SOSIAALINEN MEDIA JA VERTAISOHJAUS NUORISOTYÖSSÄ. Eija Nyrhilä Anna Savolainen

SOSIAALINEN MEDIA JA VERTAISOHJAUS NUORISOTYÖSSÄ Eija Nyrhilä Anna Savolainen Kehittämistehtävä Joulukuu 2010 SY152-2000 tutkimuslähtöinen kehittämisja innovaatiotoiminta Sosiaalialan koulutusohjelma Ylempi AMK tutkinto Tampereen ammattikorkeakoulu

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 SOSIAALINEN MEDIA KÄSITTEENÄ JA ILMIÖNÄ... 5 2.1 Sosiaalisen median sisällöt... 5 2.2 Sosiaalinen media työvälineenä nuorisotyössä... 6 2.3 Sosiaalista mediaa nuorisotyön työvälineenä käyttäviä tahoja... 8 2.4 Hankkeita sosiaalisen median käytöstä nuorisotyössä... 10 2.4.1 Netari.fi-hanke... 10 2.4.2 Etsivä nettityö - etsivä yöparitoiminta-hanke... 12 2.4.3 Myötätuulessa-hanke... 14 2.4.4 NoRa - No Racism-hanke... 15 2.4.5 Virtahepo-hanke... 15 2.4.6 Sosiaalinen media aktivoivan oppimisen välineenä hanke... 16 2.4.7 SoMy sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa- hanke... 17 2.4.8 Sosiaalisen median koordinointihanke 2010... 18 2.5 Tutkimuksia verkkonuorisotyöstä... 19 2.6 Vakiintuneita malleja sosiaalisen median käytöstä nuorisotyössä... 22 2.6.1 Manteli / Tukichat ja Kriisichat... 23 2.6.2 Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuortennetti... 23 3 VERTAISOHJAUS KÄSITTEENÄ... 25 3.1 Vertaisohjaus nuorisotyössä... 25 3.2 Vertaisohjaajatoimintaa toteuttavia tahoja... 27 3.3 Vertaisohjauskoulutus... 28 4 SOSIAALINEN MEDIA VERTAISOHJAUKSESSA... 30 4.1 Netari.fi... 30 4.2 Pulmakulma... 31 4.3 Verkk@rit... 31

3 5 SOSIAALISEN MEDIAN JA VERTAISOHJAUKSEN HYÖDYT JA HAASTEET NUORISOTYÖSSÄ... 33 5.1 Hyödyt... 33 5.2 Haasteet ja huomioitavat asiat... 35 5.3 Yhteenvetoa hyödyistä ja haasteista... 38 6 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN EETTISET PERIAATTEET... 40 7 LOPUKSI... 41 LÄHTEET... 43

4 1 JOHDANTO Teimme kehittämistehtävämme Varustamo- hankkeelle. Työmme on niin sanottu feasibility study eli esiselvitys, jonka tarkoituksena on toimia apuna hankkeen käynnistymisvaiheessa ja tuottaa oleellista perustietoa hankkeelle. Hankkeen toteuttajaorganisaationa toimii Tampereen ammattikorkeakoulu. Varustamo hankkeen kohderyhmänä ovat peruskoulun, lukion tai toisen asteen koulutuksen päättäneet nuoret. Työmme keskittyy käsittelemään juuri tätä nuorten ikäryhmää. Hankkeen kohderyhmään kuuluvilla nuorilla saattaa olla vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille tai jatkaa opintojaan. Kohderyhmään kuuluvat myös heikosti koulutetut nuoret, joilla on uhka syrjäytyä samanikäisistä, opintojaan jatkavista ystävistään. Varustamo- hankkeen tarkoituksena on hyödyntää toiminnassaan sosiaalisen median keinoja, sekä luoda vertaisohjauksen toimintamalli, jolla voidaan ehkäistä sosiaalista eristäytymistä ja syrjäytymistä koulutus- ja työuralta. Vertaisohjausta tullaan toteuttamaan sekä virtuaalimaailman yhteisöissä että kasvokkaisten kohtaamisten ja tapaamisten kautta. Tarkastelemme työssämme sosiaalista mediaa ilmiönä ja esittelemme, miten sitä on käytetty menetelmänä ja työvälineenä nuorisotyössä. Esittelemme työssämme myös erilaisia sosiaalisen median hankkeita nuorisotyön kentällä sekä muutamia aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Lisäksi tarkastelukohteina ovat nuorten vertaisryhmät, vertaisohjaus ilmiönä ja vertaisohjauksen käyttö nuorisotyössä. Tutkimme, ovatko vertaisohjausta työvälineenä käyttäneet tahot järjestäneet vertaisohjaajakoulutusta ja näiden pohjalta esittelemme koulutuksessa huomioitavia asioita. Lopuksi tarkastelemme kartoituksen pohjalta nousseita riskejä, huomioitavia asioita ja hyötyjä sosiaalisen median ja vertaisohjauksen käytöstä nuorisotyössä. Kartoituksemme pohjalta olemme myös pohtineet Varustamo-hankkeen toimintamallia sekä muuta yleistä huomioitavaa hankkeeseen liittyen.

5 2 SOSIAALINEN MEDIA KÄSITTEENÄ JA ILMIÖNÄ Sosiaalisella medialla tarkoitetaan internetin uusia palveluita ja sovelluksia, joissa yhdistyy käyttäjien välinen kommunikaatio ja oma sisällöntuotanto. Sosiaaliselle medialle ei ole vakiintunutta määritelmää, vaikka itse käyttö on yleistynyt nopeasti muun muassa kansalaismediassa ja opetuksessa. Sosiaalisella viitataan yleensä ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja medialla informaatioon sekä kanaviin, joiden myötä sitä jaetaan ja välitetään. Sosiaalinen media eroaa perinteisestä joukkoviestinnästä muun muassa siinä, että käyttäjät eivät ole vain vastaanottajia, vaan voivat myös tehdä asioita: kommentoida, tutustua toisiin, merkitä suosikkeja, jakaa sisältöjä jne. Toiminta tuottaa lisää sosiaalisuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä. (Hintikka 2008.) Sosiaalisen median tunnuspiirteitä ovat helppokäyttöisyys ja nopea omaksuttavuus, maksuttomuus ja mahdollisuus kollektiiviseen tuotantoon. Erilaisia välineitä on laaja kirjo, kuten audiovisuaalisen aineiston välittäminen (YouTube), ryhmätyökalut, ryhmätoimistosovellukset (Google Docs), verkkoyhteisöt (Facebook, Habbo hotel, IRC galleria, My space, Twitter ym.) sekä kollektiiviset tuotanto- ja julkaisualustat (wikit kuten Wikipedia). (Hintikka 2008.) 2.1 Sosiaalisen median sisällöt Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien tuottamaa. Sisältöä tuotetaan yhdessä, vertaistuotannon menetelmin. Käyttäjien tuottamalla sisällöllä ja käyttäjien toiminnalla on merkittävä rooli sovelluksen tai palvelun arvon lisääjänä. Lisäksi sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, koska sama henkilö voi sekä kuluttaa että tuottaa uutta sisältöä. Puhutaankin käyttötuotannosta, jossa sisällön käyttämiseen voi liittyä johdannaisten tai uusien sisältöjen tuottamista. Yksilöt eivät ole verkossa kuluttajia, vaan aktiivisia toimijoita. (Erkkola 2008.)

6 Julkaisukynnys sosiaalisissa medioissa on erittäin matala, sisältö leviää viiveettä ja ilman ulkopuolisen tahon suorittamaa etukäteisvalvontaa. Osallistumisesta ei makseta rahallista korvausta. Yleensä sosiaalisen median palvelut toimivat alustoilla, joiden ylläpitäjillä ei ole samanlaista roolia sisällöntuotannon ohjaamisessa kuin perinteisen julkaisutoiminnan vastuuhenkilöillä. Verkossa julkaistava sisältö muodostaa sosiaalisia objekteja, joiden ympärille ihmiset muodostavat verkostoja. (Erkkola 2008.) Yksilöt verkostoituvat sosiaalisessa mediassa ja muodostavat myös yhteisöjä. Näiden sosiaalisen median yhteisöllisyyden mahdollistavat uudet kulttuuriset käytännöt muovaavat laajalti yhteiskuntaa. Näistä yhteisöistä puhuttaessa voidaan käyttää sanoja kuten sosiaalinen verkko (esim. facebook), kansalaisjournalismi, vertaismedia tai osallistuva media. Yhteisön käsitys henkilön maineesta ja imagosta muokkaa jokaisen toimijan henkilökuvaa.(erkkola 2008.) Sisältöjen avoin jakaminen ja yhteisöjen muodostuminen edellyttävät verkkoteknologioita, jotka yhdistävät ihmiset ja sisällöt helposti, avoimesti ja pääosin ilmaiseksi. Tim O'Reillyn lanseeraama käsite Web 2.0 ymmärretään usein tarkoittavan juuri uusia teknologioita, palveluita ja välineitä, joita sosiaalinen media hyödyntää. (Erkkola 2008.) 2.2 Sosiaalinen media työvälineenä nuorisotyössä Nuorisotyöntekijöillä ja nuorilla on erilainen lähtökohta sosiaaliseen mediaan. Nuoret kohtaavat sosiaalisen median luonnollisena kasvuympäristönä, johon sosiaalistutaan. Nuorisotyöntekijät taas näkevät sosiaalisen median aiemmin opitun kautta. Aiempi ammattikuva vaikuttaa siihen, miten sosiaaliseen mediaan päästään sisälle. Nuorisotyö on pääosin nuorten vapaa-aikaan kohdistuvaa työtä, joka perustuu nuorten vapaaehtoisuuteen. On tärkeää, että nuorisotyö reagoi nuorten tarpeiden muutoksiin. Nuorten tarpeiden muutoksen myötä on myös nuorisotyön muututtava. Koska nuoret toimivat verkossa ja sosiaalinen media muodostaa keskeisen toiminta-alueen, tulee nuorisotyönkin miettiä suhdettaan

7 sosiaaliseen mediaan. Nuorisobarometrin (2009) mukaan nuorten verkon käyttö on kasvussa. Neljä viidestä nuoresta ilmoittaa käyttävänsä nettiä päivittäin. Kaksi vuotta sitten vain puolet vastaajista käytti nettiä päivittäin, joten kasvuvauhti on hurja. Keskimäärin nuoret käyttävät nettiä noin kaksi tuntia päivässä. (Kiilakoski 2010) On väitetty, että nuorten sosiaaliset ja virtuaalisen maailmat limittyvät toisiinsa. Siinä, missä nuorisotyöntekijälle virtuaalinen maailma voi muodostaa oman, erityisen saarekkeensa, nuorille sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuu sekä mediassa että kasvokkain. Erilaiset välineet osallistuvat arkielämän ympäristöjen rakentamiseen ja muodostavat eheän kokonaisuuden sosiaalisessa ympäristössä. Nuoret ovat samojen ihmisten kanssa tekemisissä sekä virtuaalisesti että kasvokkain. Netti tuo uuden ulottuvuuden keskustelulle ja tarjoaa uusia välineitä yhteydenpitoon tuttujen nuorten kanssa. Sosiaalinen ja virtuaalinen kietoutuvat yhteen ja niiden erotteleminen nuorten kokemuksessa saattaa tuntua keinotekoiselta. Nuorisotyölle tämä on hyvä peruste lähteä pohtimaan sitä, millä tavoin sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää osana nuorisotyön arkea kaikessa työssä, ei pelkästään toimintaan erityisesti rajatussa nettimaailmassa. (Kiilakoski 2010.) Sosiaalinen media muodostaa ongelman kasvuympäristölle, koska monet kasvuympäristöt ovat rakentuneet kasvokkaisen vuorovaikutuksen pohjalle. Kasvuympäristöjen sisällä tulisikin pohtia, miten ne muuttuvat tai miten ne suhtautuvat uudelleen sen valossa, että nuorten aktiivinen osallistuminen sosiaaliseen mediaan on jokapäiväistä. Vaarana on, että kuilu nuorten kokemusten ja heille tarjottujen virallisten kasvatuspalveluiden välillä kasvaa. Toisaalta taas uudet sosiaaliset ja teknologiset ympäristöt tarjoavat oivallisia tilaisuuksia rakentaa uudenlaisia oppimisen ja kasvamisen areenoita. (Kiilakoski 2010.) Nettinuorisotyön merkitys on tällä hetkellä tunnistettu ja tunnustettu, tosin netin käyttöä ei ole hahmoteltu olemassa olevien työmuotojen yhteyteen. On rakennettu erillinen ympäristö ja koulutettu erilliset työntekijät. Nettinuorisotyö ja kasvokkaiseen kohtaamiseen perustuva nuorisotyö ovat eriytyneet. Ne, jotka tuntevat nuorisoa verkossa eivät kohtaa heitä kasvokkain ja ne, jotka kohtaavat nuo-

8 ria kasvokkain eivät tapaa heitä verkossa. Vaikka nuorten maailmassa sosiaalinen ja virtuaalinen kietoutuvat yhteen, jakautuvat ne nuorisotyössä erilleen. Tulevaisuudessa ongelma kuitenkin on luultavasti ratkaistavissa. Jos nuorten alueellinen identiteetti rakentuu sekä kasvokkain että verkossa, ei ole mitään syytä miksei alueellinen nuorisotyö ottaisi verkkoa kasvatustehtäviensä välineeksi. Sekä avointa nuorisotyötä tekevät että kohdennetulla puolella työskentelevät ovat menneet verkkoon. Tyyppillistä on, että joko Facebookiin tai IRC- galleriaan luodaan profiili jota käytetään ammatillisesti. Tilannetta kuvaa se, ettei kunnilla ole ainakaan tällä hetkellä systemaattisia suunnitelmia hyödyntää sosiaalista mediaa, mutta yksittäiset nuorisotyöntekijät toimivat esimerkiksi facebookissa ja kokevat sen tuovan huomattavia lisäresursseja omalle toiminnalleen. Ongelmallista tässä on se, miten työntekijän tulisi reagoida yksityisminässään niihin pyyntöihin jotka kohdistuvat ammattiminään. Tämä ongelma voidaan ratkaista luomalla IRC-galleriaan tai muualle profiili, joka on selkeän ammatillinen. Näin työntekijä pystyy kontrolloimaan läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa, eikä tämä välttämättä rajoita työntekijän mahdollisuuksia yksityishenkilönä. (Kiilakoski 2010.) 2.3 Sosiaalista mediaa nuorisotyön työvälineenä käyttäviä tahoja Vuonna 2007 perustettiin Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi, jonka tarkoitus on kehittää yhdessä työmenetelmiä ja työkaluja nuorten kohtaamiseen verkossa. Kilpailun sijasta tietyt toimijat haluavat verkostoitua ja levittää hyviä käytäntöjään. Verkkoperustainen nuorisotyö kiinnostaa nuorisoalalla toimivia yhä enemmän. Samalla kuitenkin verkkonuorisotyön tunnettavuus, sisältö ja menetelmät ovat vielä hyvin alkuvaiheessa. Foorumi on perustettu yhteistyöverkostoksi niille yleishyödyllisille organisaatioille, jotka työskentelevät verkossa nuorten kanssa. Verkoston tavoitteena on työn kehittäminen, verkostoituminen, tietotaidon vaihtaminen, tutkimustoiminnan edistäminen sekä verkossa tehtävän työn tunnetuksi ja läpinäkyväksi tekeminen. (Alli.fi 2010)

9 Seuraavassa taulukossa on lueteltu 21 nuorten verkkotyöfoorumissa mukana olevaa eri toimijatahoa tai hanketta. TOIMIJATAHOT A-klinikka säätiö Ensi- ja turvakotien liitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto Väestöliitto Suomen mielenterveysseura Suomen syöpäjärjestöt Nuorten keskus ry-nettisaapas Elämä On Parasta Huumetta ry HANKKEET Netari.fi-hanke Helsingin nuorsoasiainkeskus Etsivän nettityön hanke NoRa-hanke Pelastakaa lapset ry VESPA-hanke Helsingin sosiaalivirasto Verkkoterkkari-hanke Helsingin terveyskeskukset Hengellinen elämä verkossa-hanke - kirkkohallitus Nyyti ry opiskelijoiden tukikeskus Suomen nuorisoyhteistyö-allianssi ry Helppimesta ry Tukinet Helsingin poliisilaitos Humanistinen ammattikorkeakoulu Kanneljärven opisto Taulukko 1 Nuorten verkkotyöfoorumin jäsenet Verkoston arvot perustuvat YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Kokousten välillä työskentely tapahtuu työryhmissä ja verkkofoorumilla. Verkoston jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan nuorten verkkotyön eettisiä ohjeita. Jäsenyys verkostossa perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaan kiinnostukseen työn kehittämisessä. Verkosto järjestää yhdessä koulutusta, tutkimustoimintaa ja tiedotusta. Verkoston työskentelystä tiedotetaan lasten ja nuorten kanssa työskenteleville aikuisille, jotka voivat hyödyntää verkostoa oman toimintansa suunnittelun apuvälineenä. (Alli.fi.2010)

10 2.4 Hankkeita sosiaalisen median käytöstä nuorisotyössä Seuraavista hankkeista osa on yhä käynnissä ja osa on jo päättynyt. Suoraan nuorisotyöhön liittyviä sosiaalista mediaa hyödyntäviä hankkeita ovat Netari.fi-, Etsivä nettityö-, Myötätuulessa- sekä Virtahepo- hankkeet, jotka on esitelty ensimmäisten joukossa. Näiden jälkeen on esitelty vielä kolme välillisesti nuorisoa koulumaailman kautta koskettavia hankkeita: Sosiaalinen media aktivoivan oppimisen välineenä, SoMy sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa hanke ja Sosiaalisen median koordinointihanke 2010. Hankkeiden tuloksia on käyty läpi siltä osin, mitä niistä on löytynyt. Kaikista hankkeista ei vielä toistaiseksi ole tuloksia saatavilla. 2.4.1 Netari.fi-hanke Hanke toteuttaa ja kehittää verkossa tehtävää valtakunnallista ja moniammatillista nuorisotyötä. Toiminnan tarkoituksena on saada yhteys niihin nuoriin, jotka viettävät suuren osan ajastaan verkon erilaisissa toimintaympäristöissä. Netaritoiminta lähti liikkeelle vuonna 2004 pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöhankkeena. Syksyllä 2007 toiminta laajeni valtakunnalliseksi ja moniammatilliseksi Netari.fi-hankkeeksi, jonka koordinoinnista vastaa keskitetysti Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön tuella. (Netari.fi 2010.) Keväällä 2009 toiminnassa ovat mukana jo 23 kunnan nuorisotoimet: Helsinki, Espoo, Hyvinkää, Jyväskylä, Järvenpää, Kauhajoki, Kauniainen, Kerava, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lahti, Oulu, Pori, Porvoo ja Askola, Riihimäki, Savonlinna, Seinäjoki, Tampere, Turku, Tuusula sekä Vantaa. Kussakin kunnassa verkkonuorisotyötä tekee yksi tai useampi nuoriso-ohjaaja osa-aikaisesti, osana muuta työtään. Toiminnan tavoitteena on luoda yhtenäinen ja laadukas työmalli valtakunnalliseen verkkonuorisotyöhön. (Netari.fi 2010)

11 Valtakunnallisen toiminnan ohella Netari-hanke kehittää moniammatillista verkkonuorisotyötä. Sen kautta etsitään keinoja, joilla verkossa kohdatut nuoret saadaan tarvittaessa ohjattua sosiaali- ja terveyspalveluihin. Edellä mainittuja palveluja tuodaan Netari-toiminnan kautta myös suoraan nuorten suosimiin verkkoympäristöihin. Netarin verkkonuorisotyötä tehdään nuorten suosimissa verkkoyhteisössä, Habbossa, IRC-Galleriassa, Facebookissa ja Demi.fi:ssä. Habbossa ja IRC:issä toimii Netarin verkkonuorisotila, jossa nuoren on mahdollista käydä reaaliaikaista keskustelua sekä toisten nuorten että nuorisoohjaajien kanssa. Lisäksi IRC-Galleriassa nuori voi tavata viikoittain terveydenhoitajan ja poliisin. Nuorisotilat ovat avoinna yhteensä seitsemänä iltana viikossa. Netari-hankkeen puitteissa tehdään myös Netari tv:tä. Vuoden 2008 aikana Netarin kävijämäärä oli 120 817. Virtuaalisen kohtaamisen ohella Netari järjestää verkossa tavatuille nuorille reaalimaailman tapaamisia sekä kerran vuodessa valtakunnallisen Netari- leirin. Nuorille tarjotaan myös mahdollisuus kouluttautua vapaaehtoisiksi apuohjaajiksi, jotka osallistuvat verkkonuorisotyöhön varsinaisen netariohjaajan avustuksella. (Netari.fi 2010.) Jani Merikivi on tutkinut Netari.fi projektiin liittyvää Habbo hotellissa tehtävää nuorisotyötä ja on saanut merkittäviä tuloksia. Merikiven mukaan Netari.fiprojekti on auttanut nuoria sosialisaatiossa ja personalisaatiossa Habbovirtuaaliyhteisössä läsnä olevien ammattimaisten nuoriso-ohjaajien avulla. Nuorille on järjestetty muun muassa teemailtoja, joissa heitä ei ole ainoastaan yritetty sopeuttaa yhteiskunnan jäseniksi, vaan projektin edellytyksenä on alusta lähtien ollut pyrkiä vuorovaikutteisuuteen ja saada nuoret osallistumaan muun muassa nuorisotyötä koskevaan vuoropuheluun. (Merikivi 2007.) Osa Habbon virtuaalisessa nuorisotilassa käyneistä nuorista on kouluttautunut vapaaehtoisiksi apunuoriso-ohjaajiksi, jotka osallistuvat nuorisotyöhön varsinaisten nuoriso-ohjaajien avustuksella. Netari.fi-projekti on tarjonnut nuorille mahdollisuuden keskustella kahden kesken koulutetun nuoriso-ohjaajan kanssa, jotta asioihin on kyetty syventymään. Nuoret ovat halutessaan voineet sopia tapaamisen myös Netari-nuorisotilan aukioloaikojen ulkopuolelle. Projektin aikana on kartoitettu sosiaalista vahvistamista tarvitsevien osuutta koko tavoitetusta kohderyhmästä ja pyritty järjestämään myös heille apua ja toimintaa. Nuo-

12 ria on kutsuttu tapaamisiin, kuten esimerkiksi leireille tai peli-iltoihin. Tällaiset Netari.fi-projektin järjestämät tapaamiset ovat olleet nuorille turvallinen vaihtoehto tavata Habbossa saamiaan ystäviä. Nuorisotyön piiriin esimerkiksi osaamisen tai vähäisten resurssien vuoksi kuulumattomat tapaukset on ohjattu esimerkiksi sosiaaliviranomaisille, päihdehuollolle, terveystoimelle, ammatilliselle koulutukselle tai nuorisopsykiatrille. Tällä hetkellä apua hakevaa nuorta ei vielä ole voitu automaattisesti siirtää toiselle organisaatiolle, sillä Habbossa omien henkilötietojen luovuttaminen ei ole turvallisuussyistä luvallista. Netari.fiprojektin ammattiosaamista on haluttu vahvistaa hakemalla ryhmään sosiaalityöntekijää, jotta nuori saisi apua mahdollisimman nopeasti ja kattavasti. Netari.fi-projekti on ensisijaisesti nuorisotyötä, mutta siinä mukana olleet työntekijät ovat osallistuneet myös nuorisopolitiikkaan, kun projektille on allokoitu resursseja. (Merikivi 2007) 2.4.2 Etsivä nettityö - etsivä yöparitoiminta-hanke Nuorten Palvelu ry on aloittanut elokuussa 2010 etsivän nettityön tekemisen. Etsivän nettityön tärkeimpänä tavoitteena on olla tavoitettavissa sekä auttaa ja neuvoa nuoria illalla ja alkuyöstä. Etsivällä nettityöllä tarjotaan nuorille mahdollisimman helppo ja matalan kynnyksen tapa ottaa suoraan yhteyttä aikuiseen. Etsivän nettityön työpari työskentelee systemaattisesti ja ammattitaitoisesti internetin eri alustoilla ja foorumeilla tyypillisesti arki-iltoina klo 21 01 välisenä aikana. Työpari tekee sekä online -päivystystyötä että osallistuu esimerkiksi keskusteluihin nuorten suosimilla keskustelufoorumeilla. (Etsivanettityo.fi 2010.) Etsivää nettityötä tehdään yhteistyössä työpajaetsivien kanssa ja tavoitteena on tukea ja täydentää heidän työtään nettipäivystyksen avulla. Ilta- ja yöaika, jolloin nuorten aikuisten tiedetään olevan aktiivisia netissä, ei ole työpajaetsivien kannalta aina tarkoituksenmukaisin työaika. Tärkeä tavoite on löytää työtapoja, joilla voidaan tukea nuoren kiinnittymistä julkiseen palvelujärjestelmään ja rohkaista nuorta itse aktiivisesti kantamaan vastuuta elämästään.

13 Etsivä yöpari hanke tekee yhteistyötä eri viranomaisten kanssa yksittäisten nuorten asioissa ja tavoitteena on kehittää viranomaisten internet -palveluja interaktiivisemmiksi. Kehitystyössä on tarkoitus ottaa huomioon nuorilta saadut ajatukset sekä kehittää nuorten palautteenantomahdollisuuksia. (Etsivanettityo.fi 2010.) Internet on toiminta-alueena erittäin laaja ja yksi etsivän nettityön tavoitteista on organisoida täysi-ikäisten vapaaehtoisten löytäjien verkosto, jotka yhdessä yöparin kanssa tekevät tavoitteellisesti nettipäivystystä ja vastaavat nuorten kysymyksiin ja avuntarpeisiin. Löytäjät saavat vapaaehtoistoimintaansa koulutuksen sekä jatkuvaa ohjausta. Vapaaehtoistoiminnan periaatteiden mukaisesti löytäjät toimivat lähinnä lyhytaikaista kontaktia vaativissa tehtävissä kuten keskustelufoorumeille vastaamisessa. (Etsivanettityo.fi 2010.) Etsivässä nettityössä kehitetään nettiin työtapoja, jotka tukevat nuoren elämää ja mahdollistavat luottamuksellisen yhteydenpidon ammattilaisen kanssa. Tarkoituksena on luoda etsivän nettityön raportoinnin ja arvioinnin tapoja, jotka antavat kuvaa työn toimivuudesta ja laajuudesta. Nuorten antaman palautteen pohjalta pyritään myös kehittämään eri virastojen nettipalveluja yhteistyössä viranomaisten kanssa. Tärkeitä etsivän nettityön tiedotuskanavia ovat muut nuorisotyötä tekevät tahot ja erityisesti muut etsivät. Kontakteja luodaan profiilien kautta ja kaikkiin uusiin kavereihin otetaan yhteyttä Facebookissa ja IRCgalleriassa. Tarkoituksena on madaltaa nuoren kontaktin ottamisen kynnystä olemalla elossa profiileissa muun muassa statuspäivityksien kautta. (Etsivanettityö.fi 2010.) Etsivä nettityö on tavoitteellista toimintaa, jota voidaan kuvailla viiden eri vaiheen avulla. Vaiheet etenevät jokaisen nuoren kohdalla erilaisena prosessina. Joidenkin osalta kontakti voi olla lyhyt, vain yhden keskustelun mittainen, mutta joidenkin kanssa yhteydessä ollaan pitkään, jolloin luottamuksen rakentumisesta ja motivoinnista tulee tärkeämpi osa prosessia. Vaiheet voivat mennä limittäin ja välillä saatetaan palata takaisin edelliseen vaiheeseen. Vaiheita ovat kartoitus ja tutuiksi tuleminen, kontaktien luominen, luottamuksellisuuden rakentaminen, syventäminen sekä vahvistaminen, ennaltaehkäisy ja auttaminen. (Etsivanettityö.fi 2010.)

14 2.4.3 Myötätuulessa-hanke Vuonna 2009 alkanut ESR:n tukema hanke, jonka tavoitteena on rakentaa nettiareena, nuorten ja nuorisotyöntekijöiden kohtauspaikka johon kaikki voivat tuottaa sisältöä. Hankkeen aikana kehitetään työssäoppimisen malli, jonka avulla koulutetaan nuorisotyöntekijöitä digitaalisissa taidoissa. Hanke koostuu neljästä teemasta: toiminnallisen nettiareenan rakentaminen, nonformaalin oppimismallin kehittäminen nuorisotyöhön, digitaalisen kuva-arkiston perustaminen ja nuorisokulttuurisen kuvatutkimuksen tekeminen. Hankkeessa hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia nuorisotyössä. (Luokka myötätuulessahanke 2010.) Myötätuulessa-hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat mediasisältöjä tuottavat ja tekevät nuorisotyöntekijät. Internet on nykypäivänä keskeinen toimintaympäristö nuorille. Nuorisotyöntekijät tarvitsevat verkkomaailman ja digitaalisen osaamisen erityistaitoja toimiessaan nuorten kanssa. Hankkeeseen valitut Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen nuorisotyöntekijät saavat koulutusta digitaalisen erityisosaamisen hallinnassa työssä oppimisen ja erityiskoulutuksen avulla. Nuorisotyötä ei kuitenkaan ole olemassa ilman nuoria. Nuoret opettavat ja oppivat projektin aikana taitoja sivuston suunnittelusta sisällöntuotantoon. Sosiaalisen median periaatteita soveltaen tietoa tuotetaan yhteisöllisesti: kaikki voivat asemastaan riippumatta osallistua tiedon ja mediasisältöjen tuottamiseen sekä osaamisen jakamiseen. (Luokka myötätuulessa- hanke 2010.) Projektin tuloksena kehitetään nuorisotyöhön uusi nonformaalin ja formaalin oppimisen toimintamalli ja koulutusmuoto, joka yhdistää nuorisotyön ja ammatillisen koulutuksen. Tämä vaikuttaa suoraan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen sisältöön ja nuorisotyöntekijöiden mahdollisuuksiin opastaa nuoria koulutukseen ja työelämään. Maahanmuuttajataustaisille nuorille tarjotaan yksilöllisiä koulutuspolkuja. Mallin kehittäminen vaikuttaa nuorisotyön valmiuksiin kohdata digitaalisen tietoyhteiskunnan nuorten tarpeet. Verkkonuorisotyön osaaminen vaikuttaa peruskoulun ja ylioppilastutkinnon suorittaneisiin nuoriin, jotka eivät ole löytäneet opiskelupaikkaa, mutta haluavat työskennellä digitaalisia taitoja vaativien audiovisuaalisen tuotannon, kulttuuri-

15 tuotantojen ja kestävän kehityksen ylisukupolvien ja monikulttuurisen kulttuuritoiminnan kanssa. Hankkeessa nämä nuoret ovat niitä nuoria, joilla ei ole aikuisten tukiverkostoa koulutukseen hakeutumisvaiheessa. Nuorisotyöntekijät ovat heidän tukiryhmänsä. Toimintamallissa keskitytään nuorisotyössä kohdattuun hiljaisen syrjäytymisen ehkäisyyn. Hanke päättyy 31.12.2012. (Luokka myötätuulessa-hanke 2010.) 2.4.4 NoRa - No Racism-hanke Rasisminvastaista työtä kehittävä verkkonuorisotyön hanke, jonka tavoitteena on lisätä tietoa rasismista ja etnisestä syrjinnästä, niiden tunnistamisesta sekä niihin puuttumisesta. Päämääränä on lisätä yhdenvertaisuutta ja poistaa ennakkoluuloja. Hankkeessa tarkoituksena on kouluttaa valtakunnallisesti nuorten kanssa toimijat sekä vapaaehtoiset rasisminvastaiseen työotteeseen, tukea ja neuvoa rasismia ja syrjintää kokeneita nuoria, tarjota mahdollisuus keskusteluun verkossa sekä kehittää ja testata erilaisia tuki- ja neuvonta muotoja rasismia ja etnistä syrjintää kokeneille nuorille. (Pelastakaalapset.fi.2010.) 2.4.5 Virtahepo-hanke Virtahepo-hanke (2005-2006) oli Tekesin Fenix -ohjelman rahoittama tutkimushanke, jossa yrityskumppaneina oli MS-liitto, Tunturi, Helsingin kaupungin nuorisotoimi, Nokia ja 900 Decibelay. Virtahepo -hankkeessa tutkittiin virtuaalisen ja todellisen maailman yhdistelmiä kolmesta näkökulmasta: elämyksellisestä vuorovaikutteisuudesta ja itse tekemisestä, sosiaalisista innovaatioista ja valtaistumisesta sekä virtuaalista yhteisöllisyyttä tukevista teknologioista. (Cavén-Pöysä ym. 2007.) Virtahepo-hankkeessa tutkittiin, miten megatrendit ja valtaistumisen eri portaat ilmenevät vähemmän tutkitulla oppimisen ja kasvatuksen alueella. Tarkastelun

16 kohteeksi valittiin erityisesti nuorten palveluissa parhaillaan käynnissä oleva muutos, kun osa työstä on siirretty tietoverkossa tapahtuvaksi, muun muassa virtuaalisessa nuorisotalossa toteutettavaksi työksi. Virtuaalista nuorisotyötä tarkasteltiin sekä nuorten näkökulmasta, että virtuaalista nuorisotyötä tekevien työntekijöiden näkökulmasta. Virtahepo-hankkeessa selvitettiin miten ja millaista nuorten kanssa tehtävää työtä voidaan siirtää verkkoon. Näkökulma oli nuorisotutkimuksellinen ja keskittyi siihen, miten nuoret kokevat nuorisotyöntekijän virtuaaliyhteisöissä (Cavén-Pöysä ym. 2007.) Virtahepo hankkeesta saatiin monenlaisia tuloksia. Aikuisten läsnäolo ja ammattityö nuorten verkkoyhteisöissä on nuorten mielestä tarpeellista. Tarvetta virtuaaliseen nuorisotyöhön löytyy laajasti. Nuoret kommunikoivat verkon välityksellä yhä enemmän muodostaen ja ylläpitäen aktiivisesti yhteisöjään verkossa. Monille nuorille teknologia onkin ymmärrettävissä viestintätekniikaksi, jonka avulla ylläpidetään ja solmitaan uusia sosiaalisia suhteita verkon välityksellä yhä enemmän muodostaen ja ylläpitäen aktiivisesti yhteisöjään verkossa. Verkko on sosiaalisena tilana kasvanut nuorten arjessa ja osalle nuorista virtuaalinen nuorisotila on nimenomaan ongelmista keskustelemisen areena. Anonymiteetti tarjoaa nuorille mahdollisuuden ja suojan, jota ilman vaikeista asioista ei välttämättä olisi uskallettu kertoa ammattilaisille. (Cavén-Pöysä ym.2007.) 2.4.6 Sosiaalinen media aktivoivan oppimisen välineenä hanke Opettajakeskeisyys on vähitellen väistynyt ja tilalle on tullut opiskelijakeskeinen lähestymistapa. Opettajan rooli on samalla muuttunut tiedonjakajasta oppimisen asiantuntijaksi, jonka tehtävä on auttaa jokaista opiskelijaa saavuttamaan paras mahdollinen tulos oppimisprosessissa. Opettajaa voi verrata valmentajaan, joka ohjaa, kannustaa ja seuraa jokaista oppijaa huomioiden tämän osaamisen, mutta myös puutteet. (Kalliala &Toikkanen 2009, 13.)

17 Sosiaalinen media monipuolistaa oppijoiden työmuotoja ja haastaa oppimisen ohjauksen. Mitä pidemmälle oppimisen ohjauksessa edetään, sitä tärkeämpää on suunnitella, mitä sosiaalisen median välineitä käytetään ja miten. Sosiaalinen media ei pitäisi näkyä substanssin, tavoitteiden, kohteiden ja arviointikriteerien määrittelyssä. Sosiaalinen media opetuksessa ei saisi olla itseisarvo, vaan välineen pitäisi edistää oppimisessa olennaisia asioita. (Kalliala & Toikkanen 2009, 12.) Sosiaalinen media aktiivisen oppimisen välineenä on Jyväskylän yliopiston opetusneuvoston rahoittama soveltava yksivuotinen hanke, joka toteutettiin vuonna 2008. Hanke keskittyi tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen opiskelijoiden keskinäisen, opiskelijoiden ja opettajien sekä opiskelijoiden ja työelämän välisen dialogin edistämisessä. Hanke oli yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelman sekä sosiologian oppiaineen yhteinen opetuksen laadun kehittämishanke. (Hintikka 2009.) Kyseessä oli Jyväskylän yliopiston kannalta pioneeriluonteinen sosiaalisen median ja soveltava opetuskäyttökokeilu. Se yhdisti vuorovaikutteisen ja ongelmalähtöisen oppimisen wiki-tekniikan - tai laajemmin käsitettynä yksilöllisten oppimisympäristöjen - mahdollistamaan aktivoivaan oppimiseen, sisältäen wikitekniikan lisäksi muun muassa blogit, sosiaaliset kirjanmerkit, otsikkosyötteet jne. Opetuksessa hyödynnettiin opiskelijoiden omaa asiantuntemusta ja kokemusta kuten työelämäsidoksia. Opetuksen tavoitteena oli tarjota opiskelijoille ajasta ja paikasta riippumattomia, kollektiivisia opiskelumuotoja sekä työelämän edellyttämiä uusia argumentatiivisia taitoja teoreettisten valmiuksien lisäksi. Tämä toteutettiin sosiaalisen median avulla. Hanke päättyi helmikuussa 2009. (Hintikka 2009.) 2.4.7 SoMy sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa- hanke Sosiaalisen median koordinointialueen kehittämishankkeissa mukana olevat koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset ja muut kehittämishankkeissa mukana ole-

18 vat yhteistyötahot muodostavat yhdessä valtakunnallisen sosiaalisen median kehittäjäverkoston, joka yhteistyössä OPH:n ja muiden sektorilla toimivien tahojen kanssa pyrkii seuraaviin tavoitteisiin. Ensimmäinen tavoite on koota, jakaa ja jalostaa sosiaalisen median pedagogisia ja hallinnollisia toimintamalleja ja saatuja kokemuksia sosiaalisen median kehittämishankkeista (esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja taiteen perusopetuksessa). Toinen tavoite on jalkauttaa hyviä sosiaalisen median oppimis-, opetus-, ohjaus- ja hallintokäytäntöjä koko koulukenttään. Pyrkimyksenä edistää ja raportoida sosiaalisen median ideoiden ja käytäntöjen - yhteistoiminnallisen jakamisen ja -tuottamisen - välittymistä opettajaprofessioon ja opiskelijan oppimisprosessiin. Kolmas tavoite on tutkia sosiaalisen median opetus- ja hallintokäyttöä oppilaitoksissa ja sosiaalisen median toimintatapojen hyödyntämistä oppimisen tukena. Tarkoituksena on myös median oppimis- ja opetuskäytäntöjen levittäminen valtakunnallisesti. Hanketta hallinnoi Mikkelin kaupunki, Otavan Opisto ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, lukiokoulutus. Hanketta rahoittaa Opetushallitus. Hanke päättyy 31.12.2012 (Sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa 2010.) 2.4.8 Sosiaalisen median koordinointihanke 2010 Sosiaalisen median hyödyntäminen opetus- ja oppimisprosessissa on vielä hyvin alullaan. Koordinaatiotahoa tarvitaan muun muassa hankeverkoston kokoamiseen sekä kehittämis- ja hanketyön suunnitteluun, johtamiseen ja ohjaamiseen. Hankkeessa kootaan ja mallinnetaan teknis-pedagogisia käytänteitä, tehdään tutkimusta ja levitetään tuloksia. Hankkeen tavoitteita on lisätä kehittämishankkeiden kautta sosiaalisen median sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ja tätä kautta parantaa opiskelijoiden oppimistuloksia ja tietoyhteiskunta valmiuksia. Tarkoituksena on myös koota sosiaalisen median kehittämisalueeseen oppimisympäristöissä ja niiden ulkopuolella tapahtuva kehittämistyö, koota hankkeissa syntyneet pedagogiset mallit ja käytänteet ja levittää niitä kansallisesti. Tavoitteena on lisäksi tukea ja kehittää sosiaalisen median kehittämishankkeissa tapahtuvia innovatiivisia ja kestäviä opetusta ja oppimista tu-

19 kevia toimintatapoja, järjestelyjä ja menetelmiä (Oppimisympäristöhankkeet 2010.) 2.5 Tutkimuksia verkkonuorisotyöstä Päivi Viilomaa tutki verkossa tehtävää nuorisotyötä nuorisotyöntekijöiden ja nuorten silmin opinnäytetyössään. Viilomaan opinnäytetyö käsittelee verkkonuorisotyötä nuorisotyöntekijöiden ja nuorten näkökulmasta. Opinnäytetyön nuorisotyöntekijöille tehtyyn kyselyyn vastasi 129 nuorisotyöntekijää Helsingin nuorisoasiainkeskuksesta, Espoon nuorisopalveluista ja Vantaan nuorisopalveluista. Työntekijöiltä selvitettiin verkko-nuorisotyöhön saadun koulutuksen määrään, toimintaan käytettävää työaikaa, työntekijöiden näkemyksiä verkkonuorisotyön eduista ja esteistä sekä ajatuksia verkkonuorisotyön kehittämisestä. Vantaalaisille yläkouluikäisille tehtyyn kyselyyn vastasi 805 nuorta. Kyselyssä selvitettiin nuorten verkon käyttöä; verkossa käytettävää aikaa ja verkon tarjoamien palvelujen käyttöä. Tutkimuksella selvitettiin myös nuorten käyttämän verkkonuorisotyön määrää ja sitä, miksi nuoret käyttävät tai eivät käytä verkkonuorisotyön palveluita. Lisäksi selvitettiin, mitä nuoret toivovat nuorisotyön tarjoavan verkossa. (Viilomaa 2010.) Kyselyyn vastanneet työntekijät kokevat verkossa tehtävän nuorisotyön hyvin tärkeäksi ja kunnissa on käytössä useita erilaisia verkkotyön muotoja. Tutkimuksen mukaan työntekijöiden ikä, työhön saatu koulutus sekä verkkotyön määrittely työnkuvissa korreloivat työn tärkeyden kokemisen kanssa. Työn etuina nähdään erityisesti se, että verkossa tehtävä nuorisotyö tavoittaa ne nuoret, joita ns. normaali nuorisotyö ei tavoita. Työntekijät kokevat myös, että verkon mahdollistama anonymiteetti helpottaa nuorten mahdollisuuksia jutella vaikeistakin asioista ammattilaisen kanssa. Verkko nähdään myös edullisena, ajan henkeen sopivana ja tasa-arvoisena välineenä. (Viilomaa 2010.) Vaikka verkossa tehtävälle nuorisotyölle nähdään paljon positiivisia puolia, on työssä myös omat haasteena ja vaaransa. Suurimpina haasteina työlle pidetään

20 liian pieniä resursseja sekä työhön sopivan koulutuksen puutetta. Yli puolet verkkonuorisotyötä tekevistä ilmoittikin tekevänsä työtä ilman siihen saatua koulutusta. Vaikka anonymiteetti nähdään verkkotyön hyvänä puolena, aiheuttaa se myös työlle haasteita. Työntekijöiden huoleksi nousi, miten on mahdollista varmistaa, että nuori saa tarvitsemansa avun, jos hänestä ei tiedetä edes nimeä. Osasta vastauksia on havaittavissa, että verkkonuorisotyön pelätään osittain syrjäyttävän perinteisen nuorisotyön. Kyselyyn vastanneista nuorista yhtä lukuun ottamatta kaikki ilmoittivat käyttävänsä verkkoa ainakin jonkin verran. Noin 20 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä verkkoa yli 2 tuntia päivässä. Verkon käytön on havaittu lisääntyvän iän myötä. Myös sukupuolella on merkitystä verkon käytössä, jokaisessa ikäluokassa pojat ilmoittavat käyttävänsä verkkoa enemmän kuin tytöt. Sukupuoli vaikuttaa myös verkossa käytettyihin palveluihin. Tytöt käyttävät enemmän pikaviestiohjelmia, sosiaalista mediaa ja erilaisia yhteisöpalveluita, kuten IRC-Galleriaa, kun taas pojat käyttävät verkkoa enemmän pelaamiseen. (Viilomaa 2010.) Kyselyyn vastanneiden nuorten kokemukset verkossa tehtävästä nuorisotyöstä ovat hyvin vähäiset. Yli 60 % vastaajista ilmoitti tietävänsä, että verkon kautta on mahdollisuus saada yhteys nuorisotyöntekijään, mutta vain 1,1 % kertoi käyttäneensä verkkonuorisotyön palveluita. Suurimpina syinä verkossa olevien nuorisotyön palvelujen käyttämättömyydelle ovat tutkimuksen mukaan tietämättömyys palveluista ja niiden sijainnista, sekä se, että nuoret eivät koe tarvitsevansa verkkonuorisotyön palveluita. Nuorten vastauksista selviää, että verkossa olevia nuorisotyön palveluita pidetään hyvin ongelmalähtöisenä. Vaikka vastaajat eivät itse koe tarvitsevansa nuorisotyön apua elämässään, pidettiin palveluiden olemassaoloa hyvänä ja tärkeänä. Nuoret myös arvostavat, että nuorisotyön verkkopalveluita voi käyttää anonyymisti. (Viilomaa 2010.) Selvitettäessä millaisia nuorisotyön palveluita nuoret toivoisivat verkossa olevan, vastauksissa nousi esiin monia jo nyt olemassa olevia palveluita, kuten erilaiset chat-palvelut ja kysymys-vastaus-palstat. Nuorisotyön toivottiin tarjoavan verkossa myös erilaista hauskaa tekemistä, kuten kilpailuja ja pelejä.

21 Tutkimuksen mukaan nuorisotyöntekijöiden ja nuorten näkemykset verkossa tehtävästä nuorisotyöstä eivät kaikilta osin kohtaa. Nuorisotyöntekijöiden näkemys työn merkityksestä ja tärkeydestä ei näyttäydy samalla tavalla nuorten vastauksissa. (Viilomaa 2010.) Anna Kaivosoja puolestaan selvitti pro gradussaan nuorten tavoittamista ja kohtaamista verkkoyhteisöissä. Tarkastelukulmana on Netari-hankkeessa työskentelevien verkkonuorisotyöntekijöiden käsitykset nuorten kohtaamisesta ja tavoittamisesta nuorten suosimissa verkkoyhteisöissä. Tutkimuksessa selvitettiin miten kontaktit nuoreen rakentuvat ja etenevät verkossa, minkälaisia ovat verkkonuorisotyöntekijöiden onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset sekä minkälaisia muita haasteita ja mahdollisuuksia verkkonuorisotyöhön liittyy. Laajempana työn teoreettisena kehyksenä on tarkasteltu nuorten mediaympäristöä sekä nuorisotyötä nuorisokasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan peilaten. Lisäksi on tehty katsaus nuorisotyöntekijöiden työn sisältöön. (Kaivosoja 2010.) Verkkonuorisotyö hahmottuu Kaivosojan saamissa vastauksissa omia erityispiirteitään sisältävänä perinteisen nuorisotyön osa-alueena. Verkkonuorisotyöntekijän rooli verkossa koetaan monimuotoisena. Siihen katsotaan kuuluvan nuorten kuuntelu ja heidän kanssaan keskustelu, tukeminen, neuvominen, tiedottaminen sekä nuorten eteenpäin ohjaaminen. Tärkeimpinä verkkonuorisotyöntekijän ominaisuuksina pidetään ammatillista toimintaa, nuorisotyöhön sopivuutta, sosiaalisia taitoja ja tilannetajua sekä verkkotyöskentelyyn liittyviä taitoja. Aikuisen toimiminen nuorten suosimissa verkkoyhteisöissä nähdään ennen kaikkea perusteltuna, tarpeellisena ja luonnollisena. Luottamus syntyy verkossa prosessina, jossa tärkeitä verkon tuomia etuja ovat luottamuksen syntymisen nopeus sekä anonymiteetti. Keskeisiä ongelmia luottamuksen kannalta ovat vähäiset ohjauskerrat, verkkoviestinnän puutteet sekä kontakteissa ilmenevät ongelmat. Reaalimaailmaan ulottuneet kontaktit ovat usein olleet yleisluontoisia tapaamisia, mutta myös ongelmanratkaisun jatkaminen on mahdollista. (Kaivosoja 2010.) Onnistumisia verkkonuorisotyössä tuottavat positiiviset kokemukset keskusteluista, nuorten ongelmiin löydetyt ratkaisut ja kokemus työn merkityksestä sekä

22 työstä saatu palaute. Etenkin nuorilta saatu palaute on ollut positiivista, ja myös työyhteisön tuki koetaan tärkeänä. Positiivisena palautteena koetaan lisäksi työtä kohtaan osoitettu kiinnostus ja arvostus. Toisaalta verkkonuorisotyöhön liittyen on kohdattu työn kyseenalaistamista ja tiedon puutetta. Epäonnistumisen tunnetta tuovat kontakteissa ja keskusteluissa ilmenevät ongelmat sekä omien auttamismahdollisuuksien heikoiksi kokeminen. Yleisellä tasolla työn keskeisinä mahdollisuuksina ja antoisimpina sisältöinä hahmottuvat nuorten kohtaaminen, työyhteisö ja -ympäristö, haasteellisuus sekä työstä saatu palaute ja kokemus työn merkityksestä. Keskeisimpiä haasteita näyttäisivät olevan työn toteutus ja ajankäyttö, kontaktinluomiseen ja keskusteluihin liittyvät ongelmat, vaikeat aiheet ja auttamismahdollisuudet sekä tiedonpuute. (Kaivosoja 2010.) Mika Ahjosaaren opinnäytetyö käsittelee kirkon nuorisotyönohjaajien käsityksiä ja kokemuksia verkkonuorisotyöstä Espoon ja Helsingin hiippakuntien alueella. Tarkoitus oli myös selvittää miten kirkon verkkonuorisotyötä tehdään näissä hiippakunnissa. Ahjosaaren saamien tulosten mukaan verkkonuorisotyötä aktiivisimmin tekivät ne, joilla myös vapaa-ajan aktiivisuus verkossa toimimiseen on suurta. Vastaajan ikä vaikutti selkeästi tieto- ja taitotasoon siten että nuoremmat kokivat itsensä taitavammiksi tietokoneen ja internetin käyttäjiksi. Taitotaso vastaavasti näkyi käytön aktiivisuudessa niin vapaalla kuin työssäkin sekä suhtautumisessa verkkonuorisotyöhön. (Ahjosaari 2010.) 2.6 Vakiintuneita malleja sosiaalisen median käytöstä nuorisotyössä Seuraavassa on esitelty muutamia jo vakiintuneita ja toimivia käytäntöjä sosiaalisen median käytöstä nuorisotyössä. Ensimmäisenä Pelastakaa Lapset ry:n järjestämä Manteli/Tukichat ja Kriisichat sekä toisena Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämä nuortennetti.

23 2.6.1 Manteli / Tukichat ja Kriisichat Mantelichat on tukipalvelu lapsille ja nuorille. Manteli löytyy Habbosta, IRCgalleriasta ja Suomi24-palvelusta. Mantelichattejä järjestetään noin kerran kuukaudessa ympäri vuoden. Mantelichatissa voi keskustella nimimerkillä mieltä painavista asioista toisten lasten ja turvallisen aikuisen kanssa. Kaikki Mantelipäivystäjät ovat turvallisia aikuisia. Mantelipäivystäjältä saa ohjeita ja tukea hankaliinkin kysymyksiin. Tarvittaessa päivystäjä ohjaa eteenpäin ongelman ratkaisemiseksi. Pelastakaa Lapset valvoo Mantelia. (Pelastakaalapset.fi.2010.) Pelastakaa Lapset avaa Kriisichatin aina kun tapahtuu jokin suuri, kaikkia suomalaislapsia koskettava onnettomuus tai muu suuri ikävä tai pelottava tapahtuma. Kriisichat on Pelastakaa Lasten tukipalvelu lapsille ja nuorille. Kriisichat löytyy kriisin yllättäessä IRC-galleriasta ja Suomi24-palvelusta.Kriisichatissa voi keskustella nimimerkillä mieltä painavista asioista toisten lasten ja turvallisen aikuisen kanssa. Kaikki Kriisichatpäivystäjät ovat turvallisia aikuisia. Päivystäjältä saa ohjeita ja tukea hankaliinkin kysymyksiin. Tarvittaessa päivystäjä ohjaa eteenpäin ongelman ratkaisemiseksi. Pelastakaa Lapset valvoo Kriisichattia. (Pelastakaalapset.fi.2010.) 2.6.2 Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuortennetti Nuortennetti on nuorisotyön nettisivu, joka on suunnattu kaikille nuorille, erityisesti 12-18-vuotiaille. Nuortennetin tavoitteena on tarjota nuorille tietoa, tukea ja apua kasvuun ja nuoruuden haasteisiin. Nuortennetti tarjoaa tukea erityisesti nuoren sosiaaliseen kasvuun ja tukee nuoren myönteisen itsetunnon kehittymistä, sosiaalisia taitoja sekä yhteiskunnallista osallistumista. Nuortennetti ymmärtää elämänvaihetta, jota nuori elää: nuoruus ei ole pelkkä välivaihe elämässä. Nuortennetin tarkoituksena on tuottaa nuorelle sisältöjä ja antaa käyttöön työkaluja, jotka auttavat nuorta ymmärtämään itseään ja muita. Nuortennetistä löytyy painavaa asiaa eri aiheista, mm. kiusaamisesta, nettiturvallisuudesta, seuruste-

24 lusta ja päihteistä. Sivuilta löytyy myös idolihaastatteluja, joissa julkisuuden henkilöt muistelevat omaa nuoruuttaan. (Nuortennetti 2010.) Nuortennetillä on nuorista koostuva toimitusryhmä, joka ideoi ja laatii sivuille sisältöjä. Kaikki aikuisten kirjoittamat tekstit ovat käyneet läpi nuorten arvioinnin. Lisäksi kaikki sivuja käyttävät nuoret voivat ehdottaa uusia sisältöjä ja kirjoittaa omia juttujaan. Nuortennetille on suunniteltu omat yhteisöt Facebookiin, IRC- Galleriaan ja ii2.org:iin sekä oma kanava YouTubeen. Nuortennetti siis kohtaa nuoria siellä, missä nuoret liikkuvat. Lisäksi palveluissa järjestetään ajoittain reaaliaikaisia keskusteluja. (Nuortennetti 2010.)

25 3 VERTAISOHJAUS KÄSITTEENÄ Vertaisuus tarkoittaa sitä, että jaetaan sama kokemusmaailma ja puhutaan niin sanotusti samaa kieltä. Vertaisryhmässä jaetaan samoja arvoja ja toimitaan samassa sosiaalisessa järjestelmässä. Nuori vertainen pystyy asettumaan toisen nuoren asemaan ja ympäröivään yhteisöön. Vertaisohjaaja ei asetu kenenkään ylä- tai alapuolelle vaan on tasavertainen suhteessa toiseen. (Lindström & Autio 2003, 7.) Vertaiset ovat suunnilleen samalla tasolla sosiaalisessa, emotionaalisessa ja kognitiivisessa kehityksessä. (Salmivalli 2005, 23.) Vertaisohjaajatoiminnassa nuori ohjaa muita nuoria. On havaittu, että nuoret omaksuvat uusia ajatuksia ja käyttäytymismalleja helpommin toisiltaan kuin aikuisilta. Monesti esim. koululuokissa tai harrastusryhmissä joku ottaa luonnostaan vertaisohjaajan tai vertaisjohtajan paikan, ja muut omaksuvat heiltä käyttäytymismalleja. Nuoruudessa vertaisryhmien merkitys korostuu, kun nuori peilaa omaa kehitystään suhteessa ryhmään kuulumiseen ja siitä erottautumiseen. (Lindström & Autio 2003, 8.) 3.1 Vertaisohjaus nuorisotyössä Vertaisohjaus on melko hyvin tunnettu ja laajalti käytetty nuorisotyön menetelmä. Vertaisohjausta sovelletaan kuntien nuorisotyössä, koulujen vertaistoiminnassa ja eri järjestöjen nuorisotoiminnassa. Vertaisohjaajatoiminnan myötä on noussut muita vastaaviin periaatteisiin perustuvia toimintoja, kuten SPR:n vertaissovittelutoiminta. (Lindström & Autio 2003, 3.) Vertaisohjaus ja osallistavat menetelmät ovat yksi keino luoda ja edistää demokraattista ja osallistavaa toimintakulttuuria nuorisotyössä. Ne luovat demokraattista ja tasa-arvoista toimintakulttuuria sekä nuorten keskuuteen että nuorten ja aikuisten välille. Osallistavat menetelmät näkyvät Mannerheimin Lastensuojelu-

26 liiton mallissa myös vertaisohjaajatoimintaa kehitettäessä erityisesti koulutusmenetelmissä. (Veikkolainen 2005, 7.) Lasten ja nuorten vertaissuhteita on jatkuvasti alettu tutkia enemmän 2000- luvulle tultaessa. Vertaisten kanssa opitaan ja omaksutaan tietoja, taitoja ja asenteita sekä koetaan asioita. Erityisesti kouluiästä ylöspäin tultaessa tunne vertaisryhmään kuulumisesta tulee entistä tärkeämmäksi. Nuori alkaa viettää yhä enemmän aikaa vertaisten kanssa. (Salmivalli 2005, 15, 23,137.) Vertaisten iso merkitys on tiedostettu jo kauan sitten. Vertaisohjausta ja vertaistukea onkin käytetty paljon terapia- ja hoitotyössä. Vertaisohjaajuus näkyy paljon myös vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa. Samoissa elämäntilanteissa elävät ihmiset ovat voineet tukea toinen toistaan ja jakaa kokemuksiaan vertaistukiryhmissä. (Seppänen-Järvelä 2005, 12.) Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkonuorisotyöntekijä Juho Taljan mukaan on tärkeää, että internetin informaatiotulvan joukossa on palveluita, joissa nuorilla on mahdollisuus turvallisten aikuisten tukeen. Aikuisten tuen lisäksi olisi kuitenkin tärkeää, että nuorilla olisi mahdollisuus luotettavaan keskinäiseen vertaistukeen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestää muutaman kerran kuussa teemachatteja yhteistyössä IRC-Gallerian kanssa. Vuonna 2009 Talja keräsi näihin chatteihin osallistujilta toimintaa arvioivaa kyselyaineistoa. (Talja 2009.) Aineiston perusteella nuorten tarve keskinäiselle vertaistuelle on todellisuudessa olemassa. Kyselyyn vastanneista 71 prosentin mielestä toisen nuoren kanssa on jossain määrin helpompaa (selvästi helpompaa tai hieman helpompaa) keskustella hankalista asioista, kuin aikuisen. Vastanneista 42 prosenttia oli jopa sitä mieltä, että toisen nuoren kanssa keskusteleminen on aikuiseen verrattuna selvästi helpompaa. (Talja 2009.) Taljan mukaan nuoret eivät aina halua keskustella hankalista asioista aikuisen kanssa vaan toisten samankaltaisessa elämänvaiheessa olevien nuorten vertaistuki koetaan tärkeäksi. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kehittänyt verkkonuorisotyötään lähtökohtana uskottavan, nuorten keskinäisen vertaistuen tarjoaminen. (Talja 2009.)

27 3.2 Vertaisohjaajatoimintaa toteuttavia tahoja Kerhokeskuksen ylläpitämät kerhonetti sivustot pitävät sisällään nuorilta nuorille sivuston, jossa on esitelty erilaisia vertaisohjaajuuden malleja. Vertaisohjausta käyttävät tahot ovat todenneet nuorten vertaisohjaajuuden lisäävän nuorten omaehtoista toimintaa ja samalla lisäävän yhteisöllisyyttä. Vertaisohjaajuuden malleja voi muokata alueen ja toimintaympäristön mukaan. Vertaisohjaajatoiminnan avulla voidaan aktivoida hyvin erilaisia nuoria mukaan toimintaan ja luoda näin alueelle mielekkäitä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Nuorilta nuorille idean perusta on se, että nuoret ohjaavat muita nuoria, vertaisiaan. Toisiltaan nuoret oppivat käyttäytymismalleja ja ajatuksia. Sivuilla esitellyt mallit ovat toteutettu nuorten näkökulmasta. Nuoret haluavat ja pystyvät ottamaan vastuuta toiminnan sisältöjen suunnitellusta ja kehittämisestä. Aikuisen sitoutuminen ohjaamiseen ja tukemiseen tulee kuitenkin muistaa. (Kerhonetti 2010.) Vertaisohjaajatoimintaa toteuttavia tahoja on Suomessa ollut jo pitkään. Perinteinen vertaisohjauksen malli Suomessa löytyy jo 50-luvulta evankelisluterilaisen seurakunnan isostoiminnasta. Isostoimintaa on aktiivisesti vielä tänäkin päivän ja lisäksi nykyään kirkko on siirtynyt tekemään nuorisotyötä myös verkkoon ja on mukana muun muassa hengellinen elämä verkossa hankkeessa. (Kerhonetti 2010.) Myös Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on vankat perinteet vertaisohjauksessa, jota he ovat toteuttaneet 70- luvulta lähtien kouluilla tukioppilastoiminnan kautta. Nykyään liitto toteuttaa vahvaa verkkonuorisotyötä ja jatkaa vertaisohjausta myös verkossa verkk@rit tukioppilastoiminnalla. (Kerhonetti 2010) Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa on vertaisohjausta käytetty paljon. Liikuntaseurojen toiminnasta esimerkkinä Suomen palloliiton kerää kaveriporukka- Järjestä turnaus toiminta, jossa tavoitteena on ollut tarjota nuorille mahdollisuus järjestää omannäköistä liikunnallista toimintaa, ilman, että on tarvinnut liittyä liikuntaseuraan. Nuoret ovat pääsääntöisesti itse vastanneet toimintojen suunnitellusta ja toteutuksesta ja he ovat suunnitelleet toimintaa itselleen ja muille nuorille. Varsinaista koulutusta nuorille ei ole järjestetty vaan nuoret ovat saaneet opastusta palloliiton oppaasta ja monissa paikoissa esimerkiksi opetta-

28 jat ovat olleet tukena nuorille. Myös Nuori Suomi toimii aktiivisesti verkossa ja toiminta kannustaa ja tukee nuoria järjestämään omia tapahtumia ja järjestääkin muun muassa koulutuksia nuorille tapahtuman järjestämisestä. (Kerhonetti 2010.) YAD ry toimii aktiivisesti verkossa nuorisotyön kentällä ja onkin ollut toteuttamassa yhdessä kaupunkien ja seurakuntien nuorisotyöntekijöiden kanssa kouluilla lukiolaisille ryhmätyön kurssia, jossa lukion toisen vuoden opiskelijoita on koulutettu vertaisohjaajiksi nuoremmille 7-12- vuotiaille koululaisille. Kurssi on toiminut lukiolaisille hyvänä työharjoitteluna ja monille apuna suuntaamaan omia jatko-opinto- sekä ammatinvalinta suunnitelmiaan. (Kerhonetti 2010.) 3.3 Vertaisohjauskoulutus Mannerheimin Lastensuojeluliitto toi nuorten vertaisohjaajatoiminnan mallin Suomeen vuonna 1996 Pohjois-Irlannista. Toiminnan pohjaa liitossa ovat luoneet kokemukset kouluissa toteutettavasta tukioppilastoiminnasta, joka pohjautuu pitkälti vertaistukeen. Tässä mallissa pyrkimyksenä on osallistaa nuoret toimimaan itse aktiivisesti oman elämänsä vaikuttajina ja toisten nuorten vertaisohjaajana. Tähän nuorille annetaan välineitä. Vertaisohjaajat tarvitsevat aikuisen tukea eikä voida olettaa heidän toimivan yksin, vaan heille annetaan tukea, rohkaisua ja kannustusta. Nuoret tarvitsevat apua käytännön ongelmien ratkaisuun, esimerkiksi yhteydenpitoon ja organisointiin liittyen. (Lindström & Autio 2003, 2.) Aikuinen toimii vertaisohjaajatoiminnassa koko toiminnan käynnistäjänä, promoottorina ja nuorten kouluttajana sekä koulutuksen järjestäjänä. Ennen kaikkea aikuinen on toiminnan mahdollistaja, luoden puitteet ja resurssit nuorille. Aikuinen on nuorten toiminnan ohjaaja ja tukija koulutuksen jälkeenkin. Tavoitteena on kuitenkin osallistaa nuoria toimimaan itse. Aikuinen auttaa nuorten tietojen, taitojen ja ideoiden esiintuomisessa ja mahdollistaa nuorten omaehtoisen toiminnan. Koulutusmenetelmillä pyritään ohjaamaan nuoria itsenäiseen ja