GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin ILKA-hankkeen tuloksia Heidi Määttä-Juntunen Projektipäällikkö Ilmastoystävällinen kaavoitus (ILKA) Maantieteen laitos
GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin Heidi Määttä-Juntunen Ilmastoystävällinen kaavoitus (ILKA) Paikkatietopohjainen (GIS) toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin eri kaavoitustilanteissa Sovellettu ArcGIS-paikkatieto-ohjelmiston valmiita työkaluja Kehitetty kaavoituksen tapausesimerkkien avulla: 1) Hiukkavaara (asemakaavataso) 2) uuden asuinalueen sijainti (yleiskaavataso) Aineistoina mm. Oulun seudun liikennetutkimus, Digiroadtieverkosto, YKR-ruutuaineisto Lisäksi pilottikokeilu seudullisen henkilöautoliikenteen CO2- päästömallin rakentamisesta OuluFOT-aineistoon (VTT) perustuen (Janne Pöllänen)
GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin Heidi Määttä-Juntunen AINEISTOT Tapausesimerkki 1: Hiukkavaara Oulun seudun liikennetutkimus: Henkilöautonkäytön useus kotoa lähtevillä ja kotiin palaavilla matkoilla asuntotyypeittäin Kaavarunkoraportin rakennemallit: Asuinkortteleiden sijainti Tieverkoston rakenne Asuntojen lkm asuntotyypeittäin VTT/Lipasto: Henkilöautojen CO2-päästö Oulussa pääkaduille 186 g/km ja kokoojakaduille 180 g/km MENETELMÄ 1) Asuntojen sijoittaminen asuinkortteleihin 2) Edestakaisten matkojen määrittäminen asunnoista lähimpään poistumispisteeseen 3) Kertyvän CO2-määrän painottaminen autonkäytön todennäköisyydellä 4) Rakennemallikohtainen summa Asuntotyyppi Asuntojen lkm As./asunto As. yht. Autonkäyttö-% Asuinkerrostalot 2840 1,5 4260 43,6 Rivitalot 3320 1,9 6308 65,8 Asuinpientalo 1900 2,5 4750 71,2 Erillispientalo 1420 3,0 4260 79,2 Yhteensä 9480-19578 -
Tapausesimerkki 1: Hiukkavaara PAINOTETTU CO 2 Min (g) Max (g) Sum (kg)* X (g) S (g)** VE 1 7.9 530.8 1631.8 172.3 119.6 VE 2 10.2 537.0 1614.8 170.4 118.3 VE 3 6.9 403.1 1292.6 136.4 87.1 * Huom. Arvo on kilometriä/kilogrammaa metrin/gramman sijasta. ** Keskihajonta kuvaa havaintojen poikkeamaa keskiarvosta. Vaihtoehdon 1 tuottama päästö on 26 % suurempi kuin vaihtoehdon 3 1,26 1,25 1,00
Tapausesimerkki 2: Uuden asuinalueen sijoittaminen Kotoa lähtevien tai kotiin palaavien matkojen jakautuminen matkan tarkoituksen mukaan. Muut matkat sisältävät mm. koulu- tai opiskelumatkoja ja päivähoitomatkoja. Kotoa lähtevien tai kotiin palaavien ostosmatkojen jakautuminen määränpääryhmän mukaan. Muut matkat sisältävät matkoja mm. apteekkiin ja huoltoasemalle. Lähde: Oulun seudun liikennetutkimus/ henkilöhaastattelut 2009 -tietokanta
Tapausesimerkki 2: Uuden asuinalueen sijoittaminen 1,00 0,90 0,80 0,70 0,08 0,14 0,17 0,60 0,50 0,40 0,30 0,61 0,20 0,10 0,00 työmatkat supermarket hypermarket lähikauppa Etäisyyshaittafunktiot matkatyypeittäin sekä matkatyyppien painoarvo CO 2 -rasteripinnassa matkojen lukumäärän mukaan Funktioiden kuvaajat kuvaavat henkilöautolla tehtyjen kotoa lähtevien tai kotiin palaavien matkojen jakautumista etäisyyden suhteen. Kullekin matkatyypille on määritetty oma β-parametri (suluissa) sekä leikkauspiste, jossa asioinnin todennäköisyyden väheneminen on tasoittunut (muutos/km < 0.001). Aineisto: Oulun seudun liikennetutkimus/ henkilöhaastattelut 2009 -tietokanta
Tapausesimerkki 2: Uuden asuinalueen sijoittaminen Päästölaskenta perustuu matkoihin, jotka on määritetty potentiaalisilta asuinalueilta lähikauppaan, hypermarketeihin ja supermarketeihin sekä työpaikoille 250 metrin ruuduissa (YKR-aineisto). Laskennassa huomioidaan asioinnin todennäköisyyden vähentyminen etäisyyden suhteen (etäisyyshaittafunktiot) sekä henkilöautolla asioinnin useuteen perustuva matkatyyppien painoarvo. Henkilöautojen CO2-päästö (VTT/Lipasto): maanteillä 168 g/km ja katuajossa 196 g/km Alle 1 km matkojen päästöarvo 0
Tapausesimerkki 2: Uuden asuinalueen sijoittaminen Henkilöautoliikenteen tuottama CO 2 -päästöpotentiaali mahdollisille uusille asuinalueille Päästöarvio muodostuu hypermarketeihin, supermarketeihin, lähikauppaan ja työpaikoille suuntautuvista matkapotentiaaleista
Henkilöautoliikenteen tuottama CO 2 -päästö on arviolta pienempi Oulun keskustan lähellä sijaitsevilla mahdollisilla uusilla asuinalueilla Rannanperä (Kiulukangas) ja Hiukkavaaran keskus saivat laskennassa tarkasteluun valituista suunnitelluista asuinalueista pienimmän päästöpotentiaalin
MENETELMÄN SOVELTAMINEN Menetelmä mahdollistaa erilaisten kaavasuunnitelmien ja -vaihtoehtojen päästövaikutusten tarkastelun. Ohessa vertailtu suunniteltujen päivittäistavarakaupan yksiköiden lisäämisen vaikutusta asuinalueiden päästöpotentiaaliin (vain kaupan asiointi huomioiden). Ritaharjuun suunnitellun kauppakeskuksen/hypermarketin vaikutusalue on laaja. Suunniteltujen supermarketien ja lähikauppojen vaikutus on paikallisempi.
MENETELMÄN SOVELTAMINEN Poikkimaantien sillan rakentamisen vaikutus asuinalueiden CO 2 -päästöön Laskentamallin mukaan henkilöautoliikenteen päästöt vähenevät lähestulkoon koko seudulla sillan rakentamisen ja Poikkimaantien kehittämisen vaikutuksesta.
Heidi Määttä-Juntunen Maantieteen laitos Oulun yliopisto heidi.maatta-juntunen@oulu.fi