Henkilöstön hyvinvoinnin haasteet johtamisessa Timo Sinervo

Samankaltaiset tiedostot
Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Osuva-kysely Timo Sinervo

Voiko henkilöstökuluissa enää säästää

Muutos ja innovaatiot. Timo Sinervo

Muutos, johtaminen, henkilöstö

Osuva-loppuseminaari

Kilpailuttaminen, kumppanuus vai oma tuotanto vanhuspalveluissa Taustaa

Työperäisen stressin syitä ja seurauksia Tuula Oksanen LT, dosentti, tiimipäällikkö Psykososiaaliset tekijät tiimi Työterveyslaitos

Onko työyhteisöllä merkitystä terveyden edistämisessä. Tuula Oksanen, dosentti, johtava asiantuntija

Henkilöstön hyvinvointi vanhuspalveluissa kotihoidon kehitys huolestuttava

Oikeudenmukainen johtaminen, työ ja terveys. Marianna Virtanen tutkimusprofessori Työterveyslaitos

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Muutoksen haasteet työyhteisöissä

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

University of Tampere University of Jyväskylä

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

Henkilöstön hyvinvointitutkimus

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys tutkimus

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen Helsingin kotihoidossa

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto

Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Esimiehestä kaikki irti?

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Työhyvinvointia yhdessä Pori

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Miten töissä voidaan? otoksia sairaaloiden ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointitutkimuksesta 2017

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen 2016

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Lataa Dementoituvan ihmisen kuntoutuksen lupaus. Lataa

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa?

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Tutkimuksen esittely

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Valtakunnallinen AlueAvain Omaishoitajaliitto ry. Heidi Ristolainen Opintokeskus Sivis

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2018

Ryhdy kuntamuutoksen tekijäksi! Tutkiva työtapa muutoksen hallinnassa

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Hoitajien tiimityö ja johtaminen vaikutukset haastavassa työyhteisössä Mielenterveyden teemapäivä

Duunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot ) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Henkilöstömitoitus, ravitsemus ja uudet palautemuuttujat

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä. Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen

Työmarkkinatutkimus 2/2013 Lehdistöaamiainen, Ravintola Lasipalatsi,

Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Transkriptio:

Henkilöstön hyvinvoinnin haasteet johtamisessa Timo Sinervo Timo Sinervo 1

Esityksen rakenne Työolojen kehitys 1990-luvulta 2010 saakka ikääntyneiden palveluissa Kuormitukselta suojaavia tekijöitä Palvelurakenteen muutoksen vaikutukset henkilöstön kuormitukseen: oletuksia Henkilöstö ja laatu 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 2

Asiakkaiden suuren määrän kuormittavuus (TTL) Asiakkaiden suuren määrän kuormittavuus on noussut vuodesta 1992 Työterveyslaitoksen ja THL:n sosiaalija terveysalan työoloja selvittäneissä kyselyissä vuoteen 2005 saakka, mutta viime vuosikymmenen lopulla on tapahtunut käänne parempaan muissa vanhuspalveluissa paitsi kotipalvelussa. Kotipalvelussa muutos huonompaan tapahtui vuoden 2005 jälkeen. Lähde: Laine M., ym. 2011. Sosiaali- ja terveysalan työolot 2010. Kahden vuosikymmenen kehityskulku. Työterveyslaitos. 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 3

Asiakkaiden moniongelmaisuudesta johtuva kuormittavuus TTL Asiakkaiden moniongelmaisuudesta johtuva kuormittavuus on noussut Työterveyslaitoksen ja THL:n sosiaali- ja terveysalan työoloja selvittäneissä kyselyissä vuodesta 1992 vuoteen 2010 saakka.1990- luvun alkupuolella tilanne ensin parani, mutta 2000- luvulla heikkeni. Lähde: Laine M., ym. 2011. Sosiaali- ja terveysalan työolot 2010. Kahden vuosikymmenen kehityskulku. Työterveyslaitos. 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 4

Asiakkaista koetun vastuun kuormittavuus TTL Asiakkaista koetun vastuun kuormittavuus on noussut Työterveyslaitoksen ja THL:n sosiaali- ja terveysalan työoloja selvittäneissä kyselyissä vuodesta 1992 alkaen voimakkaasti. Terveyskeskusten vuodeosastoilla usein tai jatkuvasti vastuun koki kuormittavaksi vuonna 1992 alle 20%, mutta vuonna 2010 lähes 50%. Lähde: Laine M., ym. 2011. Sosiaali- ja terveysalan työolot 2010. Kahden vuosikymmenen kehityskulku. Työterveyslaitos. 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 5

Asiakkaiden väkivaltaisuus huolta aiheuttavana tekijänä TTL Asiakkaiden väkivaltaisuus huolta aiheuttavana tekijänä on noussut voimakkaasti erityisesti vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla Työterveyslaitoksen ja THL:n sosiaali- ja terveysalan työoloja selvittäneissä kyselyissä vuodesta 1992 vuoteen 2010 saakka. Lähde: Laine M., ym. 2011. Sosiaali- ja terveysalan työolot 2010. Kahden vuosikymmenen kehityskulku. Työterveyslaitos. 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 6

Kiireen kokemus työssä TTL Kiireen kokemus työssä on lisääntynyt vanhuspalveluissa Työterveyslaitoksen ja THL:n sosiaali- ja terveysalan työoloja selvittäneissä kyselyissä vuodesta 1992 vuoteen 2010 saakka. Terveyskeskuksen vuodeosastoilla kielteinen kehitys oli voimakasta 2005 saakka, mutta viime vuosina on tapahtunut myönteistä kehitystä. Lähde: Laine M., ym. 2011. Sosiaali- ja terveysalan työolot 2010. Kahden vuosikymmenen kehityskulku. Työterveyslaitos. 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 7

Henkilöstömäärä ja henkilöstön hyvinvointi Henkilöstömäärä / objektiivinen kuormitus Koettu Kuormitus=kiire Koettu hyvinvointi, terveys, stressi, unihäiriöt 28.3.2011 8

Henkilöstö ja tuottavuus Selitysosuus 23% Selitysosuus 23% 28.3.2011 9

Kiireen koostumus Vain osa liittyy henkilöstömäärään Mutta yhteys on erittäin voimakas Suurempi osa jotakin muuta Työn organisointi, häiriöt Liukuhihnamaisuuden kokemus Vältetään rutiineja, pieniä yksiköitä, tiimejä, ei pieniä ositettuja tehtäviä, joustavuus Selkeys, yhteiset tavoitteet, erikoistuminen Vaikutusmahdollisuudet, kykyjen käyttö vähentävät haitallisuutta 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 10

PIENI SUURI Vaikutusmahdollisuuksien ja työn vaatimusten suhde VAIKUTUS- MAHDOLLISUUDET TYÖSSÄ -monipuolisuus -päätösvalta -osallistumismahdollisuudet TYÖN VAATIMUKSET PIENET vähän kuormittava passiivinen SUURET aktiivinen paljon kuormittava OPPIMINEN KEHITTYMINEN HAITALLINEN STRESSI SAIRAUDEN RISKI 11

Työn vaativuus (aikapaine) Osastojen erikoistuminen ja kuormitus (käytösoireet) 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Asiakkaiden käytösoireet Dementiaosastot Sekaosastot Pekkarinen ym. 2007 12

Osastojen erikoistuminen ja kuormitus (fyysinen kuntoisuus) Pekkarinen ym. 2007 13

Paljon vaikutusmahdollisuuksia työhön TTL Vaikutusmahdollisuudet paranivat vanhuspalveluissa 1990-luvulla Työterveyslaitoksen ja THL:n sosiaali- ja terveysalan työoloja selvittäneissä kyselyissä, mutta vuoden 1999 jälkeen heikkenivät ja vuoden 2005 jälkeen taas paranivat. Lähde: Laine M., ym. 2011. Sosiaali- ja terveysalan työolot 2010. Kahden vuosikymmenen kehityskulku. Työterveyslaitos. 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 14

Hoitajien työolot ja painehaavojen esiintyvyys laitoshoidossa 30 25 Painehaavat % 20 15 10 5 Kuormittava työ 12 ** 7,7 8,2 ** 11,6 9,5 10,2 Suuri Pieni 0 Työn vaatimukset Vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus Pekkarinen et al 2007 15

Organisaation johtamiseen tyytyväiset TTL Organisaation johtamiseen tyytyväisyys on vähentynyt Työterveyslaitoksen ja THL:n sosiaali- ja terveysalan työoloja selvittäneissä kyselyissä vuodesta 1992 vuoteen 2005 saakka. Viime vuosikymmenen lopulla heikkeneminen pysähtyi ja osin tilanne on parantunut. Lähde: Laine M., ym. 2011. Sosiaali- ja terveysalan työolot 2010. Kahden vuosikymmenen kehityskulku. Työterveyslaitos. 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 16

Oikeudenmukaisuuden toteutuminen TTL Oikeudenmukaisuuden kokemus johtamiseen on pysynyt likimain samalla tasolla vanhuspalveluissa Työterveyslaitoksen ja THL:n sosiaali- ja terveysalan työoloja selvittäneissä kyselyissä vuodesta 1999 vuoteen 2010 saakka. Palvelutaloissa tilanne on heikentynyt. Lähde: Laine M., ym. 2011. Sosiaali- ja terveysalan työolot 2010. Kahden vuosikymmenen kehityskulku. Työterveyslaitos. 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 17

Organisaatioon sitoutuminen Oikeudenmukaisuuden suojaava vaikutus sairaanhoitajilla 4 3,5 3 Matala johtamisen oikeudenmukaisuus Korkea johtamisen oikeudenmukaisuus 2,5 2 Matala henkilöstömitoitus Korkea henkilöstömitoitus Heponiemi T, Kouvonen A, Sinervo T, Elovainio M. 2010. Do psychosocial factors moderate the association of fixed-term employment with work interference with family and sleeping problems in registered nurses: a cross-sectional questionnaire survey. International Journal of Nursing Studies. 47(9):1096-104. 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 18

Johtamisen oikeudenmukaisuus ja muutosten vaikutukset Itseilmoitetut poissaolojaksot 100 90 80 70 60 Myönteiset muutokset Kielteiset muutokset 50 40 Korkea Matala Johtamisen oikeudenmukaisuus Source: Elovainio, Van Den Bos, Linna, Kivimäki, Ala-Mursula, Pentti, Vahtera (in press) Social Science & Medicine. 19

Päätöksenteon oikeudenmukaisuus Päätöksenteossa lopputulos ei aina tärkein vaan prosessi Päätökset perustuvat oikeaan tietoon Epäonnistuneet päätökset voi purkaa Asianosaiset edustettuina Mielipide päästään kertomaan itseä koskevissa asioissa Säännöt kaikille samat, päätösten johdonmukaisuus Seuranta ja tiedotus, perusteet tiedossa Päätösten perusteista saa tietoa 20

Oikeudenmukaisuus ja luottamus Johtamisen oikeudenmukaisuudella keskeinen merkitys pidempiaikaisen luottamuksen synnyssä Luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden suhde kaksisuuntainen Päätöksentekoa arvioidaan oikeudenmukaisuuden sääntöjen perusteella Luottamus syntyy siitä, että ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti eli yksittäisistä kokemuksista tehdään yleistys 21

Luottamus ja oikeudenmukaisuus Toisaalta päätöksiä arvioidaan eri tavoin riippuen siitä, pidetäänkö päätöksentekijää luotettavana Mikäli ihmisillä on luottamus päätöksentekijään, he eivät kaikissa yksittäisissä päätöksissä tarvitse tietoa päätöksenteon prosessista. Kun päätöksentekijä on saavuttanut luottamuksen, myös yksittäisten päätösten oikeellisuuteen luotetaan 22

Luottamus ja johtaminen Mikäli esimiehet joutuvat jatkuvasti perustelemaan ratkaisujaan, niin johtaminen toimii tehottomasti Hyvin usein työntekijöiden käyttäytyminen vaikuttaa esimiesten päätösten toteutumiseen Mikäli päätöksiä ei hyväksytä, niitä noudatetaan muodollisesti, mutta toiminta ei ole tehokasta, mikäli työntekijät noudattavat päätöksiä haluttomasti vs. kulttuurimuutos Siksi on tärkeää, että esimiehiin luotetaan ja työntekijät hyväksyvät päätökset vapaaehtoisesti Erityisesti kun on kyse yhteistyöstä ja tiimien toiminnasta, työntekijöillä voi olla hyvin erilaisia motiiveja Yhteistyö ei välttämättä tuota yksittäiselle työntekijälle selkeää hyötyä, vaan hyödyttää useampia ihmisiä 23

Korkean luottamuksen kulttuuri vrt. sosiaalinen pääoma asiakaskeskeiset työmallit ja itsenäinen päätöksenteko asiakastilanteissa osallistuva johtaminen sekä oikeudenmukaisuus työntekijöitä kannustetaan jakamaan organisaation yhteiset arvot ja tavoitteet ja korostetaan yhteistyön merkitystä erityisen tärkeää, mikäli halutaan omaksua uusia työskentelymalleja tai muodostaa jaettua ymmärrystä (Gilson) terveydenhuollon työssä luottamus heijastuu Gilsonin myös siihen, miten asiakkaita kohdellaan Asiakkaalla itsemääräämisoikeus, kuunnellaan 24

Päätöksentekoperiaatteet (naiset) Riskisuhde*/ odds ratio* 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 0,80 0,66 0,76 Koettu oikeudenmukaisuus matala korkea 0,60 0,56 0,40 0,44 0,20 0,00 Heikentynyt itsearvioitu terveys Psyykkinen rasitus Pitkät poissaolot Lyhyet poissaolot *vakioitu demografiset tekijät ja perinteiset terveysriskit Lähde: Elovainio, Kivimäki, Vahtera (2001) Am J Public Health 25

Erikoistuminen ja työyhteisön toimivuus Ka 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 2,8 2,6 3,9 3,75 3,5 3,3 3,9 3,8 3,44 3,3 Dem./psyk. osastot Sekaosastot 2,4 2,2 2 Vuorovaikutus turvallista Uusia ideoita haetaan Yhteiset tavoitteet Työtä arvioidaan Pekkarinen ym. 2007 26

Erikoistuminen ja johtamisen oikeudenmukaisuus Ka 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 2,8 2,6 2,4 3,68 3,51 3,44 3,42 Dem./psyk. osastot Sekaosastot 2,2 2 Esimiehen oikeudenmukaisuus Päätöksenteon oikeudenmukaisuus Pekkarinen ym. 2007 27

Laatuun liittyvät tekijät vanhusten palvelutaloissa Vuorovaikutusong. asiakkaiden kanssa Vähintään 9 lääkettä Kielteinen mieliala X Rauhoitt. ja unilääkk. Käyttö Kiire X X Yhteiset tavoitteet X X Selitysosuus 33% 13% 38% X Henkilöstömäärä, asiakasrakenne ja tuottajatyyppi vakioitu 28/03/2011 Presentation name / Author 28

Hoitajien työolot ja rauhoittavien/ unilääkkeiden käyttö (asiakkailla) laitoshoidossa 90 Lääkkeiden käyttö % 80 70 60 50 40 Kuormittava työ 63,8 60,1 58,3 * ** 65,6 66,1 57,8 Suuri Pieni 30 20 Työn vaatimukset Vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus Pekkarinen et al 2007 29

Voidaanko menneestä kehityksestä päätellä jotakin palvelurakennemuutoksesta? Henkilöstön kuormitus vanhuspalvelut kaiken kaikkiaan on lisääntynyt voimakkaasti (henkilöstömäärä ja asiakkaiden heikentynyt kuntoisuus) Asiakkaiden kuntoisuus kaikkialla heikkenee Paine lisääntyy vanhainkodeissa ja palvelutaloissa sekä kotihoidossa Jos terveyskeskusten vuodeosastoista tulee lyhytaikaisen hoitoon, arviointiin ja kuntoutukseen keskittyneitä yksiköitä Työn haastavuus todennäköisesti lisääntyy, sopii henkilöstörakenteeseen hyvin Kiire mahdollisesti kasvaa asiakkaiden vaihtuvuuden myötä, mutta selkeät tavoitteet auttavat tilannetta? Kykyjen käyttö ja itsenäisyys suojaavat? 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 30

Palvelujärjestelmän muutos henkilöstön kannalta, Ikähoiva Palvelutalot / vanhainkodit dementiayksiköt / ryhmäkodit säilyvät? entistä huonokuntoisempia asiakkaita monenkuntoisia asiakkaita Jos, niin yksiköiden/vastuualueiden tulisi olla riittävän pieniä, jatkuvuus säilytettävä hallittavuus: aivoilla rajansa, miten paljon erilaisten ihmisten sairauksia, tapoja, tottumuksia pystyy käsittelemään riskinä, että nykyisen laitoshoidon kuormitustaso siirtyy palveluasumiseen kotihoidon riittävyys 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 31

Palvelurakenteen muutos, henkilöstövaikutukset Miten hallitaan henkilöstötarpeen vaihtelu? kun asiakkaat eivät siirry, henkilöstön tarve muuttuu miten tämä sovitetaan yhteen työyhteisön kehittymisen, tiimityön ym. kanssa Toimisiko kuten kotihoito/osana kotihoitoa? perustuu tiimeihin, moniammatillisuus, itsenäisyys (voi muuttua liialliseksi vastuuksi), edellyttää että tiimit toimivat, ellei yksintyöskentely, liiallinen vastuu, tuen puute 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 32

Palvelurakennemuutos Mahdollisuuksia Perinteisen Hackman-Oldhamin mallin mukaan Työtyytyväisyys syntyy siitä, että työntekijä saa vaikutusmahdollisuuksia, joka kannustaa ottamaan vastuuta, hän sitoutuu paremmin työhönsä, näkee työsuorituksen tuloksen ja hyvä työsuoritus itsessään motivoi Hyödynnettävä uusi työntekijöiden sukupolvi: muutos helpompaa, kun ei niin pitkää oppimista työkulttuuriin Tiimityö vaatii kehittämistä, ei synny itsessään Johtaminen keskeisessä osassa 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 33

Lopuksi Vanhuspalveluiden kuormitus on kasvanut pitkään, mutta paranemista on tapahtunut viime vuosina Hyvällä johtamisella ja työn organisoinnilla (mm. vaikutusmahdollisuudet) voi vähentää kielteisten muutosten tai esim. matalan mitoituksen haitallisia vaikutuksia Vuodeosastoilla muutokset jälkeen voi odottaa myönteistä kehitystä (huom. Muutoksen johtaminen oikeudenmukaisuuden periaatteilla) Ovatko palvelutalot ja vanhainkodit valmiita huonokuntoisempaan asiakaskuntaan? Vai pysyvätkö asiakkaat parempikuntoisina? 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 34

Päätelmät On mahdollista, että muutos tuo sekä parempaa motivaatiota että parempaa laatua Vaikutusmahdollisuuksien kasvu, tiimityö ja osallistava johtaminen ovat mahdollisuuksia Henkilöstötarpeen hallinta Yksiköt / vastuualueet ym. kohtuullisen suuruisiksi tai jonkinlaista erikoistumista 28.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 35