Raahen sataman kokonaistavaraliikenne (tonnia)

Transkriptio

1 Kuva Kemin satamien kokonaisliikenne (tonnia/vuosi) vuosina (Kemin satama2010) Raahen sataman kokonaistavaraliikenne (tonnia) Kuva Ilmakuva Raahen satamasta vuonna 2007 (Raahen satama 2012). Kuva satama 2012). Raahen sataman kokonaistavaraliikenne (tonnia/vuosi) vuosina (Raahen 369

2 Kokkolan satama Satamanosat ja syväykset Kokkolan satama käsittää kolme erillistä satamanosaa: Syväsatama Syväsatamaa on viime vuosikymmenen aikana kehitetty investoinneilla. Satama on erikoistunut irtotavaraliikenteeseen ja koostuu kuudesta laiturista (Kuvat ja ), joiden syväykset vaihtelevat välillä 9,5 13 m. Satamassa on viisi erillistä varastoa, kolme kuivalle irtotavaralle ja kaksi terminaalia. Niiden yhteispinta-ala on m². Kapasiteetiltaan 40-tonnin nosturit ja kattava kuljetinjärjestelmä mahdollistavat jopa tonnin lastaus- ja purkukapasiteetin vuorokaudessa. Kantasatama Kantasatamassa käsitellään pääsääntöisesti kappaletavaraa, kuten sahattua puutavaraa, parruja ja pylväitä sekä palletoituja tuotteita. Kantasatama koostuu kuudesta laiturista, joiden syväykset vaihtelevat välillä 8,3 9,5 metriä. Satamassa on seitsemän erillistä varastoa (4 monitoimivarastoa, 2 kuivan irtotavaran varastoa ja yksi varastokatos) joiden pinta-ala on yhteensä m². Hopeakiven satama sataman rakentaminen aloitettiin vuoden 2011 alussa ja satama vihittiin käyttöön vuoden 2012 alussa. Uuden 160 metriä pitkän laiturin syväys on 9,5 metriä. Liikennemäärät Kokkolan satama on Pohjanmaan suurin ja Suomen vilkkaimpiin kuuluva satama. Kokkolan satama on erikoistunut puutavaraan ja muihin metsäteollisuustuotteisiin, metallituotteisiin, palletoituihin tuotteisiin, suursäkkeihin, kontteihin ja projektitavaroihin. Vuosittain satamassa käy yli 500 laivaa. Vuoden 2010 kokonaisliikenne oli 6,36 milj. tonnia (Kokkolan satama2012). Vuonna 2010 ulkomaan liikenteen osalta (5,78 milj. tonnia) Kokkolan satama oli Suomen viidenneksi suurin satama. Kehittämishankkeet Kokkolan väylän nykyinen kulkusyvyys on 13 metriä. Sata-massa liikennöi aluksia, joiden syväys on tätä suurempi, joten ne joudutaan jättämään vajaalastiin. Kokkolan sataman liikenteen kehitysnäkymät ovat hyvät ja nykyisen väylän kulkusyvyyden riittämättömyys ilmeinen. Suurimmat liikenteen kasvuodotukset ovat irtotavaraliikenteessä. Tämän liikenteen odotetaan kasvavan erityisesti Venäjän liikenteen osalta. Kotimaan kuljetuksissa suurimmat lisäpotentiaalit koskevat Kolarin ja Soklin kaivosten kuljetuksia. Myös Siilinjärven pasutteen kuljetusten odotetaan kasvavan (Liikennevirasto 2012). Kokkolan meriväylän parantamishanke käsittää Kokkolan nykyisen väylän syventämisen 14,0 metrin kulkusyvyyteen sekä väylään liittyvät turvalaitetyöt. Hankkeen toteutukseen liittyvät myös sataman syvennys- ja laajennustyöt, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Kokkolan satama (Liikennevirasto 2010). Hankkeen yleissuunnitelma ja vaadittavat tutkimukset tehtiin vuoden 2011 aikana. Joitakin tutkimuksia tehdään vielä kesän 2012 aikana. Hankkeen toteutuspäätös tehdään vuonna Koska jatkosuunnittelu ja luvitus vievät vähintään vuoden ja rakennustyö vaatii kaksi avovesikautta, hankkeen käyttöönotto ei ole mahdollista ennen kuin vuonna 2014 (Kokkolan satama, teknillinen johtaja Tapio Lampinen ). 370

3 Kuva Ilmakuva Kokkolan satamasta (Kokkolan satama 2012). Kuva Kokkolan syväsatama (vasemmalla) ja Kantasatama (oikealla) (Kokkolan satama 2012). 371

4 Porin satama Satamanosat ja syväykset Porin satama käsittää kaksi erillistä satamanosaa: Mäntyluoto Mäntyluodon satamanosa keskittyy ensisijaisesti nostohankkeisiin, kontti- ja rikastekuljetuksiin sekä sahatavaraan. Mäntyluodossa on käytössä esimerkiksi kapasiteetiltaan 200-tonninen satamanosturi, mikä mahdollistaa isojen ja raskaiden tuotteiden käsittelyn. Konttiliikenteen lastaus- ja purkukapasiteetti yltää 25 konttiin tunnissa. Laiturin pituus on m ja maksimisyväys 12 m. Alueella on m2 varastotilaa, m 3 kemikaalitankkeja ja m 3 varastosiiloja. Satamaan on rautatieyhteys (Kuva ). Tahkoluoto Tahkoluodon syväsataman laiturin pituus on 450 m ja väylän enimmäissyväys 15,3 m, mikä mahdollistaa isojen alusten käynnit ja käsittelyn. Lastauskapasiteetti on 1200 t/h ja purkukapasiteetti noin 2000 t/h riippuen käsiteltävän tavaran tyypistä. Syväsatamassa on valmiudet toimia kappaletavaran jälleenlastaussatamana. Alueella on m2 varastotilaa. Syväsataman lisäksi Tahkoluodon satamanosalla on erilliset öljy- ja kemikaalisatamat sekä kappaletavarasatama. Satamaan on rautatieyhteys. Liikennemäärät Porin satama on kaupallinen bulk-satama, joka koostuu Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamanosista. Porin satama palvelee erityisesti energia-, metalli- ja kemian teollisuutta (Kuva ). Liikenteen kokonaismäärän ansiosta Porin satama on Suomen viidenneksi suurin satama ja liikennetiheydeltään toiseksi suurin bulk-satama. Vuonna 2009 sataman kautta kulki 5,35 t tavaraa (Kuva ). Tuonnin osuus oli 69 % ja viennin 31 % (Porin satama 2012). Kehittämishankkeet Mäntyluodon ja Tahkoluodon satamissa on runsaasti rakennustilaa, mikä tarkoittaa, että satamilla on mahdollisuudet kehittää asiakkaille suunnattuja palveluitaan. Tilaa on käytettävissä 200 ha ja mahdollinen rakennettavissa oleva volyymi on 1,5 Mm3. Satama voi tarjota myös 3,5 miljoonan tonnin edestä paluukuljetuksia, sillä satamaan tulee tuon verran kuljetuksia, jotka lähtevät takaisin ilman lastia. (Porin satama, satamajohtaja Jaakko Nirhama ) Kuva Porin sataman Mäntyluodon satamanosa (edessä) ja Tahkoluodon satamanosa (takana) (Porin satama 2012). Kuva Porin sataman liikenteen kokonaismäärä (tonnia/vuosi) vuosina (Porin sataman 2010/2011). 372

5 Radan varren pohjavesialueet Nykytilatilaselvitykset ja muu lähdemateriaali Tässä nykytilaselvityksessä on käytetty seuraavaa lähdeaineistoa: Oiva (2012) Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Rautatie lävistää matkalla Rautuvaarasta satamavaihtoehtoihin yhteensä 19 pohjavesialuetta (Kuva ). Näistä pohjavesialueista 14 on I-luokan pohjavesialueita eli vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, 4 on II-luokan pohjavesialueita eli vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita ja 1 on IIIluokan pohjavesialue eli muu pohjavesialue (Taulukko ). Taulukko Rautatien lävistämät pohjavesialueet rautatieosuuksilla Rautuvaarasta satama vaihtoehtoihin. Pohjavesialue Pohjavesiluokka Sijaintikunta Erihnäistenmaa II Kolari Kattilakoski I Ylitornio (Juoksenki) Lampisenjärvi Ylitornio Kyläjoenkangas I Tornio Ajos Kemi Haarainkangas I Simo Santamäki Ii Aaltokangas Ii Saviaronkangas Haukipudas Kempeleenharju Kempele Rantakylä Liminka Palokangas-Selänmäki Raahe Antinkangas Raahe Vihanninkangas Vihanti Vaekangas Oulainen Asemakylä Sievi Eskolanharju I Kannus Riippa Kokkola Patamäki Kokkola Kuva Vasemmalla kuvassa rautatien lävistämät pohjavesialueet välillä Rautuvaara Kemi ja oikealla kuvassa rautatien lävistämät pohjavesialueet välillä Kemi Kokkolan satama. 373

6 Radan varren luonnonsuojelualueet Nykytilatilaselvitykset ja muu lähdemateriaali Tässä nykytilaselvityksessä on käytetty seuraavaa lähdeaineistoa: Oiva (2012) Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Ympäristöhallinto (2012) internet sivut Rautatien lähietäisyydellä Rautuvaarasta satamavaihtoehtoihin on yhteensä 19 Natura verkostoon kuuluvaa luonnonsuojelualuetta ja neljä muuta luonnonsuojelualuetta. tässä yhteydessä tarkoitetaan noin 1 km etäisyydellä radasta olevia luonnonsuojelualueita. Kuvassa on esitetty kaikkien rajan lähietäisyydellä olevien luonnonsuojelualueiden sijainti ja taulukkoon on listattu niiden suojeluperuste, taustalla oleva lainsäädäntö, suojellut lajit ja sijainti suhteessa rautatiehen. Kuva Rautatien läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet. 374

7 Taulukko Rautatien lähietäisyydellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet sekä niiden perusteella suojellut lajit. Luonnonsuojelualue Suojeluperuste Lainsäädäntö Suojellut lajit Suhde rautatiehen Tornionjoen ja Muonionjoen vesistö FI Niesaselkä FI Teuravuoma Kivijärvenvuoma FI Sieppijänkä Pieruvuoma FI Pellojärvi Säynäjäjärvi FI Paamajärvi FI Ratasjärven kulttuurimaisemat MAO Aavasaksa MAO SCI Koskiensuojelulaki Saukko SCI Luonnonsuojelulaki Ampuhaukka Helmipöllö Hiiripöllö Metso Palokärki Pohjantikka Pyy Varpuspöllö SCI / SPA Luonnonsuojelulaki Saukko Lettosiemenkotilo Lapinsirppisammal Kiiltosirppisammal Lettorikko SCI Luonnonsuojelulaki Saukko Kiiltosirppisammal Lettorikko Isonuijasammal SCI / SPA SCI / SPA Maisema-kokonaisuudet Maisema-kokonaisuudet Luonnonsuojelulaki Rakennuslaki Luonnonsuojelulaki Rakennuslaki Kaakkuri Kalatiira Kapustarinta Kuikka Kurki Lapintiira Laulujoutsen Pikkulokki Sinirinta Sinisuohaukka Suopöllö Uivelo 2 uhanalaista lajia Helmipöllö Kaakkuri Kalatiira Kuikka Kurki Lapintiira Laulujoutsen Pikkulokki Sinirinta Sinisuohaukka Suopöllö Uivelo Vesipääsky 2 uhanalaista lajia Kulkee lävitse Kulkee lävitse 375

8 Luonnonsuojelualue Suojeluperuste Lainsäädäntö Suojellut lajit Suhde rautatiehen Kainuunkylän saaret FI Kallinkangas FI Musta-aapa FI Simojoki FI Simojoen suun kulttuurimaisemat MAO Joutsensuo Vareputaanojanlehto FI Kiiminkijoki FI Letonniemi FI Limingan lakeus MAO Revonneva Ruonneva FI Raahen saaristo FI SCI / SPA SCI Luonnonsuojelulaki Rakennuslaki Luonnonsuojelulaki Rakennuslaki Pohjansorsimo Kaakkuri Kalatiira Kuikka Kurki Lapintiira Laulujoutsen Pikkulokki Ruskosuohaukka Sinisuohaukka Suopöllö Uivelo Vesipääsky 1 uhanalaista lajia Lapinsirppisammal Kiiltosirppisammal 2 uhanalaista lajia SCI Luonnonsuojelulaki SCI Koskiensuojelulaki Kirjojokikorento 1 uhanalainen laji Kuikka Laulujoutsen Uivelo Kulkee lävitse SCI Luonnonsuojelulaki SCI Koskiensuojelulaki Nahkiainen Kulkee lävitse SCI Luonnonsuojelulaki Maisema-kokonaisuudet Maisema-kokonaisuudet SCI / SPA Luonnonsuojelulaki Ampuhaukka Kapustarinta Kurki Metso Pikkulepinkäinen pyy Sinisuohaukka Suopöllö 1 uhanalainen laji SCI / SPA Luonnonsuojelulaki Rakennuslaki Ampuhaukka Kaakkuri Kalatiira Kapustarinta Kuikka Lapintiira Laulujoutsen Mustakurkku-uikku Pyy Räyskä Sinirinta Uivelo 1 uhanalainen laji Kulkee lävitse 376

9 Luonnonsuojelualue Suojeluperuste Lainsäädäntö Suojellut lajit Suhde rautatiehen Salmineva Piurukkajärvi FI Lestijoki FI Etelänevan -Viitasalonnevan - Seljäsennevan alue FI Rummelön Harrbådan FI SCI Luonnonsuojelulaki Helmipöllö Kalatiira Kapustarinta Kurki Lapintiira Mustakurkku-uikku Palokärki Suopöllö Vesipääsky Viirupöllö SCI Koskiensuojelulaki Saukko Nahkiainen SCI Luonnonsuojelulaki Kapustarinta Kurki Metso Pyy Pikkulepinkäinen Sinisuohaukka Suopöllö 1 uhanalainen laji SCI / SPA Luonnonsuojelulaki Ampuhaukka Kalatiira Lapintiira Laulujoutsen Pikkulepinkäinen Pyy Ruskosuohaukka Uivelo Vesipääsky 1 uhanalainen laji Kulkee lävitse 377

10 Radan varren porotalouden nykytila Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali Tässä nykytilaselvityksessä on käytetty seuraavaa lähdeaineistoa: Porotalousselvitys, Hannukaisen kaivoshanke (Itkonen 2011) Poromieslehti 2/2012 (Paliskuntain yhdistys 2012) Sähköpostikeskustelut Paliskuntain yhdistyksen Porotalousneuvoja Marja Anttosen kanssa (Anttonen 2012) Puhelinhaastattelu Kolarin paliskunnan poroisäntä Mika E. Satta (Satta 2012) Puhelinhaastattelu Orajärven paliskunnan poroisäntä Mikko Koskenniemi (Koskenniemi 2012) Puhelinhaastattelu Lohijärven paliskunnan poroisäntä Heikki Holster (Holster 2012) Puhelinhaastattelu Isosydänmaan paliskunnan poroisäntä Hannu Krupula (Krupula 2012) Puhelinhaastattelu Oijärven paliskunnan poroisäntä Martti Hirvasniemi (Hirvasniemi 2012) Rautatien varrella Rautuvaarasta satamavaihtoehtoihin sijaitsee 6 paliskuntaa. Pohjoisesta lähtien paliskunnat ovat Muonio, Kolari, Orajärvi, Lohijärvi, Isosydänmaa ja Oijärvi (Kuva ). Nykytilanteessa kaikkien muiden paliskuntien alueella on junaliikennettä, paitsi Muonion paliskunnan alueella (Kuva ) Kolarin paliskunta Kolarin paliskunta sijoittuu kokonaisuudessaan Kolarin kunnan alueelle (Kuva ). Paliskunnan alue rajoittuu pohjoisessa Ylläsjokeen ja etelässä Kolarin ja Pellon kuntarajalle. Paliskunnan kokonaispinta-ala on km 2. Kolarin paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on Poronhoitovuonna 2010/2011 todellinen eloporoluku oli (Taulukko ), jolloin poronomistajia Kolarin paliskunnassa oli 85 (Paliskuntain yhdistys 2012). Kolarin paliskunta on Suomen pohjoisin paliskunta, jonka alueiden läpi kulkee päivittäistä rautatieliikennettä. Paliskunnan lävitse kulkevan rautatien pituus on noin 41 km (Kuva ) Junaliikennevahinkoja Kolarin paliskunnan alueella tapahtuu kymmenen vuoden keskiarvolla ilmaistuna 18 vuodessa (Taulukko ). Vuosittainen vaihtelu on kuitenkin suurta aina vuoden 2003 kuudesta porokuolemasta vuosien 2000 ja porokuolemaan. Junaliikennevahingot Kolarin paliskunnan osalta koskettavat yleensä yksittäisiä poroja, eikä kokonaisia tokkakuntia yleensä jää junan alle. Hankalimmat alueet junaliikennevahinkojen osalta ovat lähellä Pellon rajaa ja vaikutukset kohdistuvatkin pääasiassa yhteen tokkakuntaan. Porojen talvilaidun sijaitsee Torniojoen ja radan välissä, minkä vuoksi lokakuusta joulukuuhun ne liikkuvat eniten raiteilla, jolloin raiteilla ei ole juurikaan henkilöjunaliikennettä. Paliskunnalla ei ole aitarakenteita rautatien varrella (Anttonen 2012, Satta 2012) Muonion Paliskunta Muonion paliskunta harjoittaa porotaloutta alueella, joka sijaitsee pääasiassa Muonion ja Kolarin kuntien alueella ja pieniltä osin myös Kittilän kunnan alueella (Kuva ). Paliskunnan länsirajana toimii Muonionjoki ja etelässä rajana Kolarin paliskuntaan on Ylläsjoki. Paliskunnan kokonaispinta-ala on 2674 km 2 (Itkonen 2011). Muonion paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on Todellinen eloporoluku oli 6120 (Taulukko ) poronhoitovuonna 2010/2011, jolloin poronomistajia Muonion paliskunnassa oli 128 (Paliskuntain yhdistys 2012). Muonion paliskunnan alueen läpi ei tällä hetkellä kulje junaliikennettä. Perusparannettava rataosa Kolarista Rautuvaaraan sijaitsee kokonaisuudessaan Muonion paliskunnan alueella. 378

11 Kuva Paliskuntien sijainti kuntarajoihin nähden sekä Hannukaisen hankkeen junakuljetuksille altistuvat paliskunnat. Taulukko Radanvarren paliskuntien eloporoluvut poronhoitovuosilta 2000/ /2011. Paliskunta Poronhoitovuosi Keskiarvo 2000/ / / / / / / / / / / 2011 Muonio Kolari Orajärvi Lohijärvi Isosydänmaa Oijärvi Taulukko Junaliikenteestä aiheutuneet porovahingot paliskunnittain ja kaikissa Suomen paliskunnissa yhteensä vuosina Muonion paliskunnan alueella ei tuolloin ollut junaliikennettä (Anttonen 2012). Paliskunta Vuosi Keskiarvo Kolari Orajärvi Lohijärvi Isosydänmaa Oijärvi Yhteensä Suomessa

12 Orajärven paliskunta Orajärven paliskunta sijoittuu kokonaisuudessaan Pellon kunnan alueelle (Kuva ). Paliskunnan alue rajoittuu pohjoisessa Kolarin ja Pellon kuntarajalle ja etelässä Pellon ja Ylitornion kuntien väliseen rajaan. Orajärven paliskunnan alue on pitkä ja kapea ja sen kokonaispinta-ala on noin km 2. Orajärven paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on Poronhoitovuonna 2010/2011 todellinen eloporoluku oli 1501 (Taulukko ), jolloin poronomistajia Orajärven paliskunnassa oli 76 (Paliskuntain yhdistys 2012). Orajärven paliskunnan läpi kulkevan rautatien pituus on noin 55,2 km (Kuva ). Junaliikennevahinkoja Orajärven paliskunnan alueella tapahtuu viimeisen kymmenen vuoden vuosikeskiarvolla 80 vuodessa. Vuosittainen vaihtelu on suurta aina vuoden porokuolemasta vuoden porokuolemaan (Taulukko ). Orajärven paliskunnan koko rautatien varsi on täynnä paikkoja, joissa junaliikennevahinkoja syntyy. Porojen talvilaidun sijaitsee rautatien ja Torniojoen välissä, jolloin pahin aika junaliikennevahingoille on marraskuusta tammikuuhun, jolloin myös henkilöliikenteen määrät raiteella kasvavat (Anttonen 2012, Koskenniemi 2012). Paliskunnalla on olemassa kaksipuoleinen aita noin 22 kilometriä pitkältä matkalta Kolarin paliskunnan rajalta aina Lempeän teollisuusalueelle saakka. Toisen puolen aidasta on valtio rakennuttanut jo 1980-luvun alussa, mutta toisen puolen paliskunta aitasi omin varoin vuonna Paliskunta kokee kaksipuoleisen aidan auttaneen vähentämään junaliikennevahinkoja. Talvella 2011 he kokeilivat lisäksi itse kehittelemäänsä hälytysjärjestelmää aitojen päässä ja aitojen aukkokohdissa (Kuva ). Hälytysjärjestelmässä on liiketunnistin, joka tunnistaa liikkeen noin 5 metrin etäisyydeltä, ja summeri, joka alkaa soida jonkun liikkuessa alueella. Ensimmäisen talven jälkeen hälytysjärjestelmä tuntuu paliskunnasta toimivalta ratkaisulta (Koskenniemi 2012) Lohijärven paliskunta Lohijärven paliskunta sijaitsee kokonaisuudessaan Ylitornion kunnan alueella (Kuva ). Pohjoisrajana toimii kuntaraja Pellon kunnan kanssa ja etelärajana poronhoitoalueen raja ja samalla kuntaraja Tornion kunnan kanssa. Lohijärven paliskunnan kokonaispinta-alan on km2. Lohijärven paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on Poronhoitovuonna 2010/2011 todellinen eloporoluku oli 1477 (Taulukko ), jolloin poronomistajia Lohijärven paliskunnassa oli 58 (Paliskuntain yhdistys 2012). Lohijärven paliskunnan läpi kulkevan rautatien pituus on noin 47 km. Junaliikennevahinkoja Lohijärven paliskunnan alueella tapahtuu viimeisen kymmenen vuoden vuosikeskiarvolla 33 vuodessa. Vuosittainen vaihtelu on suurta aina vuoden porokuolemasta vuoden porokuolemaan (Taulukko ). Lohijärven paliskunnan alueella eniten junaliikennevahinkoja syntyy paliskunnan etelärajalta aina Kaulinrantaan asti ulottuvalla alueella. Pahin aika junaliikennevahingoille on syystalvi ennen joulua, jolloin porot käyvät Tornionjoen rantaa kaivamassa. Junaliikenteen vaikutukset kohdistuvat tasaisesti kaikille poronomistajille. Lohijärven paliskunnalla ei ole aitarakenteita (Anttonen 2012, Holster 2012) Isosydänmaan paliskunta Isosydänmaan paliskunta sijaitsee Simon, Ranuan ja Tervolan kuntien alueilla (Kuva ). Rautatien kannalta tärkeimmät paliskunnan raja-alueet ovat idässä Simon ja entisen Kuivaniemen kunnan välinen raja ja lännessä Kemin ja Simon kuntien välinen raja. Paliskunnan kokonaispinta-ala on km2. Paliskunnan suurin sallittu eloporoluku on Poronhoitovuonna 2010/2011 todellinen eloporoluku oli (Taulukko ), jolloin poronomistajia Isonsydänmaan paliskunnassa oli 68 (Paliskuntain yhdistys 2012). Rautatietä Isosydänmaan paliskunnan lävitse kulkee noin 21 km. Junaliikennevahinkoja paliskunnan alueella tapahtuu viimeisen kymmenen vuoden vuosikeskiarvolla 26 vuodessa. Vuosittainen vaihtelu on kuitenkin suurta. Vuonna 2004 paliskunnassa ei tapahtunut ainuttakaan tilastoitua junaliikennevahinkoa, kun taas vuonna 2001 niitä tapahtui 68 (Taulukko ). Junaliikennevahinkoja syntyy tasaisesti koko radan varren alueella. Vaikutukset ovat melko tasaisia, mutta joihinkin yksittäisiin poroisäntiin on suurempia vaikutuksia. Tien varrella sijaitseva riista-aita hankaloittaa porojen kulkua radan yli merenrannassa sijaitsevalle talvilaitumelle. Pahinta aikaa junaliikennevahinkojen osalta on syystalvi ennen joulua. Paliskunnalla ei ole olemassa olevia omia aitarakenteita (Anttonen 2012, Krupula 2012). 380