ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTTI Dnr 30968/06/2009 Kulemaan jhtanut sähkötapaturma Pedersöressä 27.7.2009 Tutkijaryhmä: Sakari Hatakka Björn Jhanssn

ONNETTOMUUSTUTKINTARAPORTIN TIIVISTELMÄ Onnettmuustapaus Kulemaan jhtanut sähkötapaturma Pedersöressä Tapahtuma-aika 27.07.2009 kl n. 09:30 Tapahtumapaikka Yhteenvet nnettmuudesta ja tutkinnan tulksista (mitä tapahtui, syyt, seuraukset) Muuntpiiri ANTFOLK Antflkvägen, 68820 ÄHTÄVÄ Jakeluverkkyhtiön klmesta kkeneesta sähköasentajasta kstuvan työryhmän tehtävänä li asentaa sähköliittymien etäluennan käyttöönttn liittyvä laite 20kV:n pylväsmuuntajan kanteen. Työkhde ertettiin muuntajan kanssa samassa pylväässä levalla pylväserttimella (kurmanerttimella) ja erttimen avausväli tarkastettiin silmämääräisesti. Jnkin aikaa työskenneltyään henkilönstkrissa llut asentaja sai sähköiskun. Ensiavusta hulimatta 53-vutias mies kuli tapahtumapaikalla. Erttimen yhden vaiheen katkaisupiiska ei llut auennut, ja uhri jutui saksi virtapiiriä, jka kulki avlinjasta muuntajan käämityksen kautta metalliseen henkilönstkriin ja edelleen maahan. Tapaturman keskeisin syy li, ettei jännitteettömyyttä tdettu sähkötyöturvallisuusvaatimusten mukaisesti eikä työmaaditusta tehty. Tekniikkaan liittyvä välillinen syytekijä li, että pylväserttimen timinta ei llut lutettavaa. Välillisenä syytekijänä vidaan pitää myös puutteellista henkilöstön ja sähkötöiden tekemisen turvallisuuden rganisintia sekä sähköturvallisuuden valvntaa. Tutkijaryhmän ehdttamat timenpiteet vastaavan nnettmuuden ehkäisemiseksi Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvnta tulee järjestää tinkimättömästi siten, kun se säädöksissä ja sähkötyöturvallisuusstandardissa edellytetään. Erityisesti humita n kiinnitettävä työkhteen työnaikaisen sähköturvallisuuden valvjan nimeämiseen, jännitteettömyyden tteamiseen ja työmaaditusvälineiden ikeaan käyttöön. Nimettyjen vastuuhenkilöiden n varmistettava ja valvttava, että annettua hjeistusta ikeiden ja vaadittujen työmenetelmien salta nudatetaan. Timinnanharjittajan n perusteltua kiinnittää enemmän humita sähköverkn hultn ja kunnssapitn myös sähkötyöturvallisuuden näkökulmasta. Kauppa- ja tellisuusministeriön päätöksen sähkölaitteistjen käyttööntsta ja käytöstä (KTMp 517/1996) 11 :ssä jakeluverklle vaadittua sähköturvallisuuden ylläpitävää kunnssapit-hjelmaa n tarpeen kehittää. Jakeluverkssa tunnistetuille hult- ja tarkastuskhteille tehtäviä timenpiteitä n täydennettävä sekä yksilöitävä ennaklta hjelman mukaisesti suritettavat hult- ja kunnssapittimenpiteet. Kunnssapithjelmassa suunnitellut timenpiteet n sidttava kalenteriaikaan ja tteutuneista timenpiteistä n pidettävä kirjaa. Verkn käytössä, työskenneltäessä verkssa tai verkn tarkastuksissa havaittujen vikjen ja puutteiden krjaamisen hallitsemiseksi n syytä luda järjestelmä, jhn tehdyt havainnt ja niiden krjaaminen tulevat kirjatuksi. Kun havaitaan sähköverkn käytön turvallisuuteen vaikuttavia puutteita, n niiden krjaamisen ryhdyttävä viipymättä. Tutkintaraprtin päiväys 07.12.2009 Tutkijaryhmän allekirjitukset ja nimenselvennykset Sakari Hatakka Björn Jhanssn

KUOLEMAAN JOHTANUT SÄHKÖTAPATURMA PEDERDÖRESSÄ 27.7.2009 1. TAUSTAA Jakeluverkkyhtiön (myöhemmin verkkyhtiö) alueella asennettiin jakelualueen sähköliittymien etäluettavien mittareiden käyttöönttn liittyviä "mittaustietjenlähettimiä". Laitteen asennus verknhaltijan 20/ 0,4 kv:n jakelumuuntajiin (pylväsmuuntajiin) tapahtuisi siten, että laite kiinnitetään pylväässä levan muuntajan kanteen ja kytketään muuntajan ensiöpulen yhteen vaiheeseen. Maaditus liitettäisiin muuntamn maaditukseen. Myöhemmässä vaiheessa laite liitettäisiin pienjännitejakeluun tiednsiirta varten. Työ li ennakkn suunniteltu ja tteutus käyty läpi asentajien kanssa. Lähetin kiinnitettäisiin ja kytkettäisiin muuntajan kannella tukieristimeen ajneuvn kytketystä henkilönstkrista. Maaditus liitettäisiin pylväskengillä pylväässä työskennellen. Kirjallista työhjetta työn selväpiirteisyyden vuksi työstä ei llut. Työssä tuli nudattaa sähkötyöturvallisuudesta annettuja määräyksiä ja standardin mukaisia turvallisia työmenetelmiä sekä työhön varattuja työvälineitä. Laitteiden asennuksia tehtäisiin lppukesän ja tulevan syksyn aikana 29 kappaletta. 2. TAPATURMAN TUTKINTA Tapaturma sattui 27.07.2009 n. kl 09.30. Tapaturman uhrille annettiin ensiapua, mutta uhri juduttiin kuitenkin tteamaan kulleeksi tapahtumapaikalla. Pliisi tutki tapahtumapaikan heti tapaturman satuttua. Tukes sai tiedn tapaturmasta samana päivänä ja tutkintaryhmä nimettiin 28.07.2009. Vaasan työsujelupiiri sekä Tukes tutustuivat nnettmuuspaikkaan 29.07.2009. Tutkinnan aikana tehtiin yhteistyötä myös Pietarsaaren pliisin kanssa. Tukesin tutkintaryhmällä li käytössään seuraava materiaali: pliisin tutkintailmitus työsujelupiirin tarkastuskertmus ja tapaturmaselstus Ilmatieteen laitksen selvitys tapaturman aikaisesta säätilasta timinnanharjittajalta saadut selvitykset mm. henkilöstön sähköalan kulutuksesta, työkkemuksesta sekä tteutuneesta sähkötyöturvallisuuskulutuksesta laitteistn kunnssapitn ja tarkastuksiin liittyviä asiakirjja pylväserttimen asennus- ja käyttöhje 3. TAPAHTUMAPAIKAN KUVAUS Onnettmuus tapahtui pylväsmuuntamlla Antflkintiellä Pedersören Ähtävän kylässä. Muuntpiirin ANTFOLK muuntam n ns. 1-pylväsrakenteinen 20/ 0,4 kv:n pylväsmuuntam. Muuntamn liittyy avrakenteinen * katkaisupiiskilla varustettu käsikäyttöinen pylväsertin, jlla muuntaja ja sen jälkeiset verkn sat vidaan erttaa jännitteettömäksi jakeluverkn 20kV:n avlinjasta. Muuntajakannen yläpuliset laitteistn sat vat ksketussujaamattmia. *Katkaisupiiskat vat pylväserttimen apukskettimia, jtka avautuvat myöhemmin kun pääkskettimet. Kurmitusvirran aiheuttama valkaari jää palamaan/ sammuu apukskettimiin eikä vauriita itse kskettimia.

Muuntaja sijaitsee pylväässä n. 5 metrin krkeudella ympäröivästä maanpinnasta. Ertin n sijitettu pylvääseen n. 2 metriä muuntajan yläpulelle. Erttimen kautta muuntajalaitteist liittyy verknhaltija jakeluverkn 20 kv:n avlinjaan. Erttimen avaamista ja sulkemista varten pylvään alasassa n auki-/ kiinnilukittava käsihjain. Asutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva muuntam li varustettu vaadituilla varituksilla ja merkinnöillä, pienjännitejhtjen yläpulella levalla keskijännitejhtjen läheisyydestä varittavalla keltaisella varitusraidalla ja pylvääseen kiinnitetyllä Hengenvaaratekstillä varustetulla kilvellä. 20 kv:n avlinja Pylväsertin Tietjenkeruulaite kiinnitettynä 20/0,4 kv:n muuntajan kanteen Erttimen käsihjain Kuva 1. Tapaturmapaikan 20/0,4kV pylväsmuuntam

4. TAPATURMAKETJU - TAPAHTUMAT ENNEN TAPATURMAA JA TAPATURMA Verkkyhtiössä valmisteltiin sähköliittymien etäluettavien mittareiden käyttööntta. Yrityksen sähkötöiden jhtaja li suunnitellut etäluentaan tarvittavan laitteen "mittaustietjenlähettimen" asennustyön ennakkn ja tteutus li käyty läpi asentajien kanssa. Asennustyö li suunniteltu tehtäväksi kahden asentajan työryhmässä. Kirjallista työhjetta työn selväpiirteisyyden vuksi ei laadittu. Työssä tuli nudattaa annettujen työhjeiden lisäksi sähkötyöturvallisuudesta annettuja määräyksiä ja standardin mukaisia turvallisia työvälineitä ja -menetelmiä. "Mittaustietjenlähettimet" asennettaisiin jakeluverkn 20kV:n pylväsmuuntajiin siten, että laite kiinnitetään muuntajan kanteen, liitetään muuntamn maaditukseen sekä muuntajan ensiöpulella yhteen vaiheeseen. Myöhemmin laite liitettäisiin pienjännitejakeluun. Asennustyö suritettaisiin siten, että lähetin kiinnitetään ja kytketään muuntajan kannella tukieristimeen henkilönstkrista ja maaditus liitettäisiin pylväskengillä pylväässä työskennellen. Lmakauden työjärjestelyistä jhtuen tapaturmaan jhtaneeseen työhön sallistui klmaskin asentaja. Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvjaa ei työryhmään määritelty. Asiakkaille li ennakkn ilmitettu työn vaatimasta sähkönjakelun keskeytyksestä. Klmesta kkeneesta sähköasentajasta kstuva työryhmä li ilmitetun ajankhdan mukaisesti maanantaina 27.07.2009 n. kl 09:00 asentamassa tietjenkeruulaitetta 20/0,4 kv:n pylväsmuuntajaan muuntpiiriin: ANTFOLK. Työryhmä li tapaturmapäivän aamuna aiemmin asentanut yhden keräilylaitteen. Paikalle tultaessa ja työn alitusta valmisteltaessa pyysi lähistön asukas siirtämään työn alittamista ja katka hetken. Pyynnön mukaisesti työn alittamista siirrettiin ja asentajat keskustelivat hetken tisen paikalle tulleen mieshenkilön kanssa. Ennen työskentelyn alittamista ei työryhmässä annettu kenenkään timesta työn alituslupaa. Erttimen käsihjain sijaitsi pylväässä niin krkealla, että erttimen käyttötimenpide auki hjaamista varten vaati asentajan B nusemista pylvääseen. Ertin avattiin ja lukittiin sitten jännitteen kytkemisen estämiseksi riippuluklla AUKI- asentn. Tietisina sähkötyöturvallisuusvaatimuksista, mutta vastin annettuja hjeita työskentely alitettiin tteamatta työkhteen jännitteettömyyttä ja työmaadittamatta khdetta. Käytössä lleeseen ajneuvn li tätä tarkitusta varten varatut työvälineet. Asentaja A alitti työskentelyn ajneuvn kytketyssä henkilönstkrissa, jnka itse hjaili muuntajan kannen taslle krissa levilla hallintalaitteilla. Oli työskennelty jnkin aikaa ja laite saatu kiinnitettyä muuntajan kanteen, kun pylvääseen kiipeämässä llut asentaja B havaitsi henkilönstkrissa työskennelleen asentajan A levan ikealla kädellään kiinni muuntajaa syöttävässä liitinkiskssa/ jhtimessa ja saavan sähköiskun. Asentaja B ilmitti havainnstaan lähistöllä levalle asentaja C:lle jka tällöin havaitsi, että työkhteesta katsen kauimmainen erttimen sammutuspiiska ei llut auki vaan laitteist li edelleen jännitteinen. Asentaja B laskeutui alas pylväästä. Ajneuv kipinöi ja savusi, tilanne arviitiin siten, että 20kV:n keskijännitelaitteistssa kiinni levaa asentajaa A ei vida auttaa jutumatta itse hengenvaaraan lähestymällä sana virtapiiriä levaa ajneuva.

Asentaja C pyysi paikalle tullutta ulkpulista henkilöä sittamaan hätänumern 112. Arvilta 2-3 minuutin kuluttua asentaja A irtsi jännitteisestä laitteiststa ja vajsi nstkrin phjalle. Asentajat B ja C ttivat uhrin alas krista ja elvytys alitettiin jatkaen sitä pelastusmiehistön tuln saakka. Pelastusmiehistön elvytysyrityksestä hulimatta juduttiin uhri tteamaan tapahtumapaikalla kulleeksi. Tapahtuman ajan muuntaja kävi piiskan kautta yhdellä vaiheella, mikä näkyi liittymissä valjen välkkymisenä, kunnes ertin suljettiin pelastustimien päätyttyä. Asentaja A sai sähköiskun muuntajan käämityksen kautta (kytkentä Dyn) ja virta kulki metallisesta henkilönstkrista ajneuvn tukijalkjen kautta maahan (ajneuv tuettu sratiehen). Ajneuvsta li nähtävissä virran kulkutie henkilönstkrista autn runkn. Krin ja nstvarren välinen eristesa li palanut ja hiiltynyt. Verkn maasulkusujaus ei ilmeisesti suuren vikaimpedanssin vuksi havainnut syntynyttä maasulkua (syöttävä sähköasema rakennettu 2004/ 2005, sujareleistys kestettu vunna 2008). Js laitteistn jännitteettömyys lisi tdettu ja työmaaditus tehty ennen työhön ryhtymistä, lisi nnettmuudelta vältytty. Työryhmään ABC ei määritellä työnaikaisen sähköturvallisuuden valvjaa Työn alittaminen/ valmistelu keskeytyy ja lmalta palaileva työryhmä keskustelee paikallisten kanssa Aurink paistaa työsuunnasta vasten työryhmää Asentaja A saa sähköiskun ja jää kiinni muuntajaa syöttävään 20 kv:n jhtimeen Asentajille A, B ja C sitetaan suunnitellut asennuskhteet muuntpiireissä, jiden kuluttajille n tiedtettu jakelukeskeytyksestä Työryhmä ABC saapuu suunnitellusti muuntpiiriin ANTFOLK työtä varten varatulla ajneuvlla, jka n varustettu mm. henkilönstkrilla, suurjännitteenkettimella ja työmaaditusvälineillä Pylväsertin avataan ja lukitaan AUKIasentn Työryhmä yrittää tdeta laitteistn jännitteettömyyden ylhäällä pylväässä levan erttimen avausväliä tarkastellen. Työkhteen jännitteettömyyttä ei tdeta suurjännitteenkettimella eikä khdetta työmaaditeta. Asentaja A nusee henkilönstkrilla muuntajankannen krkeudelle Asentaja B nusee pylvääseen ja havaitsee asentaja A:n saavan sähköiskun Asennustyön suunnitelma ja tteutus käydään läpi asentajien kanssa Sähkötöiden jhtaja suunnittelee "mittaustietjenlähettimien" asennustyön Pylväsertin tarkastetaan verkkyhtiön timesta vunna 2006. Valmistajan antamat asennus- ja hulthjeet eivät tule kaikin sin humiiduiksi. Ertin suljetaan. Myöhemmin vauriitunut pylväsertin krjataan. Asentaja C pyytää paikalle tullutta sivullista sittamaan hätänumern 112 Asentajat B ja C ttavat uhrin alas henkilönstkrista Uhri, asentaja A menehtyy tapahtumapaikalle elvytysyrityksistä hulimatta Kuva 2. Tapaturmaketju

5. EDELLYTYKSET TYÖSKENTELYLLE 5.1 Säätila, vaatetus ja varusteet Säätila Ilmatieteen laitksen havaintjen mukaan nnettmuuspaikkaa lähinnä leva havaintasema n Kruunupyyn lentasema, jka sijaitsee nnettmuuspaikasta nin 16 km phjiskilliseen. Asemalla tehdyt säähavainnt 27.07.2009 Kl 09:00 lämpötila: 15, 5 astetta suhteellinen ksteus: 99% näkyvyys: 30 km tuuli: tyyntä suurin tuulennpeus edellisen klmen tunnin aikana: 2 m/s ei sadetta Vaatetus työnantajalta saatu sähkötöihin sveltuva työvaatetus, turvajalkineet Varusteet ja välineet 5.2 Organisaatin timinta Verksttöitä varten yrityksen käytössä leva henkilönstkrilla varustettu ajneuv. Ajneuv li varustettu suurjännitteenkettimella ja työmaaditusvälineillä. Onnettmuuden tutkinnassa n selvitetty tapahtumien kulku sekä näihin vaikuttaneet asiat ja lsuhteet. Selvitys tapahtumien kulusta n edellä. Seuraavassa selvitetään menettelyjä säädösvaatimusten salta. Viitatut julkaisut vat (tteet liitteenä): 1. Sähköturvallisuuslaki STL (410/1996), jäljempänä STL(410/1996) 2. Kauppa- ja tellisuusministeriön päätös sähköalan töistä KTMp (516/1996, 1194/1999), jäljempänä KTMp 516/1996 3. Kauppa- ja tellisuusministeriön päätös sähkölaitteistjen käyttööntsta ja käytöstä KTMp (517/1996), jäljempänä KTMp 517/1996 4. TUKES-hje S 10-2009, Sähkölaitteistjen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta kskevat standardit 5. Standardi SFS 6002 (2005), Sähkötyöturvallisuus standardin velvittavuus ilmenee KTMp 516/1996:stä ja Tukes-hjeesta 5.3 Käyttötöiden ja sähkötöiden jhtaminen sekä työnjak Jakeluverknhaltija n nimennyt palveluksessaan levan riittävän pätevyystdistuksen maavan henkilön käytön jhtajaksi. Käytön jhtajan jhdlla vidaan tehdä sähkölaitteistjen käyttötöitä. Jakeluverkssa tehtäviä sähkötöitä varten (kts. STL 410/1996 8, KTMp 516/1996 1 ) n timinnanharjittaja nimennyt riittävän pätevyystdistuksen maavan henkilön sähkötöiden jhtajaksi.

Käytön jhtajan ja sähkötöiden jhtajan velvitteet n annettu KTMp 516/1996 5 :ssä. Sähkölaitteistn haltijan ja timinnan harjittajan velvitteet käytön jhtajan ja sähkötöiden jhtajan salta n annettu KTMp 516/1996 4 :ssä. Työnantaja (työnantajan sijainen), sähkötöiden jhtaja ja käytön jhtaja hulehtivat yleisesti, että sähkötöissä ja sähkölaitteistjen käytössä ja hullssa nudatetaan työturvallisuuslakia, sähköturvallisuuslakia ja niiden perusteella annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Sähkötöiden jhtaja vi hitaa tähän liittyviä tehtäviä itse tai hulehtia siitä, että n lemassa järjestelmä, jnka mukaan timittuna vaatimukset täyttyvät. Jkaista työtä varten tulee lla nimetty työstä vastaava henkilö tai käytöstä vastaava henkilö, esim. työnjhtaja, js sähkötöiden jhtaja tai käytön jhtaja ei itse suraan jhda töiden tekemistä (Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 liite X.4). Selvyyden ja käytännön töiden jhdn vuksi n yrityksessä käytössä järjestely, jssa kaikki sähkötöiden tekemiseen liittyvät työnjhdlliset tehtävät n keskitetty sähkötöiden jhtajalle, jlla n kiinteä ksketus surittavaan työhön. Sähkötöiden jhtaja sallistuu satunnaisesti mm. verkstvikjen krjauksiin. Onnettmuuspäivänä li sähkötöiden jhtaja vusilmalla. Työnjht li nnettmuuspäivänä järjestelty em. standardin mukaisesti niin, että tehtävien hit li käytön jhtajalla. 5.3.1 Työnaikaisen turvallisuuden valvnta Töiden jhtajan n hulehdittava siitä, että jkaiseen työkhteeseen nimetään man alansa sähkötöitä itsenäisesti tekemään kykenevä henkilö valvmaan työnaikaista sähköturvallisuutta. Standardissa tätä henkilöä nimitetään työnaikaisen sähköturvallisuuden valvjaksi. Hän vi sallistua työhön tai tehdä sen kknaisuudessaan itse. Olennaista n se, että työnaikaista turvallisuutta valvva henkilö n työkhteessa ja pystyy valvmaan työn turvallisuutta. Js työkhteessa n useita henkilöitä, pitää lla jka tilanteessa selvillä, kenelle työnaikaisen sähkötyöturvallisuuden valvnta kullinkin kuuluu. Js työn rganisinti ja tehtävät vat riittävän selväpiirteisiä niin, että valvnta vidaan määritellä suullisesti tai ennalta svitun käytännön mukaisesti ei kirjallista määrittelyä tarvita. Verkkyhtiön käytännön mukaan sellaisissa verksttöissä, jihin liittyy verkn käytön kannalta kirjallinen kytkentähjelma, niin tähän asiakirjaan nimetään työnaikaisen sähköturvallisuuden valvja. Muissa töissä nimeämiskäytännöstä n yrityksessä keskusteltu, mutta asentajat vat lleet vastahakisia ttamaan tehtävää vastuulleen. Yrityksen asentajan käsityksen mukaan "ammattihenkilöinä kukin vastaa masta työstään". Kska nnettmuuteen jhtanut työ li selväpiirteinen ja verkn käytön kannalta kytkentähjelmaa ei tarvittu, niin työaikaisen sähköturvallisuuden valvja ei tullut määritellyksi. 5.4 Työskentely työkhteessa Käytön jhtaja, sähkötöiden jhtaja ja työryhmän asentajat livat kaikki saman työnantajan palveluksessa. Sähköverkn käyttöturvallisuudesta hulehtii käytön jhtaja. Työryhmän sähköturvallisuuslain mukaisena töiden jhtajana timi sähkötöiden jhtaja. Sähkötöiden jhtajan llessa kesälmalla tehtävän hit li käytön jhtajalla. KTMp 516/1996 29 b määrää, että ennen kuin sähköalan työ alitetaan, n selvitettävä lutettavasti sähkölaitteistn rakenne, arviitava työhön liittyvät vaaratekijät ja ryhdyttävä sähköturvallisuuden kannalta tarvittaviin timenpiteisiin. KTMp 516/1996 29 f määrää, että työkhteena leva sähkölaitteist n ertettava jännitteettömäksi. Päätöksessä n lueteltu viisi timenpidettä, jtka n tehtävä ennen työn alittamista, jtta sähkölaitteist vidaan katsa jännitteettömäksi. Klmantena timenpiteenä n, että työkhteen jännitteettömyys tdetaan lutettavasti. Jännitteettömyyden tteamisesta n annettu lisähjeita standardin SFS 6002 khdassa 6.2.3. Siinä tdetaan mm, että jännitteettömyys pitää tdeta niin läheltä työkhdetta kuin mahdllista.

Työvälineiden salta yrityksessä li keskusteltu käytössä levien työmaaditusvälineiden sveltuvuudesta pylväsmuuntamlla työskentelyyn. Asentajat näkivät, että käytössä levat kiintein eristyssauvin varustetut työmaaditusvälineet vat hankalia käyttää. Töiden jhdn ehdtn hje kuitenkin li, että maaditusvälineitä käytetään, kunnes tarkitukseen spivammat työmaaditusvälineet vat käytettävissä. Kaksia erityyppisiä työmaaditusvälineitä li kkeiltu. Sähkötyöturvallisuusstandardin vaatimus n, että mm. suurjännitelaitteistissa kaikki sat, jissa työskennellään pitää työmaadittaa (maadittaa ja iksulkea). Työmaadittamisella estetään työkhteen tuleminen vaarallisesti jännitteiseksi erttamiseen käytetyn kytkinlaitteen virheellisen käytön tai virhetiminnn takia tai muusta syystä (esim. jakeluverkissa laitteistn liitetyt generaattrit tms.). Vaaditun työnaikaisen sähköturvallisuuden valvjan lennainen tehtävä lisi llut mm. varmistua siitä, että mainitut sähköturvallisuustimenpiteet n suritettu ennen työn alittamista ja sen jälkeen ilmittaa työryhmälle, että turvallinen työskentely vidaan alittaa. 5.5 Työhön sallistuneiden asentajien ammattitait, kulutus ja pastus Kaikki työryhmän jäsenet livat työnantajan palveluksessa pitkään työskennelleitä kkeneita sähköasentajia, jilla li kymmenien vusien kkemus sähköverkkihin ja sähkönjakeluun liittyvistä sähkötöistä. Jakeluverkk ja sen rakenne li paikallisille asentajille hyvin tuttu. Sähköalan kulutuksen ja työkkemuksen perusteella he livat tietisia verksttöiden turvallisista työmenetelmistä, mm. jännitteettömyyden tteamisesta ja työmaadituksesta. Asentajilla li vimassaleva kauppa- ja tellisuusministeriön päätöksen sähköalan töistä (516/1996), lisäys sähkötyöturvallisuudesta (1194/1999) mukainen sähkötyöturvallisuuskulutus (Standardin SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus sisältö). Asentajat livat saaneet myös jännitetyökulutusta verksttöissä tarvittaviin työmenetelmiin. 5.6 Pylväsertin/ laitteistn kunnssapit Onnettmuuden jälkeen ertinta silmämääräisesti tarkasteltaessa li tdettavissa, että erttimen kahden laitimmaisen vaiheen piiskat livat pidempiä kuin keskimmäinen. Kaikkien piiskjen päissä li pikkipinnaltaan piiskaa paksumpia "palarpia". Erttimen kipinänsammutuslaitteistn napaelementin piiskan vetrauta li vääntynyt ja avausväli siten pienentynyt. Samin erttimen hjausputki li vääntynyt. Tukesin myöhemmin saaman selvityksen mukaan nnettmuuspaikan ertinta krjattaessa havaittiin, että sammutuspiiska li hitsaantunut vahvasti kiinni vetrautaan. Erttimen vauriista ei vida varmuudella sana missä määrin ne vat aiheutuneet avattaessa/ suljettaessa ertinta nnettmuuteen jhtaneen työn yhteydessä tai missä määrin vauriita n llut ennen nnettmuutta. Kauppa- ja tellisuusministeriön päätöksen sähkölaitteistjen käyttööntsta ja käytöstä (KTMp 517/1996) 11 :ssä vaaditaan sähkölaitteistille laitteistlukissa 2 ja 3 laadittavaksi sähköturvallisuuden ylläpitävä kunnssapit-hjelma. Verknhaltijan jakelu-, siirt- ja muu vastaavaa sähköverkk kuuluu laitteistlukkaan 3C. Vaatimukset täyttävässä kunnssapit- hjelmassa suunniteltujen timenpiteiden tulee lla kalenteriaikaan sidttuja. Tteutuneista hulttimenpiteistä sekä havaittujen vikjen ja puutteiden krjaamisesta tulee pitää kirjaa. Laitteistn käytön jhtajan n jhdettava ja valvttava sähkölaitteistn käyttö-, hult- ja kunnssapittöitä sekä hulehdittava, että hulttimenpiteiden surittamisen ja laitteistn turvallisen käytön kannalta n riittävät hjeet. Saman päätöksen 10 :n mukaan sähkölaitteistn haltijan n hulehdittava siitä, että laitteistn kunta ja turvallisuutta tarkkaillaan ja että havaitut puutteet ja viat pistetaan riittävän npeasti. Jakeluverklle laaditussa ylimalkaisessa hult- ja kunnssapit-hjelmassa ei le eritelty mm. pylväsmuuntamille suunniteltuja ennakkhulttimenpiteitä. Kunnssapit-

hjelma rakentuu pääsin yleistarkastuksiin. Esim. linjaerttimien salla hulln tarve n määritelty suritettavaksi tarpeen mukaan. Kuitenkin, laitteistn san valmistajan antamat hult-hjeet vat ensisijaisia ja asennushjeiden turvallisuuteen vaikuttavien mittjen (esim. erttimen avausväli) tulee säilyä laitteistn san kk elinkaaren ajan. Onnettmuuspaikan pylväsertin li tarkastettu verkkyhtiön timesta vunna 2006. Edellisen kerran ertin li aukihjattu vunna 1996. Työryhmässä li tiet, että vastaavantyyppisissä erttimissa kaikkien vaiheiden sammutuspiiskat eivät le aina auenneet pääkskettimien mukana avattaessa ertinta. Erttimia n pitänyt sulkea ja avata uudelleen, jtta kaikki vaiheet n saatu ertettua. Onnettmuuspaikan erttimen epälutettavasta timinnasta ei llut ennakkn tieta. Avausväli erttimessa Sammutuspiiska n takertunut vetrautaan Kuva 3. Erttimen sammutuspiiska n takertunut vetrautaan (Pliisin kuvasta)

6. YHTEENVETO TAPATURMAAN VAIKUTTANEISTA TEKIJÖISTÄ Tapaturmaan jhtanut välitön syy li, ettei työskentely työkhteessa llut sähkötyöturvallisuudesta annettujen säädösten ja sähkötyöturvallisuusstandardin vaatimusten mukaista. Työkhteen jännitteettömyyttä ei tdettu ennen työn alittamista eikä työmaaditusta tehty. Muita tapahtumien kulkuun ja tapaturmaan välillisesti vaikuttavia tekijöitä saattaa lla useita: erttimen puutteellinen kunt/ timinta. Työ keskeytyi/ häiriintyi, kun asentajat keskustelivat paikalla lleiden sivullisten kanssa. Työtä 'krdiniva' työnaikaisen sähköturvallisuuden valvja li nimeämättä, jllin työn alittaminen ei llut hallittua. työryhmän kknpan li lmakauden järjestelyistä jhtuen pikkeuksellinen sa työryhmästä li ensimmäistä päivää töissä kesälman jälkeen aamuaurink paisti kirkkaasti työsuunnasta, mikä saatti aiheuttaa sen, että varsin hutta metallinväristä jhtaneena levaa piiskaa ei havaittu vasten kirkasta taivasta verkkyhtiö kert, että alueella li llut uknilmaa nnettmuutta edeltävillä viikilla 7. TUTKIJARYHMÄN TOIMENPIDESUOSITUKSIA Tutkijaryhmän susitukset vastaavan nnettmuuden ehkäisemiseksi: Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvnta tulee järjestää tinkimättömästi siten, kun se säädöksissä ja sähkötyöturvallisuusstandardissa edellytetään. Erityisesti humita n kiinnitettävä työkhteen työnaikaisen sähköturvallisuuden valvjan nimeämiseen, jännitteettömyyden tteamiseen ja työmaaditusvälineiden ikeaan käyttöön. Nimettyjen vastuuhenkilöiden n varmistuttava ja valvttava, että annettua hjeistusta ikeiden ja vaadittujen työmenetelmien salta nudatetaan. Timinnanharjittajan n perusteltua kiinnittää enemmän humita sähköverkn hultn ja kunnssapitn myös sähkötyöturvallisuuden näkökulmasta. Kauppa- ja tellisuusministeriön päätöksen sähkölaitteistjen käyttööntsta ja käytöstä (KTMp 517/1996) 11 :ssä jakeluverklle vaadittua sähköturvallisuuden ylläpitävää kunnssapithjelmaa n tarpeen kehittää. Jakeluverkssa tunnistetuille hult- ja tarkastuskhteille tehtäviä timenpiteitä n täydennettävä sekä yksilöitävä ennaklta hjelman mukaisesti suritettavat hult- ja kunnssapittimenpiteet. Kunnssapit-hjelmassa suunnitellut timenpiteet n sidttava kalenteriaikaan ja tteutuneista timenpiteistä n pidettävä kirjaa. Verkn käytössä, työskenneltäessä verkssa tai verkn tarkastuksissa havaittujen vikjen ja puutteiden krjaamisen hallitsemiseksi n syytä luda järjestelmä, jhn tehdyt havainnt ja niiden krjaaminen tulevat kirjatuksi. Kun havaitaan sähköverkn käytön turvallisuuteen vaikuttavia puutteita, n niiden krjaamisen ryhdyttävä viipymättä.

LIITE Otteita julkaisuista: Sähköturvallisuuslaki 14.6.1996/410 3 luku Sähköalan työt 8 Sähkölaitteiden krjaus- ja hulttöitä sekä sähkölaitteistjen rakennus-, krjaus-, hult- ja käyttötöitä saa tehdä seuraavilla edellytyksillä: 1) töitä jhtamaan nimetään lunnllinen henkilö, jlla n riittävä kelpisuus (töiden jhtaja); 2) itsenäisesti töitä surittavalla ja valvvalla lunnllisella henkilöllä n riittävä kelpisuus tai muuten riittävä ammattitait; sekä 3) käytössä n töiden tekemisen kannalta tarpeelliset tilat ja työvälineet sekä sähköturvallisuutta kskevat säännökset ja määräykset. Töiden jhtajaa ei vaadita ministeriön tarkemmin määräämissä kertalunteisissa töissä tai töissä, jista vi aiheutua vain vähäinen 5 :ssä tarkitettu vaara tai häiriö. Ministeriö vi lisäksi määrätä, millin töiden jhtajaa ei vaadita käyttö- ja hulttöissä. Ministeriö antaa tarkempia määräyksiä 1 mmentissa mainituista edellytyksistä. 9 Töiden jhtaja vastaa siitä, että 8 :n 1 mmentissa tarkitettu timinta n 5 :n ja 5 a luvun säännösten sekä 6 :n njalla annettujen määräysten mukaista. Töiden jhtajalla tulee lla tsiasiallinen mahdllisuus hulehtia tehtävästään. (21.12.2007/1465) Töiden jhtajan tulee lla 8 :n 1 mmentissa tarkitetun timinnan harjittaja tai tällaista timintaa harjittavan palveluksessa, jllei ministeriö käyttö- ja hulttöistä muuta määrää. Ministeriö antaa tarkempia määräyksiä töiden jhtajan tehtävistä. Kauppa- ja tellisuusministeriön päätös sähköalan töistä KTMp (516/1996, 1194/1999) 1 Sähkötyöllä tarkitetaan sähkölaitteen krjaus- ja hulttöitä sekä sähkölaitteistn rakennus-, krjaus- ja hulttöitä. Käyttötyöllä tarkitetaan sähkölaitteistn käyttötimenpiteitä, niihin verrattavia krjaus- ja hulttöitä sekä sähkölaitteistn khdistuvia tarkastustimenpiteitä. 5 Sähkötöiden jhtajan n hulehdittava siitä, että 1) sähkötöissä nudatetaan sähköturvallisuuslakia (410/96) sekä sen njalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, 2) sähkölaitteet ja -laitteistt vat sähköturvallisuuslaissa sekä sen njalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä edellytetyssä kunnssa ennen käyttööntta tai tiselle luvuttamista sekä 3) sähkötöitä tekevät henkilöt vat ammattitaitisia ja riittävästi pastetut tehtäviinsä. Käytön jhtajan n hulehdittava siitä, että 1) sähkölaitteistn käytössä ja hullssa nudatetaan sähköturvallisuuslakia sekä sen njalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sekä

2) käyttötöitä tekevät henkilöt vat ammattitaitisia ja riittävästi pastetut tehtäviinsä. ---------- Vaatimus ammattitaita edellyttävissä sähköalan töissä 11 Riittävän ammattitaitiseksi tekemään itsenäisesti man alansa sähkö- ja käyttötöitä ja valvmaan niitä katstaan henkilö, jka n kyseisiin töihin pastettu ja jka n: ---------- 3) surittanut hyväksytysti sähköalan ppispimuskulutuksen; 4) surittanut sähköalan klmivutisen ammatillisen perustutkinnn tai vastaavan kulutuksen ja sen jälkeen hankkinut vuden työkkemuksen kyseisistä sähköalan töistä; 5) surittanut sähköalan kaksivutisen ammatillisen perustutkinnn tai vastaavan kulutuksen ja sen jälkeen hankkinut kahden vuden työkkemuksen kyseisistä sähköalan töistä; ---------- 4 a luku Sähkötyöturvallisuus 29 a Tätä lukua svelletaan sähköalan työhön, js työstä vi aiheutua sähköiskun tai valkaaren vaara. Lukua svelletaan 10 :ssä tarkitettuun työhön kuitenkin vain sveltuvin sin siten, että vidaan riittävästi varmistua sähkötyöturvallisuudesta. Lukua svelletaan lisäksi muuhun työhön sähkölaitteistjen läheisyydessä siten kuin 29 b ja 29 h-29 k :ssä säädetään. 29 b Ennen kuin sähköalan työ tai muu työ sähkölaitteistn läheisyydessä alitetaan, n selvitettävä lutettavasti sähkölaitteistn rakenne, arviitava työhön liittyvät vaaratekijät ja ryhdyttävä sähkötyöturvallisuuden kannalta tarvittaviin timenpiteisiin. Sähköalan työssä n nudatettava vakiintuneita, turvallisiksi tdettuja työmenetelmiä. Js työ kuitenkin suritetaan pikkeuksellisella tai uudella menetelmällä, menetelmään liittyvät mahdlliset vaaratekijät n arviitava ja tettava humin. 29 c Jkaiseen työkhteeseen n nimettävä 11 :ssä tarkitettu henkilö valvmaan työaikaista sähköturvallisuutta. Hän vi sallistua työhön tai tehdä sen kknaisuudessaan itse. 29 d Sähköalan työtä varten n tarvittaessa laadittava tässä luvussa säädettyjä vaatimuksia täydentäviä työmenetelmäkhtaisia tai työkhtaisia kirjallisia hjeita. Työssä svellettavat vimassa levat standardit ja hjeet n pidettävä työntekijän käytettävissä. Työntekijälle n annettava kulutusta ja pastusta siten, että tiedt jatkuvasti vastaavat työn vaatimuksia. Tietjen ymmärtäminen n varmistettava kuulustelulla tai muulla sveltuvalla tavalla. 29 e Sähköalan työssä n käytettävä työhön tarkitettuja tai siihen muuten sveltuvia turvallisia työvälineitä ja varusteita, jiden turvallisuus n tarvittaessa varmistettava sekä ennen työn alittamista että työn kuluessa.

29 f Työkhteena leva sähkölaitteist n ertettava jännitteettömäksi. Sähkölaitteistn khdistuvia käyttötöitä saa kuitenkin tehdä sähkölaitteistn llessa jännitteinen, js työt tehdään riittävää hulellisuutta nudattaen siten, ettei aiheudu sähköiskun tai valkaaren vaaraa. Sähkölaitteist katstaan jännitteettömäksi, js seuraavat timenpiteet tehdään ennen työn alittamista: 1) työkhde ertetaan lutettavasti käyttöjännitteestä jkaisesta jännitteen syöttösuunnasta; 2) jännitteen kytkeminen työkhteeseen työn aikana estetään lutettavasti; 3) työkhteen jännitteettömyys tdetaan lutettavasti; 4) työkhde työmaaditetaan asianmukaisilla välineillä, js sähkölaitteistn nimellisjännite n yli 1000 vlttia taikka kyseessä n avjht tai suurivirtainen sähkökeskus; 5) työkhteen läheisyydessä levat sähkölaitteistn jännitteiset sat eristetään lutettavasti alueesta, jlla työskennellään tai jhn työtä tehtäessä vidaan ulttua ttaen humin työvälineet ja tarvikkeet. Jännitteen saa kytkeä työkhteena lleeseen sähkölaitteistn vasta, kun kaikki työt n lpetettu, työmaaditukset n purettu ja n muutenkin varmistuttu kytkemisen turvallisuudesta. 29 g Sähköalan työ saa 29 f :stä piketen khdistua sujaamattmiin jännitteisiin sähkölaitteistn siin, js sähkölaitteistn jännitteettömäksi erttamisesta aiheutuu suurta haittaa ja työ tehdään 2 mmentin mukaan siten, ettei aiheudu sähköiskun tai valkaaren vaaraa. Edellä 1 mmentissa tarkitetussa työssä n nudatettava seuraavaa: 1) työn surittavat 11 :ssä tarkitetut henkilöt, jilla n siihen erikiskulutus ja jtka n perehdytetty kyseiseen työmenetelmään; 2) työtä varten n lemassa riittävät kirjalliset hjeet; 3) työssä käytetään siihen tarkitettuja turvallisiksi tdettuja työvälineitä ja varusteita; 4) työntekijöiden ja muiden turvallisuus työn aikana varmistetaan lsuhteiden vaatimin erityisin turvallisuustimenpitein; sekä 5) työ ei lisää räjähdys-, pal- tai muuta vastaavaa vaaraa. 29 h Sähköalan työssä taikka työkhteeseen mentäessä tai sieltä pistuttaessa työn surittaja ei saa tahattmasti tai tietämättään ulttua sujaamattmiin jännitteisiin siin tai jutua niiden läheisyyteen. Turvallisen etäisyyden määrittelyssä n tettava humin sähkölaitteistn jännitetas, työvälineet ja työskentelytapa. Turvallinen työalue n tarvittaessa merkittävä varituskilvin ja rajattava lutettavin pumein tai sujuksin. Työalueen ulttuessa niin lähelle ksketussujaamattmia, jännitteisiä sähkölaitteistn sia, että sähkötyöturvallisuus vi vaarantua, sat n eristettävä lutettavasti työalueesta tai työssä n nudatettava, mitä 29 f ja 29 g :ssä säädetään. 29 i Tämän luvun sveltamisalaan kuuluvassa työssä n tettava humin Sumessa nudatettavat menettelytavat, vallitsevat työlsuhteet sekä sähkölaitteistjen rakenteelliset minaisuudet. Työn katstaan täyttävän tässä luvussa säädetyt turvallisuusvaatimukset, js se tehdään sveltaen standardeja tai julkaisuja, jiden vastaavuus turvallisuusvaatimuksiin n vahvistettu 29 j :n mukaisesti.

Turvallisuusvaatimusten täyttyminen n tarvittaessa 2 mmentista piketen mahdllista sittaa nudattaen, mitä 29 k :ssä säädetään. 29 j Tässä päätöksessä standardeilla tarkitetaan virallisen standardintielimen vahvistamia teknisiä eritelmiä, jtka vat julkisesti saatavilla. Sähköturvallisuusviranmainen vahvistaa turvallisuusvaatimuksia vastaavien standardien luetteln sähköturvallisuuden neuvttelukunnan lausunnn perusteella ja pitää luettela saatavilla. Js standardeja ei tiettyjen työmenetelmien tai sähkölaitteistjen salta le laadittu, vidaan sveltaa standardeihin verrattavia julkaisuja, jiden vastaavuus turvallisuusvaatimuksiin n vahvistettu 2 mmentin mukaisesti. Sähköturvallisuusviranmaisen tulee pistaa vahvistamastaan luettelsta viittaus standardiin tai julkaisuun taikka sen saan, js sen sveltamisesta aiheutuu lennaista vaaraa, sekä päivittää turvallisuusvaatimuksia vastaavien standardien luettel 2 mmentin mukaisesti. 29 k Turvallisuusvaatimusten täyttymisestä n laadittava kirjallinen selvitys ennen työn alittamista, js turvallisuusvaatimuksia vastaavista standardeista tai julkaisuista piketaan. Selvityksessä tulee esittää siltä sin kuin turvallisuusvaatimuksia vastaavista standardeista piketaan: 1) turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi valitut ratkaisut; 2) kuvaus siitä, miten ratkaisut täyttävät turvallisuusvaatimukset; sekä 3) selvityksen laatijan yksilöinti ja allekirjitus. Selvitystä vi täydentää sähköturvallisuuslain 23 :ssä tarkitetun sähkölaitteistn tarkastamiseen nimetyn valtuutetun laitksen tai tarkastajan lausunnlla siitä, täyttääkö sähkötyömenetelmä turvallisuusvaatimukset. Kauppa- ja tellisuusministeriön päätös sähkölaitteistjen käyttööntsta ja käytöstä KTMp (5.7.1996, 517/1996) 2 Tässä päätöksessä tarkittaa: 3) lukan 3 sähkölaitteist a) sähkölaitteista räjähdysvaarallisessa tilassa, jssa vaarallisen kemikaalin valmistus, käsittely tai varastinti taikka räjähteen valmistus vaatii lupaa; b) lääkintätiljen sähkölaitteista sellaisessa sairaalassa tai terveyskeskuksessa taikka sellaisella yksityisellä lääkäriasemalla, jssa tehdään yleisanestesiaa tai laajapuudutusta edellyttäviä kirurgisia timenpiteitä; c) verknhaltijan jakelu-, siirt- ja muuta vastaavaa sähköverkka. 3 luku Sähkölaitteistjen käyttö Hult ja kunnssapit 10 Sähkölaitteistn haltijan n hulehdittava siitä, että laitteistn kunta ja turvallisuutta tarkkaillaan ja että havaitut puutteet ja viat pistetaan riittävän npeasti.

11 Lukkien 2 ja 3 sähkölaitteistille n laadittava ennalta sähköturvallisuuden ylläpitävä kunnssapit-hjelma. Muiden sähkölaitteistjen salta hjelma vidaan krvata laitteiden ja laitteistjen käyttö- ja hult-hjeilla. Tukes-hje S10-09 (5.10.2009) Sähkölaitteistjen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta kskevat standardit 1 YLEISTÄ Kauppa- ja tellisuusministeriön päätös 1193/1999 kskee sähkölaitteistjen turvallisuutta ja 1194/1999 sähkötyöturvallisuutta. Päätöksissä esitettyjen lennaisten turvallisuusvaatimusten katstaan täyttyvän, js svelletaan tiettyjä turvallisuusstandardeja tai vastaavia julkaisuja. Sähköturvallisuusviranmaisen eli Turvatekniikan keskuksen tehtävänä n vahvistaa tällaisten standardien ja julkaisujen luettel Sähköturvallisuuden neuvttelukunnan lausunnn perusteella. Tällä Tukes-hjeella Turvatekniikan keskus vahvistaa khdissa 2 ja 3 esitetyt standardiluettelt. 2 SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Seuraavat standardit vastaavat kauppa- ja tellisuusministeriön päätöksessä 1193/1999 esitettyjä leellisia turvallisuusvaatimuksia: ---------- 3 SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Seuraavat standardit vastaavat kauppa- ja tellisuusministeriön päätöksessä 1194/1999 esitettyjä leellisia turvallisuusvaatimuksia: SFS 6002 (2005) Sähkötyöturvallisuus Luettelidun standardin edellinen pains KTMp 516/1996 (muuts 1194/1999) 29i :n mukaan "työssä n tettava humin Sumessa nudatettavat menettelytavat ja vallitsevat työlsuhteet". Tämän jhdsta standardin SFS 6002 uuden v. 2005 painksen sveltamiseen n syytä siirtyä mahdllisimman pian ja viimeistään, kun työtä tekeville henkilöille annetaan seuraavan kerran KTMp 29d :n mukainen kulutus ja pastus, jka standardin mukaan tulee uusia enintään 5 vuden välein. 4 VOIMAANTULO Tämä Tukes-hje tulee vimaan ilmestyttyään ja n vimassa tistaiseksi, kuitenkin enintään 5.10.2014 saakka. Ohje uusitaan tavallisesti kerran vudessa standardien päivittymisen takia. Tämä Tukes-hje krvaa hjeen S10-2007, 31.12.2007. SFS standardi 6002 (2005), Sähkötyöturvallisuus SFS 6002 khta 4.2 Henkilöstö Työnantajan n hulehdittava työtä kskevan pastamisen lisäksi yleisestä sähkötyöturvallisuuteen liittyvästä kulutuksesta. Kaikille sähkötöitä tekeville henkilöille n annettava yleinen sähkötyöturvallisuuskulutus. SFS khta 4.3 Organisaati ---------- Kustakin työsurituksesta vastaa työstä vastaava henkilö. Js työ n jaettu sa-alueisiin, vi lla tarpeen nimetä henkilö, jka n vastuussa sa-alueen turvallisuudesta. Kknaisuudesta vastaa kuitenkin aina yksi henkilö.

Kansallinen lisävaatimus Sähkötöiden jhtaja tai käytön jhtaja timii myös työstä vastaavana henkilönä. Js sähkötöiden jhtaja tai käytön jhtaja ei vi timia kaikissa työkhteissa työstä vastaavana henkilönä, hänen n hulehdittava siitä, että työstä vastaavan henkilön tehtävien hitaminen määritellään erikseen kirjallisesti. Työstä vastaavan henkilön tehtävät vidaan siirtää kknaisuutena vain työnantajan edustajana timivalle itsenäiseen työhön kykenevälle sähköalan ammattihenkilölle. Yksittäisessä työkhteessa tapahtuva kyseiseen työhön liittyvien työn surittamispaikalla tehtävien sähköturvallisuustimien valvnta vidaan antaa erikseen nimetylle sähköturvallisuustimien valvjalle. Sähköturvallisuustimien valvjan n ltava itsenäiseen työhön kykenevä sähköalan ammattihenkilö, jka henkilökhtaisesti valv työn tekemisen sähköturvallisuutta tai tekee työn kknaisuudessaan itse. Sähköturvallisuustimien valvjan n ltava itsenäiseen työhön kykenevä sähköalan ammattihenkilö, jka henkilökhtaisesti valv työn tekemisen sähköturvallisuutta tai tekee työn kknaisuudessaan itse. Js esim. työryhmään kuuluu useita asentajia ilman varsinaista työnjhtajaa, n jku työryhmän jäsen nimettävä sähköturvallisuustimien valvjaksi. Samankaltaisissa tistuvissa tehtävissä vidaan sähköturvallisuustimien valvja nimetä yksikäsitteisellä pysyväismääräyksellä. Jäljempänä n määritelty mitkä työstä vastaavan henkilön tehtävät vidaan siirtää sähköturvallisuustimien valvjalle. Ennen kuin sähkölaitteistssa alitetaan työskentely, työstä vastaavan henkilön ja sähkölaitteistn käytöstä vastaavan henkilön pitää spia sekä työn tekemisen mahdllistavista sähköjärjestelmän järjestelyistä että sähkölaitteistissa tai niiden läheisyydessä tehtävästä työstä. Työstä ja sähkölaitteistn käytöstä vi vastata sama henkilö. Js työn suritus n vaativa, suunnittelu n tehtävä kirjallisesti. ---------- 4.4 Yhteydenpit ja tiednkulku Yhteydenpittaviksi luetaan kaikki ne tavat, jilla tietja siirretään tai vaihdetaan ihmisten välillä esim. suullisesti (mukaan luettuna puhelin, radipuhelin ja henkilöiden välinen viestintä), kirjallisesti (mukaan luettuna faksi) ja visuaalisesti (mukaan luettuna näyttötaulut, numernäyttötaulut, valt jne.). Sähkölaitteistn käytöstä vastaavalle henkilölle n annettava ennalta tiedt sähkölaitteistn khdistuvista töistä. Kaiken sähkölaitteistn turvalliseen käyttöön liittyvän tiednvälityksen pitää tapahtua täsmällisinä ilmituksina. Tällaisia tietja vat esim. verkn järjestelyt, kytkinlaitteiden tila (auki, kiinni, maaditettu) ja turvalaitteiden sijainti. Js tiedn välittämiseen n tarpeen käyttää muita välineitä, esimerkiksi radisignaaleja, tietkneita, valja jne., niitä saa käyttää vain kun n varmistettu, että tiednsiirt n lutettava eikä vi syntyä väärinkäsityksiä eikä anneta vääriä signaaleja. Kaikista ilmituksista pitää selvitä ilmituksen antajan nimi ja tarvittaessa sijaintipaikka. Jtta vältetään suullisessa tiednvälityksessä esiintyvät virheet, pitää vastaanttajan tistaa tiedt takaisin lähettäjälle, jnka pitää vahvistaa niitten levan ikein vastaantettu ja ymmärretty. Työtä ei saa alittaa eikä sähkölaitteista tehdä jälleen jännitteiseksi työn päätyttyä pelkästään merkkien tai ennalta svitun kellnajan perusteella. SFS 6002 khta 6.2.3 Laitteistn jännitteettömyyden tteaminen Jännitteettömyys pitää tdeta sähkölaitteistn kaikista navista työalueella tai niin lähellä työaluetta kuin n käytännössä mahdllista. Jännitteettömäksi saatettujen sien tila n varmistettava paikallisissa hjeissa määriteltyjen käytäntöjen mukaisesti. Nämä hjeet sisältävät esimerkiksi laitteeseen sisäänrakennettujen jännitteenilmaisujärjestelmien tai erillisten jännitteenkettimien käytön. Erillisten jännitteenkettimien timinta pitää kkeilla välittömästi ennen käyttöä ja js mahdllista myös käytön jälkeen. Js kyseessä n kaapeleilla liitetyt sähkölaitteistt, ja jännitteettömiä kaapeleita ei vida varmasti tunnistaa työkhteessa, n käytettävä muita vakiintuneen käytännön mukaisia timenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi. Nämä vivat sisältää spivien kaapelin katkaisu- tai lävistyslaitteiden käytön. Kun sähkölaitteistn jännitteettömyyden varmistamiseen käytetään kauk-hjattuja maadituserttimia, kauk-hjaus- tai valvntajärjestelmän pitää siirtää lutettavasti viesti maadituserttimen kytkentäasennsta.

SFS 6002 6.2.4 Työmaadittaminen Suurjännitelaitteistissa ja eräissä pienjännitelaitteistissa (ks. 6.2.4.2) kaikki sat, jissa työskennellään pitää työmaadittaa. SFS 6002 khta 6.4. Työskentely jännitteisten sien läheisyydessä SFS 6002 6.4.1.5 Työalue susitellaan merkittäväksi spivilla lipuilla, köysillä, kilvillä jne. Viereiset jännitteiset kentät tai kennt vidaan myös erttaa selkeästi näkyvillä lisämerkeillä, esimerkiksi vien edessä levilla varituskilvillä.