Monta tietä yhteisöllisyyteen Nelli Karkkunen, Pauliina Savola, Anne Sivula, Jenni Tuomainen (toim.) sam k JULKAISUT 2011
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry 2011 Tekstit: Laura Heinonen, Tommi Iivonen, Nelli Karkkunen, Kaarina Koho-Leppänen, Johanna Kujala, Kristiina Kunttu, Ann-Marie Norrgrann, Sami Nurmi, Eeva Oksanen, R Räihä, Jyri Sallinen, Tapio Salomäki, Pauliina Savola, Cucu Wesseh, Saku Ylä-Soininmäki. Toim. Nelli Karkkunen, Pauliina Savola, Anne Sivula, Jenni Tuomainen Kannen kuvat: istockphoto Taitto: Anne Sivula Paino: Multiprint ISBN: 978-952-5205-13-8 (nid.) ISBN: 978-952-5205-14-5 (PDF) SAMOK Lapinrinne 2 00180 HELSINKI Sähköposti: samok@samok.fi www.samok.fi
Monta tietä yhteisöllisyyteen N. Karkkunen, P. Savola, A. Sivula ja J. Tuomainen (toim.)
SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat Opiskelijan pitää tuntea kuuluvansa vähintään yhteen, mutta mieluiten useampaan opiskeluun liittyvään ryhmään Yhteisöllisyyden edistäminen korkeakouluissa Laura Heinonen, Johanna Kujala, Ann-Marie Norrgrann 6 7 Opiskelijoille järjestetään ajanvietettä ja tapahtumia joka viikko Opiskelijakunta henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä Sami Nurmi 11 Mikään muu ei ole aikaisemmin tuonut yhdistyksiä lähemmäksi toisiaan kuin opiskelijatalo Saikku Saikku symboloi porilaisten opiskelijoiden yhteistyötä Tommi Iivonen, Jyri Sallinen 13 Yhteisöllisyyteen kuuluu me-henki ja vastuu yksilöstä ja yhteisöstä Nyytin rooli yhteisöllisyyden lisääjänä Eeva Oksanen 15 Vapaamuotoista yhdessäoloa osallistujien ehdoilla METKAn Hengailuillat yhdistävät opiskelijoita taustasta riippumatta R Räihä 18 Jaksamiseen tai hyvinvointiin liittyvät ongelmat hidastavat monien opintoja Opintopsykologi opiskelijoiden tukena ammattikorkeakoulussa Saku Ylä-Soininmäki 20 4 SAMOK Julkaisut
Yhteisön ulkopuolelle jättäminen on henkistä väkivaltaa, joka ei jätä mustelmia Syrjäytymistä ehkäistään välittämällä ja lisäämällä osallisuutta Tapio Salomäki 22 Yhteisöllisyydellä voidaan kitkeä kiusaamista, mutta yhteisöllisyyden edellytyksiä pitää myös edistää aktiivisesti Loppuraportti SAMOKin opiskelijakunnille tekemän kiusaamiskyselyn vastauksista Nelli Karkkunen 26 Monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat eurooppalaisen opiskelijaliikkeen tärkeimpiä tavoitteita Korkeakoulutuksen saavutettavuus kansainvälisestä näkökulmasta Pauliina Savola 30 Papin tehtävä ei ole käännyttää ketään, vaan tukea opiskelijan hyvinvointia Monikulttuurista oppilaitostyötä Lahden ammattikorkeakoulussa Kaarina Koho-Leppänen 34 Educational integration is not an easy process Experiences as an international student activist in Finland Cucu Wesseh 37 Lähiympäristöllä on suuri merkitys nuoruusiässä tehtäviin elämäntyylin valintoihin Yhteisöjen voima ja vaikutus opiskelijoihin Kristiina Kunttu 38 Julkaisut SAMOK 5
ALKUSANAT Yhteisöön kuulumisen tunne edistää opiskelukykyä ja siten myös opintojen sujumista. Yhteisöllisyys vaikuttaa myös elämän laatuun ja mielekkyyteen. Myönteinen yhteisöllisyys ennaltaehkäisee fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia niin yhteisö- kuin yksilötasollakin. Hyvässä yhteisössä ihmisten erilaisuus nähdään voimavarana. Ammattikorkeakouluyhteisön muodostavat opiskelijat, opetus- ja muu henkilökunta sekä ammattikorkeakoulussa toimivat sidosryhmät kuten opiskeluterveydenhuolto ja oppilaitospastorit. Tämä julkaisu on osa opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2010 2011 rahoittamaa SAMOKin projektia Yhteinen ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena oli edistää yhteisöllisyyttä ammattikorkeakouluissa keräämällä ja jakamalla hyviä käytäntöjä. Tavoitteena oli erityisesti yksinäisyyden vähentäminen, kulttuurien välisen dialogin lisääminen, kiusaamisen ehkäisy ja opiskelijoiden osallisuuden lisääminen ammattikorkeakouluyhteisössä. Hankkeen aikana kootuista näkökulmista ja hyvistä käytännöistä päätettiin koota julkaisu, joka auttaisi vahvistamaan yhteisöllisyyttä ammattikorkeakouluissa hankkeen päättymisen jälkeen. Julkaisuun pyydettiin tekstejä opiskelijakunnilta, ammattikorkeakoulujen henkilökunnalta, sidosryhmiltä ja asiantuntijoilta. Julkaisun ovat toimittaneet SAMOKin sosiaalipolitiikan asiantuntija Nelli Karkkunen, kansainvälisten asioiden asiantuntija Pauliina Savola, tiedottaja Anne Sivula ja hallituksen jäsen Jenni Tuomainen. Julkaisulle asettamamme tavoite onnistui yli odotusten: Saimme monipuolisia ja persoonallisia tekstejä alojensa parhailta asiantuntijoilta ja opiskelijayhteisöjen arjessa mukana olevilta toimijoilta, jotka ovat tehneet vuosien saatossa korvaamatonta työtä ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin eteen. Haluamme kiittää lämpimästi artikkelien kirjoittajia, jotka ovat merkittävällä työpanoksellaan tehneet mahdolliseksi tämän julkaisun laatimisen. Julkaisun lukijoille toivotamme antoisia ja ajatuksia herättäviä lukuhetkiä. Helsingissä 15.12.2011 Nelli Karkkunen Pauliina Savola Anne Sivula Jenni Tuomainen 6 SAMOK Julkaisut
OPISKELIJAN PITÄÄ TUNTEA KUULUVANSA VÄHINTÄÄN YHTEEN, MUTTA MIELUITEN USEAMPAAN OPISKELUUN LIITTYVÄÄN RYHMÄÄN Yhteisöllisyyden edistäminen korkeakouluissa Yhteisöllisyydestä on viime vuosina puhuttu korkeakouluissa paljon. Sen tiedetään olevan yhteydessä moniin tekijöihin, kuten opiskelukykyyn, opintojen sujumiseen ja opiskelumotivaatioon. Vaikka yhteisöllisyydessä on kyse laajasta ja moninaisesta ilmiöstä, voidaan sitä edistää korkeakouluyhteisöissä monin eri tavoin. Tarvetta yhteisöllisyyden lisäämiselle on. Esimerkiksi Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2008) mukaan noin joka kolmas ammattikorkeakouluopiskelija ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään, kuten vuosikurssiin tai opiskelijajärjestöön. Yhteisöllisyys käsitteenä Yhteisöllisyys edellyttää avoimuutta, luottamusta, vuorovaikutusta ja osallistumista. Nämä puolestaan edellyttävät yhteistä aikaa ja paikkaa sekä rutiineja ja pysyvyyttä. Yksilöllä tulee olla tunne ryhmään kuulumisesta sen hyödyllisenä ja hyväksyttynä jäsenenä. Hyvässä yhteisössä sallitaan ja huomioidaan yhteisön jäsenten erilaisuus, mutta ryhmällä on myös jaettuja arvoja, normeja ja päämääriä. Yhteisö on neuvotteleva ja keskusteleva. Yhteisöllisyyteen kuuluu saavutettavuus, joka on yhdenvertaisuuden edistämistä. Hyvä saavutettavuus tarkoittaa erilaisten ihmisten tarpeiden huomioimista ja toiminnan helppoa lähestyttävyyttä. Yksilön ominaisuuksista riippumatta on hänellä oltava mahdollisuus osallistumiseen, eikä ketään saa asettaa muita huonompaan asemaan. Saavutettavassa yhteisössä tulee voida osallistua myös ilman kiusaamisen, häirinnän tai syrjinnän pelkoa. Ympäristö tukee yhteisöllisyyttä Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, joka on yhteydessä oppimistuloksiin, opintojen sujumiseen ja opiskelijan hyvinvointiin. Korkeakouluyhteisö voi edistää opiskelukykyä tukemalla opiskelijan voimavaroja ja opiskelutaitoja sekä vaikuttamalla opetustoimintaan ja opiskeluympäristöön. Opiskeluympäristön pitäisi olla korkeakouluyhteisön jäsenten yhteisöllisyyttä tukeva. Yhdessä oppilaitoksessa on useita yhteisöjä, joihin opiskelija Julkaisut SAMOK 7
voi integroitua eli kiinnittyä. Opiskelijan pitää tuntea kuuluvansa vähintään yhteen, mutta mieluiten useampaan opiskeluun liittyvään ryhmään. Mahdollisia ryhmiä ovat esimerkiksi koko oppilaitos, vuosikurssi tai opiskelijajärjestö. Yhteisöllisyyden edistäminen Hyvässä yhteisössä pidetään huolta sen jäsenistä ja edistetään yhteisöllisyyttä. Yhteisö voi pyrkiä lisäämään yhteisöllisyyden edellytyksiä, kuten yhteisiä tavoitteita, neuvottelevuutta ja jäsenten kiinnittymistä. Korkeakoulussa on mahdollista edistää yhteisöllisyyttä vaikuttamalla rakenteisiin ja toimintatapoihin. Parhaimmat tulokset saavutetaan, kun yhteisöllisyydestä huolehtivat sen kaikki jäsenet opiskelijat ja henkilöstö yhdessä. Korkeakoulun tasolla yksi keskeinen keino rakentaa yhteisöllisyyttä on edistää uusien opiskelijoiden vastaanottamista ja integroimista. Uusien opiskelijoiden pitää tuntea itsensä arvostetuiksi ja tervetulleiksi yhteisön jäseniksi. Opiskelijoiden on opittava tuntemaan henkilöstöä ja toisiaan. Ryhmäytymistä voidaan tukea esimerkiksi keskustelemalla ryhmän pelisäännöistä ja tavoitteista. Opiskelijan ensimmäinen vuosi on erittäin tärkeä yhteisöllisyyden rakentamisessa. Toinen keskeinen vaikuttamiskeino on opetustoiminta. Yhteisöllisyyttä edistävissä opetustavoissa ja -menetelmissä opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa ja aktiivisina osallistujina. Opiskelijoiden pitäisi kuulua korkeakouluyhteisöön myös opetuksen ulkopuolella esimerkiksi osallistumalla korkeakoulun kehittämistoimintaan. Opiskelijan tulisi tuntea itsensä korkeakouluyhteisönsä täysivaltaiseksi jäseneksi. Korkeakoulun on mahdollista lisätä jäsentensä osaamista yhteisöllisyyden ja sen edellytysten tukemisessa esimerkiksi koulutusten avulla. Korkeakoulun lisäksi myös itse opiskelijoilla on tärkeä rooli yhteisöllisyyden lisäämisessä. Opiskelijat voivat ottaa aktiivisen roolin yhteisössään ja tukea toisiaan. Esimerkiksi opiskelijajärjestöt voivat tarjota tiloja ja tilanteita, jossa opiskelijat pääsevät tutustumaan ja viettämään aikaa yhdessä. Erilaiset tapahtumat ja harrastekerhot auttavat kiinnittymään osaksi yhteisöä ja antavat myös vastapainoa opiskelulle ja tukevat jaksamista. Monessa korkeakoulussa yhteisöllisyyttä voitaisiin edistää lisäämällä opiskelijoiden ja henkilöstön välistä yhteistyötä. Esimerkiksi uusien opiskelijoiden vastaanottoa voidaan kehittää tiivistämällä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistyötä ja selkeyttämällä tähän liittyvää tehtävien jakoa. Yhteisöl- 8 SAMOK Julkaisut
lisyys lisää koko yhteisön hyvinvointia ja laadukkaita oppimistuloksia. Siksi jokaisen korkeakoulun jäsenen pitää ottaa niistä vastuuta. Näin edistämmme yhteisöllisyyttä Suhtaudumme myönteisesti yhteisöllisyyteen ja tunnustamme sen merkityksen Esimerkiksi arvostamme sosiaalista vuorovaikutusta ja me-henkeä. Vahvistamme yhteisöllisyyden edellytyksiä Esimerkiksi huomioimme yhteisöllisyyden edistämisen toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa, panostamme ryhmäytymiseen ja kehitämme yhteisöllisyyttä tukevia tiloja. Vahvistamme yhteisöllistä toimintakulttuuria yhdessä tekemällä Esimerkiksi suunnittelemme, toteutamme ja kehitämme toimintaa ja tapahtumia yhdessä. Edistämme hyvää ilmapiiriä Huolehdimme esimerkiksi keskustelevuudesta, suvaitsevaisuudesta ja arvostuksesta. Pohdittavia kysymyksiä Miten voimme edistää jäsenten ryhmään kuulumisen tunnetta ja kiinnittymistä? Miten huomioimme erilaiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat opiskelijat? Mitkä tekijät tukevat ryhmämme yhteisöllisyyttä ja miten niitä voisi vahvistaa? Uhkaako tai haittaako jokin yhteisöllisyyttä ja kuinka tätä voisi ehkäistä? Miten voimme lisätä yhteisömme saavutettavuutta? Miten yhteisömme tukee jaksamista ja hyvinvointia ja miten sitä voisi edistää? Hyviä käytäntöjä Opiskelukyvystä huolehtiminen on esillä uusien opiskelijoiden perehdytyksessä. Tuutoreille järjestetään koulutus, jossa lisätään heidän yhteisöllisyyttä tukevia taitojaan. Julkaisut SAMOK 9
Korkeakoulussa työskentelee tasa-arvovastaava, joka laatii selvityksiä, tiedottaa, kouluttaa ja kehittää tasa-arvotoimintaa. Tasa-arvovastaavaan voi ottaa yhteyttä, mikäli kokee tulleensa syrjityksi tai kohdelluksi epätasa-arvoisesti. Ammattikorkeakoulussa on liikuntatutoroita, jotka opastavat ja kannustavat opiskelijoita liikkumaan. Liikuntatutorit ovat vertaisopiskelijoita, jotka ovat osallistuneet liikuntakoulutukseen. Laura Heinonen Johanna Kujala Ann-Marie Norrgrann Kujala työskentelee projektipäällikkönä ja Heinonen suunnittelijana Suomen ylioppilaskuntien liiton koordinoimassa ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Campus Conexus -projektin Kyky-osaprojektissa. Norrgrann toimii projektin suunnittelijana Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa. Kyky-projektin tavoitteena on edistää opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä yliopistoissa. Projekti pyrkii yhdessä korkeakouluyhteisöjen kanssa parantamaan opiskelijoiden integroitumista, vahvistamaan osallisuutta ja kehittämään opiskelijajärjestötoimintaa vuosina 2011 2013. Kirjallisuus Kujala, J. Opiskelukyvyn ja yhteisöllisyyden edistäminen korkeakouluissa. Artikkeli teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim. 2011. Kunttu, K. Opiskelukyky. Artikkeli teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim. 2011. Kurri, E. Opintojen pitkittymisen dilemma. Tutkimus opintojen sujumattomuustekijöistä yliopistoissa ja niihin vaikuttamisen keinoista. Helsinki: Otus. 2006. 10 SAMOK Julkaisut
OPISKELIJOILLE JÄRJESTETÄÄN AJANVIETETTÄ JA TAPAHTUMIA JOKA VIIKKO Opiskelijakunta henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä Joka syksy monella nuorella aikuisella on edessään suuri elämänmuutos. Eri lähtökohdista ja paikkakunnilta tulevat, eri arvomaailmoihin kasvaneet hmiset muuttavat samoihin aikoihin uusiin koteihinsa. He jättävät tutut yhteisönsä taka-alalle ja hyppäävät kohti uutta, korkeakouluopiskelijan elämää. Monia muutos kiehtoo, mutta monia se myös ahdistaa Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan edistää ammattikorkeakoulussa opiskelijan henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Turun ammattikorkeakoulussa rikkautena ovat aktiiviset opiskelijayhdistykset, jotka järjestävät sekä oman koulutusalansa opiskelijoille että myös muille opiskelijoille ajanvietettä ja tapahtumia joka viikko. Hauskanpito on tärkeää, mutta vain osa sitä palvelutoimintaa, joka saavutetaan pyrkimällä kohti yhteisöllistä opiskelijajoukkoa. Kerhot tarjoavat jokaiselle jotakin Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO on ollut jo pitkään järjestämässä kaikille opiskelijoille erilaisia avoimia kerhoja. Vuosien mittaan kerhot ovat vaihdelleet vetäjiensä mukaan. Tavoitteena on ollut toisaalta löytää opiskelijamassasta omia yhteisöjä ja alaryhmiä, mutta myös tarjota vaihtoehtoista tekemistä pelkälle juhlimiselle. Vuosien varrelta voi mainita esimerkiksi opiskelevien vanhempien ryhmän, joka toimi henkisenä tukena monelle perheelliselle opiskelijalle. Lisäksi Turussa toimi kässäkerho, jossa nimensä mukaisesti tehtiin käsitöitä, ja sitsikulttuurikerho, joka perehtyi ammattikorkeakoulussa vielä hieman tuntemattomampaan sitsikulttuuriin ja järjesti kevään päätteeksi vappusitsit. Kerhoideoissa taivaskaan ei ole ollut rajana. Haasteena on kuitenkin ollut saada kerhoille vetäjiä ja asiaan sitoutuneita innostuneita vastuuhenkilöitä. Olemmekin nyt opiskelijakunnassamme yrittäneet miettiä vaihtoehtoisia ryhmiä, joihin kiinnostuneet opiskelijat ovat alasta riippumatta tervetulleita. Olemme esimerkiksi tehneet yhteistyötä koulussa toimivan ESN-jaoston (Erasmus Student Network) kanssa esimerkiksi tiedottamisessa, josta molemmat hyötyvät: Opiskelijakunta edistää Julkaisut SAMOK 11
yhteisöllisyyttä ja kansainvälistymistä ja ESN-jaosto saa lisää aktiiveja mukaan toimintaansa. Myös yliopistopuolelta on löytynyt ryhmiä, jotka ovat toivottaneet myös ammattikorkeakouluopiskelijat lämpimästi tervetulleeksi mukaan. Yhteistyö on edelleen voimaa. Yhdistämällä nämä perinteisiin kerhoihin voimme tarjota toivottavasti mahdollisimman monelle opiskelijalle uutta, samanhenkistä toimintaa ja uusia tuttavuuksia, mikä saa opiskeluajankin tuntumaan taas entistä paremmalta. Sami Nurmi Kirjoittaja on tradenomiopiskelija Turun ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut varapuheenjohtajana Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUOssa vuonna 2011 vastuualueinaan on kerhotoiminta, viestintä ja markkinointi sekä koulutusalayhdistysyhteistyö. 12 SAMOK Julkaisut
MIKÄÄN MUU EI OLE AIKAISEMMIN TUONUT YHDISTYKSIÄ LÄHEMMÄKSI TOISIAAN KUIN OPISKELIJATALO SAIKKU Saikku symboloi porilaisten opiskelijoiden yhteistyötä Porissa sijaitseva opiskelijatalo Saikku on yhteistyön symboli. Talo on osoitus porilaisten opiskelijoiden oppilaitosrajat ylittävästä yhteistyöstä ja halusta kehittää Poria opiskelijakaupunkina. Idea talon perustamisesta syntyi aikoinaan yhteisessä illanvietossa, ja keskustelu sen perustamisesta jatkui lopulta ympäri Poria käydyissä pöytäkeskusteluissa ja ajatusleikeissä. Idea päätyi yhdistysten pöytäkirjoihin, kannanottoihin ja toimintasuunnitelmiin. Ajatus omasta talosta vei porilaiset opiskelijat jopa kaduille ja kabinetteihin. Se sai opiskelijat ottamaan haltuun kiinteistöjä sekä järjestämään mielenosoituksia ja mediatempauksia asiansa puolesta. Tempaukset puhuttivat koko kaupunkia Ensimmäisen kerran ajatus opiskelijatalon perustamisesta nousi esiin vuonna 2004. Seuraavana vuonna alkoi selvitystyö opiskelijatalon tarpeesta ja mahdollisuuksista. Vaihtoehtoja paikalle oli useita. Kunnallisvaalien alla vuonna 2008 sadat SAMKin ja Porin yliopistokeskuksen opiskelijat valtasivat yhden näistä ja nostivat tempauksellaan Porin opiskelijatalon kunnallisvaalien puhutuimmaksi keskustelunaiheeksi kaupungissa. Vuotta myöhemmin opiskelijataloksi valikoituneen rakennuksen remontti oli jo täydessä vauhdissa. Tämä ei ollut se rakennus, joka vallattiin kuntavaalien aikana, vaan rakennuksen sijainti oli jopa aikaisempaa parempi, vain korttelin päässä Kauppatorilta. Vaikka itse rakennus olikin jo olemassa, meni vielä pitkään, ennen kuin siitä muodostui opiskelijatalo Saikku. Helmikuussa 2010 opiskelijat perustivat Porin opiskelijataloyhdistys ry:n viemään toteutuksen loppuun saakka ja ratkaisemaan kysymyksiä siitä, mitä kaikkea talossa tulisi lopulta olemaan. Opiskelijoiden yhteistyö ei aina ollut aivan niin yksiselitteistä kuin voisi kuvitella, sillä kaikilla oli luonnollisesti hieman eri näkemykset Saikun tulevaisuudesta. Voi kuitenkin sanoa, ettei mikään muu ole aikaisemmin tuonut yhdistyksiä lähemmäksi toisiaan kuin opiskelijatalo Saikku. Opiskelijatalolle on perustettu hallinto, joka koostuu eri oppilaitosten järjestöjen ja opiskelijakunnan edustajista. Talossa on kaksi työntekijää, ravintola, kokoustiloja, sauna ja pelihuone. Tiloissa toimii opiskelijateatteri, Julkaisut SAMOK 13
siellä järjestetään taidenäyttelyitä ja juhlia. Lisäksi tulevien vuosien rahoitus vaikuttaisi olevan kunnossa. Tästä suuri kiitos kuuluu Porin kaupungille, joka peruskorjasi tilat ja pitää vuokran maltillisena. Ei siis voi sanoa, etteivätkö opiskelijat olisi muutamassa vuodessa tehneet työtään hyvin. Mahdollisuuksien talo Opiskelijoilla on tulevaisuudessa näytön paikka. Heidän on osoitettava, minkälaiseen yhteistyöhön he pystyvät keskenään ja toisaalta Porin kaupungin, elinkeinoelämän, yhdistysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Toisaalta kaikkien eri tahojen pitää antaa opiskelijoille mahdollisuus. Virheitä ja väärinkäsityksiä on sallittava, sillä niitä tulevaisuus varmasti tuo tullessaan. Mutta mikä opiskelijoita opettaisi paremmin kuin virheet, väärinkäsitykset ja kantapään kautta oppiminen? Juuri tässä opiskelijatalo tarjoaa suuren mahdollisuuden koko Porille. Se on myös symboli, jossa konkretisoituu se, mitä opiskelijat voivat antaa kaupungille ja mitä kaupunki voi antaa opiskelijoille. Tommi Iivonen Jyri Sallinen Iivonen opiskelee Turun yliopiston Porin toimipisteessä kulttuurituotantoa ja on ollut Porin opiskelijataloyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana 2011. Sallinen opiskelee Satakunnan ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyä ja on toiminut Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana vuonna 2011. 14 SAMOK Julkaisut
YHTEISÖLLISYYTEEN KUULUU ME-HENKI JA VASTUU YKSILÖSTÄ JA YHTEISÖSTÄ Nyytin rooli yhteisöllisyyden lisääjänä Yhteisöön kuuluminen ja juurtuminen ovat ihmisen perustarpeita. Ne tukevat hyvinvointia, samoin kuin kokemus tarpeellisuudesta, kuulluksi tulemisesta ja siitä, että voi antaa oman panoksensa yhteisiin asioihin. Yhteisöllisyys vaikuttaa myös hyvinvointiimme. Sen on todettu luovan tarpeellisia turvaverkkoja, suojaavan sairastumiselta ja jopa pidentävän elinikää. Yhteisön muodostavat ihmiset, joilla on yhteenkuuluvuuden tunne ja yhteistä toimintaa. Yhteisöllisyyteen kuuluu me-henki ja vastuu yksilöstä ja yhteisöstä. Yhteisöllisyys on sekä haaste että mahdollisuus. Yksin tekemisen kulttuurista pitäisikin siirtyä kohti yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista. Nyyti opiskelijoiden tukena Opiskelijoille yhteisöt tarjoavat turvaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tukea opiskelun eri vaiheissa. Parhaimmillaan yhteisöt edistävät myös opiskelijoiden hyvinvointia. Ne antavat voimia ja keinoja kohdata tulevaisuuden haasteita sekä helpottavat toimimista myöhemmin työelämän yhteisöissä. Opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin edistäminen ja elämänhallintakyvyn tukeminen kuuluvatkin opiskelijoiden tukikeskuksen Nyyti ry:n keskeisimpiin tavoitteisiin. Nyytin toiminta ja palvelut perustuvat asiakkaiden tarpeisiin ja tutkittuun tietoon. Toimintaa kehitetään tutkimuksen, oppivan organisaation toimintafilosofian ja Nyytin arvojen mukaisesti. Vuodesta 2003 alkaen Nyytin toiminta ja palvelut ovat kehittyneet ja laajentuneet voimakkaasti. Nykyisiä palveluja ovat verkkosivut, Nettiryhmät, Hengailuillat ja Elämäntaitokurssi, jota kehitetään erillisenä projektina. Vuoden 2012 syksystä alkaen palvelut ovat tarjolla kaikille korkea-asteen opiskelijoille, kun nyt myös ammattikorkeakouluopiskelijat voivat rekisteröityä nettiryhmiin kirjoittajiksi. Yhteisöllisyys on juurtunut syvälle Nyytin toimintaan. Nyytin henki on hyvä, ilmapiiri avoin ja mukava. Toiminnassa on paljon iloa ja koemme tekevämme töitä tärkeiden asioiden puolesta. Samanlaista tekemisen iloa toivomme jokaiselle järjestötoiminnassa mukana olevalle. Yhteisöllisyys on yksi Nyytin hallituksen vuonna 2001 asettamista arvoista. Muita arvoja Julkaisut SAMOK 15
ovat asiakaslähtöisyys, henkinen hyvinvointi, välittäminen ja luotettavuus. Yhteisöllisyys näkyy Nyytin toiminnassa monella tapaa. Palvelut ovat ryhmämuotoisia. Ryhmät tarjoavat vertaistukea Syksyllä 2005 käynnistyneen Nyytin nettiryhmätoiminnan tavoitteena on tukea ja edistää asiakkaan henkistä hyvinvointia ja elämänhallintataitoja sekä mahdollistaa vertaistuki ja yhteisöllisyys. Nettiryhmät ovat ohjattuja ja määräaikaisia ryhmiä. Ryhmät ovat vapaasti kaikkien luettavissa, mutta niihin kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä ja kirjautumista anonyymillä nimimerkillä. Tällä hetkellä toiminnassa on neljä ryhmää: Ero, Erosta eteenpäin, Sinkkuna ja Yksinäisyys, joista viimeisin toimii myös kesän aikana. Nettiryhmät tarjoavat matalan kynnyksen purkaa tuntoja, kokemuksia ja ajatuksia erityisesti kipeistä ja vaikeista asioista. Yksinäisille nettiryhmien kaltaiset palvelut ovat erityisen tärkeitä. Moni on löytänyt ryhmien kautta ystäviä ja tuttavia, joita tapaa myös oikeassa elämässä. Ryhmiin kirjoittaneet haluavat jakaa kokemuksensa muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Nyytin palveluista tehdyn käyttäjätutkimuksen mukaan nettiryhmiin osallistujat ovat kokeneet erittäin merkitykselliseksi niistä saadun vertaistuen. Osallistujat kokevat vertaistuen voimaannuttavaksi ja toivoa antavaksi. Kohtalotovereiden löytäminen tuntuu helpottavalta. Vertaistukea saadaan silloinkin, kun osallistuja osallistuu ryhmiin ainoastaan lukemalla toisten kirjoituksia. Ryhmät vahvistavat yhteisöllisyyttä. Yksinäisyys-nettiryhmässä syntyi idea päihteettömistä Hengailuilloista. Hengailuillat ovat kaikille opiskelijoille avoimia tapahtumia, joissa vietetään aikaa yhdessä toisiin tutustumisen ja yhteisen tekemisen, kuten pelaamisen merkeissä. Iltoja kokeiltiin ensimmäisen kerran syksyllä 2006 Nyytin toimitiloissa. Illoista saatujen myönteisten kokemusten perusteella niitä ryhdyttiin järjestämään syksystä 2007 alkaen yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa eri korkeakoulupaikkakunnilla. Päihteettömien Hengailuiltojen kehittämiseen ja laajentamiseen etsitään opiskelijajärjestöjen lisäksi uusia yhteistyökumppaneita. Yhteistyöstä Suomen Punaisen Ristin kanssa on jo saatu hyviä kokemuksia pääkaupunkiseudulla vuonna 2011. 16 SAMOK Julkaisut
Yhdessä yhteisöksi Nyytin toimintaan kuuluu paitsi yksittäisen opiskelijan tukeminen, myös opiskelijayhteisöjen huomioiminen. Vuosina 2000 2002 Nyyti toteutti Yhdessä yhteisöksi -projektin, jonka kolmella pilottihankkeella tuotettiin arvokkaita havaintoja, kokemuksia ja menetelmiä yhteisöllisyyden edistämiseksi. Yhdessä yhteisöksi -jatkoprojektin (2003) tavoitteena oli kannustaa tiedostamaan yhteisöllisyyden merkitys sekä käynnistää myönteinen kehitys kaikissa tiede- ja taidekorkeakouluissa yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken. Jatkoprojektissa hyödynnettiin Yhdessä yhteisöksi -projektissa käytettyjä ja hyväksi havaittuja menetelmiä sekä jaettiin järjestöille tuotettua yhteisötyömateriaalia. Opiskelijajärjestöille pidettiin koulutuksia ja järjestötoimijoille jaettiin materiaalia. Koulutustilaisuuksien tuloksena Nyytin www-sivuille kerättiin materiaalipankki, jossa on ideoita muun muassa siihen, miten aktivoida jäseniä, tehostaa tiedotusta, palkita aktiivisia toimijoita ja edistää järjestöjen välistä yhteistyötä. Materiaalin käytöstä ja koulutustilaisuuksista saadun palautteen perusteella työkalukirja sopii hyvin monenlaisiin järjestöihin. Sen tavoitteena on auttaa kehittämään järjestöä toimivaksi yhteisöksi. Välineitä järjestötyöhön -työkalukirjaa voi lukea Nyytin kotisivuilta www.nyyti.fi. Eeva Oksanen Kirjoittaja toimii suunnittelijana opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:ssä. Työssään hän ohjaa muun muassa nettiryhmiä. Julkaisut SAMOK 17
VAPAAMUOTOISTA YHDESSÄOLOA OSALLISTUJIEN EHDOILLA METKAn Hengailuillat yhdistävät opiskelijoita taustasta riippumatta Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA järjestää säännöllisesti päihteettömiä Hengailuiltoja opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n konseptilla. Iltojen tarkoituksena on tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen tapa viettää iltaa. Vaikka opiskelijamaailmassa järjestetään paljon muutakin kuin vain bileitä, Nyytin Hengailuillat ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa opiskelijoiden keskuudessa, ja ne ovat monelle tuttuja. Vaikka iltojen järjestäjinä toimii pääasiassa opiskelija- tai ylioppilaskunta, niiden idea on aina sama: vapaamuotoista yhdessäoloa osallistujien ehdoilla. Osalla Hengailuilloista on jokin erityinen teema, jonka keksimisessä vain mielikuvitus on rajana. Teema voi olla origamien taittelu, villasukkien kutominen tai vaikka kankaanpainanta. Mutta jos erillistä teemaa ei haluta, illan tärkeimpänä sisältönä voi olla myös pelkkä hengaaminen. Luontevaa keskustelua METKA on huomannut, että peli-ilta on toimiva illanviettotapa ja myös helppo järjestää. Lauta- tai korttipelien lomassa on helppo aloittaa keskustelu ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa, koska jo pelatessa syntyy jonkinlaista keskustelua. Tällöin vältytään joidenkin mielestä väkinäisiltä tai jopa ahdistavilta esittelykierroksilta, koska pelitilanne auttaa voittamaan alkujännityksen ja uusiin ihmisiin tutustuminen sujuu luontevasti siinä sivussa. Iltoja mainostavat Nyyti, järjestäjä ja usein myös muut opiskelija- ja ylioppilaskunnat. Osa kävijöistä käyttää muitakin Nyytin palveluja ja seuraa Nyytin toimintaa. Opiskelijat käyvät Hengailuilloissa monista syistä. Koska iltojen idea on järjestäjästä riippumatta aina sama, osallistujat tietävät, mitä odottaa. METKAn järjestämiin iltoihin osallistuukin opiskelijoita ympäri pääkaupunkiseutua, ja ne yhdistävät korkeakouluopiskelijoita opiskelupaikasta tai kotimaasta riippumatta. Tietenkin iltoihin valikoituu opiskelijoita järjestävän tahon, paikan ja teeman perusteella, mutta yleensä paikalla on opiskelijoita useammasta kuin yhdestä korkeakoulusta ja usein illoissa käy samoja henkilöitä kerrasta toiseen. 18 SAMOK Julkaisut
Tarpeellisia ja mukavia tapaamisia Iltoihin osallistuminen on tehty kaikin tavoin mahdollisimman helpoksi. Niissä ei tarvitse olla koko iltaa, vaan voi tulla pelkästään pistäytymään. Tämä on omiaan madaltamaan kynnystä, kun osallistumistaan empivä tietää voivansa lähteä pois heti, jos olo tuntuu epämukavalta uudessa sosiaalisessa tilanteessa. Iltoja mainostettaessa korostetaan usein myös sitä, ettei etukäteen tarvitse tuntea ketään, vaan moni muukin tulee paikalle yksin. Kun vielä muistetaan mainostettaessa huomioida myös kansainväliset opiskelijat, Hengailuilloilla on todellinen mahdollisuus yhdistää kaikkia opiskelijoita ja tavoittaa juuri ne opiskelijat, jotka eivät ehkä muuten koe löytävänsä omaa yhteisöään opiskelumaailmasta. Illoista saadun palautteen perusteella ne koetaan tarpeellisiksi ja mukaviksi. Suosiosta kertoo myös se, että Hengailuiltoja järjestetään jatkuvasti ja ympäri Suomen. METKAssa idea Hengailuiltojen järjestämisestä otettiin pari vuotta sitten innostuneena vastaan, ja nyt iltoja on takana useita. Yhteisöllisyyden luominen kaikin mahdollisin keinoin on tärkeää, eikä kenenkään ole syytä rajata yhteisöä vain oman korkeakoulunsa sisälle opiskelijoitahan tässä kaikki ollaan. R Räihä Kirjoittaja työskentelee sosiaalipoliittisena sihteerinä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAssa. Julkaisut SAMOK 19
JAKSAMISEEN TAI HYVINVOINTIIN LIITTYVÄT ONGELMAT HIDASTAVAT MONIEN OPINTOJA Opintopsykologi opiskelijoiden tukena ammattikorkeakoulussa Opintopsykologit ovat vielä suhteellisen uusi ja pieni ammattikunta terveydenhuollossa. Ammattikorkeakoulut alkoivat palkata ensimmäisiä psykologeja opiskelijoiden tueksi vuonna 2002. Palkkaamisen syynä oli toisaalta huoli opiskelijoiden jaksamisesta ja toisaalta halu tukea heitä opintojen etenemisessä ja loppuunsaattamisessa. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla ei ollut samanlaista tukiverkostoa kuin mitä YTHS tarjosi yliopisto-opiskelijoille, minkä seurauksena opiskelijat ja oppilaitokset joutuivat monesti hankaliin tilanteisiin opiskelijoiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien takia. Eri tutkimuksissa on arvioitu, että opiskelijoista jopa noin neljännes tarvitsee opiskeluaikanaan ulkopuolista tukea hyvinvointiinsa ja mielenterveyteensä liittyvissä asioissa ja että noin 5 prosenttia opiskelijoista oirehtii vakavasti. Lahden ammattikorkeakoulun hyvinvointikyselyyn vastanneista opiskelijoista yli puolet mainitsee jaksamiseen tai hyvinvointiin liittyvät ongelmat syyksi siihen, miksi opinnot eivät etene odotetussa tahdissa. Opiskelijoiden oirehtimiseen on useita syitä. Ne voivat liittyä normaaleihin elämäntilanteiden ja ihmissuhteiden muutoksiin ja kriiseihin, aikuiseksi kasvamisen ja identiteetin kehittymisen haasteisiin, aikaisempiin traumaattisiin kokemuksiin ja eri mielenterveydenhäiriöiden normaaliin esiintymiseen väestössä. Vaikka yhtenä vaikuttavana tekijänä usein on myös opintojen kuormittavuus, niin opiskelu tai sen rakenteet ovat harvoin ainoa tai suurin syy opiskelijoiden oirehtimiseen. Tämän takia opiskelijoiden ongelmien ratkaisu edellyttää usein moniammatillista yhteistyötä, jossa psykologien rooli osana koulutusyhteisöä korostuu. Syitä ongelmiin on monia Opiskelijoiden monenlaisen oirehtimisen takia opintopsykologien työajasta iso osa menee opiskelijoiden vastaanottotyöhön. Esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulussa työstä noin 70 80 prosenttia on lyhyttä tai pitkää hoitoa ja 20 30 prosenttia on ohjaavaa tai oppimisen tukemiseen liittyvää työtä. Hoitotyön kysymykset liittyvät tyypillisesti mielialaan, kuten masennukseen tai ahdistukseen, uupumukseen, pelkoihin ja jännittämiseen, 20 SAMOK Julkaisut