PANIIKKI- HÄIRIÖ Potilasopas Jukka Turtonen
Sisältö sivu Lukijalle Johdanto aiheesen 4 Oireet Henkiset oireet, ruumiilliset oireet, jälkioireet 5 Itsetarkkailusta kierteeseen 6 Paniikkihäiriön oireita 6 Mistä paniikkihäiriö johtuu? 7 Psykologiset teoriat 7 Paniikkihäiriö Suomessa 8 Perintötekijöiden vaikutus 8 Paniikkihäiriön alku 10 Paniikkihäiriön laukaisevia tekijöitä 10 Paniikkihäiriölle altistavia lääkkeitä 10 Esimerkkejä katastrofitulkinnasta 11 Oireiden muuttuminen krooniseksi 13 Ulos noidankehästä 16 Ahdistuksen kehämallihoidon tasot Paniikkihäiriön hoidossa huomioitavaa 20 20 Asiantuntijalääkäri: Jukka Turtonen Kuvitus: Kristiina Turtonen
Tietoa paniikkihäiriöstä ja sen hoidosta Mikä on paniikkihäiriö? Miten se ilmenee? Mikä hoidoksi? Tämä kirjanen pyrkii antamaan vastauksen näihin ja moniin muihin kysymyksiin paniikkihäiriöstä. JUKKA TURTONEN
Lukijalle Ahdistuneisuus kuuluu elämään. Oikealla varovaisuudella tai huolestuneisuudella vältämme huonot ratkaisut, varomattomuuden seuraukset tai jopa terveyden vaarantamisen. Myös kyky paniikkireaktioon on yleensä hyödyllinen, hengissä säilyttävä ominaisuus, niin ihmisellä kuin eläimilläkin. Toimintakykyä haittaavasta tai lamaavasta ahdistuneisuudesta voi kehittyä ongelma, joka hoitamattomana johtaa työkyvyttömyyteen, riippuvuusongelmiin ja masennukseen; pahimmassa tapauksessa itsemurhaan. Tällaista pitkäaikaista ja pahenemaan taipuvaista ahdistuneisuutta kutsutaan nykyisessä sairausluokituksessa ahdistuneisuushäiriöiksi. Yksi poikkeavan ahdistuneisuuden muoto on paniikkihäiriö. 4
Oireet Kohtaus alkaa räjähdysmäisesti ja pahenee nopeasti täydeksi pakokauhuksi. Henkisinä oireina on usein kuoleman, hallinnan menettämisen tai sekoamisen pelko. Samaan aikaan ruumiilliset oireet tuntuvat voimakkaina: sydämentykytys, vapina, kylmät ja kuumat aallot, heikotus, pyörrytys, hikoilu, silmäterien laajeneminen, vatsaoireet ja ilman loppumisen tunne. Liikahengitys saattaa laskea veren happamuusastetta, jolloin se aiheuttaa puutumista ja pistelyä etenkin suun ympärille ja käsiin. Jälkioireena on usein voimakas väsymys, hämmennys ja huolestuneisuus. Useimmat paniikkihäiriöpotilaat pystyvät kuvailemaan ensimmäiset paniikkikohtauksensa hyvinkin tarkasti. 5
Itsetarkkailusta kierteeseen Toistuessaan kohtaukset johtavat usein hyvin nopeasti itsetarkkailuun ja perusjännittyneisyyden lisääntymiseen. Tämä saattaa johtaa kauhun kierteeseen, jossa itsetarkkailu ja katastrofimielikuvat lisäävät edelleen ahdistuneisuutta: kehittyy paniikkihäiriö. Paniikkihäiriön oireita Sydämentykytys, rintatuntemukset Ilman loppumisen tunne Hikoilu, kylmät ja kuumat aallot Vapina, tärinä Huimaus, heikotus Epätodellinen olo Kuolemanpelko Kontrollin menettämisen pelko, sekoamisen pelko 6
Mistä paniikkihäiriö johtuu? Lähes sadan vuoden ajan on psykiatrisessa kirjallisuudessa kuvailtu paniikkipotilaita ja pohdittu syitä heidän ongelmaansa. Vanhemmat teoriat painottivat pääasiassa ristiriitoja ja traumoja potilaan lapsuudessa, mutta pitkätkään menneisyyttä tutkivat hoidot eivät juuri näytä vaikuttavan paniikkipotilaiden kohtauksiin. Myöhemmin psykologiset teoriat ovat korostaneet ahdistuneisuuden kehämäistä ja itseään ruokkivaa luonnetta: merkittävin seuraavan kohtauksen laukaiseva ajatus potilaan mielessä on nimenomaan uuden kohtauksen pelko. Juuri kaoottinen hämmennys ja oireiden katastrofaalinen tulkinta ovat paniikkipotilaalle tyypillisiä. Siksi ensi kontaktit ammattiauttajiin ovat tärkeitä. 7
Alkuvaiheessa potilas tarvitsee rauhallisen ja seikkaperäisen selvityksen oireistaan ja niiden syistä. Usein vaaditaan lääkehoitoa oireiden nopeaan hallintaan ja jatkossa yksilö-, perhetai ryhmäterapiaa esim. vääristyneiden arvojen, ajattelutapojen tai ihmissuhteiden hoitoon. Paniikkihäiriö Suomessa Suomen tautiluokituksessa paniikkihäiriö on mainittu vuodesta 1987. Uusien tarkempien diagnoosiluokitusten avulla ahdistuneisuushäiriöiden lääketieteellinen tutkimus on kehittynyt huomattavasti. Eri arvioiden mukaan paniikkihäiriötä esiintyy 2 4 %:lla väestöstä. Usein se sekoittuu muihin ahdistuneisuushäiriöihin ja masennukseen. Perintötekijöiden vaikutus Taipumus paniikkioireisiin on osittain perinnöllistä: vaikeampi paniikkihäiriö esiintyy usein suvuittain tai sa- 8
moissa suvuissa masennussairauden, pakkomielteisyyden, syömishäiriöiden ja alkoholismin kanssa. Paniikkialttiit ihmiset ja heidän lähisukulaisensa ovat myös muita alttiimpia reagoimaan paniikilla ja liikahengityksellä joihinkin kemiallisiin ärsykkeisiin, kuten veren happo-emästasapainon häiriöihin ja sisäelinhermostoa kiihottaviin aineisiin (mm. kofeiini, adrenaliinin kaltaisesti vaikuttavat aineet). Perinnöllistä alttiutta paniikkireaktioihin voisi verrata autoon, jossa on moottorin kokoon nähden pieni jäähdyttäjä. Paniikkikeskusta (locus coeru- leus) jäähdyttävät serotoniinia hermovälittäjäaineenaan käyttävät raphe-tumakkeet aivoissa. Useimmissa tilanteissa (tasaisella ajettaessa) jäähdytys riittää, mutta henkisessä (menetykset, paineet) tai kemiallisessa paineessa (sairaudet, kahvi, alkoholi, lääkkeet) alkaa jäähdytys kiehua ja tuottaa paniikkioireita. Myös taipumus masennukseen, pakko-oireisiin tai syömishäiriöihin saattaa lähinnä välittyä heikon serotoniinitoiminnan kautta.. 9
Paniikkihäiriön alku Paniikkihäiriö saattaa alkaa jo lapsuudessa (ja olla monen koulupelon takana), mutta usein se alkaa nuoruudessa tai nuorella aikuisiällä. Vanhuudessa se liittyy usein masennusoireisiin. Välittömästi ennen ensimmäisiä kohtauksia on lähes puolella nähtävissä joku henkinen loukkaus, menetys tai muu iso elämänmuutos. Monesti on nähtävissä myös kemiallista ja fyysisiin sairauksiin liittyvää kuormitusta tai fyysisen kunnon laiminlyöntiä ja epäsäännöllistä elämää. Paniikkihäiriön laukaisevia tekijöitä Henkinen paine, liiallinen stressi, menetykset, suuret elämänmutokset Kahvi, alkoholi, colajuomat, eräät lääkkeet, huono fyysinen kunto Fyysiset sairaudet, hormonihäiriöt (esim. kilpirauhasen tulehdus/ liikatoiminta), vaihdevuodet Paniikkihäiriölle altistavia lääkkeitä Monet astmalääkkeet Yskänlääkkeet Nuhalääkkeet Flunssalääkkeet (kofeiini) Hormonilääkkeet (tyroksiini, kortisonijohdokset, lapsettomuuden hoidossa käytettävät hormonit, anaboliset steroidit) Tietyt tulehduskipulääkkeet (indometasiini) 10
Esimerkkejä katastrofitulkinnasta Etenkin alussa henkilö kokee kohtaukset täysin selittämättöminä ja hän näkee harvoin niiden yhteyttä em. tekijöihin. Mielessä on vain kaoottinen kauhu ja hämmennys. Usein paikat tai tilanteet, joissa kohtaus on tullut muuttuvat pelottaviksi ja niitä vältellään. Katastrofitulkinta voi johtaa monenlaisiin kauhukuviin. Pekan veli on vuosi sitten kuollut sydänkohtaukseen. Nyt Pekka krapulaisena aamukahvin ja -tupakan jälkeen saa sydämentykytyksiä. Nyt se taitaa olla menoa, apua!, ajattelee Pekka mielessään. Pitkällä lennolla koneen kapteeni kokee tehneensä liikaa töitä. Mieltä painaa myös riitely kotona ja aikaeroväsymys, jota hän on hoitanut pannullisella kahvia. Äkkiä hän alkaa voida huonosti. Pystynkö ohjaamaan, putoaako kone, huomaavatko muut tärinäni? 11
Perhepäivähoitaja on omakotitalossaan maalla ilman autoa. Hoitolapset huutavat, niinkuin omatkin koko viime yön. Selkäsärkyyn pitää ottaa kovaa särkylääkkettä, jotta jaksaisi nostella lapsia. Flunssakin on tulossa, mutta onneksi on sitä vahvaa yskänlääkettä. Nyt iski hiki pintaan, vaihdevuodetkin taitaa tulla. En kestä enää, seinät kaatuvat päälle. Kuka kutsuu apua, jos alan aivan sekoilla, enkä osaa hoitaa lapsia? Onhan se hienoa, kun Matti sai sen osastopäällikön paikan, mutta tätä edustamista ei aina jaksaisi. Täällä on sitten huono ilma ja tuo japanilainenkin vain katsoo pitkään, onko tämä mekko jotenkin kummallisen näköinen. Nyt tämä kuppi kyllä putoaa, ei kai. Matti, mennään pois! 12
Oireiden muuttuminen krooniseksi Toistuvat kohtaukset johtavat jatkuvaan jännitykseen ja huoleen. Koko elimistö on stressaantunut eikä yölläkään pysty rentoutumaan, mistä seuraa nukahtamisvaikeuksia ja heräilyä. Uupumus, pessimistiset tulevaisuudenkuvat ja itsetunnon romuttuminen johtavat kohti epätoivoista masennusta. Välttely, riippuvuus läheisistä, pakeneminen huonolla omallatunnolla otettuihin lääkkeisiin tai lisääntyvään alkoholinkäyttöön masentaa edelleen. Tästä seuraa työ- ja kotivaikeuksia. Läheiset ovat helposti omassa ahdistuksessaan tuomitsevia tai moralisoivia ja näkevät esim. vain lääke- tai alkoholiongelman. 13
Joskus suhde ammattiauttajiin voi olla hankala kovin vaihtelevien tulkintojen ja neuvojen takia. Pahimmassa tapauksessa ohjeet tai kommentit vastaanotolla voivat kaiken kauhun keskellä olla hyvinkin hämmentäviä. Kohtauksen yhteydessä ensiavussa: Kaikki on kunnossa, ei teillä ole mitään aihetta huoleen! Joskus varmasti tuntuu siltä, että: Kukaan, ei edes lääkäri, ymmärrä minua. On kuitenkin ymmärrettävää, että joskus ammattiauttajan on vaikeata heti tunnistaa paniikkihäiriötä lie- 14
vemmästä ahdistuneisuudesta. Tällöin asiantuntija saattaa vähätellä vaivaasi, koska hän todellakin uskoo, että olet ehkä vähän väsynyt mutta kunnossa. Jotta pääsisit nopeasti tilanteen yli, hän saattaa antaa sinulle vähän rauhoittavaa lääkettä. On hyvä kuitenkin muistaa, että rauhoittavien lääkkeiden pitkäaikainen käyttö saattaa johtaa tottumukseen, jopa riippuvuuteen. Ammattiauttajat hoitavat sinua parhaansa mukaan. Nyt, kun paniikkihäiriöstä on enemmän tietoa, on todennäköisempää, että oireesi tulkitaan oikein. AHDISTUS hämmennys ennakoiva pelko välttely jännittyneisyys univaikeudet AIKA 15
Ulos noidankehästä Kroonistumattomassa paniikkihäiriössä riittää melko lyhytkin hoito. Oireiden vaarattomuuden ja fysiologisen mekanismin ymmärtäminen on hoidon ensimmäinen askel. Oirehistorian voi jälkeenpäin kartoittaa usein tarkasti ja selittämätön muuttuukin ymmärrettäväksi. Laukaisevat henkiset tekijät vaativat terapeuttisia keskusteluja. Ruumiilliset sairaudet tai lääkitykset ovat voineet laukaista paniikkioireita, jolloin syyyhteyden osoittaminen helpottaa. Elämäntapoihin (kahvi, alkoholi, lepo, liikunta) voi jokainen itse vaikuttaa usein näiden tervehdyttämisen vaikutus hämmästyttää potilaankin. Lääkehoito ei anna täyttä tehoaan, jos kahvin ja alkoholin käyttö on turhan runsasta. Pitkään jatkuneeseen paniikkihäiriöön ei pelkkä tieto riitä. Mukana on usein sellainen ongelmavyyhti ja masennus, että jokainen osa-alue vaatii oman huomionsa. Välitön tavoite on oireiden hallinta; ennen kaikkea pahat paniikit pitäisi saada lääkityksellä 16
pois. Vain muutamat rauhoittavat lääkkeet (alpratsolaami, klonatsepaami) tehoavat kunnolla varsinaisiin paniikkikohtauksiin, vaikka useat muutkin tehoavat yleiseen jännitykseen ja kohtauksen pelkoon. Vaikean paniikkioireilun alkuvaiheessa ei ole syytä liikaa vältellä ensiapulääkitystä, jos kokonaishoito muuten on kunnossa. Jo tietoisuus oireiden hallinnan mahdollisuudesta usein rauhoittaa potilasta. Syynä pitkittyvään rauhoittavaan lääkitykseen (yli 4 6 kk) saattaa toki olla potilaan oireherkkyyden voimakkuus, mutta usein myös puutteellinen muu hoito. Paniikkipotilaan masennus, riippuvuusongelmat, koti- ja työvaikeudet voivat pitkittää paranemista ellei niitä huomioida hoidossa. AHDISTUS rauhoittava lääke alkoholi AIKA 17
Usein keskeinen hoidon osa on masennuksen lääkehoito. Sen tavoitteena on depressiohoidon lisäksi auttaa aivoja vähitellen jäähdyttämään koko paniikkimekanismia ja saattaa paniikkikynnys normaaliksi, ettei vääriä hälytyksiä tulisi. Hoito aloitetaan usein serotoniinitoimintaa tukevalla lääkkeellä varovasti annosta Paniikkihäiriötä voi ja täytyy hoitaa Oikean hoidon hakeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa parantaa hoitotulosta nostaen sen hyödyn voi usein kunnolla arvioida vasta useamman kuukauden kuluttua. Alussa ahdistus voi jopa pahentua tuolloin ei hyvin toimivassa hoitosuhteessa kannata rauhoittavaakaan lääkitystä liikaa välttää. Vanhoilla lääkkeillä muita yleisimpiä sivuvaikutuksia olivat väsymys, suun kuivuminen ja huimaus, uudemmilla lähinnä hoidon alkuvaiheessa pahoinvointi ja päänsärky. Vaikka depressiolääkityksen tehoa joutuisikin odottamaan pitkään (2 6 viikkoa), on se usein laadullisesti erilaista kuin hoidettaessa rauhoittavilla 18
lääkkeillä. Useat potilaat kokevat ensin mielialan nousun, muut asiat alkavat kiinnostaa, paniikkikohtaukset lieventyvät ja harvenevat. Monessa tapauksessa päästään täydelliseen kohtaushallintaan ja jatkuva itsetarkkailu ja ponnistelu vaihtuu itsetunnon vahvistumiseen sekä kohtauksen unohtamiseen. Masennuslääkityksen kesto vaihtelee yksilöllisesti, kuten varsinaisessa depressiossakin. Tutkimusten mukaan 1 1/2 vuoden hoidon jälkeen vaivan uusiutuminen oli vähäisempää kuin 1/2 vuoden hoidon jälkeen. Masennuslääkitystä ei kannata lopettaa liian varhain. Toipumisajan pituus riippuu vaivanneen ahdistuneisuushäiriön kestosta. Kymmeniä vuosia kestänyttä ahdistuneisuutta ja pelkoa ei hetkessä poisteta. Usein masennuslääkitys unohtuu itsestään, jos riittävä etäisyys pelkoihin on saatu. Paniikkihäiriötä voi ja täytyy hoitaa. Lääkärisi suunnittelee sinulle hoito- ja kuntoutumisohjelman. Älä karta lääkehoitoa, mieti elämäntapojesi säännöllisyyttä. Tarvittaessa hakeudu tiiviimpään terapiaan. 19
Ahdistuksen kehämallihoidon tasot Oireiden tulkinta: tieto syvemmät omakohtaiset merkitykset Limbinen jäjestelmä, tunteet: psykoterapiat, rentoutus, lääkkeet Locus Coereleus: alpratsolaami, klonatsepaami Raphe-tumakkeet: ahdistuksen jäähdytys ilman riippuvuusriskiä Adrenaliiniherkkyys elimistössä: fyysinen kunto, beetasalpaajat Paniikkihäiriön hoidossa huomioitavaa Oireiden fysiologia, syyt ja vaarattomuus ymmärrettävä Oireiden sisäiset merkitykset: läheisten suhtautuminen, painostava elämäntilanne, kohtuuttomat ulkoiset tai sisäiset vaatimukset Asenteiden tai elämäntilanteen historia, kroonistuneet asenne- tai ihmissuhdeongelmat, riippuvuudet: pitkä yksilöterapia, perheterapia, ryhmäterapia Oirehallinta: elämäntavat, elämänhallinta, ensiapulääkitys Pitkäaikaishoito: mielialalääkitys kohtausten hallinnan ja unohtamisen tukena 20
21
22
Opassarjassa lisäksi: Depressio Pakko-oireinen häiriö Sosiaalisten tilanteiden pelko Yhteistyössä GlaxoSmithKline PL 24 (Piispansilta 9 A) 02231 Espoo Puh. 010 30 30 30 www.glaxosmithkline.fi Suomen Mielenterveysseura Puh. 09-615 516 www.mielenterveysseura.fi 8/2007, 2007-4007-1