Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1
Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos pellot ovat kunnossa Jos peruskunnosta ei ole huolehdittu, niin maahan laitettuja ravinteita huuhtoutuu luontoon Ympäristönhoidossa ja kannattavassa viljelyssä on ensimmäinen asia peltojen peruskunnosta huolehtiminen Toimellinen ja taitava Sonnan hankkia 1861 Maalaadun parantamisesta Helposti on ymmärrettävä, että kukin maa, joka itseksensä ja ainoastaan luonnon omasta voimasta on kasvanut, on raakaa ja useastikin oikeaan järjelliseen viljelykseen kelvoton. Tämmöinen on melkein kaikki maa Suomessa; itsestänsä kasvaa se tuskin missään kunnollisia kasvuja eli yrttejä. Maalain parannus on siis kaiken viljelyksen suuri velvollisuus, erittäinkin Suomessa, jossa maa eikä ilma ole niin kasvuja herättäväinen kuin etelässä. Olkoon siis tähän määrään tuleminen kunkin viljelijän päämaali, johon hänen on pyrkiminen. 2
Ojitus kuntoon Valtaojat Piiriojat Sarkaojat Salaojitus Salaojituksen huolto(huuhtelu, säätösalaojitus) Ojittamisen suunnittelu tärkein asia Avo-ojat/salaojat, pitkät rummut ym. Kuva: Risto Jokela 3
Kuva: Risto Jokela Syksy 2011 Elokuu Kuvat: Juha Sohlo 4
Viljavuustutkimus Ennen kuin ruvetaan kalkitsemaan tai lannoittamaan tulee viljavuusnäytteet olla otettu huolella Hivenaineista on myös hyvä ottaa analyysi Sinkki Kupari Kalkituksen hyödyt Suomen peltomaiden keskimääräinen ph on n. 5,7 Pohjois-Suomessa pellot ovat jonkin verran happamampia kuin etelässä, johtuen suuremmasta eloperäisten maiden määrästä Eloperäiset maat sisältävät vähemmän kasveille myrkyllistä alumiinia, joten näiden maiden phtavoite ei ole yhtä korkea kuin kivennäismailla 5
Kalkituksen hyödyt Nostaa satoa ja parantaa sadon laatua Fosforin saanti helpottuu huomattavasti kun ph nousee yli 6,0:n Mangaanin käyttökelpoisuus vähenee ph.n noustessa yli 6,5:n. Puutos voidaan korvata lehtilannoituksella tai Mangaanilannoksella Pieneliötoiminta paranee ph:n noustessa Calsium vaikuttaa maan parantavasti mururakenteeseen, joten veden läpäisykyky paranee Vähentää ravinnepäästöjä Kalkituksen vaikutus nurmentuotantoon Laadukkaan nurmirehun viljely edellyttää, että pellon ph-arvot ovat vihreällä. Karkeilla kivennäismailla nurmien ph-suositus on 6,4 ja savimailla 6,7. Tavoiteltava ph-arvo on kuitenkin aina vähintään 6. ravinteidenotto parhaimmillaan Happamassa maassa liukoinen alumiini haittaa juurten kasvua ja sitoo maan fosforia kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Kalkki painuu maahan n. 1 cm vuosivauhdilla http://www.kalkitus.fi/kayttokohteet/muutviljelykset/ 6
Kalkituksen vaikutus nurmentuotantoon Voimakas N-lannoitus kasvukauden aikana laskee peltojen ph:ta. Typpilannoituksen happamoittava vaikutus kohdistuu etenkin pintamaahan, jonka ph voi olla jopa yhden viljavuusluokan matalampi kuin kyntökerroksen alaosissa. Kilo typpeä vaatii neutraloituakseen yli kaksi kg kalkkia, eli vuositasolla 500-1000 kg/ha kalkkia. Nurmisadon mukana poistuu kalsiumia ja magnesiumia. Näiden ravinteiden poistuma korvataan parhaiten kalkituksella. http://www.kalkitus.fi/kayttokohteet/muutviljelykset/ Hyviin satoihin päästään, jos pellon peruskunto on hyvä Lähde: ProAgrian Lohkotietopankki 2009 7
R a v in t e id e n liu k o is u u s e r i p H - ta s o illa Maatalouden ympäristö- koulutus 2000-0202 H a ita llis te n a in e id e n liu k o is u u s m a a s s a e ri p H -ta s o illa Maatalouden ympäristö- koulutus 2000-0202 8
Erilaisia kalkitusaineita Dolomiitti kalkki Magnesiumpitoinen kalkki Kalsiitti Erilaiset puutuhkat (sis. Yleensä Ca, mg, K) Masuunikuona Kalkitusaineen hienojakoisuus! Yleensä mitä hienojakoisempaa kalkitusainetta sen nopeampivaikutteinen neutralisointikyky Kalkitusajankohta Hyvä tehdä säännöllisesti nurmen uusinnan yhteydessä n.4-5v välein. Talvella syyskynnöksen päälle. Myös pinta kalkituksella hyvät tulokset, huom. määrä! Useampi pienempi erä parempi kuin yksi suuri erä. Esim. 4 tn/ha + 4 tn/ha jaettuna, entä 8tn/ha kerralla. Halvin lannoitus Nurmelle levitettävä kalkkilaatu tulee valita pellon viljavuustulosten perusteella kalsium/magnesium-suhteeseen perustuen 9
Nurmen ravinnetase Masuunin kuona eli konto, jota viimisinä aikoina on ruvettu pellon hyväksi käyttämään, sanotaan olevan hyvin uljasta ainetta täksi tarpeeksi. Kiintiän saven se hellittää, höllän nevaisen, sammalisen ja turpeisen maan se tekee lujemmaksi ja onnellisemmaksi. Paitsi tätä on se myös vahvasti lihoittava; sillä siinä on aina osaksi kalkkia. Pieneksi kuin santa muokattuansa viedään se kesäpellolle ja sekoitetaan tavallisesti. Kuinka paljon sitä kullekin maalaille annetaan, on maan luonnosta arvattava. Sammaliseen ja turpeiseen nevamaahan sitä tuskin saadaan liiaksi; parempi on toki panna sitä kunakin kesanto-vuonna vähemmän erältänsä, kuin yhtäpäätä peräti paljon. 10
Biotiitti maanaparannusaineena Neutraloiva kyky Ca:ksi laskettuna 13 % Nopeavaikutteinen neutraloiva kyky 1 % Kalsium 7 % Magnesium 10 % Kalium 5 % Fosforia alle 0,5 % Hinta n. 40 /tn 100km päähän Siilinjärveltä Biotiitti maanparannusaineena Sillä pystytään nostamaan maan varastokaliumia pitkällä aikavälillä Nostaa Calsiumin määrää Parantaa maan fysikaalisia ominaisuuksia Nostaa jonkin verran maan ravinteiden varastointikykyä Hinta pysynyt vakaana 11
12