POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE SELITYS Asia Dnro 01259/15/4103 ja 01305/15/4103 Selityksen antaja Yhteystiedot Valittajat Pyhäjoen kunnanhallitus Pyhäjoen kunta Kuntatie 1 86100 Pyhäjoki puhelin 040 359 6000 fax 08 439 0266 Jaakko Jukkola Uutelantie 43 86230 Ylipää Helena Haapamäki Kiertotie 3 86100 Pyhäjoki Jorma Röning Ahvenpolku 9 67300 Kokkola Vaatimus Pyhäjoen kunnanhallitus esittää, että oheisen vastineen perusteella Jaakko Jukkolan, Helena Haapamäen ja Jorma Röningin valitukset joko jätetään käsittelemättä tai hylätään.
JAAKKO JUKKOLA, 2.9.2015 VALITUS Pyydän Pohjois-Suomen hallinto-oikeutta kumoamaan Pyhäjoen Kunnanvaltuuston 12.8.2015. asiakohdassa 4 tekemän päätöksen. Asemakaavan muutos korttelissa 192-194 / Osallistumis-ja arviointisuunnitelma / Luonnos / Ehdotus / Asekaavan muutoksen hyväksyminen kortteleissa 192-194 osa-alueella 1. PERUSTELUT 1. Asiassa on johdettu valtuutettuja harhaan, pitämällä heitä tietämättömyydessä asiain suhteen, sekä antamalla heille paikkansapitämättömiä tietoja kaikista alueella olevista rakennuksista. että kaikkiin rakennuksiin on tehty kuntotutkimukset, joiden perusteella ne on todettu korjauskelvottomiksi ja mm Koivulan sisäilma asumiskelvottomaksi ja talo purkukuntoiseksi, vaikka Koivulaan (=lääkärintalo) ei ole koskaan etes tehty mitään sisäilma tutkimusta, vaan ainoastaan tilattu tarkoitushakuinen ja ylimitoitettuperuskorjauslaskelma, johon on kustannusten kohottamis tarkoituksessa-- laitettu paljon tarpeetonta remonttia mm vesikatto. Koivula on jokinaika sitten peruskorjattu, laittamalla siihen mm uusi ulkovuoraus ja lisäeriste ja osa ikkunoista uusittiin.. Minä tiedän tästä asiasta jotain, koska olen Teknisen Lautakunnan jäsen (jolle tuo peruskorjauslaskelma jaettiin ), sekä veljeni oli yksi Pienkoti Koivulan asukkaista. Näillä muunnetuilla totuuksilla saatiin häädettyä, Pienkoti Koivulasta tyytyväiset asukkaat Raaheen, jotka toistakymmentävuotta siina asuneena, tunsivat sen todella kodiksi ja vakuuttivat asunnon terveellisyyttä ja viihtyisyyttä, kuten myös hoitajat, yhtä lukuunottamatta, hän valitti sisäilmaa, mutta voiko yksi olla peruste rakennuksen hävittämiseen. sillä onhan meillä ihmisillä erilaisia allergia ym ongelmia? Tämä koti oli laitettu sitä juuri varten, että saatiin kotiin-pyhäjoelle, vierailla paikkakunnilla hoitolaitoksissa olevat Pyhäjokiset. 2. Koivulan tyhjennyksellä oli saavutettu yksi merkittävä askel otettua Asemakaavan perimmäiseltä näyttävästä tavoitteen saavuttamisesta, elikkä korttelin tyhjentäminen, vanhoista rakennuksista hinnalla millä hyvänsä ja uusien uljaiden talojen rakentaminen niiden tilalle. 3. Terveystalon ja Valistustalon osalta meille päättäjille, ei ole näytetty, ei tekstein, eikä kuvin, eikä paikalla käyden mitään todisteita, ei etes meille Teknisen lautakunnan jäsenille, olla elimellä näkemykseni mukaan, on hallussaan näiden asioiden hoito, asiantuntemus ja lausuntojen anto oikeus / velvollisuus) niiden korjauskelvottomuudesta, tai teknis-taloudellisesti mielettömiksi käymisestä, kuten he ilmaisevat rakennuksia. Ja vielä kaavoittaja sanoo: Ettei Valistustalon säilyttäminen ole mahdollista. Käytäntö näyttää ihan muuta, sillä esimerkiksi Valistustalon korjaukseen on Nuorisoseuraliitto myöntänyt tänä vuonna huomattavan avustusrahan. Näin todistetaan talon käyttö ja tarpeellisuus, ( Se on esim skeittaajien ainoa harrastuspaikka) kuten Museovirasto- ja tontin omistaja Pyhäjoen nuorisoseura, ovat lausunnoissaan tuoneet esille. 4. Kuten Museovirasto sanoo: On kohteilla todettu olevan paikallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja osana Pyhäjoen kirkonkylän raitin taajamakuvaa ja sen kokonaisuutta. Lisäksi ELY-keskuksen kanssa käydyssä ehdotusvaiheen neuvottelussa todettiin että: Kaavaratkaisuun, jossa suojeluarvot eivät toteudu, tulee olla selkeät ja perustellut syyt. ELY-keskus esitti, että Pohjois- Pohjanmaan museolle tulee toimittaa kuntoarviot rakennuksista, jotta museo voi arvioida tilanteen niiden pohjalta. En tiedä onko muille tahoille esitetty yksilöityjä tosiasioilla perusteltuja kuntoarvioita, mitä tuossa edellä edellytetään, muttei ainakaan valtuutetuille, eikä lautakunnan jäsenille ole esitetty muuta, kuin yleisluontoisia / ylimalkaisia lauseita negatiivisen käsityksen saamisen tueksi. Minä tiedän ja ymmärrän sen, että purkamaankin joudutaan rakennuksia, mutta minä kuitenkin lähden siitä, että
valtuustolla= kunnan korkeimmalla päätöselimellä tulee olla tosiasioihin perustuvaa, avointa tietoa siitä, mistä päätetään ja miksi, eikä pienen piirin yksipuolista ja tarkoitushakuista aivopesua, jota kaavoitusasioissa palkataan kaavoittaja ajamaan verorahoillamme.. 5. Lisäksi Asemakaavan tällaisena hyväksymisellä asetamme omistajat eriarvoiseen asemaan, kun tämä pieni piiri, kaikin keinoin ajaa kunnan kiinteistöjen purkua ja yksityisten talot suojellaan niin, ettei niille saa tehdä juuri mitään. 6. Tällä menettelyllä menetämme koko kaavan tarkoittaman Pyhäjoen Kyläraitin suojelun merkityksen. Sillä ei kahden omakotitalon suojelulla tule RAITTI suojeltua. Sitä pitäisi mieluummin laajenta Kaavan osa-alueeseen 2. Minä katson, että menneitä sukupolvia ja heidän työtään pitäisi senverran kunnioittaa, että heistä jää näkyvä muisto, sekä pala ollutta Pyhäjokea nähtäväksi ja ihailtavaksi. Näen tärkeänä sen, että ihminen tietää, mistä on tullut, missä on nyt, että osaa suunnistaa eteenpäin. Ja tämä ei ole kustannus, vaan säästö, kun ei pureta korjauskelposta pois. Sillä hieno elämä se tyyriiksi tulee ja röystäily. 7. Yhteenvetona vielä. Kaavan muutosta ei tule hyväksyä, koska päättäjille on annettu puutteellista ja tietua asiasta. Ja meillä laajassa Pyhäjoen pitäjässä kyllä riittää tontteja rakennuspaikoiksi, kun vähän avarretaan katsantokantaa muuallekin, kuin kirkonkylälle. TS. siirrytään kaiken keskittämisestä, kaiken hajauttamiseen! JAAKKO JUKKOLA, 18.8.2015 ERIÄVÄ MIELIPIDE Pyhäjoen Kunnanvaltuuston 12.8.2015. asiakohdassa 4 tekemään päätökseen. Asemakaavan muutos korttelissa 192-194/ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / Luonnos / Ehdotus / Asekaavan muutoksen hyväksyminen kortteleissa 192-194 osa-alueella 1. 1. Asiassa on johdettu valtuutettuja harhaan, kertomalla heille, että kaikkiin rakennuksiin on tehty kuntotutkimukset, joiden perusteella ne on todettu korjauskelvottomiksi ja mm Koivulan sisäilma asumiskelvottomaksi ja purkukuntoiseksi, vaikka Koivulaan (=lääkärintalo) ei ole koskaan etes tehty mitään sisäilma tutkimusta, vaan ainoastaan tilattu tarkoitushakuinen ja ylimitoitettu peruskorjauslaskelma, johon on kustannusten kohottamis tarkoituksessa--laitettu paljon tarpeetonta remonttia mm vesikatto. Koivula on jokinaika sitten peruskorjattu, laittamalla siihen mm uusi ulkovuoraus ja lisäeriste.. Minä tiedän tästä asiasta jotain, koska olen Teknisen Lautakunnan jäsen, sekä veljeni oli yksi Pienkoti Koivulan asukkaista. Näillä muunnetuilla totuuksilla saatiin häädettyä, Pienkoti Koivulasta tyytyväiset asukkaat Raaheen, jotka toistakymmentävuotta siina asuneena, tunsivat sen todella kodiksi ja vakuuttivat asunnon terveellisyyttä ja viihtyisyyttä, kuten myös hoitajat, yhtä lukuunottamatta, hän valitti sisäilmaa, mutta voiko yksi olla peruste? Sillä onhan meillä ihmisillä erilaisia allergia ym ongelmia. Tämä koti oli laitettu sitä varten, että saatiin -kotiin-pyhäjoelle, vierailla paikkakunnilla hoitolaitoksissa olevat Pyhäjokiset. 2. Koivulan tyhjennyksellä oli saavutettu yksi merkittävä askel otettua Asemakaavan perimmäiseltä näyttävästä tavoitteen saavuttamisesta, elikkä korttelin tyhjentäminen, vanhoista rakennuksistahinnalla millä hyvänsä-ja uusien uljaiden talojen rakentaminen niiden tilalle.
3. Terveystalon ja Valistustalon osalta meille päättäjille, ei ole näytetty, ei tekstein, eikä kuvin, eikä paikalla käyden mitään todisteita, niiden korjauskeivottomuudesta, tai teknis- taloudellisesti mielettömiksi käymisestä, kuten he ilmaisevat rakennuksia. Ja vielä kaavoittaja sanoo: Ettei Valistustalon säilyttäminen ole mahdollista. Käytäntö näyttää ihan muuta, sillä esimerkiksi Valistustalon korjaukseen on Nuorisoseuraliitto myöntänyt tänä vuonna huomattavan avustusrahan. Näin todistetaan talon käyttö ja tarpeellisuus, kuten Museovirasto- ja tontin omistaja Pyhäjoen nuorisoseura, ovat lausunnoissaan tuoneet esille. 4. Kuten Museovirasto sanoo: On kohteilla todettu olevan paikallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja osana Pyhäjoen kirkonkylän raitin taajamakuvaa ja sen kokonaisuutta. Lisäksi ELY-keskuksen kanssa käydyssä ehdotusvaiheen neuvottelussa todettiin että: Kaavaratkaisuun jossa suojeluarvot eivät toteudu, tulee olla selkeät ja perustellut syyt. ELY-keskus esitti, että Pohjois- Pohjanmaan museolle tulee toimittaa kuntoarviot rakennuksista, jotta museo voi arvioida tilanteen niiden pohjalta. En tiedä onko muille tahoille esitetty yksilöityjä tosiasioilla perusteltuja kuntoarvioita, mitä tuossa edellä edellytetään, muttei ainakaan valtuutetuille ole esitetty muuta, kuin yleisluontoisia/ ylimalkaisia lauseita negatiivisen käsityksen saamisen tueksi. Minä tiedän ja ymmärrän sen, että purkamaankin joudutaan rakennuksia, mutta minä kuitenkin lähden siitä, että valtuustolla = kunnan korkeimmalla päätöselimellä tulee olla tosiasioihin perustuvaa, avointa tietoa siitä, mistä päätetään, eikä pienen piirin yksipuolista ja tarkoitushakuista tietoa, jota kaavoitusasioissa palkataan kaavoittaja ajamaan verorahoillamme.. 5. Lisäksi Asemakaavan tällaisena hyväksymisellä asetamme omistajat eriarvoiseen asemaan, kun tämä pieni piiri, kaikin keinoin ajaa kunnan kiinteistöjen purkua ja yksityistentalot suojellaan niin, ettei niille saa tehdä juuri mitään. Tällä menettelyllä menetämme koko kaavan tarkoittaman Pyhäjoen Kyläraitin suojelun merkityksen. Sitä pitäisi mieluummin laajenta Kaavan osa-alueeseen 2. Minä katson, että menneitä sukupolvia ja heidän työtään pitää senverran kunnioittaa, että heistä jää näkyvä muisto. Ja tämä ei ole kustannus, vaan säästö, kun ei pureta korjauskelposta pois. Sillä hieno elämä se tyyriiksi tulee ja röystäily. 6. Yhteenvetona vielä. Kaavan muutosta ei tule hyväksyä, koska päättäjille on annettu puutteellista ja väärää tietua asiasta. Ja meillä laajassa Pyhäjoen pitäjässä kyllä riittää tontteja rakennuspaikoiksi, kun vähän avarretaan katsantokantaa muuallekin, kuin kirkonkylälle. TS. siirrytään kaiken keskittämisestä hajauttamiseen! HELENA HAAPAMÄKI JA JORMA RÖNING, 14.9.2015 VALITUS Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Asia Valitus Pyhäjoen kunnanvaltuuston päätöksestä 12.08.2015 80 koskien asemankaavan muutosta kortteleissa 192-194 Valittajat Helena Haapamäki Kiertotie 3, 86100 Pyhäjoki Jorma Röning Ahvenpolku 9, 67300 Kokkola
Valituksenalainen päätös Pyhäjoen kunnanvaltuuston päätös asemakaavan muutoksesta kortteleissa 192-194 12.08.2015 :t 80. ja 81. Päätös annettu valittajille tiedoksi postitse. Vaatimus Valittajat vaativat, että hallinto-oikeus kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen säilyttää korttelin 192 kiinteistöillä suojelumerkintä s1. Vaatimuksen perustelut Pyhäjoen kunnanhallitus päätti 3.10.2011 ( 237) käynnistää Kirkonseudun kortteleiden 160, 192-194 ja 191 asemakaavan muutoksen. 3.6.2015 käydyn viranomaisneuvottelun jälkeen kortteleiden 192-194 asemakaavan muutos päätettiin jakaa osa-alueisiin 1 ja 2. Jaon tarkoituksena oli nopeuttaa asemakaavan hyväksymistä, koska osa-alue 1:n kiinteistöjä kohdeltiin täysin eri tavoin kuin alueen 2 kiinteistöjä ja oli odotettavissa, että menettely ei ole alueen 1 kiinteistönomistajia tyydyttävä. Kaavoitettavan alueen jaon peruste käy ilmi kaavaselostuksen kohdasta 4.4.2. Kaava-alueella sijaitsee vain neljä yksityisen maanomistajan kiinteistöä. Kaavoitusselostuksen mukaan nämä ovat yhteispinta-alaltaan 0,16 ha. Kun alueen 2 kaikilta kiinteistöiltä (yhteensä 2,44 ha) poistettiin suojelumerkintä s1 eri perustein, suojelumerkintä säilytettiin omistamillamme kiinteistöillä. Aikaisemmin suojelumerkintä on kaavassa poistettu korttelin 191 kiinteistöiltä. Omistamiemme kiinteistöjen suojelumerkinnällä sanotaan pyrittävän säilyttämään "Vanhatien tiivis raittijakso. Korttelin 192 kiinteistöt reunustavat Vanhatietä 53,5 metrin matkalta. Perustelu on outo sen vuoksi, että korttelin 192 ympärillä olevissa kortteleissa, joilla sijaitsee selvästi näyttävämpiä rakennuksia, ei suojelurajoituksia enää olisi. Toisella puolella Vanhatietä sijaitsevalle urheilukentälle taas ollaan rakentamassa rivitaloja. Tienäkymä on muuttunut ja muuttuu siinä määrin, että sitä ei voi pelastaa kahden talon suojelurasitteella. Suurimman osan suojelurajoituksista vapautetuista kiinteistöistä omistaa Pyhäjoen kunta. Vaikka kunnalla onkin kaavoitusmonopoli, ei lainsäätäjän tarkoitus ole ollut se, että kunta kohtelee itseään maanomistajana täysin toisin kuin maanomistajina olevia kuntalaisia. Kiinteistön omistajina meillä on mielestämme oikeus edellyttää tasapuolista kohtelua maisema-arvojen suojeluun liittyviä rasitteita määrittäessä. Viranomaisneuvottelut käyneet kunnan edustajat ovat pitäneet huolen siitä, että kunta sai haluamansa kaavaratkaisut. Yksityisinä maanomistajina emme ole olleet tasavertaisessa asemassa, vaan pikemminkin pelimerkkeinä, joilla on varmistettu hyväksyntä epätasa-arvoiselle kaavamuutokselle. Kuvaavaa lopputulokselle on, että suojelumerkintä poistettiin kaikilta kunnan omistamilta kiinteistöiltä ja myös Valistustalolta, vaikka sen omistaja Pyhäjoen nuorisoseura ilmoitti kunnostavansa rakennusta vähin erin. Korttelin 192 kiinteistöjä 625-405-1-82 (Toivola) ja 625-405-1-7 (Lepola) rajaavat Kiertotie ja Vanhatie. Kiinteistöjen suojellut rakennukset on aikoinaan rakennettu alempaan korkoon kuin mainitut tiet. Näin ollen hulevesiongelmat hankaloittavat rakennusten suojelemista kosteusongelmilta. Olisi ollut erittäin tärkeätä, että rakennusten inventoija olisi tutkinut myös korttelin 192 rakennusten kunnon, johon olimme valmistautuneet. lnventoijaa ei kuitenkaan koskaan tullut, joten rakennusten kunto on "selvitetty kunnan arkistotietojen pohjalta ja suojelumerkintä päätetty pitää voimassa näiden kahden
kiinteistön kohdalla. Rakennus- ja maankäyttölain 57 edellyttää, että suojelumääräyksen on oltava maanomistajalle kohtuullinen. Tässä kyse on kohtuuttomuudesta. Korttelissa 194 sijaitsevan kunnan omistaman ns. lääkärintalon (625-405-1-84) vapauttaminen kaavamuutoksella suojeluvelvoitteesta on erikoinen ratkaisu. Pyhäjoen kunta oli aikaisemmin vuokrannut talon Pienkoti Koivulan käyttöön, kunnes siinä väitettiin ilmenneen sisäilmaongelmia ja pienkodin toiminta kiinteistössä päättyi. Tämän jälkeen kunta kuitenkin vuokrasi sen Pyhäjoen kunnanvaltuuston jäsenen omistamalle yritykselle, joka vuokraa taloa asumiskäyttöön. Rakennusten inventoinnissa v. 2012 talon heikkokuntoisuuteen ei viitata millään tavalla, vaikka kaavoituksen yhteydessä sen on väitetty olevan purkukuntoinen. Vanhatien varrelle entisen terveystalon tontille, jolta myös s1-merkintä poistettiin kaavamuutoksella, on suunnitteilla kolmikerroksinen asuntohotelli. Pyhäjoen kunnanhallitus on hyväksynyt suunnitelman jo 9.3.2015 95, kun kaava vielä oli vahvistamatta. Tämäkin osoittaa, että maisemalliset näkökohdat on huomioitu valituksenalaisessa kaavassa kovin valikoiden ja epätasapuolisesti. PYHÄJOEN KUNNAN VASTINE - Jaakko Jukkolan jättämä eriävä mielipide Pyhäjoen kunnanvaltuuston 12.8.2015 :n 80 asemakaavan korttelin 192-194 osa-alueen 1 hyväksymispäätökseen ja valitus 2.9.2015 Pyhäjoen kunnanvaltuuston 12.8.2015 :issä 80 ja 81 tekemiin päätöksiin, jotka koskevat asemakaavojen muutosta korttelissa 192-194 / Osallistumis-ja arviointisuunnitelma / Luonnos / Ehdotus / Asekaavan muutoksen hyväksyminen kortteleissa 192-194 osa-alueilla 1 ja 2 - Helena Haapamäen ja Jorma Röningin jättämä valitus koskien Pyhäjoen kunnanvaltuuston päätöstä asemakaavan muutoksesta kortteleissa 192-194, 12.8.2015 :t 80 ja 81. Korttelien 192-194 asemakaavan muutos on ollut vireillä Pyhäjoen kunnassa loppuvuodesta 2011 alkaen ja samanaikaisesti asemakaavamuutoksia on laadittu myös korttelin 160 ja korttelien 191-192 alueille. Asemakaavamuutoksien valmistelussa on huomioitu kunnan kaavoituksesta vastaavan ohjausryhmän työlle asettamat lähtökohdat ja tavoitteet sekä kaavoitusta ohjaavien viranomaisten ohjeistukset ja osallisilta saatu palaute. Työn aikana laadittuja kaavoituksen taustaselvityksiä ovat olleet: Vanhatietä ja sen ympäristöä koskeva maisemaselvitys ja alueen rakennustakannasta laaditut rakennusinventoinnit (Pyhäjoen kunta Vanhatien ympäristön maisemaselvitys / Pöyry Finland Oy, 27.8.2012). Maisemaselvityksen ja rakennusinventoinnin laadinnassa erityishuomiota on kiinnitetty niihin korttelialueisiin, joissa voimassa olevassa asemakaavassa on ollut lisämerkintä /s1: Korttelialue, jolla olevat rakennukset ympäristöineen tulee säilyttää siten, ettei ympäristön luonne muutu. Uudisrakennusten tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Peruskorjausta tai muita kunnostustöitä tehtäessä on rakennuksen ulkonäkö ja sille ominaiset yksityiskohdat säilytettävä. Korttelien 192-194 asemakaavan muutosta koskevilla alueilla edellä mainittu merkintä koskee seuraavia rakennuksia: Koivula (vanha kunnanlääkärin talo), Vanha terveystalo, Metsätalo, Toivola, Lepola, Vanha kunnantalo ja Lintelä.
Asemakaavamuutoksen osa-alueen 2 pohjoisosassa sijaitsevalla Valistustalolla ei ole voimassa olevassa asemakaavassa /s1 merkintää. Vanhatien varrella sijaitsevat rakennukset on rakennettu suhteellisen pitkällä aikavälillä 1920 1960-luvuilla. Osaan on lisäksi tehty myöhemmin 1960-80 -luvuilla laajennusosia. Paloaseman läheisyyteen sijoittuva Vanhatien alue on luonteeltaan tiiviimpää raittijaksoa, missä rakennukset sijoittuvat näkyvälle paikalle Vanhatien varteen. Pohjoisempana rakennukset sijoittuvat puolestaan etäämmäksi tielinjasta. Molemmat rakennusten sijoittumistavat ovat Vanhatien ympäristölle ominaisia ja sen lisäksi rakennusten koko, mittasuhteet ja julkisivu antavat lisänsä Vanhatien alueelle ominaisen taajamakuvallisen kokonaisuuden muodostumiselle. Rakennusten pihapiireihin ja ympäristöön liittyy oleellisesti kasvillisuus, puut ja pensaat mikä myös on sisällytetty ympäristön huomioonottamisena /s1 kaavamääräyksessä. Rakennusinventointi Vanhatien alueella Kirkonseudun kortteleissa 160 ja 191-194 toteutettiin keväällä 2012. Asemakaavan taustaselvityksiin kuuluva rakennusinventointi ei tarkoita peruskuntoarvion tekemistä rakennuksille ja pihapiireille. Valituksen jättäneet kiinteistön omistajat ovat valitusten sisällön perusteella nähtävästi ymmärtäneet käsitteet niin, että asemakaavan taustaselvityksien rakennusinventointi ja kuntoarvio ovat samoja asioita käytännössä. Kiinteistönomistajia informoitiin inventoinnista etukäteen jaetulla tiedotteella ja heille varattiin mahdollisuus antaa inventoinnin tekijälle tietoja omistamistaan kohteista joko inventoinnin ajankohtana tai muulloin esimerkiksi puhelimitse tapahtuvalla yhteydenotolla. Yhteydenottoja alueen kiinteistönomistajilta ei kuitenkaan saatu, joten keskeisimmät tiedot inventoitavista rakennuksista koottiin kunnan rakennusvalvonnasta. Kaavoitusta varten tehtävä rakennusinventointi ei edellyttänyt rakennuksista tarkkoja kuntoarviotietoja, mutta niiden kiinteistöjen osalta, joista arvioita on ollut käytettävissä, tiedot on huomioitu kaavanlaadinnassa. Pyhäjoen kunta on teettänyt kuntoarvion Vanhasta terveystalosta vuonna 2007 (Rannikon Rakennuskonsultti / Rkm K. Rimpiläinen) ja Koivulasta vuonna 2013 (Kiratek Oy). Vanhan terveystalon kuntoarvio ja kuntotutkimukset osoittivat rakennuksen olevan täysin elinkaarikypsä ja tekninen lautakunta päätti purkaa rakennuksen, kun alueen asemakaavamuutos valmistuu. Kuntoarvion laadinta Koivulasta on rakennuksen iän ja arvioidun kunnon lisäksi perustunut esille tulleen mahdollisen sisäilmaongelman selvittämiseen. Edellä mainittujen arvioiden lisäksi kunnan rakennusvalvonta on antanut arvion Valistustalon rakennusteknisestä kunnosta vuonna 2008.
Vanhan terveystalon ja Valistustalon kuntoa koskeva tilanne on ollut pitkään Pyhäjoen rakennusvalvonnan tiedossa. Koivulaa koskevan kuntoarvion tekninen lautakunta on käsitellyt kokouksissaan 17.2.2014 ( 14) ja 27.2.2014 ( 27). Peruskuntoarviossa olevan alustavan kustannusarvion mukaan kiireellisistä korjaustoimenpiteistä olisi aiheutunut kunnalle noin 150 000 euron kulut ja tarkempien kuntotutkimuksien suorittaminen olisi vielä maksanut noin 15 000 20 000 euroa. Keskusteltuaan laaditusta peruskuntoarviosta tekninen lautakunta päätti yksimielisesti, että Pienkoti Koivulan rakenteisiin ei ole järkevää tehdä lisätutkimuksia, koska peruskuntoarvio osoitti rakennuksen olevan elinkaarikypsä. Lautakunta päätti, että tilojen tyhjentymisen jälkeen vuokrasopimus Raahen Hyvinvointikuntayhtymän kanssa voidaan purkaa ja kiinteistön rakennuksille voidaan hakea purkulupa tontin uudisrakentamista varten. Loppuvuodesta 2014, kun asemakaavamuutos alueella oli vireillä, teki Pyhäjoen kunnan kiinteistöpäällikkö määräaikaisen vuokrasopimuksen Koivulasta ja luovutti tilat uudelle vuokralaiselle, luovutushetken kunnossa ja kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla, kyseiselle vuokralaiselle kerrottiin, että asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman, rakennus puretaan. Maaliskuussa 2015 kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan Samira Group Oy:n anomuksen kahden Vanhatien varrella sijaitsevan rakennuspaikan varaamisesta yritykselle (9.3.2015, 95). Kyseiset kohteet ovat Vanha terveystalo ja Vanha kunnantalo ja kunnanhallitus päätti käynnistää kohteista neuvottelut Samira Group Oy:n kanssa varaussopimuksen laatimiseksi. Kuntalaisia ei ole asetettu eriarvoiseen asemaan asemakaavamuutosten laadinnassa. Kaavat on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennuslakia ja kaikilla osallisilla on ollut mahdollisuus ilmaista näkemyksensä maankäyttöratkaisun valmistelusta sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa. Kaavoitusprosessin aikana kunnan edustajat ovat myös käyneet useita keskusteluja yksityisten kiinteistönomistajien kanssa peruskuntoarvion teettämisestä heidän omistamilleen rakennuksille ja pihapiireille /s1 merkinnän jatkokäsittelyä varten, kiinteistön omistajien omilla kustannuksilla. Erityisesti keskusteluissa samoin kuin ehdotusvaiheen palautteissa on noussut esille /s1- merkintä ja sen säilyttäminen tai poistaminen voimassa olevaan asemakaavatilanteeseen nähden. Yksityiset kiinteistönomistajat ovat vastustaneet merkinnän säilyttämistä omistamiensa kiinteistöjen kohdalla ja nähneet joutuneensa eriarvoiseen asemaan kunnan omistuksessa oleviin kiinteistöihin nähden, joilta suojelumääräystä koskeva merkintä on voitu poistaa kuntoarvioista saatujen tulosten perusteella. Kaavoituksen viranomaisohjaus on asemakaavamuutoksia laadittaessa painottanut kohteiden /s1- merkinnän säilyttämistä, mikäli sen poistaminen ei ole hyvin perusteltavissa. Perusteltuna syynä voidaan pitää rakennuksen pitkälle edennyttä huonokuntoisuutta, mikä on saatu selvitettyä riittävien kuntoarviointien tuloksena.
Pyhäjoen kunta on teettänyt ( ja toimittanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseolle ) peruskuntoarviot omistamistaan kiinteistöistä, joiden perusteella /s1 merkintä on voitu poistaa asemakaavamuutoksista. Yksityiset kiinteistönomistajat eivät ole esittäneet sellaista dokumentaatiota, että suojelun tarve ja perusteet olisi voitu poistaa heidän kiinteistöiltään. Kuntoarviot, jotka alueen kiinteistöistä on ollut käytettävissä, on toimitettu tiedoksi myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseolle. Vanhatielle ominaisen luonteen säilyttämistä ei kaavaratkaisussa ole perustettu pelkästään /s1 määräykseen ja sen säilyttämiseen kahdella kiinteistöllä. Koko Vanhatien alue on arvotettu osaksi Pohjanmaan rantatienä tunnettua valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallisesti arvotettua ympäristöä ja viranomaiset ovat myös painottaneet sitä, että rakentamisen tulisi kaava-alueella olla korkeatasoista ja ympäristöönsä sopeutuvaa. Kaavamääräyksistä on mukana tiedot uudisrakentamisessa käytettävistä julkisivu- ja kattomateriaaleista sekä kattokaltevuuksista ja kaavaprosessin viimeistelyvaiheessa on vielä laadittu rakentamistapaohjeet Vanhatien korttelien 191-194 alueelle. Kaavamääräysten ja rakennustapaohjeen avulla on pyritty ohjaamaan uudis- ja täydennysrakentamista siten, että Vanhatien alueelle ominaiset piirteet saataisiin säilytettyä rakennuskannan osittaisesta uusiutumisesta huolimatta. Samat lähtökohdat ja tavoitteet Vanhatien alueen ominaispiirteiden säilyttämisestä kunta on asettanut myös muille käynnissä oleville asemakaavahankkeille sekä myös varsinaiselle Vanhatien toimenpidesuunnitteluhankkeelle, jonka kunta on käynnistänyt kesällä 2015 yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Pyhäjoen kunnanvaltuuston hyväksymä asemakaavamuutos ei velvoita siinä esitettyyn täydennysrakentamiseen, mutta antaa siihen mahdollisuudet tasapuolisesti sekä kunnan että yksityisten omistuksessa olevilla alueilla. /s1-merkintä ei rajoita valituksen jättäjien määrittelemällä tavalla kiinteistöjen ylläpitoa ja kunnostusta eikä tarvittaessa estä niiden purkua. Kun rakennuksen elinkaari voidaan kuntoarvion avulla osoittaa päättyneeksi tai rakennukset todetaan kuntoarvion perusteella korjauskelvottomiksi, antaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo puoltavan lausunnon purkuluvan hakemista varten.