Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (KSSHP) Keski-Suomen Uusi sairaala hanke Rahoitusvaihtoehtojen esittely 11.5.2011
Sisältö 1. Keski-Suomen keskussairaalan uudet tilat, KSSHP:n vaihtoehdot 2. Toteutusmallien välisen vertailuprosessin kuvaus 3. Alustavia selvityksen perusteella saatuja tuloksia 4. Johtopäätökset ja suositus jatkotoimenpiteistä 2
Uusi Keski-Suomen keskussairaala Uusi sairaala -hankkeessa rakennetaan uudet toimitilat Keski-Suomen keskussairaalalle Vaihtoehtoja uusien tilojen toteuttamiseen ovat mm. seuraavat: Nykyisen Keski-Suomen keskussairaalan alueelle rakennetaan uutta sairaalatilaa sekä vapautetaan nykyistä toimitilaa myytäväksi Nykyisen Keski-Suomen keskussairaalan alueen tilat myydään kokonaisuudessaan ja keskussairaala rakennetaan kokonaan uudelle tontille Uusien sairaalatilojen investoinnin mittakaava on valittavasta kehitysvaihtoehdosta riippuen seuraava: Investointikustannus koko sairaalahankkeelle n. 260 Meur (1/2011 hintatasossa) Uuden kokonaisuuden pinta-alaksi on oletettu yhteensä n. 75 000 kpam 2 (KSSHP:n tämänhetkinen arvio 60 000 75 000 kpam2) Uusien investointien merkittävänä perusteluna on innovatiivisten suunitteluratkaisujen kautta sairaalan käyttömenoissa saatavat toiminnalliset säästöt Sairaalan toiminnan harjoittamisen kulut ovat vuositasolla noin 220 Meur Nykyinen Keski-Suomen keskussairaala (www.ksshp.fi) 6 7 10 1 5 2 4 3 8 9 Vaihtoehtona uusien tilojen toteuttamiselle on toiminnan jatkaminen nykyisissä tiloissa ja välttämättömien peruskorjausten toteuttaminen Tarvittavien peruskorjausten määräksi on arvioitu noin 60 Meur (1/2011 hintatasossa) Päädyttäessä tähän vaihtoehtoon, mahdolliset innovatiivisten suunnitteluratkaisujen kautta saatavia toiminnallisia säästöjä ei ole mahdollista saavuttaa 1. Päärakennus 2. Sädesairaala 3. Rakennus 3 (hankintatoimisto, henkilöstöratkaisut, tekninen toimisto, Tieto- ja viestintätekniikan liikelaitos, MediKes 4. Rakennus 4 (lasten toimintaterapia, lastenneurologina ja foniatrian poliklinikka) 5. Rakennus 5 (kuntoutumispoliklinikka, lastenneurologian ja foniatrian päiväyksikkö, lastenpsykiatrian poliklinikka, nuorisopsykiatrian poliklinikka, psykiatrian poliklinikka) 6. Rakennus 6 (Hammas-, suu- ja leukakirurgia, Talousosasto, Keskushallinto) 7. Rakennus 16 (Kliininen neurofysiologia) 8. Rakennus 2 (aluehuolto, kiinteistötekniikka, LVI- ja konetekniikka, pesula) 9. Pysäköintitalo 10. Kukkumäentie 24 (koulutusyksikkö, potilaskoti, Vanhuspsykiatria) 3
Toteutusmallien välisen vertailuprosessin kuvaus 1. Vaihtoehtoiset rahoitus- ja toteutusmallit 2. Hankeen lähtökohtien määrittely 3. Hankeen riskien arviointi 4. Vaihtoehtoisten rahoitus- ja toteutusmallien analysointi 5. Johtopäätökset Vaihtoehtoisten rahoitus- ja toteutusmallien kuvaaminen, niiden ominainen vastuunjako, edut ja haitat Toteutusmallikohtaisten laskelmien laatiminen Hankekohtaiset ja markkinatekijät KSSHP:n taloudelliset ja toiminnalliset toteutusmallille asetettavat tavoitteet ja reunaehdot Keskeisten riskien tunnistaminen Rahoituksen taloudelliset vaikutukset Riskien jaon toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset Toimintamallien toiminnallisten hyötyjen vertailu KSSHP:n tavoitteiden ja reunaehtojen täyttyminen Vaihtoehtoisten rahoitus- ja toteutusmallien arviointi ja suositukset 4
Investointivaihe Käyttövaihe Valmisteluvaihe Toteutusmallien välisen vertailuprosessin kuvaus KSSHP:n tavoitteet 1/2 Tavoitekohta Tarkempi kuvaus Tavoitekohta Tarkempi kuvaus Valmistelun nopea läpivienti ja hankkeen nopea aloittaminen Suunnitteluvapauden salliminen Kustannuspitävyys Halukkuus hyödyntää luottokelpoisuutta hankinnassa Rahoitusvastuun ulkoistaminen Aikataulupitävyys Mikäli hankkeella on erityisen kiire, esimerkiksi vaaditun tilan täydellinen puute tai homevahinkojen aiheuttama käyttökelvottomuus ilman väistötiloja, voi olla erityisen tärkeää että hanke saadaan käynnistettyä mahdollisimman nopeasti. Halutaanko tarjoajille antaa suunnitteluvapauksia, jotka mahdollistavat kustannussäästöjä ja mahdolillisia innovaatioita? Onko hyväksytty investointikustannus kiinteä vai ollaanko investointi-kustannuksessa valmiita joustamaan investointijakson alettua? Halutaanko tilaajan luottoluokitusta hyödyntää hankkeen toteutuksessa? Rahoituksen ulkopuolisuus välttämättömyys (esim. budjetin riittämättömyyden vuoksi). Hanke ei saa rasittaa tietyn vuoden budjettia. On tärkeää että hanke saadaan valmiiksi määrättyyn ajankohtaan mennessä. Kiinteistöpalveluiden liittäminen hankintakokonaisuuteen Halukkuus itse kilpailuttaa hoito ja ylläpito Tiloista maksettavan maksun sitominen tilojen palvelutasoon Tiloista maksettavan maksun sitominen tilojen käytettävyyteen Ulkopuolisten tulojen mahdollistaminen Hyötyjen ja kustannusten samanaikaisuus Kustannusten läpinäkyvyys Toteuttaja voi sovittaa palvelut tilaan jo tilan suunnitteluvaiheessa ja ylläpitokustannukset mahdollisesti laskevat. Samalla palveluiden kilpailuttaminen kuitenkin vaikeutuu. Hoito ja ylläpito halutaan kilpailuttaa omatoimisesti. Halutaan luoda mekanismi, jossa tiloista maksetaan tilojen palvelutason mukaisesti Halutaan luoda mekanismi, jossa tiloista maksetaan tilojen käytettävyyden mukaisesti Toteutusmalli mahdollistaa joustavuudellaan ulkopuolisten tulojen syntymisen. Halutaanko että pääoma- ja ylläpitokustannukset syntyvät yhtäaikaisesti hyötyjen kanssa. On tärkeää, että kustannukset voidaan kohdistaa hankkeelle läpinäkyvästi. Investoinnin taseen ulkopuolisuus Omistuksen joustavuus On tärkeää että hankeen investointi saadaan oman taseen ulkopuoliseksi esimerkiksi budjettiraamien tai toimintapolitiikan vuoksi. Onko kiinteistön omistus järjetettävissä joustavasti ja käyttövaiheen aikana. 5
Hankekohtaiset tekijät Luopumisvaihe Toteutusmallien välisen vertailuprosessin kuvaus KSSHP:n tavoitteet 2/2 Tavoitekohta Tarkempi kuvaus Taloudellinen jäännösarvo / käyttöarvo On tärkeää, että kiinteistöllä on ennakkoon tiedossa olevan tasoinen käyttöarvoa tarkastelujakson päättyessä. Investoinnin taseen ulkopuolisuus On tärkeää että hankeen investointi saadaan oman taseen ulkopuoliseksi esimerkiksi budjettiraamien tai toimintapolitiikan vuoksi. Omistuksen joustavuus Onko kiinteistön omistus järjetettävissä joustavasti ja käyttövaiheen aikana. Tilan soveltuvuus/ muunneltavuus eri käyttötarkoituksiin Tuki - vai ydinpalvelu Käyttöarvo/Taloudellinen arvo 25 vuoden kuluttua Hankkeen mahdollisuudet (sivu)tuloihin Tilojen käyttötarkoituksen muuntokelpoisuus? Nähdäänkö hankkeen liittyvän omiin ydintehtäviin, vai tukipalveluihin jotka mahdollistavat ydintehtävän hoidon? Arvio alueen/ tilatyypin kehityksestä Sisältyykö hankkeeseen elementtejä joista voitaisiin periä sivu-/lisätuloja? 6
Toteutusmallien välisen vertailuprosessin kuvaus Taloudellinen vertailu 1/2 Toteutusmallien välinen taloudellinen vertailuprosessi koostuu viidestä osiosta, joista ensimmäinen on kuvattu tällä sivulla ja neljä seuraavaa seuraavalla sivulla Osio 1 : Rakennetaan taloudellinen malli kustakin toteutusmallista sovituilla oletuksilla. Taloudellinen malli, eli peruskustannusarvio koostuu seuraavista osioista: Rakentamisvaihe Jakson pituus on 6 vuotta. Rakentamisvaiheessa mallinnetaan projektin vaiheiden mukaista investointikustannusarvion mukaista pääoman sitoutumista projektiin, arvioidaan kustannustason nousun vaikutusta sekä lasketaan rakentamisen aikaista korkokustannusta. Edelliset tekijät huomioiden saadaan laskettua hankkeen ylläpitojaksolle rahoitettava kokonaisinvestointikustannus. Ylläpitojakson pääomakustannukset Jakson pituus 25. Pääomakustannusosiossa lasketaan hankkeen rakentamisvaiheen jälkeen määritellylle ylläpitojaksolle eri toteutusmalleissa koituvat rahoituskustannukset, jotka koostuvat maksettavista koroista, pääoman lyhennyksistä Ylläpitojakson operointikustannukset Jakson pituus 25 vuotta. Ylläpitojakson operointikustannukset arvioidaan hankkeen ylläpitojakson jokaiselle vuodelle hankkeen neliömäärään perustuen ja ne ovat toteutusmallien peruskustannusarviossa samat. Osion 1 jälkeen seuraavissa osioissa lisätään toteutusmallikohtaisesti hankkeen peruskustannusarvioon hankkeen riskien odotusarvoiset kustannukset, jotka toteutusmallikohtaisen vastuunjaon mukaisesti jäävät KSSHP:n vastuulle maksettavaksi. 7
Riskit vastuunjako Osio 2: Riskien tunnistaminen ja vastuunjaon määrittäminen kunkin toteutusmallin osalta. Riskien osalta käytetään vastaavissa hankkeissa määriteltyjä riskejä, jotka on jaoteltu valmistelujakson, investointijakson sekä ylläpitojakson aikaisiin riskeihin. Toteutusmallien välisen vertailuprosessin kuvaus Taloudellinen vertailu 2/2 Toimintamalli X Tilaaja Palveluntarjoaja Valmistelujakson aikaiset riskit 1 Hankkeen kokonaispalvelun kilpailutus 100 % 0 % 2 Hankkeen rahoituksen kilpailutus 100 % 0 % 3 Suunnitteluratkaisun kustannus 100 % 0 % 4 Suunnittelun laatu 95 % 5 % 5 Lähtötietoriski 95 % 5 % Investointijakson aikaiset riskit 6 Rakennustöiden valmistelu, aikataulutus ja suorittaminen 90 % 10 % 7 Rakennustöiden rahoitus 100 % 0 % 8 Vastapuoliriski - rakennusyhtiö 100 % 0 % 9 Rakentamisen kustannus - negatiivinen riski 0 % 100 % Rakentamisen kustannus - positiivinen riski 0 % 100 % 10 Rakentamisen lisätyöt 100 % 0 % 11 Rakentamisen laatu 95 % 5 % 12 Ympäristövaikutukset 100 % 0 % Ylläpitojakson aikaiset riskit 13 Tilaajan toimintaan/kysyntään liittyvät riskit 100 % 0 % 14 Sopimuskohteiden soveltuvuus kokonaispalvelun tuottamiseen 100 % 0 % 15 Kohteiden tilojen käytettävyys 100 % 0 % 16 Kokonaispalvelun tuotantokustannukset - kiinteistöpalvelut 100 % 0 % Kokonaispalvelun tuotantokustannukset - kiinteistöpalvelut 100 % 0 % 17 Kokonaispalvelun tuotantokustannukset - energiakustannukset 100 % 0 % Kokonaispalvelun tuotantokustannukset - energiakustannukset 100 % 0 % 18 Tilojen rakenne ja varustustasovaatimusten muutokset 100 % 0 % 19 Lakimuutokset - negatiivinen riski 100 % 0 % Lakimuutokset - positiivinen riski 100 % 0 % 20 Vakuutukset 100 % 0 % 21 Korkotaso 100 % 0 % 22 Tekninen jäännösarvo 100 % 0 % 23 Rahoituksen jäännösarvo 100 % 0 % Osio 3: Riskien kustannusten ja todennäköisyyksien arviointi on tehty perustuen aikaisemmissa hankkeissa saatuihin arvioihin, jonka jälkeen riskien odotusarvoiset kustannukset analysoidaan Monte-Carlo-simulaatiomallinnuksella Oman toteutuksen peruskustannusarvio Tilaajalle jäävät riskit Toteutusmallin I kustannusarvio Tilaajalle jäävät riskit Toteutusmallin II kustannusarvio Tilaajalle jäävät riskit Toteutusmallin III kustannusarvio Tilaajalle jäävät riskit Osio 4: Riskien odotusarvoisten kustannusten allokointi toteutusmallikohtaisen vastuunjaon mukaisesti toteutusmallin kustannusarvioon Toteutusmallin I kustannusarvio Tilaajalle jäävät riskit Toteutusmalli I Mahdolliselle palveluntuottajalle siirretyt riskit hinnoiteltu toteutusmallin kustannusarvioon Toteutusmalli I Osio 5: Toteutusmalleista edullisimman tunnistaminen, kun toteutusmallien kustannusarviot ja riskien kustannukset on yhdistetty. Tilaajan oma toteutus Toteutusmalli I Toteutusmalli II Toteutusmalli III 8
Toteutusmallin kustannusten nykyarvo (miljoonaa euroa) Halvempi Toteutusmallien välisen vertailuprosessin lopputulos Tavoitteiden täyttymisen ja taloudellisen vertailun yhdistäminen Selvityksessä pisteytettyjen tavoitteiden täyttyminen 375 0 1 2 3 4 5 400 425 Kustakin toteutusmallista on esitetty kustannusten vaihteluväli riippuen riskien realisoitumisen vakavuusasteesta 450 Paremmin KSSHP:n tavoitteet täyttävä 475 KSSHP:n kiinteistöyhtiö & elinkaarimalli Oma tase Palveluntuottajan projektiyhtiö & elinkaarimalli KSSHP:n kiinteistöyhtiö & allianssimalli 9
Taloudellinen tarkastelu KSSHP:n uusi sairaala - hankkeesta KSSHP:lla on Keski-Suomen keskussairaalan tilojen osalta mahdollisuutena: Jatkaa toimintaa nykyisissä tiloissa siten, että tiloihin toteutetaan tarvittavat peruskorjausinvestoinnit (0-vaihtoehto Toteuttaa uudisinvestointi, jossa rakennetaan sairaalalle kokonaan uudet tilat (uudisinvestointivaihtoehto) Toteutetussa selvityksessä 0-vaihtoehto ja uudisinvestointivaihtoehdot on pyritty saattamaan vertailukelpoisiksi keskenään taloudellisessa mielessä ja tämän jälkeen laskemaan kummankin vaihtoehdon aiheuttamat keskimääräiset vuositason kustannukset (pääoma- ja ylläpitokustannukset) 25 vuoden tarkasteltavalle ylläpitojaksolle Uudisinvestointivaihtoehdon eri toteutusmallien välillä on tehty myös riskien kustannusten tarkastelu, jota ei ole huomioitu tässä esitettävässä vertailussa 0-vaihtoehdon osalta on tehty seuraavat oletukset: Investointijakso (4 vuotta) Nykyiset tilat peruskorjataan aikavälillä 1/2012-12/2015 Peruskorjausinvestointien tarpeen yhteismääräksi on KSSHP:n tekninen toimi arvioinut 60 Meur (1/2011 hintatasossa, investointien sisältö kuvattu seuraavalla kalvolla) Investoinnit rahoitetaan KSSHP:n ottamalla taselainalla Ylläpitojakso (25 vuotta) Tarkasteltu ylläpitojakso 1/2016-12/2040 Kiinteistön pääomakulut muodostuvat investointia varten otetun taselainan koroista ja lyhennyksistä (keskimäärin 4,5 Meur vuodessa) Kiinteistön ylläpitokulut muodostuvat kiinteistön pinta-alaoletuksena käytettävän 75 000 kpam 2 ylläpidosta (14,6 /m2/kkm = 13,1 Meur/vuosi), johon lisätään 2,00 %:n vuositason inflaatiokehitys Yhteensä vuositason kustannukset ovat siis (4,5 Meur/vuosi (PO-kulut) + 19,2 Meur/vuosi (YP-kulut inflaation kanssa) = 23,7 Meur / vuosi Uudisinvestointivaihtoehdon osalta on tehty seuraavat oletukset: Investointijakso (6 vuotta) Uudet tilat rakennetaan aikavälillä 1/2012-12/2017 Uudisinvestoinnin suuruudeksi on arvioitu 260 Meur (1/2011 hintatasossa) Investoinnit rahoitetaan toteutusmallista riippuen eri rakenteilla Ylläpitojakso (25 vuotta) Tarkasteltu ylläpitojakso 1/2018-12/2042 Kiinteistön pääomakulut muodostuvat investointia varten otetun rahoituksen (vaihtelee toteutusmallista riippuen) koroista ja lyhennyksistä (keskimäärin 12,6-15,4 Meur vuodessa) Kiinteistön ylläpitokulut muodostuvat kiinteistön pinta-alaoletuksena käytettävän 75 000 kpam 2 ylläpidosta (14,6 /m2/kkm = 13,1 Meur/vuosi), johon lisätään 2,00 %:n vuositason inflaatiokehitys Yhteensä vuositason kustannukset ovat siis (12,6-15,4 Meur/vuosi (POkulut) + 20,0 Meur/vuosi (YP-kulut inflaation kanssa) = 32,6-35,4 Meur/vuosi = > keskiarvo 33,4 Meur/vuosi 10
Taloudellinen tarkastelu KSSHP:n uusi sairaala - hankkeesta 0-vaihtoehdon peruskorjausinvestointien sisällön kuvaus: Leikkaussaliosaston osittainen uudistaminen Leikkaussaliosastojen 2-3 yhdistäminen Muutaman uuden leikkaussalin rakentaminen Vastasyntyneiden osaston korjaaminen Synnytysosaston tilojen muokkaaminen Välinehuollon tilojen uusiminen kokonaan Vaativan hoidon yksikön perustaminen ja sen vaatimat tilojen uudelleenjärjestelyt Uuden toimistorakennuksen rakentaminen Nykyisellään toimistotiloja viidessä eri rakennuksessa 11
Uudisinvestoinnilla saavutettavissa olevat toiminnan tehostamishyödyt 1/2 Toteuttamalla Keski-Suomen keskussairaala uudisinvestointina, aiheutuu siitä toteutetun selvityksen laskelmien perusteella toteutusmallista riippuen 32,6 35,4 Meur vuotuiset pääoma- ja ylläpitokustannukset Mikäli päädytään toiminnan jatkamiseen nykyisissä tiloissa ja peruskorjaukseen (0- vaihtoehto) ovat pääoma- ja ylläpitokustannukset vuositasolla noin 23,7 Meur Toteuttamalla Keski-Suomen keskussairaala uudisinvestointina voidaan innovatiivisten suunnitteluratkaisujen kautta vaikuttaa myös huomattavasti kiinteistön pääoma- ja ylläpitokuluja suurempaan kuluerään, eli Keski-Suomen keskussairaalan toiminnan harjoittamisen kuluihin, jotka ovat noin 220 Meur vuodessa Esimerkkinä sairaalan logistiikan suunnitteluratkaisut voivat johtaa merkittäviin kustannussäästöihin Uudisinvestoinnin on laskelmissa todettu siis olevan vuositasolla noin 9,7 Meur peruskorjausvaihtoehtoa kalliimpi Koska uudisinvestoinnin hankintavaiheessa pystytään painottamaan innovatiivista suunnittelua huomattavasti peruskorjausta enemmän, voivat tätä kautta mahdollisesti saavutettavissa olevat toiminnalliset kustannussäästöt lopulta tehdä uudisinvestoinnista KSSHP:n kannalta koko toiminnan näkökulmasta 0-vaihtoehtoa edullisemman ratkaisun 12
miljoonaa euroa Uudisinvestoinnilla saavutettavissa olevat toiminnan tehostamishyödyt 2/2 40 Uudisinvestoinnilla mahdollisesti saavutettavissa toiminnalliset säästöt 35 30 25 20 15 10 5 0 0-vaihtoehto Peruskorjaus KSSHP:n oman taseeseen Tarkasteltujen toimintamallien keskiarvo (ei toiminnallisia säästöjä) Tarkasteltujen toimintamallien keskiarvo (toiminnalliset säästöt 5 Meur/vuosi) Tarkasteltujen toimintamallien keskiarvo (toiminnalliset säästöt 10 Meur/vuosi) Tarkasteltujen toimintamallien keskiarvo (toiminnalliset säästöt 15 Meur/vuosi) Toteutusmallilla Keski-Suomen keskussairaalan muista kustannuksista saavutettavat toiminnalliset säästöt Peruskustannukset Uudisinvestointi on lähtökohtatilanteessa noin 9,7 Meur vuositasolla peruskorjausvaihtoehtoa kalliimpi ratkaisu (riskien kustannusten vaikutusta ei huomioitu) Ohessa on kuvattu tilannetta, jossa uudisinvestoinnilla saadaan aikaan toiminnallisia säästöjä 0 Meur, 5 Meur, 10 Meur ja 15 Meur vuodessa (15 Meur/vuosi KSSHP:n alustava arvio) Mikäli nähdään, että yli 10 Meur toiminnallisten säästöjen saaminen vuositasolla on realistista, on uudisinvestointi 0-vaihtoehtoa edullisempi toteutusmalli KSSHP:n kokonaiskustannusten näkökulmasta 13
Johtopäätökset ja suositus jatkotoimenpiteistä Jatkotoimenpiteinä suosittelemme toteutusmallien jatkoarviointia toiminnallisten säästöjen suuruuden arvioinnin ja saavuttamisen todennäköisyyden näkökulmasta Lisäksi suosittelemme vuorovaikutteisten keskustelujen järjestämistä sekä rakennusliikkeiden että rahoittajien kanssa Näissä keskusteluissa on mahdollista testata eri mallien toteutuskelpoisuutta sekä tilaajan toiminnallisten säästöjen arvioiden realistisuutta palveluntuottajien näkökulmasta (pystyvätkö palveluntuottajat sitoutumaan näihin) Huomioiden KSSHP :n tavoitteen Keski-Suomen keskussairaalan valmistumisesta vuodelle 2018 suosittelemme jatkoselvitysten ja vuorovaikutuksen aloittamista toimijoiden kanssa jo tämän vuoden puolella Mikäli hankkeessa päätetään jatkossa edetä esimerkiksi elinkaari- tai allianssimallilla on realistista olettaa hankintaprosessin kestävän hankintailmoituksen jättämisestä n. 1-1,5 vuotta ennen rakentamisvaiheen aloitusta 14
Kiitos! Lisää esimerkkejä toimeksiannoista sekä lisätietoja löydät osoitteesta: www.inspira.fi Antinkatu 3 C, 5. krs 00100 HELSINKI puh. (09) 6803 5640 Yhteystiedot: Kimmo Lehto, toimitusjohtaja Gsm: 050 64321 E-mail: kimmo.lehto@inspira.fi 15