelyopastuksen konsepti, liikenneinsinööri Heljä Aarnikko, - liikenteen kehitys Tampereella 2015, liikenneonnettomuusraportti - esityslistalla olevan asian esittely, liikenneinsinööri Heljä Aarnikko, - liikenteen kehitys Tampereella 2015, ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti - esityslistalla olevan asian esittely, suunnittelupäällikkö Ari Vandell. Merkittiin, että projektiarkkitehti Marjut Ahponen ja toimitusjohtaja Timo Heinonen esittelivät Tampereen seudun keskuspuhdistamon asemakaavat. Johtaja, ovo. tilaajapäällikkö Mikko Nurminen saapui kokoukseen Ahposen esityksen aikana klo 16.17. Ahponen ja Heinonen poistuivat kokouksesta esityksensä ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo 16.45. Merkittiin, että tarkastusjohtaja Markus Kiviaho esitteli esityslistaasian Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta ja poistui kokouksesta esityksensä ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo 17.40. Merkittiin, että liikenneinsinööri Heljä Aarnikko esitteli kävelyopastuksen konsepti-asian. Esityksen ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo 18.10 puheenjohtaja esitti kokoukseen 15 minuutin taukoa.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 8 (50) Tauon jälkeen Heljä Aarnikko jatkoi esittelemällä esityslistaasian Liikenneonnettomuusraportti, ja poistui kokouksesta esityksen ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo 19.40. Esityksen jälkeen kokouksesta poistuivat myös jäsen Kalle Hyötynen ja kaupunginhallituksen edustaja Ilkka Sasi. Merkittiin, että suunnittelupäällikkö Ari Vandell esitteli lopuksi esityslista-asian Ajoneuvoliikenten liikennemääräraportti.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 9 (50) 5 Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta TRE:417/00.01.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Mikko Nurminen Valmistelijan yhteystiedot tarkastusjohtaja Markus Kiviaho, puh. 040 160 1529, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Yhdyskuntalautakunta päättää, että kaupunginvaltuuston 15.6.2015 hyväksymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden sekä kaupunginhallituksen 1.2.2016 hyväksymän Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta -asiakirjan mukaisesti laaditaan lautakunnan vastuulla olevasta toiminnasta vuoden 2016 aikana toimintaympäristöanalyysi ja riskiprofiili sekä käynnistetään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelmien yhdistäminen yhdeksi asiakirjaksi, jossa sisäinen valvonta ja riskienhallinta muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Kokouskäsittely Merkittiin, että tarkastusjohtaja Markus Kiviaho esitteli asian kohdassa Ajankohtaiset asiat. Perustelut Tampereen kaupungin Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta -ohje on päivitetty. Kh hyväksyi päivitetyn ohjeen 1.2. ja määräsi, että ohje tulee käsitellä kaikissa luottamustoimielimissä ja tehdä tarvittavat päätökset oman toiminnan osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Keskeisimpiä muutoksia olivat kaupunginhallituksen velvollisuus huolehtia sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä, konsernihallinnon uudistuminen, konsernijohtajan tehtävä- ja vastuukysymykset, johtoryhmätyöskentely, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä ohjeella korvattavan riskienhallintapolitiikan keskeisen sisällön yhdistäminen, hankintaprosessin kokonaisuus sekä sopimushallinnan ja ulkoistettujen palveluiden tarkastusoikeudet, henkilöstöasioiden prosessin tarkennukset, tietojärjestelmäinvestointien hyödyntäminen
Tampere Pöytäkirja 1/2016 10 (50) ja priorisointi, tehtävä- ja vastuumäärittelyt sekä hankinnat ja sopimusmenettelyt. Ohjeessa esitetään myös tarkastustoimikunnan toimintaympäristöanalyysi, joka esimerkinomaisesti havainnollistaa Tampereen kaupunkikonsernin moninaista toiminta- ja riskiympäristöä. Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta -ohjetta lautakunnalle esittelee tarkastusjohtaja Markus Kiviaho. Tiedoksi Kiviaho Markus, Kantola Petri, Pyymäki Ilpo Liitteet 1 Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta -ohje
Tampere Pöytäkirja 1/2016 11 (50) 6 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Koivistonkylä, Koivistontie 30 a, rakennusoikeuden lisääminen, asemakaava nro 8630 TRE:1448/10.02.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Ohtola Hanna Valmistelijan yhteystiedot kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola, puh. 040 806 2487, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Yhdyskuntalautakunta päättää, että 9.6.2016 päivätty ja 22.8.2016 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8630 hyväksytään asetettavaksi nähtäville. Perustelut Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 9.6.2016 päivätyn ja 22.8.2016 tarkistetun asemakaavanmuutoksen nro 8630. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteesta: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8630 Dno: TRE: 1448/10.02.01/2016 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu, kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola. TIIVISTELMÄ Kaava-alue Suunnittelualue sijaitsee Koivistonkylän kaupunginosassa, noin 3km etelään kaupungin ydinkeskustasta. Kaupunginosa on pientalovaltaista, eri aikakausien rakennuskantaa edustavaa vehreää pientaloaluetta. Lähiympäristössä on pientaloja 1900- luvun alusta 2000-luvulle. Naapurusto on suhteellisen yhtenäistä pientaloaluetta, mutta Koivistontien varrella rakennuskanta on hajanaisempaa, ja pientalojen lisäksi tien varrella on kerrostaloja, liikerakennuksia ja ammattikoulu.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 12 (50) Tontin 5373-5 pinta-ala on 1497 m2. Tontilla sijaitsee asuinrakennus, jonka arvioidaan valmistuneen 1900-luvun alussa, ja jota on vuosien saatossa uudistettu runsaasti. Rakennuksen kerrosala on 90 m2. Rakennus on puurakenteinen, ja sen oletettavasti vanhin osa on mansardikattoinen. Laajennusosissa on harjakatot. Julkisivut ovat mineriittilevyä. Rakennus on tarkoitus purkaa. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on lisätä tontin 5373-5 rakennusoikeutta siten, että tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,25. Tontilla olevat rakennukset on tarkoitus purkaa. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille 9.6.2016, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 9.-11.8.2016 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Osallistumisja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistosta pyydettiin aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloaikana jätettiin kolme kommenttia ja yksi mielipide. Mieskuoro Pirkanmiehien jättämässä mielipiteessä todettiin, ettei heillä ole suunnitelmaan huomautettavaa. Myöskään kaupungin ympäristönsuojelulla ei ollut kommentissaan huomautettavaa. Kaupungin yleisten alueiden suunnittelu suositti kaavassa käytettäväksi hulevesimääräystä hule-42(1) ja se lisättiin kaavaan. Pirkanmaan maakuntamuseo edellytti kommentissaan, että kaavahankkeen yhteydessä tulee hankkia lisätietoa kaava-alueen ja sen vaikutusalueen rakennuskannasta kaavaselostukseen, jotta kaavan vaikutuksia rakennetun ympäristön arvoihin voidaan arvioida ja että kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Kaavaselostukseen on lisätty tietoa alueen rakennuskannasta. Asemakaavan keskeinen sisältö Tontti osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontilla suurin sallittu kerrosluku on II. Viisikymmentä prosenttia ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tontille on osoitettu hulevesien imeyttämistä ja viivyttämistä varten määräys hule-42(1).
Tampere Pöytäkirja 1/2016 13 (50) Asemakaavan muutoksessa tontille osoitetaan rakennusoikeutta tehokkuusluvun e=0,25 mukaan yhteensä 374 k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy 180 m2. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Kiinteistötoimella ei ole lausunnossaan huomautettavaa. Asemakaavaehdotus tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle. Liitteet 1 Asemakaavakartta 2 Asemakaavaselostus 3 Asemakaavaselostuksen liitelomake 4 Havainnekuva
Tampere Pöytäkirja 1/2016 14 (50) 7 Poikkeamishakemus asuinrakennuksen rakentamiseksi tontilla Härmälä-930-1, Niilo Härmälän katu 5 TRE:2627/10.03.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Kinos Merja Valmistelijan yhteystiedot kaavainsinööri Merja Kinos, puh. 040 481 2571 etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Asemakaavapäällikkö Karppinen: Yhdyskuntalautakunta päättää myöntää Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tampereen Härmälänranta II:lle luvan saada poiketa rakennusalueen rajasta, ajoneuvoliittymistä, vieraspysäköinnistä, autopaikkojen sijoittamisesta, rakennusten tai niiden osien runkosyvyydestä, sisäänvedettyjen ja ulokeparvekkeiden sijoittumisesta, hulevesien viivyttämisestä korttelissa, autopaikkojen sijoittamisesta, kerrosluvusta, vierekkäisten rakennusten kerrosluvusta, yhteistilojen avautumisesta tonttikaduille, polkupyöräpaikkojen määrästä sekä asemakaavan mukaisesta tonttijaosta ja tonttijaon oikeusvaikutuksista asuinrakennuksen rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevan Härmälänrannan laaturyhmän hyväksymän korttelisuunnitelman periaatteiden mukaisesti Härmälän kaupunginosassa tontilla 930-1, osoitteessa Niilo Härmälän katu 5. Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä lainvoimaiseksi todistettu päätös. Kokouskäsittely Merkittiin, että jäsen Hannele Strömberg poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 20.05. Perustelut Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Tampereen Härmälänranta II hakee poikkeuslupaa asuinrakennusten rakentamiseksi tontilla 930-1, Härmälän kaupunginosassa, osoitteessa Niilo Härmälän katu 5.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 15 (50) Tontilla sijaitseva 1972 rakennettu ruokala- ja sosiaalirakennus puretaan ja tilalle rakennetaan viisi asuinkerrostaloa ja kaksi kaupunkirivitaloa. Lisäksi rakennetaan maanalainen pysäköintilaitos, yhteinen korttelipiha, korttelitalo sekä piharakennuksia. Rakennuspaikka on kaavanmukainen kortteli 1910, jossa ei ole tehty vielä tonttijakoa. Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun ja Konttilukinkadun kulmassa pohjoispuolella toteutusratkaisun perusluonteen takia. Kaavaratkaisusta poiketen paikoituslaitokseen ajo tapahtuu Tuiskunkadulta ja ajo vieraspaikoille Konttilukinkadulta. Kaikkia vieraspaikkoja ei rakenneta tontille vaan ne toteutetaan kadunvarsipaikkoina. Osa vieraspaikoista toteutetaan tontille maanpäälle. Suunnitteluratkaisu ei täytä kaavavaatimusta, jossa vähintään 25 % korttelin pääkäyttötarkoituksen mukaisista rakennuksista (kpl) on kaupunkirivitalojen lisäksi runkosyvyydeltään alle 11m. Korttelissa on 7 rakennusta, joista 25% = 2 kpl. Suunnitteluratkaisussa sisäänvedettyjä parvekkeita on osoitettu osittain myös niille korttelin sivuille, joilla parvekkeet tulisi rakentaa ulokkeina. Hulevesistä viivytetään korttelissa 50% kaavan osoittamasta laajuudesta. Viivytysalueen kapasiteetti on (3300m² / 100) x 0,50 = 17 m³. Kaavaratkaisusta poiketen korttelissa Konttilukinkadun ja Niilo Härmälän kadun kulmaan sijoittuvat kaksi vierekkäistä rakennusta ovat kerrosluvultaan samat. VIII-kerroksiset osuudet sijoittuvat osittain matalamman kerrosluvun rakennusalalle. Kaavasta poiketen yhteistilat on sijoitettu pääosin maanalaisen pysäköintiratkaisun vastaiselle osalle rakennuksia. Polkupyöräpaikkoja rakennetaan vähemmän kuin asemakaava vaatii. Voimassa oleva tonttijako ei ole asemakaavan mukainen. Tontille haetaan MRL 171-174 :n nojalla lupaa poiketa MRL 58 1 momentin säädöksestä, jonka mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa, sekä MRL 81 :n tonttijaon oikeusvaikutuksista. Poiketaan rakennusalan rajasta, ajoneuvoliittymistä, vieraspysäköinnistä, autopaikkojen sijoittamisesta, rakennusten tai niiden osien runkosyvyydestä, sisäänvedettyjen ja ulokeparvekkeiden sijoittumisesta, hulevesien viivyttämisestä korttelissa, kerrosluvusta, vierekkäisten rakennusten kerrosluvusta, yhteistilojen avautumisesta tonttikaduille, polkupyöräpaikkojen määrästä sekä tonttijaosta ja tonttijaon oikeusvaikutuksista. Asia kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Naapurit on kuultu hakijan toimesta. Naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta. Pirkanmaan maakuntamuseolla, rakennusvalvonnalla ja kaupunkikuva-arkkitehdilla ei ollut asiaan huomautettavaa. Hakijan antamat perustelut: "Asuinkortteli, jossa rakennusoikeutta 17170 kem2. Asuinkerrostaloja 5 kpl ja kaupunkirivitaloja 2 kpl. Lisäksi
Tampere Pöytäkirja 1/2016 16 (50) rakennetaan maanalainen pysäköintilaitos, yhteinen korttelipiha, korttelitalo sekä piharakennuksia. Rakennusalueen rajan ylitys Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun ja Konttilukinkadun kulmassa pohjoispuolella toteutusratkaisun perusluonteen takia. Tavoiteltu kaavan mukainen umpikortteli toteutuu kun rakennukset ovat runkosyvyydeltään yhteneviä eivätkä massoittelultaan pistemäisiä. Ajoneuvoliittymät Kaavaratkaisusta poiketen paikoituslaitokseen ajo tapahtuu Tuiskunkadulta ja ajo vieraspaikoille Konttilukinkadulta. Ajoneuvoliittymä toteutetaan suunnitelmassa lähelle alueen vilkkaampaa kokoojakatua Niilo Härmälän katua. Jätehuolto sijaitsee paikoituslaitoksen sisäänajon yhteydessä. Suunnitteluratkaisu mahdollistaa kevyenliikenteen yhteyden korttelin läpi sekä rauhoittaa korttelin eteläpuolelle suunniteltujen kaupunkirivitalojen sekä katutason asuntojen asuntopihoja. Vieraspysäköinti Asumisen autopaikkavaatimus korttelissa 1ap/130 kem2 = 17170 / 130 = 132 ap. Vieraspaikkojen autopaikkavaatimus korttelissa 1ap/1000kem2 = 17170 / 1000 = 17 ap. Suunnitteluratkaisussa maanalaiseen pysäköintilaitokseen sijoittuu 129 ap, joista 1 ap = 5 ap yhteiskäyttöauton johdosta, yht. 133 ap, ja kaupunkirivitalojen autotalleihin 6 ap. Lisäksi kortteliin sijoittuu katutasossa Konttilukinkadulle rakennusten väliin 5 ap. Pysäköintipaikkoja muodostuu yht. 144 ap. Vierasautopaikkoja sijoitetaan kortteliin yht. 12 ap, jotka sijoittuvat pysäköintilaitokseen (7 ap) ja Konttilukinkadulle (5 ap). Kadunvarsipaikkoja on korttelin alueella 18 kpl, joille loput vieraspaikat (5 ap) osoitetaan. Suunnitteluratkaisu mahdollistaa viihtyisän ja monipuolisen keskipihan muodostumisen kortteliin. Tavoitteena on luoda kaavan hengen mukainen yhtenäinen ja yhteisöllinen korttelipiha. Rakennusten tai niiden osien alle 11m runkosyvyys Suunnitteluratkaisu ei täytä kaavavaatimusta, jossa vähintään 25 % korttelin pääkäyttötarkoituksen mukaisista rakennuksista (kpl) on kaupunkirivitalojen lisäksi runkosyvyydeltään alle 11m. Korttelissa on 7 rakennusta, joista 25% = 2 kpl. Suunnitelmassa kaavavaatimus toteutuu osittain. Kolmen rakennusten runkosyvyys porrastuu ja alittaa 11 metriä yhden rakennuksen osalla. Suunnitteluratkaisu noudattaa kaavan vaatimusta monipuolisista ja massoittelultaan eheistä rakennuksista.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 17 (50) Sisäänvedettyjen ja ulokeparvekkeiden sijoittuminen Niillä kortteleiden sivuilla, joilla parvekkeita ei edellytetä rakennettavan sisäänvedettyinä, parvekkeet on rakennettava ulokkeina. Parvekkeita ei saa rakentaa yhtenäisinä koko julkisivun matkalta. Parvekkeet saavat ulottua 3 m rakennusalan rajan yli. Suunnitteluratkaisussa sisäänvedettyjä parvekkeita on osoitettu osittain myös niille korttelin sivuille, joilla parvekkeet tulisi rakentaa ulokkeina. Monipuolisen kaupunkikuvan sekä asuntoparvekkeiden viihtyisyyden ja yksityisyyden varmistamiseksi osa parvekkeista on suunniteltu sisäänvedetyiksi ja osa ulokeparvekkeiksi. Näin saavutetaan kaavan mukaisia yhtenäisiä julkisivupintoja parvekevyöhykkeiden sijaan. Hulevesien viivyttäminen korttelissa Hulevesistä viivytetään korttelissa 50% kaavan osoittamasta laajuudesta. Viivytysalueen kapasiteetti on (3300m² / 100) x 0,50 = 17 m³. Korttelin keskipihan pintamateriaalit ovat vettäläpäiseviä ja hulevesien viivytys toteutetaan erikoissuunnitelmien mukaisella tavalla. Vierekkäisten rakennusten kerrosluvut Kaavaratkaisusta poiketen korttelissa Konttilukinkadun ja Niilo Härmälän kadun kulmaan sijoittuvat kaksi vierekkäistä rakennusta ovat kerrosluvultaan samat. Suunnitteluratkaisussa vierekkäiset rakennukset ovat massoittelultaan toisistaan poikkeavia. Niilo Härmälän kadun katujulkisivussa toinen rakennuksista on vedetty sisään kahden ylimmän kerroksen osalta, jolloin vierekkäiset kerrosluvut ovat VII ja V. Korttelipihalta katsottaessa rakennusten erilaiset kattomuodot luovat vaikutelman toisistaan poikkeavista kerrosluvuista. Yhteistilojen avautuminen tonttikaduille (Myrskynkatu, Tuiskunkatu) Kaavasta poiketen yhteistilat on sijoitettu pääosin maanalaisen pysäköintiratkaisun vastaiselle osalle rakennuksia. Suunnitelmassa osa yhteistiloista aukeaa korttelipihalle, jossa ne muodostuvat osaksi korttelin asumista palvelevia toimintoja. Suunnitelman tavoitteena on muodostaa elävää katutilaa, joka muodostuu kadulle aukeavista asunnoista, asuntopihoista ja rakennusten sisäänkäynneistä. Polkupyöräpaikkojen määrä Kaavan polkupyöräpysäköintivaatimus asumiselle 1pp / 30kem2 = 572pp, joista puolet 286 pp tulee rakentaa katettuina. Suunnitteluratkaisussa polkupyörävarastot on osoitettu tarpeen mukaan palvelemaan myös muussa ulkoiluvälinevarasto- tai yhteistilakäytössä. Suunnitelman tavoitteena on joustavuus ja erilaisten harraste- ja apuvälineiden monipuolinen säilytys.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 18 (50) Perustelut kuvineen lisäksi erillisellä liitteellä. Maankäytön suunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos: Hanke sijaitsee Härmälän kaupunginosassa, osoitteessa Niilo Härmälän katu 5. Kantakaupungin yleiskaavassa, joka on vahvistettu 12.12.2000, tontti 930-1 on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Tontilla on voimassa 17.3.2014 vahvistettu asemakaava nro 8388 ja 15.12.2015 hyväksytty tonttijako nro 8812, joka ei ole voimassa olevan asemakaavan mukainen. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 21.11.2006. Rakennuspaikka on kaavanmukainen kortteli 1910, jossa ei ole tehty vielä tonttijakoa. Kortteliin 1910 on tarkoitus rakentaa 5 kpl asuinkerrostaloja ja 2 kpl kaupunkirivitaloja. Lisäksi rakennetaan maanalainen pysäköintilaitos, yhteinen korttelipiha, korttelitalo sekä piharakennuksia. Kortteli jaetaan tonteiksi myöhemmin. Asemakaavassa kortteli 1910 on merkitty asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1). Korttelin rakennusoikeus on 17 170 kem2. Rakennuksen alimmasta kerroksesta (I) saa ilmoitetun kerrosalan lisäksi käyttää 500 kem2 asukkaiden yhteistiloihin. Kortteleiden 930, 1900, 1901, 1902, 1904, 1905, 1907 ja 1909-1912 rakennuksiin saadaan esitetyn kerrosalan lisäksi toteuttaa: teknisiä tiloja ja jätetiloja, varastotiloja, porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa viihtyisyyden ja valoisuuden lisäämiseksi sekä porrashuoneisiin yhteydessä olevia ja luonnonvaloa saavia kerrosauloja kussakin kerroksessa. Tontilla sijaitseva, 1972 valmistunut ruokala- ja sosiaalirakennus puretaan. Rakennuksessa oli tehtaan keittiön ja ruokalan lisäksi terveysasema, sosiaalitoimisto, huoltokonttori, sairaskassa ja kaksi asuntoa. Myöhemmin asunnot muutettiin toimistokäyttöön. Rakennus edustaa alueen muuhun rakennuskantaan verrattuna nuorempaa, rakentamisajalleen varsin tavanomaista tyyliä. Ilme on laitosmainen, mikä on yleistä monille tämän ajan virastorakennuksille. Korttelin rakennusoikeus on 17 170 kem2, joka käytetään kokonaan. Rakennusoikeutta ei jää jäljelle. Asemakaavamääräykset ja niistä poikkeaminen: Rakennusalan ylitys: Myrskynkadun ja Konttilukinkadun kulmassa olevan VIIIkerroksisen rakennusalan raja ylittyy pohjoispuolella toteutusratkaisun perusluonteen takia, jolla aikaansaadaan kaavan mukainen umpikortteli. Ajoneuvoliittymät: Tuiskunkadulla ja Konttilukinkadulla on ajoneuvoliittymäkiellot. Tästä poiketen paikoituslaitokseen ajo tapahtuu Tuiskunkadulta ja ajo vieraspaikoille Konttilukinkadulta. Suunnitteluratkaisu mahdollistaa kevyenliikenteen yhteyden korttelin läpi sekä rauhoittaa korttelin eteläpuolelle suunniteltujen
Tampere Pöytäkirja 1/2016 19 (50) kaupunkirivitalojen sekä katutason asuntojen asuntopihoja. Poikkeaminen ajoneuvoliittymäkiellosta ei heikennä alueen liikenteen sujuvuutta eikä aiheuta vaaraa liikenneturvallisuudelle. Vieraspysäköinti ja autopaikkojen sijoittaminen: Asemakaavan mukaan korttelissa 1910 pysäköinti toteutetaan joko maanalaisissa tai kansirakenteiden alla olevissa pysäköintilaitoksissa kaavamerkintöjen mukaan. Autopaikkavaatimus asumiselle on 1ap/130 kem2 (= 132 ap). Vieraspaikkojen autopaikkavaatimus korttelissa 1ap/1000kem2 (= 17 ap). Kokonaisautopaikkatarve korttelissa on 149 kpl. Pysäköintipaikkoja tulee autohalliin 133 kpl, kaupunkirivitalojen autotalleihin 6 kpl ja pihalle 5 kpl, yhteensä 144 kpl. Puuttuvat 5 kpl vieraspaikkoja osoitetaan kadunvarsipaikoilta, joita kortteliin tulee yhteensä 18 kpl. Pihalle tulevia vieraspaikkoja käytetään mm. kotipalvelun ja yhteiskäyttöautojen pysäköintiin. Osa asukkaista ei voi ajaa autoa. Vaikka pihalle tulee viisi vieraspaikkaa, mahdollistaa suunnitteluratkaisu viihtyisän ja monipuolisen keskipihan muodostumisen kortteliin. Kadunvarsipysäköinti tuo osaltaan katutilaan elämää toisin kuin jos kaikki autot olisi sijoitettu pysäköintilaitoksiin. Yhdyskuntalautakunta on kokouksessaan 9.2.2016 hyväksynyt Härmälänranta II (asemakaava-alue 8388) katusuunnitelmat, joissa vieraspaikoituksen osittainen sijoittaminen katujen varsille on huomioitu. Ratkaisu on myös Härmälän II vaiheen laaturyhmän linjauksen mukainen. Rakennusten tai niiden osien alle 11m runkosyvyys: Korttelissa 1910 vähintään 25 % korttelin pääkäyttötarkoituksen mukaisista rakennuksista (tässä 2 kpl) tai niiden selkeän osan (esim. rakennuksen siipi) tulee kaupunkipientalojen ja/tai kaupunkirivitalojen lisäksi olla runkosyvyydeltään alle 11 metriä. Suunnitelman mukaan kaupunkirivitalojen lisäksi ainoastaan yhden rakennuksen runkosyvyys osittain porrastuu ja alittaa 11 metriä. Muilta osin suunnitteluratkaisu noudattaa kaavan vaatimusta monipuolisista ja massoittelultaan eheistä rakennuksista, joten poikkeamien 11 metrin runkosyvyydestä ei aiheuta merkittävää kaupunkikuvallista haittaa. Sisäänvedettyjen ja ulokeparvekkeiden sijoittuminen: Niillä kortteleiden sivuilla, joilla parvekkeita ei edellytetä rakennettavan sisäänvedettyinä, parvekkeet on rakennettava ulokkeina. Parvekkeita ei saa rakentaa yhtenäisinä koko julkisivun matkalta. Parvekkeet saavat ulottua 3 m rakennusalan rajan yli. Suunnitteluratkaisussa sisäänvedettyjä parvekkeita on osoitettu osittain myös niille korttelin sivuille, joilla parvekkeet tulisi rakentaa ulokkeina. Monipuolisen kaupunkikuvan sekä asuntoparvekkeiden viihtyisyyden ja yksityisyyden varmistamiseksi osa parvekkeista on suunniteltu sisäänvedetyiksi ja osa ulokeparvekkeiksi. Näin saavutetaan kaavan mukaisia yhtenäisiä julkisivupintoja parvekevyöhykkeiden sijaan.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 20 (50) Poikkeaminen parvekemääräyksestä ei heikennä asemakaavan kaupunkikuvallisia tavoitteita. Hulevesien viivyttäminen korttelissa: Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Hulevesistä viivytetään korttelissa 50% kaavan osoittamasta laajuudesta. Viivytysalueen kapasiteetti on (3300m² / 100) x 0,50 = 17 m³. Korttelin keskipihan pintamateriaalit ovat vettäläpäiseviä ja hulevesien viivytys toteutetaan erikoissuunnitelmien mukaisella tavalla. Asemakaavan hulevesimääräyksen tavoite saavutetaan määräyksestä poikkeavalla toteutustavalla, koska Härmälänoja ja Pyhäjärvi ovat vieressä, jotka hoitavat osan hulevesistä. Kerrosluvusta poikkeaminen: Korttelin koilliskulmaan, jossa asemakaavan kerrosluku on IV-VII, tulee kahdeksankerroksinen rakennusmassa. Korttelin lounaiskulmassa oleva kahdeksankerroksinen rakennusmassa ylittää hieman asemakaavassa sille osoitetun rakennusalan. Kerrosluvusta poikkeaminen ei heikennä asemakaavan kaupunkikuvallisia tavoitteita Vierekkäisten rakennusten kerrosluvut: Korttelin vierekkäisten rakennusten tulee olla kerrosluvultaan erilaisia. Konttilukinkadun ja Niilo Härmälän kadun kulmaan sijoittuvat kaksi vierekkäistä rakennusta ovat kerrosluvultaan samat, mutta massoittelultaan toisistaan poikkeavia. Niilo Härmälän kadun katujulkisivussa toinen rakennuksista on vedetty sisään kahden ylimmän kerroksen osalta, jolloin vierekkäiset kerrosluvut ovat VII ja V. Korttelipihalta katsottaessa rakennusten erilaiset kattomuodot luovat vaikutelman toisistaan poikkeavista kerrosluvuista. Suunnitelmalla saavutetaan kaavassa ajateltu lopputulos. Yhteistilojen avautuminen tonttikaduille (Myrskynkatu, Tuiskunkatu): Puolet (kem2) korttelin1910 yhteistiloista tulee avautua tonttikadulle. Kaavasta poiketen yhteistilat on sijoitettu pääosin maanalaisen pysäköintiratkaisun vastaiselle osalle rakennuksia. Suunnitelmassa osa yhteistiloista aukeaa korttelipihalle, jossa ne muodostuvat osaksi korttelin asumista palvelevia toimintoja. Suunnitelman tavoitteena on muodostaa elävää katutilaa, joka muodostuu kadulle aukeavista asunnoista, asuntopihoista ja rakennusten sisäänkäynneistä. Poikkeaminen yhteistilojen avautumisesta tonttikadulle ei vaikuta heikentävästi katumaisemaan tai alueen toiminnallisuuteen. Polkupyöräpaikkojen määrä: Kaavan polkupyöräpysäköintivaatimus asumiselle 1pp/30kem2
Tampere Pöytäkirja 1/2016 21 (50) (= 572 pp), joista vähintään puolet (286 pp) tulee rakentaa katettuina. Suunnitteluratkaisussa polkupyörävarastot on osoitettu tarpeen mukaan palvelemaan myös muussa ulkoiluvälinevarasto- tai yhteistilakäytössä. Suunnitelman tavoitteena on joustavuus ja erilaisten harraste- ja apuvälineiden monipuolinen säilytys. Suunnitelmasta poiketen polkupyörille tulee osoittaa omat säilytystilat ja muille ulkoiluvälinevarastoille ja yhteistiloille omansa. Poikkeaminen polkupyöräpaikoista on perusteltua mm. korttelin asukasjakaumalla. Osa asukkaista on sellaisia, että he eivät pyöräile ja osittain voidaan käyttää myös yhteiskäyttöpyöriä. Tontilla 930-1 on voimassa 15.12.2015 hyväksytty tonttijako nro 8812, joka ei ole voimassa olevan asemakaavan mukainen. Rakennuspaikka sijaitsee asemakaavan nro 8388 mukaisessa korttelissa 1910. Tämän korttelin osalta ei ole vielä laadittu tonttijakoa. Tonttijako tullaan laatimaan laaturyhmän hyväksymän korttelisuunnitelman pohjalta. Poikkeusluvan myöntämisellä on merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. Edellä mainittujen näkökohtien perusteella poikkeaminen rakennusalueen rajasta, ajoneuvoliittymistä, vieraspysäköinnistä, rakennusten tai niiden osien runkosyvyydestä, sisäänvedettyjen ja ulokeparvekkeiden sijoittumisesta, hulevesien viivyttämisestä korttelissa, autopaikkojen sijoittamisesta, kerrosluvusta, vierekkäisten rakennusten kerrosluvusta, yhteistilojen avautumisesta tonttikaduille, polkupyöräpaikkojen määrästä sekä asemakaavan mukaisesta tonttijaosta ja tonttijaon oikeusvaikutuksista ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Tiedoksi hakija, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liitteet 1 Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto 2 Korttelisuunnitelma 3 Asemakaava 4 Sijaintikartta 5 Asemapiirros
Tampere Pöytäkirja 1/2016 22 (50) 8 Poikkeamishakemus koskien omakotitalon rakentamista ja käyttötarkoituksen muutosta tilalla Kotiranta RN:o 2:47; 837-715-2-47 (Kapeentie 257) TRE:4787/10.03.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Niilo-Rämä Anna-Maria Valmistelijan yhteystiedot Kaavainsinööri Hilkka Takalo, puh. 050 5620 345, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Pia Hastio Päätösehdotus oli Yleiskaavapäällikkö Hastio: Yhdyskuntalautakunta päättää, että Helvi Tiuran kuolinpesä asiamiehenään Tapio Tiura hakemus koskien lupaa rakentaa kerrosalaltaan yhteensä 449 m2 suuruinen omakotitalo noin 2 ha:n suuruiselle tilalle Kotiranta RN:o 2:47; 837-715-2-47 hyväksytään ja että käyttötarkoituksen muutos lomarakennuspaikasta vakituiseen asumiseen myönnetään. Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Rakennuslupaan on liitettävä tämä päätös sekä liitteenä olevat, leimatut asiakirjat. Kokouskäsittely Merkittiin, että Jaakko Stenhäll toimi puheenjohtajana tämän pykälän ajan. Perustelut Helvi Tiuran kuolinpesä asiamiehenään Tapio Tiura hakee lupaa rakentaa kerrosalaltaan yhteensä 500 m2 suuruinen omakotitalo noin 2 ha:n suuruiselle tilalle Kotiranta RN:o 2:47; 837-715-2-47. Samalla haetaan käyttötarkoituksen muutosta lomarakennuspaikasta vakituiseen asumiseen. Kotirannan tila on rekisteröity 2.6.1956. Poikkeamista haetaan ympäristöministeriön 28.2.1994 vahvistamasta Aitolahti-Teisko rantayleiskaavasta, jossa tila on merkitty osaksi loma-asuntoaluetta (RA).
Tampere Pöytäkirja 1/2016 23 (50) Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei myöskään saa vaikeuttaa luonnonsuojelun eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Hakijan asiamies on antanut perusteluja hakemuksen tueksi ja arvioita hankkeen vaikutuksista: Tila on erotettu määräalana Rajala-nimisestä tilasta Kurussa 13.8.1946 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Ostajana on ollut Jaakko Korpela -niminen henkilö. Lainhuudatusasiakirjojen perusteella sillä hetkellä on tilalla ollut jo nykyinen asuinrakennus, jonka rakennusajankohta ei ole tiedossa. Rakennuksessa on tuolloin asunut siirtoväkeä, ja ympäröivät pellot ovat olleet heillä vuokralla. Syksyn sato on kauppakirjassa määrätty kuuluvaksi siirtolaisille. Maanviljelijä Korpela on anonut 7.9.1946 lääninhallitukselta lupaan kiinteistön hankintaan ilmeisenä tarkoituksenaan harjoittaa maataloutta. Lääninhallitus on kehottanut häntä hakemaan lupaa myös maatalousministeriön asutusasiain osastolta. Tällä perusteella voidaan todeta, että Kotiranta on ollut vakituisena asuntona. Tilalta puretaan vanha asuinrakennus, kerrosalaltaan 65 m2. Navetta/vaja (35 m2) ja rantasauna (16 m2) aiotaan säilyttää. Vanha navetta on yhä tallella. Rakennus on eristetty talviasuttavaksi. Ikkunat ovat kaksinkertaiset. Lämmitys on tapahtunut uuneilla ja keittiössä hellan avulla. Entisen navetan lattiassa näkyy lantaura ja seinissä on vieläkin kuivunutta lantaa. Heinät varastoitiin navetan ullakolla ja navetan lämpöeristämättömässä eteläpäädyssä (Valokuvat). Rakentamisella ei ole mitään haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Naapurustossa on useita vakinaisia asuinpaikkoja. Hakijan asiamies on kuullut rajanaapureita. Yhtä naapuria kaupunki on kuullut viran puolesta. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu Aamulehdessä 11.8.2016, koska kaikkien naapureiden yhteystietoja ei ole saatavilla. Naapureilla tai muilla osallisilla ei ole huomauttamista hankkeesta. Ympäristönsuojelu, vs. ympäristönsuojelupäällikkö Sanna Markkanen: Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyjärjestelmän tulee täyttää muun lainsäädännön lisäksi 1.7.2013 voimaan tulleiden Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset, huomioiden erityismääräykset jätevesien käsittelystä rantavyöhykkeellä. Kaupunkiympäristön kehittäminen, kaavainsinööri Hilkka Takalo: Rakennuspaikka sijaitsee 2,6 kilometrin etäisyydellä Terälahden keskustasta luoteeseen Pöllölänselän rannalla.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 24 (50) Lähimmät päivittäispalvelut sijaitsevat Terälahdessa (kauppa, koulu, päiväkoti). Paikallisbussi liikennöi Terälahden keskustasta Tampereen keskustaan. Ympäristöministeriön 28.2.1994 vahvistamassa Aitolahti-Teisko rantayleiskaavassa tila on olemassa oleva lomarakennuspaikka. Loma-asuntoalueella saa rakentaa kullekin rakennuspaikalle loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 80 m2 sekä saunarakennuksen ja talousrakennuksen, joiden kummankin kerrosala saa olla enintään 25 m2. Lisäksi saa rakentaa kerrosalaltaan 40 m2 suuruisen vierasmajan. Tampereen kaupungin osayleiskaavojen RA-alueilla olevien lomaasuntojen käyttötarkoituksen muuttamiseen pysyviksi asunnoiksi on pääsääntöisesti suhtauduttu kielteisesti. Poikkeuksen muodostavat sellaiset hakemukset, joissa on voitu osoittaa, että kiinteistö on alun perin rakennettu vakituiseksi asunnoksi. Tällainen voi olla esimerkiksi vanha maatila, joka on kaavan tekohetkellä toiminut loma-asuntona, ja siten merkitty kaavaan loma-asunnon paikaksi. Hämeenlinnan maakunta-arkisto; tutkija Juho Mattila: Teiskon kunnan Saarlahden kylän tila 2:47 Kotiranta rekisteröitiin 2.6.1956. Tätä ennen alue kuului määräalana tilaan 2:16 Rajala, jonka omisti Paavo Tolvila. Kurun ja Teiskon kihlakunnanoikeuden antaman lainhuudon 28.11.1956 245 mukaan Paavo Tolvila oli myynyt alueen 13.8.1946 Jaakko ja Rauha Korpelalle. Korpelat myivät tilan Nikolai Salmiselle 29.2.1948. Salminen myi sen 19.10.1955 Oiva ja Hilkka Kiiskelle. Kiisket myivät tilan 26.9.1956 Helvi Tiuralle. Henkikirjoissa määräaloilla asuneita henkilöitä ei ole merkitty erikseen, vaan kaikki kantatilan alueella asuneet henkilöt on merkitty kantatilan yhteyteen. Tilalla 2:16 Rajala asui vuosina 1947-1956 mm. seuraavat henkilöt: Vuosina 1947-1948 vuokraaja Jaakko Severi Korpela ( ), hänen vaimonsa Rauha Irene Korpela ( ) ja tyttärensä Mirja Irene Korpela ( ). Vuosina 1949-1955 työmies Nikolai Edvard Salminen ( ), hänen vaimonsa Amanda Vilhelmiina Salminen ( ) ja tyttärensä Anneli Kyllikki Salminen ( ). Vuodesta 1956 lähtien tila on henkikirjoissa asumaton. Henkikirjan merkintä tarkoittaa kunkin vuoden ensimmäistä päivää. Rakennuspaikalle on rakennettuna kerrosalaltaan 65 m2 suuruinen vanha päärakennus, joka aiotaan purkaa. Navetta/ vaja (35 m2) ja rantasauna (16 m2) aiotaan säilyttää. Olemassa olevat rakennukset vähentävät tilan kokonaisrakennusoikeutta, joten tilalle on mahdollisuus myöntää rakennusoikeutta yhteensä maksimissaan 449 m2.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 25 (50) Hakijan selvityksen mukaan tila on ollut asuttuna sotien jälkeiseltä ajalta siirtokarjalaisten asuinpaikkana, ja vuoden 1946 määräalan myynnin jälkeen asuttuna aina vuoteen 1956 asti. Ottaen huomioon rantayleiskaavan mitoitusperiaatteet, olemassa oleva vanha asuinrakennuspaikka ja se, että rakentaminen ns. korvaavana rakentamisena ei lisäisi rantatai asuinrakennuspaikkojen lukumäärää voidaan todeta, että poikkeaminen on MRL 172 mukaan hyväksyttävissä. Tiedoksi Hakija, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liitteet 1 Karttaliitteet 2 Valokuvat1 3 Valokuvat2
Tampere Pöytäkirja 1/2016 26 (50) 9 Suunnittelutarvehakemus koskien omakotitalon ja varasto/autotallin rakentamista tilalle Kotimetsä RN:o 1:415; 837-715-1-415 TRE:4529/10.03.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Niilo-Rämä Anna-Maria Valmistelijan yhteystiedot Kaavainsinööri Hilkka Takalo, puh. 050 5620 345, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Pia Hastio Päätösehdotus oli Yleiskaavapäällikkö Hastio: Yhdyskuntalautakunta päättää, että Jarmo ja Katja Pyykön hakemus koskien lupaa rakentaa kerrosalaltaan 233 m2:n suuruinen omakotitalo ja 150 m2:n suuruinen varasto/autotalli noin 2,6 ha:n suuruiselle tilalle Kotimetsä RN:o 1:415; 837-715-1-415 hyväksytään. Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä tämä päätös sekä leimatut, liitteenä olevat suunnitelmat. Kokouskäsittely Merkittiin, että Jaakko Stenhäll toimi puheenjohtajana tämän pykälän ajan. Perustelut Jarmo ja Katja Pyykkö hakevat lupaa rakentaa kerrosalaltaan 233 m2:n suuruinen omakotitalo sekä 150 m2:n suuruinen varasto/ autotalli noin 2,6 ha:n suuruiselle tilalle Kotimetsä RN:o 1:415; 837-715-1-415. Tila on rekisteröity 9.4.1997. Tila sijaitsee MRL 16 :n tarkoittamalla suunnittelutarvealueella, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Alueelle myönnettävän rakennusluvan erityisenä ehtona on MRL 137 :n mukaan, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä
Tampere Pöytäkirja 1/2016 27 (50) vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Hakijat ovat antaneet perusteluja hakemuksensa tueksi ja arvioita hankkeen vaikutuksista: -Rakennuspaikalla on yleiskaava. -Rakennuspaikalla on tienkäyttöoikeus. -Rakennuspaikka sijaitsee metsän reunassa, vanhalla rakennuspaikalla, nykyisen rakennuspaikan vieressä. -Rakennus liitetään kaupungin sähköverkkoon. -Vesi otetaan tontilla sijaitsevasta porakaivosta. -Jätevedet käsitellään tontilla sijaitsevassa erillisen suunnitelman mukaan rakennettavassa jätevesijärjestelmässä. -Sadevedet imeytetään tontin maastoon. -Jätteet kerätään ja säilytetään kannellisessa jätesäiliössä. Tyhjennys kunnallisen jätehuoltojärjestelmän mukaisesti. Hakijat ovat kuulleet rajanaapureita. Naapurit tai muut osalliset eivät vastusta hanketta. Ympäristönsuojelu, vs. ympäristönsuojelupäällikkö Sanna Markkanen: Kiinteistö sijaitsee mahdollisella arseeniriskialueella ja osa kiinteistöä merkittävällä fluoridiriskialueella, mikä tulee ottaa huomioon vedenhankintaa suunniteltaessa. Kaupunkiympäristön kehittäminen, kaavainsinööri Hilkka Takalo: Rakennuspaikka sijaitsee Eerolansuorantien tuntumassa siitä noin 320 metrin etäisyydellä. Papinvuorentien varrella on jonkin verran asutusta. Lähimmät päivittäispalvelut sijaitsevat 6,6 km:n etäisyydellä Kämmenniemessä (koulu, kauppa, päiväkoti) tai vaihtoehtoisesti 5,9 km:n etäisyydellä Sorilassa (koulu) tai 7,9 km:n etäisyydellä Nurmissa (kauppa, päiväkoti). Paikallisbussi liikennöi Eerolansuorantien (noin 750 m etäisyydellä) kautta Tampereen keskustaan. Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa ei ole aluemerkintöjä kyseisen tilan kohdalla. Kaupunginvaltuuston 14.9.1983 hyväksymässä Aitolahti- Teisko yleiskaavassa rakennuspaikka sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Vuoden 1982 ja 1960 emätila Hakala RN:o 1:136 (noin 20 ha, rekisteröity 8.12.1958) on tämän poikkileikkausvuoden jälkeen lohkottu kolmeksi erilliseksi maarekisteritilaksi, jotka kaikki on rakennettu. Haetulla Kotimetsän tilalla sijaitsee 40 m2:n suuruinen saunarakennus.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 28 (50) Ottaen huomioon emätilan koko ja hakijoiden perustelut voidaan todeta, että rakentaminen on MRL 137 :n mukaan hyväksyttävissä. Tiedoksi Hakija, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liitteet 1 Karttaliitteet
Tampere Pöytäkirja 1/2016 29 (50) 10 Oikaisuvaatimus suunnittelupäällikön päätökseen koskien Lamminpäänkadun katusuunnitelmaa TRE:6985/10.03.02/2014 Valmistelija / lisätiedot: Palmu Pasi Valmistelijan yhteystiedot Katuinsinööri Pasi Palmu, puh. 040 801 6812, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Ari Vandell Päätösehdotus oli Suunnittelupäällikkö Vandell: Yhdyskuntalautakunta päättää, että Lars Granrothin oikaisuvaatimus hylätään. Perustelut Suunnittelupäällikkö teki 12.4.2016 60 päätöksen Lamminpäänkadun katusuunnitelman hyväksymisestä. Lars Granroth on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Granrothin oikaisuvaatimuksen mukaan katusuunnitelmassa esitetty ratkaisu Lamminpäänkadun ja Jussinkadun liittymän uudelleenmuotoilusta on tarpeeton ja järjetön. Liittymän kaventaminen katusuunnitelman mukaisesti tekee oikaisuvaatimuksen mukaan liittymästä hankalan ja vaarallisen. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa vaaditaan Lamminpäänkatu 2 kohdalla katualueella olevien oikaisuvaatimuksen mukaan luvatta rakennettujen tontin piha-alueiden osien poistamista katusaneeraustöiden yhteydessä. Katuinsinööri Pasi Palmu: Katusuunnitelmissa esitetyt muutokset Lamminpäänkadun ja Jussinkadun liittymään ovat katusuunnitteluohjeiden mukaisia ratkaisuja. Katusuunnitelman mukainen liittymän muotoilu edistää liikenneturvallisuutta, koska tällöin liittymiskulmat ja liikennenopeudet saadaan liittymässä liikenneturvallisuuden kannalta paremmiksi. Liittymämuutokset eivät kuitenkaan oleellisesti huononna katuliittymien käytettävyyttä.
Tampere Pöytäkirja 1/2016 30 (50) Granroth esitti ko. katuliittymään liittyen saman asian muistutuksessaan katusuunnitelmaehdotusta vastaan. Oikaisuvaatimuksessa, eikä alkuperäisessä muistutuksessa kuitenkaan esitetä, että mitä liittymän osalta halutaan tilalle. Oikaisuvaatimuksessa ei tuoda mitään sellaista uutta esille, minkä takia olisi syytä muuttaa hyväksytyn katusuunnitelman ratkaisua ko. katuliittymän osalta. Granroth oli katusuunnitelmaan vastaan tehdyssä muistutuksessa esittänyt Lamminpäänkatu 2 kohdalla olevien muistutuksen mukaan luvatta rakennettujen tonttiliittymien tiettyjen rakenteiden poistamista. Oikaisuvaatimuksessa sen sijaan Granroth vaatii Lamminpäänkatu 2 kohdalla koko tontin matkalla katualueelle tehtyjen piha-alueiden poistamista. Hyväksytyssä katusuunnitelmassa on otettu kantaa katualueen käyttämiseen Lamminpäänkatu 2 kohdalla. Katusuunnitelmassa näkyy selkeästi tonttiliittymät ja muun katualueen käyttö. Lamminpäänkatu 2 kiinteistöllä on hyväksyttyjen rakennuslupien mukaiset tonttiliittymät. Tonttiliittymät kuuluvat kokonaisuudessaan ajoradan reunaan asti kiinteistöille. Näin ollen Lamminpäänkatu 2 tonttiliittymiin ei ole syytä tehdä muutoksia katurakentamisen aikana ja katusuunnitelmissa on huomioitu ainoastaan nykytilanteen ennallistaminen tonttiliittymien osalta katurakennustöiden jälkeen. Tonttiliittymiä lukuunottamatta Tampereen kaupungilla on oikeus käyttää kuten parhaaksi katsoo koko katualuettaan tarpeellisten katusaneeraustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Lamminpäänkatu 2 kohdalla näin on myös katusuunnitelman mukaan osoitettu tehtäväksi. Katusuunnitelman mukaisen avoojan toteuttaminen edellyttää koko katualueen käyttämistä. Oikaisuvaatimuksessa ei tuoda tämänkään asian osalta esille mitään sellaista uutta tietoa, mikä aiheuttaisi muutostarpeita katusuunnitelmassa esitettyihin ratkaisuihin. Tiedoksi Lars Granroth, Pasi Palmu/kake, Mikko Vainiomäki/kake, Kristiina Lindberg/kake Liitteet 1 Oikaisuvaatimus 2 Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja 3 Muistutus Kahiluoto 4 Muistutus Granroth 5 Muistutus2 Granroth 6 Katujärjestelypiirustus
Tampere Pöytäkirja 1/2016 31 (50) 11 Liikenteen kehitys Tampereella 2015 TRE:5409/08.01.00/2016 Valmistelija / lisätiedot: Aarnikko Heljä Valmistelijan yhteystiedot Liikenneinsinööri Heljä Aarnikko, puh. 040 806 4917, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Ari Vandell Päätösehdotus oli Suunnittelupäällikkö Vandell: Yhdyskuntalautakunta päättää, että raportti Liikenteen kehitys Tampereella 2015 merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Merkittiin, että liikenneinsinööri Heljä Aarnikko esitteli liikenneonnetttomuusraportin ja suunnittelupäällikkö Ari Vandell ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportin kohdassa Ajankohtaiset asiat. Perustelut Yleisten alueiden suunnittelussa on valmistunut raportti Liikenteen kehitys Tampereella 2015. Raportti koostuu kahdesta osaraportista: - Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2015 - Liikenneonnettomuusraportti 2015. Tiedoksi Heljä Aarnikko/kake Liitteet 1 Onnettomuusraportti 2 Liikennemääräraportti
Tampere Pöytäkirja 1/2016 32 (50) 12 Näsijärven rantareitti välillä Lielahti-Hiedanranta-Santalahti, kevyen liikenteen väylän yleissuunnitelma, Lielahti ja Santalahti TRE:1863/10.03.02/2016 Valmistelija / lisätiedot: Palmu Pasi Valmistelijan yhteystiedot Katuinsinööri Pasi Palmu, puh. 040 801 6812, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Yhdyskuntalautakunta päätti, että Näsijärven rantareitin yleissuunnitelma, nro 1/16851 hyväksytään muistutuksista huolimatta jatkosuunnittelun pohjaksi sillä muutoksella, että väliä Hiedanrannan pumppaamo -Energiakatu ei enää jatkosuunnitella. Välin pumppaamo-uittotunneli suunnittelua jatketaan Hiedanrannan suunnittelukilpailun ratkettua. Tavoitteena on esteetön ja laadukas kevyen liikenteen väylä ja että Lielahden alueen kytkemiseksi Hiedanrantaan käynnistetään jalankulku- ja pyörätieyhteyden suunnittelu Lielahdenkadulta Lielahden kartanolle hyödyntäen olemassa olevaa yhteyttä tehdasalueelle. Esittelijä: Ari Vandell Päätösehdotus oli Päätösehdotus. Suunnittelupäällikkö Vandell: Uudistan päätösehdotuksen. Kokouskäsittely Pheenjohtaja Salmi teki seuraavan muutosesityksen: "Yhdyskuntalautakunta päättää, että Näsijärven rantareitin yleissuunnitelma, nro 1/16851 hyväksytään muistutuksista huolimatta jatkosuunnittelun pohjaksi sillä muutoksella, että väliä Hiedanrannan pumppaamo -Energiakatu ei enää jatkosuunnitella. Välin pumppaamo-uittotunneli suunnittelua jatketaan Hiedanrannan suunnittelukilpailun ratkettua. Tavoitteena on esteetön ja laadukas kevyen liikenteen väylä." Aarne Raevaara ja Jaakko Stenhäll kannattivat Salmen muutosesitystä. Muutosesitys hyväksyttiin yksimielisesti.