Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

0 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

1 Sisällysluettelo Sivu TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus 3 1. Yleinen talouskehitys 5 2. Kuntatalouden tilanne 5 3. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 8 Pudasjärven kaupungin hallinto 31.12.2015 Toimintaympäristö: kaupungin alue ja sijainti, hallinnollinen asema, asuminen, väestörakenne ja väestönrakenteen muutokset, työllisyys ja työpaikat sekä maankäyttö ja asuntorakentaminen Kaupungin sisäisen valvonnan järjestäminen/riskienhallinta/ympäristötekijät Henkilöstö Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Pudasjärven kaupungin talouden kehitys Pudasjärven kaupungin yhteistyö ja toiminnan muutokset 4. Kuntasuunnitelman toteutuminen 2015 28 5. Tilikauden tuloksen muodostuminen, tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase 30 5.1 Pudasjärven kaupunki 5.2 Konserni 6. Kokonaistulot ja menot 42 7. Tilikauden tuloksen käsittely 43 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 8. Käyttötalousosan toteutuminen 44 Käyttötalousosan tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen toimintaalueittain Hallintotoiminta Kunnan yhteistyötoiminta Kehittämistoiminta Sivistys- ja hyvinvointitoiminta Teknisten ja ympäristötoiminta 9. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 123 10. Investointiosan toteutuminen 130 11. Rahoitusosan toteutuminen 135 12. Tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot 137 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase 13. Eriytetyt tilinpäätökset 156 Syötteen vesi- ja viemärilaitos

TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUS - JA TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2 14. Tytäryhteisöjen toimintakertomus- ja tilinpäätöstiedot 157 Tytäryhtiöt Pudasjärven Vuokratalot Oy Kiinteistö Oy Pudasjärven Teurastamo Kiinteistö Oy Saraveitsi Kiinteistö Oy Pudasjärven Harjus Pudasjärven Kyläverkot Oy Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas Syöte Golf Oy Kairan Kuitu Oy Tunturi Travel Oy Pudasjärven Lämpö Oy TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT 15. Käytetyt tilikirjat ja sisällys 170 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 16. Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilipäätösmerkintä 172

3 TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Talouden tilanne Talouskehitys Suomessa osoitti vuoden 2015 aikana jo hienoista piristymistä ja bruttokansantuote kasvoi kolmen vuoden laskun jälkeen ensimmäistä kertaa 0,5 prosenttia. Silti vientikysynnän heikko kehitys, kotimaisen kysynnän paikallaan polkeminen ja yksityisten investointien vähäisyys merkitsivät edelleen sitä, että Suomen talouden kehitys viime vuonna oli yksi Euroalueen heikoimmista. Venäjä-pakotteet ja edelleen jatkunut teollinen rakennemuutos omalta osaltaan pahensivat tilannetta. Suomen talouden ja kilpailukyvyn rakenteelliset tekijät, tarvittavien uudistuksien viiveellä tulevat vaikutukset sekä kansainvälisten investoijien varovaisuus eivät lupaa tulevinakaan vuosina nopeaa elpymistä. Julkisen talouden edelleen jatkuva alijäämä ja valtiontalouden velkaantuminen yli 60 % BKT:sta uhkaavat omalta osaltaan julkisen sektorin talousnäkymiä ja tarkoittavat leikkauslinjan jatkumista tulevinakin vuosina. Kuntien tilinpäätöksien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos (n. 0,27 miljardia euroa) palautui viime vuonna jokseenkin edellisvuosien tasolle, kun taas vuoden 2014 liki 2 miljardin tulosta selitti kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen. Kuntien tilinpäätöksien tunnusluvut olivat aiemmin ennakoitua parempia, velkaantumisvauhti hidastui ja kunnat korottivat maltillisesti veroprosenttejaan. Tämä siitä huolimatta, että kuntien talous on jo vuosia kärsinyt hitaasta talous- ja verotulojen kasvusta, työttömyyden noususta, työttömyysvastuiden kasvusta sekä poikkeuksellisen suurista valtionosuusleikkauksista. Kunnat ovat tiukassa tilanteessa osanneet hoitaa talouttaan vastuullisesti. Tästä esimerkkinä vielä se, että kuntien henkilöstömenot tippuivat viime vuonna 300 miljoonalla eurolla. Pudasjärven kaupungin vuoden 2015 tilikauden tulos (2,45 miljoonaa euroa) oli kuudetta vuotta peräkkäin positiivinen ja poisto- sekä varauserien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 2,63 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos ja ylijäämä ylittyivät talousarviossa asetetusta tasosta noin 1,5 miljoonaa euroa. Kaupungin toiminnan taloudellinen tulos oli näin ollen varsin hyvä ja vuosikatekin oli parempi kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä. Vuosikate 722 euroa/asukas on yli kaksinkertainen suhteessa kuntien keskiarvoon. Oulunkaaren kuntayhtymän budjetti alittui 0,8 miljoonaa euroa ja kaupungin oman toiminnan henkilöstökulut jäivät 0,3 miljoonaa euroa alle budjetoidun, jossa oli laskua edellisvuoteen 0,2 miljoonaa euroa. Verotulot ylittyivät lähes 0,9 miljoonaa euroa suhteessa talousarvioon ja kasvoivat 0,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Myös valtionosuudet ylittyivät 0,7 miljoonaa euroa suhteessa talousarvioon. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä on tilikauden ja aiempien tilikausien kertynyttä ylijäämää yhteensä nyt 10,2 miljoonaa euroa. Pudasjärven kaupungin toiminta Kaupungin toiminnan ja talouden sopeuttaminen vallitsevaan rahoitustilanteeseen on viime vuosina onnistunut edelleen hyvin. Tästä on tuloksena taseeseen kertynyttä ylijäämää aiemmilta ja viime tilikaudelta, jota on siis yli 10 miljoonaa euroa. Kaupungilla on parantuneen taloustilanteen myötä mahdollisuus tehdä aktiivisesti kehittämis- ja korjausinvestointeja ja näin panostaa tulevaisuuteen. Toisaalta meillä on edelleen tarpeisiimme nähden ylisuuri ja osittain huonokuntoinen rakennuskanta, jonka poistamiseen ja alaskirjauksiin valtuuston hyväksymän kiinteistöohjelman mukaisesti on varauduttava myös taloudellisesti. Muutenkin on perusteltua jatkaa tiukkaa taloudenpitoa. Rajalliset taloudelliset resurssit on saatava entistä tehokkaampaan käyttöön. Monia palveluja tulee arvioida uusiksi ja monet palvelut tulevat kehittymään suuntaan, jossa yhteistyössä eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa kehitämme entistä vaikuttavampia

4 ja ennaltaehkäisevämpiä palvelukokonaisuuksia kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2015 toiminnan kehittämisohjelman vuosille 2015-2017. Ohjelmassa kehitetään palvelujen rakenteita ja tehostaan toimintaa ja sitä kautta saadaan sekä kustannussäästöjä että henkilöstö-, tila- ja laiteresurssit vielä nykyistäkin tehokkaampaan käyttöön. Valiokuntamalli on ollut käytössä uutena luottamushenkilöiden toimenkuvaa ja kaupunkimme päätöksentekojärjestelmää muokkaavana toimintona nyt jo reilun kolme vuotta. Valiokuntien vuoden lopussa tekemä itsearviointi, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen vuoropuhelu sekä tarkastuslautakunnan viimeisin arviointikertomus osoittavat, että mallin kehittämisessä on menty oikeaan suuntaan koko ajan. Oleellista on ymmärtää valiokuntien toiminnan rooli osana päätöksentekojärjestelmäämme: valiokuntien työskentely tukee ennen kaikkea kaupungin päätöksenteon valmistelua. Isojen, monimutkaisten ja prosessinomaisten kunta-asioiden valmisteluun tarvitaan merkittävästi aiempaa enemmän luottamushenkilöiden perehtymistä ja isoista asioista käytävää monipuolista keskustelua. Valiokuntatyö on merkittävällä tavalla tukemassa virkamiesvalmistelua ja varmistaa osaltaan sen, että kaikki tärkeät päätöksentekoon tulevat asiat on jo etukäteen hyvissä ajoin tarkoin harkittu ja punnittu. Pudasjärven hirsikampuksen valmistuminen ja koulutyön käynnistyminen ajallaan elokuussa 2016 maailman suurimmassa hirsirakenteisessa koulurakennuksessa on merkki Pudasjärven aktiivisesta toimimisesta puu- ja erityisesti hirsimateriaalien käytön edistäjänä julkisessa rakentamisessa. Olemme ainakin epävirallisesti julistautuneet Suomen hirsipääkaupungiksi. Toiminnan kehittämisohjelman hyväksymisen yhteydessä viime vuonna, kaupunginvaltuusto päätti osana ohjelmaa, että kaikessa julkisessa rakentamisessa Pudasjärvellä selvitetään ensimmäisenä hirsirakentamisen mahdollisuus, vasta tämän jälkeen on mahdollista harkita muita vaihtoehtoja. Pikku- Paavalin päiväkoti on otettu käyttöön jo syksyllä 2013. Käyttökokemukset ovat olleet sekä lapsien että työntekijöiden mukaan erittäin myönteisiä. Erityisryhmien käyttöön tulevien kolmen hirsirakenteisen rivitalon rakentamisen sisäosien osalta saatiin pääosin valmiiksi vuoden 2015 aikana. Toimisto- ja liikerakennuksista Hirsikunnaalla on kertynyt jo pidempään myönteisiä käyttökokemuksia. Iijoen rantaan ryhdyttiin rakentamaan syksyllä elinkaarimallilla Suomen ensimmäistä ja suurinta hirsirakenteista ikäihmisten tuetun palveluasumisen 54 paikkaista yksikköä. Nämä kaikki ja monet muut käytännön esimerkit osoittavat, että Pudasjärvi toimii julkisessa hirsirakentamisessa edellä kävijänä ja suunnan näyttäjänä. Kaupungin toiminnassa noudatettiin vuonna 2015 kuntasuunnitelmamme mukaisesti uutta, elinvoimaista ja ennakkoluulotonta sekä myönteistä kehittämisotetta. Tästä on hyvä jatkaa tulevien vuosien haasteisiin. Kiitokset henkilöstölle, luottamushenkilöille, kuntalaisille, yrittäjille ja yhteistyökumppaneille arvokkaasta työstänne kaupungin eteen! Tomi Timonen, kaupunginjohtaja

5 1. Yleinen talouskehitys Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteen mukaan ansiot nousevat vuonna 2016 1,2 % ja kuluttajahinnat 0,9 %. Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan lisääntyneen 0,9 % vuonna 2015. Heikosta työllisyyskehityksestä huolimatta ostovoima vahvistui viime vuonna erityisesti poikkeuksellisen alhaisen inflaation vuoksi. Vuonna 2016 ostovoiman kasvua tukee työllisyystilanteen koheneminen ja palkansaajien keskimääräisen veroasteen hienoinen aleneminen, jonka seurauksena palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima lisääntyy viime vuoden tapaan lähes prosentin. Vuonna 2017 työllisyys jatkaa kohenemista, mutta veroasteen kääntyessä nousuun, inflaation nopeutuessa ja tulonsiirtojen supistuessa palkansaajien ostovoima heikkenee hieman. (Talousnäkymät ja palkanmuodostus 5.2.2016) Valtiovarainministeriö arvio 18.12.2015 julkistetussa suhdanne-ennusteessaan, että Suomen bruttokansantuote kasvaa v. 2015 0,2 prosenttia. Vuodelle 2016 ministeriö ennustaa kasvua Suomen talouteen jo 1,2 prosenttia. Ministeriön mukaan Suomen talouden heikko kehitys on ollut laaja-alaista: yksityinen kulutus kasvoi vuonna 2015 1,3 % mutta investoinnit supistuivat -2,2 %. Vuodelle 2016 arvioidaan yksityisen kulutuksen kasvavan 0,8 % ja investointien kasvuksi jopa 5,8 %. Työttömyysasteen ennustetaan kasvavan vuonna 2016 9,4 prosenttiin. (VM suhdanne-ennuste 18.12.2015) 2. Kuntatalouden tilanne Vuoden 2015 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli noin 0,27 miljardia euroa positiivinen. Kun tilinpäätöstiedoista oikaistaan kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä aiheutuneet vaikutukset, yhteenlaskettu tulos pysyi lähes edellisvuosien tasolla. Toimintamenojen kasvu oli -1 %, mutta ilman kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämistä kasvu olisi ollut n. +1 %. Vuosikate oli negatiivinen 11 kunnalla, kun edellisvuonna luku oli 10 ja vuonna 2013 luku oli 28. Kuntien verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat 1,8 %, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2015. Yhteisövero kasvoi 12,3 % ja kiinteistöverot kasvoivat 6,1 %. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän kasvu. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,55 miljardia euroa, jossa oli laskua noin 300 miljoonaa euroa (-11,4 %). Kaikkien kuntien osalta tulorahoitus ei ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja 135 kunnan kohdalla. Kuntien lainakanta oli arviolta 15,2 miljardia euroa, jossa oli kasvua edellisvuodesta noin 3,9 %. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2793 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2697 euroa. Vuoden 2015 tiedot olivat parempia kuin viime syksynä laaditussa julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin. Ennakoitua parempi tulos, kuntien velkaantumisen hidastuminen sekä se, että kunnat korottivat tuloveroprosenttejaan täksi vuodeksi maltillisesti, osittavat kuntien toimivan vastuullisesti. Kuntatalouden kokonaiskuva näyttää kohtuulliselta, mutta kuntakohtaiset erot ovat hyvin suuria. Esimerkiksi tilikauden tulos oli negatiivinen yli 120 kunnassa. Kuntien talous on kärsinyt hitaasta talous- ja verotulojen kasvusta, työttömyyden noususta ja työttömyysvastuiden kasvusta sekä viime vaalikaudella tehdyistä poikkeuksellisen suurista valtionosuusleikkauksista. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi lähivuosinakin tasapainossa. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden mukaan lainakanta kasvoi yhteensä 0,5 miljardia euroa, joka on +3,0 %. (Kuntaliitto, tiedotteet 10.2.2016)

6 Kuntalain uudistus Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja muut siihen liittyvät lait 13.3.2015 ja tasavallan presidentti vahvisti lait 10.4.2015. Kuntalaki (410/2015) tuli voimaan 1.5.2015 kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovelletaan vasta 1.6.2017 lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkaa. Käytännössä lain vaikutukset näkyvät pitkälti kuntien toiminnassa vasta seuraavan vaalikauden alusta. Kuntalain uudistuksen tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Laki on edelleen kunnan hallintoa ja toimintaa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Kuntaliitto tukee kuntia ja kuntayhtymiä lain soveltamisessa ja käynnistää hankkeita, joilla uuteen lakiin valmistautumista voidaan helpottaa. Tarkoitus on valmistella kuntien ja kuntayhtymien käytettäväksi ainakin hallintosäännön, viestintäohjeen, konserniohjeen, johtajasopimuksen ja kuntayhtymän perussopimuksen mallit. Näitä koskevia säännöksiä sovelletaan 1.6.2017 lukien. Mallit on tarkoitus saada valmiiksi viimeistään alkuvuonna 2016. Verotus Kunnat ovat merkittävä veronsaajaryhmä, kunnallisveron jako-osuus on noin 60 prosenttia tuloveroista ja yhteisöveroistakin kunnille ohjautuu vajaa 30 prosenttia (vuosina 2012 2015). Kunnat ovat lisäksi ainoat veronsaajat kiinteistöverosta. Kuntien tuloista verotulojen osuus on keskimäärin puolet, joten verotuksella on merkittävä vaikutus kuntatalouteen. Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöveron osuudesta sekä kiinteistöverosta. Kunta on myös verovelvollinen, sillä kunnat ovat liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollisia ja joskus myös tuloverovelvollisia. Lisäksi kunnat joutuvat maksamaan tietyin poikkeuksin varainsiirtoveroa hankkimistaan arvopapereista. Veroperustemuutokset vuonna 2015 Verovuotta 2015 koskevia veroperustemuutoksia on linjattu syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin. Lainsäädäntöön viedyillä muutoksilla on vaikutuksia kuntien verotuloihin vuonna 2015. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta korotettu varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen veroperustemuutokset kompensoidaan lisäten tai vähentäen kuntien valtionosuuksia riippuen muutoksen luonteesta. Aiemmasta käytännöstä poiketen myös kiinteistöverotukseen tehtyjen muutoksien aiheuttamat verotulojen laskennalliset lisäykset peritään kunnilta valtiolle vähentämällä valtionosuuksia. Yhteisöverotuksen muutokset kompensoidaan kuntien jako-osuutta muuttamalla.

7 Valtionosuudet Kuntaliiton 5.9.2014 ennakkotiedon mukaan vuonna 2015 leikataan kuntien peruspalvelujen valtionosuutta - 1 414 milj., uutta - 296 milj.. Vuoden 2015 uuden leikkauksen kokonaismääräksi jäi - 276 milj. ja vuoden 2015 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen oli - 1 394 milj.. Valtionosuusjärjestelmä uudistui 1.1.2015. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kuntaliitto julkaisi ensimmäiset alustavat laskelmat vuoden 2015 valtionosuusrahoituksesta kesäkuussa 2014. Laskelmia on päivitetty syyskuussa ja marraskuussa 2014. Lopulliset päätökset vuoden 2015 valtionosuuksista tehtiin 31.12.2014. Vuoden 2015 valtionosuusrahoitukseen tehtiin joulukuussa 2015 kaksi muutosta. Ensimmäinen muutos liittyy valtion vuoden 2015 neljänteen lisätalousarvioon, jolla muutettiin kuntien ja valtion yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitusta. Muutoksen euromääräinen vaikutus ei ollut suuri, 550 000 euroa koko maan tasolla, mutta muutos vaikutti kaikkien kuntien vuoden 2015 valtionosuusrahoituksen määrään. Toinen vuoden 2015 valtionosuusrahoitukseen joulukuussa tehty muutos liittyy opetusja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen tarkistamiseen. Lähde: Kuntatalous 1/2016

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 8 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus on sisältynyt kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Määrärahan tarve on arvioitu vuosittain kuntatalouden tilan mukaan. Kunnittaisista korotuksista on päätetty ja korotukset on maksettu kuntien hakemusten perusteella erillään muusta peruspalvelujen valtionosuuden hallinnoinnista. Osana valtionosuuksien vähennyksiä on harkinnanvarainen valtionosuuden korotus poistettu. Sitä ei sisälly vuoden 2015 valtion talousarvioon eikä sitä myöskään ole esitetty vuoden 2016 valtion talousarvioon. Näillä näkymin vuoden 2014 jako oli viimeinen. 3. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Pudasjärven kaupungin hallinto 31.12.2015 Kuva: Kaupungin hallinto ja organisaatio

9 Kuva: Luottamushenkilöorganisaatio Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, valiokunnat ja lakisääteiset lautakunnat. Valtuusto jakaantuu kolmeen valiokuntaan, joiden nimet ja tehtävät määritellään valtuustokausittain Elinvoima, Hyvinvointi ja Elinympäristö Lisäksi toimii neljä lautakuntaa: tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja viranomaislautakunta sekä Oulunkaaren ympäristölautakunta. Valiokuntien jäsenet ovat valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Valiokuntien yhteinen rooli valmistelussa on ohjata ja seurata kuntayhteisön voimavarojen hyödyntämistä kaupungin kokonaiskehittämisessä. Valiokuntien kokoonpanosta, jäsenten ja valiokuntien lukumäärästä sekä erityisistä tehtävistä päättää valtuusto. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinnon rakennelma perustuu edustukselliseen luottamushenkilöjärjestelmään. Kertomusvuonna Pudasjärven kaupungin luottamushenkilöpaikkojen jakauma oli seuraava (luvut sisältävät myös varajäsenet): - valtuusto, tarkastuslautakunta, hallitus, lauta- ja johtokunnat 68 paikkaa - äänestysalueiden vaalilautakunnat 61 paikkaa (sis. vaalitoimikunnan 6 paikkaa) - kunnan edustajat liittovaltuustoissa ja vastaavissa yhteisöissä sekä osakeyhtiöissä ja muissa yhteisöissä 34 paikkaa - muut toimielimet 15 paikkaa

10 Kunnallisvaalit järjestettiin 28.10.2012. Pudasjärven valtuustoon valittiin 35 valtuutettua toimikaudeksi 2013-2016. Toimikaudeksi 2013 2016 valituista valtuutetuista naisia oli 15. Kaupungin hallinto esitetään tässä 31.12.2015 tilanteen mukaisesti. Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi puolueiden saamat äänimäärät ja valtuustopaikat kaksissa viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. Taulukko. Puolueiden saamat äänimäärät ja valtuustopaikat v. 2008 ja 2012 kunnallisvaaleissa. Puolue Äänim. Paikat Puolue Äänim. Paikat KESK 54,4 % 20 KESK 55,1 % 20 VAS 14,2 % 5 VAS 10,0 % 3 KOK 8,0 % 2 KOK 7,0 % 2 SDP 8,5 % 3 SDP 11,7 % 4 YLPPY 6,1 % 2 PS 16,3 % 6 PS 8,8 % 3 Äänestysprosentti 59,2 Äänestysprosentti 57,4 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto kokoontui kertomusvuonna 7 kertaa ja teki päätökset kaiken kaikkiaan 68 asiasta. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2015 Timo Vähäkuopus, KESK I varapuheenjohtajana Henrik Hämäläinen, KESK II varapuheenjohtajana Marja-Leena Törrö, PuPu III varapuheenjohtajana Sointu Veivo, KESK Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut: Nimi ammatti puolue Ekdahl, Aune yrittäjä KOK Haataja, Auri sosionomi, diakoni KESK Heikkilä, Juha maanviljelijä KESK Hiltula, Hannu datanomi, edustaja KESK Honkanen, Erkki kirvesmies, eläkeläinen VAS Honkanen-Rönkkö, Sari sairaanhoitaja PS Hämäläinen, Henrik avainasiakaspäällikkö KESK Ikonen, Eija myyjä/kassa SDP Jussila, Jari projektipäällikkö KESK Kellolampi, Juho maanviljelijä PS Komulainen, Erja vakuutussihteeri, KESK sairaanhoitaja AMK Kortetjärvi, Paavo lehtori KESK Kuukasjärvi, Tuula myyjä SDP Lantto, Marja maatalousyrittäjä KESK Manninen, Paula vapaa-aikaohjaaja, opiskelija PuPu Miettinen, Toivo KM, ammatillinen opettaja PS Oinas-Panuma, Eero matkailuyrittäjä, poromies KESK Ollila, Alpo rakennusmies PS Parkkisenniemi, Hilkka kasvatustieteen maisteri KESK Pesonen, Mika aluepäällikkö, SDP rakennusmestari Pohjanvesi, Päivi lastenohjaaja SDP Putula, Heikki maanviljelijä KESK

11 Riekki, Vesa metsuri KESK Ronkainen, Onerva ohjaaja KESK Ruottinen, Antti agrologi PS Simu, Kerttu eläkeläinen, karjakko KESK Stenius, Sanna insinööri AMK VAS Talala, Reijo lehtori KESK Tihinen, Paavo koneurakoitsija VAS Turpeinen, Alpo eläkeläinen KESK Tykkyläinen, Kari kuvanveistäjä PS Törrö, Marja-Leena rehtori PuPu Vainio, Taina maidontuottaja KESK Veivo, Sointu HM, KM, luokanopettaja, KESK sosionomi Vähäkuopus, Timo maanviljelijä KESK KAUPUNGINHALLITUS Pudasjärven kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kokouksiin voivat osallistua myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajat ja heillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Vuonna 2015 kaupunginhallitus kokoontui 22 kertaa ja teki päätökset 378 asiakohdassa. Kaupunginhallituksen varsinaiset kokoukset pidettiin kaupungintalolla kuukauden toinen ja neljäs tiistai sekä ylimääräisiä kokouksia tarpeen mukaan lähinnä tiistaisin. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja ja pöytäkirjanpitäjänä hallintojohtaja. Pudasjärven kaupunginhallituksen kokoonpano 2015-2016 (suluissa henkilökohtainen varajäsen) Nimi ammatti puolue Riekki Vesa, pj. metsuri, KESK (Oinas-Panuma, Eero matkailuyrittäjä, poromies KESK) Parkkisenniemi Hilkka, 1. varapj kasvatustieteen maisteri KESK (Putula Heikki maanviljelijä KESK) Tykkyläinen Kari, 2. varapj. kuvanveistäjä PS (Manninen Pertti työtön PS) Turpeinen Alpo eläkeläinen KESK (Haataja Auri sosionomi, diakoni KESK) Lantto Marja maatalousyrittäjä KESK (Puolakanaho Urpo maanviljelijä KESK) Talala Reijo lehtori KESK (Kortetjärvi Paavo lehtori KESK) Ronkainen Onerva ohjaaja KESK (Simu Kerttu eläkeläinen, karjakko KESK) Honkanen-Rönkkö Sari sairaanhoitaja PS (Kellolampi Juho maanviljelijä PS) Ikonen Eija myyjä/kassa SDP (Ekdahl Aune yrittäjä KOK) Kuukasjärvi Tuula myyjä SDP (Pohjanvesi Tapio kiinteistönhoitaja SDP) Tihinen Paavo koneurakoitsija VAS (Stenius Sanna insinööri AMK VAS) Kaupunginhallituksessa toimi esittelijänä kaupunginjohtaja ja sihteerinä hallintojohtaja.

12 Tehtäväalueen vastuuviranhaltija: Hallintotoiminta Kehittämistoiminta Sivistys- ja hyvinvointitoiminta Tekninen toiminta Kunnan yhteistyötoiminta: Kuntayhteistyö Oulunkaaren yhteistoiminta-alue Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto Maaseututoimi Oulunkaaren ympäristöpalvelut Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos hallintojohtaja kehittämisjohtaja opetus- ja sivistysjohtaja tekninen johtaja kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja hallintojohtaja kehittämisjohtaja hallintojohtaja ja ympäristöjohtaja tekninen johtaja VALIOKUNNAT ELINVOIMAVALIOKUNTA Sointu Veivo, puheenjohtaja Paula Manninen, varapuheenjohtaja Minna Lantto Kimmo Juusola Eero Oinas-Panuma Jari Jussila Urpo Puolakanaho Erkki Honkanen Mika Pesonen Juho Kellolampi Olavi Kärki Vastuuviranhaltija, kehittämisjohtaja HYVINVOINTIVALIOKUNTA Henrik Hämäläinen, puheenjohtaja Alpo Ollila, varapuheenjohtaja Hannu Hiltula Auri Haataja Taina Vainio Erja Komulainen Heikki Putula Aune Ekdahl Mauno Ruokangas Antti Ruottinen, ero 21.5.2015 Pekka Niemitalo, 21.5.2015 alkaen Päivi Pohjanvesi, ero 19.3.2015 Annika Juurikka, 19.3.2015 alkaen, ero 10.12.2015 Mika Pesonen, 10.12.2015 alkaen Vastuuviranhaltija, opetus- ja sivistysjohtaja ELINYMPÄRISTÖVALIOKUNTA Marja-Leena Törrö, puheenjohtaja Kaisa Nivala, varapuheenjohtaja Paavo Kortetjärvi Kerttu Simu Juha Heikkilä Panu-Matias Seppälä Janne Moilanen Inga Vähäkuopus

13 Toivo Miettinen Tapio Pohjanvesi Pertti Manninen Vastuuviranhaltija, tekninen johtaja TOIMIKUNNAT Tehtäväkenttänsä laajuuden vuoksi kaupunginhallitus on asettanut avukseen toimikuntia tilapäisten ja pysyväisluonteisten tehtävien suorittamista varten. Pudasjärven kaupungissa toimivat v. 2015 seuraavat toimikunnat: Palvelussuhdetoimikunta; toimikausi 2015-2016 Jäsenet: Riekki Vesa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja (varalla Hilkka Parkkisenniemi), Vähäkuopus Timo, valtuuston puheenjohtaja (varalla Henrik Hämäläinen) Timonen Tomi, kaupunginjohtaja Sihteerinä toimii hallintojohtaja. Henkilöstötoimikunnassa kaupunginhallituksen edustajana toimii Alpo Turpeinen (varalla Vesa Riekki). SISÄINEN VALVONTA Pudasjärven kaupunginhallituksen hyväksymän sisäisen valvonnan ohjeen mukaan tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat ovat: kaupunginhallituksen jäsenet, lautakuntien jäsenet, kaupunginjohtaja, lautakuntien esittelijät, toiminta-alueen johtajat. LAUTAKUNNAT TARKASTUSLAUTAKUNTA Varsinainen jäsen: Juha Heikkilä Taina Vainio Erja Komulainen Hannu Hiltula Päivi Pohjanvesi Alpo Ollila Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Varajäsen (henk.koht.) Kimmo Juusola Sauli Särkelä Eija Ahonen Marjukka Määttä Riitta Tiainen Toivo Miettinen Juha Heikkilä Päivi Pohjanvesi KESKUSVAALILAUTAKUNTA Varsinainen jäsen Varajäsen (ei henk.koht.) 1. Janne Moilanen 1. Miikka Harju 2. Esa Ikonen 2. Linnea Manninen 3. Marja-Leena Tykkyläinen 3. Pertti Manninen 4. Antero Kokko 4. Elena Särkelä 5. Elsa Piri 5. Hilkka Tihinen Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Janne Moilanen Marja-Leena Tykkyläinen

14 VIRANOMAISLAUTAKUNTA Varsinainen jäsen Heikki Putula Auri Haataja Kerttu Simu Paula Manninen Paavo Kortetjärvi Jari Jussila Sari Honkanen-Rönkkö Juho Kellolampi Mika Pesonen Marja-Leena Törrö Sanna Stenius Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Varajäsen Aarno Pääaho Aira Siuruainen-Kalliola Marko Koivula Eija Ahonen Miikka Harju Outi Lehtimäki Olavi Kärki Toivo Miettinen Paula Soronen Ritva Kujansuu Erkki Honkanen Heikki Putula Marja-Leena Törrö OULUNKAAREN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Varsinainen jäsen Taina Vainio Päivi Pohjanvesi Varajäsen (henk. koht.) Urpo Puolakanaho Tapio Pohjanvesi Puheenjohtaja: Taina Vainio Varapuheenjohtaja: - KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHET, 5 jäsentä Edustettava kunnan väestön ikä-, elinkeino- ja sukupuolijakaumaa 25 63 vuotias Marko Koivula Minna Lantto Kaisa Nivala Pekka Törrö Mika Pesonen KIINTEISTÖTOIMITUSTEN USKOTUT MIEHET, vähintään 6 jäsentä Kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö 25 63 vuotias vaalikelpoinen kuten käräjäoikeuden lautamies Aarno Pääaho Seppo Kumpumäki Urpo Puolakanaho Outi Lehtimäki Markus Särkelä Juho Kellolampi Seppo Soronen Tuulikki Kettunen Taisto Puurunen

15 POLIISIN NEUVOTTELUKUNTA Varsinainen jäsen Minna Lantto Varajäsen (henk. koht.) Antti Ruottinen KUNTAYHTYMIEN LIITTOVALTUUSTOT JA VASTAAVAT YHTEISÖT SEKÄ OSA- KEYHTIÖT JA OSUUSKUNNAT Pudasjärven kaupungilla on valtuuston toimikaudekseen valitsemat edustajansa 5 liittovaltuustossa tai vastaavassa yhteisössä. Kaupunginhallitus puolestaan on nimennyt 2 vuodeksi kerrallaan edustuksensa osakeyhtiöihin ja muihin yhteisöihin. Seuraavassa Pudasjärven kaupungin edustajan kuntayhtymien liittovaltuustoissa ja vastaavissa yhteisöissä kaudella 2013 2016: Varsinaiset jäsenet varajäsenet (henk.koht.) POHJOIS-POHJANMAAN LIITON KUNTAYHTYMÄN EDUSTAJAIN KOKOUS Vesa Riekki Timo Vähäkuopus Kari Tykkyläinen Päivi Pohjanvesi POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTO Henrik Hämäläinen Sari Honkanen-Rönkkö Auri Haataja Hannu Hiltula Toivo Miettinen Erja Komulainen OULUNKAAREN YHTYMÄVALTUUSTO Henrik Hämäläinen Sointu Veivo Vesa Riekki Alpo Turpeinen Paula Ylitalo Sari Honkanen-Rönkkö Tapio Pohjanvesi Eero Oinas-Panuma Erja Komulainen Heikki Putula Juha Heikkilä Taina Vainio Toivo Miettinen Mika Pesonen SUOMEN KUNTALIITON KUNTAPÄIVÄT Timo Vähäkuopus Marja-Leena Törrö Vesa Riekki Tuula Kuukasjärvi Pudasjärven kaupungin edustus osakeyhtiöissä ja muissa yhteisöissä 2015-2016 Yhtiö/Yhteisö Edustaja Asuntoyhtiöt Kaupunginhallituksen pj. Pudasjärven Vuokratalot Oy Kaupunginhallituksen pj. Kiinteistö Oy Saraveitsi Kuukasjärvi Tuula Kiinteistö Oy Pudasjärven Harjus Kaupunginhallituksen pj. Oulun seudun ajoharjoitteluratasäätiön edustajisto Kinnula Ritva Pudasjärven Asumispalvelusäätiön hallitus Onerva Ronkainen Paavo Tihinen Soili Kortetjärvi Tuula Kuukasjärvi Antti Pesälä

16 Kiinteistö Oy Pudasjärven Teurastamo Koillismaan Aikuiskoulutuskeskus Syöte Golf Oy Tunturi Travel Oy Kairan Kuitu Pudasjärven kyläverkot Oy Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas Pudasjärven Lämpö Oy Paavo Tolosen säätiö Sari Honkanen-Rönkkö Parkkisenniemi Hilkka Parkkisenniemi Hilkka Kehittämisjohtaja Kehittämisjohtaja Valtuuston puheenjohtaja Kaupunginhallituksen pj. Alpo Turpeinen Kaupunginhallituksen pj. Kaupunginjohtaja Maaherra Eino Siuruainen Kulttuurineuvos Tuure Holopainen Kaupunginhallitus on nimennyt jäseneksi Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokuntaan jäseneksi Taina Vainion ja varajäseneksi Juho Kellolammen sekä neuvottelukuntaan kaupunginjohtajan ja varajäseneksi teknisen johtajan. Kuva: Viranhaltijaorganisaatio Kaupungin henkilöstö toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa. Organisaatio jakaantuu neljään toiminta-alueeseen: hallintotoiminta, esimiehenä hallintojohtaja kehittämistoiminta, esimiehenä kehittämisjohtaja sivistys- ja hyvinvointitoiminta, esimiehenä opetus- ja sivistysjohtaja tekninen ja ympäristötoiminta, esimiehenä tekninen johtaja Toiminta-alueet jakaantuvat tulosalueisiin ja ne edelleen tulosyksiköihin.

17 Toimintaympäristö Kaupungin alue ja sijainti Pudasjärven kaupunki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koillisosassa Iijoen keskijuoksulla aivan Lapin maakunnan rajalla. Pudasjärvi on Suomen toiseksi laajin kaupunki, kokonaispinta-ala on 5 867,24 km², maapinta-ala 5 638,57 km² ja vesipintaala 228,67 km. Pudasjärven naapurikuntia ovat pohjoisessa Ranua ja Posio, idässä Taivalkoski ja Suomussalmi, etelässä Puolanka ja Utajärvi sekä lännessä Oulu ja Ii. Hallinnollinen asema Pudasjärven kaupunki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Valtion paikallishallinnossa poliisihallinnon osalta Pudasjärvi kuuluu Oulun poliisilaitokseen. Oulun käräjäoikeus toimii Oulussa ja Kuusamossa ja sen istuntopaikat ovat Oulussa, Kuusamossa ja Pudasjärvellä. Ulosoton tehtävät hoidetaan Oulun seudun ulosottoviraston Pudasjärven toimipisteessä. Maistraatin palvelut hoidetaan Pohjois-Suomen maistraatti/pudasjärven yksikössä. Oikeusministeriön lakiasiat hoidetaan Oulunseudun oikeusaputoimisto, Pudasjärven sivuvastaanoton kautta. Asuminen Pudasjärvi 2010 2011 2012 2013 2014 Kaikki talotyypit 3 856 3 863 3 850 3 856 3 825 Erillinen pientalo 2 627 2 627 2 614 2 604 2 573 Rivi- tai ketjutalo 788 769 775 790 782 Asuinkerrostalo 294 319 310 308 329 Muu rakennus 147 148 151 154 141 Kuva: Asuntokannat, tilastokeskus 26.5.2015 Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset Vuosi Pudasjärvi Elävänä Kuolleet Luonnollinen Kuntien välinen Nettomaahan- Väestönlisäys Väkisyntyneet väestönlisäys nettomuutto muutto luku 2010 79 117-38 -166 85-119 8830 2011 93 104-11 -180 61-130 8701 2012 81 116-35 -112 75-72 8627 2013 71 116-45 -163 120-88 8543 2014 94 105-11 -196 71-136 8408 2015 77 116-39 -186 84-141 8258 Kuva: Väestömuutosten ennakkotiedot, tilastokeskus 27.1.2015

18 Kuva: Väestön ennakollinen ikärakenne, tilastokeskus 30.10.2015 Vuoden 2015 lopussa Pudasjärven väkiluku on 8258 asukasta. Pudasjärven väestön kehitys on ollut negatiivinen. Väestön väheneminen on ollut vuosittain noin 100-140 henkilöä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestön väheneminen jatkuu edelleen, vanhusten määrä lisääntyy ja työikäisten määrä vähenee sekä perus- ja lukioikäisten määrä putoaa merkittävästi. Vuoden 2014 lopussa Pudasjärven väkiluku oli 8408. Vuoden 2015 aikana väkiluku laski -141 asukkaalla (1,68 %). Vuoden 2015 Pudasjärven väkiluvuksi ennakoitiin talousarviossa 8390. Edellisen vuoden väkiluvun lasku oli -136 (1,59 %). Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väkiluvun laskua tuli mm. syntyvyyden enemmyydestä 39 ja kuntien välisestä nettomuutosta -186, kun taas positiivista nettomuutosta tuli maahanmuutosta 84. Työllisyys ja työpaikat Pohjois-Pohjanmaan työllisyys on heikentynyt tasaisesti viime vuosina. Kansainvälisestä taloustaantumasta johtuvat vaikeudet näkyvät koko alueella ja kaikilla aloilla. Tilausten ja viennin vähyydestä ovat kärsineet erityisesti teollisuus kuin myös rakentaminen, kauppa ja kuljetus. Yksityiset liike-elämää tukevat palvelut ovat viime aikoihin saakka pysyneet tasollaan ja pitäneet kiinni henkilöstöstään. Työvoiman saatavuusongelmat ovat hieman vähentyneet edellisvuosiin verrattuna johtuen työvoiman ylitarjonnasta. Taantuman ohella iso aluetaloudellinen muutostekijä on ollut ICT-klusterin rakennemuutos, joka on vapauttanut ison joukon osaajia työmarkkinoille. Työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana pääosin kaikissa seurantaryhmissä ja maakunnan työttömyysaste pysyttelee kuukausittain noin 2 prosenttiyksikköä yli kansallisen keskitason. Säännöllisen työn puute koskettaa noin 40 000 ihmistä maakunnan alueella. Työttömyyden kasvu ja suhdannetilanne heikentävät entisestään erityisesti nuorten, ikääntyneiden ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Lähes kaksi kolmasosaa maakunnan työttömistä asuu Oulun seudulla. Koko maakunnan haaste on leventää elinkeinollista perustaa. Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan edelleen tehokkaita ja riittävästi resurssoituja toimia työpaikkojen syntymiseksi ja säilymiseksi sekä korkean työllisyyden ja ripeän työllistymisen mahdollistumiseksi. Lähde: Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015.

19 Kuva: Pudasjärven työttömyysaste v. 2011-2015 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsausten mukaan Pudasjärven työvoima 2015 on 3245 (2014/3264), työttömien osuus työvoimasta keskimäärin 569 (2014/524) ja avoimia työpaikkoja keskim. 34 (2014/39). Pudasjärven vuonna 2015 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli keskimäärin (tilanne kuukauden lopussa) 17,5 %, (2014/16,1 %). Pudasjärven kunnan työvoimatilannekatsaus 2015 ja (2014); työttömät naiset keskim. 196 (2014/172), työttömät miehet keskim. 372 (2014/352), alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat keskim. 55 (2014/57), yli vuoden työttömänä olleet työnhakijat keskim. 104 (2014/87), yli 50-vuotiaat työttömät työnhakijat keskim. 288 (2014/262). Työttömyys seutukunnittain 2015 (2014): Pohjois-Pohjanmaa keskim.15,4 % (2014/14,6 %), Oulu keskim. 16,4 % (2014/15,5 %), Oulunkaari keskim. 17,8 % (2014/16,5 %), Koillismaa keskim. 15,9 % (2014/15,5 %). Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla; uusia avoimia työpaikkoja 80 vähemmän kuin vuosi sitten, työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 70 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, lomautettujen määrä laski vuoden takaisesta 450:llä, alla 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 70 enemmän kuin vuosi sitten, pitkäaikaistyöttömiä työnhakijoita 1080 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja työllisyyttä edistävissä palveluissa vähennystä 1245 henkilöä vuoden takaisesta. Työttömyysaste laski viidessätoista kunnassa. Edellisen vuoden joulukuusta työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta laski Pohjois-Pohjanmaalla 15 kunnassa ja nousi 14 kunnassa. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömyysaste laski eniten Merijärvellä (-2,4 %-yksikköä), Taivalkoskella (-2,3 %-yksikköä) ja Muhoksella (-1,8 %-yksikköä) sekä nousi eniten Hailuodossa (2,1 %-yksikköä), Lumijoella (1,5 %-yksikköä) ja Pudasjärvellä (1,4 %-yksikköä). Lahde: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 12/2015. Maankäyttö ja asuntorakentaminen Asemakaavoja on kaupungin alueella Kurenalla ja Syötteellä. Syötteellä asemakaavaalueita on useita ja ne ovat tarkoitettu pääasiallisesti lomarakentamiseen. Parasta aikaa on meneillään Iijoen ja Livojoen rantayleiskaavoitus, jotka tulevat ohjaamaan voimakkaasti rakentamista maankäyttöä jokivarsissa tulevaisuudessa.

20 Väestöstä noin puolet asuu Kurenalan taajamassa ja sen välittömässä läheisyydessä. Asukkaista noin 45 % asuu asemakaavoitetulla alueella. Muu väestö on jakaantunut kohtalaisen tasaisesti kaupungin alueelle vesistöjen ja pääteiden varsiin. Rakentamattomia asuntotontteja on Kurenalla kohtalaisen paljon ja kaupunginkin omistuksessa niitä on lukumääräisesti useiden vuosien tarpeisiin. Rakentamista suunnittelevat ovat kuitenkin valitelleet tonttien huonoa tarjontaa. Lähivuosina Kurenalla puutetta tulee olemaan ydintaajaman rivitalotonteista, jotka kiinnostavat erityisesti taajamaan muuttavaa vanhusväestöä. Pientalorakentaminen on pääosin lomarakentamista. Uusia asuin pientaloja rakennettiin vuonna 2015 8 kappaletta. Omakotirakentamisesta on iso osa toteutunut viime vuosina Kurenalan taajaman ulkopuolelle. Lomarakentamisesta noin puolet sijoittuu Syötteen kaavoitetuille alueille. Kaupungin sisäisen valvonnan järjestäminen/riskienhallinta/ympäristötekijät Toiminta-alueet raportoivat merkittävistä riskeistään ja riskien hallinnan kehittämisestä osana väliraportointia ja tilinpäätöstä. Kuntakonsernin yhtiöt määrittelevät ja luokittelevat omat riskinsä sekä raportoivat niistä kaupungille vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Pudasjärven kaupungin kaupunginhallitus on ohjannut ja valvonut, että toiminta-alueet ovat toimineet vahvistetun talousarvion, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kuntalakiin (15.6.2012/325) on tehty merkittäviä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia. Kaupunginvaltuusto (10.2.2014 4) on hyväksynyt Pudasjärven kaupungin ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Sisäisen valvonnan toimivuudesta vastaa kaupunginhallitus. Toteuttamis- ja valvontavastuu on kaupunginjohtajalla. Kaupungin ylimmän johdon (konsernijohto) vastuulla on luoda edellytykset toimivalle sisäiselle valvonnalle. Toiminta-alueiden johdon vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea informaatiotoiminnan ja palvelutuotannon osalta. Tulosalueiden johdon vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea henkilöriskien ja omaisuuden vahinkoriskien osalta. Toimielinten ja johdon vastuut ja tehtävät sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on määritelty kaupungin hallintosäännössä. Toimivalta on vahvistettu toimielinten jatkodelegoinneissa. Projekti on asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ja ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa sitä varten perustettu organisaatio, jolla on käytettävissään selkeästi määritellyt resurssit ja panokset. Pudasjärven kaupungin erillinen projektiohje on hyväksytty kaupunginhallituksessa 16.10.2007 303. Projektin päätyttyä laaditaan hankkeesta taloudellinen raportti ja loppuraportti, jotka esitellään kaupunginhallitukselle. Hankkeelle tehdään vaikuttavuusarviointi hankkeen päätyttyä ja sitten kun hankkeen vaikuttavuutta pystytään arvioimaan, esim. puolen vuoden kuluttua. Tarkastuslautakunta on osa valvontajärjestelmää. Tarkastuslautakunnan tehtävä painottuu toiminnan tuloksellisuuden arviointiin. Tarkastuslautakunta kokoontui 15 kertaa vuoden 2015 aikana. Kaupunginhallituksen sisäisen valvonnan selonteko pohjautuu toiminta-alueiden toiminnastaan tekemiin tehtäväalueiden selontekoihin. Toiminta-alueilta ja kaupungin tytäryhteisöiltä pyydettiin selontekoon lyhyt kuvaus siitä, miten sisäinen valvonta on järjestetty, valvonnan eri kohdealueet, jos valvonnassa on havaittu puutteita ja virheitä, on niistä tehtävä selkoa ja esitys niiden korjaamisesta. Kuntakonsernien selonteko esitetään kuntakonsernin toimintaa ja taloutta koskevassa osiossa.

21 Tilintarkastuskertomuksessa annetaan mm. lausunto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä sekä mahdollisesta tilivelvolliseen kohdistuvasta muistutuksesta. Pudasjärven kaupungissa tilivelvollisiksi viranhaltijoiksi on määritelty kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, tekninen johtaja, kehittämisjohtaja (palvelusuunnittelija), opetus- ja sivistysjohtaja ja toiminta-alueilla tulosalueiden vastaavat. Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä valvontavastuusta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Sisäisen valvonnan ohjeet ovat yleisohjeet. Niiden lisäksi sisäistä valvontaa ohjeistetaan sääntöjen ja toimintaohjeiden avulla. Tavoitteita ja toimintaohjeita annetaan talousarviossa ja suunnitelmassa, käyttösuunnitelmissa ja kehittämiskeskusteluissa. Tehtävien jakoon liittyvät ohjeet annetaan hallintosäännössä. Vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta on ensisijaisesti tilivelvollisilla ja esimiehillä. Kaupunginjohtajan ja toiminta-aluejohtajien tehtävä on varmistaa, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Sisäisen valvonnan toimivuudesta huolehtiminen on osa kunnan johtoryhmälle kuuluvaa valvontavelvollisuutta. Kunkin yksikön esimiehen tehtävänä on vastata omalta osaltaan sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäinen valvonta kuuluu osaksi tavanomaista jokapäiväistä toimintaa. Kaupungin toiminta on perustunut voimassa oleviin säännöksiin, määräyksiin ja toimielinten tekemiin päätöksiin. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuusto 18.12.2014 hyväksyi talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman vuosille 2016-2017. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamista valvoo tarkastuslautakunta. Tavoitteiden, varojen käytön, tuloksellisuuden toteutuminen on esitetty toimintakertomuksessa. Kaupunginhallitus 13.1.2015 hyväksyi toiminta-alueiden alaisten toimintojen tositteiden hyväksyjät vuodelle 2015. 27.1.2015 kaupunginhallitus on antanut talousarvion täytäntöönpano-ohjeen toimintaalueille. Toiminta-alueet ovat raportoineet kaupunginhallitukselle ja valtuustolle toiminta- ja tulostavoitteiden toetutumisesta 1.1.- 31.3., 1.1.-30.6., ja 1.1.-30.9. Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat kaupunginhallitus hyväksyi 24.2.2015. Kassantarkastukset suoritetaan tulosyksikön esimiehen toimesta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tarkastuksesta laadittavat kassantarkastuspöytäkirjat on toimitettu tieoksi talousjohtajalle. Keskeiset poikkeamat talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin toiminta-alueen osiossa. Riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista ja sen tulee toteutua kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla. Riskienhallinnan tulee ulottua kaikkiin riskiluokkiin, sekä sisäisiin että ulkoisiin. Sisäinen valvonta on riskien hallintaa. Käytännössä sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytkeytyvät vuosittaiseen talousarvioon ja tilinpäätösprosessiin. Riskienhallinnan ohjeistus uudistettiin 2014 ja sen on nyt osana sisäisen valvonnan ohjeistusta. Toiminta-alueilta pyydettiin selonteko ristienhallinnan järjestämisestä. Merkittävimmät riskit on arvioitu toimintakertomuksessa omassa kappaleessaan. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kaupungilla on kattava vakuutusturva riskien realisoitumisen varalta. Pudasjärven kaupungin vakuutusturva kattaa omaisuusvakuutukset rakennusten, ajoneuvojen, metsän

22 ja irtaimiston osalta, toiminnan keskeytys- ja vastuuvakuutukset sekä tapaturmavakuutukset kuntalaisten tapaturmien ja työntekijöiden lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta ja lisäksi matkavakuutus virkamatkojen ajalle. Vakuutusluettelot käydään läpi kerran vuodessa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 15.6.2010 228 Pudasjärven kaupungin hankintaohjeen. Kaupunginhallituksen antamassa talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa määritellään vuosittain euromääräiset hankintarajat. Hankinta-asioissa asiantuntijana toimii Oulunkaaren hankintapäällikkö Jouni Piri. Toiminta-alueiden maksut ja taksat käsitellään kaupunginhallituksessa. Käyttöomaisuus/irtaimistokirjanpito on keskitetty talouspalvelluiden hoidettavaksi. Käyttöomaisuuden poistojen, myyntien ja vaihtojen kirjaukset tehdään Oulunkaaren talouspalveluissa. Hankintaluettelo sekä siirto- ja poistoluettelot tulostetaan vähintään kerran vuodessa. Valtuuston päätös 6.11.2014 45: Pudasjärven kaupungin omana toimintana harjoittama kaukolämpötoiminta on luovutettu perustettavalle kaupungin 100 %:sti omistamalle yhtiölle 31.12.2014. Siirrettävät varat on luovutettu yhtiöön osin apporttimenettelyllä ja osin liiketoimintakaupalla. Toiminta-alueet eivät raportoineet merkittävistä omaisuusvahingoista tai omaisuuteen liittyvistä arvon alennuksista tai muista menetyksistä. Sopimustoiminta Toiminta-alueet vastaavat hallinnonalaansa kuuluvien sopimusten valmistelusta, laadinnasta ja voimassaolon valvonnasta. Koko kaupunkia koskevat sopimukset valmistellaan hallintotoimessa. Kaikki sopimukset viedään ja kirjataan Dynastia-asiahallintajärjestelmän sopimushallinta-osioon. Sopimusten osalta ei ole raportoitu sopimusriskeistä. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Pudasjärven kaupungin riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta vastaa kaupunginhallitus (Hallintosääntö 24). Kaupungin johtoryhmä toimii riskienhallinnan johtoryhmänä, jonka tehtävänä on: viranhaltijatasolla vastata kaupunginriskienhallintatyöstä, johtaa ja valvoo riskienhallintatyötä ja arvioi riskienhallinnan ja vahinkotilanteiden kehitystä. Tietohallinnon tavoitteena on turvata kaupungin tietoresurssien hyväksikäyttö suunnittelussa, johtamisessa, toiminnan toteutuksessa ja valvonnassa. Kaupungin toimintaalueiden johdon on tunnistettava ja arvioitava uhkat, jotka aiheuttavat toiminnalle tai sen keittämiselle merkittäviä tietoturvariskejä yhteistyössä tietopalveluiden kanssa. Tietohallintoa, tietoturvaa ja tietosuojaa koskevista asioista on ohjeistettu henkilöstöä. Toteutuneet merkittävät riskit Tilikauden aikana toteutuneista merkittävistä riskeistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista on toimintakertomuksessa oma erillinen arvio. Toteutuneiden riskien seuraamukset ovat pääosin taloudellisia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteet ja kehittäminen Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu ohjeistukseen ja läpi organisaation toteutuvaan systemaattiseen riskien hallintaan, jolloin katetaan olennaisimmat toimintaan

23 ja talouteen liittyvät erilaiset riskit. Sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja riittävyyden arviointeja suoritetaan, mutta ne eivät ole vielä systemaattisia ja vaativat kehittämistä. Merkittävimmät riskit ja niiden hallinta RISKI Hallintotoimi: - Taloudellisen taantuman pitkittyminen - Lainamäärän kasvu - ICT-palveluiden luotettavuus, tieto-omaisuuden turvaaminen, konesaliriksi Hyvinvointi- ja sivistystoimi: -Suomistartin rahoitus on täysin ulkopuolista. Mikäli rahoitus lakkaa, toiminnan jatkuminen on vaarassa. Maahanmuuttajien (kiintiö) määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain ja tämä voi vaikuttaa rahoituksen myöntämiseen. Ajanmukaisten opetusvälineiden ja sähköisten oppimisympäristöjen käyttöönotto aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia. Koulukuljetusten piirissä on noin 550 oppilasta. Teiden kunto ja liukkaus vaikuttavat turvallisuuteen -Väistötiloja on otettu käyttöön terveydellisistä syistä ja tämä on osaltaan aiheuttanut lisäkustannuksia KÄYTÖSSÄ OLEVAT RIS- KINHALLINTAKEINOT -Talous kestävällä pohjalla -Investointien toteutus suunnitelmallisesti -Noudatetaan tietoturvapolitiikkaa ja tietohallinnon toimintamallin mukaisia riskienhallintatoimintatapoja. Konesaliriskiä pienennetään ulkoistusratkaisuilla. -Kunta vastaanottaa säännöllisesti, joka toinen vuosi kiintiöpakolaisia -Rahoitukseen liittyvät raportit laaditaan aikataulussa -Erilaisten vaihtoehtojen kartoitus ja testaus Tienvaarallisuusluokitukset ELY:n suositusten mukaisesti -Kuljetusten kilpailutus säännöllisesti Väistötilojen käyttöä jatketaan uuden koulun käyttöönottoon saakka TOTEUTUNEET RISKIEN- HALLINTA-TOIMENPI- TEET JA/TAI TOTEUTU- NEET RISKIT 2015 -Talous on tällä hetkellä kestävällä pohjalla - Lainamäärä ei ole kasvanut kaupungin puolella mutta kylläkin konsernitasolla. Lainamäärän kasvu on hallinnassa. -Varavoiman hankinta ohjelmassa -Rahoitus myönnettiin kaksinkertaisena OKM:n toimesta kaudelle 2015-2016. -Maahanmuuttajaoppilaiden määrä laski 12 oppilaasta 7 oppilaaseen -Kehittämistoimi valmisteli päätöstä, että kiintiöpakolaisia otetaan lisää vuoden 2016 aikana. Käytettyjen laitteiden kierrätys -Eri vaihtoehtoja on testattu lukiolla, yläkoulussa sekä Kurenalan alakoulussa Hirsikampusta varten -Kuljetukset on kilpailutettu aikataulun mukaisesti -Ei realisoituneita riskejä Lukion opetus siirrettiin Kauppatie 4:n rakennuksiin johtuen Hilturannan ilmanvaihdon riittämättömyydestä. -Harjuksen kiinteistön toimistotilat poistettiin käytöstä. Etsivä nuorisotyölle ei löydetty paikkaa kaupun-

24 -Koulujen yleinen turvallisuus Koulujen turvallisuussuunnitelmien päivitys ja yhteistyö erilaisten tilanteiden harjoittelemiseksi mm. pelastuslaitoksen kanssa gin kiinteistöistä ja toimistotilat jouduttiin vuokraamaan Karhukunnaan toimistohotellista Pelastussuunnitelmat päivitettiin Safetum Oy:n toimesta. -Pelastusharjoitukset pidettiin aikataulun mukaisesti -Koulujen muu turvallisuusohjeistus päivitetään Hirsikampuksen ohjeistusten laatimisen yhteydessä Henkilöstön ja oppilaiden tapaturmat -Vakuutukset ajan tasalla, turvallisuuteen liittyvät ohjeet ja tarkastukset ajan tasalla, tarkastukset suoritetaan ajallaan Kehittämistoimi: - - - Tekninen ja ympäristötoiminta: -Työtapaturmat 2kpl -Oppilaiden tapaturmat 16kpl -Koulujen terveydellisten olojen tarkastukset on suoritettu toimintavuonna -Tulva -Ympäristötekijät -Kiinteistövahinkojen osalta korvausvastuu kaupungilla niiltä osin, kun vakuutusyhtiö ei korvaa -Riittävän puhdas käyttövesi -Tulvariskien hallintasuunnitelma -Tulvapenkereet sekä pumppaamojen säännöllinen valvonta -Pohjavesien tarkkailut, yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa -Ajan tasalla olevat vakuutukset -Vesihuollon päivittäminen -Pumppaamot huollettiin ja tarvittaessa hankittiin siirrettäviä pumppuja Pohjavesien tarkkailua ja raportointia hoidetaan kaatopaikan ja teurastamon osalta kerran vuodessa Pöyry Oy:n toimesta. Ajan tasalla olevat vakuutukset -Yhteistoiminnassa vesiosuuskuntien kanssa hankitut vesidesifiointilaitteet

25 Henkilöstö Kaupungin henkilöstö Toiminta-alue Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Hallintotoiminta 26 4 30 30 Kehittämistoiminta 10 8 14 32 18 Sivistys- ja hyvinvointitoiminta 148 114 262 262 Tekninen ja ympäristötoiminta 38 15 1 54 53 Yhteensä 222 141 15 378 363 Taulukko: Pudasjärven kaupungin henkilöstön määrä 31.12.2015 Pudasjärven kaupungin henkilöstön määrä 31.12.2015 on 378 (sivutoimisia 56). Tarkemmin henkilöstöstä raportoidaan henkilöstöraportissa 2015. Henkilöstökulut Pudasjärven kaupunki TP 2014 Ta 2015 TP 2015 Poikkeama Euroa Euroa Euroa talousarvioon Euroa Hallintotoiminta 2 804 621 2 850 733 2 745 429-105 304 Kehittämistoiminta 1 176 219 1 247 194 1 108 385-138 809 Sivistys- ja hyvinvointitoiminta 10 069 611 10 486 253 10 303 891-182 362 Tekninen ja ympäristötoiminta 2 298 171 1 871 497 1 996 757 125 260 Pudasjärven kaupunki yht. 16 348 623 16 455 677 16 154 462-301 215 Taulukko: Henkilöstökulujen toteutuminen toiminta-alueittain Palkat ja palkkiot toteutuivat kertomusvuonna 11 367 743 euroa ja henkilösivukulut 4 786 720 euroa, yhteensä henkilöstökulut toteutuivat 16 154 462 euroa. Henkilöstökulut toteutuivat 98,2 % ja alittuivat -301 215 euroa arvioidusta. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstökulut alittuivat -194 161 euroa. Kuva: Henkilöstökulujen ja palkkojen toteutuminen

1000 euroa 26 Pudasjärven kaupunki henkilöstökulut toiminta-alueittain Tekninen ja ympäristötoiminta Sivistys- ja hyvinvointitoiminta Kehittämistoiminta Hallintotoiminta 1 997 2 298 1 108 1 176 2 745 2 805 10 304 10 070 TP 2015 TP 2014 Kuva: Henkilöstökulujen toteutuminen toiminta-alueittain Pudasjärven kaupungin talouden kehitys/arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk. Ulkoinen, 1000 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Toimintatuotot 10 638 8 987 8 987 8 809 98,0 178 Valmistus omaan käyttöön 69 27 27 39 143,7-12 Toimintakulut -66 228-64 705-17 -64 722-64 588 99,8-134 TOIMINTAKATE -55 522-55 691-17 -55 708-55 740 100,1 32 Verotulot 22 620 22 330 22 330 23 214 104,0-884 Valtionosuudet 38 238 37 300 37 300 38 040 102,0-740 Rahoitustuotot ja -kulut -181-148 -148 445-301,6-593 VUOSIKATE 5 157 3 791-17 3 774 5 959 157,9-2 185 Poistot ja arvonalentumiset -3 633-2 873-2 873-3 505 122,0 632 TILIKAUDEN TULOS 1 524 918-17 901 2 455 272,5-1 554 Poistoeron vähennys 103 103 103 103 100,0 0 Rahastojen vähennys 125 100 100 69 69,5 31 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 752 1 121-17 1 104 2 627 238,0-1 523 Tunnusluvut TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Asukasluku vuoden lopussa 8830 8701 8627 8543 8408 8258 Vuosikate, 1000 5 323 4 054 3 371 5 538 5 157 5 959 Vuosikate/asukas 603 466 391 648 613 722 Toimintatulot/toimintamenot, % 17,5 17,6 18,0 16,2 16,1 13,6 Investointien tulorahoitus-% 103,6 67,3 63,2 78,9 92,1 252,1 Lainakanta /asukas 2 693 2 751 2 939 2 787 2 521 2 524 Lainanhoitokate 1,3 0,9 0,8 1,4 1,4 2,0

27 Muut rahoitustuotot Korkotuotot 1 % 0 % Pudasjärven tulopohja 2015 Myyntituotot 8 % Tuet ja avustukset 2 % Maksutuotot 1 % Vuokratuotot 2 % Muut tuotot 0 % Valtionosuudet 54 % Kunnallisvero 26 % Valmistus omaan käyttöön 0 % Kuva: Pudasjärven tulopohja vuonna 2015 Kiinteistövero 3 % Yhteisövero 3 % Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Verotulot toteutuivat talousarviota paremmin 883 840 euroa (tot.% 104). Vuoden 2015 kunnallisveron arvioitu jako-osuuden muutos 14/15 on -0,3 %, yhteisöverokannan jakoosuuden muutos ed. vuoteen on 6,9 %. Valtionosuudet kertyivät talousarviota paremmin 740 053 euroa (tot. % 102). Investointien toteumaksi muodostui (netto) 29,5 % -1,5 milj. (2014/-1,2 milj. ). Toteumaan vaikutti mm. tulojen lisäys investointipuolella, joka näkyy käyttöomaisuuden ostoissa ja myynneissä (teollisuushallien kaupat). Vuoden 2015 tulopohjan kannalta on olennaista toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kehittyminen. Vuosittain tapahtuva maksujen ja taksojen tason tarkastelu on tärkeää. Verotulojen kertymiseen vaikuttaa yleinen taloudellinen tilanne ja koko maan yhteisöverojen kehitys. Valtionosuuksien osalta ei tuleville vuosille odoteta kasvua, koska valtionosuuksia tullaan leikkaamaan kunnilta valtiontalouden tasapainottamiseksi. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintavuoden 2015 toimintakate kasvoi 218 226, 0,4 % ja tulopohja (verotulot, valtionosuudet ja toimintatulot) laski 2 % (1,4 milj. euroa). Kertomusvuoden tilinpäätöslukuihin sisältyy Osekk:n alijäämälasku 397 881 (2014/ 189 559 euroa) ja Oulunkaaren soten tuotantoalueen talousarvion alitus 734 055,75 euroa ja kuntapalvelutoimiston talousarvion alitus 31 340,15 euroa (2014/ ylitys 498 667 euroa) sekä käyttöomaisuuden myyntitappioita 384 492 euroa (2014/441 794 euroa). Valtuusto teki 6.11.2014 45 päätöksen Pudasjärven kaupungin omana toimintana harjoitetun kaukolämpötoiminnan yhtiöittämisestä 31.12.2014. Vuosikate toteutui 5,959 milj. euroa, joka kattoi suunnitelman mukaiset poistot. Talousarvioon verrattuna vuosikate toteutui 2,185 milj. euroa parempana. Edellisvuoteen verrattuna vuosikate toteutui 802 571 euroa parempana. Pitkäaikaista lainaa on nostettu 2 milj. euroa talousarvion mukaisesti. Toteutunut lainakanta on 2 524 /asukas (2014/2 521 /asukas). Lainakanta/asukas on pysynyt edellisen vuoden tasossa.

28 Lainanhoitokate joka on 2 (1,4/2014) katsotaan olevan riittävän lainojen hoitoon. Tällä tunnusluvulla mitataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoituksen katsotaan olevan riittävä lainojen hoitoon, kun arvo on 1 tai suurempi. Kun arvo on alle 1, joudutaan ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja lainojen hoitamiseksi. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Pudasjärven kaupungin tulevaan kehitykseen vaikuttaa tulorahoituksen kehittyminen mm. verotulojen kautta, koska valtionosuudet tulevat vähenemään tulevina vuosina. Verotulojen kasvuun tarvitaan kaupungin elinvoiman ja työllisyyden kehittymistä positiiviseen suuntaan. On tarpeen tarkastella myös kulukehitystä, että se pysyy pienenevän tulorahoituksen tasolla. Hyväksytyn toiminnan kehittämisohjelman tavoitteena on toiminnan kehittäminen kustannustehokkaaksi. Oli tarpeen tarkastella niin rakenteita kuin palveluita sekä laatia toimenpideohjelma huonokuntoisten ja tarpeettomien kiinteistöjen luopumisen osalle. Sosiaali- ja terveystoimen rakenteelliset uudistukset sekä siihen liittyvä rahoituksen järjestäminen on iso asia kuntien kannalta. Asian valmistelu on käynnissä ja valmistelutyöhön tullaan tarvitsemaan viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden resursseja. Kaupungin elinvoimaisuutta lisäävä tekijä on hirsisen koulukampuksen rakentaminen ja valmistuminen vuoden 2016 syksyllä. Tulevien vuosien investointitarpeet ja käytöstä poistettavien huonokuntoisten kiinteistöjen alaskirjaukset pyritään jaksottamaan niin, että ne pystytään realistisesti toteuttamaan. Pudasjärven kaupungin yhteistyö ja toiminnan muutokset Kunnan yhteistoiminnat ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. 4. Kuntasuunnitelman toteutuminen 2015 Pudasjärvelle tärkeitä elinkeinoaloja ovat luonnonvaroihin pohjautuvat elinkeinot, joiden edelleen kehittämiseen kaupunki on elinkeino-ohjelmassaan erityisesti keskittynyt. Lähienergian hyödyntäminen tukee paikallistaloutta ja vähentää omalta osaltaan fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamaan ilmastonmuutosta. Kaupunki on jo hyvin laajasti siirtynyt kotimaisten polttoaineiden käyttöön kiinteistöjen lämmityksessä. Suunnitteilla olevat biovoimalat tulevat lähitulevaisuudessa edelleen voimistamaan Pudasjärven alueen metsätaloutta ja siihen liittyvää logistiikkaa. Vuoden 2015 aikana Syötteen matkailualueella tapahtui useita yrittäjän muutoksia. Caravan alue, molemmat keskusvaraamot, Syöte Shop ja Safaritalo saivat uudet yrittäjät. Uusien yrittäjien myötä alue on saanut lisäannoksen innokkuutta matkailuliiketoiminnan kehittämiseen. Uusien yrittäjien lisäksi myös vanhat yrittäjät ovat investoineet palveluiden parantamiseen: Hiihtokeskus Iso-Syöte avasi uuden lastenrinteen ja hotelli Iso-Syöte laajensi omaa palvelutarjontaansa avaamalla arctic span, jossa ulkopuolinen yrittäjä tarjoaa myös hierontapalveluita. Kokonaisuudessaan Syötteen matkailualueen kävijämäärät kasvoivat, vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Venäläisten asiakkaiden määrän vähentymistä ei juuri huomattu, vaikka se onkin valtakunnallisesti vaikuttanut erittäin negatiivisesti matkailualan kehittymiseen. Syötteen matkailualueen keskittyminen luonnon tarjoamiin elämyksiin on osoittanut vetovoimaisuuden ja kesämatkailu kehittämisessä on onnistuttu löytämään uusia asiakasryhmiä. Kesämatkailussa suurimpana kehittämiskohteena on pyöräily, joka yhdistää Pikku-Syötteen, hotelli

29 Iso-Syötteen ja Metsähallituksen intressit. Syöte onkin noussut valtakunnallisesti tunnetuksi pyöräilyalueeksi, jonka monipuoliset reitistöt houkuttelevat alueelle sekä kotimaisia että ulkomaisia asiakkaita. Syötteen matkailuyhdistys uusi täydellisesti Syötteen nettisivuston vastaamaan yhä vaativimpien asiakkaiden tarpeita. Uusilla sivuilla asiakkaiden tarpeet on nostettu keskiöön. Maakunnallinen matkailuyhteistyö sai merkittävän piristysruiskeen kun Attractive Oulu Region 2018 hanke sai rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan liitolta. Hankkeen kokonaistavoitteena on kehittää erityisesti kansainvälistä matkailua maakuntaan ja Syötettä kehitetään omalla hankeosiolla. Pudasjärvellä toimiva mekaanisen puujalostuksen keskittymä kehittyi positiivisesti haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Profin Oy:lle myönnettiin lokakuussa maakunnallinen yrittäjäpalkinto, joka osoittaa yhtiön määrätietoisen kehittämisen johtaneen taloudellisen tuloksen lisäksi laajaan yleiseen arvostukseen. Kontiotuote Oy kärsi Venäjän kaupan laskusta onnistuen kuitenkin löytämään uusia markkina-alueita korvaamaan osan menetyksistä. Pudasjärvelle kohoava maailman suurin hirsinen koulukampus heijastui Kontiotuotteen toiminnassa lisääntyvänä kiinnostuksena hirsisiin omakotitaloihin. Hirsirakentamisen edelleen kehittämiseksi ja hirren hyödyntämiseksi laajemmin elinvoimaa lisäävänä tekijänä kaupunki päätti käynnistää oman hankeosion Oulun yliopiston Moderni Hirsikaupunki hankkeessa. Hanke käynnistyy vuoden 2016 alkupuolella. Alkutuotanto oli Pudasjärvellä kuten myös muualla Suomessa haastavassa tilanteessa Venäjän kaupan tyrehdyttyä. Erityisesti maitotiloilla tulon menetykset olivat merkittävät. Alkutuotannossa lammastalous on kehittynyt positiivisesti ja sen edelleen kehittäminen jatkojalostusta lisäämällä luo uusia mahdollisuuksia sekä alkutuotannolle että jalostukselle. Pudasjärven teurastamo on tarjonnut lampureille mahdollisuuden saada teurastuspalveluita läheltä. Teurastamon pääpaino on edelleen poroteurastuksissa, joka on pysynyt entisellä tasolla. Porotalouden kehittämisessä lähitulevaisuuden painopiste on myös jatkojalostuksen kehittämisessä. Maailman laajuisesta talouden matalapaineesta johtuen suunnitelmat Mustavaaran kaivoksen avaamiseksi eivät juuri ole edenneet. Samoin Barentsin alueen heijastusvaikutukset ovat hiipuneet matalan öljyn hinnan myötä. On yhä selvempää, että Pudasjärven elinvoiman kasvattaminen tulee perustua alueen omiin resursseihin ja luonnonvaroihin. Luonnon yhä laajempi hyödyntäminen energian, elintarvikkeiden ja elämysten lähteenä luo Pudasjärvelle loistavat edellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja kehittää omaa elinvoimaisuuttaan.

30 5. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kunnan/konsernin rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen, miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Tuloslaskelman tehtävän on osoittaa, miten tuottoina kertynyt tilikauden tulorahoitus riittää palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Laskelmiin otetaan vain ulkoiset tulot ja menot. 5.1 Pudasjärven kaupunki Pudasjärven kaupungin tuloslaskelma 31.12. ja sen tunnusluvut (ulkoinen) 2015 2014 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 809 10 638 Valmistus omaan käyttöön 39 69 Toimintakulut -64 588-66 228 Toimintakate -55 740-55 522 Verotulot 23 214 22 620 Valtionosuudet 38 040 38 238 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 61 47 Muut rahoitustuotot 646 351 Korkokulut -219-537 Muut rahoituskulut -43-43 Vuosikate 5 959 5 157 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 133-3 633 Arvonalentumiset -371 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 2 455 1 524 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 103 103 Varausten lisäys (-) tai vähennys (-) 0 0 Rahastojen lisäys (-) ja vähennys (+) 69 125 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 627 1 752 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,6 16,1 Vuosikate/Poistot, % 190 142 Vuosikate, /asukas 722 613 Asukasmäärä 8 258 8 408 Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä.

31 Vuosikate euroa/asukas. Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Pudasjärven kaupungin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2015 2014 1 000 1 000 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 5 959 5 157 Satunnaiset erät 0 0 Myyntivoitot ja tappiot 372 399 Muut korjauserät 43 0 Investointien rahavirta Investointimenot -3 072-5 654 Rahoitusosuudet investointeihin 708 53 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyn 510 3 985 Toiminnan ja investointien rahavirta 4 520 3 939 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 087 2 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 608-2 846 Lyhytaikaisten lainojen muutos 168-1 769 Oman pääoman muutokset Edellisten tilikausien yli/alij -415-173 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 6 10 Vaihto-omaisuuden muutos 471 Saamisten muutos -2 964 635 Korottomien velkojen muutos -341-2 116 Rahoituksen rahavirta -4 067-3 788 Rahavarojen muutos 453 152 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 13 019 12 566 Rahavarat 1.1. 12 566 12 414 Rahavarojen muutos 453 152 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodel 5 948 2 257 Investointien tulorahoitus, % 252,1 92,1 Lainanhoitokate 2,0 1,4 Kassan riittävyys, pv 67 61 Asukasmäärä 8258 8408 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen tunnusluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Pudasjärven kaupungin vuosikate kattoi suunnitelman mukaiset poistot. Vuosikate on talousarviota parempi johtuen arvioitua suuremmista verotulojen ja valtionosuuden toteutumisista.

1000 euroa 32 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, (positiivinen ylijäämäinen, negatiivinen alijäämäinen). Ylijäämäinen määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä on 5,9 milj. euroa (2014: 2,3 milj. euroa). Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Kaupungin investointien tulorahoitus % on 252,1 (2014: 92,1). Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / ( Korkokulu + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella. Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja sen jälkeen mahdollisesti esiintyvistä satunnaisista eristä. Näiden lisäksi huomioidaan tulorahoituksen kirjanpidolliset korjauserät. Rahoituslaskelman investointien rahavirta muodostuu käyttöomaisuuden investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä myyntituloista Toiminnan ja investointien rahavirta on 4,5 milj. euroa ylijäämäinen (v. 2014: 3,9 milj. euroa). Rahoituksen rahavirta Pudasjärven kaupungin pitkäaikaista lainaa nostettiin tilikaudella 2 milj. euroa ja vanhoja lainoja maksettiin pois -2,6 milj. euroa. Lainanhoitokate oli tilikaudella 2 (vuonna 2014:1,4). Tällä tunnusluvulla mitataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoituksen katsotaan olevan riittävä lainojen hoitoon, kun arvon on 1 tai suurempi. Kun arvo on alle 1, joudutaan ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja lanojen hoitamiseksi. Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat valtion toimeksiannoista (mm. aravalainat), pitkä ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkatilien pääomien muutoksista. Rahoituksen rahavirraksi muodostui -4 milj. euroa (v. 2014: - 3,8 milj. euroa). Kassavarojen muutos Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirroista muodostuva rahavarojen muutos on 0,45 milj. (v. 2014: 0,15 milj. euroa). Pudasjärven kaupungin rahavarat olivat vuoden lopussa 13 milj. euroa (v. 2014: 12,6 milj. euroa). Kassavarojen riittävyys oli keskimäärin 67 päivää (v. 2014: 61 päivää) ja maksuvalmius säilyi hyvänä koko vuoden. 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000-2 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosikate -78 3 800 782-620 -707 5 323 4 054 3 371 5 538 5 157 5 959 Kuva: Toteutunut vuosikate Pudasjärven vuosikate

33 Investoinnit Pudasjärven kaupunki TP 2014 TA 2015 TP 2015 Muutos Tot. % ta/tp 2015 Investointimenot -5 654 148-5 545 000-3 071 854-2 473 146 55,4 Rahoitusosuudet investointimenoihin 52 822 515 000 881 850 366 850 171,2 Käyttöomaisuuden myynti 4 384 047 0 707 580-707 580 100,0 Nettoinvestoinnit -1 217 279-5 030 000-1 482 425-3 547 575 29,5 Vuoden 2015 investointiohjelmassa varattiin 5,5 milj. euroa (brutto) investointeihin. Kokonaismenojen osalta investointiohjelma alittui 2,4 milj. euroa. Investointien kokonaissumma on valtuustoon nähden sitova, kaupunginhallitus päättää hankeryhmittäin/hankkeittain. Investointituloja kirjattiin n. 1,5 milj. euroa kun talousarvion laadintavaiheessa arvioitiin saatavan investointituloja 0,5 milj. euroa. Tulojen lisäykseen investointipuolella vaikuttavat mm. teollisuushallien kaupat sekä taseesta alas kirjatut, puretut rakennukset. Investointiohjelman netto-osuus eli kaupungin kustannettavaksi jäävä osuus oli n. 1,482 milj. euroa kun talousarviossa arvioitiin kaupungin netto-osuudeksi 5,0 milj. euroa. Toimintakate alittui n. 3,5 milj. euroa. Menojen vähennykseen investointipuolella vaikutti tytäryhteisöosakkeista (Pudasjärven Lämpö OY) siirretty 2 267 237,30 euron summa lainasaamisiin tytäryhteisöltä. Tarkemmin investoinneista on toimintakertomuksen investointien toteutuminen osiossa.

Rahoitusasema ja sen muutokset 34 Rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Pudasjärven kaupungin tase ja sen tunnusluvut 2015 2014 2015 2014 VASTAAVAA 1 000 1 000 VASTATTAVAA 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aiheettomat hyödykkeet I Peruspääoma 43 017 43 017 Aineettomat oikeudet 927 675 II Kehittämisrahasto 5 910 5 948 Muut pitkävaikutteiset menot III Arvonkorotusrahasto 0 0 Ennakkomaksut IV Muut omat rahastot 114 145 V Ed. tk:en yli/alijäämä 7 612 6 274 II Aineelliset hyödykkeet VI Tilikauden yli/alijäämä 2 627 1 752 Maa- ja vesialueet 7 751 7 441 Rakennukset 39 533 40 853 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet 12 450 12 686 1. Poistoero 1 777 1 880 Koneet ja kalusto 298 418 2. Vapaaehtoiset varaukset 0 0 Muut aineelliset hyödykkeet 33 33 Ennakkomaksut ja kesk.er. hank. 1 848 658 C PAKOLLISET VARAUKSET 1.Eläkevaraukset 0 0 III Sijoitukset 2. Muut pakolliset varaukset 3 448 3 034 Osakkeet ja osuudet 8 190 9 916 Joukkovelkakirjalainasaamiset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lainasaamiset 1. Valtion toimeksiannot 0 0 Muut saamiset 54 54 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 17 13 3. Muut toimeksiantojen pääomat 135 104 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 2 7 E VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 15 11 I Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat 116 86 1. Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 16 146 16 517 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 3. Lainat julkisyhteisöiltä 400 600 I Vaihto-omaisuus 4. Lainat muilta luotonantajilta Aineet ja tarvikkeet 81 81 5. Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet 6. Ostovelat Valmiit tuotteet/tavarat 7. Muut velat/liittymismaksut 1 306 1 306 Muu vaihto-omaisuus 0 0 8. Siirtovelat Ennakkomaksut II Lyhytaikainen II Saamiset 1. Joukkovelkakirjalainat 0 0 Pitkäaikaiset saamiset 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 100 3 882 Myyntisaamiset 31 53 3. Lainat julkisyhteisöiltä 200 200 Lainasaamsiet 3 431 1 320 4. Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Muut saamiset 0 0 5. Saadut ennakot 344 227 Siirtosaamiset 0 0 6, Ostovelat 1 853 1 630 7. Muut velat/liittymismaksut 268 255 Lyhytaikaiset saamiset 8. Siirtovelat 1 755 2 449 Myyntisaamiset 1 550 1 453 Lainasaamsiet 271 149 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 91 029 89 234 Muut saamiset 266 120 Siirtosaamiset 1 163 653 TASEEN TUNNUSLUVUT: III Rahoitusarvopaperit Omavaraisuusaste, % 67,3 66,3 Osakkeet ja osuudet 5 5 Suhteellinen velkaantuneisuus % 37,1 37,5 Sijoitukset rahamarkk.instrum. 8 057 8 145 Kertynyt yli-/alijäämä, 10 239 8 027 Joukkovelkakirjalainasaamiset 4 794 4 306 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 1 240 955 Muut arvopaperit 0 0 Lainakanta 31.12., 20 846 21 199 Lainat 31.12. /asukas 2 524 2 521 IV Rahat ja pankkisaamiset 163 110 Lainasaamiset, 54 54 VASTAAVAA YHTEENSÄ 91 029 89 234 Asukasmäärä 8258 8408

35 Omavaraisuusaste, % = 100 *(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta, 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kaupungin omavaraisuusaste on 67,3 % (v. 2014: 66,3 %). Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuus % kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvan osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus % on 37,1 (2014: 37,5 %). Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kaupungin kertynyt ylijäämä on 10,2 milj. euroa (2014: 8 milj. euroa). Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = (Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) / Asukasmäärä. Asukasmääränä käytetään tilipäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Kaupungin lainakanta on 20,8 milj. euroa (2014: 21,2 milj. euroa). Lainasaamiset 31.12.= Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kaupungin lainasaamiset ovat 53 756. 5.2. Konserni Kuntalaki 114 :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernituloslaskelmassa esitetään yhdistelmä kunnan ja sen tytär-, osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöistä sekä kuntayhtymistä, joissa kunta on jäsenenä. Konsernituloslaskelma ja siitä esitettävät tunnusluvut kuvaavat kuntakonsernin tulorahoituksen riittävyyttä ja toiminnan taloudellista tulosta.

36 Pudasjärven kuntakonsernin tuloslaskelma 31.12. ja sen tunnusluvut Pudasjärven kaupunki KONSERNITULOSLASKELMA 2015 2014 Toimintatuotot 65 760 971,26 54 787 869,34 Toimintakulut -119 743 174,95-109 202 896,25 Osuus osakkuusyht. voitosta /tappiosta 25 065,22 86 984,72 TOIMINTAKATE -53 957 138,47-54 328 042,19 Verotulot 23 213 840,45 22 620 468,36 Valtionosuudet 38 040 053,00 38 238 367,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 67 255,71 55 340,27 Muut rahoitustuotot 443 028,75 284 099,87 Korkokulut -563 839,55-910 355,70 Muut rahoituskulut -67 933,57-45 553,25 Rahoitustuotot ja -kulut -121 488,66-616 468,81 VUOSIKATE 7 175 266,32 5 914 324,36 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 503 925,78-4 860 397,95 Arvonalentumiset -371 285,96 Poistot ja arvonalentumiset -4 875 211,74-4 860 397,95 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 2 300 054,58 1 053 926,41 Tilinpäätössiirrot 69 483,10 57 834,55 Vähemmistöosuudet 97 972,92 123 494,50 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 467 510,60 1 235 255,46 Toimintatuotot/Toimintakulut % 54,92 50,17 Vuosikate/Poistot % 147,18 121,68 Vuosikate, euroa/asukas 868,89 703,42 Asukasmäärä 8258 8408 Tunnuslukujen laskentakaavat: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Toimintakate on konsernin toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden konsernin toiminnan kuluista. Toimintakate parani edellisvuodesta noin 0,371 milj. euroa. Vuosikate prosenttia poistoista kuvaa vuosikatteen suhdetta poistoihin. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä. Tunnusluku parani edellisvuodesta ja tunnusluku 147,18 % osoittaa varsin riittävää tulorahoitusta. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen konsernin tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulos oli 2,300 milj. euroa voitollinen.

37 Pudasjärven kuntakonsernin rahoituslaskelma 31.12. ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelmalla osoitetaan kuntakonsernin varojen hankinta ja niiden käyttöä tilikauden aikana. Konsernin rahoituslaskelma laaditaan konsernituloslaskelman ja taseen sekä niitä täydentävien tietojen perusteella, vastaavalla periaatteella kuin kunnan rahoituslaskelma. Lainanhoitokate oli 1,82 (v. 2014 1,50). Tunnusluvulla mitataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoituksen katsotaan olevan riittävä, kun arvo on 1 tai suurempi. Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Konsernin vuosikate oli edellisvuoteen verrattuna kasvanut ollen 7,175 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa nostettiin tilikaudella 5,977 milj. euroa ja vanhoja lainoja maksettiin pois 3,696 milj. euroa.

38 Pudasjärven kaupunki KONSERNIRAHOITUSLASKELMA 2015 2014 KASSAVIRTA/VARS.TNTA JA INVESTOINNIT TULORAHOITUS VUOSIKATE 7 175 266,32 5 914 324,36 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT Myyntivoitot ja tappiot 371 780,82 399 216,31 Muut Korjauserät -30 417,81 282 795,12 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT 895 499,36 634 162,77 TULORAHOITUS 8 070 765,68 6 548 487,13 INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUSINVESTOINNIT -15 285 821,03-14 796 763,12 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 2 745 286,87 3 528 141,20 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTITULOT KÄYTTÖOMAISUUDEN VARS.MYYNTITULO 3 908 361,82 4 384 455,70 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTIVOITOT -371 780,82-399 216,31 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTITULOT 3 536 581,00 3 985 239,39 INVESTOINNIT -9 003 953,16-7 283 382,53 KASSAVIRTA/VARS.TNTA JA INVESTOINNIT -933 187,48-734 895,40 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYKSET ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 5 977 605,87 10 250 186,55 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -3 696 491,17-3 627 949,81 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 162 639,74-1 768 615,05 LAINAKANNAN MUUTOKSET 2 443 754,44 4 853 621,69 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 1 056 412,61 130 023,05 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS 4 726,57 13 708,11 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS -147 625,86 468 655,04 PITKÄAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS -3 113 922,03-910 688,52 LYHYTAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS 2 029 115,73-1 472 542,14 KOROTT. PITKÄ- JA LYHYTAIK.VELKOJEN MUUT 788 228,14-1 615 687,76 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET -439 477,45-3 516 555,27 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA 3 060 536,60 1 467 089,47 RAHAVAROJEN MUUTOS 2 127 349,12 732 194,07 KASSAVARAT 31.12. 18 798 141,43 16 670 792,32 KASSAVARAT 1.1. 16 670 792,31 15 938 598,25 RAHAVAROJEN MUUTOS 2 127 349,12 732 194,07 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -6733447,73-4979355,92 Investointien tulorahoitus, % 57,22 52,48 Lainanhoitokate 1,82 1,50 Kassan riittävyys, pv 49,24 47,32

39 Tunnuslukujen laskentakaavat: Toiminnan ja investointien rahavirta Tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä Investointien tulorahoitus, % 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Rahavarat 31.12. Rahaoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassasta maksut, M Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Ivestointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Pudasjärven kuntakonsernin tase 31.12. ja sen tunnusluvut Konsernitaseesta esitettävät tunnusluvut kuvaavat konsernin omavaraisuutta ja rahoitusvarallisuutta. Konsernitase on laadittu yhdistelemällä yhteisöjen taseet riveittäin. Omavaraisuusaste, % mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 % ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Konsernin tunnusluku 50,37 % heikkeni edellisvuodesta hieman mutta pysyi yli tavoitetason 50 %. Suhteellinen velkaantuneisuus, % kertoo, kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Tunnusluku 60,54 % heikkeni hieman edellisvuodesta. Kertynyt yli-/alijäämä osoittaa, paljonko konsernilla on liikkumavaraa tai paljonko on katettavaa alijäämää tulevina vuosina. Konsernin ylijäämä on 13,025 milj. euroa. Konsernin lainakanta 31.12 tarkoittaa vierasta pääomaa. Konsernin lainakanta oli tilikauden päättyessä n. 42,0 milj. euroa eli 5094 /asukas. Lainakanta on edellisvuodesta kasvanut.

40 Pudasjärven kaupunki KONSERNITASE 31.12. VASTAAVAA 2015 2014 VASTATTAVAA 2 015 2 014 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 43 016 564,38 43 016 564,38 Aineettomat oikeudet 195 655,72 178 108,67 Muut omat rahastot 5 863 273,38 6 577 776,69 Muut pitkävaikutteiset men. 941 477,70 689 575,12 Edell. tilik. yli/alijäämä 10 557 439,85 9 443 804,42 Ennakkomaksut 49 512,79 43 700,24 Tilikauden yli-/alijäämä 2 467 510,60 1 235 255,46 Aineettomat hyödykkeet 1 186 646,21 911 384,03 OMA PÄÄOMA 61 904 788,21 60 273 400,95 Aineelliset hyödykkeet VÄHEMMISTÖOSUUDET 687 427,80 571 180,32 Maa- ja vesialueet 7 918 059,14 7 602 034,93 Rakennukset 54 970 148,71 54 922 097,46 Kiinteät rakenteet ja laitt. 22 836 684,72 17 500 033,41 Koneet ja kalusto 2 465 188,86 1 752 161,23 Muut aineelliset hyödykk. 795 492,97 751 798,04 PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkom. ja kesk.er. hank 2 263 986,29 977 860,43 Muut pakolliset varauks 3 780 653,22 3 832 815,54 Aineelliset hyödykkeet 91 249 560,69 83 505 985,50 PAKOLLISET VARAUKS 3 780 653,22 3 832 815,54 Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkuusyhteisöosuudet 1 089 893,36 928 405,53 Valtion toimeksiannot 120 218,66 50 755,74 Tytäryhteisöosakkeet ja os 2 540,00 6 699,40 Lahjoitusrah. pääomat 17 002,75 13 070,58 Muut osakkeet ja osuudet 835 221,38 4 298 292,45 Muut toimeksiant. pääo. 205 900,38 246 229,09 Muut lainasaamiset 2459,18 2459,18 TOIMEKSIANT.PÄÄOMA 343 121,79 310 055,41 Muut saamiset 53756,00 53756,00 VIERAS PÄÄOMA Sijoitukset 1 983 869,92 5 289 612,56 Pitkäaikainen PYSYVÄT VASTAAVAT 94 420 076,82 89 706 982,09 Lainat rahoitus- ja vak. 35 058 607,19 31 821 988,31 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat julkisyhteisöiltä 1 331 119,32 2 370 219,50 Valtion toimeksiannot 122 246,81 57 298,70 Saadut ennakot 1 320,00 1 320,00 Lahjoitusrahastojen erityiska 14 445,37 10 513,20 Muut velat/liittymismak 1 407 697,68 1 420 458,43 Muut toimeksiantojen varat 175 177,62 215 718,09 Pitkäaikainen 37 798 744,19 34 955 821,09 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 311 869,80 283 529,99 Lyhytaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vak. 5 299 197,31 5 059 846,60 Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä 381 109,07 261 780,79 Aineet ja tarvikkeet 249 771,90 242 797,71 Lainat muilta luotonantajilta 8 246,25 Muu vaihto-omaisuus 140 651,67 Saadut ennakot 351 511,45 234 990,18 Ennakkomaksut Ostovelat 4 856 317,48 4 591 902,62 Vaihto-omaisuus 390 423,57 242 797,71 Muut velat/liittymismak 2 742 373,55 1 059 041,77 Saamiset Siirtovelat 6 472 667,85 6 627 121,45 Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikainen 20 103 176,71 17 842 929,66 Myyntisaamiset 31 470,00 53 299,50 VIERAS PÄÄOMA 57 901 920,90 52 798 750,75 Lainasaamiset 505 536,56 662 162,14 VASTATTAVAA 124 617 911,92 117 786 202,97 Muut saamiset 1 696 142,73 1 546 135,94 Pitkäaikaiset saamiset 2 233 149,29 2 261 597,58 Omavaraisuusaste, % 50,37 51,76 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 3 952 313,65 4 161 788,90 Suhteellinen, Lainasaamiset 271 170,18 144 041,90 velkaantuneisuus, % 60,54 45,45 Muut saamiset 792 249,02 785 953,51 Siirtosaamiset 3 448 518,16 3 528 718,97 Lainakanta 31.12., 1000 42 070 38 865 Lyhytaikaiset saamiset 8 464 251,01 8 620 503,28 Saamiset 10 697 400,30 10 882 100,86 Lainkanta euroa/asuka 5 094 4 622 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 2 218 753,17 1 914 047,88 Kertynyt yli-/alijäämä, 1 13 025 10 679 Sijoitukset rahamarkkinains 6 016 535,98 6 424 550,23 Joukkovelkakirjalainasaam. 4 794 043,36 4 305 551,58 Kertynyt yli-/alijäämä, 1 577,25 1 270,11 Rahoitusarvopaperit 13 029 332,51 12 644 149,69 Rahat ja pankkisaamiset 5 768 808,92 4 026 642,63 Asukasmäärä 8 258 8 408 VAIHTUVAT VASTAAVAT 29 885 965,30 27 795 690,89 VASTAAVAA 124 617 911,92 117 786 202,97 Lainasaamiset 31.12. 2 2

41 Tunuslukujen laskentakaavat: Omavaraisuusaste, % 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset+vähemmistöosuus+kons.reservi)/(koko pääoma - Saad. enn) Suhteellinen velkaantuneisuus, % 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta 31.12. Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainkanta euroa/asukas Lainakanta 31.12. / Asukasmäärä 31.12. Lainasaamiset 31.12. Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

42 6. Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistetty rivi riviltä. Kokonaistulo ja meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Pudasjärven kaupungin kokonaistulot ja -menot 2015 2014 TULOT % % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 8 809 439,23 11,8 10 637 813,74 13,6 Verotulot 23 213 840,45 31,2 22 620 468,36 28,9 Valtionosuudet 38 040 053,00 51,1 38 238 367,00 48,8 Korkotuotot 61 081,77 0,1 47 272,39 0,1 Muut rahoitustuotot 645 839,94 0,9 351 418,90 0,4 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät: - pakollisen varauksen muutos/muut korj 43 552,52 0,1 0,0 - Käyttöomaisuuden myyntivoitot 371 780,82 0,5 399 216,31 0,5 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimen. 707 580,14 1,0 52 821,53 0,1 Käyttöomaisuuden myyntitulot 510 069,16 0,7 3 984 830,63 5,1 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 087 500,00 2,8 2 000 000,00 2,6 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 74 490 737,03 100,1 78 332 208,86 100,0 2015 2014 MENOT % % Varsinainen toiminta Toimintakulut 64 588 004,38 91,3 66 228 285,43 85,8 - valmistus omaan käyttöön -38 806,10-0,1-68 938,61-0,1 Korkokulut 218 783,69 0,3 536 650,53 0,7 Muut rahoituskulut 42 999,19 0,1 42 641,18 0,1 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät: +/- pakollisten varausten muutos - käyttöomaisuuden myyntitappiot Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 3 071 854,27 4,3 5 654 147,95 7,3 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2 608 331,34 3,7 2 845 831,34 3,7 Lyhytaikaisten lainojen vähennys -167 639,74-0,2 1 768 615,05 2,3 Oman pääoman vähennykset 414 838,48 0,6 173 213,85 0,2 Kokonaismenot yhteensä 70 738 365,51 100,0 77 180 446,72 100,0 Suurin tuloerä muodostuu valtionosuuksista, jonka osuus kokonaistuloista on 51,1 %. Olennaisin menoerä koostuu toimintakuluista, joiden osuus kokonaismenoista on 91,3 %.

43 7. Tilikauden tuloksen käsittely Kuntalain 115 mukaan jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Vuoden 2015 tuloslaskelma osoittaa 5 959 273,23 euron vuosikatetta. Suunnitelman mukaiset poistot ovat -3 133 437,40 euroa ja arvonalentumiset ovat -371 285,96 euroa. Pudasjärven kaupungin tilikauden tulos ennen varausten ja rahaston muutosta on 2 454 549,87 milj. euroa ylijäämäinen. Tilikauden tuloksen käsittelyerinä on tuloutettu poistoeroa 103 263,48 euroa ja rahaston käyttöä 69 483,10 euroa. Tuloksen käsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu 2 627 296,45 euroa. Ylijäämä 2 627 296,45 euroa siirretään yli/alijäämätilille. Yli/alijäämätilillä on edellisten tilikausien ylijäämää 7 611 979,77 euroa. Yli/alijäämätilin ylijäämäksi muodostuu 10 239 276,22 euroa. Edellisten tilikausien ylijäämätilille on kirjattu pakollisena varauksena osuus Oulunkaaren kuntayhtymän alijäämästä -414 838 euroa. Talouden tasapainottamistoimenpiteet Valtuusto on hyväksynyt 16.6.2015 Pudasjärven kaupungin toiminnan kehittämisohjelman vuosille 2015-2017. Toiminnan kehittämisohjelmassa kehitetään palvelujen rakenteita, toimintatapoja ja tehostetaan toimintaa. Kustannussääntöjä saadaan aikaan, kun toimenpiteillä saadaan henkilöstö-, tila- ja laiteresurssit nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Ohjelmassa asetetaan taloudelliseksi tavoitteeksi vuosille 2015-2017 kustannusten kurissa pitäminen valtionosuusleikkaukset ja verotulokehitys huomioiden. Käytännössä tämä tarkoittaa toimintakatteen jäädytystä vuoden 2015 talousarvion tasolle. Kaupunginhallitus seuraa ja raportoi kaupunginvaltuustolle ohjelman toteutumista. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toimintaa ohjataan käyttötalousosan avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto on asettanut toiminta-aluekohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Käyttötalousosan toteutumisessa selvitetään tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat ja niiden syyt siltä osin kuin valtuusto ei ole niitä hyväksynyt talousarviomuutoksina.

44 8. Käyttötalousosan toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen /sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 2 774 460 780 000 780 000 999 599 128,2-219 599 Täydet valtiolta saadut korvaukse 289 396 180 000 180 000 178 057 98,9 1 943 Korvaukset kunnilta ja kuntayht. 698 065 757 684 757 684 766 672 101,2-8 988 Muut suoritteiden myyntituotot 6 059 833 5 544 773 5 544 773 5 565 594 100,4-20 821 Myyntituotot 9 821 754 7 262 457 7 262 457 7 509 922 103,4-247 465 Maksutuotot Yleishallinnon maksut 120 885 83 850 83 850 119 369 142,4-35 519 Sosiaalitoimen maksut 341 545 295 000 295 000 312 149 105,8-17 149 Opetus- ja kulttuuritoimen maksut 113 938 115 800 115 800 139 980 120,9-24 180 Yhdyskuntapalvelujen maksut 284 981 207 450 207 450 243 136 117,2-35 686 Muut palvelumaksut 18 059 20 200 20 200 16 898 83,7 3 302 Maksutuotot 879 408 722 300 722 300 831 531 115,1-109 231 Tuet ja avustukset 895 286 1 234 740 1 234 740 1 002 825 81,2 231 915 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 5 111 686 5 259 035 5 259 035 5 448 078 103,6-189 043 Muut toimintatuotot 90 584 81 910 81 910 89 483 109,2-7 573 Muut toimintatuotot 5 202 270 5 340 945 5 340 945 5 537 561 103,7-196 616 TOIMINTATUOTOT 16 798 718 14 560 442 14 560 442 14 881 839 102,2-321 397 Valmistus omaan käyttöön 68 939 27 000 27 000 38 806 143,7-11 806 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -11 451 749-11 529 866-11 529 866-11 367 743 98,6-162 123 Henkilösivukulut -4 896 874-4 925 811-4 925 811-4 786 720 97,2-139 091 Henkilöstökulut -16 348 623-16 455 677-16 455 677-16 154 462 98,2-301 215 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -34 559 123-33 995 340-33 995 340-33 146 573 97,5-848 767 Muiden palvelujen ostot -11 847 940-11 063 825-11 063 825-12 065 855 109,1 1 002 030 Palvelujen ostot -46 407 063-45 059 165-45 059 165-45 212 428 100,3 153 263 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 948 700-3 084 414-3 084 414-3 022 237 98,0-62 177 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 948 700-3 084 414-3 084 414-3 022 237 98,0-62 177 Avustukset Avustukset kotitalouksille -656 217-781 820-781 820-692 727 88,6-89 093 Avustukset yhteisöille -171 043-400 320-17 328-417 648-466 479 111,7 48 831 Avustukset -827 260-1 182 140-17 328-1 199 468-1 159 206 96,6-40 262 Muut toimintakulut Vuokrat -4 220 846-4 192 600-4 192 600-4 595 410 109,6 402 810 Muut toimintakulut -636 698-304 890-304 890-516 659 169,5 211 769 Muut toimintakulut -4 857 544-4 497 490-4 497 490-5 112 069 113,7 614 579 TOIMINTAKULUT -72 389 190-70 278 886-17 328-70 296 214-70 660 404 100,5 364 190 TOIMINTAKATE -55 521 533-55 691 444-17 328-55 708 772-55 739 759 100,1 30 987 Suunnitelman mukaiset poistot -3 632 925-2 872 777-2 872 777-3 133 437 109,1 260 660 Arvonalentumiset -371 286-100,0 371 286 Poistot ja arvonalentumiset -3 632 925-2 872 777-2 872 777-3 504 723 122,0 631 946 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytysmenot -1 172 060-1 230 071-100,0 Vyörytystulot 1 172 060 1 230 071-100,0 Luontoisetumenot -51 049-42 182-100,0 Luontoisetutulot 51 049 42 182-100,0 Arvonlisäverot (Palautusj.) -1 788 891-2 126 365-100,0 LASKENNALLISET ERÄT -1 788 891-2 126 365-100,0

45 Josta sisäiset erät Sisäiset palvelut 2 511 684 1 902 700 1 902 700 2 104 147 110,6-201 447 Sisäiset vuokrat 3 649 221 3 670 985 3 670 985 3 968 252 108,1-297 267 Sisäiset tuotot yhteensä 6 160 904 5 573 685 5 573 685 6 072 399 108,9-498 714 Sisäiset palvelut -2 511 684-1 902 700-1 902 700-2 104 147 110,6 201 447 Sisäiset vuokrat -3 649 221-3 670 985-3 670 985-3 968 252 108,1 297 267 Sisäiset kulut yhteensä -6 160 904-5 573 685-5 573 685-6 072 399 108,9 498 714 Sisäiset netto 0 0 0 0 0 Valtuuston hyväksymä talousarvion toimintakate (ulkoinen/sisäinen) oli -55 691 444 euroa ja lisäksi valtuusto hyväksyi 1.10.2015 muutosbudjetissa teknisen toiminta-alueelle 17 328 euron lisämäärärahan. Muutosbudjetin mukainen toimintakate on - 55 708 772 euroa. Käyttötalouden toimintakate muodostui 55 739 759 euron suuruiseksi. Käyttötalouden toimintakate ylittyi voimassa olevaan budjettiin nähden 30 987euroa. Käyttötalousosan toteumat toiminta-alueittain: Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTOTOIMINTA Toimintatuotot 350 521 292 030 292 030 345 630 118,4-53 600 Valmistus omaan käyttöön 28 530 16 609-100,0-16 609 Toimintakulut -2 524 932-2 622 830-2 622 830-2 537 171 96,7-85 659 Toimintakate -2 145 880-2 330 800-2 330 800-2 174 932 93,3-155 868 KEHITTÄMISTOIMINTA Toimintatuotot 717 193 1 134 874-60 000 1 074 874 617 208 57,4 457 666 Toimintakulut -1 933 834-2 511 126 73 369-2 437 757-2 138 574 87,7-299 183 Toimintakate -1 216 642-1 376 252 13 369-1 362 883-1 521 365 111,6 158 482 SIVISTYS- JA HYVINVOINTITOIMINTA Toimintatuotot 1 079 637 1 116 400 60 000 1 176 400 1 202 177 102,2-25 777 Toimintakulut -16 611 100-17 256 530-73 369-17 329 899-17 487 745 100,9 157 846 Toimintakate -15 531 463-16 140 130-13 369-16 153 499-16 285 568 100,8 132 069 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA Toimintatuotot 10 821 038 8 101 165 8 101 165 8 895 827 109,8-794 662 Valmistus omaan käyttöön 40 408 27 000 27 000 22 197 82,2 4 803 Toimintakulut -11 480 692-8 023 264-17 328-8 040 592-9 631 462 119,8 1 590 870 Toimintakate -619 246 104 901-17 328 87 573-713 438-814,7 801 011 KUNNAN YHTEISTYÖTOIMINTA Toimintatuotot 3 830 330 3 915 973 3 915 973 3 820 997 97,6 94 976 Toimintakulut -39 838 632-39 865 136-39 865 136-38 865 452 97,5-999 684 Toimintakate -36 008 302-35 949 163-35 949 163-35 044 455 97,5-904 708 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Toimintatuotot 16 798 718 14 560 442 14 560 442 14 881 839 102,2-321 397 Valmistus omaan käyttöön 68 939 27 000 27 000 38 806 143,7-11 806 Toimintakulut -72 389 190-70 278 886-17 328-70 296 214-70 660 404 100,5 364 190 Toimintakate -55 521 533-55 691 444-17 328-55 708 772-55 739 759 100,1 30 987 Määrärahat ovat sitovia toiminta-aluetasolla (netto).

46 Käyttötalousosan tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen toiminta-alueittain: Hallintotoiminta Toiminta-ajatus: Pudasjärven kaupungin tehtävänä on luoda turvallinen ja viihtyisä asuinpaikka järjestäen kilpailukykyisen toimintaympäristön ja hyvän elämän tarvitsemat palvelut joustavasti ja kehitystä edistävästi tavoitteena luonnostaan tunnetun maaseutukaupungin imagon parantaminen. Hallintotoimen tilivelvolliset ovat: kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. Tulosyksiköt ja kustannuspaikat: Hallintotoimen toiminta-alue sisältää toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen tulosalueen. Toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen tulosalue jakaantuu kahteen tulosyksikköön hallintotoimi sekä kokonaistalous ja toiminta. Hallintotoiminnan talousarvion toteutuminen Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon HALLINTOTOIMINTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 180 562 153 750 153 750 189 768,57 123,4-36 019 Maksutuotot 120 885 83 850 83 850 119 508,59 142,5-35 659 Tuet ja avustukset 34 512 40 720 40 720 30 378,78 74,6 10 341 Muut toimintatuotot 14 562 13 710 13 710 5 973,80 43,6 7 736 TOIMINTATUOTOT 350 521 292 030 292 030 345 629,74 118,4-53 600 Valmistus omaan käyttöön 28 530 16 609,43-100,0-16 609 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -870 864-892 900-892 900-835 506,48 93,6-57 394 Palvelujen ostot -1 362 678-1 264 350-1 264 350-1 411 613,89 111,6 147 264 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -52 311-40 500-40 500-67 283,48 166,1 26 783 Avustukset -78 692-78 000-78 000-72 819,35 93,4-5 181 Muut toimintakulut -160 387-347 080-347 080-149 948,28 43,2-197 132 TOIMINTAKULUT -2 524 932-2 622 830-2 622 830-2 537 171,48 96,7-85 659 TOIMINTAKATE -2 145 880-2 330 800-2 330 800-2 174 932,31 93,3-155 868 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot -16 691-16 691-16 691-16 690,80 100,0 0 Poistot ja arvonalentumiset -16 691-16 691-16 691-16 690,80 100,0 0 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset 750 434 771 891,51-100,0 Luontoisedut Arvonlisäverot(Palautusjärj.) -213 631-165 962,19-100,0 LASKENNALLISET ERÄT 536 802 605 929,32-100,0 Josta sisäiset erät Sisäiset palvelut 22 979 33 580,98-100,0-33 581 Sisäiset vuokrat Sisäiset tuotot yhteensä 22 979 33 580,98-100,0-33 581 Sisäiset palvelut -35 287-7 700-7 700-15 446,55 200,6 7 747 Sisäiset vuokrat -58 394-54 300-54 300-59 670,00 109,9 5 370 Sisäiset kulut yhteensä -93 681-62 000-62 000-75 116,55 121,2 13 117 Sisäiset netto -70 702-62 000-62 000-41 535,57 67,0-20 464

47 1000 Valtuusto Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Valtuusto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT -112 183-90 850-90 850-72 275,67 79,6-18 574 TOIMINTAKATE -112 183-90 850 0-90 850-72 275,67 79,6-18 574 Vuoden 2015 toimintakate on 72 275,67, joka alittaa talousarvion -18 574. Toimintakate alittaa mm. luottamushenkilöiden palkkioiden osalta. Valtuusto kokoontui 7 kertaa vuonna 2015 (8/2014), käsiteltyjä asioita kokouksissa oli 68 (56/2014). Valtuustoseminaareja pidettiin 4 kertaa. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteutumat Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 1. Kuntasuunnitelman päivittäminen. Kuntasuunnitelman päivitystyö on aloitettu ja työ jatkuu vuonna 2016. 2. Vaikutusten arviointi osana päätöksentekoa. toteutunut laajamittaisesti. Vaikutusten arviointi osana päätöksentekoa ei ole 3. Tasapainoinen talous. Talous on tasapainoinen. 1001 Tarkastustoimi Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Tarkastustoimi TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT -46 306-42 390-42 390-31 794,22 75,0-10 596 TOIMINTAKATE -46 306-42 390 0-42 390-31 794,22 75,0-10 596 Vuoden 2015 toimintakate on 31 794,22, joka alittaa talousarvion -10 596. Toimintakate alittaa mm. kokouspalkkioiden ja henkilösivukulujen sekä matkustus- ja kuljetuspalvelujen osalta. Kaupunki on kilpailuttanut kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut vuosille 2014 2017, optio vuodelle 2018. Tilintarkastajana toimi KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Pudasjärven kaupungin lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamisen arvioidaan vaativan vuosittain yhteensä 30 työpäivää (työpäivä = 7,5 tuntia). Tilintarkastuksen hinta sopimuksessa mainituista tarkastuspäivistä on yhteensä 17 896,50 euroa.

48 Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteutumat Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 1. Tarkastuslautakunta kokoontuu 15 kertaa. Tarkastuslautakunta kokoontui 13 kertaa vuonna 2015 (17/2014), käsiteltyjä asioita kokouksissa oli 89 (112/2014). 2. Tilintarkastajan tarkastuspäiviä 30. Toimintavuonna tilintarkastuksen JHTT-yhteisönä toimivat KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, vastuullisena tililintarkastajana 13.9.2015 saakka JHTT Paula Hellén-Toivanen ja 14.9.2015 alkaen JHTT, KHT Katri Hokkanen. Tilintarkastajan tarkastuspäiviä oli 30. 1002 Valiokunnat Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Valiokunnat TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT -43 407-53 580-53 580-46 876,02 87,5-6 704 TOIMINTAKATE -43 407-53 580 0-53 580-46 876,02 87,5-6 704 Vuoden 2015 toimintakate on 46 876,02, joka alittaa talousarvion - 6704. Toimintakate alittaa mm. kokouspalkkioiden, matkustus- ja kuljetuspalvelujen ja leasingvuokrien osalta. Elinvoimavaliokunta Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunnan nimi on muutettu elinvoimavaliokunnaksi valtuuston päätöksellä 21.5.2015. Vuoden 2015 toimintakate on 10 343,33. Valiokunta kokoontui 11 kertaa vuonna 2015 (13/2014), käsiteltyjä asioita kokouksissa oli 79 (88/2014). Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteutumat Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 1. Koettu hyvinvointi 15.9.2015 3 * Eväitä hyvinvoinnin kehittämiseen Pudasjärvellä valtuustoseminaari 15.9.2015: -Ympäristön vaikutus ihmisten hyvinvointiin/ vanhempi tutkija Erja Rappe, Ikäinstituutti - Hyvinvoinnin kehittäminen Utajärvellä / hyvinvointikoordinaattori Hannele Karhu, Utajärvi 16.12.2015 4 * Kehittämis- ja toimintatuet 2016 - painopisteiden ja kriteerien määrittäminen 16.12.2015 4 * Elinvoimavaliokunnan pientyöryhmä laati laajaan hyvinvointikertomukseen valtuuston antamana tehtävänä kehittämiskohteisiin konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet, vastuutahojen nimeämisen, resurssit ja arviontimittarit 2. Paikkakunnan viihtyisyys 18.2.2015 5 ja 15.4.2016 5

49 3. Eri kansanryhmien kohtaamiset kohtaamisten lisäämiset * Tutustumiskierros rakenteilla olevaan Hirsikampukseen 15.9.2015 6 * Investointiohjelma 2016 ja suunnitelmavuodet 2017 ja 2018 14.10.2015 5 * Paikkakunnan viihtyisyys 18.11.2015 4 * Asumisneuvoja-asia viedään Asumisneuvojahankkeen ohjausryhmään sekä johtoryhmälle jatkotyöstettäväksi 17.6.2015 4 * Aloite johtoryhmälle. Kehittämistoimi ja tekninen toimi aloittavat yhdessä kaupunkitaajaman ulkoilureittien (mm. Rantareitin, Sivakkaradan, Mustanlammen reitin ja Jyrkkäkosken alueiden kehittämisen ja kunnostamiseen mahdollistavan hankerahoituksen suunnittelun ja hakemisen. 29.9.2015 6 * Ohjeistus kehittämistoimelle onko mahdollista saada puuttuvien rakennuslupien selvitykseen hankerahoitusta 14.10.2015 6 * Eri kansanryhmien kohtaamiset - kohtaamisten lisäämiset 4. Työllisyys 20.5.2015 3 ja 17.6.2015 4 * Työllisyyskatsaus 21.1.2015 4, 18.2.2015 5, 15.4.2015 4 ja 14.10.215 4 * Laavu-hankkeen esittäytyminen 18.2.2015 3 * Yhteiskunnallinen yritys 16.12.2015 5 * Esitys johtoryhmälle selvitettäväksi kansalaispalkan kokeilukunnaksi Pudasjärvi 14.10.2015 4 * Ohjeistus maahanmuuttajien taitojen kartoittamisesta 5. Yrittäjyys 14.10.2015 5 * Elinkeinopoliittinen ohjelma 2015 2020 18.2.2015 6 * Yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys Pudasjärvellä 6. Muut toimenpiteet 26.3.2015 3 ja 15.4.2015 3 * Valiokuntien nimien muutos 18.2.2015 8 * Kehittämistoimen käyttösuunnitelma 26.3.2015 4 * Uuden luottamushenkilöiden verkkopalvelun ja sähköisen kokouksen koulutus 17.6.2015 3 * Valiokunnan tehtävien kertaus 15.9.2015 4 * Elinvoimavaliokunnan jäsenten aloitteet 14.10.2015 5 * Kehittämistoimen talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma 2016 18.11.2015 3 * Luottamushenkilöstön koulutussuunnitelma 16.12.2015 6 * Elinvoimavaliokunnan itsearviointi 16.12.2015 7

50 * Kaupungin nettisivuille perustettava kohtaamispalvelu/kehittämisjohtaja vie asian eteenpäin. 17.6.2015 4 * Elinvoimavaliokunta kehottaa Teknistä toimea ohjeistamaan tienhoitokuntia yhdistymään, jotta tiestöt tulevat jatkossakin kunnolla hoidettua väkimäärän vähentyessä. 14.10.2015 3 * Elinvoimavaliokunta esittää johtoryhmälle, että se pyytää Teknistä toimea selvittämään, että voisiko koko Kurenalan alueen tiestöt hoitaa kuntoon elinkaarimallilla kuten esim. isoja moottoriteitä on tehty etelässä. Todettiin, että tällä keinolla voitaisiin saada koko Kurenalan alueen tiestöt kuntoon lyhyellä aikavälillä. Todettiin erittäin innovatiiviseksi ajatukseksi. 14.10.2015 3 * Elinvoimavaliokunta esittää johtoryhmälle, että Kurenalan keskustan alueesta tehtyjä suunnitelmia käydään uudelleen läpi ja otetaan huomioon/käyttöön jatkosuunnitelmia tehtäessä. Hyvinvointivaliokunta Vuoden 2015 toimintakate on 13 669,08. Valiokunta kokoontui 10 kertaa vuonna 2015 (11/2014), käsiteltyjä asioita kokouksissa oli 57 (68/2014). Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteutumat Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 1. Kuntalaisten ja eri väestöryhmien hyvinvointitarpeiden ennakointi ja suunnittelu. 2. Kuntalaisten hyvinvoinnin seuraaminen ja kehittäminen. 3. Kuntalais- ja asiakastyytyväisyyden seuranta ja edistäminen. - Huomioitu monipuolisesti kuntalaiset vauvasta vaariin - Kohdattu ja kuunneltu kuntalaisten tarpeita (vierailut) - Vanhusten hoivapalvelujen kehittämiseen kiinnitetty huomiota - Valiokunta on mukana uuden toimintakulttuurin suunnittelussa (Hirsikampus) - Valiokunta on mukana sivistyspalvelujen kehittämisessä - Nuorten kuuleminen Jyrkkäkoskella - Hyvinvointisuunnitelman kommentointi ja ehdotukset - Omaishoitajien tapaaminen - Kuntalaisten kyselytunnille osallistuminen - Sähköisen hyvinvointikertomuksen laatimiseen osallistuminen - Kuultu pudasjärveläisten kylien asukkaiden näkemyksiä - Oulunkaaren suunnitelmiin ja tuloksiin perehtyminen - Kohdattu ja kuunneltu kuntalaisten tarpeita (vierailut) - Opettajien, vanhempien ja nuorten kuuleminen liittyen uuden opetussuunnitelman arvoihin - Nuorten kuuleminen Jyrkkäkoskella

51 4. Oman toimialueensa tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavien tekijöiden ennakointi. - Taustoihin perehtyminen: esimerkiksi vetovoimaisuuden lisääminen - Sähköisen hyvinvointikertomuksen laatimiseen osallistuminen Elinympäristövaliokunta Vuoden 2015 toimintakate on 22 863,61. Valiokunta kokoontui 11 kertaa vuonna 2015 (11/2014), käsiteltyjä asioita kokouksissa oli 84 (81/2014). Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteutumat Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 1. Kuntasuunnitelman mukaisten asioiden vieminen päätöksentekoon. 2. Pitkäntähtäimen suunnitelmien valmisteluun tuominen tulevien vuosien budjetointia varten. Laaja hyvinvointisuunnitelma; ehdotukset suunnitelmaan. Lähiruoka; kaupunki osallistuu Sodankylän projektiin Malli joukkoruokailun mahdollisuuksista edistää lähiruoan menekkiä. OPS-arvokeskustelu; valiokunta antoi lausunnon hyvinvointivaliokunnalle ja täydensi omat näkemykset OPS:iin. Pudasjärven kaupungin kehittämisohjelman päivittäminen; kiinteistöjen hallintaohjelma 2015-2015, maankäyttösuunnitelma, jätehuollon kehittäminen Oulun Jätehuolto Oy:n kanssa, sähköinen asiointi rakennusvalvonnan sähköinen lupajärjestelmä Ympäristönhoitosuunnitelman laatiminen Valtionavullisten yksityisteiden hoitosopimukset ja teiden hoito tulevaisuudessa 1010 Kaupunginhallitus Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Kaupunginhallitus TOIMINTATUOTOT 80 083 92 260 92 260 73 984,39 80,2 18 276 Valmistus omaan käyttöön 28 530 16 609,43-100,0-16 609 TOIMINTAKULUT -1 198 513-1 240 070-1 240 070-1 236 067,67 99,7-4 002 TOIMINTAKATE -1 089 900-1 147 810 0-1 147 810-1 145 473,85 99,8-2 336 Vuoden 2015 toimintakate on 1 145 473,85, joka alittaa talousarvion - 2336. Toimintakate alittaa mm. valtionosuusrahoituksen yhteydessä maksettavien elatustukien palautusten, asiakaspalvelujen ostojen ja tarvikkeiden ostojen osalta. Muiden palvelujen ostoihin kirjattiin Oulun seudun koulutuskuntayhtymän alijäämälasku 397 881 vuodelta 2015. Kaupunginhallitus kokoontui 22 kertaa vuonna 2015 (27/2014), käsiteltyjä asioita kokouksissa oli 378 (455/2014). Kehittämisrahasto Kehittämisrahaston pääoma vuonna 2014 oli 5 948 422,81 euroa. Kertomusvuonna varoja käytettiin 38 447, 30 euroa. Kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää 300 000 euroa kuntastrategiaa ja kaupungin elinvoimaisuutta tukeviin kehittämis- ja tukihankkeisiin, joihin ei ole

52 talousarviossa varattu erillismäärärahaa. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 23.2.2016 varojen käytöstä rahaston säännön mukaisesti. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteutumat Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 1. Ennalta suunnittelemattomia hankkeita voidaan kattaa kehittämisrahastosta kaupunginhallituksen erillispäätöksellä. 2. Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle. 3.Toiminnan kehittämissuunnitelman laatiminen. Kehittämisrahaston varoja käytettiin 38 447,30 e. Osana toiminnan kehittämisohjelmaa. Valtuusto hyväksynyt kokouksessaan 16.6.2015 toiminnan kehittämisohjelman vuosille 2015 2017 ja päättänyt, että kuntasuunnitelman päivitystyö aloitetaan syksyn 2015 aikana. 1013 Valtiolliset vaalit Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Valtiolliset vaalit TOIMINTATUOTOT 27 070 27 070 13 908,30 51,4 13 162 TOIMINTAKULUT -3 434-27 070-27 070-14 632,59 54,1-12 437 TOIMINTAKATE -3 434 0 0-724,29-100,0-724 Vuoden 2015 toimintakate on -724,29, joka alittaa talousarvion - 724. Toimintakate alittaa mm. tukien ja avustusten, kokouspalkkioiden, henkilösivukulujen, palvelujen ostojen, tarvikkeiden ostojen ja vuokrien osalta. Taulukkoon on yhdistetty 1012 Kunnallisvaalien kustannuspaikalle kirjautuneet toimintakulut -100,40 ja 1014 EU-vaalien kustannuspaikalle kirjautuneet toimintakulut -1 595,70. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteutumat Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Vuoden 2015 määrärahat sisältävät varauksen eduskuntavaaleihin. Eduskuntavaalit toimitettiin 19.4.2015. 1016 Viranomaislautakunta Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Viranomaislautakunta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT -15 999-27 120-27 120-15 820,25 58,3-11 300 TOIMINTAKATE -15 999-27 120 0-27 120-15 820,25 58,3-11 300 Vuoden 2015 toimintakate on 15 820,25, joka alittaa talousarvion 11 300. Toimintakate alittaa mm. kokouspalkkioiden, henkilösivukulujen ja palvelujen ostojen osalta.

53 Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteutumat Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Viranomaislautakunta kokoontuu 12 kertaa. Viranomaislautakunta kokoontui 10 kertaa vuonna 2015 (11/2014), käsiteltyjä asioita kokouksissa oli 90 (113/2014). 1018 Vanhus- ja vammaisneuvosto Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Vanhus- ja vammaisneuvosto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT -1 799,66-100,0 1 800 TOIMINTAKATE 0 0 0-1 799,66-100,0 1 800 Vuoden 2015 toimintakate on 1 799,66. Kaupunginhallitus asetti kokouksessaan 24.3.2015 vanhus- ja vammaisneuvoston toimikaudelle 2015-2016 ja nimesi jäsenet. Vanhus- ja vammaisneuvosto on kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamisväylä erityisesti ikääntynyttä väestöä ja vammaisia henkilöitä sekä veteraaneja koskevissa asioissa. Vanhus- ja vammaisneuvosto kokoontui 4 kertaa vuonna 2015. 1200 Keskustoimisto Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Keskustoimisto TOIMINTATUOTOT 11 523 2 000 2 000 9 488,91 474,4-7 489 TOIMINTAKULUT -333 395-355 720-355 720-352 798,99 99,2-2 921 TOIMINTAKATE -321 872-353 720 0-353 720-343 310,08 97,1-10 410 Vuoden 2015 toimintakate on 343 310,08, joka alittaa talousarvion 10 410. Toimintakate alittaa mm. palkkojen osalta. Toimintatuotot (mm. sisäiset myyntituotot) toteutuivat yli talousarvion. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteutumat Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 1. Kaupungin asiahallinta- ja arkistotoimen sääntöjen ja ohjeiden päivittäminen ja kehittäminen, toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottaminen ja uuden arkistonmuodostussuunnitelman laatiminen, määrärahavaraus tehty vuosille 2014-2015. 2. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän ja kuntien kanssa. 3. Sähköisten palveluiden/toiminnan kehittäminen. Asiakirjahallinnon ja tiedonohjauksen kehittämishanke etenee suunnitelman mukaisesti, ohjeiden ja sääntöjen päivitystyö menossa. Kaupunki on mukana Oulunkaaren kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa yhteisessä asiakirjahallinnon ja tiedonohjauksen kehittämishankkeessa. Työryhmä on aloittanut toiminnan ja sähköisten palveluiden/toiminnan kehitystyö etenee.

54 1205 Asiakaspalvelutiimi Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Asiakaspalvelutiimi TOIMINTATUOTOT 13 944 5 760 5 760 9 158,50 159,0-3 399 TOIMINTAKULUT -183 406-185 530-185 530-190 805,52 102,8 5 276 TOIMINTAKATE -169 462-179 770 0-179 770-181 647,02 101,0 1 877 Vuoden 2015 toimintakate on 181 647,02, joka ylittää talousarvion 1 877. Toimintakate ylittää mm. sisäisten myyntituottojen ja työhyvinvointiin liittyvän kaluston hankinnan osalta. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteutumat Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 1. Varautuminen valtion yhteispalveluvelvoitteen perusteella tulevaan valtion toimintojen asiakaspalveluun. 2. Asiakaspalvelun toimivuuden tehostaminen ja yhteistyön kehittäminen poikkihallinnollisesti kaikkien toimintaalueitten välillä. 3. Sähköisten palveluiden kehittäminen Valtionvarainministeriön etäpalvelupilotin avulla. Suunnitelmia on tehty mutta valtion yhteispalveluvelvoite ei ole toteutunut aikaisemman suunnitelman mukaisesti. Osana toiminnan kehittämisohjelmaa. Kehitystyö alkanut syksyllä 2015. Etäpalvelu on osana yhteispalvelusopimuksia Kelan ja Veron kanssa. 1212 It-käyttö (kaupungille jääneet omat kustannukset) Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon IT-palvelut TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT -210 913-228 200-228 200-155 871,03 68,3-72 329 TOIMINTAKATE -210 913-228 200 0-228 200-155 871,03 68,3-72 329 Vuoden 2015 toimintakate on 155 871,03, joka alittaa talousarvion 72 329. Toimintakate alittaa mm. IT-palvelujen ja leasingvuokrien osalta. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteutumat Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Määräraha on varattu IT-palvelujen ostoon 214 000 ja leasingvuokriin 14 000. Kustannuksista vastaa kaupunki suoraan (Ei Oulunkaaren tietopalveluiden kautta). IT-palvelujen ostoon käytettiin 143 372 ja leasingvuokriin 1 708.

55 1216 Henkilöstötoimikunta Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Henkilöstötoimikunta TOIMINTATUOTOT 19 620 40 000 40 000 23 910,29 59,8 16 090 TOIMINTAKULUT -81 395-121 860-121 860-100 746,86 82,7-21 113 TOIMINTAKATE -61 776-81 860 0-81 860-76 836,57 93,9-5 023 Vuoden 2015 toimintakate on 76 836,57, joka alittaa talousarvion 5 023. Toimintakate alittaa mm. henkilöstön lounasseteleiden ja palvelujen ostojen osalta. Lounasseteleitä lunastettiin 4 205 kpl vuonna 2015, 4 050 kpl vuonna 2014. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteutumat Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 1. Työhyvinvoinnin tukeminen ja kehittäminen. 2. Kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelman jalkauttaminen (työhyvinvointi, koulutus, yhteistoiminnan periaatteet, työturvallisuus, riskien arviointi ym.). 3. Henkilöstön omaehtoisen liikunnan aktivointi/tukeminen. 4. Työkykyä ylläpitävää toimintaa kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen paikallisia voimavaroja. Henkilöstöjuhla järjestettiin 12.2. Juhlassa jaettiin kunnia- ja ansiomerkit sekä Hymis-kampanjan voittajien ja osallistujien palkinnot. Liikunnallinen ulkoiluilta järjestettiin 11.6 Rajamaan lähiliikuntapuistossa. Työhyvinvointi-iltapäivä järjestettiin 3.9 Pikku- Syötteellä. Sulkapallo- ja salivuoroja järjestettiin Lakarin koululla. Lounassetelit ovat käytössä. Henkilöstön käyttöön on hankittu polkupyöriä lyhyitä työmatkoja varten. Kaupunginhallitus on hyväksynyt henkilöstö- ja koulutussuunnitelman 27.10.2015. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman liitteenä oleva varhaisen tuen malli on päivitetty keväällä 2015 yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Samoin liitteenä oleva tasa-arvosuunnitelma ajalle 1.1.2016 31.12.2017 on päivitetty ja hyväksytty kaupunginhallituksessa 22.12.2015. Sporttipassia (epassi) käytti 212 eri työntekijää 485 kpl, yhteensä 16 745. Vuonna 2014 228 eri työntekijää 585 kpl, yhteensä 17 123. Hankittu työyksiköiden toiveiden mukaisesti pieniä työhyvinvointia tukevia välineitä eri työyksiköihin. 1225 Kuljetus- ja hankintatoimi, 1234 Joukkoliikenne Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Kuljetus- ja hankintatoimi, Joukkoliikenne TOIMINTATUOTOT 11 000 8 000 8 000 11 000,00 137,5-3 000 TOIMINTAKULUT -161 798-134 500-134 500-184 342,14 137,1 49 842 TOIMINTAKATE -150 798-126 500 0-126 500-173 342,14 137,0 46 842 Vuoden 2015 toimintakate on 173 342,14, joka ylittää talousarvion 46 842. Toimintakate ylittää mm. palvelujen ostojen osalta. Pudasjärven kaupungin osuus hankintapäällikön työstä vuonna 2015 oli 16 388, 32,47 % (13 171, 30,25 %/2014).

56 Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteutumat Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 1. Asukkaiden tarpeita huomioiva joukkoliikenteen järjestäminen koko kaupungin alueella 2. Kaupunki tukee kuljetuspalveluita, ostamalla joukkoliikennevuoroja sekä tukemalla kylien sisäistä asiointiliikennettä. 3. On mukana kehittämässä ja suunnittelemassa yhdessä eri toimijoiden kanssa liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita 4. Kuljetus- ja hankintatoimen tavoitteena on tuottaa palveluita kaikille hallintokunnille. Joukkoliikenteen suunnittelussa on huomioitu kuljetustarpeisiin nähden riittävä palvelutarjonta. ELY-keskuksen kanssa on neuvottelu uuden joukkoliikennelain mukaisesta palvelumallista, jossa toimivaltaisena viranomaisena (TVV) on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Uusi palvelumalli on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2016. Kaupunki on ostanut kuutta (6) kaikille avointa joukkoliikennereittiä, joista osa kattaa myös kesäajan liikenteen. Myös koulukuljetukseen hankitussa kuljetuspalvelussa on huomioitu kaikille avoin käyttö Kaupunki on ostanut kahta (2) palveluliikennereittiä, jotka ajettu vuoroviikoin Kipinän ja Siuruan alueilla. Lisäksi on hankittu taajama-alueella kolme (3) kertaa viikossa ajettavaa palveluliikennettä. Kipinän ja Sarakylän alueella on ostettu taksipalveluna kylien sisäistä asiointia kyläkauppoihin. Yhdessä Oulunkaaren kanssa on järjestetty eri kyläalueelta kerran viikossa ajettavaa asiointiliikennettä keskustaajamaan. Kaupunki on ollut mukana toimijahankeen kautta Koillismaan liikenneturvallisuustyössä. Toimijahankkeessa on Koillismaan kuntien lisäksi ollut mukana ELY-keskus, Liikenneturva ja Poliisi. Toimijahankkeesta on ollut merkittävää hyötyä myös kaupungin omassa liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnassa. Toimijahankkeen kautta on voitu järjestää alueellisia ja kuntakohtaisia tapahtumia mm. koululaisille sekä ikäihmisille, jossa kaupungin oma liikenneturvallisuustyöryhmä on ollut tukemassa järjestettyä toimintaa. Hankintatoimi on ollut mukana kaupungin hankintojen kilpailutuksessa sekä sopimusten laadinnassa. Lisäksi hankintatoimen osalta on hoidettu yhteishankintoja Oulunkaaren alueella sekä Oulun kaupungin ja KL-Kuntahankintojen tekemiin kilpailutuksiin. Hankinnoissa on käytetty Cloudi Oy:n kilpailutusjärjestelmää, joka vastaa nykyisiä vaatimuksia sähköisessä kilpailutuksessa.

57 1231 Edunvalvonta Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Edunvalvonta TOIMINTATUOTOT 178 372 116 940 116 940 173 768,59 148,6-56 829 TOIMINTAKULUT -95 376-115 940-115 940-102 930,10 88,8-13 010 TOIMINTAKATE 82 996 1 000 1 000 70 838,49 7084-69 838 Vuoden 2015 toimintakate on 70 838,49, joka ylittää talousarvion 69 838. Toimintakate ylittää mm. muiden yhteistoimintakorvausten ja yleishallinnon maksujen osalta. Toimintakulut (mm. palvelujen ostot) toteutuivat alle talousarvion. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteutumat Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 1. Oulun oikeusaputoimiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Pudasjärven ja Taivalkosken asukkaiden kaikkien edunvalvontapalveluiden järjestäminen. 2. Asiakasmäärä Pudasjärvellä 115 ja Taivalkoskella 44. Oulun oikeusaputoimiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan kaikkien edunvalvontapalveluiden järjestäminen Pudasjärven ja Taivalkosken asukkaille. Tehtävää Pudasjärvellä hoitavat edunvalvoja ja edunvalvojan sihteeri. Asiakasmäärä 31.12.2015 oli Pudasjärvellä 117 ja Taivalkoskella 40. 1237, 1238, 1239,1242 Yhteiskäyttöautot Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Yhteiskäyttöauto CJI-703 TOIMINTATUOTOT 7 523 8 165,51-100,0-8166 TOIMINTAKULUT -7 523-8 165,51-100,0 8166 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 Yhteiskäyttöauto BRR-537 TOIMINTATUOTOT 7 450 8 317,33-100,0-8317 TOIMINTAKULUT -7 450-8 317,33-100,0 8317 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 Yhteiskäyttöauto BRR-540 TOIMINTATUOTOT 7 577 8 325,73-100,0-8326 TOIMINTAKULUT -7 577-8 325,73-100,0 8326 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 Yhteiskäyttöauto FLU-700 TOIMINTATUOTOT 5 602,19-100,0-5 602 TOIMINTAKULUT -5 602,19-100,0 5 602 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 Yhteiskäyttöautojen menot on kirjattu kulujen mukaisesti toiminta-alueiden kustannuspaikoille vuoden lopussa. Yhteiskäyttöautojen keskimääräiseksi kustannukseksi muodostui 0,21 /km (0,29 /v.2014).

58 Hallintotoiminnan keskeiset toimenpiteet ja mittarit Kuntasuunnitelmasta 2012-2018 johdetut toimenpiteet Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari Toteuma 31.12.2015 1. Talouden tasapainotus vastaamaan tulorahoitusta Vuosikate vähintään poistojen suuruinen. Lainamäärä /asukas Talous kestävällä pohjalla, investoinnin sopeutetaan talousresursseihin. Vuosikate ylittää poistot. 2524 /asukas 2. Käytettävissä olevien resurssien perusteltu hyödyntäminen Vaihtoehtoisten palvelumuotojen hyödyntäminen, yhteistyön lisääminen Uudet yhteistyöalueet - kumppanit Uusia yhteistyöalueita tai kumppaneita ei ole tullut vuonna 2015. 3. Työllisyyden ja elinvoiman edistäminen Elinvoimainen kunta, työllisyys hallinnassa Työllisyys ei ole kohentunut toivotusti. 4. Aktiivinen maapolitiikka ja kaavoitus 5. Asiakaslähtöinen ja palveluhaluinen sekä motivoitunut henkilöstö Maanhankinta ja kaavojen hyväksyntä Oikea henkilöstömitoitus. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman jalkauttaminen käytännön tasolle. Ostettu ha, kaavoitettu ha Kehityskeskustelut, työhyvinvointikysely, henkilöstö ja koulutussuunnitelma Ostettu maata 1 ha, kaavoitettu maata 6800 ha. Kehityskeskustelut ovat käytössä mutta eivät kattavasti. Henkilöstölle tehtiin kysely tasa-arvosuunnitelmapäivityksen yhteydessä. Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kärkihanke Käynnistettävät toimenpiteet Mittari 1. Väestökehityksen turvaaminen. 2. Tulopohjan vahvistaminen. 3. Asiakaspalvelun kehittäminen, yhteispalvelu, etäpalvelu, sähköiset palvelut. Työpaikkojen lisääminen, toimiva hallinnassa oleva maahanmuuttopolitiikka Työllisyyden edistäminen aktivointitoiminnan lisäämisen mahdollistaminen Toimiva asiakaspalvelu kuntalaisille myös valtion yhteis- ja etäpalveluna Väestökehitys +/- Uudet työpaikat Työttömyysaste Verotulopohja Asiakaspalautteet Yhteis-/etäpalveluasiakkaat sähköisten palvelujen saatavuus Toteuma 31.12.2015 Väestökehitys negatiivinen. Työttömyysaste on kasvanut. Verotulot kasvaneet. Sähköisiä palveluja kehitetty ja kehitetään edelleen, etäpalvelu käytössä. Asiakaspalautejärjestelmää suunnitellaan.

59 Kunnan yhteistyötoiminta Tulosyksiköt ja kustannuspaikat: Kunnan yhteistoiminta-alue jakaantuu kuuteen tulosyksikköön: Kuntayhteistyö, Oulunkaaren yhteistoiminta-alue, Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto, Maaseututoimi, Oulunkaaren ympäristöpalvelut ja Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos. Kunnan yhteistyötoiminnan talousarvion toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon KUNNAN YHTEISTYÖTOIMINTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 3 659 947 3 758 973 3 758 973 3 653 937,35 97,2 105 036 Maksutuotot 133 486 122 000 122 000 127 092,80 104,2-5 093 Tuet ja avustukset 1 995 4 344,81-100,0-4 345 Muut toimintatuotot 34 902 35 000 35 000 35 621,79 101,8-622 TOIMINTATUOTOT 3 830 330 3 915 973 3 915 973 3 820 996,75 97,6 94 976 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -1 933 757-1 957 833-1 957 833-1 909 922,85 97,6-47 910 Palvelujen ostot -36 353 766-36 249 576-36 249 576-35 220 943,17 97,2-1 028 633 Aineet, tarvikkeet ja tav. -20 898-33 280-33 280-21 591,46 64,9-11 689 Avustukset -69 611-121 120-121 120-73 692,25 60,8-47 428 Muut toimintakulut -1 460 600-1 503 327-1 503 327-1 639 302,50 109,0 135 976 TOIMINTAKULUT -39 838 632-39 865 136-39 865 136-38 865 452,23 97,5-999 684 TOIMINTAKATE -36 008 302-35 949 163-35 949 163-35 044 455,48 97,5-904 708 Poistot ja arvonalent. Suunn. muk. poistot -6 314-399 900-399 900-143 218,84 35,8-256 681 Poistot ja arvonalent. -6 314-399 900-399 900-143 218,84 35,8-256 681 Vyörytykset 309 085 364 530,21 Luontoisedut Arvonlisäverot(Palutusj) -125 684-141 527,33 LASKENNALLISET ERÄT 183 401 223 002,88 Josta sisäiset erät Sisäiset palvelut 3 108 2 540,00-100,0-2 540 Sisäiset vuokrat Sisäiset tuotot yhteensä 3 108 2 540,00-100,0-2 540 Sisäiset palvelut -750 197-980 800-980 800-895 507,05 91,3-85 293 Sisäiset vuokrat -1 393 020-1 427 917-1 427 917-1 566 784,00 109,7 138 867 Sisäiset kulut yhteensä -2 143 217-2 408 717-2 408 717-2 462 291,05 102,2 53 574 Sisäiset netto -2 140 109-2 408 717-2 408 717-2 459 751,05 102,1 51 034 1011 Kuntayhteistyö Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, eu 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Kuntayhteistyö TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT -299 064-349 180-349 180-338 357,53 96,9-10 822 TOIMINTAKATE -299 064-349 180 0-349 180-338 357,53 96,9-10 822 Vuoden 2015 toimintakate on 338 357,53, joka alittaa talousarvion 10 822.

60 Kuntayhteistyön tulosyksikössä varauduttiin maksuosuuksiin: Oulunkaaren kuntayhtymä/hallinto ja elinkeino 248 420 (tot. 241 558 ), Pohjois-Pohjanmaan liitto 60 000 (tot. 56 519 ), Suomen Kuntaliitto 32 000 (tot. 31 625 ) ja eläkemenoperusteiset KuEL maksuosuudet 8 760 (tot. 8 655 ). 1241 Oulunkaaren yhteistoiminta-alue (sote) Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, eu 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Yhteistoiminta-alue TOIMINTATUOTOT 3 071 443 3 102 144 3 102 144 2 982 774,83 96,2 119 369 TOIMINTAKULUT -37 338 530-37 022 720-37 022 720-36 232 162,62 97,9-790 557 TOIMINTAKATE -34 267 087-33 920 576 0-33 920 576-33 249 387,79 98,0-671 188 Vuoden 2015 toimintakate on -33 249 387,79, joka alittaa talousarvion -671 188. Oulunkaaren kuntayhtymän kustannustenjakoraportin mukaan Pudasjärven kaupungin maksuosuus toteutui, hankkeiden osalta 31 602,45 ja perhepalvelut 6 993 039,40, terveyspalvelut 6 267 849,94, vanhuspalvelut 8 668 195,69, oma tuotanto yhteensä 21 960 687,48, erikoissairaanhoito 11 033 528,73, SOTEN tuotanto yhteensä 32 994 216,21. Soten tuotannon loppulaskuhyvitys oli -734 055,75. Oulunkaaren kuntayhtymä Oulunkaaren kuntayhtymä on vastannut kuusi vuotta jäsenkuntiensa Iin, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Simon kunta liittyi kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2011 alusta. Kuntayhtymä on tuottanut myös seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelut vuodesta 2009 lähtien sekä elinkeinojen kehittämistoimintaa alueen yrityksille. Lisäksi Oulunkaaren kuntayhtymällä on aluekehittämiseen liittyviä tehtäviä. Kuntayhtymän strategiassa on nostettu esiin neljä strategista päämäärää: asiakaslähtöiset palvelut, osaaminen ja hyvinvointi, tasapainoinen talous sekä alueellinen vaikuttavuus. Kuntayhtymä uudistaa ja kehittää toimintojaan jatkuvana prosessina. Strategiasta nostetut painopisteet ovat toteutuneet myös viime vuonna hyvin. Strategian mukaiset päämäärät ovat edistyneet kaikissa toiminnoissa ja värikorimalli-arvioinnin perusteella vihreän ja keltaisen korin palveluiden osuus on edelleen kasvanut. Oulunkaaren kehittämistyö palkittiin Sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäs työpaikka -tunnuksella. Mielekäs-tunnustuksen perusteluja olivat mm. laajan toiminta-alueen haasteiden voittamiseksi tehty aktiivinen työ, kehittämistoiminnan tuki organisaation kaikilla tasoilla ja luottamuksen kehittämiseen panostaminen. Lääkäreiden ammatillisen tuen mallin avulla lääkärityövoiman saatavuutta ja pysyvyyttä on saatu parannettua. Myös Oulun seudun omaishoitajat palkitsivat kuntayhtymän hyvästä kumppanuudesta omaishoitajien työn tukemiseksi. Kehittämistiimin koordinoima kehittämistoiminta on jatkunut aktiivisena ja Oulunkaaren henkilökunta ja innovaattorit ovat kehittäneet koko kuntayhtymän toimintoja asiakaslähtöisesti ja alueellisesti tasapuolisesti. Oulunkaaren innovaattorit jatkoivat tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto-opintoja. Kuntayhtymän toiminnasta on viestitetty aktiivisesti muun muassa yhteisöpalvelu Twitterin kautta. Vuoden 2015 tilinpäätös on koko kuntayhtymän tasolla ylijäämäinen 134.698 euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokasvu verrattuna vuoden 2014 tilinpäätökseen on 0,5 prosenttia, erikoissairaanhoidon menot pienenivät 0,3 prosenttia ja oman toiminnan nettokasvu on yksi prosentti. Kunnittainen vaihteluväli oman toiminnan osalta on -4,5-

61 6 % ja erikoissairaanhoidon kunnittainen vaihteluväli on -6,1-6.9 %. Seudullisen kuntapalvelutoimiston menot pienenivät 0,3 %. Julkisen talouden tilanne on jatkunut haastavana. Talousarviovuoden aikana on talouden tasapainotukseen liittyen osallistuttu kuntien kehittämisohjelmien toimeenpanoon ja talouden tasapainotusta koskevien työryhmien työskentelyihin. Kuntayhtymän toiminnassa on talouden ja toiminnan seurannan osalta jatkettu huolellista työskentelyä yhteistyössä palvelujohtajien ja esimiesten kanssa. Työttömyyden nousu ja työmarkkinatuen kuntaosuuden uudistukset ovat näkyneet toiminnan haasteina ja kuntalaisten palvelutarpeiden kasvuina. Henkilöstökyselyn teemana vuoden 2015 osalta olivat työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät, yhteisöllinen työhyvinvointi ja toiminnan kehittäminen. Kyselyn perusteella työhyvinvointi on pysynyt hyvällä tasolla, työtiimeissä toteutuu ideoiva toimintakulttuuri ja yhteisöllisyys. Omistajaohjauksen arvioinnin perustella arviot ovat kaikilta osin parantuneet edellisestä vuodesta. Luottamushenkilöt ovat tyytyväisimpiä yhteisen tahtotilan määrittelyyn ja talouden ohjaukseen. Omistajaohjauksen toteutumisessa tyytyväisimpiä ollaan kuntaneuvotteluprosessiin, lähipalvelujen turvaamiseen sekä seudulliseen yhteistyöhön. Kehittämistä on vielä mm. kuntalaisten aktivoinnissa mukaan kehittämiseen ja elinkeinojen kehittämisessä yhteistyössä kuntien kanssa. Arvio kuntapalvelutoimiston toiminnasta on pysynyt pääsääntöisesti edellisen vuoden tasolla. Asiakkaiden ja kuntalaisten osallisuuden vahvistamisessa erityisesti sähköiset palvelut nähdään tärkeänä välineenä. Kyselyssä myös sosiaalisen median käyttö sai myönteisiä arvioita. Kyselyssä esille nousivat myös uudet innovatiiviset toimintamallit, tiedon tuotanto ja tiedolla johtaminen sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen. Viime vuodet on seurattu kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä. Tällä hetkellä on tehty päätöksiä Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelun käynnistymisestä ja tähän työhön myös Oulunkaaren kuntayhtymästä on kutsuttu asiantuntijaedustus. Lisäksi kuntayhtymä osallistuu Lapin sote-savotan (mukaan lukien Meri-Lapin sote-valmistelu) työskentelyyn mm. työryhmien osalta. Järjestämislakiluonnos on lausunnoilla arviolta huhtikuussa 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen ja valinnanvapauden edistämisen vaihtoehtoja pohtivan työryhmän työskentely jatkuu ja mm. päivystystä koskevat linjaukset on tehty. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskeskus ja kuntaneuvotteluprosessi Oulunkaaren kuntayhtymän toimintamallissa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaa järjestämiskeskus, jonka keskeinen tehtävä on toimia kuntien asiantuntijakumppanina sekä seurata, ohjata ja kehittää palvelutuotantoa omistajaohjauksen mukaisesti. Tiedolla johtaminen sekä palvelujen ja prosessien vaikuttavuuden arviointi kuuluvat olennaisesti järjestämiskeskuksen tehtäviin. Järjestämiskeskuksen keskeinen vastuualue on organisoida vuosittainen kuntaneuvotteluprosessi, joka sisältää noin 2-3 kuntakohtaista neuvottelua sekä keväällä toteutettavan kuntien yhteisen seminaarin. Kuntaneuvottelujen osallistujat määrittelee omalta osaltaan omistajakunta. Tyypillisesti mukana on ollut kunnan johtoryhmän lisäksi valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistoa. Kuntaseminaarit puolestaan on suunnattu kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijajohdolle. Järjestämiskeskuksen kuntaneuvotteluprosessin tavoitteena on vuotuisen järjestämissopimuksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden linjaaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Lisäksi kuntaneuvotteluissa sovitaan pidemmän aikavälin toimintalinjoista pohjautuen erityyppisiin tausta-aineistoihin ja niiden analyysiin. Neuvotteluprosessissa myös arvioidaan toimintaa ja tavoitteiden toteutumista yhteistyössä kunnan ja Oulunkaaren kanssa. Neuvotteluprosessissa keskeistä on omistajaohjauksen varmistaminen sekä avoin ja tavoitteellinen vuoropuhelu kuntien ja Oulunkaaren välillä.

62 Vuonna 2015 kuntaneuvottelut ja -seminaarit toteutuivat sovitun vuosikellon mukaisesti. Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen Palvelutuotannon taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on vuoden 2015 aikana arvioitu kuukausittaisen taloustiedotteen lisäksi kolmessa jaksossa: tammi-huhtikuu, touko-elokuu sekä syys-joulukuu. Ns. liikennevaloraporttien avulla on seurattu järjestämissopimukseen kirjattujen kunta- ja palvelualakohtaisten tavoitteiden toteutumista. Raporteissa kuvataan havainnollisilla värikoodeilla kunkin tavoitteen etenemistä vuoden mittaan. Lisäksi jokaisen järjestämissopimuksen mukaisen tavoitteen osalta raporttiin on kirjattu tilanne 31.12.2015 sekä mahdollinen jatkosuunnitelma vuodelle 2016. Raportoinnista ovat vastanneet palvelujohtajat yhdessä lähiesimiesten kanssa. Palvelutuotannon kuntakohtaiset seurantaraportit liitetään mukaan tilinpäätökseen. Liikennevaloraporttien lisäksi palvelutuotannon toimintaa seurataan osavuosikatsausten yhteydessä ns. Horisontti-mallilla, josta löytyvät tiedot mm. asiakas- ja asukaskohtaisista kustannuksista, palvelutakuiden toteutumisesta, henkilöstöresursseista ja peittävyyksistä. Järjestämissopimuksen toteutuminen palvelualoittain Perhepalvelut Sosiaalityö, vammaispalvelut, työ- ja päivätoiminta, päihdepalvelut, neuvolapalvelut, erityisryhmien asumispalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2015 Tilanne 31.12.2015 Kommentit, jatkotoimet Yleiset Palvelutakuut toteutuvat. Jatketaan palvelujärjestelmän kehittämistyötä ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen vahvistamiseksi lainsäädännön uudistusten edellyttämällä tavalla. Sähköisten palvelujen kehittämistyössä hyödynnetään seudullista osaamista ja kehitetään etäpisteistä tuotettavia palveluja. Kehitetään edelleen kirjaamiskäytäntöjä. Vahvistetaan työntekijöiden osaamista eri sosiaalityön osa-alueilla, tuetaan työntekijöiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä seudullisten käytäntöjen avulla. Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Lakisääteiset määräajat toteutuvat pääsääntöisesti. Yksittäisiä ylityksiä on ollut kesälomien aikaan. 1.4.2015 voimaan tullut sosiaali-huoltolaki painottaa ennaltaehkäiseviä palveluja. Palvelujärjestelmää on lähdetty kehittämään uudistusten edellyttämällä tavalla. Prosesseja, kuten palveluohjauksen mallia, vielä jatkotyöstetään. Sähköisissä palveluissa on käytössä mm. Omahoito (omakukkaro, viestiketju, lastenvalvojan ja neuvolan ajanvaraus). Lisäksi on kokeiltu videoavusteista Stagesohjelmaa lastenvalvojan työssä, jälkihuollossa ja perhevalmennuksessa. Eri työntekijäryhmien kirjaamis-käytänteitä on selkiinnytetty ja yhtenäistetty sekä järjestetty dokumentaatiokoulutusta. Seudulliset lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelun tiimit kokoontuvat säännöllisesti. Lisäksi on järjestetty erilaisia koulutuksia hankkeita hyödyntäen. Lastenvalvojien seudulliset tiimit on myös aloitettu. Olemassa olevien ryhmätoimintojen lisäksi on kehitetty uusia eri asiakaskunnille suunnattuja ryhmätoimintoja. Toimeentulotuen, lastensuojelun ja vammaispalvelun lakisääteisten määräaikojen toteutumisia seurataan säännöllisesti. Sähköisiä palveluja kehitetään edelleen. Eri ammattiryhmille suunnattuja koulutuksia on toteutunut erityisesti Lasten Kaste ja Virta II -hankkeiden toimesta.

63 Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen. Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen Henkilöstön yhteiskäyttöä on lisätty eri yksiköissä. Lisäksi mm. asiakasmääriä, henkilöstömitoituksia eri palveluissa ja yksiköissä seurataan säännöllisesti. Monitoimijuutta ja nuorten osallisuutta on vahvistettu mm. LastenKaste- ja Virta II - hankkeissa. Lastensuojelu Tilanne 31.12.2015 Kommentit, jatkotoimet Kehitetään lastensuojelun sosiaalityötä kokonaisvaltaisesti Lasten- Kaste -hankkeessa Oulunkaaren osakokonaisuudessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. - Vahvistetaan lasten ja perheiden kuulemista ja osallisuutta lastensuojelun asiakasprosessissa. - Kehitetään lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun työkäytäntöjä ja tukimuotoja. - Vahvistetaan työntekijöiden osaamista lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä sekä monitoimijaisessa verkostoyhteistyössä. Perhetyön kehittäminen sekä ehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen vahvistaminen sosiaalihuoltolain uudistusten edellyttämällä tavalla. - Selvitetään perhetyön organisoinnin toteuttamistapoja. Jatketaan Lapset puheeksi -toimintamallin juurruttamista. Perheneuvolan sosiaalityöntekijän tehtävänkuvan selvittäminen/mahdollisuus hyödyntää sosiaalityöntekijän työpanosta seudullisesti. Uuden sosiaalihuoltolain vaikutuksia lastensuojeluun on selvitetty LastenKaste - hankkeessa ja kuvattu asiakaspalveluprosessi huomioiden sosiaalihuoltolain muutokset. Oulunkaaren ja jäsenkuntien henkilöstöä on koulutettu tunnistamaan sosiaalihuoltolain sekä lastensuojelulain mukaiset palvelut ja vahvistamaan yhteistyötä ao. palveluissa. Lisäksi lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville on järjestetty useita erilaisia koulutuksia osaamisen ja ammattitaidon vahvistamiseksi. Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun käsitteet, sisällöt, kriteerit ja taksat on avattu työpajatyönä yhdessä työntekijöiden kanssa ja luonnosteltu näistä seudullinen perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun toimintamalli. Mallissa on huomioitu uusi sosiaalihuoltolaki ja sen mukaiset resurssitarpeet. Menetelmän käyttäjäkoulutuksia on pidetty eri palveluissa. Seudullinen toimintasuunnitelma on valmistunut ja hyväksytty palvelutuotantolautakunnassa. On pidetty infotilaisuuksia eri ammattiryhmille toimintamallista ja - suunnitelmasta. Perheneuvolan sosiaalityöntekijää osaamista hyödynnetään seudullisesti konsultaatioisesti. Lisäksi osaamista hyödynnetään eri työryhmien työskentelyssä. Työkäytäntöjen kehittäminen mm. lastensuojelun laatusuositusten pohjalta jatkuu yhteistyössä työntekijöiden kanssa (sis. mm. asiakkaan osallisuuden vahvistamista). Palvelutuotantolautakunta on hyväksynyt lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit sekä asiakasmaksut tammikuussa 2016. Toimintasuunnitelman jalkauttaminen eri palveluihin jatkuu. Aikuissosiaalityö Tilanne 31.12.2015 Kommentit, jatkotoimet Jatketaan suunnitelmallisen sosiaalityön kehittämistä nuorten työllistämisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Virta II -hankkeessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa (etäasiointi). Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan siirto kaupungin työntekijäksi 1.1.2015 alkaen. Määräaikaisesti toimineiden pakolaisohjaajien vakinaistaminen (kaksi henkilöä). Virta II -hankkeessa Liikerissä on pilotoitu 18 29-vuotiaille uusi ryhmätoimintamalli osallisuuden ja työllistymisen edellytysten vahvistamiseksi. Sähköisissä palveluissa on käytössä mm. omahoitopalvelu (omakukkaro, viestiketju, lastenvalvojan ja neuvolan ajanvaraus). Lisäksi on kokeiltu alkuvuodesta videoavusteista Stages -ohjelmaa lastenvalvojan työssä, jälkihuollossa ja perhevalmennuksessa. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja on siirtynyt 1.1.2015 alkaen kaupungin työntekijäksi. Virta II hankkeen tiimoilta on toteutunut mm. yhteistyön kehittämiseen työpajoja sosiaalihuoltolain prosesseihin ja yhteistyökäytänteihin liittyen. Tiedotusta asiakkaille omahoitopalveluista tullaan lisäämään edelleen. Tiivis yhteistyö jatkuu. Vakanssit on vakinaistettu.

64 Vammaispalvelut Tilanne 31.12.2015 Kommentit, jatkotoimet Yhtenäistetään seudullisesti Pro Consonan kirjaamiskäytäntöjä. Vammaispalvelun osaamisen vahvistaminen yhteisten koulutusten kautta. Kirjaamiskäytänteitä on käsitelty mm. vammaispalvelutiimissä. Syksyllä on ollut yksi koulutuspäivä koskien sosiaalihuoltolain muutoksia. Lisää koulutusta järjestetään vuonna 2016. Lisäksi vammaispalveluissa on laadittu uudet sovellusohjeet työntekijöiden työn tueksi. Erityisryhmien asumispalvelut Tilanne 31.12.2015 Kommentit, jatkotoimet Kehitysvammaisten asumispalveluiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön tiivistäminen ja toimintojen sisällöllinen kehittäminen. - Yhteisten palvelusuunnitelmien laatiminen (sama päämäärä), asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. - Henkilöstön yhteiskäyttö. Mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen neljän ohjaajan toimen perustaminen ja vakinaistaminen. Henkilöstölle on tehty kysely toiminnoista ja niiden sisällön kehittämisestä ja henkilöstön yhteiskäytöstä. Toimintojen ja asumisen henkilöstön yhteinen kehittämisiltapäivä pidettiin työkeskuksessa 20.4.2015. Lisäksi on tiivistetty henkilöstön yhteiskäyttöä ja uusina toimintoina ovat alkaneet kuntosalilla käynnit ja asumisyksikön piha-alueiden hoito. Yhteinen palvelusuunnitelma on työstetty ja se on otettu käyttöön. Yhteinen kehittämisen jatkopäivä on pidetty 21.9.2015. Henkilöstön yhteiskäyttöä on tehostettu. Ohjaajan toimet on perustettu ja vakinaistettu 1.1.2015. Tavoitteet vuoden 2016 yhteistyön tiivistämiseksi ja kehittämiseksi on sovittu. Työ- ja päivätoiminta Tilanne 31.12.2015 Kommentit, jatkotoimet Kehitysvammaisten asumispalveluiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön tiivistäminen ja toimintojen sisällöllinen kehittäminen. - Yhteisten palvelusuunnitelmien laatiminen (sama päämäärä), asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. - Henkilöstön yhteiskäyttö. Henkilöstölle on tehty kysely toiminnoista ja niiden sisällön kehittämisestä ja henkilöstön yhteiskäytöstä. Toimintojen ja asumisen henkilöstön yhteinen kehittämisiltapäivä pidettiin työkeskuksessa 20.4.2015. Henkilöstön yhteiskäyttöä on tiivistetty ja uusina toimintoina ovat alkaneet kuntosalilla käynnit ja asumisyksikön piha-alueiden hoito. Yhteinen palvelusuunnitelma on työstetty ja se on otettu käyttöön. Yhteinen kehittämisen jatkopäivä pidettiin 21.9.2015. Henkilöstön yhteiskäyttöä on tehostettu. Tavoitteet vuodelle 2016 on sovittu. Kehittämistyötä jatketaan ja henkilöstön yhteiskäyttöä pyritään lisäämään v.2016 Päihdepalvelut Tilanne 31.12.2015 Kommentit, jatkotoimet Nuorten päihteidenkäytön ennaltaehkäisevien toimintamallien käyttöönotto ja seuranta eri palveluissa. Jatketaan päihdepalvelujen avohuollon kehittämistä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa. Seudullinen nuoriin kohdistuva ennaltaehkäisevän päihdetyön hankehakemus ei saanut rahoitusta. Toimintamallin kehittämistä täytyy jatkaa omana toimintana. Päihdepalvelujen avohuollon (myös korvaushoidon) osalta toteutuu tiivis yhteistyö terveyspalvelujen kanssa. Tiimityöskentely on vakiintunut, yhteiset hoitoneuvottelut ovat käytössä. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä tehdään muun muassa neuvola- ja oppilashuoltopalveluissa. Neuvolapalvelut Tilanne 31.12.2015 Kommentit, jatkotoimet Perhesuunnittelun ja ehkäisyneuvonnan yhteisen seudullisen uuden toimintamallin juurruttaminen. Olemassa olevien vakanssien uudelleen järjestelyt vastaamaan valtakunnallisten suositusten mukaisia asiakasmääriä. Seudullinen, valtakunnallisen Seksuaalija lisääntymisterveyden toimintaohjelman 2014 2020 mukainen e-neuvola-toimintamalli ja työohje ovat valmistuneet Uusi 50 % terveydenhoitajan vakanssi on hyväksytty. Palvelutuotantolautakunta käsittelee toimintaohjelmaa maaliskuussa 2016. Avataan haku 50 % vakanssiin. Kohdennetaan työpanos pääasiassa äitiysneuvolatyöhön, jotta

65 Ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen: Vanhempainkoulu. Vanhempainkoulu on toteutunut kaupungin ja Oulunkaaren yhteistyönä syyskaudella. Osallistuneita perheitä oli 4-5, joista pääsääntöisesti mukana molemmat vanhemmat. Lastenryhmässä n. 20 lasta. päästään valtakunnallisten asiakasmääräsuositusten tasolle. Lisäksi työpanosta kohdennetaan ehkäisyneuvolatyöhön. Vakiinnutetaan vanhempainkoulutoiminta ja järjestetään se vähintään kerran vuodessa kaupungin ja Oulunkaaren yhteistyönä. Oppilashuolto Tilanne 31.12.2015 Kommentit, jatkotoimet Seurataan uuden oppilashuoltolain edellyttämiä koulukuraattori- ja psykologipalveluiden määräaikojen toteutumista. Seudullisen vastaavan kuraattorin toimenkuvan selkiinnyttäminen. Selvitetään videovälitteisten palvelujen hyödyntämistä oppilashuoltopalveluissa Terveyspalvelut Kuraattoreilla on määrällisesti paljon asiakkaita. Palveluiden määräajat ylittyvät yksittäisissä tapauksissa ja kirjaamisissa on viivytyksiä. Seudullinen vastaava kuraattori on nimetty elokuussa 2014 voimaan tulleen oppilashuoltoa koskevan lain mukaisesti. Vastaavan kuraattorin käyttö oppilashuollollisissa toimissa on ollut vielä vähäistä. Videovälitteisiä palveluja on kokeiltu muissa perhepalveluiden toiminnoissa. Sopivaa ja käyttökelpoista ohjelmaa, jota voidaan käyttää etäasioimiseen, on selvitetty. Seurataan palvelujen määräaikojen toteutumista edelleen. Kirjaamiskäytäntöihin kiinnitetään huomiota. Toimenkuvan selkiinnyttämistä jatketaan käytännön tarpeista esille tulevien tilanteiden perusteella. Seudullisen vastaavan kuraattorin toimesta on pidetty säännöllisiä kokoontumisia kuraattoreiden kesken ja yhtenäistetty toimintakäytänteitä. Lyncin käytön kokeilu on aloitettu loppuvuodesta Iin ja Simon koulukuraattori-koululaisen välisissä tapaamisissa. Kokemuksen perusteella ratkaistaan kokeilun levittäminen muihin kuntiin. Vastaanotto, kuntoutus, mielenterveystyö, osastohoito, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2015 Tilanne 31.12.2015 Yleiset Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotakuun aikarajoissa. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan osaamiseen niin, että ammattitaito vastaa työn asettamia vaatimuksia. Dynaaminen ketteryys mahdollistaa nopean reagoinnin tarvittaviin muutoksiin ja uusiin palvelutapoihin. Kiireettömän lääkäri ja hoitajavastaanoton ja hammaslääkärivastaanoton osalta hoitotakuu on toteutunut. Työntekijöiden koulutukset toteutuvat lähiesimiesten toimesta ennalta laaditun koulutussuunnitelman mukaisesti huomioiden uudet tarpeet osaamisen vahvistamiseksi. Päätöksentekoprosessit ovat olleet sujuvia. Kommentit, jatkotoimet

66 Kuntalaisten omaa osuutta korostetaan heidän hyvinvointinsa edistämisessä esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla. Tavoitteena on osallistuva asiakas. Ohjauksen ja neuvonnan osuus kasvaa. Sähköisten palvelujen merkitys on entistä suurempi. Tietohallintoon liittyvät kehittämistarpeet, jotka johtuvat pääosin kansallisista lakisääteistä velvoitteista, koskettavat kaikkia terveyspalveluitten palvelualoja. Hoitosuunnitelmien laatiminen yhdessä potilaiden kanssa on aloitettu. Sähköisten palveluiden hyödyntämistä pitää edelleen kehittää. Effica-tietokantojen yhdistäminen on toteutettu, AvoHILMO-raportointi on otettu käyttöön. E-reseptin lakimuutoksiin liittyvät tietojärjestelmävaatimukset on toteutettu. Toimintamallin maksimaalista käyttöönottoa hidastaa rakenteisen hoitosuunnitelmapohjan puuttuminen nykyisestä Efficasta. Hoitosuunnitelma -näkymä on tulossa tämän hetkisen tiedon mukaan vuoden 2016 aikana saataville nykyiseen potilastietojärjestelmään. Uusia toiminnallisuuksia on pilotoitu Omahoidon testialustalla. Terveyspalvelut tekevät tiivistä ja laajaalaista yhteistyötä sekä perhepalvelujen (esim. päihdetyö) että vanhuspalveluiden (esim. saattohoito) kanssa. Toimintatapojen yhtenäistäminen kuntayhtymän tasolla vahvistaa Oulunkaaren asemaa myös tulevaisuuden palveluntuottajana. Yhteistyö vastaanoton ja päihdepalvelujen osalta jatkuu tiiviinä. Kotihoidon ja vastaanoton välisen yhteistyön kehittäminen on aloitettu. Muistihoitajan vastaanottoa sekä 75- vuotiaiden terveystarkastuksia on toteutettu suunnitellun mallin mukaisesti. Vastaanotto Tilanne 31.12.2015 Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkiyttäminen, hoitajien vastaanotot. Työttömien terveystarkastukset. Lääkäreiden viroista on täytetty 4/6 vakituisilla viranhaltioilla. Yksi heistä tekee osa-aikatyötä, yksi on osastonlääkärin sijaisena. Määräaikaisia lääkäreitä on kuitenkin ollut niin, että kokonaisuutena resurssi on ollut kuuden lääkärin työpanos. Toimintaa on kuitenkin hankaloittanut resurssin viikoittainen vaihtelu. Oman haasteensa toi se, että terveysasemalla ei ollut syksyn aikana omaa vastaavaa lääkäriä ja hänen hallinnon työt jaettiin johtavan lääkärin ja palveluesimiehen kesken. Syksyn aikana kysyntä lisääntyi ja ei-kiireellisen ajan lääkärille sai juuri ja juuri hoitotakuun puitteissa. Kiireettömän vastaanottoajan sairaanhoitajalle sai 1-14 pv sisällä. Kiireellisen vastaanottoajan sairaanhoitajalle tai lääkärille on saanut koko ajan 1-2 päivän sisällä. Hoitajien ja lääkäreiden välinen työnjako on selkeä. Hoitajat pitävät itsenäisiä vastaanottoja. Sydän-, verenpaine-, reuma-, astma-, diabetes-, muisti-, munuais-, uniapnea-, päivystävänsairaanhoitajan vastaanotot ovat säännöllisiä ja heille ohjautuu hyvin potilaita. Käytössä on konsultaatiolääkäri ja hänen osaamistaan hyödyntävät sekä sairaanhoitajat että nuoret lääkärit. Muistihoitaja on tehnyt 75-vuotiaiden terveystarkastukset loppuun Kommentit, jatkotoimet Vastaava lääkäri Marianne Riekki aloittaa työt 11.1.2016 Heti vuoden 2016 alussa aloitamme kehittämistoimet kiireettömien lääkäriaikojen riittävyyden parantamiseksi. Myös sairaanhoitajien työaikaa kohdennetaan pitkäaikaissairaiden itsenäiseen vastaanottoon.

67 ja asiakkaat ovat ottaneet sen hyvin vastaan. Hoitajan näkemys on, että tämä toimintamalli on erittäin tarpeellinen. Laboratoriosta jäi eläkkeelle yksi laboratoriohoitaja ja vasta kolmannella hakukierroksella saimme valittua siihen pätevän työntekijän. Hän aloittaa 11.1.2016. Syksyn ajan laboratoriossa oli tekemässä avointa tointa eläkkeellä olevia laboratoriohoitajia sekä vastaanoton lähihoitaja. Heidän työnkuvansa oli rajattu vain näytteiden ottoon. Työttömien terveystarkastukset Pudasjärvellä tehdään perhepalveluiden terveydenhoitajan toimesta. Kuntoutus Tilanne 31.12.2015 Ryhmätoimintojen kehittäminen ja lisääminen. Etäkuntoutuksen toimintamallien kehittäminen, etäpuheterapian kokeilu. Fysioterapeuttien suoravastaanoton kasvattaminen. Fysioterapiassa kaikki toimet on täytetty vakituisilla. Ryhmien määrää ei ole voitu lisätä, koska remontin vuoksi tilaa on ollut vähän käytössä. Puheterapia hoidettiin ostopalveluilla syksyn ajan remontin vuoksi eikä etäpuheterapiaa kokeiltu. Fysioterapiassa etäkuntoutuksen toimintamalli on valmiina ja käytössä. Suoravastaanottojen toiminta on parantunut loppuvuodesta. Mielenterveystyö Tilanne 31.12.2015 Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Päivätoiminnan sisältöjä on tarkasteltu asiakaslähtöisesti. Tiivistä yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa ja kokonaisuudessaan Osviitan toiminta on ollut vireää. Uutena toimintana terveyskeskuslääkärin vastaanottokäynnit pitkäaikais- mielenterveys/päihdepotilaille ovat mahdollistuneet Osviitassa. Syksyn ajan mielenterveyspalvelut toimivat terveysasemalla väistötiloissa ja paluu remontoituihin tiloihin tapahtui joulukuussa 2015. Psykiatripalveluissa oli kevään aikana katko, mutta kesän ja syksyn palvelut mahdollistuivat ostopalveluina. Osastohoito Tilanne 31.12.2015 Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito-/hoiva-/asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Osaston peruskorjaus loppui 15.7.2015. Peruskorjauksen vuoksi 24.6 15.7.2015 jouduttiin potilaspaikkoja vähentämään 30- paikasta 28-paikkaan. Hoito- ja asumispaikan saamisessa on ollut haasteita, mikä kuormittaa osastohoitoa. Yksityiskohtaisempia kuntoutussuunnitelmien tekemistä on tehostettu potilaille joiden toimintakyvyn harjoitteita tehostetaan. Edelleen hoito- ja kuntoutussuunnitelmat on tehty hoitosuunnitelmalomakkeelle. Tarpeen mukaan pidetään palavereita kotihoidon kanssa. Kommentit, jatkotoimet Kommentit, jatkotoimet Vuoden 2016 järjestämissopimuksen mukaan päivätoimintoja kehitetään asiakkaille kuntouttavammaksi. Jokaisella asiakkaalla on laadittuna kuntoutussuunnitelma. Kommentit, jatkotoimet Kuntoutussuunnitelmien tekeminen. Tarpeen mukaan suunnitellaan yhteistyöpalavereita yhdessä potilaan, omaisten ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Omaisten kannustaminen mukaan potilaan kuntouttamiseen.

68 Suun terveydenhuolto Tilanne 31.12.2015 Otetaan käyttöön Hyvä Potku -toimintamalli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. Työterveyshuolto Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. Erikoissairaanhoito Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Hyvä Potku -toimintamalli on käytössä. Kiireettömään hoitoon pääsee 21 vrk:ssa. On käytössä. Haasteet lääkärityövoiman kanssa ovat jatkuneet, mutta nyt hyviä suunnitelmia tulevan kevään osalta on tehty. Töitä on tehty hyvin resurssien sallimissa rajoissa. Psykiatrian ja lastenpsykiatrin erikoislääkäripalvelua on ostettu, sen lisäksi geriatrian erikoislääkäri, reuma-, ortopedian ja fysiatrian konsultaatiopäiviä on ollut käytettävissä. Kommentit, jatkotoimet Vanhuspalvelut Kotihoito, asumispalvelut, hoivahoito Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2015 Tilanne 31.12.2015 Kaikkia palvelukokonaisuuksia koskevat tavoitteet ja toimenpiteet Toimeenpannaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditut suunnitelmat vanhuspalveluiden kehittämiseksi: 1. Vanhuspalveluiden tiekartta (vuoteen 2020) 2. Lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017) Varhaisen tuen ja hyvinvointia tukevien palveluiden vahvistaminen osana Oulunkaaren palvelukokonaisuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tuetaan asiakkaiden ja kuntalaisten osallisuutta sekä omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä. Hyvinvointia tukevia kotikäyntejä on tarjottu 66:lle 80 vuotta täyttävälle, joista 35 asiakkaalle (53%) on tehty kyseinen arviointi. Laavu- sekä TaideKehrä-hankkeiden kanssa on yhteistyössä suunniteltu ja toteutettu sivukylille ja keskustan alueelle toiminnallisia aktiviteetteja. jatkotoi- Kommentit, met Toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Toimintojen kehittämistä jatketaan edelleen ohjaavien asiakirjojen mukaisesti. Hyvinvointia tukevia kotikäyntejä vuodelle 2016 on arvioilta noin 86. Suunnitelma käynneistä tehdään helmikuussa 2016. Ohjaus- ja neuvontapalveluiden sekä palvelutarpeen arvioinnin asiakaslähtöinen kehittäminen ja toimintamallien yhtenäistäminen Oulunkaaren kunnissa. Senioripisteen toiminta on vakiintunut ja puhelinpalvelua on selkiytetty. Senioripisteessä aloitetaan asiakaspäätteen avulla neuvonta esim. Omahoidon käyttämiseen. SAS-ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. SAS-ryhmässä palveluiden tarvetta arvioidaan laajasti palvelutarpeiden ja palvelutuotannon näkökulmasta siten, että tuotetaan asiakkaille parhaat tarpeiden mukaiset palvelut Senioripisteen toimintoja kehitetään edelleen neuvonnan ja ohjauksen laadukkaaseen ja oikea-aikaiseen tuottamiseen.

69 Kuntouttavan työotteen vahvistaminen ja toiminnallisuuden edistäminen; henkilöstön osaamisen tukeminen ja asiakkaiden tietoisuuden lisääminen. Käyttäjälähtöisen teknologian juurruttaminen osaksi työntekijöiden ja asiakkaiden sujuvaa arkea. Esimerkkejä ICT:n hyödyntämisestä hyvinvointipalveluissa: - Omahoito-palvelu - Mobiilikotihoito - Kuvapuhelimet, älytelevisiot - Monitorointi, paikantaminen Selvitetään hoiva-avustajien suunnitelmallista käyttöä osana vanhuspalveluiden henkilöstörakennetta. Tuetaan henkilöstön työhyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vahvistetaan kumppanuutta työterveyshuollon kanssa. Kuntouttavan asiakastyön poikkihallinnollinen kehittämistyöryhmä on perustettu suunnittelemaan kuntoutumisen tukemista kotihoidossa. Kuntouttavan työotteen avainosaajat on nimetty sekä järjestetty herätteitä (SenioriKaste & Innovaattori-koulutus). Kotihoidossa jokainen hoitaja on toteuttanut toiminnallisuuden herätteen asiakaan kanssa ja näin henkilöstön tietoisuutta on vahvistettu toiminnallisuudesta ja jäljellä olevista asiakkaan voimavaroista. Kotihoitoon on koulutettu yksi sairaanhoitaja muistisairaiden asiakkaiden asiantuntijahoitajaksi. Yläkartanossa on käynnistetty asiakaslähtöisen, toimintakykyä tukevan ja ylläpitävän työn malli. Asiakkaille on mm. laadittu asiakaskohtaiset huoneentaulut kuntouttavan työn vakiinnuttamiseksi. Kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelmat on tarkistettu ja käyty läpi siten, että kirjalliset sovitut asiat vastaavat päivittäistä toimintaa. Kotihoidon mobiilijärjestelmä on otettu käyttöön. Tablet-tietokoneita on hankittu perinteisen kotihoidon tueksi ja toimintamallien kehittämisen työvälineiksi. Senioripisteessä otetaan käyttöön asiakaspääte. Omahoito-palvelun kautta on saapunut muutamia hakemuksia ja kysymyksiä. Hoiva- avustajia käytetään mahdollisuuksien mukaan sijaisina. Heidän työpanoksensa on hyvää ja osaavaa. Voimassa olevien pätevyysvaatimusten takia pysyvät vakanssit on kuitenkin täytettävä vähintään sosiaali- tai terveysalan perustutkinnon suorittaneilla henkilöillä. Hoiva-avustajien suunnitelmallinen käyttö perustuu vakituisen henkilöstön sijaistamiseen ja työpari työskentelyyn. Voimaa vanhuspalveluihin -hankkeen sekä innostuskyselyn palautteen mukaan hyvinvoinnin kokeminen työssä on lisääntynyt. Mahdollisuudet epassin käyttöön ovat lisääntyneet Pudasjärvellä. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa toimii hyvin. Kuntouttavan asiakastyön ja mm. jatkohoidon kehittämistä jatketaan edelleen yhteistyössä akuuttiosaston kanssa. Yläkartanon toimintoja kehitetään edelleen toimintakykyä, toiminallisuuta ja arjen mielekkyyttä lisäävien toimintamallien avulla. Mobiilikotihoidon käyttöönotto on selkeästi nostanut esiin tarpeen kehittää voimakkaasti sairaanhoitajan ja omahoitajan toimintamalleja. Tätä toimintaa vahvistetaan edelleen. Tablet-tietokoneiden ja asiakaspäätteen käyttö on ollut vielä vähäistä. Työskennellään edelleen teknologia-avusteisten toimintamallien juurruttamisessa perinteisen toiminnan rinnalle täydentämään palvelutarjontaa. Omahoitoalustan viestijärjestelmän kehittäminen palvelutuotannon yhtenä osana jatkuu edelleen. Hoiva-avustajat tulevat olemaan tärkeä osa palvelutuotantoa, lähinnä kuitenkin sijaistyövoimana. Heidän tekemänsä työ on asiakaslähtöistä, osaavaa ja merkittävää. Perhehoito toimeksiannolla voisi tuoda hoiva-avustajille itsenäisemmän työskentelymallin heidän halutessaan tätä. Korvaavan työn kokeilusta on positiiviset kokemukset. Vuonna 2016 työhyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen panostetaan edelleen.

70 Työllistämistoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Mahdollistetaan joustavat ja innovatiiviset yhteistyömuodot. Toteutetaan suunnitelmallista verkostoyhteistyötä asiakkaiden ja kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi eri toimijoiden kanssa (yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne.). Varmistetaan palveluketjujen sujuvuus eri palvelualojen välillä (perhe-, terveys-, vanhuspalvelut, erikoissairaanhoito, oma toiminta ja ostopalvelut). Omais- ja vuorohoitoprosessin sekä toiminnan kehittäminen. Henkilöstön laaja-alainen osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Paikkamäärän ja palvelurakenteen tarkastelun jatkaminen tämänhetkiset ja tulevat palvelutarpeet huomioiden. Kaikki mahdollisuudet työllistämisen tukemiseksi ovat tärkeä asia palvelualueella. Laavu-hankkeen kanssa yhteistyön suunnitteleminen pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi on käynnissä. Oppilaitosyhteistyö on vakiintunut terveysalan oppilaitosten kanssa. Kummiopiskelijatoiminta on alkanut omaishoitajaperheille. Kotoutumiskoulutukseen osallistuneille maahanmuuttajille on järjestetty harjoittelu- ja kesäduunipaikkoja. Yksinäisten iäkkäiden asioissa aktiivinen yhteistyö seurakunnan kanssa on alkanut. Seurakunnasta käydään pitämässä hartaudet kerran kuukaudessa eri yksiköissä. Yläkartanossa ja Tuohikodissa mm. Martat, Maa- ja kotitalousnaiset ja Livokas on saatu mukaan toimijoiksi vanhustyöhön. Vanhustenviikolla on saatu ulkoiluttajia myös Pudasjärven lukiosta ja Liikeri-projektin nuorisoryhmät ovat vierailleet säännöllisesti yksiköissä ja päivätoiminnassa. Kaupungin hyvinvointivaliokunta on käynyt tutustumassa eri vanhusyksiköihin. Vanhusneuvosto on tutustunut syksyn aikana Yläkartanoon ja kotihoitoon. Yhteistyötä on mm. vanhusten viikolle sekä isovanhempien päiväksi. Muistiasiakkaan hoitopolku on päivitetty Pudasjärvellä muistihoitajakoulutuksessa sekä syyskuussa koko Oulunkaaren toimijoiden yhteispalaverissa. Kuntouttavan asiakastyön kehittämisen suunnitelmat on tehty kotihoidon ja akuuttiosaston välillä. Mobiilikoulutukset on toteutettu syksyn aikana kotihoidossa. Kotihoidon palvelurakenteita tarkastellaan STM:n suositusten mukaisesti. Palvelurakenteen tarkastelu ja kehittämissuunnitelmien tarkentuminen on Pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä on ollut vaikeuksia koko ajanjakson. Työtä on tarjottu, mutta ei ole saatu ketään tekijää. Yhteistyö eri tahojen kanssa toimii aktiivisesti ja sitä kehitetään ja laajennetaan edelleen. Livokas on tarjonnut Yläkartanoon sekä Kielo- ja Koivukodin asukkaille virkistystoimintaa. Kaupungin hyvinvointivaliokunta on käynyt tutustumassa eri vanhusyksiköihin. Perhepalveluiden kanssa aloitetaan yhteistyökeskustelu kotihoidon palveluiden laajentamisesta perhetyöhön. Perhehoito on lisääntynyt omaishoidon vapaapäivien järjestämisessä. Avoterveydenhuollon palveluita (mm. pitkäaikaissairauksien seurannat) on kohdennettu toimintamallien mukaisesti. Omaishoidon vapaapäivien järjestämiseen on kehitetty monipuolisempia vaihtoehtoja, mm. perhehoito on käynnistynyt. Lakkarin (vuorohoitopaikat) toiminta on joustavaa ja asiakaslähtöistä. Henkilökuntaa on koulutettu ja heidän osaamistaan on hyödynnetty erilaisissa toiminnoissa ja hoitotyön osaalueilla. Tiimisairaanhoitajille suunnitellaan koulutusta tiimityön organisoinnista. Ravatar-koulutus järjestetään alkuvuodesta 2016 Avainosaajaverkostoa kehitetään edelleen, mm teknologisten vaihtoehtojen kontekstissa. Palvelurakennetta tarkastellaan ja valmistellaan edelleen tiiviissä

71 Kodin hyvinvointipalvelut ikäihmisille, kotihoito Kotihoidon toimintamallien ja prosessien edelleen kehittäminen (mm. tehostettu kotihoito, saattohoito kotona). Perhehoidon vakiinnuttaminen osaksi vanhuspalveluiden palvelukokonaisuutta. Päivätoiminnan kehittäminen osana kotona asumisen tukemista. Toiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti ylläpitävää/kehittävää. käynnissä. Palvelurakenneuudistus on toteutettu Yläkartanossa. Tilanne 31.12.2015 Saattohoidon suunnitelman tekeminen Innovaattori-koulutuksen kanssa yhteistyössä on keskeytynyt. Teknologian hyödyntäminen kotihoidossa on alkanut suunnitellusti. Kahdella asiakkaalla kotihoidon käyntejä on korvattu videoavusteisen yhteyden välityksellä. Lisäksi on otettu koekäyttöön lääkekelloja sekä gps-turvahälyttimiä. Tiimityöskentelyn ja omahoitajuuden kehittäminen on käynnistynyt. Hoito- ja palvelusuunnitelmien tarkentamiset on tehty. Pitkä- ja lyhytaikainen perhehoito on käynnistynyt. Kokemukset uudesta palvelutuotteesta ovat hyviä. Päivätoiminnan vaikuttavuuden arviointia on tehty. Päivätoiminnan kirjallinen suunnitelma ei ole vielä valmis. Asumispalvelut Tilanne 31.12.2015 Kehitetään ikääntyvien käytössä olevia palvelutaloja mielekästä ja monipuolista sosiokulttuurista toimintaa mahdollistaviksi toiminta- ja elinympäristöiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Elämän loppuvaiheen hyvä ja laadukas hoito (saattohoitoprosessin kehittäminen). Asumispalveluyksiköissä on kehitetty toimintaa ja ympäristöä muutosmuotoilun ja SenioriKaste -hankkeen avulla, ja tuloksia on jo näkyvillä. Yhteistyö eri toimijoiden ja yhteisöjen välillä on tiivistynyt ja vierailijoita on käynyt yksiköissä tapaamassa ja viihdyttämässä asukkaita. Asumispalveluissa on henkilöstömitoitusta muutettu valtakunnallisen suosituksen mukaiseksi. Livokas, Maa -ja kotitalousnaiset, Hilmat, Maanpuolustusnaiset ja Kesseli ovat käyneet vierailulla, ulkoiluttamassa ja osa on tehnyt lahjoituksia mm. ulkoiluviitoja ja pusseja. Asukkaille on omissa yksiköissä turvattu hyvä ja laadukas elämän loppuvaiheen hoito yhteistyössä omaisten ja lääkärin kanssa mahdollisuuksien mukaan. Tilanteen niin vaatiessa asukas voidaan siirtää lyhytaikaisosaston hoitoon. Hoivahoito Tilanne 31.12.2015 Arjen sosiokulttuurisen toiminnan ja yhteisöllisyyden vahvistaminen osana päivittäistä hoivahoitoa. Asiakkaiden osallisuutta tuetaan. Arjen sosiokulttuurisen toiminnan ja yhteisöllisyyden vahvistaminen hoivayksiköissä on edennyt oman henkilökunnan voimin ja eri yhteisöjen avulla. Yksiköissä on työryhmät, jotka vetävät toimintaa. Yhteistyötä eri tahojen kanssa on ollut vuoden aikana. yhteistyössä kaupungin, Oulunkaaren kehittämistoimen ja vanhuspalveluiden toimijoiden kanssa. Kehittämistä tavoitteen suuntaan jatketaan edelleen. Kommentit, jatkotoimet Sähköisten, hoitoa ja huolenpitoa tukevien ratkaisujen integroimista luontevaksi osaksi kotihoitotyötä jatketaan edelleen. Tiimikohtaiset kehittämisiltapäivät on aloitettu. Uusia perhehoitajia on valmistunut loppuvuonna 2015. Päivätoiminnan kirjallisen suunnitelman teko on viivästynyt. Päivätoiminnan merkitystä kotona asumisen ja omaishoidon tukemiseksi tulee edelleen voimakkaasti kehittää. Kommentit, jatkotoimet Suunniteltua muutosmuotoilua jatketaan edelleen oman henkilökunnan voimin. Muutosmuotoilun ansiosta asukkailla on lisää vaihtelua elämään. Yhteistyö eri tahojen kanssa on lisääntynyt, mm. koulut, eläkeläiset yms. ryhmät ovat entistä enemmän mukana asukkaiden arjessa. Yhteistyö eri tahojen kanssa on sujunut joustavasti. Henkilökunta on käynyt saattohoitokoulutuksissa. Kommentit, jatkotoimet Asukkaat ovat saaneet mieleistään puuhaa puutarhan hoidosta. Jotkut heistä ovat kyselleet jo ensi kesän sipulin istutusta. Kuntohoitajan ja oman henki-

72 Lakkarin tilat ovat olleet remontissa, mikä on vuoden aikana vaikuttanut toimintaan, mutta nyt tilanne normaali. lökunnan johdolla kehitetään toimintoja. Talven aikana on ollut useita ryhmiä vierailulla viihdyttämässä asukkaita. Elämän loppuvaiheen hyvä ja laadukas hoito (saattohoitoprosessin kehittäminen). Palvelutuotanto yhteensä Asukkaille on omissa yksiköissä turvattu hyvä ja laadukas elämän loppuvaiheen hoito yhteistyössä lääkärin ja omaisten kanssa. Henkilökunta on käynyt saattohoitokoulutuksissa. Yhteistyö lääkärin ja omaisten kanssa on sujunut hyvin.

73 Pudasjärven palvelutuotanto 1240 Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, eu 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Kuntapalvelutoimisto TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT -348 197-464 286-464 286-408 360,38 88,0-55 926 TOIMINTAKATE -348 197-464 286 0-464 286-408 360,38 88,0-55 926 Vuoden 2015 toimintakate on 408 360,38, joka alittaa talousarvion 55 926. Kuntapalvelutoimiston tuotanto toteutui yhteensä 554 159,85 (sisältää sivistystoiminnan oppilaiden tietopalveluosuuden 145 799,47 ). Kuntapalvelutoimiston tuotanto Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpalvelut tuotettiin Iille, Pudasjärvelle, Simolle, Utajärvelle, Vaalalle ja Oulunkaaren kuntayhtymälle. Simon kunta on ollut mukana kuntapalvelutoimistossa vuoden 2011 alusta lähtien. Lisäksi kunnille myytiin erillisten sopimusten mukaisesti palkka- ja

74 eläkeasiamiespalveluja. Henkilöstöpalveluissa laskutusperusteena oli toimintolaskenta. Pudasjärven kaupunki Ennakko 2015 Toteuma Palautus -/lisämaksu+ Maksuosuus, e 2015 01-12 Henkilöstöpalvelut 95 600,00 69 768,17-25 831,83 Talouspalvelut Talouspalvelut tuotettiin vuonna 2015 Iin, Simon, Utajärven ja Vaalan kunnille, Pudasjärven kaupungille sekä Oulunkaaren omalle toiminnalle. Laskutusperusteena oli vuonna 2015 ensimmäistä kertaa toimintolaskenta. Talousarvioon myynti arvioitiin 67 % kunnille ja 33 % omalle tuotannolle, ja laskutuksen toteuma oli tilinpäätöksessä 65 % kunnille ja 35 % omalle tuotannolle. Suoraan laskutettiin ns. läpilaskutuksena 3.033,30 euroa. Kuntien Talouspalvelujen ennakot olivat 576.400 euroa ja lopullinen osuus 592.543,20 euroa, eli lisälaskutusta kunnille syntyi 16.143,20 euroa. Pudasjärven kaupunki Ennakko 2015 Toteuma Palautus -/lisämaksu+ Maksuosuus, e 2015 01-12 Talouspalvelut 147 050,00 164 324,05 17 274,05

75 Tietopalvelut Kuntapalvelutoimiston tietopalvelut -yksikön perustehtävä on turvata Oulunkaaren kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien tietoteknisen toimintaympäristön tarkoituksenmukaisesta toiminnasta. Palvelutuotanto käsittää loppukäyttäjien tuen (Help Desk) lisäksi n. 7.000 käyttäjän, 3.100 tietokoneen ja 50 palvelinkoneen sekä alueverkon muodostaman kokonaisuuden ylläpidon. Ylläpidettävien tietokoneiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden noin 17 %. Tietopalveluita tuotettiin vuonna 2015 Oulunkaaren kuntayhtymän, Iin, Pudasjärven, Simon, Utajärven ja Vaalan kuntien organisaatioille. Vuoden 2015 merkittävimmät tietopalveluiden toteuttamat kehittämistoimenpiteitä ovat olleet ict-kaluston inventointi ja ajantasaisen kalustorekisterin luominen sekä palveluiden tuotteistaminen. Tuotteistamiseen perustuva palvelutuotannon laskutus kohdistaa kustannukset aikaisempaa laskentamallia tarkemmin kustannusten aiheuttamisperusteen mukaisesti. *) TA 2015 ei sisällä Kuntapalvelutoimistolle myönnettyä 20.000 euron ylitysoikeutta. Pudasjärven kaupunki Ennakko 2015 Toteuma Palautus -/lisämaksu+ Maksuosuus, e 2015 01-12 Tietopalvelut 342 850,00 320 067,63-22 782,37 Maaseututoimi (Oulun kaupunki) 1120 Maataloushallinto Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, eu 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Maataloustoimisto TOIMINTATUOTOT 609,82-100,0-610 TOIMINTAKULUT -84 064-111 330-111 330-88 796,63 79,8-22 533 TOIMINTAKATE -84 064-111 330 0-111 330-88 186,81 79,2-23 143 Vuoden 2015 toimintakate on 88 186,81, joka alittaa talousarvion 23 143. Toimintakate alittaa mm. asiakaspalvelujen ostojen (maaseutuhallinnon yhteistoimintakulujen osuus Oulun kaupungille) osalta. Maaseututoimen yhteistoimintasopimus 15.6.2012 käsittää maaseutuelinkeinoviranomaispalvelujen työtehtävien hoidosta aiheutuneet kustannukset. Kustannukset jaetaan Oulun, Pudasjärven, Utajärven ja Iin kesken, jakajana käytetään kuntien tilojen määrää prosenttiosuutta. Pudasjärven kustannusarvio asiakaspalvelujen ostot kunnilta (21 %) on 82 240 vuonna 2015.

76 1121 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, eu 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Maaseutuelinkeinojen kehittäminen TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT -69 720-121 120-121 120-73 692,25 60,8-47 428 TOIMINTAKATE -69 720-121 120 0-121 120-73 692,25 60,8-47 428 Vuoden 2015 toimintakate on 73 692,25, joka alittaa talousarvion 47 428. Toimintakate alittaa mm. avustukset kotitalouksille osalta. Maaseutu- ja maatalousyrittäjien toimialan kehittämistyötä varten on koottu Maaseudun kehittämisen työryhmä vuonna 2014, joka kokoontuu kehittämisjohtajan kutsusta muutaman kerran vuoden aikana. 1132 Maatalouslomitus (eläkemeno- ja varhemaksu) Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, eu 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Maatalouslomitus (eläkemeno/varha) TOIMINTATUOTOT 49 709 50 895 50 895 45 329,79 89,1 5 565 TOIMINTAKULUT -52 448-50 895-50 895-49 047,25 96,4-1 848 TOIMINTAKATE -2 739 0 0 0-3 717,46-100,0 3 717 Vuoden 2015 toimintakate on 3 717,46, joka alittaa talousarvion 3 717. Eläkemenoperusteisen KuEL maksun määrärahavaraus 50 490 ja varhaiseläkemenoperusteisen maksun määrärahavaraus 405. Oulunkaaren ympäristöpalvelut 4301 Ympäristön valvonta Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, eu 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Ympäristön valvonta TOIMINTATUOTOT 117 560 130 979 130 979 146 787,00 112,1-15 808 TOIMINTAKULUT -161 952-173 049-173 049-150 547,35 87,0-22 502 TOIMINTAKATE -44 392-42 070 0-42 070-3 760,35 8,9-38 310 Vuoden 2015 toimintakate on 3 760,35, joka alittaa talousarvion 38 310.

77 4302 Terveysvalvonta Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, eu 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Terveysvalvonta TOIMINTATUOTOT 157 001 176 474 176 474 174 034,94 98,6 2 439 TOIMINTAKULUT -192 155-212 796-212 796-183 529,81 86,2-29 266 TOIMINTAKATE -35 154-36 322 0-36 322-9 494,87 26,1-26 827 Vuoden 2015 toimintakate on 9 494,87, joka alittaa talousarvion 26 827. 4303 Eläinlääkintä Pudasjärvi Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, eu 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Eläinlääkintä Pudasjärvi TOIMINTATUOTOT 48 249 33 500 33 500 51 894,11 154,9-18 394 TOIMINTAKULUT -332 883-358 008-358 008-330 053,31 92,2-27 955 TOIMINTAKATE -284 634-324 508 0-324 508-278 159,20 85,7-46 349 Vuoden 2015 toimintakate on 278 159,20, joka alittaa talousarvion 46 349. 4305 Eläinlääkintä Ii Yli-Ii Haukipudas Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, eu 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Eläinlääkintä Ii - Yli-Ii - Haukipudas TOIMINTATUOTOT 275 051 301 324 301 324 307 360,17 102,0-6 036 TOIMINTAKULUT -236 050-231 440-231 440-257 608,28 111,3 26 168 TOIMINTAKATE 39 002 69 884 0 69 884 49 751,89 71,2 20 132 Vuoden 2015 toimintakate on 49 751,89, joka alittaa talousarvion 20 132. 4306 Eläinlääkintä Vaala Utajärvi Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, eu 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Eläinlääkintä Vaala - Utajärvi TOIMINTATUOTOT 111 235 120 657 120 657 112 039,89 92,9 8 617 TOIMINTAKULUT -105 131-110 599-110 599-105 818,05 95,7-4 781 TOIMINTAKATE 6 104 10 058 0 10 058 6 221,84 61,9 3 836 Vuoden 2015 toimintakate on 6 221,84, joka alittaa talousarvion 3 836.

78 4308 Ympäristön valvonta yhteiset kulut Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, eu 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Ympäristön valvonta yhteiset kulut TOIMINTATUOTOT 82 166,20-100,0-166 TOIMINTAKULUT -64 450-86 703-86 703-98 132,64 113,2 11 430 TOIMINTAKATE -64 369-86 703 0-86 703-97 966,44 113,0 11 263 Vuoden 2015 toimintakate on 97 966,44, joka ylittää talousarvion 11 263. Toimintakulut ylittyivät lähinnä henkilöstökulujen osalta. Oulunkaaren ympäristöpalvelujen toimenpiteet ja mittarit Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari Toteuma 31.12.2015 Elintarvikkeiden, kulutustavaroiden sekä kuluttajapalvelujen turvallisuus, hyvä asumisterveys, talousveden ja uimaveden laatu sekä yleinen elinympäristön terveellisyys. Tavoitteena on ylläpitää viihtyisä, terveellinen ja turvallinen sekä luonnontaloudeltaan kestävä elinympäristö sekä edistää terveydensuojelua ja ympäristönsuojelua toimialueellaanvontaohjelman Riittävä ammattitaitoisten työntekijöiden määrä. Asioiden viivytyksetön käsittely niin lautakunnassa, kuin viranhaltioiden päätöksenteossakin. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen val- Ympäristöterveydenhuollon valvonta toteutui suunnitellusti ja pääosin hyvin ja resursseja oli riittävästi. toteu- tuma- % Ympäristönsuojelua valvotaan ja edistetään siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Ympäristö-, maa-aines- ja muutkin lupahakemukset käsitellään viivytyksettä. Haja-asutusalueiden asukkaille tiedotetaan riittävästi jätevesijärjestelmien jätevesiasetuksen edellyttämistä toimenpiteistä. Käsiteltyjen lupien määrä ja käsittelyaika. Vesistöjen laatu ja virkistyskelpoisuusluokitus. Annettujen lausuntojen määrä. Ympäristönsuojelun tavoitteet toteutuivat verrattain hyvin, joskin lupien käsittelyajat pitenivät hieman johtuen hakemusten määrästä. Uuden lain sekä asetusten muutokset on otettu hyvin vastaan ja muutokset ovat hallinnassa. Haja-asutusalueen asukkaille valmisteltu tiedotus siirrettiin jätevesiasetuksen muutosten varmistumisen ajaksi. Lausuntojen määrä kasvoi etenkin turvetuotannon osalta. Jäterikkomukset sekä pienet rikkeet ympäristölakia kohtaan työllisti hieman odotettua enemmän. Tuotantoeläinten hoito ja eläinlääkintä sekä pieneläinpraktiikka hoidetaan ammattitaidolla ajanmukaisissa tiloissa. Toimintaa kehitetään asiakkaiden palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. Peruseläinlääkäripalvelut toimivat hyvin. Alueella on riittävä määrä ammattitaitoisia eläinlääkäreitä ja toimiva eläinlääkäripäivystys. Käytössä on ajanmukaiset klinikkatilat. Suoritettujen toimenpiteiden määrä. Asiakkailta tuleva palaute. Kunnallisen eläinlääkintähuollon suunnitelman toteutuksen arviointiraportti. Eläinlääkintähuollon suunnitelmassa on esitetty eläinlääkäripalveluiden saatavuustavoitteet tavoitevasteaikoina. Saatavuustavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan.

79 Muuttuva ympäristö. Lakimuutokset ja niiden käyttöönotto. Uuden ympäristösuojelulain vaatimukset ja mahdollisuudet valvonnassa ja tietojärjestelmissä. Toimintaympäristön ja asetusten muutokset hallinnassa. Valvontasuunnitelman ja ohjelman laatiminen, sen toteutus sekä tehostuminen. Käsittelyprosessien sujuvuus, käsiteltyjen lupien määrä ja käsittelyaika. Suunnitelman toteutumisprosentti sekä valvontatoimien muutoksien tuomat edut. Päivystys on toteutunut suunnitellusti ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kaikki tilatut terveydenhuoltokäynnit on pystytty tekemään lähes poikkeuksetta nopealla aikataululla. Kaikki epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset toteutuivat. Pätevän henkilöstön rekrytoinnissa ei ollut ongelmia. Eläinlääkärisijaisten saatavuus on kääntynyt vielä muutama vuosi sitten vaivanneesta pahasta eläinlääkäripulasta tarjontavoittoiseksi. Kaikki virassa olevat eläinlääkärit ovat päteviä. 1017 Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Talouden toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, eu 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT -553 987-573 010-573 010-549 346,13 95,9-23 664 TOIMINTAKATE -553 987-573 010 0-573 010-549 346,13 95,9-23 664 Vuoden 2015 toimintakate on 549 346,13, joka alittaa talousarvion 23 664. Toimintakate alittaa mm. muiden yhteistoimintaosuuksien (maksuosuudet Oulun kaupungille) osalta. Kaupunginhallitus vastaa palo- ja pelastustoimen järjestämisestä. Pudasjärvellä on yhteistoimintasopimus Oulun kaupungin kanssa Oulu-Koillismaa alueellisesta pelastustoimesta. Palvelujen ostojen määrärahavaraus on 561 130 (tot.536 237 ) ja eläkemenoperusteisen KuEL maksun määrärahavaraus on 11 880 (tot.13 109 ).

80 Kehittämistoiminta Toiminta-ajatus: Elinkeinot ja työ ovat Kehittämistoimen punaiset langat. Monipuoliset työllistämistoimet ovat elinkeinojen kehittämisen ohella Kehittämistoimen keskeisiä tehtäviä. Ne nitovat yhteen kaikki Kehittämistoimen alla olevat teemat: elinvoima, maahanmuutto, työllistämistoimet ja hankkeet. Perinteinen työnajattelun mallin sijaan on alettu katsoa rohkeasti tulevaisuuteen ja nähdä uuden työn malleja. Pudasjärven elinvoimaisuus lähtee kylien elinvoimasta. Osallistavan budjetoinnin mallia on lähdetty kehittämään Laavu-hankkeessa. Kehittämistoimen tehtävänä on miettiä hankerahoitus siten, että se tukee alueella syntyneitä tai olemassa olevia tarpeita. Hallintosäännössä määritellyt Kehittämistoimen tehtävät: Kaupungin elinvoiman strateginen kehittäminen, elinkeinohankkeet, kuntamarkkinointi, asumisen edistäminen, yritystoiminnan kehittäminen, työllistäminen, liikenteen logistiikka ja muut kaupunginhallituksen määräämät tehtäväalueet, tavoitteena asukkaisen ja yritysten toimintaedellytysten varmistaminen ja monipuolinen toimintamahdollisuuksien aktivointi sekä alueen pitkäjänteinen elinvoimaisuuden varmistaminen Muutokset toiminnassa: Valtion toimet työllistämispolitiikassa isot muutokset, jotka pakottivat muuttamaan jo tehtyjä suunnitelmia koko vuodelle. Kuntaosuusmaksut nousivat budjetoitua korkeammalle. Laavu-hankkeen kautta päästiin loppuvuodesta ensimmäisiin sopimuksellisiin osallistava budjetointi malleihin. Pilotointimallissa eri kyläkulmien yhdistykset hoitavat sopimukseen perustuen alueen pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Pudasjärvellä on erittäin aktiivista kylätoimintaa ja tätä kautta toiminta aktivoituu entistä enemmän ja tulee näkyvämmäksi. Vuoden 2015 voimakkaasti kasvanut maahanmuuttajien määrä lisäsi painetta useissa kunnissa. Pudasjärvellä maahanmuuttoon liittyviä tilanteita on hoidettu jo useamman vuoden ajan suunnitelmallisesti. Maahanmuuttoon liittyvät palvelut on viety kunnan peruspalveluihin eikä ole rakennettu erillistä järjestelmää. Siksi kaupungin osalta järjestelyt toimivat sujuvasti ja tilanteesta on selvitty hyvin. Hankekauden aloitus viivästyi ja alkuvuodesta 2015 päästiin käynnistämään vasta yksi hanke (Laavu). Rahoittaja suosii tällä kaudella osallisuushankkeita. Loppuvuodesta saatiinkin rahoituspäätökset viiteen osallisuushankkeeseen ja yhteen valmisteluhankkeeseen.

Talousarvion toteutuminen 81 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon KEHITTÄMISTOIMINTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 318 297 273 454 273 454 210 492,44 77,0 62 962 Maksutuotot 237,60-100,0-238 Tuet ja avustukset 340 378 725 820-60 000 665 820 374 259,22 56,2 291 561 Muut toimintatuotot 58 517 135 600 135 600 32 218,88 23,8 103 381 TOIMINTATUOTOT 717 193 1 134 874-60 000 1 074 874 617 208,14 57,4 457 666 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -1 176 219-1 315 803 68 609-1 247 194-1 108 384,52 88,9-138 809 Palvelujen ostot -492 698-699 468 3 500-695 968-476 675,94 68,5-219 292 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -34 608-43 490 940-42 550-39 035,73 91,7-3 514 Avustukset -154 385-396 320-396 320-448 562,67 113,2 52 243 Muut toimintakulut -75 924-56 045 320-55 725-65 914,64 118,3 10 190 TOIMINTAKULUT -1 933 834-2 511 126 73 369-2 437 757-2 138 573,50 87,7-299 184 TOIMINTAKATE -1 216 642-1 376 252 13 369-1 362 883-1 521 365,36 111,6 158 482 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poisto -56 596-33 056-33 056-42 072,40 127,3 9 016 Poistot ja arvonalentumiset -56 596-33 056-33 056-42 072,40 127,3 9 016 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset -66 141-82 499,05-100,0 Luontoisedut Arvonlisäverot(Palautusjärj.) -55 634-62 027,92-100,0 LASKENNALLISET ERÄT -121 775-144 526,97-100,0 Josta sisäiset erät Sisäiset palvelut 18 683 5 500 5 500 9 449,97 171,8-3 950 Sisäiset vuokrat 2 568,96-100,0-2 569 Sisäiset tuotot yhteensä 18 683 5 500 5 500 12 018,93 218,5-6 519 Sisäiset palvelut -14 184-500 -500-7 421,80 1 484,4 6 922 Sisäiset vuokrat -54 530-40 200-40 200-55 180,04 137,3 14 980 Sisäiset kulut yhteensä -68 713-40 700-40 700-62 601,84 153,8 21 902 Sisäiset netto -50 030-35 200-35 200-50 582,91 143,7 15 383 Kehittämistoimen tulokseen on vaikuttanut kuntaosuusmaksujen kasvaminen ja maahanmuuttoon budjetoidun sisäisen vuokran tulon siirtyminen tekniselle toimelle. Kehittämis- ja elinkeinopalvelut (1100) Ulkoinen/sisäinen, euroa Tp 2014 TA 2015 Muutos 2015 Bud+ muutos Toteuma 2015 01-12 Toimintatuottojen osalta Arjen turvaa-hankkeen toteutumatta jääminen näkyy toimintatuottojen pienentymisenä. Kulujen osalta kehittämis- ja toimintatuet on kirjattu tältä kustannuspaikalta vaikka osa (30 000 ) oli varattu maahanmuuton budjettiin. Vastaavasti maahanmuuton kustannuspaikalta on säätynyt tämän verran. Kehittämisrahastoon kuuluvia menoja on maksettu tämän kustannuspaikan läpi yhteensä 14 947,30. Valtion taholta kiristetyt toimenpiteet työllistämisessä ovat työllistäneet koko Kehittämistoimen tiimiä valtavasti. Samaan aikaan toimintaa osaston sisällä on muokattu yhtenäisemmäksi. Kehittämis- ja toimintatukia oli varattu yhteensä 107 420. Tukia jaettiin yhteensä 100 115 eri yhdistykselle tai yksittäiselle toimijalle/toimijaryhmälle. Lisäksi Oulun % Poikkeama talousavioon TOIMINTATUOTOT 24 431,00 70 024 70 024 19 727,05 28,2 50 296,95 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT -572 233-591 286-591 286-634 863,24 107,4-43 577,24 TOIMINTAKATE -547 801-521 262-521 262-615 136,19 118-93 874,19

82 Seudun Leader on jakanut muutamille kylätaloille avustuksia kylätalojen remontointiin. Tässä yhteydessä kaupunki on myöntänyt kolmelle kyläyhdistykselle puskurilainaa yhteensä noin 150 000. Kyläyhdistykset maksavat lainan loppuosan takaisin siinä vaiheessa, kun rahoittajan viimeinen maksatuserä on tullut. Pudasjärven yhdistystoiminta on erittäin vilkasta ja kylät ovat aktivoituneet entistä enemmän jaettujen tukien myötä. Kehittämistoimi on järjestänyt vuoden 2015 aikana neljä kertaa Kyläkuhinat eri puolilla paikkakuntaa. Kyläkuhinoissa eri kyläyhdistysten edustajat ja muut asiasta kiinnostuneet kokoontuvat keskustelemaan etukäteen sovituista asioista. Illat on koettu antoisiksi ja toimintaa on tarkoitus jatkaa edelleen. Vuonna 2015 elokuussa järjestettiin toisen kerran Kylät kokkaamaan-tapahtuma, josta onkin tullut erittäin suosittu kylien välinen ruokakilpailu. Tapahtuma on tuonut hyvää nostetta niin lähiruoan kuin paikallisten tapahtumien kehittämiseksi. Myös joulunavajaisissa, joissa yrittäjät ovat pääjärjestäjinä, nähtiin tänä vuonna pientä markkinameininkiä. Tapahtumista eniten mediassa näkyi luonnollisesti YLE:n järjestämä Nenäpäivä-tapahtuma, jossa Kimmo Ohtonen polki polkupyörällä Suomen läpi. Ensimmäinen etappi oli Pudasjärvellä, jossa viikossa nostettiin pystyyn Nenäpäivän ilta-tapahtuma rakenteilla olevalle Hirsikampus-alueelle. Tapahtuma nähtiin viikon aikana useaan otteeseen YLE:n kanavalla. Tapahtuma onnistui hienosti mukaan lähteneiden yhteistyökumppaneiden ansiosta. Viestintä on yksi kehittämistoimen vastuualue ja siihen on panostettu tänä vuonna erityisen paljon. Pudasjärven kaupungin viralliset nettisivut www.pudasjarvi.fi tulee toimimaan jatkossa enemmän virallisena tiedotuskanavana ja osa sisällöstä siirtyy vapaamuotoisempaan www.pudis.fi -osoitteeseen. Sähköisen tiedottamisen osuus kasvaa jatkuvasti ja esillä olo vaatii entistä nopeampaa reagointia sosiaalisen median voimakkaan kasvun vuoksi. Kaupungilla on seuraavat kanavat käytössä: Facebook, Twitter, LinkedIn ja Pinterest. Sisäisessä tiedottamisessa Leimasimen toiminta on lakkautettu ja tilalle on tullut Pelkka. Markkinoilla heinäkuussa toteutettu Hirsikampuksen markkinointi ja yhtenäinen markkinateltan ilme sai kävijöitä kiitosta. Tapahtumissa kaupungin työntekijöiden yhtenäinen asustus on myös yksi tärkeä osa kuntamarkkinointia. Vuonna 2015 uuden EU-rahoituskauden hankkeista rahoituspäätöksen sai vain Laavuhanke alkuvuodesta. Muutoin vuosi kului hankeaihioita ja rahoitushakemuksia valmistellen. Hirsirakentaminen on valittu Pudasjärven kaupungin pääteemaksi ja tähän liittyen on valmisteltu FINNS-valmisteluhanke ja Moderni hirsikaupunki-hanke Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamana. Jälkimmäisessä Oulun yliopisto toimii hallinnoijana ja Pudasjärvi on osatoteuttaja omalla budjetillaan. Molemmat hankkeet käynnistyvät vuoden 2016 alussa. Lisäksi on valmisteltu Hyvän mielen paikat-hanke, jonka toteuttaa Maaseudun sivistysliitto. Hankkeeseen palkataan 50 % projektikoordinaattori. Loppuosa 50 % on varattu kehittämistoimen budjettiin hyvinvointikoordinaattorin palkkaamiseksi. Hanke käynnistyy vuonna 2016. Maahanmuuttajien omakieliseen sähköiseen neuvontaan Pohjois-Pohjanmaalla keskittyvää hanketta on niin ikään valmisteltu vuoden 2015 aikana ja sen hallinnoija on Oulun kaupunki. Hanke käynnistyy vuoden 2016 alusta. Lisäksi Kehittämistoimessa on ollut projektihallinnon koulutuksessa olevia opiskelijoita työharjoittelussa lähes koko vuoden ajan.

83 Maahanmuutto (1026) Ulkoinen/sisäinen, euroa Pudasjärven vuosia harjoittama maahanmuuttotoiminta tunnetaan valtakunnallisesti hyvin hoidettuna. Keskeisenä tekijänä on ollut normaaliuden periaate. Valtiolta saadut korvaukset toteutuivat lähes kokonaan (arvio 180 000,00, toteuma 178 056,95, erotus 1 943,05 ). Sen sijaan kaupungin sisäisessä toiminnassa aiemmin maahanmuuttoon tuloutetut vastaanottokeskuksen vuokrat tuloutettiinkin kokonaan tekniseen toimeen (105 600 ). Toimintakulujen osalta tuli säästöä -69 263,35, joten poikkeama oli 38 279,70. Työllistäminen (1220) Tp 2014 TA 2015 Muutos 2015 Bud+ muutos Toteuma 2015 01-12 Työllistämispalveluiden tehtävänä on tukea työnhakija-asiakkaiden työllistymistä tai kuntoutumista kohti työelämää tarjoamalla asiakaslähtöisiä työllisyyspalveluja ja henkilökohtaista tukea ja ohjausta. Työllistämispalveluihin kuuluvat kaupungin palkkatukityöllistäminen, Karhupajan toiminta, työllistämishankkeet, koululaisten kesätyöllistäminen ja yhdistysten sekä yritysten työllistämisen tukeminen. Etsivä nuorisotyö siirtyi vuoden alusta sivistys- ja hyvinvointitoimeen. Kuntouttava työtoiminta ja työmarkkinatuen kuntaosuusmaksu siirtyivät Oulunkaaren kuntayhtymältä kaupungin budjettiin 1.1.2015 alkaen. Samalla yli 300 pv työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden tiedot saatiin työllistämispalveluiden käyttöön, mikä helpotti työttömien aktiivisempaa tavoittamista ja työllistämistä. Vuoden 2015 aikana sopeutettiin toimintaa 1.1.2015 alkaen muuttuneeseen lainsäädäntöön (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 1366/2014) ja kuntien kasvaneisiin työllisyydenhoidon vastuisiin. Kunnan maksettavaksi tuli uutena ryhmänä 300 499 pv työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta 50 %. Lisäksi yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneiden kohdalla kunnan maksuvastuu nousi 70 %:in (ennen 50 %). Tämä muutos aiheutti uuden haasteen työmarkkinatuen kuntaosuuden pitämiseksi kohtuullisena, etenkin kun tehdyt ennakkoarviot kuntaosuusmaksusta v 2015 olivat 400 000 600 000. Talousarviossa 2015 työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuun oli varattu 175 000 ja toteuma oli 277 424, toisin sanoen 102 424 (58,5 %) korkeampi, mikä näkyy kustannusten ylityksenä. % Poikkeama talousavioon TOIMINTATUOTOT 312 841 285 600 285 600 178 056,95 62,3 107 543,05 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT -189 022-281 035,00-281 035-211 771,65 75,40-69263,35 TOIMINTAKATE -123 819 4 565 4 565,00-33 714,70-738,5 38 279,70 Ulkoinen/sisäinen, euroa Tp 2014 TA 2015 Muutos 2015 Bud+ muutos Toteuma 2015 01-12 % Poikkeama talousavioon TOIMINTATUOTOT 233 133 143 650 143 650 162 314,68 113-18 664,68 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT -658 936-658 632-658 632-880525,85 133,7-221 893,85 TOIMINTAKATE -425 802-514 982-514 982-718 211,17 139,5 203 229,17

84 A. Työmarkkinatuen kuntaosuus v 2013 2015, Pudasjärvi (Kela) B. Aktivointiaste työmarkkinatuen keston mukaan Pudasjärvellä v 2015 (Kela) Lakimuutoksen, palkkatuen pienenemisen ja TE-toimiston muuttuneiden käytäntöjen takia palkkatuella työllistäminen oli v. 2015 kaupungille aiempaa kalliimpaa. Työsopimuslain mukainen työntarjoamisvelvoite osa-aikaisille työntekijöille koskee nyt myös palkkatuella työllistettyjä. Lisäksi eläkeikää lähestyvien ns. velvoitetyöllistettävien määrä kaksinkertaistui v. 2015 aiempaan verrattuna. Näistä syistä kokotyöaikaisten (100 %) työsuhteiden määrä kasvoi aiemmasta ja työllistämisen henkilöstökulut ylittyivät 2015 n. 100 000. Palkkatukityöllistäminen kohdennettiin erityisesti nuoriin, velvoitetyöllistettäviin ja työmarkkinatuen kuntaosuuslistan henkilöihin. Vuonna 2015 kaupungin yksiköihin työllistyi 60, Oulunkaaren kuntayhtymän yksiköihin 11, yhdistyksiin 43 ja yrityksiin 2 henkilöä, yhteensä 116 henkilöä. Lisäksi Pudasjärven 4H -yhdistyksen kanssa toteutetun nuorten ja koululaisten kesätyökampanjan kautta työllistyi 154 nuorta 2 viikon ajaksi. Kesällä 2015 raivaus- ja maisemointiryhmään otettiin kaupunginhallituksen päätöksellä ilman palkkatukea 6 pitkäaikaistyötöntä miestä töihin, perusteena työssäoloehdon täyttyminen, hyvinvointivaikutukset ja taloudellinen säästö (100 000 ) työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuihin 3,5 vuoden ajalle. (Kh. 9.6.2015, 185) Vuonna 2015 työttömyys Pudasjärvellä oli 17,6 %. Ilman yhdessä muiden toimijoiden kanssa toteuttamaa kuntouttavaa työtoimintaa ja kaupungin työllistämispalveluiden

85 työllistämistä työttömyysprosentti olisi ollut 23,2 %. Laskelmiemme mukaan työmarkkinatuen kuntaosuusmaksu olisi voinut olla noin 100 000 korkeampi ilman työllistämispalveluiden ja kuntouttavan työtoiminnan työttömiin kohdistuvia toimenpiteitä. Vuoden 2015 aikana palkkatuella työllistäminen keskeytyi useamman kerran TE-palvelujen kansallisten palkkatukirahojen loppuessa. Loppuvuoden aikana jouduttiin samasta syystä 6 kuukauden työsuhteeseen samalle henkilölle hakemaan useasti palkkatukea, tekemään useita työsopimuksia, mikä lisäsi epävarmuutta työllistettyjen työsuhteen jatkumisesta ja aiheutti ylimääräistä työtä työllistämisyksikössä. Karhupaja (1222) Ulkoinen/sisäinen, euroa Tp 2014 TA 2015 Muutos 2015 Bud+ muutos Toteuma 2015 01-12 % Poikkeama talousavioon TOIMINTATUOTOT 132 409 125 000 125 000 103 047,60 82,4 21 952,40 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT -268 910-305 901-305 901-197 421,78 64,5-108 479,22 TOIMINTAKATE -136 501-180 901-180 901-94 374,18 52,2-86 526,82 Nuorten työpajatoimintaan (Karhupaja) on saatu valtionavustusta 75 000. Myyntituotot ovat pienentyneet 16 457. Henkilöstön osalta sijaisia ei ole palkattu täysimääräisesti. Kulut ovat alittuneet 108 479. Työpajatoimintaa on toteutettu suunnitellusti ja talousarvion puitteissa tukien niitä alle 29 vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai muutoin tuen ja avun tarpeessa. TE-toimiston muuttaman toimintalinjauksen myötä nuorten määrä on vähentynyt, joten asiakkaiksi on otettu muita ikäryhmiä mukaan työpajatoimintaan. Kokemukset ovat olleet hyviä. Kuntouttava työtoiminta (1224) Ulkoinen/sisäinen, euroa Tp 2014 TA 2015 Muutos 2015 Bud+ muutos Kuntouttava työtoiminta on siirtynyt Oulunkaaren kuntayhtymästä Pudasjärven kaupungille vuoden 2015 alusta alkaen. Kuntouttavassa työtoiminnassa asiakasmääriä on pystytty kasvattamaan ja valtiolta saadut korvaukset eli tulot ovat kasvaneet 2 953,94 arvioitua suuremmaksi ja kulut ovat alittuneet -2 080,23. Kate on 5 034,17 ennakoitua parempi. Vuonna 2015 kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 81 eri henkilöä ja kuntouttavan työtoiminnan toimintapäiviä on ollut yhteensä 3 257. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Toteuma 2015 01-12 % Poikkeama talousavioon TOIMINTATUOTOT 30 000 30 000 32 953,94 109,8-2 953,94 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT -53 440-53 440-51359,77 96,1-2 080,23 TOIMINTAKATE -23 440-23 440-18 405,83 78,5-5 034,17 Työllisyyden hoitoon lisätään uusia toimenpiteitä palkkatukirahoituksen vähentyessä ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvaessa. Päätettiin palkata työhön valmentaja lisäresurssina erityisesti kenttätyöskentelyyn. Rekrytointi käynnistettiin loppuvuodesta. Uuden työn käsitteen ja toimintamallin kehittäminen Laavu-hankkeen toimenpiteet 2015 Hyvän mielen paikat-hankkeen hankehakemuksen jättäminen.

86 Pysyvät vaikutukset työllisyyden hoidossa, tehostunut maahanmuuttajien kotoutuminen sekä elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Matkailun kehityksen tukeminen Kotouttamisen vahvistaminen Yrityskentän kuuleminen toimintojen kehittämiseksi. Kylien elinvoimaisuuden tukeminen Osallistavan budjetoinnin jalkauttaminen Viestintästrategian loppuun saattaminen Hankerahoitus kehittämistyön tukena Kehittämistoimen toimintamallin uudelleen tarkastelu. Kehittämistoimi on vuoden 2015 aikana vieraillut useammalla paikkakunnalla ja etsinyt uusia ratkaisumalleja pitkäaikaistyöttömyyden helpottamiseksi. Näiden perusteella on koottu parhaimpia ideoita Pudasjärven oman mallin kehittämiseksi. Toiminnan keskiössä on asiakaslähtöinen oman osaamisen ja innostuneisuuden aktivointi uuden työn mallin kautta. Hirsipääkaupungin tunnettuuden kasvattamisen tukemiseksi on tehty suunnitelma Moderni hirsikaupunki hankkeesta. Attractive Oulu Region hankkeen valmistelu. Syötteen matkailuyhdistys ry:n hallituksen toimintaan osallistuminen. Kauppakeskuksen ideointia Kurenalle yhdessä yrittäjien kanssa. Omakielisen neuvonnan kehittämiseen liittyvän Hyvä alku Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen suunnittelu. Kohtaamisten lisäämiset kantaväestön kanssa. Erilaisten kotouttamiskeinojen kartoittaminen aloitettu. Säännölliset tapaamiset yrittäjien kanssa. Kehittämistukea myönnettiin 25 kappaletta, yhteensä 8 115 euroa. Toimintatukea myönnettiin 62 kappaletta, yhteensä 83 900 euroa. Yksittäisille toimijoille 19 kappaletta ja toimintaryhmille 6 kappaletta, yhteensä 8 100 euroa. Kaiken kaikkiaan avustuksia jaettiin 112 kappaletta ja yhteensä 100 115 euroa. Laavu-hankkeessa on kartoitettu eri kyläkulmien mahdollisuudet osallistavan budjetoinnin hoitamiseksi. Loppuvuodesta tehtiin sopimukset kahden yhdistyksen kanssa osallistavan budjetoinnin pilotoinniksi. Valmistelu kesken. Hankerahoituskauden aloitus on viivästynyt rahoittajien taholta. Hankesuunnittelu on päästy aloittamaan vasta syksyllä. Käynnistetty määrätietoista yhteistyötä eri sektoreiden välillä. Olemassa olevien tehtävien uudelleen järjestelyt. Rekrytoinnit aloitettiin vuoden lopussa. Kuntasuunnitelmasta nostetut toimenpiteet: Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Toteuma 31.12.2015 Työllisyys Työllisyyden hoito ja työttömien määrän lasku. Kuntaosuusmaksujen pienentäminen. Osallistavan budjetoinnin mallin kehittäminen (Laavu-hanke). Osallistavaan budjetointiin Työttömien määrän kehittyminen ja kuntaosuusmaksujen suuruus suhteessa asiakasvirtaan. Kuntaosuusmaksulistan saaminen työllistämisyksikön käyttöön vuoden alusta. Asiakaslähtöiset ja yksilöllisesti suunnitellut toimenpiteet työllistämisen edistämiseksi.

87 liittyvien toimenpiteiden aloittaminen ja sopimusten tekeminen (Laavuhanke). Uuden työn käsitteen ja toimintamallin kehittäminen. Uuden työn -tehtaan toimintamallin kehittäminen. Kansainvälisyys Matkailun kehityksen tukeminen Hirsipääkaupungin tunnettuuden kasvattaminen. Tavoitteita tukeviin hankkeisiin osallistuminen. Loppuvuodesta Laavu-hankkeessa tehtiin sopimukset kahden yhdistyksen kanssa osallistavan budjetoinnin pilotoinniksi. Hirsipääkaupungin tunnettuuden kasvattamisen tukemiseksi on tehty suunnitelma Moderni hirsikaupunki hankkeesta. Attractive Oulu Region hankkeen valmistelu. Syötteen matkailuyhdistys ry:n hallituksen toimintaan osallistuminen. Kauppakeskuksen ideointia Kurenalle yhdessä yrittäjien kanssa. Kotouttamisen vahvistaminen Kohtaamisten lisäämiset kantaväestön kanssa. Kansainvälisyyskasvatukseen liittyvä Ison karhun kyydissä-info kirjastoauton matkassa eri kylillä. Erilaiset tapahtumat (Kylä kokkaa, nuotan veto kyläläisten kanssa, Sarakylän vattumarkkinoille kyyditys) Hyvä alku Pohjois- Pohjanmaallahankkeen suunnittelu omakielisen neuvonnan kehittämiseksi. Yhteistyön aloittaminen monikulttuuriyhdistys Kameleontin kanssa.

88 Yrittäjyys Maaseudun toimintaympäristö, esim. kylien kehittäminen Kehittäminen Yrityskentän kuuleminen toimintojen kehittämiseksi. Kylien elinvoimaisuuden tukeminen Osallistavan budjetoinnin jalkauttaminen Hankerahoitus kehittämistyön tukena Kehittämis- ja toimintatukien jakaminen vuosittain. Uusien toimintamallien käyttöönotto osallistavan budjetoinnin avulla. Hankkeiden pysyvät vaikutukset elinvoimaa kasvattavana tekijänä (ei hankkeiden lukumäärä). Kehittämis- ja toimintatukien kautta tukea kotouttamista tukevaan toimintaan. Säännölliset tapaamiset yrittäjien kanssa. Kehittämis- ja toimintatukia jaettiin yhteensä 112 kappaletta ja 100 115 euroa. Loppuvuodesta Laavu-hankkeessa tehtiin sopimukset kahden yhdistyksen kanssa osallistavan budjetoinnin pilotoinniksi. Tarpeista nousseiden hankeaihioiden kartoittaminen, hankesuunnitelmien tekeminen ja rahoituskanavien etsiminen. Kärkihanke Käynnistettävät toimenpiteet 2015 1. Moderni hirsikaupunkmisen näkyvyyttä ja Tehostaa hirsirakenta- merkitystä julkisessa rakentamisessa. Tuotteistaa maailman hirsikaupunki Pudasjärvi. Hirsirakentamisen kutsuseminaari 2016. 2. Laavu Osallistavan budjetoinnin mallin kehittäminen. 3. Hyvän mielen paikat Tavoitteena luoda kuntaan Hyvän mielen paikka, joka edistää sosiaalista osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja edistää kohderyhmän työllistymistä ja työelämävalmiuksia. Hyvinvointikoordinaattorin palkkaaminen (50 % hanke, 50 % Kehittämistoimi). 4. Hyvä alku Pohjois- Pohjanmaalla Omakielisen ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen Mittari Toteuma 31.12.2015 Rahoituksen saaminen hankkeelle. Hanke etenee hankesuunnitelman mukaisesti. Rahoituksen saaminen hankkeelle. Rahoituksen saaminen hankkeelle. Hanke saanut myönteisen rahoituspäätöksen Pohjois-Pohjanmaan liitolta. Hankkeen toteuttaja Oulun yliopisto ja Pudasjärven kaupunki on osatoteuttaja. Hanke etenee hankesuunnitelman mukaisesti. Hanke saanut myönteisen rahoituspäätöksen ELY-keskukselta. Hankkeen toteuttaja Maaseudun sivistysliitto ja Pudasjärven kaupunki on osatoteuttaja. Hanke saanut myönteisen rahoituspäätöksen ELY-keskukselta. Hankkeen toteuttaja Oulun kaupunki ja Pudasjärven

89 5. Finns-valmisteluhanke Liiketoimintasuunnitelman tekeminen alan yrityksille koulutusviennin edistämiseksi ja konkreettiseen tekemiseen. Sitoutetaan mukaan lähtevät yritykset ja toimijat. Valmistellaan kansainvälistymishanke. Toteutetaan alustavia myynti- ja markkinointitoimenpiteitä. Rahoituksen saaminen hankkeelle. kaupunki on osatoteuttaja. Hanke saanut myönteisen rahoituspäätöksen Pohjois-Pohjanmaan liitolta. Hankkeen toteuttaja on Pudasjärven kaupunki. Yhteistyöhankkeet (Jonkin muun tahon hallinnoima hanke, johon Pudasjärven kaupunki antaa kuntaosuuden. Ei omaa kustannuspaikkaa kirjanpidossa.): Hankkeen nimi Toteuttajataho kaupunginhallituksen päätös Pudasjärven kaupungin kuntaosuus yhteensä kunt Alueellinen kotoutumisohjelma - esikotoutus ESR-hanke Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue House of Lapland, Lapin matkailumarkkinointi 2015-2017 Kuntalaiset keskiöön Pohjoinen Ruoka ja Matkailu Arctic Food and Travel Pohjois-Pohjanmaan PoPSTerhanke Slow adventure Tukea ja tehoa järjestöjen työllistämiseen 2015-2016 Oulun Diakonissalaitos Humanpolis Oy Lapin elämystuotanto Oy, LEO Kuntaliitto ProAgria Oulu ry, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Pohjois-Pohjanmaan liitto Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut 4H-yhdistys 26.1.2016 3 10000 kaup.hall. 8.9.2015 248 55 500 1 2.12.2014 418 30 000 1 sopimuksen allekirjoittaja kaupunginjohtaja kaup.hall. 8.9.2015 246 kaup.hall. 26.1.2016 21 2 000 2 9 000 3 9 060 5 2.12.2014 415 6 474 2 kehittämisjoht. viranhaltijapäätös 8.12.2014 5 1 200

90 Sivistys- ja hyvinvointitoiminta Toiminta-ajatus: Hyvinvointi- ja sivistystoiminnan tehtävänä on kuntalaisten koulutus- ja päivähoidontarpeiden tyydyttäminen ja niistä huolehtiminen, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintaan liittyvien palvelujen organisointi sekä kaikkinainen kuntalaisten henkisen ja fyysisen elämän laadun kohentaminen. Hyvinvointi- ja sivistystoiminnan toiminta-alueeseen kuuluvat päivähoito ja sivistyspalvelut. Talousarvion toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon SIVISTYS- JA HYVINVOINTITOIMINTA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 178 946 201 000 201 000 174 875 87-26 125 Maksutuotot 456 966 417 400 417 400 452 851 108,5 35 451 Tuet ja avustukset 414 969 464 200 60 000 524 200 556 120 106,1 31 920 Muut toimintatuotot 28 755 33 800 33 800 18 331 54,2-15 469 TOIMINTATUOTOT 1 079 637 1 116 400 60 000 1 176 400 1 202 177 102,2 25 777 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -10 069 611-10 417 644-68 609-10 486 253-10 303 891 98,3-182 362 Palvelujen ostot -3 374 126-3 537 910-3 500-3 541 410-3 798 178 107,3 256 768 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -480 761-478 026-940 -478 966-486 691 101,6 7 725 Avustukset -481 286-538 700-538 700-499 301 92,7-39 399 Muut toimintakulut -2 205 316-2 284 250-320 -2 284 570-2 399 684 105 115 114 TOIMINTAKULUT -16 611 100-17 256 530-73 369-17 329 899-17 487 745 100,9 157 846 TOIMINTAKATE -15 531 463-16 140 130-13 369-16 153 499-16 285 568 100,8 132 069 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poist -811 890-814 756-814 756-946 443 116,2 131 687 Poistot ja arvonalentumiset -811 890-814 756-814 756-946 443 116,2 131 687 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset -642 948-680 664-100 Luontoisedut Arvonlisäverot (Palautusjärj.) -392 282-531 490-100 LASKENNALLISET ERÄT -1 035 230-1 212 154-100 Josta sisäiset erät Sisäiset palvelut 37 516 20 200 20 200 23 140 114,6 2 940 Sisäiset vuokrat 0 0 0 0 0 0 Sisäiset tuotot yhteensä 37 516 20 200 0 20 200 23 140 114,6 2 940 Sisäiset palvelut -1 012 783-878 700-878 700-1 084 975 123,5 206 275 Sisäiset vuokrat -1 965 163-1 991 200-1 991 200-2 113 638 106,1 122 438 Sisäiset kulut yhteensä -2 977 946-2 869 900 0-2 869 900-3 198 613 111,45 328 713 Sisäiset netto -2 940 430-2 849 700 0-2 849 700-3 175 473 111,43 325 773 Suurin kuluerä, henkilöstökulut, pysyivät talousarvion asettamissa rajoissa. Palvelujen ostojen ylitys oli 7% talousarviosta (256 768eur). Ylityksestä noin 206 000eur johtui sisäisten palvelujen oston ennakoitua suuremmasta laskutuksesta ja loput 50 000eur ulkoisten palvelujen hankinnoista. Sisäiset palvelut muodostuvat pääosin kouluruokailujen hankinnasta. Ulkoisten palvelujen hankintojen ylittyminen selittyy pääosin liikuntapaikkojen hoidon alimitoitetusta talousarviosta, johon oli arvioitu ainoastaan ylläpitosopimusten mukaiset palvelut eikä laisinkaan normaalista huoltorytmistä poikkeavia korjauksia tai huoltoja.

91 Kaluston ostot ylittivät talousarvion 64% (18 498eur). Tämä ylitys johtuu käytännössä kirjaston hankerahoilla hankkimista kalusteista (esim. 3d-tulostin) sekä kouluille Luokasta ulos maailmaan hankkeen rahoituksen turvin hankituista kannettavista tietokoneista. Muissa hankintaerissä saavutettiin kuitenkin säästöjä, joten kokonaisuudessaan aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus ylitti talousarvion ainoastaan 1,6% verran (7 725eur). Muut toimintakulut ylittivät budjetin 5 prosentilla (115 114eur). Muihin toimintakuluihin luetaan vuokrat ja muut kulut. Sisäiset vuokrat ylittivät budjetin 6 % (122 438eur) ja ulkoisten vuokrien osalta budjetti ylittyi 43 % (40 945eur). Uusia väistö- ja toimitiloja jouduttiin vuokraamaan etsivä nuorisotyölle sekä lukion toimintaa varten. Lukion toimintojen siirtäminen keskustaan on puolestaan tuonut säästöjä oppilaskuljetuksiin siten, että oppilaskuljetukset alittivat kokonaisuudessaan talousarvion 1,5 prosentilla (21 358eur). Muista toimintakuluista leasingvuokrat toteutuivat arvioitua pienempänä alittaen talousarvion 27 prosentilla (-18 493eur). Käyttö 31.12.2015 mennessä Hanke/kohde OSAAVA-hanke AVI 1.1.2014-31.12.2015 60 000 12 000 72 000,00 OSAAVA II osa AVI 1.9.2015-31.12.2016 21 000 4 620 13 557,95 Harrastustoiminta: Nuoriso 15-16 AVI 1.6.2015-31.5.2016 7 500 1 500 9 000,00 Liikuntaa kaikille: Maahanmuuttajien kotoutus ELY 1.1.2014-28.2.2015 20 500 6 765 27 265,00 Liikuntaa kaikille: Maahanmuuttajien kotoutus ELY 1.1.2015-31.12.2015 20 000 6 600 26 600,00 Kerhotoiminnan kehittäminen OKM 1.9.2014-31.12.2015 30 000 10 000 40 000,00 Kerhotoiminnan kehittäminen OPH 1.9.2015-31.12.2016 30 000 10 000 0,00 Opetusryhmien pienentäminen OKM 1.8.2014-31.7.2015 98 500 98 500,00 Opetusryhmien pienentäminen OKM 1.8.2015-31.7.2016 31 300 31 300,00 Nuorisotakuu maahanmuuttajanuoret OPH 1.7.2014-31.12.2015 52 500 70 500,00 Nuorisotakuu maahanmuuttajanuoret OPH 1.7.2015-31.12.2016 82 000 24 657,00 Kohti Kimppaa - kirjastojärjestelmän vaihdon vaavi 1.4.2015-31.3.2016 20 000 6 000 26 000,00 Monikulttuurinen kirjastoauto - Ison Karhun kyydissä maailmalle AVI 2.2.2015-29.2.2016 30 000 9 000 39 000,00 Kokonaisavustus Omavastuu osuus Lasten museo Museovirasto 1.1.-31.12.2015 6 000 0 6 000,00 Hirsikampus Goes 3D OPH 26.9.2014-31.12.2016 70 000 17 500 77 341,13 Koulutuksellista tasa-arvoa edistävä OKM 1.1.2015-31.12.2016 142 200 30 000 110 672,78 Vaativaan erityisopetukseen liittyvän opetushenkilöstön koulutus OKM 1.8.2015-31.12.2016 5 400 0 0,00 ICT-strategian luominen ja jalkauttaminen perusopetukseen OKM 1.4.2015-31.12.2016 37 600 16 000 3 168,66 Etsivä nuorisotyö AVI 1.8.2014-31.7.2015 60 000 14 419 74 419,00 Etsivä nuorisotyö AVI 1.8.2015-31.7.2016 60 000 14 419 31 571,00 Kansalaisopisto: Laatu- ja kehittämisavustus OPH 1.8.2015-31.12.2016 25 000 3 750 16 867,49 Luokasta ulos maailmaan OPH 1.7.2014-28.2.2015 20 000 0 20 000,00 Hyvinvointi- ja sivistystoiminnan kehittämiseen on haettu monipuolisesti avustuksia eri lähteistä. Osa rahoituksesta myönnetään vuosittain ja osa hankkeista on kertaluonteisia. Vuonna 2015 päättyivät Liikuntaa kaikille, Luokasta ulos maailmaan sekä Lasten museo -hankkeet. Sairauslomat (kalenteripv) 2014 2015 Muutos% 2014 --> 2015 Päivähoito 842 515-38,84 % Esi- ja perusopetus, toinen aste 1356 1248-7,96 % Muut kuin opetus 62 202 225,81 % Hyvinvointi- ja sivistystoimi yhteensä 2 260 1 965-13,05 %

92 Sairauslomien määrä oli kokonaisuudessaan laskenut 13 %, mikä osaltaan helpotti henkilöstökulujen talousarvion toteutumista. Sivistys- ja hyvinvointitoiminta toimialueittain 3620-3650 Lasten päivähoito Toiminta-ajatus: Päivähoito tarjoaa laadukkaita palveluita lapsiperheille, tukien perheiden kasvatustyötä. Päivähoidon toiminta-alueeseen kuuluvat perhepäivähoito, päiväkotihoito ja lasten kotihoidon tuki. Päivähoitomuodot: Perhepäivähoitoa tarjotaan hoitajan kotona, lasten kotona tapahtuvassa ja Koivutien ryhmäperhepäivähoitokodissa sekä Pikku-Paavalin päiväkodin Mesitassut- ryhmässä. Päiväkotihoitoa tarjotaan Pikku-Paavalin päiväkodissa viidellä osastolla, joista kaksi tarjoaa vuorohoitoa. Päiväkotiryhmät muotoutuvat joko sisarusryhmiksi (1-6-vuotiaat lapset), 1-3-vuotiaiden ryhmäksi tai 3-6 -vuotiaiden ryhmäksi kysynnän mukaan. Henkilöstömäärissä noudatetaan päivähoitolain määräämiä suhdelukuja. Lasten kotihoidontukea voivat saada perheet, joilla on alle kolme vuotta vanha oleva lapsi, eikä lapsi käytä kunnallista päivähoitoa. Muutokset toiminnassa: Perhepäivähoitajien määrä laski edelleen, kuten myös valtakunnallisena trendinä on. Toimintavuoden lopulla oli työssä 17 hoitajaa, mikä näkyikin säästöinä henkilöstökustannuksissa. Perhepäivähoitoa järjestetään suurimmaksi osaksi sivukylillä. Keskustan alueella väheni viisi perhepäivähoitajaa elokuusta 2015 alkaen, mikä merkitsi yli kahdenkymmenen perhepäivähoitopaikan vähennystä. Edellä mainitusta syystä perhepäivähoitolapsia siirtyi päiväkotihoitoon, jolloin esiopetusta ei pystytty enää järjestämään päiväkodin tiloissa syksystä 2015 alkaen. Kiinteistöt: Päiväkodin tilat ovat hyvin toimivia, mutta koneellista ilmastointia ei saatu vuoden 2015 aikana. Sisäkaton korjaamista suunnitellaan vuodelle 2016. Koivutien ryhmäperhepäiväkoti toimii vuokra-asunnossa. Ryhmäperhepäivähoitokodin vuokrasopimukselle on haettu jatkoaikaa. Ryhmäperhepäivähoitokoti tilana mahdollistaa hoitopaikkojen määrän 8-12 lapselle, mikä tuo joustavuutta vaihtuviin päivähoidon tarpeisiin. Henkilöstö: Päivähoitohenkilöstölle on tarjottu lakisääteiset kolme koulutuspäivää vuoden 2015 aikana. Koulutukset ovat keskittyneet pienryhmäpedagogiikan vahvistamiseen ja leikin ohjaamiseen. Työhyvinvointiin on kiinnitetty huomiota mm. järjestämällä virkistyspäivä ja ilta. Perhepäivähoitajille on ollut kuukausittain työlistan palautusilta, jolloin he voivat vaihtaa leluja lelulainaamosta ja keskustella oman alueen päivähoidon ohjaajan kanssa. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Perhepäivähoitajien eläköitymisen aiheuttamiin henkilöstöresurssimuutoksiin mukaudutaan Sijaiskustannuksissa saadaan säästöjä synergiaetujen avulla Päivähoitopaikkoja pystytään järjestämään lyhyemmässä ajassa kuin mitä Esiopetuksesta vapautuneet päiväkotipaikat on annettu perhepäivähoidosta tulleille lapsille. Lyhyissä päiväkodin henkilöstön poissaoloissa on pyritty järjestämään toiminta ilman sijaista. Lomaaikoina keskitettiin perhepäivähoidon varahoito päiväkotiin. Samalla lomien aikana suljettiin osa päiväkodin ryhmistä ja Koivutien ryhmäperhepäivähoitokoti, jolloin sijaisten määrä väheni. Päivähoitoa on pystytty järjestämään kahden kuukauden hakuajalla.

93 päivähoitolaissa määritelty neljä kuukautta Selvitetään tarpeet päivähoidon kehittämistoiminnan fokusoimiselle sekä rahoitusmahdollisuuksille Kehittämistoiminnan keskeinen ajatus on ollut pienryhmäpedagogiikan kehittäminen koulutuksen avulla. Tähän ei ole haettu rahoitusta. 3620 Perhepäivähoito Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 151 072 133 000 133 000 136 826 102,9 3 826 TOIMINTAKULUT -887 533-1 072 165-1 072 165-766 465 71,5-305 700 TOIMINTAKATE -736 461-939 165 0-939 165-629 639 67-309 526 3630 Lasten kotihoidontuk Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT -467 160-520 000-520 000-495 135 95,2-24 865 TOIMINTAKATE -467 160-520 000 0-520 000-495 135 95,2-24 865 3650 Pikku-Paavalin päivä Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 226 319 177 000 177 000 201 355 113,8 24 355 TOIMINTAKULUT -1 130 585-1 112 638-1 112 638-1 275 582 114,6 162 944 TOIMINTAKATE -904 266-935 638 0-935 638-1 074 227 114,8 138 589 SUORITTEET PÄIVÄHOITO Muutos ed. TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 vuoteen % Perhepäivähoito Hoitopaikat 135 108 135 80-25,9 % Hoitopäivät/vuosi 22 000 15 495 22 000 11 128-28,2 % Hoitopäivän hinta 62 57 48 56-1,1 % Päiväkodit Hoitopaikat 57 105 105 105 0,0 % Hoitopäivät/vuosi 10 000 14 592 10 000 17 700 21,3 % Hoitopäivän hinta 79 78 89 59-23,9 % Päivähoidon lasten lkm esiopetuksessa 16 20 Lasten kotihoidon tuki Perheet/vuosi 100 96 100 101 5,2 % 3000 Hallinto- ja tukipalvelut Toiminta-ajatus: Hyvinvointi- ja sivistystoimen hallinto- ja tukipalvelut johtaa, tukee ja mahdollistaa toimialueen eri toimijoiden palvelujen tuottamisen. Hallinto- ja tukipalvelujen alueeseen kuuluvat sivistystoimen johtaja, talous- ja hallintopäällikkö sekä 2 palvelusihteeriä. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Hallinnon toimintoja organisoidaan uudelleeton hallinnosta. Sivistystoimen hallinto on erotettu kansalaisopis- Henkilöstön vahvuuksia hyödynnetään Tehtäviä on jaettu palvelusihteerien kesken vastaamaan henkilökohtaisia vahvuuksia ja selkeyttä- tarkemman tehtävänjaon avulla mään työnjakoa.

94 3000 Hallinto Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 2 100 1 000 1 000 747 74,7-253 TOIMINTAKULUT -209 227-258 325-258 325-209 429 81,1-48 896 TOIMINTAKATE -207 127-257 325 0-257 325-208 682 81,1-48 643 3200-3218 Esi- ja perusopetus Toiminta-ajatus: Esi- ja perusopetuksen tavoitteena on tarjota edistyksellisiä ja ajanmukaisia opetus- ja kasvatuspalveluja. Kouluverkko: Pudasjärven kaupungin kouluverkkoon kuuluu viisi haja-asutusalueen 0-6 vuosiluokan kyläkoulua: Aittojärvi, Hirvaskoski, Kipinä, Sarakylä ja Syöte. Syötteen koulu toimii Oulun Setlementti ry:n Syötekeskuksen tiloissa. Keskustan alueella on kolme peruskoulua: Lakari, Kurenala ja Rimminkangas. Kurenalan koululla on erityisluokat (0-9 lk), samoin Rimminkankaalla. Aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluu koulun toimintaan ja sitä järjestetään Hirvaskosken, Kurenalan ja Lakarin kouluilla. Muutokset toiminnassa: Esi- ja perusopetusta jatkettiin entiseen malliin samalla valmistellen Hirsikampuksen käyttöönottoa. Lisäksi uutta opetussuunnitelmaa on työstetty syksyn 2015 aikana. Pudasjärven alakoulut osallistuivat ensimmäistä kertaa valtakunnalliseen Yrityskylä-konseptiin. Yrityskylävierailut on kohdistettu alakoulujen 6.luokkalaisille. Kiinteistöt: Opetusta on jatkettu käytössä olevissa kouluissa sekä väistötiloissa vuoden 2014 ratkaisujen mukaisesti. Henkilöstö: Perusopetuksen sairauspoissaolojen määrä oli hieman laskenut. Opettajien rekrytoinnissa on pyritty keskittymään uusien oppimisympäristöjen hallintaan osaavien henkilöiden palkkaukseen. Opetusryhmien pienentämisavustusta käytetään keskustan alakoulujen resurssiopettajan palkkakuluihin. Koulujen kerhotoimintaa hyödynnetään tehokkaammin tasa-arvon edistämisessä siten, että painopistealue on sivukylien koulujen kerhotoiminnan kehittämisessä. Koulutuksellista tasa-arvoa edistävässä hankkeessa jatketaan koulujen välisten erojen vähentämistä siten, että painopistealue on sivukylien koulujen oppimisympäristöjen modernisoinnissa. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Koulutuksella ja kartoitustyöllä valmistaudutaan peruskoulun opetussuunni- yhdenmukaistamista varten on palkattu työntekijä Hirsikampuksen toimintakulttuurin kehittämistä ja telman uudistamiseen ja uuden oppimisympäristön käyttöönottoon listettu miettimään yhteisiä asioita. Perusopetuk- (osittain hankerahoitus) ja henkilökuntaa on osalsen opetussuunnitelman uudistaminen on edennyt aikataulussa. Avustus on saatu ja kohdennettu resurssiopettajan palkkaamiseen. Nykyisen toimintamallin avulla ei ole saatu toivottuja tuloksia sivukoulujen kerhotoiminnan aktivoimiseksi. Uuden toimintamallin suunnittelu ja testaus on aloitettu. Määrärahaa ei ole pystytty kohdentamaan sivukylien koulujen oppimisympäristöjen modernisointiin. Määrärahaa on käytetty testaamaan uuden opetussuunnitelman mukaisia paikallisia kohteita yhteistyössä OSAAVA-hankkeen kanssa. Lisäksi määrärahaa on kohdennettu koulukyydityksiin (mm. koulukuljetuksen ajan lyhentäminen).

95 3200 Aittojärven koulu Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 924 1 300 1 300 75 5,8-1 225 TOIMINTAKULUT -399 661-381 478-381 478-402 298 105,5 20 820 TOIMINTAKATE -398 737-380 178 0-380 178-402 223 105,8 22 045 3203 Hirvaskosken koulu Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 2 697 2 900 2 900 2 577 88,9-323 TOIMINTAKULUT -659 595-648 245-648 245-678 143 104,6 29 898 TOIMINTAKATE -656 898-645 345 0-645 345-675 566 104,7 30 221 3204 Kipinän koulu Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 161 960 960 105 11-855 TOIMINTAKULUT -489 435-443 116-443 116-426 056 96,2-17 060 TOIMINTAKATE -489 273-442 156 0-442 156-425 951 96,3-16 205 3205 Kurenalan koulu Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 31 464 41 540 41 540 29 458 70,9-12 082 TOIMINTAKULUT -2 598 470-2 591 630-2 591 630-2 571 143 99,2-20 487 TOIMINTAKATE -2 567 006-2 550 090 0-2 550 090-2 541 685 99,7-8 405 3206 Lakarin koulu Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 22 644 26 200 26 200 26 161 99,9-39 TOIMINTAKULUT -1 337 857-1 336 724-1 336 724-1 438 690 107,6 101 966 TOIMINTAKATE -1 315 213-1 310 524 0-1 310 524-1 412 529 107,8 102 005 3211 Sarakylän koulu Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 1 353 1 750 1 750 251 14,3-1 499 TOIMINTAKULUT -392 035-395 875-395 875-381 365 96,3-14 510 TOIMINTAKATE -390 682-394 125 0-394 125-381 114 96,7-13 011 3212 Syötteen koulu Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 514 4 000 4 000 619 15,5-3 381 TOIMINTAKULUT -281 785-278 433-278 433-269 610 96,8-8 823 TOIMINTAKATE -281 271-274 433 0-274 433-268 991 98-5 442 3214 Rimminkankaan kou Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 14 984 49 400 49 400 3 292 6,7-46 108 TOIMINTAKULUT -3 651 338-3 728 752-3 728 752-3 487 414 93,5-241 338 TOIMINTAKATE -3 636 355-3 679 352 0-3 679 352-3 484 122 94,7-195 230 3215 Yhteiset, koulu Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 122 557 102 000 102 000 138 511 135,8 36 511 TOIMINTAKULUT -378 832-307 377-307 377-513 944 167,2 206 567 TOIMINTAKATE -256 275-205 377 0-205 377-375 433 182,8 170 056

96 3216 Peruskoulun projekti Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 110 851 140 500 140 500 122 200 87-18 300 TOIMINTAKULUT -121 280-110 983-110 983-186 207 167,8 75 224 TOIMINTAKATE -10 429 29 517 0 29 517-64 007-216,8 93 524 3217 Valmistava opetus Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 1 160 3 700 3 700 21 0,6-3 679 TOIMINTAKULUT -199 642-194 422-194 422-183 191 94,2-11 231 TOIMINTAKATE -198 483-190 722 0-190 722-183 170 96-7 552 3218 Maahanmuuttajien tä Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 12 123 12 500 12 500 19 479 155,8 6 979 TOIMINTAKULUT -87 073-119 735-119 735-108 460 90,6-11 275 TOIMINTAKATE -74 951-107 235 0-107 235-88 981 83-18 254 SUORITTEET TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Muutos ed. vuoteen % Oppilasmäärät 20.9. Esiopetus/Peruskoulu 75 76 69 79 3,9 % Esiopetus/Päivähoito 12 20 16 0-100,0 % Perusopetus 952 893 873 861-3,6 % Yhteensä 1 039 989 958 940-5,0 % Muut mittarit Vuosiviikkotunnit 2 072 2 082 2 082 2 082 0,0 % VVT/oppilas 1,99 2,10 2,00 2,21 5,2 % Kuljetusoppilaiden lkm 552 503 538 482-4,2 % Päättötodistuksen saaneet lkm 103 116 86-25,9 % Opetushenkilöstö/oppilas 0,09 0,09 0,10 0,10 4,3 % Avustajien lkm/oppilas 0,03 0,02 0,02 0,02 2,4 % Opetustuntien lkm 79 361 81 179 81 198 81 900 0,9 % Tunnit/oppilas 76 82 85 87 6,1 % Opetustunnin hinta 129,84 126,58 125,00 125,81-0,6 % Valtionosuus/oppilas 8 430,12 8 589,99 6 226,21-27,5 % Peruskoulutus /oppilas 9 918 10 390 10 595 10 961 5,5 % Kuljetuskust /kulj.oppilas 2 522 2 788 2 633 2 831 1,5 % Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alussa. Oppilaskohtaista kotikuntakorvauksen perusosaa ei määritellä enää kuntakohtaisesti. Kaikilla kunnilla on käytössä valtakunnallinen perushinta. 3300-3330 Toinen aste Toiminta-ajatus: Lukio on laadukasta opetusta tarjoava oppilaitos, joka ja antaa yleissivistävää opetusta korkeakouluopintojen ja muiden lukiopohjaiseen ammatillisesti eriytyvään koulutukseen kuuluvien opintojen aloittamiseksi yhteistyössä laajan sidosryhmäverkoston kanssa. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä järjestää ammatillisen koulutuksen.

97 Muutokset toiminnassa: Lukion toiminnassa luotetaan vahvasti vanhaan hyväksi havaittuun ja sopivasti uuteen kurssitarjontaan, jotta toiminnan kehittäminen saadaan pidettyä suunnitelmallisena. Koodaustoimintaa on entisestään syvennetty ja yritteliäisyyden osa-aluetta on pyritty vahvistamaan yhteistyössä naapurilukioiden sekä lähialueen yrittäjyyskasvatuksen tiimiakatemioiden kanssa. Kiinteistöt: Lukio laajensi Kauppatien opetuspisteitä 4 uudella luokalla ja se on vaikuttanut siihen, että Hilturantaan ei ole tarvinnut lukio-opetusta järjestää. Muutenkin opetusjärjestelyt ovat tällä kaudella toimineet olosuhteisiin nähden hyvin. Henkilöstö: Lukio on kehittänyt digitalisaatiota hankkimalla ICT-osaamista sekä hankkimalla testikäyttöön monipuolisia laitteita. Laitteistoja (tietokoneita, tabletteja, kosketusnäyttöjä) on monipuolisesti testattu ja tarvelähtöisesti henkilökuntaa on koulutettu. Yhteistyötä laajennetaan yritys- ja elinkeinoelämän, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suuntaan Innolukio-toiminnalla luodaan kontaktipintaa lukioiden, yliopistojen ja yritysten välillä Yritteliäisyyskasvatuksellista sisältöä kehitetään edelleen käytännön toimintoja jalostamalla Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kehitetään erillisten projektien avulla teistoja, joiden käyttöön on henkilöstöä Testikäyttöön on saatu hankittua monipuolista lait- kannustettu ja koulutettu. Sidosryhmäverkostoa on syvennetty entisestään. Jatko-opintopolun parempaan haltuun ottoon olemme kehittäneet ns. pääsykoevalmennusta yhteistyökumppaneiden kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen yhteistyömuotoja on tarkennettu ns. tiimiakatemian suuntaan. Lisäksi olemme hankkineet sopivia tilaustöitä nuorten yrittäjyystoiminnan lisäämiseksi koulumaailmaan. 3300 Lukio Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 38 511 21 500 21 500 46 423 215,9 24 923 TOIMINTAKULUT -880 562-867 090-867 090-932 834 107,6 65 744 TOIMINTAKATE -842 051-845 590 0-845 590-886 411 104,8 40 821 3300 Lukio Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 18 000 18 000 0 TOIMINTAKULUT -2 674 0 TOIMINTAKATE -2 674 18 000 0 18 000 0 18 000 3320 Ammattioppilaitos Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT -133 300-129 267-129 267-129 592 100,3 325 TOIMINTAKATE -133 300-129 267 0-129 267-129 592 100,3 325

98 TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Muutos ed. vuoteen % Oppilasmäärät 20.9. Opiskelijat 88 102 104 100-2,0 % Etäopiskelijat 3 3 0 3 0,0 % Kaksoistutkinnon opiskelijat 7 6 0 3-50,0 % Yhteensä 98 111 104 106-4,5 % Muut mittarit Opettajien lkm/opiskelija 0,09 0,07 0,08 0,08 8,3 % Vuosiviikkotunnit 236,8 251,8 251,8 251,8 0,0 % VVT/oppilas 2,4 2,3 2,4 2,4 4,7 % Keskeyttämisprosentti 10,6 % 7,3 % 0,0 % 3,0 % -58,9 % Lukiokoulutus /oppilas 8 149,77 7 586,05 8 130,67 8 362,37 10,2 % Kulttuuri, nuoriso ja vapaa-aika 3400 Kansalaisopisto Toiminta-ajatus: Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön lakiin perustuva kansalaisten opisto, jossa toiminnan lähtökohtana on yleissivistävä, omaehtoinen sekä helposti saavutettava opetustarjonta. Koulutustehtävänä on järjestää koulutusta, jonka tavoitteena on tukea toiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, alueellista tasaarvoa ja elinvoimaisuutta, monikulttuurisuuden toteutumista sekä vahvistaa paikallisia kulttuuriarvoja ja osaamista. Koulutuksen painoalueena ovat taito- ja taideaineet sekä terveyttä edistävät aineet. Opisto järjestää myös kieli- ja kulttuurikoulutusta maahanmuuttajille. Muutokset toiminnassa: Eläkeläisten ja senioriopiskelijoiden sekä maahanmuuttajien määrä lisääntyi. Kurssitoimintaa kohdennettiin aikaisempaa enemmän sivukylille ja kiinnostavia lyhytkursseja järjestettiin monipuolisesti. Taide- ja taitoaineiden opetus lisääntyi erityisesti tanssinopetuksen osalta. Musiikinopetuksen kehittämistä jatkettiin tietokonerikasteisen, integroidun musiikinopetusmetodin kautta yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Kansalaisopisto järjesti myös inarinsaamen ja pohjoissaamen kurssit. Kiinteistöt: Kansalaisopiston kaikki opetustilat olivat 100 %:ssa käytössä. Opetustiloja vuokrattiin ulkopuolisille käyttäjille kotoutumiskoulutuksiin. Salin käyttö oli vilkasta ja tila on jatkossakin tärkeä, sillä se mahdollistaa lasten, nuorten ja aikuisten teatteritoiminnan toteutuksen sekä myös päivällä tapahtuvan liikunta- ja terveyskasvatustoiminnan. Kursseja pidettiin kertomusvuoden aikana 62 eri toimipisteessä, joista 24 sijaitsi keskustan ulkopuolella. Omien tilojen lisäksi keskustassa oli käytössä 14 eri toimitilaa. Henkilöstö: Työhyvinvointia edistettiin säännöllisillä opistopalavereilla ja tarkentamalla toimenkuvia. Sijaisia ei ole palkattu ja vuosilomat on pystytty järjestämään siten, että asiakaspalvelu on toiminut. Päätoimisia ja tuntiopettajia osallistui oman alansa kehittävään erikoiskoulutukseen. Koulutussuunnitteluun ja markkinointiin saatiin tärkeää lisäresurssia, kun koulutussuunnittelija aloitti syyskuussa. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Palvelusuunnitelman laatiminen kansalaisopiston toiminnan jäsentä- Palvelusuunnitelman alustava luonnos on valmis. miseksi Opintoseteliavustuksella huojennetaan Vuonna 2015 saatua opintoseteliavustusta on erityisryhmien ja maahanmuuttajien käytetty maahanmuuttajien, työttömien, senioreikurssimaksuja

99 Suomistartti-koulutusprofiili vakiinnutetaan osaksi kansalaisopiston toimintaa Järjestämisluvan hakeminen määrittää kansalaisopiston toiminnan suuntaa tuleville vuosille den ja eläkkeellä olevien, alhaisen pohjakoulutuksen omaavien ja oppimisvaikeuksia kokevien kurssimaksuihin n. 700 opiskelijalle. Suomistartti koulutus toteutui hyvin: keväällä opetukseen osallistui keväällä 14 ja syksyllä 11 opiskelijaa. Suomen kielen koulutuksen lisäksi toteutettiin vapaan sivistystyön tunteina taide-, liikuntaja musiikkikursseja. Opetustunteja oli suomen kielen opetuksessa 930 tuntia. Järjestämislupaa ei tarvinnut hakea ja toimintaa järjestettiin voimassaolevien tavoitteiden pohjalta. 3400 Kansalaisopisto Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 134 848 146 200 146 200 172 269 117,8 26 069 TOIMINTAKULUT -680 571-753 040-753 040-788 175 104,7 35 135 TOIMINTAKATE -545 724-606 840 0-606 840-615 905 101,5 9 065 Muutos ed. TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 vuoteen % Opettajien, luennoitsijoiden ja avustajien lkm 106 123 120 135 9,8 % Kurssien lkm 360 384 430 429 11,7 % Kurssilaiset/brutto-opiskelijat 4 000 4 730 4 000 4 559-3,6 % - Naisten osuus brutto-opiskelijoista 66 % 69,2 % 69 % 71 % 2,0 % Netto-opiskelijat /yhteen kert. laskettu 1 994 2 353 2 200 2 103-10,6 % - Naisten osuus netto-opiskelijoista 66 % 65,7 % 66 % 69 % 4,3 % - Alle 16-vuotiaat 402 686 700 450-34,4 % - Seniori- ja eläkeläisopiskelijat 606 597 600 709 18,8 % - Maahanmuuttajaopiskelijat 100 150 150 160 6,7 % Opiskelijoita kaupungin asukkaista 23,3 % 28,0 % 28,0 % 25,0 % -10,7 % Valtionosuustunnit ja yhteisk.takuutunnit 7245+550 7401+1000 7401+1000 6946+1500 Tunnit kurssilajeittain: - Avoin yliopisto tuntien lkm 300 479 500 479 0,0 % - Taiteen perusopetus tuntien lkm 994 997 1 000 926-7,1 % - Normaali opiston kurssitoiminta ja maaha 7 650 8 323 8 500 9 184 10,3 % Tunnit opetusaineittain: - Musiikin opetusala 2 940 3 050 3 100 3 342 9,6 % - Taide, tanssi ja teatteri 2 449 2 257 2 200 2 567 13,7 % - Kädentaidot 834 941 1 350 1 264 34,3 % - Kielet 620 1 219 1 200 1 243 2,0 % - Liikunta ja terveyskasvatus 1 192 1 246 1 150 1 221-2,0 % - Muut pienemmät eri alueet yht. 909 1 086 1 000 952-12,3 % Opetustunnit yhteensä 8 944 9 799 10 000 10 589 8,1 % 3410 Kirjasto Toiminta-ajatus: Kaupunginkirjasto on kaikille avoin tiedon ja elämysten keskus. Kirjastotilat ovat esteettömiä, viihtyisiä ja yhteisöllisyyttä tukevia. Ajantasaiset ja monipuoliset kokoelmat sekä asiakaslähtöiset palvelut tuotetaan vastaamaan eri-ikäisten käyttäjien tarpeita ja toiveita. Kirjaston peruspalvelut ovat käyttäjille maksuttomia. Muutokset toiminnassa: Pääkirjasto oli asiakkailta suljettu osastouudistuksen vuoksi 12. 30.1.2015. Uudistetun kirjaston avajaisia vietettiin 2.2.2015. Käytännön toimenpiteet Pudasjärven liittymiseksi Oulun seudun OUTI-kirjastojen kimppaan aloitettiin kaupunginhallituksen tehtyä päätöksen kimppaan liittymisestä. Kirjastossa käynnistet-

100 tiin kolme Aluehallintoviraston osittain rahoittamaa hanketta. Kohti kimppaa -hankkeessa valmisteltiin kyseisten kirjastojen kirjastojärjestelmävaihdosta sekä OUTI-kimppaan liittymistä. Monikulttuurinen kirjastoauto Ison Karhun kyydissä maailmalle hankkeen puitteissa järjestettiin toiminnallista ja elämyksellistä kansainvälisyyskasvatusta ala- ja yläkouluilla sekä lukiossa. Pudasjärven kaupunginkirjasto osallistui valtakunnalliseen, Helsingin kaupunginkirjaston toteuttamaan Kirjastot kuntoon hankkeeseen osastouudistuksen suunnittelun yhteydessä. Kirjasto voitti uudistuksen toteuttamisella hankkeeseen osallistuneiden kirjastojen kesken jaetun pääpalkinnon, eli 1000 euron lahjakortin, joka käytettiin uusien lainattavien kirjastokassien hankkimiseen ja henkilökunnan virkistäytymiseen. Kiinteistöt: Kirjaston lukusali sekä puolet lasten ja nuorten osastosta olivat toimintavuonna peruskoulun väistötiloina. Osastouudistuksessa korvattiin väliaikaisesti puuttuva lastenosasto sekä avattiin suljettu varasto asiakaskäyttöön. Henkilöstö: Kirjastonjohtaja irtisanoutui virastaan 27.10.2015 alkaen. Tehtävä täytettiin sijais- ja virantoimitusjärjestelyin 5.10.2015 alkaen. Monikulttuurinen kirjastoauto hankkeessa työskenteli erikoiskirjastonhoitaja 1.6. 31.11.2015. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Kirjaston profiilia kaupungin toimijana Kulttuuri- ja nuorisopalveluiden kanssa on toteutettu yhteisiä tapahtumia. Kirjastonjohtaja on osal- nostetaan kytkemällä toiminta kiinteämmin hyvinvointi- ja sivistystoiminnan kokonaisuuteen. lavereihin. Koulujen ja kirjaston listunut sivistyspalvelujen yhteisiin suunnittelupa- yhteistyösuunni- Aktiivinen osallistuminen sosiaalisen median kautta kansalaisen arkeen vakiinnutetaan osaksi kirjaston toimintaa Kirjaston kävijämäärän, kokonaislainauksen sekä tapahtumatuotannon vuosittainen kasvu + 1 % Omatoimikirjaston valmistelun aloitus telmaa ryhdyttiin työstämään lokakuussa. Kirjaston Facebook-sivulla oli vuoden lopussa 480 tykkääjää. Tilapäivityksiä julkaistiin viikoittain keskimäärin 2,8 kappaletta. Tapahtumatuotannon vuosittainen kasvu +55,3 %, kävijämäärän vuosittainen lasku -12,9 % ja kokonaislainauksen vuosittainen lasku -9,0 %. Hankesuunnitelma tehty ja rahoitushakemus lähetetty AVI:lle lokakuussa. 3410 Kirjasto Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 18 238 12 900 12 900 46 641 361,6 33 741 TOIMINTAKULUT -506 868-502 966-502 966-569 682 113,3 66 716 TOIMINTAKATE -488 630-490 066 0-490 066-523 041 106,7 32 975 TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Muutos ed. vuoteen % Tapahtumat, näyttelyt ja käyttäjäkoulutus sekä vinkkaus 31 47 73 55,3 % Kokonaislainaus / asukas 15 15,6 14,2-9,0 % Kokonaislainaus, sis. e-kirjat 129 921 133 572 160 000 121 166-9,3 % Kirjastoauto: lainaus 33 846 35 445 30 745-13,3 % Fyysiset käynnit 59 905 62 897 60 000 54 799-12,9 % Verkkokäynnit, sis web-sivut 14 028 16 186 19 045 17,7 % Sosiaalinen media/kontaktit 464 480 3,4 % Hankinnat: kirjallisuus 2 534 2 224 2 333 4,9 % Muu aineistohankinta (esim. lehdet, elokuvat, musiikki) 476 1016 2099 106,6 % Aineistohankinnat yhteensä 3 010 3 240 4 432 36,8 % Näköislehtien käyttö (Esim. epress) 1512

101 3420-3430 Kulttuuritoimi ja Museo Toiminta-ajatus: Kulttuuritoimen tehtävänä on tarjota elämyksiä kulttuurin avulla kaikki ikäluokat huomioiden, tutustuttaa asukkaat uusien taiteenalojen maailmaan sekä tarjota asukkaille mahdollisuuksia osallistua erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Muutokset toiminnassa: Vuoden 2015 painopistealueena olivat edelleen koulut ja koululaiset. Kulttuuripalvelut järjesti useille sekä sivukylän että keskustaajaman alakouluille vierailevia esityksiä ja osallistui kouluille vietävien kansainvälisyystapahtumien järjestämiseen. Vuonna 2015 toteutettu museon kotiseutuopetus paketti on kaikkien koulujen käytettävissä. Uutena toimintamuotona kulttuuripalvelut organisoi Vanhustenviikon tapahtumat syksyllä 2015. Elokuvatoiminta on vakiinnuttanut paikkansa uutena toimintamuotona Pudasjärvellä: talvikuukausina esitetään 1-2 kertaa kuukaudessa sekä aikuisten että lasten elokuvia. Näyttääkin siltä, että Kulttuurikeskus Pohjantähti tapahtumapaikkana on vähitellen löytämässä tapahtumamuotonsa ja yleisönsä. Kiinteistöt: Museon henkilökunta sai käyttöönsä oman toimisto- ja työskentelytilansa kesällä 2015 yhdestä museon alueelle siirretyistä Poroputaan aitoista. Rakennus on helpottanut huomattavasti henkilökunnan työskentelyä ja esineiden käsittelyä. Reino ja Hilma Räisäsen lahjoittama Paavon tupa avattiin yleisölle ja sinne ripustettiin valokuvanäyttely Hilma Räisäsen valokuvakokoelmasta. Kuvat suurennettiin näyttelykokoisiksi kuvatauluiksi. Henkilöstö: Yhden vakituisen viranhaltijan lisäksi vuoden aikana palkattiin määräaikainen museonhoitaja sekä tukityöllistettyjä näyttelynvalvojiksi ja museoapulaiseksi. Kesällä näyttelynvalvoja palkattiin määräaikaiseksi työntekijäksi, sillä tukityöllistettyjä ei ollut saatavilla. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Kulttuuritoimintaa kehitetään tehokkaammin Pohjantähden toimitiloja hyödyntämällä Pohjantähden tiloista. Museon kesätoimintaa kehitetään erillisen projektin avulla Uuden opetussuunnitelman myötä museo pyritään kytkemään entistä tiiviimmäksi osaksi oppimisympäristöä Toimintoja: tadenäyttelyt, kerhotoiminta, lauluillat, elokuvatoiminta. Kulttuuritoimen käytössä on osa Yhteistyössä Osaava-hankkeen kanssa päivitettiin lasten ja nuorten kotiseutuopetus paketti. Lisäksi erillistä rahoitusta saatiin Lasten museo kehittämistoimintaan. Tämän puitteissa järjestettiin lapsiperheille kohdistettuja teemapäiviä sekä koulutettiin opettajia kotiseutumuseon käyttämiseksi perusopetuksessa. Kotiseutuopetus osaksi koulujen uutta opetussuunnitelmaa Osaava hankkeen avulla 3420 Kulttuuritoimi Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 1 256 3 100 3 100 1 156 37,3-1 944 TOIMINTAKULUT -129 329-129 436-129 436-143 753 111,1 14 317 TOIMINTAKATE -128 073-126 336 0-126 336-142 597 112,9 16 261 3430 Museo Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 6 108 5 800 5 800 5 620 96,9-180 TOIMINTAKULUT -48 463-47 958-47 958-58 014 121 10 056 TOIMINTAKATE -42 356-42 158 0-42 158-52 394 124,3 10 236

102 Kulttuuritoimen osalta suoritemittareita on lisätty vuoden 2015 osalta. Tästä syystä johtuen aikaisempia seurantatietoja kaikista ei ole saatavilla. TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2014 TP 2015 Muutos ed. vuoteen % Näyttelyjen lkm 10 10 11 10,0 % Koululaisesitykset/vierailut 8 8 0,0 % Konsertit lkm 4 6 50,0 % Elokuvat 7 Yhteislaulutilaisuudet 8 Muut tapahtumat 13 Teatterimatkat 3 Juhlat 3 3 3 0,0 % Äänentoisto- ja valokaluston lainaus 7 Kerhot lkm 3 3 0,0 % Kävijämäärät: Näyttelyt 1 000 1 174 Museo 750 880 1 289 46,5 % Kulttuurivaihto Tapahtumat 8 1 0-87,5 % 3455 Liikuntatoimi Toiminta-ajatus: Tavoitteena on tarjota helposti saavutettavia liikuntapalveluja yhdenvertaisesti kaiken ikäsille ja -kuntoisille ihmisille. Liikuntapalvelut pyritään järjestämään niin, ettei sukupuoli, välimatkat, liikuntarajoitteet, talous, koulutustaso, kulttuuriset erot tai ikä ole esteenä osallistumiseen. Tarjotaan ja mahdollistetaan nykyaikaisia palveluita ja virkistysmahdollisuuksia. Muutokset toiminnassa: Ohjattujen ryhmien osalta on pyritty löytämään uusia ratkaisuja niiden järjestämiseksi mm. yhdistämällä jumppa kansalaisopiston toimintaan tai yhdistämällä useita erityisryhmiä samaan vesijumppaan. Liikuntaa kaikille -hankkeessa (maahanmuuttajien kotoutuminen liikunnan avulla) tärkeimpänä tavoitteena on ollut hankkeen vakiinnuttaminen osaksi normaalitoimintaa. Tämä on ollut viimeinen hankevuosi ja hankkeelle ei ole haettu jatkorahoitusta. Syyskuussa otettiin käyttöön sähköinen varausjärjestelmä salien ja muiden liikuntapaikkojen varaukseen. Kiinteistöt: Tuomas Sammelvuo salin tiloissa on jatkanut kolme koululuokkaa ja ap/ip kerhot Kurenalan koululta. Puikkarin kokoushuone on puolestaan muutettu koulun ruokalaksi ja uimahallin terapiatilat on muutettu toimistotiloiksi. Henkilöstö: Vapaa-ajan ohjaaja oli virkavapaalla puoli vuotta. Työtehtävät hoidettiin sijaisjärjestelyin sekä siirtämällä vastuuta Puikkarin esimiestehtäviin. Tuomas Sammelvuo -salin valvonnan suhteen kokeillaan uutta toimintamuotoa järjestämällä valvonta ostopalveluna urheiluseuralta. Ensimmäinen palveluntuottaja on FC Kurenpojat. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Terveysliikuntaohjelma osana liikuntatoimen toimintaa jatketaan edelleen inbody-mittaukset sekä Eikka-bussin vierailut. Terveysliikuntaohjelman puitteissa on toteutettu Muille tapahtumille tai näkyvillä ei ole jäänyt aikaa perustehtävän lisäksi.

103 Nuorten ja maahanmuuttajien liikuntaharrastusten edistäminen vakiinnutetaan osaksi sivistys- ja hyvinvointitoimintaa Liikuntahallin toimintojen edelleen kehittäminen Osa hankkeen toiminnoista on saatu vakiinnutettua suoritettavaksi osana kansalaisopiston toimintaa sekä osana koulujen kerhotoimintaa. Myös maahanmuuttajayhdistys perustettiin. Varausjärjestelmän käyttöönotto on vaatinut paljon työtä ja ohjelmassa oli paljon kehitettävää. Käyttäjille markkinointi on kuitenkin jäänyt hieman vajaaksi. Salivuorojen jaossa on otettu hakulomake käyttöön. Tämä on helpottanut yhteydenpitoa syksyn aikana sekä laskutustietojen saamista. 3455 Liikuntatoimi Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 7 112 19 000-13 100 5 900 19 341 327,8 13 441 TOIMINTAKULUT -208 682-590 565 362 005-228 560-229 415 100,4 855 TOIMINTAKATE -201 569-571 565 348 905-222 660-210 074 94,3-12 586 Liikuntatoimen osalta lisättiin suoritteiden mittareita, joten seurantalukuja ei kaikista ole saatavilla. TUNNUSLUVUT TP 2014 TP 2015 3465 Liikuntapaikat Toiminta-ajatus: Tavoitteena on tarjota toimivia, ajankohtaisia ja monipuolisia liikuntapaikkoja ja alueita. Muutokset toiminnassa: Vuoden alussa liikuntapaikkojen hoito siirtyi teknisen toimen alta hyvinvointi- ja sivistystoiminnan alaisuuteen. Kiinteistöt: Kesän 2015 kunnostuskohteena oli Suojalinnan urheilukeskuksen yleisurheilukenttä. Henkilöstö: Liikuntapaikkojen hoidon parissa työskentelee kenttämestari. Liikuntapaikkojen hoito ostetaan palveluna. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Liikunta-alueiden suunnitteleminen hirsikampuslähtöisestsessa huomioitiin Hirsikampuksen tarpeet. Ulkoi- Liikunta-alueista keinonurmikentän rakentamilureitistön suunnittelu keskustan alueelle aloite- Liikuntapaikkojen hoito vaihtuu teknisestä toimesta hyvinvointi- ja sivistystoiminnan alle taan vuonna 2016. Siirto tehty Muutos ed. vuoteen % Liikuntahallin kävijämäärä 27 000 30 000 11,1 % Kerhot ja ohjatut ryhmät 10 11 10,0 % Osallistujat alle 18-vuotiaat 68 Osallistujat yli 18-vuotiaat 154 Osallistujat yhteensä 222 Muut tapahtumat (esim. leirit, luennot, inbody) 38

104 3465 Liikuntapaikat Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 13 100 13 100 1 332 10,2-11 768 TOIMINTAKULUT -362 005-362 005-412 764 114 50 759 TOIMINTAKATE 0 0-348 905-348 905-411 432 117,9 62 527 3470 Puikkari Toiminta-ajatus: Tarjotaan kaikenikäisille asukkaille virkistys-, uinti- ja kuntosalipalveluja. Muutokset toiminnassa: Asiakkaiden toiveista johtuen kuntosalin aukioloaikoja laajennettiin Puikkarin aukioloaikojen ulkopuolelle sekä kesäajalle. Tämä oli mahdollista toteuttaa sähköisen kulkukortin sekä kuukausimaksun avulla. Kuntosalin käyttäjämäärät lisääntyivät tästä johtuen. Puikkarin kahviotoiminta siirtyi kaupungin tehtäväksi loppusyksyllä. Kahviolle perustettiin uusi kustannuspaikka. Kiinteistöt: Puikkarin kiinteistössä suoritettiin normaalit vuosihuollot kesän aikana. Osa tiloista on edelleen alakoulun väistötilakäytössä. Henkilöstö: Puikkarissa työskentelee 3 uimaopettajaa/valvojaa sekä 2 palvelupisteen työntekijää. Syksyn aikana koulutettiin kolme uimavalvojaa, jotta sijaisiksi äkillisten poissaolojen varalle. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Puikkarin toimintojen kehittäminen Kuntosalin aukioloaikoja laajennettiin. Markkinointia lähikuntien kouluille ja asukkaille on suunniteltu, mutta sitä ei ole vielä toteutettu. Aikaisempia toimintoja jatkettiin. 3470 Puikkari Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 128 692 149 450 149 450 123 950 82,9-25 500 TOIMINTAKULUT -536 750-532 349-532 349-564 470 106 32 121 TOIMINTAKATE -408 058-382 899 0-382 899-440 520 115 57 621 3475 Puikkarin kahvio Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0 4 352-100 4 352 TOIMINTAKULUT 0 0 0 0-3 922-100 3 922 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 430-100 -430 TUNNUSLUVUT TP 2014 TA 2015 TP 2015 Muutos ed. vuoteen % Puikkarin kävijämäärä 50 000 53 000 47 500-5,0 % Kuntosalin kävijämäärä 5 000 9 000 80,0 % Senioripassin käyttö (lkm) 7 461 7 300-2,2 % Nuorisopassi käyttö (lkm) 257 0-100,0 % 3485 Nuorisotoimi Toiminta-ajatus: Toiminnan lähtökohtana on tukea lasten ja nuorten kasvua ja kansalaistoimintaa.

105 Muutokset toiminnassa: Toimintaan osallistuvien lasten, nuorten ja perheiden määrä on kasvanut. Tämän taustalla ovat ammattitaitoiset ja pysyvät työntekijät, monimuotoisen osallisuuden tukeminen, nuorten ja perheiden kuuleminen toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointivaiheessa. Kiinteistöt: Nuorisotoimisto ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelupiste sijaitsee Rimminkankaan yläkoululla, mikä on mahdollistanut asiakkaiden luontaiset kohtaamiset. Kasvatuskumppanuus opettajien kanssa on konkretisoitunut. Nuorisotilan pintaremontointi valmistui keväällä 2015. Mukana on ollut vapaaehtoisia nuoria, pudisforumilaisia sekä kuntouttavan työtoiminnan kautta olevia henkilöitä. Lions Club Pudasjärvi lahjoitti nuorisotilaan uuden biljardipöydän. Huonekaluliike Heikkilä lahjoitti irtokalusteita. Kesäajan päiväleiritoiminta järjestettiin seurakunnan tiloissa. Henkilöstö: Viranhaltijan ja työntekijän lisäksi toimintaan on osallistunut vapaaehtoistoimijoita sekä järjestötoimijoita, opiskelijoita, työkokeilijoita ja työharjoittelijoita. Henkilöstölle, kesätyöntekijöille ja vapaaehtoistoimijoille järjestettiin mm. ensiapukoulutusta ja toimintaan liittyviä sisäisiä koulutuksia. Nuorisotoiminnan toteuttamista vaikeutti loppuvuodesta 2015 palkkatuella palkatun työntekijän puuttuminen. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Nuorisotoimintaa kehitetään edelleen Nuorisopolitiikkaa on suunniteltu, toteutettu ja arvioitu monialaisena yhteistyönä. Esim. seksuaali- ja toiminta-alueen ylittäväksi kaupunginvaltuuston/ -hallituksen sopimien periaatteiden mukaisesti neuvontapalveluiden paikallinen ja alueellinen lisääntymisterveyden edistäminen, nuorten tieto- ja toi- Lasten ja nuorten loma-aikojen harrastustoimintaa jatketaan osana normaalia toimintaa yhteistyössä seurakunnan kanssa Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto kuulee nuoria heitä koskevissa asioissa ja kehittää nuorille suunnattuja palveluja Lisätään monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä lasten ja nuorten harrastustoiminnassa, ehkäisevässä päihdetyössä sekä lastensuojelussa minta, hyvinvointikioski toiminta ja Pudisroad. Päiväleiritoimintaa on järjestetty kesä-, syys- ja hiihtolomalla yhteistyössä mm. seurakunnan kanssa. Nuorten omaehtoista vapaa-ajantoimintaa on tuettu tarpeiden mukaisesti, esim. Syötekuljetukset, sählyturnaukset, leirit ja retket. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto järjesti Nuorten Kesä 2015 -kuulemistapahtuman toukokuussa sekä kehitti omalta osaltaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen palveluita paikkakunnalla. Harrastustoimintaan ja sen kehittämiseen liittyvää suunnitelmallisuutta, työnjakoa, palveluiden saatavuuden edistämistä ja joustavuutta on kehitetty eri toimijoiden kanssa mm. sopimusperusteisesti. Ehkäisevää päihdetyötä on toteutettu Pakka-toimintamallin mukaisesti. Vanhempainkoulu toiminta on aloitettu. 3485 Nuorisotoimi Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 10 205 9 600 9 600 13 216 137,7 3 616 TOIMINTAKULUT -146 517-143 836-143 836-162 649 113,1 18 813 TOIMINTAKATE -136 312-134 236 0-134 236-149 433 111,3 15 197

106 TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2014 TP 2015 Muutos ed. vuoteen % Nuorisotakuu Vapaaehtoistoiminta tuntia 243 318 200-37,1 % Vanhusten ulkoilu- ja viriketoiminta päivien lkm 80 50-37,5 % Viriketoimintaan osallistujat yht 1 600 1 000-37,5 % Työ ja elämäntaitovalmennus osallistujen lkm 23 43 87,0 % Alle 29-vuotiaiden määräaikainen työllistäminen lkm 18 18 23 27,8 % Nuorten osallisuus ja kuuleminen Lasten ja nuorten valtuusto, kokoontumiskerrat 11 11 20 81,8 % Nuorten peruspalvelut Nuorisotilojen kävijöiden lkm 4 697 5 120 6 500 27,0 % Nuorisokahvilatoimintaan osallistujien lkm. Avoinna viikonloppuisin. 414 480 712 48,3 % Koululaisten päiväleiritoiminta, päivien lkm 50 40 51 27,5 % Leiri- ja retkitoiminta lkm 30 17-43,3 % Retkille osallistujien lkm 210 850 670-21,2 % Nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen asiakasmäärä 2 704 3 300 3 300 0,0 % 3495 Etsivä nuorisotyö Toiminta-ajatus: Etsivän työn tehtävänä on tavoittaa ja tukea alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan, jossa yläkoulu ja ammattiopisto ovat tärkeitä yhteistyötahoja. Tiivistä yhteistyötä tehdään kaupungin työllistämispalveluiden ja sen sisällä olevien hankkeiden kanssa. Muutokset toiminnassa: Etsivä nuorisotyö siirtyi vuoden 2015 alusta kaupunki organisaatiossa kehittämistoimesta sivistyksen- ja hyvinvoinnin alaisuuteen. Toiminnan sisältö on jatkunut samanlaisena. Kiinteistöt: Etsivän nuorisotyön toimisto muutti 1.6.2015 kaupungin omasta kiinteistöstä Karhukunnaalle Huoneistohotelli Iijoen tiloihin, sillä sopivia tiloja ei ollut tarjolla kaupungin omissa kiinteistöissä. Ulkopuolisille maksettavat vuokrat nousivat tästä johtuen. Henkilöstö: Etsivä nuorisotyöntekijän toimista siirtyivät toisiin tehtäviin määräaikainen työntekijä sekä vakituinen työntekijä määräajaksi joulukuussa 2015. Heidän sijaisiksiin palkattiin uudet työntekijät, jotka aloittivat tammikuussa 2016. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Etsivä nuorisotyö siirtyy sivistystoiminnan alle kehittämistoimelta Siirto toteutettiin Panostetaan ennalta ehkäisevään toimintaan, jossa yläkoulu ja ammattidattu tulevat 7.luokkalaiset ja esiteltiin etsivä nuo- Koulukuraattorien kanssa yhteistyössä on kohkoulu ovat tärkeitä yhteistyötahoja risotyön toimintaa.

107 Tiivistä yhteistyötä jatketaan kaupungin työllistämispalveluiden ja sen sisällä olevien hankkeiden kanssa Viikoittaiset palaverit työllistämisyksikön kanssa ovat yhteistyön väline. Liikerihankkeen syrjäytymistä ehkäisevä ja työllistymistä tukeva ryhmätoiminta on suunnattu myös etsivä nuorisotyön työttömille ammattiin valmistuneille asiakkaille. 3495 Etsivä nuorisotyö Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 0 0 60 000 60 000 60 197 100,3 197 TOIMINTAKULUT 0 0-73 369-73 369-69 671 95-3 698 TOIMINTAKATE 0 0-13 369-13 369-9 474 70,9-3 895 TUNNUSLUVUT TP 2014 TA 2015 TP 2015 Muutos ed. vuoteen % Kohdatut nuoret eli kontaktien lkm 650 700 690 6,2 % Toimenpiteissä olevat nuoret 53 53 63 18,9 % Toimenpiteistä kieltäytyneet 4 4 24 500,0 % Tavoitellut nuoret yhteensä 57 57 87 52,6 % 3500 Sivistyspalvelujen projektit Toiminta-ajatus: Sivistyspalvelujen projektien ensisijaisena tarkoituksena on kehittää toimintaa sivistyspalvelujen eri toiminta-alueilla. Projekteille haetaan ulkopuolista rahoitusta ja hakemuksiin sisällytetään yleensä omavastuu osuus. Muutokset toiminnassa: Liikuntaa kaikille hanke päättyi 2015. Aluehallintovirasto myönsi Lasten museo hankkeelle 6 000eur määrärahaa ja tämä käytettiin museon toiminnan suuntaamiseen lapsille kesän aikana. 3500 Sivistyspalv. Projekti Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikkeama Ukoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 33 873 33 100 33 100 26 000 78,5-7 100 TOIMINTAKULUT -44 469-60 125-60 125-29 669 49,3-30 456 TOIMINTAKATE -10 596-27 025 0-27 025-3 669 13,6-23 356 Kuntasuunnitelmasta nostetut toimenpiteet: Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Toteuma 31.12.2015 Päivähoito: Päivähoidon saatavuus Päivähoito myönnetään lain mukaisissa hakuajoissa. Tavoitteena pystyä järjestämään päivähoitopaikka lyhyemmässä ajassa kuin mitä päivähoitolaissa on määritelty. Päivähoito myönnetään: 1)kahdessa viikossa, mikäli päivähoidon tarve johtuu äkillisestä työllistymisestä tai opiskelusta 2) kahdessa kuukaudessa, mikäli työllistyminen tai opiskelun aloitus on ennalta tiedossa Päivähoitoa myönnettiin kahden kuukauden hakuajalla, kun tarve johtui työstä tai päätoimisesta opiskelusta. Äkillisesti työllistyvien tai opiskelun aloittavien lapsille myönnettiin kahdessa viikossa tai aikaisemmin. Mikäli päivähoidon tarve johtui muusta syystä, päivähoitopaikat myönnettiin

108 Päivähoito: Päivähoidon laatu Lapset saavat laadukasta hoitoa toimivassa oppimisympäristössä pätevän henkilöstön ohjauksessa 3) neljässä kuukaudessa, mikäli päivähoitoa haetaan muusta syystä Koulutetun henkilöstön rekrytointi ja nykyisen henkilöstön lisäkoulutus neljän kuukauden hakuajalla. Päiväkodissa ja ryhmäperhepäivähoitokodissa kaikilla työtekijöillä on lain edellyttämä pätevyys. Perhepäivähoitajista noin puolella on perhepäivähoitajan koulutus. Päivähoito: Varahoidon kehittäminen perhepäivähoidossa Hallinto: Opetus- ja sivistysorganisaation uudistaminen Toimintayksiköiden vastuiden selkiyttäminen Varahoidon keskittäminen päivähoidon yksiköihin Varahoitopaikkojen saatavuus ja pysyvyys Täydennyskoulutuksiin osallistuu yli 90 % henkilöstöstä. Varahoito keskitettiin päiväkotiin. Nuoriso-, kulttuurija vapaa-aikatoimintojen kehittäminen aloitettiin syksyllä. Esimiestuki Henkilöstöresurssia esimiestukeen on lisätty. Kehityskeskustelut Kehityskeskusteluja ei ole systemaattisesti pidetty. Suunnitelmallinen viestintä Kaupungin viestintäsuunnitelma ei ole valmistunut. Hallinto: Henkilöstön hyvinvointi ja työssä jaksaminen Työssä jaksamista vahvistavien keinojen ja menetelmien kehittäminen Työn jakamista edistävät toimenpiteet Yhteistyö/tiedotus Henkilöstön mitoitus ja pätevyystaso Yhteisen tiedotuksen osalta toimintamalleja on kehitetty, mutta käytännössä niitä ei vielä toteutettu. Vakituisiin tehtäviin nimitetään pätevät henkilöt. Sijaisuuksissa ensisijaisina niin ikään ovat pätevät henkilöt. Työnkuvien selkiyttäminen Sairauspäivät/henkilö Hyvinvointia edistävän toiminnan tunnusluvut Sairauspoissaolojen määrä oli laskenut 13%. Kaupungin henkilöstötoimikunta on

109 Opettajien määrä/avustajien määrä Ammattiryhmäkohtaiset työnkuvat järjestänyt virkistystoimintaa koko henkilöstölle. Hyvinvointia tuetaan niin ikään sporttipassin avulla. Opettajien määrä suhteessa oppilaiden määrään on hieman kasvanut verrattuna vuoteen 2014. Avustajien määrä pysynyt ennallaan. Työnkuvia on päivitetty toimistotyötä tekevien osalta TVA-keskustelujen yhteydessä. Esi- ja perusopetus: Uuden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin luominen Toimintatavat yksilökeskeisestä yhteisökeskeisiksi Koulutuksellinen tasaarvo Tunnit/oppilas Uuden toimintakulttuurin luomiseen ja käyttöönottoon on varattu henkilöresurssia. Tuntikehys suhteessa oppilasmäärään on hieman kasvanut. Esi- ja perusopetus: Palvelut järjestetään taloudellisen tehokkaasti käyttötarpeiden mukaan Toiminnan ja talouden sovittaminen yhteen Opetusryhmän koko Opetustunnin hinta Opetusryhmien kokoja ei ole jouduttu suurentamaan. Keskimääräinen opetustunnin hinta on pysytellyt ennallaan. Esi- ja perusopetus ja toinen aste: Myönteisen kotiseutukuvan lisääminen Pudasjärvi maailman paras paikka Valtionosuus/opetustunti Kansainvälisyys Valtionosuusjärjestelmä uudistui. Kuntakohtaista kotikuntakorvauksen perusosaa ei enää määritellä. Kansainvälisiä koulujen välisiä vierailuja on toteutettu mahdollisuuksien mukaan. Kehittämishankkeet OSAAVA I hankkeessa kartoitettiin ja kehitettiin paikallisten kohteiden hyödyntämistä opetuksessa.

110 Toinen aste: Palvelut järjestetään taloudellisen tehokkaasti käyttötarpeiden mukaan Sivistyspalvelut: Palvelut järjestetään taloudellisen tehokkaasti käyttötarpeiden mukaan Toiminnan ja talouden sovittaminen yhteen Toiminnan ja talouden sovittaminen yhteen Opetustunnin hinta Toimintakate Opetustunnin hinta Kulttuurinen konteksti on huomioitu opetussuunnitelmamuutoksessa. Vertailukelpoinen verrokkikuntiin Kansalaisopisto: Kurssimaksut säilyivät korotuksesta huolimatta kohtuullisina. Kirjasto: Kirjaston on uudistanut toimintaansa kustannustehokkaasti hankerahoituksia hyödyntäen Kulttuuritoimi: Palvelujen tuottaminen entistä kalliimpaa hintojen nousun myötä. Nykyisillä määrärahoilla ei voida enää jatkossa tuottaa samaa määrää palveluja. Nuorisotoimi: Palveluja on tuotettu kuntalaisten tarpeita kuunnellen. Kärkihanke Päivähoito: Työtapojen kehittäminen ja harmonisointi Esi- ja perusopetus: Uusi, sisällöltään ja oppimisympäristöltään moderni koulukokonaisuus Käynnistettävät toimenpiteet 2015 Tiimityön käynnistäminen Toteutetaan kehittämistyötä viihtyvyyden ja välittämisen kulttuurin edistämiseksi Mittari Toiminnan sujuminen ja laadukkuus Kouluviihtyvyys ja turvallisuus Toteuma 31.12.2015 Pienryhmätoiminta on aloitettu tiimityönä päiväkodissa, ja sitä on kehitetty kouluttamalla henkilökuntaa. Oppilaat ja opettajat ovat saaneet osallistua Hirsikampuksen sisustussuunnitteluun. Tilojen riittävyys ja soveltuvuus eri toiminnoille Riittävyys ja soveltuvuus huomioitu suunnittelussa. Aktiivisuuden lisääntyminen Uusi, kehitteillä oleva toimintakulttuuri, tähtää oppilaiden aktiivisuuden lisäämiseen.

111 Teknisten ja ympäristötoiminta Toiminta-ajatus: Tekninen ja ympäristötoiminta-alueen tehtävänä on järjestää kuntaorganisaatiolle ja kuntalaisille tekniset palvelut sekä vastata maankäytöstä huomioiden ekologisesti kestävän kehityksen. Toiminta-alue ylläpitää ja kehittää elinympäristön viihtyvyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta edistäen hyvää rakentamistapaa ja ympäristönsuojelua. Muutokset toiminnassa: Kaukolämpölaitostoiminta yhtiöitettiin Pudasjärven Lämpö Oy:lle 31.12.2014 alkaen. Teknisten palveluiden kustannuksissa on ne eläkemenoperusteiset ja varhe-maksut, jotka ovat kertyneet lämpölaitoksessa kaupungin palveluksessa. Talousarvion toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama TOIMINTATUOTOT Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Myyntituotot 5 484 002 2 875 280 0 2 875 280 3 280 848 114,1-405 568 Maksutuotot 168 072 99 050 0 99 050 131 841 133,1-32 791 Tuet ja avustukset 103 431 4 000 0 4 000 37 722 943,1-33 722 Muut toimintatuotot 5 065 533 5 122 835 0 5 122 835 5 445 415 106,3-322 580 TOIMINTATUOTOT 10 821 038 8 101 165 0 8 101 165 8 895 827 109,8-794 661 Valmistus omaan käyttöön 40 408 27 000 0 27 000 22 197 82,2 4 803 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -2 298 171-1 871 497 0-1 871 497-1 996 757 106,7 125 260 Palvelujen ostot -4 823 796-3 307 861 0-3 307 861-4 305 017 130,1 997 156 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 360 122-2 489 118 0-2 489 118-2 407 636 96,7-81 481 Avustukset -43 287-48 000-17 328-65 328-64 831 99,2-496 Muut toimintakulut -955 316-306 788 0-306 788-857 220 279,4 550 432 TOIMINTAKULUT -11 480 692-8 023 264-17 328-8 040 592-9 631 462 119,8 1 590 869 TOIMINTAKATE -619 246 104 901-17 328 87 573-713 438-814,7 801 011 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poi -2 741 434-1 608 374 0-1 608 374-1 985 012 123,4 376 638 Arvonalentumiset 0 0-371 286-100,0 371 286 Poistot ja arvonalentumiset -2 741 434-1 608 374 0-1 608 374-2 356 298 146,5 747 924 LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykset -350 430-373 259-100,0 Luontoisedut 0 0 0,0 Arvonlisäverot (Palautusjärj. -1 001 659-1 225 358-100,0 LASKENNALLISET ERÄT -1 352 089-1 598 617-100,0 Varausten ja rahast. muutos Rahastojen muutos 31 036 31 036-100,0 Josta sisäiset erät Sisäiset palvelut 2 429 398 1 877 000 0 1 877 000 2 035 437 108,4-158 437 Sisäiset vuokrat 3 649 221 3 670 985 0 3 670 985 3 965 683 108,0-294 698 Sisäiset tuotot yhteensä 6 078 618 5 547 985 0 5 547 985 6 001 120 108,2-453 135 Sisäiset palvelut -699 233-35 000 0-35 000-100 797 288,0 65 797 Sisäiset vuokrat -178 114-157 368 0-157 368-172 980 109,9 15 612 Sisäiset kulut yhteensä -877 334-192 368 0-192 368-273 777 142,3 81 409 Sisäiset netto 5 201 271 5 355 617 0 5 355 617 5 727 343 106,9-371 726

112 Tekninen ja ympäristötoiminnan toimintakate ylittyi 801.011. Tästä suurin osa n. 700.000 aiheutuu teollisuushallien myyntitappioista, Honkakodin ja Pietarilan autotalli-varastorakennuksen, Hankalan saunarakennuksen, Moskuvaaran ja Kauppatie 10:nen purkukustannuksista. Toimitilasuunnitelman yhtenä osana on heikkokuntoisten, käytöstä poistettujen ja tarpeettomiksi käyneiden rakennusten myynti tai purkaminen. Myynneistä saatavat kauppahinnat ovat pääsääntöisesti huomattavasti alemmat kuin niiden tasearvot kaupungin kirjanpidossa. Rakennusten myyminen alle tasearvon aiheuttaa myyntitappion, joka kohdistuu teknisissä palveluissa tilapalveluihin. Loppuosa ylityksestä jakaantuu pääasiassa liikenneväylien ja jätehuollon kesken. Liikenneväylien toimintakate ylittyi n. 44.600. Tiestön hoitoon käytettiin n. 73.000 arvioitua enemmän rahaa. Suurin vaikuttava tekijä oli erittäin vaikea kelirikko ja sen johdosta tehtävät tiestön korjaukset. Jätehuollon tulostavoitetta ei saavutettu. Menoja kertyi arvioitua enemmän mm. jätekuljetusurakan indeksitarkistuksesta, Oulun Jätehuollolle suoritettavista maksuista sekä siirtokuormausaseman loma-ajan ym. sijaisuusjärjestelyistä. Vaikka myös tulojen osuus ylittyi n. 121.000, jätehuollossa jäätiin tulostavoitteesta n. 69.500 Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Toiminnan kehittäminen Hirsi- ja puurakentamisen edistäminen Toimitilasuunnitelman toteuttaminen Pitkäaikaisilla sopimuksilla on pystytty parantamaan tulosta Positiivinen julkisuus Puretut ja myydyt rakennukset Kuntasuunnitelmasta nostetut toimenpiteet: Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Toteuma 31.12.2015 Keskittyminen ydintehtäviin Lakisääteisten tehtävien täyttäminen Budjettiraami Tulos parani edellisestä vuodesta Yhteistoiminta muiden tahojen ja toimijoiden kanssa sekä palvelujen saatavuus Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti Taksojen ja lupamaksujen tarkistaminen Aktiivinen kaavoitus Hyvän palvelutason ylläpitäminen sekä palveluaikojen aikatauluttaminen Asiakaspalautteet Käyttöönotto 1.1.2015 Elinvoimaisuuden vahvistaminen Rakennuslupien määrä Tekniset palveluissa aukioloajat noudattavat kaupungintalon yleisiä aukioloaikoja. Rakennusvalvontaja asuntotoimistoissa on palveluajat asiakas Eri taksoja on tarkistettu kaupunginhallituksen erillispäätöksin Kärkihanke Huoliteltu ympäristö Käynnistettävät toimenpiteet 2015 Puistometsien hakkuut 2015 Mittari Metsätulojen lisäys Toteuma 31.12.2015 Myyntituloja saatiin 108 000 euroa arvioitua enemmän.

113 Ruokapalvelujen kehittäminen Hirsi- ja puurakentaminen Lähiruuan käytön lisääminen uusien hirsirakennusten rakennuttaminen ja tarpeettomien rakennusten purku Suomesta ostetut elintarvikkeet n. 80 % Hiilijalanjälki pienenee Lähialueelta ostettujen elintarvikkeiden määrä on 40 % Uusi aterioiden hinnoittelutapa ja taksat käyttöön vuoden alusta Hirsisen koulukampuksen rakennushanke valmistuu suunnitelman mukaisesti niin, että koululaiset aloittavat opiskelut elokuussa 2016. Liikennejärjestelyt Ohikulkuliikenteen pysäyttäminen Pietarilan alueen liikennejärjestelyt Kauppapaikkojen suunnittelu Järjestelyt oltava valmiit elokuussa 2016 Toimijoiden hankinta Uuden hirsisen tehostetun palveluyksikön rakentaminen aloitettiin kertomusvuonna. Työmaa jäi talvitauolle marraskuussa 2015. Hirsisen koulukampuksen tiejärjestelyihin liittyvä urakka on valmis viimeistään 29.7.2016. Valmistelu on kesken. 4100 Hallinto- ja tukipalvelut Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Hallinto- ja tukipalveluiden talousarvion mukainen toimintakate oli -198,053, joka alittui 36.089 :lla. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 58 417 0 0 0 4 279-100,0-4 279 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT -227 671-198 053 0-198 053-166 243 83,9-31 810 TOIMINTAKATE -169 254-198 053 0-198 053-161 964 81,8-36 089 Toiminnan kehittämisohjelman täytäntöönpano Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen Valtuusto hyväksyi ohjelman päivityksen 19.6.2015 vuosille 2015-2017. Teknisissä palveluissa v. 2015 kehittämisohjelmaa toteutettiin pääasiassa toimitilasuunnitelman täytäntöönpanossa. Suunnitelmaehdotus oli loppupuolella nähtävillä, hyväksyminen siirtyy seuraavalle vuodelle.

114 4101 Kaavoitus- ja mittaustoiminta Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Kaavoitus- ja mittaustoimen talousarvion mukainen toimintakate oli -164.373, joka ylittyi 5.428 :lla. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 2 850 5 050 0 5 050 925 18,3 4 125 Valmistus omaan käyttöön 831 2 500 0 2 500 1 700 68,0-800 TOIMINTAKULUT -171 295-171 923 0-171 923-172 425 100,3 502 TOIMINTAKATE -167 613-164 373 0-164 373-169 801 103,3 5 428 Törrönkankaan ja Kurenalan yleiskaavat valmistuvat Pietarilan asemakaava valmistuu Kaavaehdotukset ovat valmistuneet vuoden loppuun mennessä. Kaavaehdotus valmistui vuoden loppuun mennessä. 4123 Maa- ja metsätilat Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Maa- ja metsätilojen talousarvion mukainen toimintakate oli 139.994, joka ylittyi 14.148 :lla. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Viiden pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen puoleksi vuodeksi vähentää kaupungin kuntaosuutta noin 29 000 euroa vuodessa, 3,5 vuoden ajan. Lisäksi tulevat heijastusvaikutuksena verotulojen kasvu, ostovoiman lisääntyminen ja säästöt asumistuessa, toimeentulotuessa sekä terveydenhoidossa. Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 242 887 179 000 0 179 000 310 182 173,3-131 181 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 0 TOIMINTAKULUT -99 086-42 006 0-42 006-159 040 378,6 117 034 TOIMINTAKATE 143 801 136 994 0 136 994 151 142 110,3-14 148 Yhteismetsäasiaa valmistellaan Metsämyyntitulot pyritään pääasiassa saamaan puistometsien harventamisilla Maisemanhoitotöitä tehdään työllistämishankkeiden kautta Sopimus yhteismetsän perustamisesta on osakkaiden kesken allekirjoitettu ja hakemus yhteismetsän perustamiseksi on lähetetty maanmittaustoimistolle. Metsänmyyntitulot saatiin Kurenalan ja lähialueen puistometsiä harventamalla. Metsänmyyntitulo toteutui yli arvioidun. Työllistämiseen tarkoitettuja määrärahoja ei työn aloittamishetkellä ollut saatavilla.

115 4102 Liikenneväylät Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Liikenneväylien talousarvion toimintakate oli -898.472, joka ylittyi 44.428 :lla. Tilojen teiden kunnossapito- ja erityisavustuksiin oli varattu 48.000, josta käytettiin 47.190. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 2 368 4 000 0 4 000 6 413 160,3-2 143 Valmistus omaan käyttöön 13 301 7 500 0 7 500 3 916 52,2 3 584 TOIMINTAKULUT -864 465-909 972 0-909 972-953 230 104,8 43 258 TOIMINTAKATE -848 796-898 472 0-898 472-942 900 104,9 44 428 Liikenneväyliä koskevat tehtävät on keskitetty yhteen tiestön alueurakkaan Tiestöä on hoidettu urakkasopimuksen mukaisesti ja laajuudessa. Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kauko Seppänen jäi marraskuun alkupuolella lomalle ja sen jälkeen eläkkeelle keväällä 2016. Viransijaisena aloitti 1.10.2015 Pekka Pitkänen. 4103 Yksityistiet Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Yksityisteiden toimintakate budjettimuutoksen jälkeen oli -22.329, joka ylittyi 4.598. Ylitys johtui Koillismaan yksityistieverkon kehittäminen hankkeen rahoitusosuuden ylittymisestä talousarvioon varatusta määrärahasta. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0 0 0 0 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 0-5 000-17 328-22 328-26 926 120,6 4 598 TOIMINTAKATE 0-5 000-17 328-22 328-26 926 120,6 4 598 Tiekuntien aktivointia oma-aloitteiseen toimintaan Mahdolliset yksityisteiden perusparannusavustukset edellyttävät erillispäätöksen Pudasjärven kaupunki osallistui Kuusamon ja Taivalkosken kuntien yhteiseen Koillismaan yksityistieverkon kehittäminen hankkeeseen. Hanke päättyi 31.12.2015. Vuonna 2015 po. hankkeen projektipäällikkö Heino Ervasti valmisteli ja järjesti Pudasjärven puolella 8 tiekunnan kokousta. Valtuusto myönsi kaupungin avustuksena Rojolan yksityistien tiekunnalle Iinattijoen sillan peruskorjaukseen 17.328. Muita erillispäätöksen vaatimia kohteita ei ollut kertomusvuonna.

116 4104 Puistot ja yleiset alueet Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Puistojen ja yleisten alueiden talousarvion mukainen toimintakate oli -129.206, joka alittui 23.496 :lla. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 2 240 1 200 0 1 200 14 092 1174,3-12 892 Valmistus omaan käyttöön 172 0 0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT -88 899-130 406 0-130 406-119 832 91,9-10 574 TOIMINTAKATE -86 487-129 206 0-129 206-105 740 81,8-23 466 Tehtävät on keskitetty yhteen puistojen ja yleisten alueiden alueurakkaan Kunnossapidettävien puistojen ylläpitoa tarkistetaan Tulvapenkereiden ylläpitoon kiinnitetään huomiota Alueiden ylläpitotehtävät on hoidettu urakkasopimusten mukaisesti. Paavalinpuistoa siistittiin yhteistyössä seurakunnan kanssa harventamalla puustoa. Puistoon hankittiin leikkikalusteita lapsille ja istuinpenkkejä aikuisille. Muiden puistojen kalustusta uusittiin turvallisuus huomioiden. Tarkistuksia on tehty urakkasopimuksen mukaisesti. Kaikkiin kiinteisiin pumppaamoihin on tehty vuosihuollot alkuvuoden aikana. 4105 Liikuntapaikat Liikuntapaikkojen ylläpito siirtyi 1.1.2015 alkaen hyvinvointitoiminnan alle. Toimintakatteessa on vuodelle 2014 kuuluvia kustannuksia. 4110 Kaukolämpölaitokset Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 2 702 0 0 0 0,0 0 Valmistus omaan käyttöön 3 505 0 0 0 0,0 0 TOIMINTAKULUT -381 792 0 0-5 984-100,0 5 984 TOIMINTAKATE -375 584 0 0-5 984-100,0 5 984 Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 2 547 327 0 0 0 0 0 0 Valmistus omaan käyttöön 9 411 0 0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT -1 951 381-8 000 0-8 000-19 677 246 11 677 TOIMINTAKATE 605 358-8 000 0-8 000-19 677 264 11 677 Kaukolämpölaitoksen talousarvion mukainen toimintakate oli -8.000. Alkuvuoden kuluissa on vuoden 2014 palkkakustannuksia, jotka kuuluvat kaupungille.

117 Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2015 Yhtiön toiminnan raportointi hoidetaan konsernin raportointiosiossa. 4111 Syötteen vesi- ja viemärilaitos Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen talousarvion mukainen toimintakatetavoite oli 25.058, joka ylittyi 98.671 :lla. Tulot ylittyivät 50.979 ja menot alittuivat 50.691. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 344 545 270 000 0 270 000 320 979 118,9-50 979 Valmistus omaan käyttöön 3 182 3 000 0 3 000 0-100,0 3 000 TOIMINTAKULUT -252 397-247 942 0-247 942-197 251 79,6-50 691 TOIMINTAKATE 95 330 25 058 0 25 058 123 729 493,8-98 671 Taksojen tarkistus 1.1.2015 alkaen n. 5 %:lla Ympäristölupa voi ratketa vuoden 2015 aikana Taksoja on tarkistettu 1.1.2016 lähtien n. 2,5 % Ympäristölupa edelleen käsittelyssä Vesilaitosinsinöörin työpanos Syötteen vesi- ja viemärilaitokselle on 50 % 1.1.2015 alkaen. 4112 Jätehuolto Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Jätehuollon talousarvion mukainen toimintakatetavoite oli 57.807, joka alittui 69.537 :lla. Jätekuljetukset nousivat 3,84 % sopimuksen mukaisesti. Siirtokuormausaseman hoitajan sijaisuuden hoitamiseksi ostettiin palvelua ulkopuolelta, johon ei talousarviossa oltu varauduttu. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 566 226 475 000 0 475 000 596 235 125,5-121 235 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 0 TOIMINTAKULUT -558 619-417 193 0-417 193-607 965 145,7 190 772 TOIMINTAKATE 7 607 57 807 0 57 807-11 730-20,3 69 537 Yhteistoiminnan kehittäminen Oulun Jätehuollon kanssa Taksojen tarkistus 1.1.2015 alkaen n. 5 %:lla Valtuusto päätti 10.12.2015, että kaupunki liittyy Oulun Jätehuolto Oy:n osakkaaksi ja täysjäseneksi. Taksoja nostettiin n. 5 %.

118 Yhdyskuntajätteiden kuljetuksen osalta on hyväksytty option käyttö 31.5.2016 saakka Pienkiinteistöjen jätekuljetuksen toisen vuoden optio hyväksyttiin. Toisen vuoden optio on 31.5.2017 saakka. 4120 Omassa käytössä olevat rakennukset ja toimitilat Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 2 267 640 2 407 533 0 2 407 533 2 456 613 102,0-49 080 Valmistus omaan käyttöön 7 635 10 000 0 10 000 0 0,0 10 000 TOIMINTAKULUT -2 327 679-2 218 590 0-2 218 590-2 368 295 106,7 149 705 TOIMINTAKATE -52 404 198 943 0 198 943 88 318 44,4 110 625 Omassa käytössä olevien rakennusten talousarvion mukainen toimintakatetavoite oli 198.943, joka alittui 110.625 :lla. Tulos oli kuitenkin vuoteen 2014 verrattuna n. 140.700 parempi. Väistötilojen kustannuksia omiin rakennuksiin on kirjautunut 90.000, mm. siivouskulut ym. Lisäksi eri tiloihin on vuokrattu mm. ilmanpuhdistimia, joiden vuokriin meni n. 40.000 kertomusvuonna. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano, omistuspohjan uudelleen järjestäminen Uuden koulukeskuksen rakentaminen elinkaarimallilla Sisäisten vuokrien korotus vastaamaan todellisia ylläpitokustannuksia Kansalaisopisto ATK-luokka on poistettu käytöstä (ent. lukion asuntorakennuksesta) Hirsisen koulukampuksen rakennushanke eteni suunnitellun mukaan. Vuoria tarkistettiin joulukuussa ylläpitokustannuksia vastaamaan. 4121 Vuokratut rakennukset ja toimitilat Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 2 284 043 2 280 052 0 2 280 052 2 551 529 111,9-271 477 Valmistus omaan käyttöön 2 370 4 000 0 4 000 16 581 414,5-12 581 TOIMINTAKULUT -2 476 448-1 827 073 0-1 827 073-2 690 566 147,3 863 493 TOIMINTAKATE -190 035 456 979 0 456 979-122 457-26,8 579 435 Vuokrattujen rakennusten talousarvion mukainen toimintakatetavoite oli 469.979, joka alittui 579.435 :lla. Tulokseen vaikuttivat seuraavat asiat: Vuokrattujen rakennusten ja toimitilojen kustannuspaikkaan on kirjattu teollisuushallien (Vastaanottohalli 1 ja Teollisuushalli 2) myyntitappiot, yhteensä 384.492,20. Lisäksi uuden hirsisen hoivayksikön tieltä puretun Honkakodin purkukustannukset 205.000 sekä Hankalan saunarakennuksen ja Pietarilan autotalli-varastorakennuksen purkukustannukset n. 105.000 on kirjattu ko. kustannuspaikkaan. Kustannuspaikkaan sisältyvät myös seuraavien käyttöomaisuuden alaskirjauskustannukset: Honkakoti 243.925,17, Rasti 55.160,68, Pietarilan autotalli-varasto

119 65.070,87, Hankalan saunarakennus 1.677,37 ja VH1 vesirakenteet 2.209,85, yhteensä 368.043,94. Taseesta kirjattiin alas käyttöomaisuutta yhteensä 752.536,14. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano Teollisuusrakennusten myyminen, vuokran korottaminen tai yhtiöittäminen Asuntotuotannon keskittäminen vuokrataloyhtiöön Pietarilan puolella Hankalan saunarakennus ja Autokorjaamo-varasto, Honkakoti ja Asuntola Rasti purettiin. Uusi hirsinen tehostetun palveluasumisen yksikön rakentaminen aloitettiin elinkaarimallilla. Hanke etenee suunnitellusti. Myytiin Vastaanottohalli 1 ja Teollisuushalli 2 perustetuille kiinteistöyhtiöille, jonka osakkaina on po. teollisuushalleissa vuokralaisina olleita yrityksiä. Ent. Lukion asuinrakennus poistettiin käytöstä. Osa virkailijoiden rivitalo 1:n huoneistoista on poistettu käytöstä. 4122 Muut rakennukset ja toimitilat Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Muiden rakennusten talousarvion mukainen toimintakate oli -8.100, joka ylittyi 30.052 :lla. Kustannuspaikkaan uusina rakennuksina tuli Oikopolku 2:n ja Varsitie 6:n (ent. Hartsu) rakennukset ja niiden ylläpito. Toimintakatteen ylityksen aiheuttivat ent. Moskuvaaran talon sekä Kauppatie 10:n (ent. Timosen kp) rakennusten purkamiskustannukset olivat n. 36 000. Kauppatie 10:n rakennusten purkaminen jatkuu v. 2016. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 19 564 750 0 750 29 656 3 954,1-28 906 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 0 TOIMINTAKULUT -40 387-8 850 0-8 850-67 808 766,2 58 958 TOIMINTAKATE -20 823-8 100 0-8 100-38 152 471,0 30 052 Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano; rakennusten purkaminen tai myyminen Toteutettu mm. ent. Moskuvaaran talon purkamisella ja Kauppatie 10-rakennusten purkamisten aloittamisella.

120 1230 Asuntotoimi Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Asuntotoimen talousarvion mukainen toimintakate oli -17.600, joka alittui 3.618 :lla. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0 0 0,0 0 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 0 TOIMINTAKULUT -15 608-17 600 0-17 600-13 982 79,4-3 618 TOIMINTAKATE -15 608-17 600 0-17 600-13 982 79,4-3 618 Isännöinnin laajuuden tarkastelu Asuntorakentamisen suunnittelun jatkaminen Asuntotoimisto hoitaa suoraan kaupungin omistuksessa olevien asuntojen vuokraukset ja laskutukset sekä asuntotuotantolain mukaiset tehtävät. Asuntorakentamisen suunnittelu ja toteutus on Pudasjärven Vuokratalot Oy:n vastuulla. 4124 Korjausneuvonta Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Korjausneuvonnan talousarvion toimintakate oli -12.048, joka alittui 1.482. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT -7 0 0 0 0 0,0 0 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 0 TOIMINTAKULUT -11 531-12 048 0-12 048-10 566 87,7-1 482 TOIMINTAKATE -11 537-12 048 0-12 048-10 566 87,7-1 482 Avustushakemuksia vähemmän kuin aikaisemmin Avustusten ehdot kiristyneet aikaisemmasta Hakemuksia on tullut noin 70 % vähemmän kuin vuonna 2014. Tulorajat ovat kasvaneet noin 15 % ja ehdot hieman kiristyneet. 5010 Ammattikoulu (rakennukset) Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 480 094 481 000 0 481 000 453 500 94,3 27 500 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 0 TOIMINTAKULUT -259 031-219 471 0-219 471-294 869 134,4 75 398 TOIMINTAKATE 221 063 261 529 0 261 529 158 632 60,7 102 898

121 Ammattikoulun rakennusten talousarvion mukainen toimintakatetavoite oli 261.529, joka alittui 102.898. Rakennuksia kunnostettiin ammatillisen koulutuksen ohjausryhmän esittämällä tavalla n. 100 000 eurolla. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano Rakennuskannan myyminen ja purkaminen Laatupalaverit kuukausittain OSEKK:n kanssa. Kaupunginhallitus päätti 9.6.2015 187 varata investointiosaan 108.000 :n suuruisen määrärahan kiinteistöjen korjaukseen vuosittaisen käyttötalouspuolen kunnossapitomäärärahan, 85.000, lisäksi. Asuntola 1-rakennus jäi pois Osekk:n vuokratiloista 1.1.2015 alkaen. Rakennus oli kesäajan vuokralla Jyrkkäkoski Oy:llä ja 1.10.2015 alkaen rakennus vuokrattiin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi Oulun vastaanottokeskukselle. 4130 Ruokapalvelut Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Ruokapalvelujen talousarvion mukainen toimintakatetavoite oli 477.534, joka alittui 46.534. Tulot ylittyivät 115.199 ja toisaalta menot myös ylittyivät 161.733. Henkilöstökulut ylittyivät 77.640 johtuen sijaisuusjärjestelyistä ja väistötiloihin palkatusta henkilöstöstä (Hilturannan työntekijä 30.5.2015 saakka). Palvelujen ostot ylittyivät 89.658 ; Muut palvelut 24.301, johon on kirjattu Lassila&Tikanojalta ostetut ruuanjakelupalvelut mm. palvelukeskuksessa, työterveyshuoltoon varatut määrärahat ylittyivät 15.119, pesulapalvelut ylittyivät 7.600, matkustus- ja kuljetuspalvelut ylittyivät 14.500 - tästä mm. Pohjanrahdin kuljetuskulut on laskutettu kouluilta pois ja IT-palvelut ylittyivät 11.600 johtuen mm. Jamix-ohjelmiston loppuosan suorituksesta. Kalustomäärärahat ylittyivät 18.600. Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 1 819 997 1 903 580 0 1 903 580 2 018 779 106,1-115 199 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 0 TOIMINTAKULUT -1 552 523-1 426 046 0-1 426 046-1 587 779 111,3 161 733 TOIMINTAKATE 267 474 477 534 0 477 534 430 999 90,3 46 534 Toimintojen kehittäminen ja tuotteistaminen sekä hinnoittelun ajanmukaistaminen Uuden keskuskeittiön toiminnan suunnittelu ja palvelukeittiöiden kehittäminen Toimintojen prosesseja on päivitetty muuttuvien tilainteiden sekä tarpeiden mukaan esim. sijaisten käyttö. Uusi ateriahinnoittelu otettiin käyttöön 1.1.2015. Uusi keskuskeittiön suunnittelua jatkettiin mm. astiastojen kartoittamisella. Jamixin ohjelman käyttöä päivitettiin mm. tuotteiden osalta. Toimintaa ruokapalvelluissa ohjaa eri asiakasryhmien tahto

122 tila. Ruokapalvelun maksamien palveluiden järkeistäminen esim. pesula-, postipalvelu. Palvelukeittiöiden tilannekartoitusta aloitettiin. 4200 Rakennusvalvonta Talouden toteuma 1.1.-31.12.2015 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma %oikkeama Keskeiset tavoitteet/toimenpiteet ja toteumat: Toiminnalliset tavoitteet Toteutuma 31.12.2015 Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTATUOTOT 180 142 94 000 0 94 000 132 644 141,1-38 644 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 0,0 0 TOIMINTAKULUT -201 880-163 091 0-163 091-169 024 103,6 5 933 TOIMINTAKATE -21 738-69 091 0-69 091-36 380 52,7-32 711 Sijaisjärjestelyt ja niistä koituvat ylimääräiset kustannukset Hinnoittelun tavoitteena Kuntaliiton suositukset Toimintakulut ylittyivät sijaisuuksista johtuen. Virassa oleva rakennustarkastaja jäi eläkkeelle ja puute korvattiin määräaikaisella työntekijällä. Viranomaislautakunta esitti lupamaksujen korotusta noin 5 %:lla 1.1.2016 alkaen. esitys hyväksyttiin. Kuntaliiton suositus ei täyty vielä tällä korotuksella.

9. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 123 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen/sisäinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Liiketoiminnan myyntituotot 2 774 460 780 000 780 000 999 599 128,2-219 599 Täydet valtiolta saadut korvaukset 289 396 180 000 180 000 178 057 98,9 1 943 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteis 698 065 757 684 757 684 766 672 101,2-8 988 Muut suoritteiden myyntituotot 6 059 833 5 544 773 5 544 773 5 565 594 100,4-20 821 Myyntituotot 9 821 754 7 262 457 7 262 457 7 509 922 103,4-247 465 Yleishallinnon maksut 120 885 83 850 83 850 119 369 142,4-35 519 Sosiaalitoimen maksut 341 545 295 000 295 000 312 149 105,8-17 149 Opetus- ja kulttuuritoimen maksut 113 938 115 800 115 800 139 980 120,9-24 180 Yhdyskuntapalvelujen maksut 284 981 207 450 207 450 243 136 117,2-35 686 Muut palvelumaksut 18 059 20 200 20 200 16 898 83,7 3 302 Maksutuotot 879 408 722 300 722 300 831 531 115,1-109 231 Tuet ja avustukset 895 286 1 234 740 1 234 740 1 002 825 81,2 231 915 Vuokratuotot 5 111 686 5 259 035 5 259 035 5 448 078 103,6-189 043 Muut toimintatuotot 90 584 81 910 81 910 89 483 109,2-7 573 Muut toimintatuotot 5 202 270 5 340 945 5 340 945 5 537 561 103,7-196 616 TOIMINTATUOTOT 16 798 718 14 560 442 14 560 442 14 881 839 102,2-321 397 Valmistus omaan käyttöön 68 939 27 000 27 000 38 806 143,7-11 806 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot -11 451 749-11 529 866-11 529 866-11 367 743 98,6-162 123 Henkilösivukulut -4 896 874-4 925 811-4 925 811-4 786 720 97,2-139 091 Henkilöstökulut -16 348 623-16 455 677-16 455 677-16 154 462 98,2-301 215 Asiakaspalvelujen ostot -34 559 123-33 995 340-33 995 340-33 146 573 97,5-848 767 Muiden palvelujen ostot -11 847 940-11 063 825-11 063 825-12 065 855 109,1 1 002 030 Palvelujen ostot -46 407 063-45 059 165-45 059 165-45 212 428 100,3 153 263 Ostot tilikauden aikana -3 948 700-3 084 414-3 084 414-3 022 237 98,0-62 177 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 948 700-3 084 414-3 084 414-3 022 237 98,0-62 177 Avustukset kotitalouksille -656 217-781 820-781 820-692 727 88,6-89 093 Avustukset yhteisöille -171 043-400 320-17 328-417 648-466 479 111,7 48 831 Avustukset -827 260-1 182 140-17 328-1 199 468-1 159 206 96,6-40 262 Vuokrat -4 220 846-4 192 600-4 192 600-4 595 410 109,6 402 810 Muut toimintakulut -636 698-304 890-304 890-516 659 169,5 211 769 Muut toimintakulut -4 857 544-4 497 490-4 497 490-5 112 069 113,7 614 579 TOIMINTAKULUT -72 389 190-70 278 886-17 328-70 296 214-70 660 404 100,5 364 190 TOIMINTAKATE -55 521 533-55 691 444-17 328-55 708 772-55 739 759 100,1 30 987 Verotulot 22 620 468 22 330 000 22 330 000 23 213 840 104,0-883 840 Valtionosuudet 38 238 367 37 300 000 37 300 000 38 040 053 102,0-740 053 Korkotuotot 47 272 68 300 68 300 61 082 89,4 7 218 Muut rahoitustuotot 351 419 441 100 441 100 645 840 146,4-204 740 Korkokulut -536 651-600 000-600 000-218 784 36,5-381 216 Muut rahoituskulut -42 641-57 000-57 000-42 999 75,4-14 001 Rahoitustuotot ja -kulut -180 600-147 600-147 600 445 139-301,6-592 739 VUOSIKATE 5 156 702 3 790 956-17 328 3 773 628 5 959 273 157,9-2 185 645 Suunnitelman mukaiset poistot -3 632 925-2 872 777-2 872 777-3 133 437 109,1 260 660 Arvonalentumiset -371 286-100,0 371 286 Poistot ja arvonalentumiset -3 632 925-2 872 777-2 872 777-3 504 723 122,0 631 946 TILIKAUDEN TULOS 1 523 777 918 179-17 328 900 851 2 454 550 272,5-1 553 699 Poistoeron muutos 103 263 103 263 103 263 103 263 100,0 0 Rahastojen muutos 125 352 100 000 100 000 69 483 69,5 30 517 Varausten ja rahastojen muut 228 616 203 263 203 263 172 747 85,0 30 516 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 752 393 1 121 442-17 328 1 104 114 2 627 296 238,0-1 523 182

1000 euroa 124 Koko kaupungin osalta valtuuston hyväksymässä 2015 talousarviossa vuosikatetavoite oli 3 790 956 euroa ja valtuuston 1.10.2015 hyväksymän muutosbudjetin jälkeen 3 773 628 euroa. Vuosikatetavoite ylittyi ja vuosikatteeksi muodostui 5 959 273 euroa, poistot ja arvonalentumiset ovat -3 504 723 euroa. Kertomusvuoden ylijäämä on 2 627 296 euroa, joka toteutui 1 523 182 euroa arvioitua parempana. Kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen pienensi kaupungin kokonaistoimintatuloja ja menoja vuonna 2015. Kaukolämpölaitoksen tulot ja menot vuonna 2014 olivat 1,9 milj, euroa. Talousarvion lisämääräraha avustuksissa 17 328 euroa on valtuuston päätöksellä 1.10.2015 44 myönnetty Rojolan yksityistien tiekunnalle Iinattijoen sillan korjaamineen. Toimintatuotot 2015 Vuokratuotot 17 % Muut toimintatuotot 1 % Tuet ja avustukset 11 % Maksutuotot 10 % Myyntituotot 61 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Kuva: Toimintatulojen toteutuminen kokonaistuloista %, ulkoinen 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Pudasjärven kaupunki Toimintatuotot 0 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja Vuokratuotot Muut avustukset toim.tuot. 2015 5 406 832 1 003 1 480 89 2014 7 310 879 895 1 462 91 Kuva: Toimintatulojen toteutuminen 2014-2015, ulkoinen

125 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk. ulkoinen 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 7 310 071 5 359 757 5 359 757 5 405 774 100,9-46 017 Maksutuotot 879 408 722 300 722 300 831 531 115,1-109 231 Tuet ja avustukset 895 286 1 234 740 1 234 740 1 002 825 81,2 231 915 Muut toimintatuotot 1 553 049 1 669 960 1 669 960 1 569 309 94,0 100 651 TOIMINTATUOTOT 10 637 814 8 986 757 8 986 757 8 809 439 98,0 177 318 Valmistus omaan käyttöön 68 939 27 000 27 000 38 806 143,7-11 806 Toimintatuotot kattoivat 2015 vuonna 13,6 % (2014/16,1 %) toimintakuluista. Toimintatuottojen kertymä on 98 % ja toimintatuottojen määrä 8,8 milj. euroa, alitti talousarvion n. 0,2 milj.. Myyntituotot toteutuivat 100,9 %:sti ja maksutuotot 115,1 %. Maksutuotoissa talousarvion ylityksenä näkyivät yleishallinnon maksut (mm. edunvalvonta) ja rakennusvalvonta- ja tarkastusmaksutulot. Tuet ja avustukset toteutuivat 81,2 % ja siellä mm. työllistämistuki toteutui alle talousarvion n. 14 000 ja muut tuet ja avustukset valtiolta alle talousarvion n. 257 200. Muut tuet ja avustukset valtiolta alle talousarvion toteutuminen johtui suurelta osin tulojen siirrosta vuodelle 2016. Vuokratuotot toteutuivat 93,2 % alle talousarvion n. 108 200 ja siellä tulojen alitusta tuli mm. muiden rakennusten vuokratulot totoutuivat 87 %, n.141 840. Kertomusvuonna toimintatuotot laskivat 1,8 milj. euroa edellisestä vuodesta. Toimintatuottojen pienentymineen edellisestä vuodesta vaikutti mm. kaukolämmön yhtiöittäminen. Toimintatuotot v. 2015 toteutuivat 1 067 /asukas, kun arvio oli 1 071 /asukas. Aineet ja tarv. 4 % Pudasjärven kaupunki Toimintakulut vuonna 2015 Avustukset 2 % Vuokrat 1 % Muut toim.kulut 1 % Henkilöstökulut 25 % Palv.ostot 67 % Kuva: Toimintakulujen toteutuminen kokonaistoimintakuluista %, ulkoinen

126 Kuva: Toimintakulujen toteutuminen toiminta-alueittain 2015, ulkoinen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk. ulkoinen 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -16 348 623-16 455 677-16 455 677-16 154 462 98,2-301 215 Palvelujen ostot -43 895 379-43 156 465-43 156 465-43 108 281 99,9-48 184 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 948 700-3 084 414-3 084 414-3 022 237 98,0-62 177 Avustukset -827 260-1 182 140-17 328-1 199 468-1 159 206 96,6-40 262 Muut toimintakulut -1 208 323-826 505-826 505-1 143 817 138,4 317 312 TOIMINTAKULUT -66 228 285-64 705 201-17 328-64 722 529-64 588 004 99,8-134 525 Toimintakulut toteutuivat 99,8 %:sti ja toimintakulujen määrä -64,6 milj. euroa, alittaa muutettuun talousarvion 0,13 milj. euroa. Henkilöstökulut toteutuivat 98,2 %. Palvelujen ostot toteutuivat 99,9 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat 98 %. Muut toimintakulut toteutuivat 138,4 %, yli talousarvion 317 312 euroa. Käyttöomaisuuden myyntitappioihin (384 492 ) ei ollut määrärahavarausta, josta syystä muut toimintakulut määräraha ylittyi. Toimintakulut toteutuivat kertomusvuonna 7 821 /asukas, kun arvio oli 7 712 /asukas. Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk. ulkoinen 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TOIMINTAKATE -55 521 533-55 691 444-17 328-55 708 772-55 739 759 100,1 30 987 Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintakatteella osoitetaan, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelutuotteiden myynti ja maksutuloilla. Loput toimintakuluista katetaan käytännössä verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Kertomusvuonna kaupungin toimintakate on -55,7 milj. euroa, tot. 100,1 %, toteutui hivenen yli muutetun talousarvion. Toimintakate kasvoi ainoastaan 0,2 milj. euroa edellisestä vuodesta. Hallintotoiminnan toimintakate toteutui 94 % (2014/90,8 %), kehittämistoiminnan 110,8 % (2014/114 %), sivistys- ja hyvinvointi 98,5 % (2014/96,9 %), teknisten ja ympäristötoiminnan 122,3 % (2014/124,8 %) ja kunnan yhteistyötoiminnan 97,2 % (2014/101,7 %). Kaupungin toimintakate kertomusvuonna toteutui -6 750 /asukas, kun arvio oli -6 638 /asukas. Pohjois-Pohjanmaan maakuntien toimintakate v. 2015 oli -5 193 /asukas (Suomen kuntaliitto/tietoja kuntien taloudesta 10.2.2016).

127 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk. ulkoinen 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Verotulot 22 620 468 22 330 000 22 330 000 23 213 840 104,0-883 840 Valtionosuudet 38 238 367 37 300 000 37 300 000 38 040 053 102,0-740 053 Verotulot toteutuivat 23,2 milj. euroa, tot. % 104. Verotulot toteutuvat talosarviota paremmin 883 840 euroa. Verotulot kasvoivat edellisen vuoden toteutumasta 593 372 euroa. Kertomusvuonna verotuloja kertyi 2 811 /asukas, kun arvio oli 2 661 /asukas. Pudasjärven tulovero- ja kiinteistöveroprosentit ovat vuonna 2015: tuloveroprosentti 20,5, yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80, vakituinen asuinrakennus 0,40, muu asuinrakennus 0,87, voimalaitosrakennukset 2,50, rakentamaton rakennuspaikka 2,00 ja yleishyödylliset yhteisöt 0,40. Valtionosuudet toteutuivat 38 milj. euroa, tot. % 102. Valtionosuuksia kertyi 740 053 euroa paremmin talousarviota. Edelliseen vuoteen verrattuna valtionosuuden tilitykset laskivat -198 314 euroa. Valtionosuuksien vähennykseen on vaikuttanut valtionosuusuudistuksen johdosta tehty vähennys 308 /asukas. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Kaupungin valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta johtuva muutos on 400 000 euroa vuonna 2015. Valtionosuudet toteutuivat 4 606 /asukas, kun arvio oli 4 446 /asukas. Kotikuntakorvaukset maksetaan valtionosuusmaksatuksen yhteydessä, mutta kirjanpidossa erotetaan valtionosuudesta. Kotikuntakorvaustulot kertomusvuonna ovat 69 858 euroa ja kotikuntakorvausmenot 71 626 euroa, nettokorvaus 1 768 euroa. Pudasjärven kaupunki TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Verotulot Kunnan tulovero, 17 456 820 17 857 884 18 732 358 18 714 951 18 864 956 Kiinteistövero, 1 514 303 1 535 874 1 611 266 1 776 626 1 822 124 Osuus yhteisöveron tuotosta, 2 837 750 1 845 988 1 977 718 2 128 892 2 526 761 Verotulot yhteensä, 21 808 873 21 239 745 22 321 342 22 620 468 23 213 840 Muutos -% edell. vuoteen verr. 2,1 % -2,6 % 5,1 % 1,3 % 2,6 % Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus, 27 880 121 29 770 001 30 523 829 30 914 332 38 722 032 Verotuloihin perustuva valtiono tasaus, 7 479 458 7 376 039 7 803 745 8 152 734 8 521 212 Muut opetus- ja kulttuurit. valt.os. -1 148 302-1 136 931-1 023 869-828 699-681 974 Valtionosuudet yhteensä, 34 211 277 36 009 109 37 303 705 38 238 367 38 040 053 Muutos -% edell. vuoteen verr. -2,4 % 5,3 % 3,6 % 2,5 % -0,5 % Verotulot ja valtionosuudet yht. 56 020 150 57 248 854 59 625 047 60 858 835 61 253 893 Muutos -% edell. vuoteen verr. 2,2 % 4,2 % 2,1 % 0,6 % Taulukko: Verotulot ja valtionosuudet

128 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk. ulkoinen 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 47 272 68 300 68 300 61 082 89,4 7 218 Muut rahoitustuotot 351 419 441 100 441 100 645 840 146,4-204 740 Korkokulut -536 651-600 000-600 000-218 784 36,5-381 216 Muut rahoituskulut -42 641-57 000-57 000-42 999 75,4-14 001 Rahoitustuotot ja -kulut -180 600-147 600-147 600 445 139-301,6-592 739 Korkotuotot toteutuivat 89,4 % ja alle talousarvion 7 218 ja muut rahoitustuotot tot. 146,4 % ja yli talousarvion 204 740. Muissa rahoitustuotoissa toteutui yli talousarvion arvopapereiden myyntivoitot. Korkokulut toteutuivat 36,5 %. Korkokulut lainoista ulkopuolisille toteutuivat alle talousarvion 381 216. Muut rahoituskulut toteutuivat 75,4 % ja alle talousarvion 14 001. Sijoitusten markkina-arvo olivat: Evli Pankki Oyj 8 327 390,56 ja Mandatum life 6 328 302,60. Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk. ulkoinen 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon VUOSIKATE 5 156 702 3 790 956-17 328 3 773 628 5 959 273 157,9-2 185 645 Vuosikate vuoden 2015 osalta muodostui 5,96 milj. euroksi, toteuma 157,9 %. Vuonna 2014 vuosikate oli 5,16 milj. euroa. Talousarviossa vuosikatteeksi arvioitiin (muutettu ta.) 3,77 milj. euroksi. Talousarvio ylitettiin 2,19 milj. eurolla. Vuosikatteen ylittyminen talousarvioon verrattuna selittyy verotulojen ja valtionosuuksien sekä muut rahoitustuotot ja kulut ylittymisillä. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään yhtä suuri kuin käyttöomaisuuden poistot. Oletus pätee kuitenkin vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä investointitasoa. Kaupungin tulorahoitus on riittävä, koska vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Kaupungin vuosikate kattaa poistoista 190 %. Kaupungin tulorahoituksen tulkitaan olevan riittävä, kun vuosikate suhteessa poistoihin on vähintään 100 %: Vuosikate toteutui 721,6 /asukas, kun arvio oli 451,8 /asukas.

129 Kuva: Vuosikate ja nettoinvestoinnit toteutuminen, 1000 Investointien netto on vuosittain ollut suurempi kuin vuosikate, joka on tarkoittanut investointien ja lainan hoitokustannusten rahoittamista uudella lainalla. Kertomusvuonna investointien määräraha toteutui (netto) 1,5 milj. ja vuosikate 5,9 milj.. Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk. ulkoinen 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poisto -3 632 925-2 872 777-2 872 777-3 133 437 109,1 260 660 Arvonalentumiset 0-371 286-100,0 371 286 Poistot ja arvonalentumis -3 632 925-2 872 777-2 872 777-3 504 723 122,0 631 946 Poistoja kertyi 3,1 milj. euroa kun taas talousarviossa on varauduttu 2,9 miljoonan euron poistoihin. Poistojen kasvu talousarvioon johtuu mm. ennakoimattomista poistoista, kuten esim. Iijoen rantayleiskaava, Livojoen rantayleiskaava, Iso-Syötteen huipuntie ja Pikkusyötteen huipuntie sekä kaavateiden peruskorjaukset ja katuvalaistusten uusiminen poistoista. Kiinteistöselvitykseen perustuvia pitkän tähtäimen ohjelman mukaisia käyttöomaisuuden purkamisista ja romutuksista johtuvia alaskirjauksia tehtiin: Honkakoti 243 925,17, Asuntola Rasti/virk. rivitalo 55 160,68, Autotalli varasto/pietarila 65 070,87, Hankala saunarakennus 1 677,37, vastaanottohallin vesirakenteet 2 209,85, Päihdeongelma/Sarakylän jalasmökki 3 242,02, yhteensä 371 285,96 euroa Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk. ulkoinen 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon Varausten ja rahastojen muu Poistoeron muutos 103 263 103 263 103 263 103 263 100,0 0 Rahastojen muutos 125 352 100 000 100 000 69 483 69,5 30 517 Varausten ja rahastojen m 228 616 203 263 203 263 172 747 85,0 30 516 Poistoeron tuloutus on 103 263 euroa. Tämä poistoero johtuu uimahallin investointivarauksen käytöstä. Rahastojen muutos on yhteensä 69 483 euroa. Rahastojen muutos tulee kehittämisrahastosta 38 447,30 euroa ja Syötteen tienpitorahastosta 31 035,80 euroa. Talousarviossa on varauduttu kehittämisrahaston varojen käyttöön 100 000 euroa vuonna 2015 ja Syötteen tienpitorahastosta on tuloutettu rahaston säännön mukaisesti.

130 Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk. ulkoinen 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄM 1 752 393 1 121 442-17 328 1 104 114 2 627 296 238,0-1 523 182 Tilikauden ylijäämä 2,6 milj. euroa on 1,5 milj. euroa talousarviota parempi. 10. Investointiosan toteutuminen Investointiohjelmassa esitetään pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta sekä rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Investointiosan toteutuminen esitetään vastaavalla tavalla talousarviossa huomioiden valtuuston asettamat sitovat määrärahat ja tuloarviot. Investointiohjelma on valtuustoon nähden sitova kokonaismäärärahojen osalta (brutto). Vuoden 2015 investointiohjelmassa varattiin n. 5,5 miljoonan euron (brutto) investointeihin. Lisäksi kaupunginhallituksen erillispäätöksillä varauduttiin toteuttamaan mm. uuden hirsisen tehostetun palveluyksikön rakentamisen aloittaminen, ammattikoulun rakennusten korjauksia ja rakennusvalvonnan sähköisen lupajärjestelmän tarvittavien ohjelmistojen hankintaan. Kokonaismenojen osalta investointiohjelma alittui n. 2,4 milj. euroa. Investointituloja kirjattiin n. 1,5 milj. euroa kun talousarvion laadintavaiheessa arvioitiin saatavan investointituloja 0,5 milj. euroa. Tulojen lisäykseen investointipuolella vaikuttavat mm. teollisuushallien kaupat sekä taseesta alaskirjatut, puretut rakennukset. Investointiohjelman netto-osuus eli kaupungin kustannettavaksi jäävä osuus oli n. 1,482 milj. euroa kun talousarviossa arvioitiin kaupungin netto-osuudeksi 5,0 milj. euroa. Toimintakate alittui n. 3,5 milj. euroa. INVESTOINTIOHJELMA 2015 INVESTOINTIOHJELMA YHT. o TA -TOT. Menot -34 918 859-5 654 148-5 545 000-3 071 854-2 473 146 Tulot 9 622 878 4 436 869 515 000 1 589 429-1 074 429 Netto -25 295 981-1 217 279-5 030 000-1 482 425-3 547 575 HALLINTOTOIMINTA PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kokonais- TP 2014 TA 2015 Tp 31.12.2015 Poikkeama kustannusarvi HALLINTOTOIMINTA Kokonais- TP 2014 TA 2015 Tilinpäätös Poikkeama kustannus- arvio TA -TOT. Menot -10 101 790-4 327 798-780 000 1 310 239-2 090 239 Tulot 6 524 717 4 455 647 0 971 849-971 849 Netto -3 577 073 127 849-780 000 2 282 088-3 062 088 Investointituloja kertyi 971.849 euroa. Pääosa tuloista, 830.786 euroa tulee Vastaanottohalli 1:n ja Teollisuushalli 2:n kaupoista sekä seuraavista purettujen rakennusten alaskirjauksista: Moskuvaaran rakennus, Pietarilan Autotalli-varasto, Hankalan saunarakennus, Honkakoti ja Asuntola Rasti. 31.12.2015

131 Sijoitukset sisältävät Kairan Kuitu Oy:lle suoritettu osuus 240.000, Pudasjärven Lämpö Oy:n osakkeet 1,5 milj. euroa lopullisen kauppahinnan vahvistuttua sekä Metsäliiton osuuskorkoa 933 euroa. SIVISTYS- JA HYVINVOINTITOIMINTA SIVISTYS- JA HYVINVOINTI- Kokonais- TP 2014 TA 2015 Tilinpäätös Poikkeama TOIMINTA TA -TOT. Menot -7 831 650-144 345-560 000-378 294-181 706 Tulot 964 000 0 0 36 000-36 000 Netto -6 870 650-144 345-560 000-342 294-217 706 Sivistys- ja hyvinvointitoiminnassa merkittävä investointikohde oli Suojalinnan urheilukentän juoksupinnan uusiminen. Kokonaisinvestointi oli 147.248 euroa, johon saatiin 36.000 valtionavustusta. Haja-asutusalueen kouluista korjauksia tehtiin Hirvaskoskelle ja Kipinään yhteensä n. 88.000 euron edestä. Lakarin koululla peruskorjattiin lämpökeskukselle menevää tietä n. 67.600 eurolla. Hirsisen koulukampuksen kalustomääräraha (2015 yht. 200.000 euroa) jäi suurimmalta osin käyttämättä. Urheilu-, koululiikuntapaikkoihin sekä puistoihin hankittiin välineistöä n. 30.000 euron edestä. Tekonurmikentän suunnittelutyöt Suojalinnan alueelle aloitettiin. Suunnitelmaa laatii Ramboll Finland Oy. 31.12.2015 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA kustannus- arvio TEKNINEN JA YMPÄRISTÖ- Kokonais- TP 2014 TA 2015 Tilinpäätös Poikkeama TOIMINTA kustannus- arvio TA -TOT. Menot -16 985 419-1 182 005-4 205 000-4 003 799-201 201 Tulot 2 137 161-18 778 515 000 581 580-66 580 Netto -14 848 258-1 200 783-3 690 000-3 422 219-267 781 Teknisellä maarakennusinvestointeja olivat mm. uuden koulun liikennejärjestelyihin liittyvä urakka (JP-Matic Oy), joka jatkuu 29.7.2016 saakka. Myös Jussinahon alikulkusillan urakka (Destia Oy) jatkuu heinäkuun 2016 loppuun saakka. Tievalaistuksen uusiminen katujen elohopealamppujen osalta saatiin päätökseen kertomusvuonna. Kurenalan kaavateiden peruskorjaukseen ja tievalaistukseen varattua määrärahaa käytettiin investointiohjelman mukaisesti Suojakujan ja Tuulimyllyntien päällystykseen ja viimeistelytöihin sekä Kallentien peruskorjaukseen. Syötteen alueella Iso-Syötteen sekä Pikkusyötteen huipunteitä peruskorjattiin mm. kantavan kerroksen lisäyksellä sekä päällysteiden uusimisella. Taajama-alueen kuivatusta tehtiin putkittamalla Sivakkaoja välillä Varsitie-Kauppatie. Lisäksi suunnitelman laadinta Lakarin alueen kuivatuksesta aloitettiin Sweco Ympäristö Oy:n toimesta. Talonrakennuspuolella terveysaseman peruskorjaus vastaanotettiin 18.12.2015. Peruskorjauksen kustannukset olivat n. 1,7 milj. euroa, johon Aluehallintovirasto myönsi 20 %:n avustuksen. 31.12.2015

132 Kaupunginhallitus päätti 26.5.2015 166 uuden hirsisen tehostetun palveluyksikön rakentamisen aloittamisesta elinkaarimallilla ja kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Rakennus otetaan käyttöön marraskuussa 2016. Rakennushanke on edennyt suunnitelmien mukaan ja on viikko-kaksi edellä aikataulusta. Kaupunginhallitus päätöksellään 9.6.2015 187 osoitti investointiohjelmaan 108.000 euron määrärahan ammattikoulun rakennusten korjaustöihin. Rakennuksia kunnostettiin ammatillisen koulutuksen ohjausryhmän esittämällä tavalla n. 109.000 eurolla. Kaupunginhallitus päätti 24.11.2015 323, että Pudasjärven kaupunki ottaa käyttöön sähköisen rakennusvalvonnan lupahakemusjärjestelmän sekä osoitti yhteensä 20.022 euron määrärahan ko. atk-ohjelmien hankkimiseksi. Vuodelle 2015 kirjautui 11.491 euroa ko. ohjelmien hankintamenoja.

133 INVESTOINTIOHJELMA YHTEENSÄ PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kokonais- TP 2014 TA 2015 Tilinpäätö Poikkeama INVESTOINTIOHJELMA 2015 kustannus- s TA -TOT. arvio 31.12.2015 HALLINTOTOIMINTA Osakkeiden/osuuksien osto ja myynti -3 251 639-3 790 776-240 000 1 726 303-1 966 303 Rakennusomaisuuden/irtaimiston myynti 6 015 548 4 320 083 0 877 318-877 318 Maanosto -1 240 435-110 000-300 000-316 055 16 055 Maa-alueiden myynti 159 169 63 964 0 4 531-4 531 Kaupungin virastotalon saneeraus 0-389 0 0 0 Kaupungintalon korjaustyöt -3 651 011-27 100 0 0 0 Iijoen ympäristönhoitohanke III-vaihe -30 000 0-10 000 0-10 000 Kaavoituksen pohjakarttojen päivittämine -151 319-6 991-30 000-21 860-8 140 Koulukeskuksen valvonta ja suunnittelu -724 720-96 571-200 000-78 149-121 851 Paloaseman laajentaminen menot -1 052 666-222 242 0 0 0 tulot 350 000 60 000 0 90 000 90 000 netto -702 666-162 242 0-90 000-90 000 Tekes-Oppimis-harraste- ja sivistymenot -423 729-73 729 0 0 0 tulot 116 000 11 600 0 0 0 netto -307 729-62 129 0 0 0 Menot -10 101 790-4 327 798-780 000 1 310 239-2 090 239 Tulot 6 524 717 4 455 647 0 971 849-971 849 Netto -3 577 073 127 849-780 000 2 282 088-3 062 088 ok SIVISTYS- JA HYVINVOINTITOIMINTA Museon rakennukset (kts. kohta 1) -83 679-49 975-30 000-3 679-26 321 menot -147 248 0 Suojalinnan urheilukenttä -150 000-147 248-2 752 tulot 36 000 0 0 36 000-36 000 netto -111 248 0-150 000-111 248-38 752 Haja-asutusalueen koulujen peruskorjauk -687 395 0-100 000-88 726-11 274 Lakarin koulun piha-alueen peruskorjaus -400 000-12 302-50 000-67 660 17 660 Taajaman koulujen peruskorjaukset -737 522-21 471 0 0 0 Jäähalli-investointi -10 000 0-10 000 0-10 000 Urheilu-, koululiikuntapaik. ja puistojen kehittäminen (kts. kohta 3) -342 596-49 087-20 000-31 551 11 551 Uuden koulukeskuksen kalusteet -1 500 000 0-200 000-37 781-162 219 Tekonurmikenttä menot -650 000 0 0-1 649 1 649 tulot 195 000 0 0 0 netto -455 000 0-1 649 1 649 Päivähoidon tilajärjestelyt menot -3 215 661-3 360 0 0 0 tulot 730 000 0 0 0 0 netto -2 485 661-3 360 0 0 0 Liikuntakeskuksen kuntosalilaitteet -57 549-8 150 0 0 0 Menot -7 831 650-144 345-560 000-378 294-181 706 Tulot 961 000 0 0 36 000-36 000 Netto -6 870 650-144 345-560 000-342 294-217 706

134 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA ATK-ohjelmisto-/laitehankinnat -11 491 0 0-11 491 11 491 Osoitekartan päivittäminen -30 000-5 000-10 000-7 957-2 043 Maankäyttöpainotteinen kehittämissuunn -35 874-31 420 0-4 454 4 454 Kaupungintalon takapihan paikoitusalue -90 405-28 449 Uuden koulun liikennejärjestelyt -900 000-194 405-700 000-692 837-7 163 Jussinahon alikulkusilta -1 500 000-13 325-200 000-758 863 558 863 Tievalaistuksen uusiminen elohopealamppujen osalta EUsäännösten mukaisiksi menot -414 003-109 097-60 000-64 503 4 503 tulot 82 200 21 800 15 000 9 000 6 000 netto -331 803-87 297-45 000-55 503 10 503 Kurenalan kaava-alueen kunnostaminen -2 511 985-329 168-300 000-117 697-182 303 Taajama-alueen kuivatus (kohta 5) -789 799-62 793-30 000-52 885 22 885 Yksityisteiden ja kaavateiden osoiteviitoit -93 035-10 681-15 000-6 347-8 653 Terveyskeskuksen saneeraus menot -4 538 865-177 277-2 500 000-1 778 940-721 060 tulot 1 219 444 0 500 000 510 866-10 866 netto -3 319 421-177 277-2 000 000-1 268 074-731 926 Työkeskuksen peruskorjaus -93 993-93 993 0 0 0 Erityisryhmien asunnot -630-630 0 0 0 Seniorikoti (hirsihoivakoti) -630 000 0 0-128 800 128 800 Ammattikoulun rakennusten korjaustyöt -108 000 0 0-109 661 109 661 Menot -11 748 080-1 056 238-3 815 000-3 734 435-80 565 Tulot 1 301 644 21 800 515 000 519 866-4 866 Netto -10 446 436-1 034 438-3 300 000-3 214 569-85 431 Elinvoimahankkeet Syötteen alue Syötteen jätevedenpuhdistamon saneera -10 000 0-10 000 0-10 000 Pikku-Syötteen huipuntie -60 509 0-120 000-60 509-59 491 Iso-Syötteen huipuntie -150 493 0-180 000-150 493-29 507 Syötteen alueen vesi- ja viemärihumenot -772 463-89 250-80 000-52 198-27 802 tulot 83 314 13 314 0 0 0 netto -689 149-75 936-80 000-52 198-27 802 Peikkopolun laajennushanke menot -71 117-63 477 0 0 0 tulot 61 714 0 0 61 714-61 714 netto -9 403-63 477 0-61 714 61 714 Syötteen murtsikka-hanke menot -431 768-2 646 0 0 0 tulot 194 296-53 892 0 0 0 netto -237 472-56 538 0 0 0 Taajama- ja haja- Iijoen rantayleiskaavoitus -332 645 0 0-1 173 1 173 Livojoen rantayleiskaavoitus -198 100-21 735 0-4 991 4 991 Kaukolämpöverkostojen -702 329-100 423 rakentaminen 0 0 0 Keskustan lämpökesk. savukaasupuhdis -20 396-20 396 0 0 0 Keskustan lämpökeskuksen -1 054-1 054 uusiminen 0 0 0 Törrönkankaan 4MV:n laajennus menot -2 486 465 173 214 tulot 496 193 0 netto -1 990 272 173 214 Menot -5 237 339-125 767-390 000-269 364-120 636 Tulot 835 517-40 578 0 61 714-61 714 Netto -4 401 822-166 345-390 000-207 650-182 350 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖ- TOIMINTA YHTEENSÄ menot -16 985 419-1 182 005-4 205 000-4 003 799-201 201 tulot 2 137 161-18 778 515 000 581 580-66 580 netto -14 848 258-1 200 783-3 690 000-3 422 219-267 781 INVESTOINTIOHJELMA YHT. Menot -34 918 859-5 654 148-5 545 000-3 071 854-2 473 146 Tulot 9 622 878 4 436 869 515 000 1 589 429-1 074 429 Netto -25 295 981-1 217 279-5 030 000-1 482 425-3 547 575

135 11. Rahoitusosan toteutuminen Tp TA Muutos Bud+ Toteuma % Poikk Ulkoinen, euroa 2014 2015 2015 muutos 2015 01-12 talousarvioon RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAV TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate 5 156 702 3 790 956-17 328 3 773 628 5 959 273 157,9-2 185 645 Tulorahoituksen korjauserät Myyntivoitot ja tappiot 399 216 371 781 Muut korjauserät 43 553 Tulorahoituksen korjauserät 399 216 415 333 TOIMINNAN RAHAVIRTA 5 555 918 3 790 956-17 328 3 773 628 6 374 607 168,9-2 600 979 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -5 654 148-5 545 000-5 545 000-3 071 854 55,4-2 473 146 Rahoitusosuudet investointeihin 52 822 515 000 515 000 707 580 137,4-192 580 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutust Pys. vastaavien vars. myyntitulo 4 384 047 881 850 Pys. vastaavien hyödykkeiden myyntivoi -399 216-371 781 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutust 3 984 831 510 069 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -1 616 496-5 030 000-5 030 000-1 854 205 36,9-3 175 795 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAV 3 939 422-1 239 044-17 328-1 256 372 4 520 402-359,8-5 776 774 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 000 2 000 000 2 000 000 2 087 500 104,4-87 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 845 831-2 708 331-2 708 331-2 608 331 96,3-100 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 768 615 167 640 Lainakannan muutokset -2 614 446-708 331-708 331-353 192 49,9-355 139 Oman pääoman muutokset Edellisten tilikausien yli/alijäämä -173 214-414 838 Oman pääoman muutokset -173 214-414 838 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääom. muuto 10 017 5 542 Vaihto-omaisuuden muutos 470 789 Saamisten muutos 635 447-2 963 920 Korottomien velkojen muutos -2 116 196-341 117 Muut maksuvalmiuden muutokset -999 943-3 299 495 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -3 787 603-708 331-708 331-4 067 525 574,2 3 359 194 RAHAVAROJEN MUUTOS 151 820-1 947 375-17 328-1 964 703 452 876-23,1-2 417 579 Rahavarat 31.12. 12 566 187 12 594 802 12 577 474 13 019 064 103,5-441 590 Rahavarat 1.1. 12 414 368 14 542 177 14 542 177 12 566 187 86,4 1 975 990 RAHAVAROJEN MUUTOS 151 820-1 947 375-17328 -1 964 703 452 876-23,1-2 417 579

136 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Määrärahat Tuloarviot TA Muutos Bud+ Toteuma Poikk TA Muutos Bud+ Toteuma Poikk 2 015 2 015 muutos 2015 01-12 talous- 2 015 2 015 muutos 2015 01-12 talousarvioon arvioon KÄYTTÖTALOUSOSA Hallintotoiminta 2 560 830 2 560 830 2 445 446 115 384 292 030 292 030 312 049-20 019 Kehittämistoiminta 2 470 426-73 369 2 397 057 2 075 972 321 085 1 129 374-60 000 1 069 374 605 189 464 185 Sivistys- ja hyvin- 14 386 630 73 369 14 459 999 14 289 132 170 867 1 096 200 60 000 1 156 200 1 179 038-22 838 vointitoiminta Tekninen ja ympä- 7 830 896 17 328 7 848 224 9 335 488-1 487 264 2 580 180 2 580 180 2 894 707-314 527 ristötoiminta Kunnan yhteistyö- 37 456 419 37 456 419 36 403 161 1 053 258 3 915 973 3 915 973 3 818 457 97 516 toiminta Käyttötalousosa 64 705 201 17 328 64 722 529 64 549 199 173 330 9 013 757 0 9 013 757 8 809 440 204 317 TULOSLASKELMAOSA 0 Verotulot 22 330 000 22 330 000 23 213 840-883 840 Valtionosuudet 37 300 000 37 300 000 38 040 053-740 053 Korkotuotot 68 300 68 300 61 082 7 218 Muut rahoitustuotot 441 100 441 100 645 840-204 740 Korkokulut 600 000 600 000 218 784 381 216 Muut rahoituskulut 57 000 57 000 42 999 14 001 Tuloslaskemaosa 657 000 657 000 261 783 395 217 60 139 400 60 139 400 61 960 815-1 821 415 INVESTOINTIOSA Hallintotoiminta 780 000 780 000-1 310 240 2 090 240 971 850-971 850 Sivistys- ja hyvin- 560 000 560 000 378 294 181 706 36 000-36 000 vointitoiminta Tekninen ja ympä- 4 205 000 4 205 000 4 003 800 201 200 515 000 515 000 581 580-66 580 ristötoiminta Investointiosa 5 545 000 5 545 000 3 071 854 2 473 146 515 000 515 000 1 589 430-1 074 430 RAHOITUSOSA Muut korjauserät 43 553-43 553 Pitkäaik lainojen lisäys 2 000 000 2 000 000 2 087 500-87 500 Pitkäaik lainojen vä 2 708 331 2 708 331 2 608 331 100 000 Lyhytaik lainojen muutos 167 640-167 640 Oman pääoman muut 414 840-414 840 Muut maksuvalm. muut 3 299 495-3 299 495 Vaikutus maksuvalm 452 876-452 876 1 947 375 17 328 1 964 703 1 964 703 Rahoitusosa 2 708 331 2 708 331 6 775 542-4 067 211 3 947 375 17 328 3 964 703 2 298 693 1 666 010 YHTEENSÄ 73 615 532 17 328 73 632 860 74 658 378-1 025 518 73 615 532 17 328 73 632 860 74 658 378-1 025 518

137 12. Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Pudasjärven kaupunki Toteutuma Toteutuma Ulkoinen 2015 2014 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Myyntituotot 5 405 774,17 7 310 070,51 Maksutuotot 831 531,19 879 408,42 Tuet ja avustukset 1 002 824,93 895 285,65 Muut toimintatuotot 1 569 308,94 1 553 049,16 TOIMINTATUOTOT 8 809 439,23 10 637 813,74 Valmistus omaan käyttöön 38 806,10 68 938,61 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -11 367 742,53-11 451 749,37 Henkilösivukulut -4 786 719,81-4 896 873,65 Henkilöstökulut -16 154 462,34-16 348 623,02 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -33 146 573,08-34 559 122,97 Muiden palvelujen ostot -9 961 707,70-9 336 256,24 Palvelujen ostot -43 108 280,78-43 895 379,21 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 022 237,40-3 948 699,92 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 022 237,40-3 948 699,92 Avustukset Avustukset kotitalouksille -692 727,39-656 217,39 Avustukset yhteisöille -466 479,09-171 042,77 Avustukset -1 159 206,48-827 260,16 Muut toimintakulut Vuokrat -627 158,26-571 625,34 Muut toimintakulut -516 659,12-636 697,78 Muut toimintakulut -1 143 817,38-1 208 323,12 TOIMINTAKULUT -64 588 004,38-66 228 285,43 TOIMINTAKATE -55 739 759,05-55 521 533,08 Verotulot 23 213 840,45 22 620 468,36 Valtionosuudet 38 040 053,00 38 238 367,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 61 081,77 47 272,39 Muut rahoitustuotot 645 839,94 351 418,90 Korkokulut -218 783,69-536 650,53 Muut rahoituskulut -42 999,19-42 641,18 Rahoitustuotot ja -kulut 445 138,83-180 600,42 VUOSIKATE 5 959 273,23 5 156 701,86 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 133 437,40-3 632 924,70 Arvonalentumiset -371 285,96 Poistot ja arvonalentumiset -3 504 723,36-3 632 924,70 TILIKAUDEN TULOS 2 454 549,87 1 523 777,16 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos 103 263,48 103 263,48 Rahastojen muutos 69 483,10 125 352,49 Varausten ja rahastojen muutokset 172 746,58 228 615,97 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 627 296,45 1 752 393,13

138 Rahoituslaskelma Pudasjärven kaupunki Toteutuma Toteutuma 2015 2014 RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate 5 959 273,23 5 156 701,86 Tulorahoituksen korjauserät Myyntivoitot ja tappiot 371 780,82 399 216,31 Muut korjauserät 43 552,52 Tulorahoituksen korjauserät 415 333,34 399 216,31 TOIMINNAN RAHAVIRTA 6 374 606,57 5 555 918,17 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -3 071 854,27-5 654 147,95 Rahoitusosuudet investointeihin 707 580,14 52 821,53 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustul Pys. vastaavien vars. myyntitulo 881 849,98 4 384 046,94 Pys. vastaavien hyödykkeiden myyntivoito -371 780,82-399 216,31 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustul 510 069,16 3 984 830,63 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -1 854 204,97-1 616 495,79 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 4 520 401,60 3 939 422,38 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 087 500,00 2 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 608 331,34-2 845 831,34 Lyhytaikaisten lainojen muutos 167 639,74-1 768 615,05 Lainakannan muutokset -353 191,60-2 614 446,39 Oman pääoman muutokset Edellisten tilikausien yli/alijäämä -414 838,48-173 213,85 Oman pääoman muutokset -414 838,48-173 213,85 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääom. muutok 5 541,97 10 016,99 Vaihto-omaisuuden muutos 470 788,84 Saamisten muutos -2 963 920,11 635 447,42 Korottomien velkojen muutos -341 116,92-2 116 195,85 Muut maksuvalmiuden muutokset -3 299 495,06-999 942,60 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -4 067 525,14-3 787 602,84 RAHAVAROJEN MUUTOS 452 876,46 151 819,54 Rahavarat 31.12. 13 019 063,94 12 566 187,48 Rahavarat 1.1. 12 566 187,48 12 414 367,94 RAHAVAROJEN MUUTOS 452 876,46 151 819,54

139 Tase Pudasjärven kaupunki Toteuma Toteuma 2015 2014 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 927 235,29 674 943,41 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 7 751 235,97 7 440 958,21 Rakennukset 39 532 668,34 40 853 231,91 Kiinteät rakenteet ja laitteet 12 449 727,64 12 686 087,80 Koneet ja kalusto 297 732,38 418 023,38 Muut aineelliset hyödykkeet 33 361,85 33 361,85 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Keskeneräiset hankinnat 1 847 967,73 658 032,45 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 847 967,73 658 032,45 Aineelliset hyödykkeet 61 912 693,91 62 089 695,60 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä 3 346 314,24 5 073 551,54 Kuntayhtymäosuudet 4 468 146,75 4 468 146,75 Osakkeet ja osuudet osak.ja omist.yht. 59 865,75 59 865,75 Muut osakkeet ja osuudet 315 362,82 314 428,96 Osakkeet ja osuudet 8 189 689,56 9 915 993,00 Muut saamiset 53 756,00 53 756,00 Sijoitukset 8 243 445,56 9 969 749,00 PYSYVÄT VASTAAVAT 71 083 374,76 72 734 388,01 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 2 028,16 6 542,96 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 14 445,37 10 513,20 Koulujen tilit 116 276,93 85 969,87 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 132 750,46 103 026,03 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 81 365,75 81 365,75 Vaihto-omaisuus 81 365,75 81 365,75 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 31 470,00 53 299,50 Lainasaamiset 3 430 939,01 1 320 327,29 Pitkäaikaiset saamiset 3 462 409,01 1 373 626,79 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 549 981,69 1 453 485,62 Lainasaamiset 271 170,18 149 041,90 Muut saamiset 266 300,68 120 292,17 Lyhytaikaiset saamiset 2 087 452,55 1 722 819,69 Siirtosaamiset Siirtyvät korot 23 195,59 10 102,66 Muut siirtosaamiset 1 139 901,88 642 489,78 Siirtosaamiset 1 163 097,47 652 592,44 Saamiset 6 712 959,03 3 749 038,92 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 5 045,63 5 045,63 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 8 056 689,22 8 145 316,83 Joukkovelkakirjalainasaamiset 4 794 043,36 4 305 551,58 Rahoitusarvopaperit 12 855 778,21 12 455 914,04 Rahat ja pankkisaamiset Rahat 2 778,43 3 206,65 Pankkisaamiset 160 507,30 107 066,79 Rahat ja pankkisaamiset 163 285,73 110 273,44 VAIHTUVAT VASTAAVAT 19 813 388,72 16 396 592,15 VASTAAVAA 91 029 513,94 89 234 006,19

140 Pudasjärven kaupunki Toteuma Toteuma 2015 2014 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 43 016 564,38 43 016 564,38 Muut omat rahastot 6 024 095,19 6 093 578,29 Edellisten tilikausien yli/alijäämä 7 611 979,77 6 274 425,12 Tilikauden yli-/alijäämä 2 627 296,45 1 752 393,13 OMA PÄÄOMA 59 279 935,79 57 136 960,92 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 1 777 210,75 1 880 474,23 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 777 210,75 1 880 474,23 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 3 448 490,01 3 033 651,53 PAKOLLISET VARAUKSET 3 448 490,01 3 033 651,53 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 16 581,35 12 649,18 Muut toimeksiantojen pääomat 18 733,16 17 705,99 Koulujen tilit 116 276,93 85 969,87 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 151 591,44 116 325,04 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 16 145 847,97 16 516 679,31 Lainat julkisyhteisöiltä 400 000,00 600 000,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 1 306 348,65 1 306 348,65 Pitkäaikainen 17 852 196,62 18 423 027,96 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 099 959,20 3 882 319,46 Lainat julkisyhteisöiltä 200 000,00 200 000,00 Saadut ennakot 344 310,32 227 265,55 Ostovelat 1 853 251,68 1 629 679,28 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 267 688,65 255 004,94 Siirtovelat Siirtyvät korot 76 195,95 170 358,29 Lomapalkkajaksotus 1 155 041,99 1 035 052,66 Muut siirtovelat 523 641,54 1 243 886,33 Siirtovelat 1 754 879,48 2 449 297,28 Lyhytaikainen 8 520 089,33 8 643 566,51 VIERAS PÄÄOMA 26 372 285,95 27 066 594,47 VASTATTAVAA 91 029 513,94 89 234 006,19

Liitetiedot 141

142

143

144

145

146

147

148

149

150

151

152