Rakentamisvaihe, Rautuvaara Kolari rautatieosuuden perusparannus Rautuvaara Kolari rautatieosuuden perusparannus tehdään päiväsaikaan, yhden kesäkauden aikana. Perusparannus aiheuttaa päiväaikaisen melun raja-arvojen ylityksiä loma-asunnoille lähellä Kolarin rautatieasemaa (Kuva 11-17-2), jolloin vaikutuksen suuruusluokka on keskisuuri. Tällä hetkellä raja-arvo lomaasutuksen osalta ylitetään samalla alueella myös maantieliikenteen melun osalta. Lisäksi rautatien perusparannus tapahtuu yhden kesän aikana ja on näin ollen lyhytkestoinen melun lähde, jolloin vastaanottajan herkkyys on matala. Edellä mainittujen asioiden perusteella radan perusparantamisen aiheuttaman meluvaikutuksen on arvioitu olevan vähäinen. Kuva 11-17-2. Rautuvaara Kolari rautatieosuuden perusparantamisen aiheuttama päiväaikainen melun leviäminen kaikkien hankevaihtoehtojen osalta. Kartassa esiintyvät vihreät neliöt ovat vakituisia asuntoja ja siniset neliöt loma-asuntoja. 636
Tuotantovaihe Rautuvaara Kolari rautatieosuus Rautuvaara Kolari rautatieosuudella ei ole päiväaikaisen raja-arvon, 55 db ja 50 m, melualueella yhtään asuinrakennusta (Kuva 11-17-3). Yöaikaisen raja-arvon, 50 db ja 170 m, melualueella on kaksi asuinrakennusta, jotka sijaitsevat lähellä Kolarin rautatieasemaa, jolloin vaikutuksen suuruusluokka on keskisuuri. Alue sijaitsee lähellä maantietä 939, josta aiheutuu taustamelua asuinrakennuksille, jolloin vastaanottajan herkkyys on keskisuuri. Näiden perusteella vaikutuksen merkittävyyden arvioidaan olevan kohtalainen. Kolari Tornio rautatieosuus Rautatieosuudella Kolarin kunnan alueella ei ole päiväaikaisen raja-arvon, 55 db ja 50 m, melualueella yhtään asuinrakennusta. Yöaikaisen raja-arvon, 50 db ja 170 m, melualueella on yksi asuinrakennus, joka sijaitsee Kolarin rautatieaseman eteläpuolella, jolloin vaikutuksen suuruusluokka on keskisuuri. Asuintalo sijaitsee lähellä valtatietä 21, josta aiheutuu taustamelua asuinrakennukselle, jolloin vastaanottajan herkkyys on matala. Näiden perusteella vaikutuksen merkittävyyden arvioidaan olevan vähäinen (Kuva 11-17-4, Taulukko 11-17-5). Rautatieosuudella Pellon kunnan alueella on päiväaikaisen raja-arvon melualueella 8 asuinrakennusta, joista 7 sijaitsee Pellon keskustassa tai sen läheisyydessä ja yksi eteläosassa Pelloa. Yöaikaisen raja-arvon melualueella on 37 asuinrakennusta, joista suurin osa sijaitsee Pellon keskustassa tai sen läheisyydessä ja loput Pellon pohjois- ja eteläosissa. Melun raja-arvoissa tapahtuu ylityksiä, jolloin vaikutuksen suuruusluokka on keskisuuri. Pellon keskusta sijaitsee valtatie 21 varrella, josta aiheutuu taustamelua asuinympäristöön. Pellon pohjois- ja eteläosissa melualueella sijaitsevista taloista suurin osa sijaitsee myös valtatie 21 varrella, josta aiheutuu asuinalueille taustamelua. Taustamelun esiintymisen ja kuntakeskuksen aiheuttaman melun takia vastaanottajan herkkyys on keskisuuri. Näiden perusteella meluvaikutuksen merkittävyyden Pellon kunnan alueella arvioidaan olevan kohtalainen (Kuva 11-17-4, Taulukko 11-17-5). Rautatieosuudella Ylitornion kunnan alueella on päiväaikaisen raja-arvon melualueella 58 asuinrakennusta ja yöaikaisen raja-arvon melualueella 203 asuinrakennusta, näistä molemmista suurin osa sijaitsee Ylitornion keskustassa tai sen läheisyydessä. Toinen suuri keskittymä asuinrakennuksia molemmilla raja-arvoilla on Kaulinrannan alueella Ylitornion pohjoisosassa ja joitakin asuinrakennuksia on Aavasaksassa ja Kainuunkylässä eteläosissa Ylitorniota. Raja-arvoja ylittyy, joten vaikutuksen suuruusluokka on keskisuuri. Ylitornion alueella rautatie kulkee lähes koko matkaltaan valtatie 21 välittömässä läheisyydessä, josta asuinalueille aiheutuu taustamelua ja lisäksi Ylitornion keskusta on isompi taajama, missä taustamelua syntyy jo paikallisesta liikenteestä, jolloin vastaanottajan herkkyys on keskisuuri. Näiden perusteella meluvaikutuksen merkittävyyden Ylitornion kunnan alueella arvioidaan olevan kohtalainen (Kuva 11-17-5, Taulukko 11-17-5). Rautatieosuudella Tornion kunnan alueella on päiväaikaisen raja-arvon melualueella 132 asuinrakennusta ja yöaikaisen raja-arvon melualueella 431 asuinrakennusta, näistä molemmista suurin osa sijaitsee Kivirannan ja Ala-Raumon asuinalueilla. Muita asuinalueita Torniossa, jotka sijoittuvat melualueille, ovat Yli-Kaakamo lähellä Keminmaan kuntarajaa sekä Vojakkala ja Kukkola Kivirannan pohjoispuolella. Melun raja-arvoja ylittyy, jolloin vaikutuksen suuruusluokka on keskisuuri. Kivirannan, Vojakkalan ja Kukkolan alueilla rautatie kulkee valtatie 21 välittömässä läheisyydessä, josta asuinalueille aiheutuu taustamelua. Tornion kaupunki on keskikokoinen asuinkeskittymä, jossa on raskasta teollisuutta ja Tornion kautta on paljon läpikulkuliikennettä Pohjois-Lappiin ja Haaparantaan, Ruotsiin, jolloin vastaanottajien herkkyys on keskisuuri. Näiden perusteella meluvaikutuksen merkittävyyden Ylitornion kunnan alueella arvioidaan olevan kohtalainen (Kuva 11-17-6, Taulukko 11-17-5). Tornio Oulu rautatieosuus Tämänhetkiset liikennemäärät Torniosta Ouluun välisellä rautatieosuudella ovat melko suuret, minkä vuoksi rautatien aiheuttamat meluvaikutukset ovat jo lähtötilanteessa suuret, eikä rikastekuljetusten aiheuttaman lisäyksen melun kohdalta arvioida aiheuttavan vaikutuksia ympäristöön. Rautatieosuudet Oulusta vaihtoehtoisiin satamiin Oulusta etelään kuljettaessa rikastekuljetukset kulkevat Suomen päärataverkostoa pitkin. Liikennemäärät ja sitä mukaa rautatien aiheuttamat meluvaikutukset ovat jo lähtötilanteessa suuret, joten rikastekuljetuksien ei arvioida aiheuttavan melutasoihin lisäystä ja näin ollen rikastekuljetuksilla ei ole meluvaikutuksia. 637
Kuva 11-17-3. Kuvassa vasemmalla puolella päiväaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät vakituiset tai vapaa-ajan asunnot Kolarin kunnan alueella. Kuvassa oikealla yöaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät vakituiset tai vapaa-ajanasunnot Kolarin kunnan alueella. Kuva 11-17-4. Vasemmalla puolella päiväaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät asuinrakennukset Pellon kunnan alueella ja oikealla yöaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät asuinrakennukset Pellon kunnan alueella. 638
Kuva 11-17-5. Vasemmalla puolella päiväaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät asuinrakennukset Ylitornion kunnan alueella ja oikealla yöaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät asuinrakennukset Ylitornion kunnan alueella. Kuva 11-17-6. Vasemmalla puolella päiväaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät asuinrakennukset Tornion kunnan alueella ja oikealla yöaikaisten melun raja-arvojen leviämisalueelle jäävät asuinrakennukset Tornion kunnan alueella. 639
11.17.3.3 Vaikutusten lievennystoimet Siton melumallinnuksessa junan nopeuden oletetaan olevan 80 km/h. Junaliikenteen aiheuttamia meluvaikutuksia voidaan lieventää laskemalla junien nopeuksia taajamien kohdilla. 11.17.3.4 Sulkemisvaiheen jälkeiset jäännösvaikutukset Kaivostoiminnan loputtua rautarikasteen junakuljetukset päättyvät ja liikenne Rautuvaara Kolari välisellä rautatieosuudella päättyy kokonaan. Melutason tilanne palautunee ainakin Rautuvaara Kolari rautatieosuudella nykytilanteen kaltaiseksi. Muilla rautatieosuuksilla rautatien aiheuttamasta melusta poistuu rikastekuljetusten aiheuttama melu. Melutasot voivat silti olla suurempia kuin nykytilanteen melutasot, koska muu liikenne, etenkin matkustajaliikenne, rautatiellä luultavasti kasvaa nykyisestä. 11.17.3.5 Epävarmuustekijät Siton ja Rambollin tekemät melumallinnukset eivät huomioi paikallisia maanmuotoja ja mahdollisia suojaavia rakenteita, jotka mahdollisesti vaikuttaisivat lieventävästi melun leviämiseen. Lisäksi Siton melumallinnus ei huomioi radan varren topografiaa, jolla on huomattava vaikutus melun leviämiseen. Molempien puutteiden takia melun leviämisalueet arvioinnissa ovat todennäköisesti huomattavasti suuremmat kuin ne todellisuudessa ovat, etenkin rautatiestä kauempana olevien vaikutuskohteiden osalta. Mallinnukset on tehty melun leviämisen kannalta suotuisissa olosuhteissa eli myötätuuli olosuhteissa ja positiivisen lämpötilagradientin vallitessa. Pitkillä etäisyyksillä jo muutaman desibelin muutos laskettuun arvoon tarkoittaa satojen metrien muutosta maastossa tietyllä melutasolla. Siton käyttämän laskentamallin tarkkuutena radan läheisyydessä pidetään yleisesti +/- 2dB. Pidemmillä etäisyyksillä tarkkuus/pysyvyystaso on heikompi. Edellä huomioidut asiat johtavat siihen, että melutasot ympäristössä ovat suurimman osan ajasta matalammat kuin arvioinnissa esitetyt melutasot. Kuitenkin tulee huomioida, että ääriolosuhteet, esim. kova myötäinen tuuli rautatieltä vastaanottajaa kohti, voivat aiheuttaa melutasojen nousun mallinnuksissa arvioitua korkeammille tasoille. 11.17.4 Vaikutukset pohjavesiin Rakentamisvaihe, Rautuvaara Kolari rautatieosuuden perusparantaminen Rautatien perusparantaminen tehdään suurimmaksi osaksi raiteilta käsin, jolloin vaikutuksia pohjavesiin ei synny. Ratapenkereen korotuksessa käytettävä sepeli on tarkoitukseen soveltuvaa rakennusmateriaalia, josta ei liukene haitallisia aineita ympäristöön. Radan perusparantaminen ei aiheuta vaikutuksia pohjavesiin. Tuotantovaihe Rautatien riskit pohjavesialueisiin käytön aikana liittyvät lähinnä vaarallisten aineiden kuljetuksiin sekä mahdollisiin onnettomuuksiin. Normaalisti rautatiekuljetuksista tai radanpidosta ei aiheudu vaikutusta pohjavesiin. Northland pyytää rautatiekuljetuksista vastaavalta liikennöitsijältä heidän hätävalmiussuunnitelmansa mahdollisia onnettomuuksia varten. 11.17.5 Vaikutukset Natura-verkostoon Rakentamisvaihe, Rautuvaara Kolari rautatieosuuden perusparantaminen Rautatie Rautuvaarasta Kolariin kulkee Tornionjoen ja Muonionjoen vesistöt -Natura-alueella. Natura-alueella on yksi suojeltu laji, Saukko. Koska perusparantaminen tapahtuu pääasiallisesti raiteilta käsin, ei saukolle ja näin ollen Tornionjoen ja Muonionjoen vesistön Natura-alueelle arvioida olevan vaikutuksia. Tuotantovaihe Rautatie Kolarista vaihtoehtoisiin satamiin kulkee 23 luonnonsuojelualueen läheisyydessä, joista se lävistää kuusi: Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö, Aavasaksa, Simojoki, Kiiminkijoki, Limingan lakeus ja Lestijoki. Näistä Aavasaksa ja Limingan lakeus on suojeltu valtakunnallisesti merkittävänä maisema-alueena. Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö, Simojoki, Kiiminkijoki ja Lestijoki on suojeltu vesilain ja koskiensuojelulain perusteella. Rautatieliikenteen voidaan ajatella olevan osa valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita, koska rautatie on ollut olemassa jo ennen kuin luonnonsuojelualueet on perustettu. Rautatie ylittää joet yleensä mahdollisimman kapeasta kohdasta jo siltarakenteiden vähäisemmän tarpeen takia, jolloin vaikutusalue vesistöihin on vähäinen. Näihin seikkoihin perustuen voidaan todeta, että rautatien lisääntyvällä käytöllä ei ole vaikutuksia sen lävistämiin luonnonsuojelualueisiin. 11.17.6 Pölyvaikutukset Rakentamisvaihe, Rautuvaara Kolari rautatieosuuden perusparantaminen Rautatien perusparantaminen tapahtuu pääasiassa kiskoilta käsin ja yhden kesän aikana. Työvaiheet ja käytetyt materiaalit ovat sellaisia, joiden ei katsota aiheuttavan pölyämistä, joten rautatien perusparantamisen ei arvioida aiheuttavan pölyvaikutuksia. Tuotantovaihe Kuljetettava rikaste on kosteaa ja raskasta rautarikastetta, jonka ei arvioida aiheuttavan pölyämistä junakuljetusten aikana, joten rautatien lisääntyvästä käytöstä ei arvioida aiheutuvan pölyvaikutuksia. 640
11.17.7 Vaikutukset ihmisiin Arvioinnissa tarkastellaan Rautuvaarasta satamavaihtoehtoihin kulkevan radan aiheuttamia vaikutuksia varren asukkaisiin liikennemäärän suhteellisen lisääntymisen, tärinän ja melun voimakkuuden suhteen. Tämä arviointi keskittyy niihin seikkoihin, jotka nousivat esiin asukkaiden kuulemisessa: Melu ja tärinä Tieturvallisuus, erityisesti risteykset Asutuksen läheisyys Alueen vapaa-ajan käyttö Mahdollinen pölyn leviäminen (Asukaskysely 2012) Pölyä ei ole otettu huomioon arviointikohteena. Kuljetettava rikaste on painavaa ja kosteaa, eikä junanvaunuja lastata yli laitojen, joten pölyn leviämistä kuljetuksissa ei ole odotettavissa. Useat asukkaiden esiin nostamat huolenaiheet aiheuttavat huolta jo nykyisessä tilanteessa ja liikenteessä. Olemassa olevien asioiden sekä tulevien huoltotöiden ja parannusten päätöksistä vastaa Liikennevirasto. Tässä arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota olemassa oleviin merkittäviin vaikutuksiin sekä niiden mahdollisiin muutoksiin, joita Northlandin kuljetusten lisääntyminen mahdollisesti tuo. 11.17.7.2 Vaikutusten suuruusluokka Vaikutusten suuruutta radanvarren asukkaisiin on arvioitu vertaamalla liikennemäärän lisääntymistä nykyiseen, tärinän havaitsemista ja kokemista häiritsevänä sekä melutason päivä- ja yöaikaisia tasoja. Raja-arvot melun suhteen perustuvat valtiohallinnon päätökseen 993/1992 melun raja-arvoista. Prosentuaalinen liikenteen lisääntyminen antaa suuntaa rataverkoston liikennemäärän muutokselle. Kaivostoiminta lisää maksimissaan kuusi junamatkaa päivää kohden (joka vastaa yhtä junaa neljää tuntia kohden) (Taulukko 11-17-6 ja Taulukko 11-17-7). 11.17.7.3 Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuskohteen herkkyys meluvaikutuksia kohtaan määräytyy taustamelun mukaan (Taulukko 11-17-8). Taustameluun vaikuttavat teollisuuden määrä, liikenne sekä alueella oleva asutus. Arvioinnissa on myös otettu huomioon erityisesti melulle herkkiä vaikutuskohteita, joita ovat muun muassa päiväkodit ja vanhusten palvelutalot. Vaikutuskohteiden herkkyystasoon vaikuttaa myös yhteisön tarve ylittää rata. 11.17.7.1 Käytetyt arviointimenetelmät ja aineisto Aineistona on käytetty seuraavia lähteitä: Asukaskysely radan varren asukkaille Kolari Tornio rautatieosuudella (Asukaskysely 2012) Muut arvioinnit Kolarin kaivosradan selvitystyö (Ratahallintokeskus 2009) Menetelmänä on käytetty kirjallisuuden, karttatarkastelujen ja osallistumisen avulla saatuja tietoja ja yhdistelty näitä. Näin on saatu koottua tietoa alueesta ja liikenteen tuomista vaikutuksista alueen asukkaisiin, joihin kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan alueittain eri suuruustasoilla pieni-keskisuuri-suuri sekä herkkyystasoilla matala-keskisuuri-korkea. 641
Taulukko 11-17-6. Ihmiset, vaikutusten suuruus. Pieni Keskisuuri Suuri Vähäinen liikennemäärän lisäys (<50 % nykyisestä) Tärinää ei ole havaittu. Melutaso on <40 db yöaikana ja <50 db päiväsaikaan Kohtalainen liikennemäärän lisäys (50 100 % nykyisestä) Havaittavissa oleva tärinä, mutta ei koeta häiritsevänä. Melutaso on <45 db yöaikana ja <55 db päiväsaikaan Merkittävä liikennemäärän lisäys (>100 % nykyisestä) Tärinä koetaan häiritsevänä. Melutaso on >45 db yöaikana ja >55 db päiväsaikaan Taulukko 11-17-7. Päivä- ja yömeluraja-arvot sekä näiden sisään jäävät asukkaat Kolari-Tornio -välisellä rataosuudella. Asuintalojen lukumäärä klo 07 22 melun raja-arvojen mukaan Kunta > 55 db (50 m) > 50 db (110 m) > 45 db (330 m) Kolari 0 0 14 Pello 8 27 101 Ylitornio 58 149 448 Tornio 132 284 802 Asuintalojen lukumäärä klo 22 07 melun raja-arvojen mukaan Kunta > 55 db (70 m) > 50 db (170 m) > 45 db (440 m) > 40 db (630 m) Kolari 0 3 22 30 Pello 13 37 242 457 Ylitornio 100 203 599 767 Tornio 186 431 1122 1513 Taulukko 11-17-8. Ihmiset, herkkyyskriteerit. Matala Keskisuuri Korkea Keskeinen väestökeskittymä, teollisuutta, vilkasta liikennettä ja huomattava taustamelu. Ei herkkiä vaikutuskohteita, kuten päiväkoteja jne. Kulku radan yli harvemmin kuin päivittäin. Keskisuuri väestökeskittymä, jossa jonkin verran teollisuutta, liikennettä ja taustamelua. Joitain herkkiä vaikutuskohteita, kuten päiväkoteja jne. Kulku radan yli keskimäärin kerran päivässä. Pieni asutuskeskittymä, ei teollisuutta. Vähän liikennettä ja matala taustamelu. Ei herkkiä vaikutuskohteita, kuten päiväkoteja jne. Kulku radan yli useasti päivässä. 642
11.17.7.4 Vaikutusten merkittävyys Vaikutusten yhteenveto Rakentamisvaihe Vaikutuskohde 1. Rautuvaara Kolari rautatieosuuden perusparantaminen Tuotantovaihe Vaikutuskohde 1. Rautuvaara Kolari rautatieosuus 2. Kolarin kunta 3. Pellon kunta 4. Ylitornion kunta 5. Tornion kunta 6. Tornio Oulu rautatieosuus 7. Oulu-Raahe rautatieosuus 8. Oulu-Kokkola rautatieosuus 643
Rautuvaara Kolari rataosa Perusparannus Rautuvaaran ja Kolarin välisen rataosuuden perusparannustyön aiheuttama melu on väliaikaista ja se kohdistuu muutamiin loma-asuntoihin lähellä Kolarin rautatieasemaa. Maantieliikenteen aiheuttama melu ylittää loma-asutukselle asetetut raja-arvot. Radan perusparantaminen tehdään yhden kesän aikana päivisin, joten sen kesto on lyhytaikainen. Perusparantamistyöt vaikuttavat lyhyen aikaa pieneen, paikalliseen ryhmään, joten vaikutuksen suuruus on pieni. Olemassa oleva taustamelu vähentää perusparannuksen tuomaa vaikutusta, joten vaikutuskohteiden herkkyys on matala. Perusparannuksen aiheuttama vaikutus on siten vähäinen. Toiminta Rataosuuden ainoat asukkaat ovat Kolarin rautatieaseman pohjoispuolella, joten liikenteen lisääntyminen, tärinä ja melu vaikuttavat pienelle alueelle. Keskisuuri väestökeskittymä ja maantieliikenne tiellä 939 aiheuttavat taustamelua, eikä alueella ole herkkiä vaikutuskohteita. Rautatieliikenteen aiheuttaman melun raja-arvot eivät ylity päiväsaikaan ja yöaikaan yli 50 db:n melu 170 metrin etäisyydellä radasta ulottuu kahteen asuintaloon. Tärinää ei havaita tai koeta ongelmaksi. Vaikutuskohteiden herkkyys on matala. Liikenteen lisääntyminen radalla on suurta (240 %) ja kulku estyy junan kulkiessa Suukosken tien kohdalla. Asukkaiden mukaan heillä ei kuitenkaan ole tarvetta kulkea tämän risteyksen kautta säännöllisesti. Vaikutuksen suuruus on suuri. Toiminnan aikainen liikenteen lisääntymisen vaikutus on kohtalainen. Kolari - Tornio rataosa Kolarin kunnan alueella on yksi talo yöaikaisen melun, 50 db ja 170 m, raja-arvojen alueen sisäpuolella. Valtatie 21 sekä taajama-asutus lisäävät taustamelua. Tärinää ei havaita tai koeta häiritsevänä. Radan läheisyydessä ei ole herkkiä vaikutuskohteita eikä rataosuudella ole ongelmalliseksi koettuja risteysalueita. Vaikutuskohteiden herkkyys on siten matala. Liikennemäärä rataosuudella lisääntyy 240 %, joten sen vaikutus on suuri. Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on kohtalainen. Pellon keskustassa päiväaikaisen melun raja-arvojen sisälle, 55 db ja 50 m, jää seitsemän taloa, kunnan eteläosassa yksi. Yöllä melualueen sisälle jää 37 asuinrakennusta, joista suurin osa taajamassa ja sen läheisyydessä sekä muutamia kunnan pohjois- ja eteläosissa. Valtatie 21 aiheuttaa taustamelua, samoin kuin taajama-asutus ja pienteollisuus. Tärinää ei havaita tai sitä ei koeta häiritsevänä. Radan läheisyydessä ei ole herkkiä vaikutuskohteita eikä rataosuudella ole ongelmalliseksi koettuja risteysalueita. Vaikutuskohteiden herkkyys on siten matala. Liikenne radalla lisääntyy 240 %, joten vaikutuksen suuruus on suuri. Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on siten kohtalainen. Melun raja-arvot ylittyvät Ylitornion kunnan alueella sekä päivisin 58 ja öisin 203 asuinrakennuksen kohdalla, joista suurin osa sijaitsee keskustaajamassa tai sen läheisyydessä ja muut alueet Kaulinrannassa, Aavasaksalla ja Kainuunkylässä. Kaulinrannassa vilkasliikenteinen valtatie 21 kulkee lähellä asutusta, joka tuo taustamelua. Ohimenevien junien aiheuttama melutason nousu on lyhytkestoinen. Asutuskeskittymä on pieni, mutta siellä ei ole erityisen herkkiä vaikutuskohteita, kuten päiväkoteja. Radan välittömässä läheisyydessä asuvat asukkaat kokevat liikenteen häiritsevänä ja alueella on vaarallisia risteyksiä, joita asukkaat käyttävät päivittäin. Tärinä koetaan häiritsevänä. Vaikutuskohteiden herkkyys on siten keskisuuri. Liikenne radalla lisääntyy 240 %, joten vaikutuksen suuruus on suuri. Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on merkittävä. Rautatieliikenteen vaikutus rataosuudella on merkittävä jo ennen liikenteen lisääntymistä. Radan varren asukkaiden huoli nykyisestä liikenteestä on otettu huomioon sen vähentäessä heidän asumisviihtyvyyttään. Tässä yhteydessä rajoitettu kuuden päivittäisen junamatkan lisääntyminen rataosuudella ei todennäköisesti aiheuta merkittävää muutosta nykyiseen tilanteeseen. Ylitornion keskustaajaman alueella on jonkin verran teollisuudesta ja valtatie 21:stä johtuvaa taustamelua. Taajama-alueella kuljetaan radan yli töihin päivittäin ja rata kulkee asutusalueen läpi. Nykyinen liikenne koetaan häiritsevänä. Radan varrella ei ole herkkiä vaikutuskohteita eikä tärinää koeta häiritsevänä. Vaikutuskohteiden herkkyys on siten keskisuuri. Liikenne radalla lisääntyy 240 %, joten vaikutuksen suuruus on suuri. Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on merkittävä. Ylitorniolta etelään meluarvot ylittyvät sekä päivisin että öisin Aavasaksalla ja Kainuunkylässä. Nuotiorannan kohdalla tärinä sekä liikenne koetaan häiritseväksi ja siellä on vaarallinen tasoristeys. Asutuskeskukset ovat pieniä ja hajanaisia, eikä niissä ole herkkiä vaikutuskohteita radan läheisyydessä. Valtatie 21 lisää taustamelua. Vaikutuskohteiden herkkyys on keskisuuri. Liikenne radalla lisääntyy 240 %, joten vaikutuksen suuruus on suuri. Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on merkittävä. Rautatieliikenteen vaikutus rataosuudella on merkittävä jo ennen liikenteen lisääntymistä. Radan varren asukkaiden huoli nykyisestä liikenteestä on otettu huomioon sen vähentäessä heidän asumisviihtyvyyttään. Tässä yhteydessä rajoitettu kuuden päivittäisen junamatkan lisääntyminen rataosuudella ei todennäköisesti aiheuta merkittävää muutosta nykyiseen tilanteeseen. Tornion kunnan alueella melurajojen sisäpuolelle jää päivisin 132 ja öisin 431 asuinrakennusta, jotka sijaitsevat Kivirannalla, Ala-Raumossa, Yli-Kaakamossa, Vojakkalassa sekä Kukkolassa. Valtatie 21 aiheuttaa taustamelua Kivirannan, Vojakkalan ja 644
Kukkolan alueella, Tornio on keskikokoinen asutuskeskus, jossa on raskasta teollisuutta ja paljon liikennettä. Kivirannalla on tärinäherkkä alue sekä rautatien läheisyydessä sijaitsevat päiväkoti, koulu ja vanhusten palvelutalo. Kivirannalla on myös vilkkaasti liikennöity asuinalueella oleva tasoristeys, joka lisää onnettomuusriskiä. Näiltä osin nykyinen liikenne koetaan häiritsevänä. Vaikutuskohteiden herkkyys on siten keskisuuri. Liikenne radalla lisääntyy 240 %, joten vaikutuksen suuruus on suuri. Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on merkittävä. Rautatieliikenteen vaikutus rataosuudella on merkittävä jo ennen liikenteen lisääntymistä. Radan varren asukkaiden huoli nykyisestä liikenteestä on otettu huomioon sen vähentäessä heidän asumisviihtyvyyttään. Tässä yhteydessä rajoitettu kuuden päivittäisen junamatkan lisääntyminen rataosuudella ei todennäköisesti aiheuta merkittävää muutosta nykyiseen tilanteeseen. Tornio Oulu rataosa Radan varressa on asutusta ja suuremmissa asutuskeskuksissa Kemissä ja Oulussa on raskasta teollisuutta ja paljon liikennettä. Rataosuudelta ei ole saatavissa meluarvotietoja. Olemassa olevan vilkkaan liikenteen vuoksi liikenteen lisääntymisestä johtuvan tärinän ei uskota aiheuttavan häiriötä. Vaikutuskohteiden herkkyys on siten matala. Tornion ja Oulun välisellä rataosuudella liikenteen lisäys on Tornion ja Laurilan välillä 71 % (kohtalainen) ja Laurilasta Ouluun 23 38 % (vähäinen). Liikenteen lisäys on kohtalaista, joten vaikutuksen suuruus on keskisuuri. Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on vähäinen. Oulusta Satamavaihtoehtoihin Radan varrella on Oulun ja Raahen kaupungit, taajamia sekä harvaa maaseutuasutusta. Muu liikenne, taajama-asutus ja teollisuus aiheuttavat taustamelua. Rataosuudelta ei ole saatavissa meluarvotietoja. Olemassa oleva liikenne on runsasta, joten lisääntyneen liikenteen aiheuttaman tärinän ei uskota aiheuttavan häiriötä. Vaikutuskohteen herkkyys on matala. Liikenne Oulusta satamavaihtoehtoihin kulkee Suomen vilkkaasti liikennöidyllä pääradalla. Liikenne lisääntyy Oulusta Tuomiojalle 18 % ja siitä Raaheen 95 %, joten tällä osuudella vaikutuksen suuruus on korkeimmillaan keskisuuri. Liikenteen aiheuttama vaikutus on vähäinen. Oulun ja Kokkolan kaupunkien välillä on taajama-asutusta Oulaisissa, Ylivieskassa ja Kannuksessa sekä näiden välillä kyliä, pienkyliä ja harvaa maaseutuasutusta. Muu liikenne, taajamaasutus ja teollisuus aiheuttavat taustamelua. Olemassa oleva liikenne on runsasta, joten lisääntyneen liikenteen aiheuttaman tärinän ei uskota aiheuttavan häiriötä. Vaikutuskohteiden herkkyys on matala. Rataosuudella liikenteen lisäys on Tuomiojan ja Ylivieskan sekä Ylivieskan ja Kokkolan välillä 15 17 % (pieni), Kokkolasta Ykspihlajaan 110 % (suuri), joten vaikutuksen suuruus on korkeimmillaan keskisuuri. Liikenteen aiheuttama vaikutus on vähäinen. 11.17.7.5 Vaikutusten lievennystoimet Radan varren asukkaat ovat maininneet eräitä keinoja haittojen lieventämiseksi. Radan varteen voidaan rakentaa äänivalleja ja alentaa nopeuksia. Vanha rata tulee tarkistaa huolellisesti ja korjata sekä rakentaa alikulkuja vaarallisiin paikkoihin sekä huolehtia radan ylikulkujen turvajärjestelyistä. Pölyämistä voidaan estää umpivaunujen käytöllä ja kiinteistöjen arvonalennuksesta halutaan korvauksia. Junien aikataulut olisi hyvä tietää ennakkoon (Asukaskysely 2012). Torniosta päin Kivirannalle kääntyvän ryhmittymiskaistan pidentäminen on tarpeellista. Radan siirtäminen pois jokivarresta ja raskaan liikenteen siirtäminen uudelle radalle lieventäisi haittoja. Nuotiorannalla Ylitorniolla rata voitaisiin linjata uudestaan kulkemaan metsän reunalle ja pois kirkonkylän keskeltä. Myös Kaulinrannan kohdalla rata halutaan linjata uudestaan kulkemaan kylän itäpuolelta (Asukaskysely 2012). Laurilassa suurten terässiltojen alusrakenteiden kokonaisvarmuus ei täytä vaatimustasoa ja niissä on jo nyt nähtävissä siirtymiä. Mikäli malmikuljetukset menevät Ajokseen, täytyy rataa linjata uudestaan Peurasaaressa (Ratahallintokeskus 2009). Radan varren asukkaat kokevat tarvetta yllä olevien epäkohtien korjaamiseksi jo tämänhetkisessä tilanteessa ennen liikenteen lisääntymistä radalla. Liikennevirasto on vastuussa näistä korjaustoimista. 11.17.7.6 Sulkemisvaiheen jälkeiset jäännösvaikutukset Rikastekuljetusten poistumisen jälkeen liikenne radalla vähenee, mutta matkailun kasvun vuoksi on oletettavissa, että liikennemäärä jää nykyistä korkeammalle tasolle. Rautuvaara Kolari -rataosuudella liikenteen poistuminen kokonaan poistaa vähäiset haitat asutukselle. 11.17.7.7 Epävarmuustekijät Siton ja Rambollin tekemät melumallinnukset eivät huomioi topografiaa eivätkä kasvillisuutta, joten todellisuudessa nämä vähentävät melun leviämistä. Varsinkin kauempana radasta mallinnuksien kyky ennustaa melun leviämistä heikkenee. Mallinnukset eivät myöskään huomioi sääolosuhteiden, kuten tuulen, vaikutusta äänen kulkeutumiseen. 645
11.17.8 Vaikutukset porotalouteen Paliskunnat huolehtivat itse raatojen hakemisesta pois onnettomuuspaikoilta. Maanteillä sattuneissa onnettomuuksissa liikennevahinkoarviomiehelle maksetaan kilometrikorvaus, raadon hävittämiskulut sekä arviointipalkkio, joka kasvaa portaittain sen mukaan, montako poroa onnettomuudessa on kuollut kerrallaan. Rautatieonnettomuuksissa näitä korvauksia ei makseta. Junan alle jääneet eläimet voivat kulkeutua sen mukana kauas onnettomuuspaikasta, joka lisää etsimiskustannuksia (Paliskuntain yhdistys 2012). 11.17.8.3 Vaikutusten suuruusluokka Porotalouteen kohdistuvaa vaikutuksen suuruutta arvioidaan sen mukaan, miten paljon liikenne lisääntyy radalla suhteutettuna nykytilanteeseen (Taulukko 11-17-9). 11.17.8.4 Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuskohteen herkkyyttä on arvioitu sen suhteen, miten lähellä rataa porot laiduntavat ja kuinka suuri osa poroista sijoittuu radan läheisyyteen (Taulukko 11-17-10). 11.17.8.1 Vaikutusalue Arviointi käsittää Rautuvaarasta satamavaihtoehtoihin kulkevan radan varrella olevat paliskunnat ja porojen liikkumisen radan läheisyydessä. Vaikutuksia arvioidaan liikenteen lisääntymisen aiheuttamien onnettomuuksien ja kulkuesteen suhteen. 11.17.8.2 Käytetyt arviointimenetelmät ja aineisto Aineistona on käytetty seuraavia lähteitä: Sähköpostikeskustelut Paliskuntain yhdistyksen Porotalousneuvoja Marja Anttosen kanssa (Anttonen 2012) Riista-aidan tarveselvitys ja toteutuksen suunnittelu Palojärven paliskunnan alueella (Brask 2009) Tapaaminen Muonion paliskunta (2012) Tapaaminen Kolarin paliskunta (2012) Tapaaminen Orajärven paliskunta (2012) Tapaaminen Lohijärven paliskunta (2012) Puhelinkeskustelu Isosydänmaan paliskunta (2012) Puhelinkeskustelu Oijärven paliskunta (2012) Menetelmänä on käytetty kirjallisuuden, karttatarkastelujen ja osallistumisen avulla saatuja tietoja ja yhdistelty näitä. Näin on saatu koottua tietoa alueesta ja liikenteen tuomista vaikutuksista porotalouteen, joihin kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan alueittain eri suuruustasoilla pieni-keskisuuri-suuri sekä herkkyystasoilla matala-keskisuuri-korkea. Taulukko 11-17-9. Porotalous, vaikutusten suuruuskriteerit. Pieni Keskisuuri Suuri Kohtalainen liikennemäärän lisäys (<100 % nykyisestä) Merkittävä liikennemäärän lisäys (>100 % nykyisestä) Ei olemassaolevaa liikennettä Taulukko 11-17-10. Porotalous, vaikutusten herkkyyskriteerit. Matala Keskisuuri Korkea Laitumet kaukana radasta, ylikulku laidunkiertojen aikaan. Ei poroja radan läheisyydessä. Vähäisiä vaikutuksia elinkeinoon. Osa laitumista radan läheisyydessä. Vähäinen osa poroista radan läheisyydessä. Joitakin vaikutuksia elinkeinoon. Rata kulkee laidunalueiden läpi. Porot liikkuvat jatkuvasti radan yli. Merkittävä osa poroista radan läheisyydessä. Merkittäviä vaikutuksia elinkeinoon. 646
11.17.8.5 Vaikutuksen merkittävyys Vaikutusten yhteenveto Rakentamisvaihe Vaikutuskohde 1. Muonion paliskunta Tuotantovaihe Vaikutuskohde 1. Muonion paliskunta 2. Kolarin paliskunta 3. Orajärven paliskunta 4. Lohijärven paliskunta 5. Oijärven ja Isosydänmaan paliskunnat 647
Rautuvaara Kolari rataosa Perusparannus Radan peruskorjaamisen kesto on lyhytaikainen kestäen yhden kesän ajan ja vaikutukset rajoittuvat radan läheisyyteen, joten vaikutuksen suuruus on pieni. Porot laiduntavat alueella kesällä, joten vaikutuskohteen herkkyys on matala. Perusparannuksen aikainen vaikutus porotalouteen on vähäinen. Toiminta Porot ovat tottuneet kulkemaan ja laiduntamaan alueella vapaasti ja ne eivät osaa vältellä liikennöimätöntä rataa. Tuotannon alettua niillä meneekin jonkin aikaa tottua liikenteeseen ja välttelemään rata-aluetta. Vaikutuskohteen herkkyys on siten korkea. Rata katkaisee paliskunnan alueen eteläosan kahtia ja toistaiseksi on vaikea arvioida, miten porot suhtautuvat siihen ja tulevat liikkumaan alueella jatkossa. Yksi paliskunnan erotusaidoista sijaitsee radan läheisyydessä ja kulku tällä alueella voi häiriintyä liikenteen vuoksi (Kuva 11-17-7). Vaikutuksen suuruus on suuri. Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus toiminnan aikana on merkittävä. Kolari-Tornio rataosa Kolarin paliskunta ei ole huolestunut lisääntyvästä liikenteestä, mutta toimet Muonion paliskunnan alueella vaikuttavat heihin varsinkin alueen pohjoisosassa. Rautuvaara Kolari välinen rata ja sen mahdollinen aitaaminen jakavat Muonion paliskunnan kahtia ja tämä luo painetta sille, että porot alkavat siirtyä kohti etelää ja Kolarin kuntakeskusta, jolloin ne voivat kulkeutua liian lähelle asutusta ja häiritä ihmisiä sekä liikennettä. Paliskunta jakautuu huolta aiheuttavien alueiden suhteen karkeasti kolmeen, etelä-pohjoissuunnassa: läntisin osa Ruotsin rajalta rautatiehen aiheuttaa eniten huolta, rautatien ja valtatie 21:n väli jonkin verran ja alue valtatie 21:stä itään päin ei lainkaan. Porot laiduntavat radan läheisyydessä kesäisin sekä syystalvella, alueen pohjoisosissa myös kevättalvella. Alueella on muutamia onnettomuusherkkiä kohtia Kolarin kylältä etelään, Sieppijärveltä pohjoiseen ja alueen eteläosassa (Kuva 11-17-8). Paliskunta ei koe liikenteen lisääntymisen vaikuttavan merkittävästi heidän elinkeinoonsa. Vaikutuskohteen herkkyys on keskisuuri. Liikenteen lisäys alueella on keskisuurta, 240 %, ja osa laitumista sekä poroista on radan läheisyydessä. Porot kulkevat jonkin verran radan yli. Vaikutuksen suuruus on keskisuuri. Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on kohtalainen. Orajärven paliskunnan alueelle vuonna 2008 rakennettu radan molemmin puolin kulkeva aita on heidän kokemustensa mukaan vähentänyt onnettomuuksia ja sama on nähtävissä myös tilastossa. Paliskunnan alueen porot kulkevat radan yli talvella siirtyessään radan itäpuolella olevilta kesälaitumilta talvilaitumille ja keväällä takaisin, joten porot eivät oleile ja liiku radan läheisyydessä jatkuvasti. Vaikutuskohteen herkkyys on siten keskisuuri. Liikennemäärän lisääntymisen vaikutus on keskisuuri. Liikenteen aiheuttama vaikutus on siten kohtalainen. Lohijärven paliskunta ei katso tarpeelliseksi rakentaa kaksipuoleista aitaa radalle eikä se ole kovin huolissaan lisääntyvän liikenteen vaikutuksista. Porot laiduntavat syystalvella radan läheisyydessä ja kulkevat radan yli ajoittain. Onnettomuusherkkiä alueita on Ylitorniolta etelään ja pohjoiseen pitkällä matkalla (Kuva 11-17-9). Pohjoisosassa on yksittäinen ylikulkupaikka, joka on kriittinen. Erotusaidat sijaitsevat etäällä radasta. Vaikutuskohteen herkkyys on siten keskisuuri. Liikennemäärän lisääntymisen tuoman vaikutuksen suuruus on keskisuuri. Liikenteen aiheuttama vaikutus on kohtalainen. Tornio Oulu rataosa Tornion ja Oulun välisellä rataosuudella liikenteen lisäys on Tornion ja Laurilan välillä 71 % (kohtalainen) ja Laurilasta Ouluun 23 38 % (pieni), joten sen aiheuttaman vaikutuksen suuruus on korkeimmillaan pieni. Oijärven ja Isosydänmaan paliskunnat eivät koe liikenteen lisääntyvän niin merkittävästi, että sillä olisi merkittävää vaikutusta heidän alueensa onnettomuusmääriin. Porot laiduntavat osan aikaa radan läheisyydessä ja kulkevat radan yli toisinaan. Vaikutuskohteet herkkyys on matala. Liikenteen lisääntymisen aiheuttama vaikutus on siten vähäinen. Oulusta Satamavaihtoehtoihin Poronhoitoalue päättyy Iihin, joten liikenteen lisääntymisellä ei ole vaikutuksia sieltä eteenpäin. 648