IKURI JA TESOMAJÄRVI, ASEMAKAAVAN LAATIMINEN, TAIMISTON JA TUOMARINKADUN ALUE, KAAVA NRO 8539 Asemakaavan selostus, joka koskee 17. päivänä syyskuuta 2015 päivättyä asemakaavan valmisteluaineistoa. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätiedot: Havainnekuvat valmisteluvaiheen suunnitelmavaihtoehdoista. Kartat: Maankäytön suunnittelu, Tampereen kaupunki 2015.
1. TIIVISTELMÄ 1.1 Suunnittelualue Asemakaavan muutoshanke koskee noin 11 hehtaarin kokoista aluetta Myllypuronkadun eteläpuolella, noin kahdeksan kilometriä luoteeseen Tampereen keskustasta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Myllypuronkatuun, idässä Tesoman valtatiehen, etelässä Tuomarinkatuun ja Tesoman uimahallin alueeseen sekä lännessä Ikurin pientaloalueeseen. Suunnittelualue kuuluu Ikurin kaupunginosaan lukuun ottamatta pientä Tesomajärven kaupunginosaan kuuluvaa aluetta Tuomarinkadun varrella. Ajantasa-asema-kaavassa suunnittelualueen eteläosa on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kantakaupungin yleiskaavassa 1998 alueen eteläosa Tesoman valtatien tuntumassa on osoitettu julkisille palveluille ja hallinnolle (PY). Myllypuronkadun eteläpuolella suunnittelualue on entistä peltoaluetta, jolle on 1980-luvulla perustettu Tampereen kaupungin taimisto. Suunnittelualueen keskiosa on luonnontilaista metsää. Tesoman uimahallin pohjoispuolella oleva alue on osittain suopohjaista metsää. Uimahallin nykyisen parkkipaikan pohjoispuolelle on kasattu täyttömaata todennäköisesti 1960- ja 70-luvuilla. Täyttöalueella kasvaa nuorta puustoa. Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueen pohjoisosaa halkoo ilmajohtona Tampereen Sähköverkko Oy:n 110 kv voimalinja. 1.2 Kaavan tavoite Alueen kaavoitus perustuu Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereellahankkeen (EHYT) yhteydessä laadittuun Tesoman yleissuunnitelmaan, jossa on tutkittu Tesoman alueen mahdollisia asunto-, liike- ja palvelurakentamiseen soveltuvia alueita olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Samalla oli tarkoitus kehittää Myllypuronkadun varren, Tesoman valtatien ja uimahallin seudun kaupunkikuvallista ilmettä, läheinen luonto sekä alueen toiminnot huomioiden. Työn keskeinen näkökulma oli arjen asuin- ja elinympäristön parantamisessa. Yleissuunnitelma viedään yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn ELY-keskuksen annettua lausunnon suunnitelman yhteydessä laaditusta Natura-arvioinnista. Täydennysrakentamisen EHYT- yleissuunnitelmassa suunnittelualueelle on esitetty kahta asuinrakennusten korttelialuetta. Korttelien väliin ja ympärille on osoitettu säilytettävät metsäalueet. Pohjoisen korttelialueen suunnittelussa lähtökohtana on ollut voimalinjan siirtäminen kaapeliin suunnittelualueen länsi- ja pohjoisreunoille. Pohjoisesta Haukiluomanpuistosta Tesomajärven alueelle johtavaa viheryhteyttä on esitetty kehitettäväksi niin virkistysreittien kuin puustonkin osalta. Metsäalueilla on huomioitu luonto- ja maisema-arvot sekä varauduttu virkistysja puistotoimintojen sekä kevyen liikenteen yhteyksien parantamiseen. Hulevesien viivytykseen on esitetty aluevarauksia niin tonteilla kuin yleisillä alueillakin.
1.3 Kaavaprosessin vaiheet ja osallistuminen Tesoman taimiston ja Tuomarinkadun alue on esitetty asuntorakentamiselle kaavoitettavana alueena (nro 17) asemakaavoitusohjelmassa 2015 2017. Alue on myös kantakaupungin täydennysrakentamisen EHYT-ohjelman mukainen kohde. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 9.4.- 30.4.2015. Siitä jätettiin kolme mielipidettä ja viisi lausuntoa. Palaute kohdassa 4.3.3. Valmisteluaineisto on laadittu asetettujen tavoitteiden ja saadun palautteen pohjalta.
1.4 Valmisteluvaiheen suunnitteluratkaisut Valmisteluvaiheen suunnitteluaineistona ovat maankäyttökaaviot, havainnekuvat, aluenäkymät kaupunkimallista sekä selostus ja alustava rakentamistapaohje. Korttelialueita koskevat käyttötarkoitukset ja määräykset sekä liikenneväylien mitoitukset tarkennetaan jatkosuunnittelussa. Suunnittelualueelle on esitetty Tesoman yleissuunnitelman mukaisesti kahta erillistä korttelikokonaisuutta. Pohjoiset korttelit sijoittuvat nykyiselle kaupungin taimistoalueelle Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien risteyksen tuntumaan. Eteläiset korttelit ovat Tuomarinkadun tuntumassa Tesoman uima- ja jäähallin läheiselle metsäalueelle. Pohjoista aluetta kutsutaan suunnitteluvaiheessa Taimiston ja eteläistä Tuomarinkadun alueeksi. Valmisteluvaiheessa asemakaavaa varten on laadittu kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa. Taimiston ja Tuomarinkadun rakennetut alueet rajautuvat molemmissa vaihtoehdoissa pääpiirteittäin samoin. Vaihtoehdossa 1 Tuomarinkadun alue on hieman pienempi kuin vaihtoehdossa 2. Vaihtoehtojen välillä on lisäksi eroja rakentamisen tavassa, katujärjestelyissä ja kevyen liikenteen reiteissä. Viheralueille on molemmissa vaihtoehdoissa esitetty tavoitteita metsän monipuolisuuden ja keskeisimpien ekologisten käytävien säilyttämiseksi. Tesomajärvenpuistosta Haukiluoman suuntaan johtavalle virkistys- ja latureitille on suunnitelmassa esitetty linjausta. Kaavan valmisteluaineistoon liittyvässä hulevesisuunnitelmassa on esitetty ratkaisuja hulevesien viivytykseen tonteilla ja yleisillä alueilla. Suunnitelmat virkistysreiteistä, virkistysalueista ja hulevesien käsittelystä tarkentuvat ehdotusvaiheessa. Molemmissa vaihtoehdoissa suunnittelun lähtöoletuksena on ollut taimiston alueella kulkevan 110 kv voimajohdon kaapelointi suunnittelualueen länsi- ja pohjoisreunoille. Vaihtoehdossa 1 muodostuu kolme korttelia Taimiston ja kolme Tuomarinkadun alueelle. Tonttien käyttötarkoitukset ovat AK, A ja LPA. Taimiston alue / asuinkerrosalajakauma: 4 AK-tonttia, asuinkerrosala yht. 10 490 k-m² 2 A-tonttia, asuinkerrosala yht. 3900 k-m² 2 LPA-tonttia, kerrosala yht. 2000 k-m² Asuinkerrosalaa yhteensä 14 390 k-m² Tuomarinkadun alue / asuinkerrosalajakauma: - 2 AK-tonttia, asuinkerrosala yht. 6 000 k-m² - 10 A-tonttia, asuinkerrosala yht. 7 350 k-m² - 1 LPA-tontti Asuinkerrosalaa yhteensä 13 350 k-m² Koko kaava-alueen asuinkerrosala yhteensä 27 740 k-m²
Vaihtoehdossa 2 Taimistoon ja Tuomarinkadulle muodostuu molempiin kolme korttelia (käyttötarkoitukset AK, A, LPA). Taimiston alue / asuinkerrosalan jakautuminen: 4 AK-tonttia, asuinkerrosala yht. 11 990 k-m² 2 A-tonttia, asuinkerrosala yht. 1 650 k-m² Asuinkerrosalaa yhteensä 13 640 k-m² Tuomarinkadun alue / asuinkerrosalan jakautuminen: - 4 AK-tonttia, asuinkerrosala yht. 8 660 k-m² ja - 4 A-tonttia, asuinkerrosala yht. 5 000 k-m² Asuinkerrosalaa yhteensä 13 660 k-m² Koko kaava-alueen asuinkerrosala yhteensä 27 300 k-m² 1.5 Asemakaavan keskeiset vaikutukset Asemakaava - Tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitetta - Lisää ja monipuolistaa asumisvaihtoehtojen tarjontaa alueella - Tukee kaupan ja muiden lähipalveluiden toimintaedellytyksiä - Tehostaa joukkoliikenteen ja kuntateknisen verkoston hyödyntämistä - Tukee kuntataloutta, kaupunki saa tonttien myynti- tai vuokratuloja ilman suuria kuntateknisiä rakentamiskustannuksia - Seudullisesti ja ekologisesti merkittävä viheralue säilyy keskeisiltä osiltaan ja alueen virkistyskäyttö turvataan - Uudet asuinrakennukset Tesoman valtatien ja uima- ja jäähallin tuntumassa voivat vaikuttaa positiivisesti alueesta syntyvään mielikuvaan - Osa luontoarvoista katoaa rakentamisen myötä - Kaupungin taimisto ei voi jatkaa toimintaansa alueella - Viherpinta-ala pienenee ja kulutus lisääntyy jäljelle jäävällä virkistysalueella - Linnuston ja muun eliöstön elintila pienenee - Ilman täydennysrakentamista Tesomanpuiston pohjoinen osa säilyisi laajempana viheralueena, mutta toisaalta rakentamisen positiiviset vaikutukset eivät toteutuisi 1.6 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen edellyttää Taimiston alueella kulkevan voimalinjan kaapelointia yleisille alueille erillisen suunnitelman mukaisesti. Taimikasvatuksen päättyminen vaiheittain edellyttää suunnittelua. Esirakentamistarpeen vuoksi alue olisi suositeltavaa rakentaa yhtä tonttia suuremmissa kokonaisuuksissa. Katu- ja muiden yleisten alueiden osalta tulee harkita esirakentamissuunnitelman laatimista. Katualueiden ja teknisen huollon toteutusta ohjaavat katujen ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelmat. Viheralueen kehittämistä ja hoitoa ohjaavan viheryleissuunnitelman laatimista tulee harkita.
2. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Tunnistetiedot Asemakaavan laadinta koskee: Tampereen kaupungin Ikurin ja Tesomajärven kaupunginosissa Tesomanpuiston viheraluetta (VL) sekä Ikurin kaupunginosassa asemakaavoittamatonta taimistoaluetta. Kaavan nimi ja tarkoitus: Taimiston ja Tuomarinkadun alue, asemakaava 8539. Asemakaavalla muodostuu: Tampereen kaupungin Ikurin kaupunginosan korttelit xxxx - xxxx sekä katuja virkistysaluetta. Tonttijako Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Asemakaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu, kaavoitusarkkitehti Raija Mikkola, tekninen suunnittelija Ulla Torniainen ja tekninen suunnittelija Kirsti Aro. Asemakaavan laatimisen vireille tulo: 9.4.2015 Asemakaavamuutoksen diaarinumero: TRE: 6612/10.02.01/2014 2.2 Kaavaselostuksen liiteasiakirjat - Yhteenveto suunnitelmavaihtoehdoista 17.9.2015 - Havainnepiirrokset VE1 ja VE2 17.9.2015 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.4. 2015 - Rakennettavuusselvitys - Meluselvitys - Hulevesisuunnitelma - Maaperän haitta-ainetutkimus 2.3 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali - Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys KYMS (Suunnittelupalvelut 2008) - Hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma 2009-2030 - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella EHYT/ Tesoman yleissuunnitelma 2015 (Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu) - Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1980-lukujen asuinalueiden inventointi ja arvottaminen - Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 (WSP Finland Oy) - Myllypuronkadun liikenneselvitys (Destia)
- Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden Natura-arvioinnin esiarviointi (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2013) - Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden Natura-arviointi (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2015) - Tampereen ilmanlaatuselvitys 2013 (Enwin 2013) - Tampereen kaupungin meluselvitys 2012. WSP Finland Oy, Liikennevirasto, Tampereen kaupunki, 2012, suunnittelualuetta koskevat liikennemelukartat - Asemakaavan 8539 meluselvitys (Destia Oy, 2015) - Tesoman yleissuunnitelma-alueen ekosysteemipalveluselvitys - Tesoman yleissuunnitelma-alueen hulevesiselvitys ja suunnitelma - Tesoman yleissuunnittelualueen luontoselvitys - Tesoman yleissuunnitelma-alueen muinaisjäännösinventointi - Tesoman yleissuunnitelma-alueen vuoden 2011 tehdyn luontoselvityksen lisäluontoselvitys puuttuvilta alueilta - Selvitys liito-oravan kulkuyhteyksistä ja tarpeista Tesoman uimahallin ympäristössä - Tesoman ympäristö- ja maisemaselvitys Asemakaavaehdotuksen yhteydessä tulee harkittavaksi viheryleissuunnitelman laatimisen tarve.
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 11 hehtaaria. Alue sijaitsee Myllypuronkadun eteläpuolella, noin kahdeksan kilometriä luoteeseen Tampereen keskustasta. Koko suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa. Myllypuronkadun eteläpuolella suunnittelualue on entistä peltoaluetta, jolle on 1980-luvulla perustettu Tampereen kaupungin taimisto. Taimistoalue on asemakaavoittamaton. Taimistoa lukuun ottamatta suunnittelualue on metsäinen. Puuston ikä ja metsän pohjaolosuhteet vaihtelevat alueella jonkin verran. Uimahallin nykyisen parkkipaikan pohjoispuolelle on kasattu täyttömaata todennäköisesti 1960- ja 70-luvuilla. Täyttöalueella kasvaa nuorta lehtimetsää. Suunnittelualueen pohjoisosaa halkoo ilmajohtona Tampereen Sähköverkko Oy:n 110 kv voimalinja. 3.1.2 Luonnonympäristö Pintasuhteet Uima- ja jäähallin pysäköintialueen pohjoispuolella sijaitsevan täyttömaa-alueen pinta on noin tasolla +129-129 mpy. Luonnonmaan pinta muualla suunnittelualueella on tasaista ja pääosin tasolla +126,5-127,5 mpy. Maaperä Geologian Tutkimuskeskuksen tietojen perusteella maaperä lähes koko suunnittelualueella on hienoa hietaa. Maaperästä tehtyjen painokairausten perusteella vaikuttaa siltä, että humuskerroksen alla on savi- tai silttikerros mahdollisesti kuivakuorimaisena maakerroksena. Kuivakuoren alapuolella on löyhä silttikerros, joka on alueen eteläosassa erittäin paksu, 9-15 m, ja ohenee tasaisesti pohjoisen suuntaan. Painokairaustulosten perusteella silttikerrostuma on monin paikoin liejuinen. Näytteiden vesipitoisuus on pääasiassa ollut noin 30 %. Löyhän hienorakeisen kerroksen alapuolella on karkeaa silttiä ja tämän alapuolella moreenia. Moreenin yläpinta on alimmillaan alueen eteläosassa tasolla +111, kohoaa tästä alueen keskiosassa tasolle +117-121 ja edelleen pohjoisosan tasolle +122-125. Kallioperä Kallioperän korkeustasoa ei maaperätutkimuksessa ole varmistettu porakonekairauksin. Painokairaukset ovat päättyneet tiiviiseen maakerrokseen, kiveen, lohkareeseen tai kallioon noin 2-15 m syvyydessä.
Pohjavesi Pohjavesihavaintoja alueelta on tehty vuosina 1989-2001. Alueen keskellä pohjaveden pinta on tutkimusaikana ollut 0,5-2,6 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueen eteläosassa olevalla täyttöalueella pohjaveden pinta on vaihdellut 2,1-2,5 metrin syvyydellä täyttöpenkereen yläpinnasta. Uimahallin koillispuolella olevassa suometsikössä pohjavesi on ollut maanpinnan tasolla tai alimmillaan noin 0,6 metrin syvyydellä. Hulevesi Asemakaavaa varten tehdyn hulevesiselvityksen perusteella hulevesien tärkein valumasuunta on kohti Tesomajärven laskuojaa. Kasvillisuus Suunnittelualueen pohjoisosassa kaupungin taimistoalueella on kasvamassa vaihtelevan kokoista puustoa. Osa alueesta on avointa nurmea tai heinikkoa. Suunnittelualueen keskiosassa on kookkaampaa kuusimetsää. Eteläosan maantäyttöalueelle on vuosien mittaan kehittynyt lehtipuuvaltainen, paikoin lehtomainen kangasmetsä. Alueen kaakkoisnurkassa, Tesoman uimahallin pohjoispuolella on mänty-hieskoivuräme, joka on arvioitu luontoselvityksessä metsälain arvokkaiden elinympäristöjen kaltaiseksi suoalueeksi. (Yrjölä, 2011) Välittömästi suunnittelualueen eteläpuolella Tesomajärven pohjoispäässä on vanhan metsän alue. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on rakentamaton. Sen ympäristössä yhdyskuntarakenne on tyypillisesti rakennettujen korttelialueiden ryhmiä viheralueiden lomassa. Kaupunkikuva muodostuu rakennusten ja metsäisten viheralueiden vuorottelusta. Katutilat ovat enemmän puiden kuin rakennusten rajaamia. Suunnittelualuetta rajaavien Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien katualueet ovat leveitä ja niiden yleisilme maantiemäinen. Suunnittelualuetta lähinnä ovat itäpuolella kerrostalovaltainen Virontörmän alue ja lännessä Ikurin pientaloalue. Pohjoisessa Haukiluoman alueelle on lähivuosina tulossa täydennysrakentamista. Tesomajärven länsi- ja eteläpuolella sijaitsevat 1970-luvulla rakennetut suuret kerrostalokorttelit sekä Tesoman keskeiset palvelut. Muita osakokonaisuuksia Tesoman alueen rakennetussa ympäristössä ovat Kohmankaaren kerrostalot, 1900-luvun alkupuoliskolla rakentunut Ristimäen pientaloalue, Tohlopin 1950- luvulta alkaen rakentuneet pientalo- ja rivitalokorttelit sekä Porin radan varren tuotantoalueet. Maamerkkinä toimii vesitorni Tesomanpuiston lakialueella. Viheralueet ovat pääosin metsäisiä. Kerrostalokorttelien suuret pysäköintialueet sijaitsevat katujen varsilla usein puiden tai pensaiden rajaamina. Suurkorttelien pihoissa on laajoja nurmialueita ja istutuksia, paikoin myös moreenilohkareita ja kalliopaljastumia sekä luonnonmukaisia metsiköitä.
Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluja. Heti alueen eteläpuolella sijaitsevat kuitenkin Tesoman jäähalli ja uimahalli. Lähimmät kaupalliset palvelut löytyvät Virontörmänkadulta, Haukiluomasta ja Tesoman keskustasta. Viherympäristö ja virkistys Tesomajärven ympäristö kuuluu yhdessä Tohloppi -järven ympäristön kanssa keskuspuistoverkostoon, joka muodostaa kantakaupungin viherverkon rungon. Tesoma- ja Tohloppi- järvien ympäristöstä verkosto jatkuu Haukiluoman, Mustavuoren, Risuharjunpuiston, Vaakkolammin ympäristön ja Epilänharjun suuntiin. Keskuspuistoverkosto kokoaa eri virkistystoimintoja ja tarjoaa yhteyden kaupungin puistojen ja luonnonalueiden välille. Tesomajärven ja Tohloppi järven ympäristöt on arvotettu kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä (2008) merkittäviksi viherverkon osiksi ja kantakaupungin yleiskaavassa (1998) merkittäviksi viheralueena säilytettäviksi alueiksi. Ne on osoitettu Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa viheralue- ja yhteystarvemerkinnöin. Tesoman yleissuunnitelmasta laaditussa yleiskaavallisessa arvioinnissa on korostettu, että viheralueita tulisi tarkemmassa suunnittelussa kehittää yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Nykytilanteessa suunnittelualueella kulkee ulkoilureitti, joka toimii talvella latuna. Reitti johtaa Tesomajärven länsirannalta jää- ja uimahallin ohitse, kaartaa Tesoman valtatien varrelle, siitä edelleen taimistoalueen läpi ja Haukiluomanpuistoon johtavaan alikulkuun. Liikenne Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Myllypuronkatuun, idässä Tesoman valtatiehen ja etelässä Tuomarinkatuun. Alueelta on kattavat kevyenliikenteen yhteydet Länsi-Tampereen eri osiin. Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien kautta kulkee useita Tampereen joukkoliikenteen linjoja. Tekninen huolto Suunnittelualue sijaitsee nykyisen rakennetun ympäristön läheisyydessä ja on liitettävissä vesihuolto-, sähkö- ja kaukolämpöverkkoon. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pääosa suunnittelualueesta kuuluu Myllypuron Natura-alueen valuma-alueeseen, mikä asettaa hulevesien käsittelylle erityisvaatimuksia. Tesoman ja Haukiluoman yleissuunnitelma-alueille on tehty Natura-arviointi. Arvioinnin perusteella yleissuunnitelmien mukainen rakentaminen ei uhkaa Myllypuron Natura-arvoja, mikäli hulevesien viivytys toteutetaan suunnitelmissa esitetyllä tavalla. Pirkanmaan Ely-keskus valmistelee lausuntoa Natura-arvioinnista.
Liikennemelua lukuun ottamatta kaavan lähialueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. Kantakaupungin alueelle tehdyn laskennallisen meluselvityksen (Tampereen kaupungin meluselvitys 2012) mukaan liikenteen päivämelutason 55 db:n raja-arvo ylittyy Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien varrella. Tesoman luontoselvityksessä (Yrjölä, 2011) suunnittelualueelta on suositeltu säilytettäviksi kahta metsäkuviota, mänty-hieskoivurämettä suunnittelualueen kaakkoisnurkassa (kuvio 57) ja saniais-kuusikorpea taimistoalueen eteläpuolella Ikurin pientaloalueen tuntumassa. Tesoman yleisuunnitelmasta laaditussa yleiskaavallisessa tarkastelussa on todettu, että suunnittelualueella on tärkeää varmistaa asuntojen suojaaminen liikennemelulta Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien varrella sekä turvata pohjois-etelä suuntainen viherkäytävä yleissuunnitelmassa osoitetulla tavalla. Tesoman yleissuunnitelmatyössä Tuomarinkadun ja Taimiston korttelit on sovitettu uimahallin pohjoispuolella tunnistettuun ekologisten yhteyksien verkostoon. Ekologiset käytävät on määritelty liito-oravalle sopivimpien kulkureittien perusteella ja korttelien rajaukset on siten tärkeää huomioida jatkosuunnittelussa. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Metsäselänteelle on merkitty viheryhteys ja ulkoilureitti aina Tesomanpuiston läpi pohjoisen suuntaan Haukiluomanpuistoon ja etelään Mustavuoren ympäristöön. Suunnittelualueen läpi kulkeva voimalinja on merkitty maakuntakaavaan. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on ollut luonnoksena nähtävillä kevään 2015 aikana.
Vasemmalla ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Oikealla Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnos, joka oli nähtävillä keväällä 2015. Molemmissa kartoissa suunnittelualue näkyy punaisella rajattuna. Suunnittelualueeseen kohdistuvat merkinnät ovat samanlaiset nykyisessä maakuntakaavassa ja uuden maakuntakaavan luonnoksessa. A=taajamatoimintojen alue, V=virkistysalue, ca=keskustatoimintojen alue, ge2=valtakunnallisesti arvokas kallioalue. 3.2.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma on hyväksytty Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksessa 17.12.2014 ja Tampereen kaupunginvaltuustossa 16.2.2015. Suunnitelmassa Tesoma on esitetty aluekeskuksena ja merkittävästi kehitettävänä asuinalueena. Tesoman keskustaan on rakennesuunnitelman mukaan tavoitteena kehittää juna-asema / seisake ja joukkoliikenteen solmukohta.
3.2.3 Kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.5.1998 ja saanut lainvoiman 16.10.2003. Yleiskaavassa suunnittelualue on varattu julkisille palveluille ja hallinnolle (PY) ja luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi (VLL). Voimajohdot on osoitettu viivamerkinnällä ilman rakennusrajoitusaluetta. Ote kantakaupungin yleiskaavasta. Suunnittelualueen rajaus punaisella. 3.2.4 Tesoman täydennysrakentamisen EHYT-yleissuunnitelma Täydennysrakentamisen EHYT- yleissuunnitelmassa suunnittelualueelle on esitetty kahta asuinrakennusten korttelialuetta. Pohjoisen korttelialueen suunnittelussa lähtökohtana on ollut voimalinjan kaapelointi. Pohjoisesta Haukiluomanpuistosta Tesomajärven alueelle johtavaa viheryhteyttä on esitetty kehitettäväksi niin virkistysreittien kuin puustonkin osalta. Yleissuunnitelmaratkaisuista on tehty yleiskaavallinen tarkastelu. Tarkastelussa on
Ote Tesoman täydennysrakentamisen EHYT- yleissuunnitelmasta. Asemakaavahankkeen 8539 alustava aluerajaus on merkitty punaisella ja esitetyt uudet korttelialueet näkyvät oransseina. 3.2.5 Asemakaava Suunnittelualueen eteläosa on määritetty asemakaavassa lähivirkistysalueeksi VL. Pohjoisosan taimistoalue on asemakaavoittamatonta aluetta. Lähivirkistysalueella ovat voimassa asemakaava 6743 (vahvistettu Ympäristöministeriössä 4.4.1989) ja asemakaava 7352 (vahvistettu kaupunginvaltuustossa 11.4.1996).
Ote ajantasa-asemakaavakartasta. Suunnittelualueen alustava rajaus punaisella. 3.3 Tonttijako Kaava-alue on maarekisterissä, eikä sille ole tehty tonttijakoa. 3.4 Rakennusjärjestys ja pohjakartta Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen 18.8.2014 ja se on tullut voimaan 1.10.2014. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2014. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavan laadinnalla tuetaan kaupungin täydennysrakentamistavoitetta osoittamalla asuntorakentamiseen soveltuvia alueita kantakaupungista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Tesoman taimiston ja Tuomarinkadun alue on kaavoitusohjelman 2015-2017 mukainen hanke. Pääosa Tuomarinkadun alueesta on esitetty käyttötarkoituksen muutosalueena EHYT selvityksessä 2011. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) - Lähialueen asukkaat - Ikuri-Haukiluoman Omakotiyhdistys ry - Kaupunginosayhdistys Tesoma-seura ry - Länsi-Tampereen alueellinen työryhmä Länsi- Alvari - Alueella työskentelevät - Alueella toimivat yritykset - Alueella toimivat yhdistykset - Lähivaikutusalueen kiinteistöt ja asuntoyhtiöt - Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, tilaajaryhmän suunnittelu ja kehittäminen, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet: päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut; joukkoliikenne, viherrakentaminen, kiinteistötoimi, asuntotoimi, esteettömyysasiamies - Kaupungin yhtiöt ja liikelaitokset: Tilakeskus Liikelaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos - Pirkanmaan maakuntamuseo - Pirkanmaan pelastuslaitos - Pirkanmaan ELY-keskus - Muut ilmoituksensa mukaan 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavamuutos tuli vireille 9.4.2015, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumisen ja yhteistyön järjestelyt on esitetty 9.4.2015 päivätyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka postitettiin nähtävillä oloaikana osallisille. Nähtävillä olosta julkaistiin kuulutus kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoituslehdessä (Aamulehti). Aineisto on ollut nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B sekä Tampereen kaavoituksen internet-sivuilla. Osalliset ovat voineet toimittaa mielipiteet nähtävillä oloaikoina postitse tai sähköpostitse kirjaamoon. Kaupungin hallintokunnille ja muille avaintahoille on lähetetty lausuntopyyntö ja järjestetty neuvotteluja tarpeen mukaan.
Aloitusvaihe / osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 9.4. 30.4.2015. Palautteena saatiin 3 mielipidettä ja 5 lausuntoa. Mielipiteissä tuotiin esille seuraavia asioita: - metsäympäristö sekä siellä kulkevat latu- ja virkistysreitit tulee säilyttää - metsäisiä viheralueita ei saa pienentää tai muokata puistomaisiksi ympäristöiksi - Tesomajärven kuormitusta ei saa lisätä - viheralueiden asemesta täydennysrakentamisen tulisi painottua jo rakennetuille korttelialueille (esim. teollisuustontit) - kaava-alueen eteläosa tulisi osoittaa luonnonmukaisena säilytettäväksi viheralueeksi - pohjoisosan taimistoalueelle voisi osoittaa uutta rakentamista edellyttäen, että hulevesien käsittelylle löytyy ratkaisu (ei lisäkuormitusta Myllypuroon) Tampereen kaupungin eri hallintokunnat toivat näkökulmiaan esille seuraavasti: - Liikuntapalvelut pitää tärkeänä, että valaistu latu / ulkoilureitti säilyy Tesomajärven länsipuolella. Jotta reitti palvelisi hyvin myös hiihtoa, se tarvitsee riittävät suojaetäisyydet rakennettuun infraan. Tasoristeyksiä talvikunnossapidettävien väylien kanssa pitäisi välttää mahdollisuuksien mukaan. - Tilakeskuksen taholta ilmaistiin huolta Tuomarinkadun liikenteellisestä toimivuudesta uudessa tilanteessa ja mahdollisesta luvattomasta asukaspysäköinnistä uima- ja jäähallin pysäköintialueella. - Ympäristönsuojelu muistutti Natura-arviointiprosessin keskeneräisyydestä, yleissuunnitelmassa esitettyjen viheryhteyksien turvaamisesta, hulevesien viivyttämisestä tonteilla, asumisen suojaamisesta liikennemelulta sekä mahdollisten pilaantuneiden maiden puhdistustarpeesta - Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Muista viranomaisista lausuntonsa jätti Säteilyturvakeskus, joka suosittelee lausunnossaan, että lasten pysyvään oleskeluun tarkoitettuja tiloja ei tulisi rakentaa alueelle, jolla magneettivuon tiheys ylittää 0,4 µt. Säteilyturvakeskuksessa on tehty laskelma kaava-alueen läpi kulkevan 110 kv voimajohdon ympäristössä olevasta magneettivuon tiheydestä. Laskelma pohjautuu viime vuosina toteutuneeseen keskimääräiseen voimajohdon kuormitukseen (tieto Tampereen Sähköverkko Oy:ltä). Säteilyturvakeskuksen suositus suojaetäisyydeksi tämän kyseisen voimajohdon keskilinjasta on 20 m. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa asetetaan nähtäville suunnitteluaineisto kahdesta vaihtoehtoisesta ratkaisusta. Nähtävillä olon aikana järjestetään esittelytilaisuus, jossa osalliset pääsevät tutustumaan valmisteluaineistoon ja keskustelemaan suunnittelijoiden kanssa.
Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheen suunnitteluaineisto laaditaan valmisteluvaiheen vaihtoehtojen pohjalta. Ratkaisut arvioidaan saadun palautteen perusteella. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tuomarinkadun ja Taimiston asemakaavoitus on kaavoitusohjelman 2015-2017 mukainen hanke sekä EHYT täydennysrakentamis-ohjelman mukainen kohde. Uudis- ja täydennysrakentamisen tulee sopeutua ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja muodostaa turvallista ja viihtyisää asuinympäristöä huomioiden ympäristön luontoarvot ja virkistysyhteydet. Kaavoituksen tavoitteena on selvittää hankkeen tavoitteiden toteuttamisedellytykset kaava-alueella sekä tuottaa kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Pirkanmaan 1. maakuntakaava Maakuntakaavan aluevarausmerkintöjä koskevat suunnittelumääräykset asettavat tavoitteita asemakaavahankkeelle seuraavasti: A Taajamatoimintojen alue Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen edullisuuteen ja tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen sekä elinympäristön laatuun. Erityisesti tulee välttää asutuksen sijoittamista alueille, joihin kohdistuu merkittäviäympäristöhäiriöitä (melu, haju yms.). Myllypuron Natura-alueeseen rajoittuvaan varaukseen liittyvä erityismääräys 5 (em5): A-, TP- ja T-alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen ei yksin tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Myllypuron Natura-alueen vesitasapainoa. Myllypuron veden laadun säilymisestä on huolehdittava siten, ettei suojelun perusteena olevia luontotyyppejä merkittävästi heikennetä. Viheryhteystarve Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. V Virkistysalue Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota virkistyskäyttöedellytysten ja virkistysalueverkoston turvaamiseen ja kehittämiseen sekä ympäristön laadun säilymiseen. Voimalinja Rakentamiskieltoalue on valtioneuvoston antaman lunastuspäätöksen mukainen. 400 kv linjojen osalta rakentaminen on kiellettyä johtoaukealle ja molemmilla puolilla johtoaukeaa olevilla 10 m reunavyöhykkeillä. 110 kv voimajohdoilla rakentamiskieltoalue on linjakohtainen ulottuen korkeintaan johtoalueen ulkoreunaan. Yleiskaava ja yleissuunnitelma Kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetussa yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi, Tuomarinkadun tuntumassa on yleisten palvelujen ja hallinnon aluetta. Suunnittelualueelle on
Tesoman täydennysrakentamisen yleissuunnitelmassa esitetty asumisen korttelialueita. Ratkaisu poikkeaa yleiskaavasta ja siksi yleissuunnitelmasta on tehty yleiskaavallinen tarkastelu, joka asettaa tavoitteita tarkemmalle suunnittelulle. Tarkastelussa on todettu, että suunnittelualueella on tärkeää varmistaa asuntojen suojaaminen liikennemelulta Myllypuronkadun ja Tesoman valtatien varrella sekä turvata pohjois-etelä suuntainen viherkäytävä yleissuunnitelmassa osoitetulla tavalla. 4.4.2 Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet Suunnittelun alkuvaiheessa alueelle on laadittu maaperäselvitykset (rakennettavuus ja pilaantuneet maa-ainekset), hulevesiselvitys ja meluselvitys. Kortteliratkaisuja koskevat tavoitteet ovat tarkentuneet selvitystiedon perusteella. Esirakentamisen tarve edellyttää rakentamiselta kohtuullista tehokkuutta, mutta toisaalta alueen hintataso sulkee pois mittavat rakenteelliset pysäköintiratkaisut. Pohjaveden pintataso määrittelee turvallisen perustamistason, hulevesien viivytykselle on varattava tilaa kortteleissa ja rakentaminen ei saa aiheuttaa pysyviä muutoksia pohjaveden pintatasoon. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Kaupunkirakenne ja asuntotyypit Suunnittelualueelle on esitetty Tesoman yleissuunnitelman mukaisesti kahta kortteliryhmää, joita kutsutaan Taimiston ja Tuomarinkadun alueiksi. Näistä kahdesta Taimiston alue muodostaa kaupunkimaisen reunan Myllypuronkadun ja Tesomankadun risteysalueelle. Tuomarinkadun alue puolestaan muodostaa katukuvaa Tesoman jää- ja uimahallin seudulle. Valmisteluvaiheessa asemakaavaa varten on laadittu kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa. Taimiston ja Tuomarinkadun rakennetut alueet rajautuvat molemmissa vaihtoehdoissa pääpiirteittäin samoin. Vaihtoehdossa 1 Tuomarinkadun alue on hieman pienempi kuin vaihtoehdossa 2. Vaihtoehtojen välillä on lisäksi eroja rakentamisen tavassa, katujärjestelyissä ja kevyen liikenteen reiteissä. Viheralueille on molemmissa vaihtoehdoissa esitetty tavoitteita metsän monipuolisuuden ja keskeisimpien ekologisten käytävien säilyttämiseksi. Tesomajärvenpuistosta Haukiluoman suuntaan johtavalle virkistys- ja latureitille on suunnitelmassa esitetty linjausta. Kaavan valmisteluaineistoon liittyvässä hulevesisuunnitelmassa on esitetty ratkaisuja hulevesien viivytykseen tonteilla ja yleisillä alueilla. Suunnitelmat virkistysreiteistä, virkistysalueista ja hulevesien käsittelystä tarkentuvat ehdotusvaiheessa. Molemmissa vaihtoehdoissa suunnittelun lähtöoletuksena on ollut taimiston alueella kulkevan 110 kv voimajohdon kaapelointi yleisille alueille suunnittelualueen länsi- ja pohjoisreunoille.
VAIHTOEHTO 1 Taimiston alueella on Tesoman valtatien ja Myllypuronkadun puolella kerrostalojen korttelialueet (AK), joihin viitesuunnitelmassa on esitetty viisikerroksisia lamelli- ja pistetaloja. Alueen länsireunalla, viheralueen puolella, on yksi asuinrakennusten korttelialue (A), jolle on esitetty kaupunkirivitaloja ja pienkerrostaloja. Korttelirakenne on suhteellisen avoin ja pysäköinti on järjestetty maan pinnalle pihoihin ja erillisille pysäköintialueille. Kerrostalokortteleissa tehokkuusluku on ek =0,7. Asuinrakennusten kortteleissa tehokkuusluku on ek =0,5. Tuomarinkadun alueella on neljä korttelia. Käyttötarkoitusmerkintöinä ovat kerrostalojen korttelialue (AK), asuinrakennusten korttelialue (A) ja erillispientalojen korttelialue (AO). Asuinkerrostalojen korttelissa on kaksi kahdeksankerroksista pistetaloa, jotka rajaavat katutilaa ja toimivat vastapainona uimaja jäähallien kookkaille rakennusmassoille. Asuinrakennusten korttelialueella on pienkerrostaloja ja kaksikerroksisia kaupunkirivitaloja. Erillispientalot ovat kaksikerroksisia ja omilla tonteillaan. Kerrostalokorttelissa tehokkuusluku on ek =0,8 ja asuinrakennusten kortteleissa. Erillispientalojen korttelissa tehokkuusluku on ek =0,2.
VAIHTOEHTO 2 Taimiston alueen pohjois- ja länsireunoilla on asuinkerrostalojen korttelialueet (AK), joille on esitetty pääosin viisikerroksisia lamellitaloja. Länsireunalla on asuinrakennusten korttelialue (A), jossa on kaksi- ja yksikerroksisia rivitaloja. Kerrostalokorttelien tehokkuus ek =0,7. Asuinrakennusten korttelialueen tehokkuus ek =0,2. Tuomarinkadun alueen itäreunalla on kerrostalojen korttelialue, jossa on neljä- ja viisikerroksisia lamellitaloja. Rakennukset rajaavat katutilaa Tuomarinkadulla ja uudella asuntokadulla. Korttelissa on pysäköintirakennus. Alueen länsireunalla sijaitsevalla asuinrakennusten korttelialueella on pienkerrostaloja ja kaupunkirivitaloja. Kerrostalokorttelin tehokkuus ek =0,9 ja asuinrakennusten korttelialueella tehokkuus on ek =0,3-0,4. 5.1.2 Liikenne ja pysäköinti Vaihtoehto 1 Katuverkko ja pysäköinti Taimiston alueelle johtaa uusi asuntokatu Tesoman valtatieltä. Ajoyhteys jatkuu pohjoiseen ja etelään joko katuna tai tonttien sisäisinä ajoyhteyksinä tonttijaosta riippuen. Pysäköinti on jaettu asuinrakennusten tonteille ja erillisille pysäköintitonteille (LPA). Kaikki pysäköinti on maan pinnalla.
Tuomarinkadun alueelle johtava uusi asuntokatu liittyy Tuomarinkatuun noin viidenkymmenen metrin päässä Tesoman valtatiestä. Uuden kadun kokonaispituus riippuu lopullisesta tonttijaosta. Myös tällä alueella kaikki pysäköinti on maan pinnalla, pääosin sijoitettuna asuinrakennusten tonteille. Kävelyn ja pyöräilyn reitit Pääreitti kulkee Myllypuronkadun varrelta Taimiston asuinkorttelien keskelle ja sieltä viheralueen läpi Tuomarinkadun alueelle. Reitti jatkuu uuden asuntokadun vartta Tuomarinkadulle ja siitä edelleen Tesoman valtatielle. Tesoman valtatien varrella kulkeva reitti on alueverkkotasoinen. Vaihtoehto 2 Katuverkko ja pysäköinti Kuten vaihtoehdossa 1, Taimiston alueelle johtaa uusi asuntokatu Tesoman valtatieltä. Ajoyhteys jatkuu pohjoiseen ja etelään joko katuna tai tonttien sisäisinä ajoyhteyksinä tonttijaosta riippuen. Pohjoisimmassa kerrostalokorttelissa on pysäköintirakennus, muissa kortteleissa pysäköinti on maan pinnalla. Tuomarinkadun alueen liikenne johdetaan uudelle asuntokadulle Tesoman uima- ja jäähallin pysäköintialueen tuntumasta. Kerrostalokorttelissa olevalle pysäköintirakennukselle on osoitettu oma liittymä Tuomarinkadulta, noin viidenkymmenen metrin päässä Tesoman valtatiestä. Kävelyn ja pyöräilyn reitit Pääreitti kulkee Tesoman valtatien varrella ja uusien korttelien sisäiset reitit ovat lähiverkkotasoisia. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Hanke tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitetta. Täydennysrakentaminen liittyy elinympäristön laatuun siten, että uusi asutus palveluiden ja joukkoliikenteen vaikutuspiirissä vahvistaa niiden toimintaedellytyksiä. Lisäksi uudet asunnot tuovat monipuolisuutta asuntotarjontaan olemassa olevissa kaupunginosissa. Täydennysrakentaminen sovitetaan Ikurin ja Tesomajärven kaupunginosien olemassa olevaan ympäristöön siten, että huomioidaan luontoon, maisemaan ja virkistykseen liittyvät keskeiset arvot. 5.3 Aluevaraukset ja tekninen huolto 5.3.1 Korttelialueet Kaavoitettava pinta-ala on n. 11 ha. Rakennusoikeus / Vaihtoehto 1: AK 16 490 k-m² / n. 330 asuntoa A 10 250 k-m² / n. 200 asuntoa AO 1000 k-m² / 5 asuntoa Yhteensä 27 740 k-m² / n. 535 asuntoa
Rakennusoikeus / Vaihtoehto 2: AK 22 950 k-m² / n. 460 asuntoa A 3 850 k-m² / n. 80 asuntoa Yhteensä 27 300 k-m² / n. 550 asuntoa Pysäköinnin mitoituksena on kerrostalojen ja kaupunkirivitalojen osalta yksi autopaikka 100 kerrosneliömetriä kohti ja pientaloissa 2 autopaikkaa asuntoa kohti. 5.3.2 Yleiset alueet Viheralueet Suunnittelualueen eteläosassa on tavoitteena säilyttää monipuolinen puusto. Taimiston länsiosan rakentamaton alue kehitetään istutuksin metsäiseksi vyöhykkeeksi. Tesoman valtatien ja jäähallin pysäköintialueen reunoilla kehitetään suojaviheraluetta. Kaavaehdotusta laadittaessa harkitaan, onko tarpeen laatia viheryleissuunnitelma, jossa esitetään kulkuväylien käsittely, kasvillisuuden istutus-, suojeluja hoitotoimenpiteet sekä toimenpiteet lisääntyvän kulutuksen aiheuttamien haittojen minimoimiseksi. Katualueet ja tekninen huolto Molemmissa vaihtoehdoissa tarvitaan uudet asuntokadut sekä Taimiston että Tuomarinkadun alueelle. Toteutusta ohjaamaan laaditaan katuyleissuunnitelma. Yhdyskuntateknisen huollon alueet Tarve yhdyskuntateknisen huollon alueisiin arvioidaan ehdotusvaiheessa. Vesihuolto Kiinteistöt liitetään kaupungin vesihuoltoverkostoon. Jäteveden runkoviemärit toteutetaan pääosin viettoviemäreillä, tarvittaessa pumppaamoilla. Vesihuollon yleissuunnittelun tarve arvioidaan ehdotusvaiheessa. Alueelle toteutetaan hulevesiviemäröinti. Hulevesijärjestelmä Hulevesijärjestelyt toteutetaan hulevesisuunnitelman mukaisesti. Hulevesisuunnitelma on selostuksen liitteenä. Suunnittelualueen länsiosaan yleisille alueille toteutetaan erillisen suunnitelman mukaisesti hulevesipainanne. Energiahuolto
Korttelien kerrostalojen ja mahdollisesti muidenkin tehokkaammin rakennettujen osien on mahdollista liittyä kaukolämpöverkkoon, maalämmön ja muiden energiamuotojen käyttömahdollisuudet selviävät jatkosuunnittelussa. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ekologinen kestävyys Biologinen monimuotoisuus Virkistysalueiden luominen ja säilyttäminen Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksessä 2008 suunnittelualueen merkittäviin viherverkon kohteisiin luettiin Tohloppi-järven ympäristö, Tesoman ja Haukiluoman viheryhteys sekä Myllypuron ympäristö. Tesoman yleissuunnitelmatyön yhteydessä tehty ympäristö- ja maisemaselvitys antaa suosituksia säilytettävistä ja kehitettävistä viheralueista ja yhteyksistä. Keskeisimpänä säilytettävänä viheralueena on nostettu esiin Tesomajärven-Tohloppijärven keskuspuisto. Viheryhteyksistä keskeisin on Myllypurosta Haukiluoman metsäselänteelle Tesomajärven kautta johtava yhteys. Luonnonsuojelulain mukaiset suojellut luontotyypit ja metsälakikohteet Suunnittelualueelta ei ole löytynyt luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Täydennysrakentaminen sijoittuu Myllypuron valuma-alueelle. Myllypuro on Natura-2000 alue. Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueista on tehty Natura-arviointi. Arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen Tesoman luontoarvoja on kartoitettu yleissuunnittelualueen luontoselvityksessä vuonna 2011 (Virtanen ja Yrjölä). Luontoselvityksessä arvokohteiksi on tunnistettu uhanalaisuusluokituksen mukaiset luontotyypit ja metsälaissa mainittujen arvokkaiden elinympäristöjen kaltaiset kohteet. Uimahallilta koilliseen sijaitseva, mäntyä ja hieskoivua kasvava räme (kuvio 53) on suositeltu säilytettäväksi. Suunnitelman mukaisen rakentamisen myötä räme menetetään. Myllypuronkadun ja kaupungin taimiston eteläpuolella sijaitseva kosteapohjainen kuusimetsälaikku (kuvio 52), jonka säilyttämistä luontoselvityksessä on suositeltu, on mahdollista säilyttää. Uusi rakentaminen sijoittuu liito-oravan kulkureittien tuntumaan etenkin Tesomajärven itäpuolella ja uimahallin pohjoispuolella. Kulkureitit on suunnittelussa pyritty huomioimaan puustoa säästämällä. Arvokkaiden lajien elinympäristöt / elinpiiri Suunnitelmassa on säilytetty liito-oravien keskeisimmät kulkureitit ja esitetty tavoite pohjois-etelä- suuntaisen reitin parantamisesta metsittämällä.
Ekologiset käytävät Etelä-pohjois suuntainen ekologinen yhteys kapenee, mutta säilyy. Viheralueen leveys on kuudestakymmenestä sataan metriä. Taimiston alueella suunnitelmassa esitetään yhteyden kehittämistä puuston istutuksin. Uimahallin pohjoispuolella liito-oravalle sopivaa ekologista käytävää voidaan kehittää esimerkiksi reuna-alueen puustoa koulimalla jo ennen rakentamista. Veden kulku luonnossa Lähtökohtana suunnittelualueella on Tampereen kaupungin hulevesiohjelman ja Tesoman yleissuunnitelmaa varten tehdyn hulevesisuunnitelman mukaisesti hulevesivirtaamien pysyminen nykyisellään. Hulevesisuunnitelmassa tullaan esittämään suositukset korttelialueita koskevalle hulevesien viivytysvaatimukselle ja nämä liitetään kaavamääräyksiin ehdotusvaiheessa. Asemakaavassa tullaan edellyttämään, ettei rakentaminen saa aiheuttaa pohjaveden pintatasoon pysyvää muutosta. Luonnonvarat Metsien ja puuston säilyminen Mikäli kaikki asemakaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu, metsän määrä suunnittelualueella vähenee noin 3,2 ha. Metsitettäväksi on osoitettu noin 1 ha kaupungin taimistoa suunnittelualueen pohjoisosassa. Kiviainesten säilyminen (sora ja kalliot) Suunnittelualueen kalliopinta on yli 10 m maan pintaa alempana, joten louhintatarvetta ei ole. Suunnittelualueella ei ole soraesiintymiä. Päästöt Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmanlaadun parantaminen Tiivis yhdyskuntarakenne mahdollistaa kaukolämmön käytön ja tehokkaan joukkoliikenteen. Yhdyskuntarakenteen tiiviys vähentää liikkumistarvetta ja suuntaa liikkumista kävelyyn ja pyöräilyyn. Päästöjen määrän vähentäminen vesistöön ja maaperään Suunnittelualueella tullaan esittämään tonttikohtaiset hulevesien viivytysvaatimukset. Hulevesiä viivytetään myös yleisillä alueilla. Puoliläpäisevien pintamateriaalien suosiminen korttelialueilla edistää hulevesien suodattumista maakerrosten läpi. Täydennysrakentaminen toimenpiteenä lisää vesistöjen kuormitusta. Pohjavesiin ja vesistöihin kohdistuvien päästöjen ennaltaehkäisy Hulevesien viivyttäminen tonteilla vähentää veden mukana kulkeutuvia epäpuhtauksia. Pohjaveden pinnan pysyvä laskeminen rakennettavilla korttelialueilla on kielletty. Asemakaavassa esitetään laatuvaatimukset täytöissä käytettävälle maa-ainekselle, joka voi joutua kosketukseen pohjaveden kanssa. Näin pyritään estämään orgaanisen aineksen huuhtoutuminen ja pohjaveden muutokset kemiallisten prosessien kautta. Maankäytön ekologiset ratkaisut Asuinalueen ekotehokkuus Haukiluoman yleissuunnitelman yhteydessä tehdyn ekotehokkuusselvityksen (Sito, 2013) perusteella täydennysrakentaminen parantaa asuinalueen ekotehokkuutta.
Ilmastonmuutokseen varautuminen Täydennysrakentaminen lisää läpäisemättömien pintojen määrää. Suunnitelmassa tullaan esittämään suositus läpäisemättömien pintamateriaalien välttämisestä. Hulevesien viivyttäminen tonteilla pienentää huippuvirtaamia rankkasateilla. Korttelialueille on esitetty tilavarauksia hulevesien viivytykseen ja johtamiseen tarkoitetuille painanteille. Sosiaalinen kestävyys Osallistuminen Osallistuminen ja vuorovaikutus Ennen asemakaavahankkeen käynnistymistä, Tesoman yleissuunnitelmaa laadittaessa, alueen asukkaille on järjestetty työpajatyöskentelyjä, asukasiltoja ja esittelytilaisuus. Asemakaavan 8539 osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Tampereen kaupungin verkkosivuilla ja palvelupiste Frenckellissä. Osalliset ovat voineet jättää palautetta kirjaamon kautta. Suunnittelijoihin on myös voinut ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti ja sopia tapaamisia. Alueen sosiaalinen luonne Alueen ominaispiirteiden tunnistaminen (huomioon ottaminen ja korostaminen) ja paikallisidentiteetin muodostaminen Tesoman ominaispiirteistä on saatu tietoa asukkailta työpajatyöskentelyn kautta ja erilaisissa tutkimushankkeissa. Tesoman yleissuunnittelu- ja asemakaavoitushankkeissa on tehty yhteistyötä Oma Tesoma- hankkeen kanssa. Alueella on aktiivinen asuinalueyhdistys, Tesoma-seura. Rakennettu ympäristö vaikuttaa tesomalaiseen paikallisidentiteettiin. Pienempiin korttelikokonaisuuksiin (esimerkiksi Virontörmä, Ristikukkula) kiinnittyvät alueidentiteetit muodostavat osan tesomalaisuutta. Ikurin pientaloalueella on oma, perinteisen tamperelaisen pientaloalueen identiteetti. Alueella toimii Ikuri-Haukiluoman omakotiyhdistys. Omina kokonaisuuksinaan hahmottuvat, viheralueiden reunustamat uudet asuinalueet voivat saada oman alueidentiteettinsä ja liittyä osaksi olemassa olevaa asuinkorttelien tilkkutäkkiä. Asemakaavan luomat mahdollisuudet laadukkaampaan elinympäristöön Asemakaavan mukaisesti on mahdollista rakentaa suunnittelualueelle uusia, laadukkaita asuntoja ja monipuolistaa alueen kaupunkikuvaa. Asemakaavassa on esitetty tavoitteita kevyen liikenteen yhteyksien ja virkistysreittien kehittämisestä. Olennaiset väestöryhmät ja niiden tarpeiden tunnistaminen Suunnittelualueen lähikaupunginosissa on paljon ikääntyviä asukkaita. Etenkin 1970-luvulla rakennetuilla alueilla asukkaiden ikäjakauma painottuu ikäihmisiin. Täydennysrakentamisen myötä alueelle voi syntyä uusia moderneja pienasuntoja, jotka parantavat mahdollisuuksia asua omalla tutulla asuinalueella vielä silloinkin, kun toimintakyky vähenee. Pientalotyyppinen asuminen ja uudet kerrostalot korttelipihoineen voivat vastata lapsiperheiden tarpeisiin.
Uudet ja parannettavat kevyen liikenteen yhteydet palvelevat erityisesti ikäihmisiä ja lapsiperheitä. Asuntotarjonnan monipuolisuus ja alueen elinkaari Asuntojen hallintamuodot ovat verraten sekoittuneet. Vuokra-asumista on paljon kerrostalokortteleissa Käräjätörmällä, Virontörmällä ja Tesomankadun eteläpuolella. (Järnefelt, 2012) Asemakaavassa on esitetty mahdollisuuksia monen tyyppiseen asuntorakentamiseen. Ikääntyneiden ja liikuntaesteisten käyttöön voidaan rakentaa hissillisiä kerrostaloasuntoja palveluiden tuntumaan. Mahdollisuudet kohtaamiseen Asukasmäärän ja reittien lisääntyminen sekä kaupunkitilan jäsentely luovat uusia mahdollisuuksia kohtaamiseen. Rakentamisen toisi asukkaita liikuntapalvelujen ääreen ja lisäisi siten toimintojen sekoittuneisuutta. Toiminnallisuus ja turvallisuus Paikallisten palveluiden saatavuus Asemakaavan mukainen rakentaminen tukee paikallisten palveluiden säilymistä. Lähipalveluiden saavutettavuus Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen parantaa lähipalveluiden saavutettavuutta. Ympäristön turvallisuus Koulureittien toimivuuteen ja turvallisuuteen on kiinnitetty suunnittelussa erityishuomiota. Lisääntynyt virkistysreittien käyttäjämäärä voi osaltaan luoda turvallisuuden tuntua ulkoilualueilla. Esteettömyys Uusien asuntojen rakentaminen lisää alueen esteettömien asuntojen määrää. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat asukaspohjan lisääntymisen myötä. Asemakaavoitettava alue sijoittuu Tampereen joukkoliikennevyöhykkeelle. Kevyt liikenne Asemakaavoitettava alue on suunniteltu osana laajempaa kävelyn ja pyöräilyn reittiverkostoa. Talvikunnossapidettävät ja valaistut kevyen liikenteen yhteydet Tesomalta Haukiluoman ja Ikurin suuntiin parantavat koulumatkojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Kaupunkirakenteen hierarkia ja kaupunkitilan mittakaava Tesoman ja Ikurin alueita leimaa rakennettujen ja rakentamattomien alueiden vaihtelu. Tämä on keskeisenä periaatteena myös asemakaavan 8539 suunnitteluratkaisuissa. Suunnitelmassa on esitetty suurten katujen ja rakennusten tuntumaan kookkaampia rakennusmassoja. Korttelien sisäosissa ja viheralueen tuntumassa rakentaminen on pienimuotoisempaa.
Terveellisyys Ympäristömelun ja tärinän hallinta Yleissuunnitelmassa ei osoiteta ympäristömelua tuottavia käyttötarkoituksia. Uusilla korttelialueilla katujen varrelle sijoittuva tehokas rakentaminen ja täydentävät rakenteet (kuten kytketyt parvekkeet) mahdollistavat melulta suojatut oleskelu- ja piha-alueet. Hiljaisten alueiden säilyminen Tesoman hiljaisille alueille (Tampereen meluselvitys 2012) ei osoiteta melua tuottavia toimintoja tai vilkkaita liikenneväyliä. Kulttuurinen kestävyys Kaupunkikuva ja maisema Kaupunkikuva Tesoman keskustan kaupallisissa kortteleissa kaupunkikuva on nykyisellään heikosti jäsentynyt ja maisemaa hallitsevat pysäköintialueet. Yleissuunnitelmassa esitetty olevien korttelien täydennysrakentaminen sijoittuu lähinnä 1970-luvulla rakennetuille alueille. Uusien rakennusten sijainteja harkittaessa on pyritty säilyttämään rakentamisajankohdalle tyypillistä kaupunkikuvan ilmavuutta. Kokonaan uudet korttelit mahdollistavat omaleimaisten alueiden suunnittelun monipuolistamaan Tesoman alueen rakennettua ympäristöä. Kaupunkimaiseman ajallisen kerrostuman ilmentäminen Yleissuunnittelualueelle on laadittu rakennetun ympäristön inventointi vuonna 2010 (Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen). Suunnittelualueella ei ole inventoituja kohteita. Suunnittelualueen rakennettu ympäristö tulee muodostamaan oman ajallisen kerrostumansa ympäröivien alueiden rinnalle. Maisemarakenteen vaaliminen Tesoman alueella maisemarakenteen äärialueet on jätetty rakentamatta ja niinpä viherverkon perusrunko muodostuu laaksojen alavimmista alueista ja selänteiden lakialueista. Ikurin pientaloalue on rakentunut pääosin entisille peltoalueille. Laaksometsään esitetty Tuomarinkadun alue muodostaa tässä mielessä poikkeuksen ympäristössään. Taimiston alue on entistä peltoa ja vastaa siten läheisten Ikurin ja Käräjätörmän tapaa sijoittua maisemarakenteeseen. Kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen vaaliminen ja muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei ole arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai muinaisjäännöksiä. Maankäytön ratkaisut rakennetussa ympäristössä Avoin tai metsäinen kaupunkitila muuttuu rakennettavilla alueilla paikoitellen selkeästi rakennusten rajaamaksi.