HOLLOLA Perhoslehdon -alueen rakennustapaohje Ohje koskee Kartanon (0) kunnanosan kortteleita ja 8 9 Hollolan kunta, maankäyttöpalvelut Rakennusvalvontajaosto hyväksynyt..0
Rakennustapaohjeiden tarkoitus Rakennustapaohjeet täydentävät Perhoslehdon asemakaavaa (kaavanro 098 0-) sekä sen määräyksiä ja ovat ohjeena rakentajille pyrittäessä yhtenäiseen ja hyvään rakennettuun ympäristöön. Yhtenäiset ohjeet takaavat kaikille samankaltaiset lähtökohdat riippumatta rakentamisajankohdasta. Perhoslehdon asemakaava-alueen kunnallistekniikan ja vesihuollon rakentaminen tapahtuu useammassa osassa. Nämä rakennustapaohjeet on laadittu Perhoslehdon kaava-alueen osalle, jonka kunnallistekniikka ja vesihuolto on rakennettu vuonna 0 ja josta voidaan ensimmäisenä luovuttaa omakotitontteja. Korttelit, joille nämä rakennustapaohjeet on laadittu, on tummennettu sijaintikartalle.. Alueen sijainti ja yleiskuvaus Hämeenlinnantieltä (vt ) Perhoslehdon alueelle päästään kahta reittiä; joko reittiä Hämeenlinnantie-Vanhatalontie-Koulurinteentie-Kuntotie-Hirvikalliontie tai reittiä Hämeenlinnantie- Ala-Okeroistentie-Kuntotie-Hirvikalliontie. Ala-Okeroistentien kautta alueelta on hyvät yhteydet myös Lahden Renkomäkeen ja sitä kautta valtatielle (E). Valtatien Lahden eteläisen kehätien linjaus tulee valmistuttuaan sijaitsemaan Perhoslehdon -alueesta lounaaseen. Linjaus sijaitsee hieman reilun 00 metrin etäisyydellä -alueen lähimmistä tonteista. Perhoslehdon alueen kokoojakatu on Hirvikalliontie, jonka kautta kuljetaan kaava-alueen asuinkortteleille. Hirvikalliontien rakentaminen jatkuu myöhemmin siten, että kokoojakatu yhdistää Perhoslehdon ja Vanhatalonrinteen asuinalueet.
Alue sijaitsee Salpausselän harjumuodostuman eteläreunassa. Maastonmuodoltaan alue on vaihtelevaa ja korkeuseroja on paljon. Alueen metsät ovat kuusivoittoisia ja vaihtelevat taimikoista ja karuhkoista kalliometsistä rinteiden rehevämpiin lehtomaisiin metsiin. Maaperä on moreenia ja hienoa hietaa. Paikoin on myös kalliota, jonka päällä on vain ohut maakerros. Perhoslehdon kaava-alue on hyvällä paikalla lähellä Hollolan kuntakeskuksen palveluja, jotka sijaitsevat noin, kilometrin säteellä alueesta. Asemakaavoitetun alueen pinta-ala on noin 0 hehtaaria. Alue rajautuu lännessä Vanhatalonrinteen asuinalueeseen ja idässä Kartanon asuinalueeseen. Perhoslehdon pohjoispuolella Koulurinteentiellä sijaitsee Salpakankaan koulu ja päiväkoti sekä Kankaan koulu. Koulujen ja päiväkodin yhteydessä on myös reilun kilometrin pituinen valaistu ulkoilureitti, jossa on talvisin hiihtolatu. Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Radon Alueella ei ole tehty radonpitoisuuden mittauksia. Alueella saattaa esiintyä korkeita radonpitoisuuksia, joten perussuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota radonkaasun pääsyn estämiseen asuntoihin.. Pohjatutkimukset Tonteilla on tarpeen suorittaa maaperän pohjatutkimus ennen rakentamiseen ryhtymistä. Rakentamistavan selvittäminen on rakentajan vastuulla. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 9 mukaan rakennuslupahakemuksen liitteenä on oltava selvitys perustamis- ja pohjaolosuhteista.. Kaukolämpöverkkoon liittäminen Asemakaavassa on annettu määräys, että asuinalueet tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Maankäyttö- ja rakennuslain pykälän a mukaisesti määräystä ei kuitenkaan sovelleta: rakennukseen, jonka laskennallinen lämpöhäviö on enintään 0 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä rakennukseen, jonka pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä olemassa olevan rakennuksen korjaus- tai muutostyöhön taikka laajennukseen olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvään talousrakennukseen Lisätietoja kaukolämmöstä, liittymisohjeista ja -maksuista saa Lahti Energialta.. Rakennusten sijoitus tontilla ja sovittaminen maastoon Rakennustapaohjeiden havainnekuva on ohjeena rakennusten sijoittumiselle tontilla, mutta ei pakota havainnekuvan ratkaisuun. Rakennusten sijoittamisessa tulee huomioida naapuritontin rakennusten sijainti.
Asemakaavassa tonteille on annettu rakennuksen harjansuunta. Tämä tarkoittaa, että asuinrakennuksen päämassan eli asuinrakennuksen pääosan tai rakennuksen hallitsevan perusmuodon harjansuunta tulee olla asemakaavassa esitetyn mukainen. Rakennus tulee sovittaa maastonmuotoihin tarpeettomia täyttöjä, leikkauksia ja liian korkeita sokkeleita välttäen. Rakennuslupapiirustuksissa tulee esittää rakennuksen lattiakorot. Jäteastiat suositellaan sijoittamaan autosuojan tai talousrakennuksen yhteyteen. Tällöin suositellaan, että jätekatos palo-osastoidaan. Jos jäteastiat sijoitetaan muualle, tulee niiden vaatima tila rajata kevyellä rakenteella ja/tai kasvillisuudella.. Julkisivut ja materiaalit Julkisivujen tulee olla arkkitehtoniselta ilmeeltään raikkaita, moderneja ja harmonisia. Julkisivujen arkkitehtoninen ilme tulee suunnitella siten, että alueen kaupunkikuvallinen yhtenäisyys on jatkossakin tunnistettavissa. Pääjulkisivumateriaaleina tulee käyttää puuta, tiiltä tai rappausta. Julkisivuissa tulisi yhdistää enintään kahta materiaalia. Valittua materiaalia tulisi käyttää yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Puujulkisivuissa sallitaan vain vaaka- tai pystylaudoitus, ei erisuuntaisia laudoituksia. Tonteilla, joille saa rakentaa puuverhotun talon, sallitaan hirsijulkisivu, mikäli hirret ovat suorapintaisia ja maalattuja sekä nurkat lyhennettyjä ja laudoitettuja. Tiilijulkisivuissa saumauksen tulee olla samanvärinen tiiliverhouksen kanssa. Kattomateriaaleina sallitaan tiili ja pelti. Vain aidot materiaalit sallitaan, ei jäljitelmiä. Pääväreinä käytetään vaaleita, keskivahvoja tai vahvoja murrettuja värisävyjä. Värinä ei sallita puhtaan valkoista eikä kirkkaita värejä. Uusvanhoja aiheita ei saa käyttää ja ikkuna-aukotusten sekä jäsentelyjen tulee olla moderneja. Aukkojen listoitukset suositellaan toteutettavaksi syvyyssuuntaisina reunalistoina tai kapeina vuorilautoina. kkunaristikoita ei sallita. Kattolyhdyn tulee olla muodoltaan selkeän yksinkertainen sekä kattolappeen suuntainen. Korttelikohtaisissa rakennustapaohjeissa on kerrottu kortteleissa sallitut julkisivumateriaalit ja -värit.. Piha-alue.. Maastoon sovittaminen Tontin pinnanmuotoa ei saa merkittävästi muuttaa. Rakennuslupapiirustuksissa tulee esittää piha-alueen korot ja maanpintojen liittyminen naapuritonttien, virkistysalueiden ja katualueiden korkeustasoihin. Pengerrykset ja luiskat tulee toteuttaa omalla tontilla ja tontin reunoilla naapuritonttiin sovittaen. Tarvittaessa korkeuseroja hoidetaan tukimuureilla. Tontin olemassa olevaa puustoa ja kasvillisuutta tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää, jotta rakennettu alue istuu pehmeämmin ympäröivään luontoon.
.. Tontin rajaaminen Tontin rajaamisessa voidaan käyttää leikattua pensasaitaa, vapaasti kasvavien pensaiden (ja puiden) muodostamaa aidannetta tai luonnonkiviä. Pensasaidan tulee täysikasvuisenakin mahtua omalle tontille eikä se saa kaventaa kadunvarren lumitilaa tai rajoittaa näkyvyyttä... Autopaikat ja tonttiliittymä Omakotitonteille tulee osoittaa vähintään kaksi autopaikkaa asuntoa kohden. Tonttiliittymän leveys saa olla enintään,0 metriä... Hulevesien käsittely Hulevedet eli sade- ja pintavesistä aiheutuva pintavalunta tulee imeyttää omalla tontilla jos mahdollista. Jos imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee hulevedet johtaa sadevesiviemäriin. Pysäköintialueelta sadevedet tulee johtaa sadevesiviemäriin. Tonttien piha-alueilla tulisi suosia imeyttäviä pintamateriaaleja ja välttää tiiviitä, laajoja kiveyksiä tai asfaltointia. On suositeltavaa hyödyntää sade- ja pintavedet esimerkiksi kastelussa ohjaamalla ne istutusalueille kasvien käyttöön tai ns. sadepuutarha-alueille. Kasvillisuuspeitteiset viivytys-, suodatus- tai imeytysalueet (biopidätysalueet - engl. bioretention, ns. sadepuutarhat - engl. rain gardens) ovat pienimittakaavaisia suodatusrakenteita, jotka on suunniteltu pienten ja normaalien sateiden aiheuttamien hulevesivirtaamien käsittelyyn. Ne ovat kasvillisuuden peittämiä painanteita, joiden tehtävänä on viivyttää ja puhdistaa hulevesiä kasvillisuuden avulla ja suodattamalla niitä maakerrosten läpi. Biopidätysaltaan kasvillisuuden tulee kestää sekä kuivuutta että kosteutta. Hyvin suunniteltu ja toteutettu biopidätysalueiden kasvillisuus saattaa edellyttää vähemmän hoitoa kuin leikattavat nurmialueet, mutta rakenteiden toimivuuden tarkkaileminen sekä suodatusrakenteiden säännöllinen kunnossapito ja ajoittain tehtävä uusiminen tuovat oman lisänsä hoitotoimenpiteisiin. Biopidätysalueille soveltuvia kestäviä ja kuivuuden ja kosteuden vaihtelua sietäviä lajeja ovat mm: pajut (Salix), rentukka (Caltha palustris), keltakurjenmiekka (ris pseudacorus), ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) ja rantakukka (Lythrum salicaria). Biopidätysalueilla on yleensä hyvä olla useampaa lajia toiminnan ja kasvillisuuden menestymisen varmistamiseksi sekä puhdistustehonkin kannalta. Biopidätysalueella kasvukerroksen vedenläpäisevyyden tulee olla hyvä, mutta veden ja ravinteiden pidätyskyvyn kasveille riittävä. (lähde: Hulevesiopas, Suomen Kuntaliitto 0) LTTEET Korttelikohtaiset rakennustapaohjeet omakotitonteille Asemakaava ja määräykset Havainnekuva Julkisivuvärimallit
Kortteli Kerrosluku: Talotyyppi: tontit : porrastettu tontti : tasamaa Kattomuoto: harjakatto Kattokaltevuus: : : Vesikaton väri: tumman harmaa, ruskea tai musta Julkisivumateriaali ja väri: puu vaalea Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): valkoinen tai pääväriin sointuva vaalea Rakennuksen pääväreinä tulisi käyttää korkeintaan kahta väriä. Väri ei saa olla pelkkä valkoinen. Rakennuksessa on oltava harjakatto. Päämassan harjansuunta tulee olla kadunsuuntainen (Perhoslehdontie). Tontille saa rakentaa yksikerroksisen asuinrakennuksen. Erillisen talousrakennuksen ja autosuojan tulee noudattaa päärakennuksen materiaaleja. Julkisivultaan sen tulee sopia asuinrakennuksen väritykseen, mutta se voi olla sävyltään tummempi. Erillisen rakennuksen katto voi olla harja- tai pulpettikatto. Kattokaltevuuden tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan ja talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta pienempiä ja yksikerroksisia. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Korttelia koskevat myös Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkki kortteliin sopivista talotyypeistä:
Kortteli Kerrosluku: Talotyyppi: tontit : porrastettu tontit : tasamaa Kattomuoto: harjakatto Kattokaltevuus: : : Vesikaton väri: tumman harmaa, ruskea tai musta Julkisivumateriaali ja väri: puu vahva Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): pääväriin sointuva Rakennuksen pääväreinä tulisi käyttää korkeintaan kahta väriä. Rakennuksessa on oltava harjakatto. Päämassan harjansuunta tulee olla kadunsuuntainen eli tonteilla - Perhoslehdontien suuntainen ja tonteilla - Neitoperhonkujan suuntainen. Tontille saa rakentaa yksikerroksisen asuinrakennuksen. Tonteilla - asuinrakennuksen korkeudeksi suositellaan, -, metriä. Erillisen talousrakennuksen ja autosuojan tulee noudattaa päärakennuksen materiaaleja. Julkisivultaan sen tulee sopia asuinrakennuksen väritykseen, mutta värisävyn ei tarvitse olla sama. Erillisen rakennuksen katto voi olla harja- tai pulpettikatto. Kattokaltevuuden tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan ja talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta pienempiä ja yksikerroksisia. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Korttelia koskevat myös Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkkejä kortteliin sopivista talotyypeistä:
Kortteli Kerrosluku: Talotyyppi: tasamaa Kattomuoto: harjakatto Kattokaltevuus: : : Vesikaton väri: tumman harmaa, ruskea tai musta Julkisivumateriaali ja väri: puu keskivahva Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): pääväriin sointuva Rakennuksen pääväreinä tulisi käyttää korkeintaan kahta väriä. Rakennuksessa on oltava harjakatto. Päämassan harjansuunta tulee olla kadunsuuntainen (Neitoperhonkuja). Tontille saa rakentaa yksikerroksisen asuinrakennuksen. Asuinrakennuksen korkeudeksi suositellaan, -, metriä. Erillisen talousrakennuksen ja autosuojan tulee noudattaa päärakennuksen materiaaleja. Julkisivultaan sen tulee sopia asuinrakennuksen väritykseen, mutta värisävyn ei tarvitse olla sama. Erillisen rakennuksen katto voi olla harja- tai pulpettikatto. Kattokaltevuuden tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan ja talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta pienempiä ja yksikerroksisia. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Korttelia koskevat myös Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkki kortteliin sopivasta talotyypistä:
Kortteli Kerrosluku: tontti : / k tai tontti : Talotyyppi: tontti : porrastettu tai rinne tontti : porrastettu Kattomuoto: harjakatto tai vastakkainen pulpettikatto Kattokaltevuus: :, : Vesikaton väri: tumman harmaa, ruskea tai musta Julkisivumateriaali ja väri: puu, rappaus, tiili vaalea tai vahva Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): vaalea: valkoinen tai pääväriin sointuva vaalea vahva: pääväriin sointuva Rakennuksessa tulisi käyttää vain yhtä pääasiallista julkisivumateriaalia. Jos kuitenkin halutaan käyttää toistakin materiaalia, tulee sitä käyttää hillitysti. Rakennuksen pääväreinä tulisi käyttää korkeintaan kahta väriä. Vaalea väri ei saa olla pelkkä valkoinen. Rakennuksessa on oltava harjakatto tai vastakkainen pulpettikatto. Päämassan harjansuunta tulee olla poikkisuuntainen katuun (Varsankello) nähden. Harjansuunta poikkeaa siten asemakaavamääräyksestä. Kerrosluku / k tarkoittaa ns. puolitoistakerroksista asuinrakennusta, jossa rakennuksen kellaritasolla kerrosalaan laskettavaksi tilaksi saa käyttää enintään 0% rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta. Tontille voidaan rakentaa joko puolitoistakerroksinen tai kaksikerroksinen asuinrakennus ja tontille kaksikerroksinen. Asuinrakennuksen tulee olla porrastettu ensimmäisen kerroksen tasolla, jotta se voidaan sovittaa paremmin tontin maastonmuotoihin. Tontille voi rakentaa myös rinneratkaisun. Erillisen talousrakennuksen ja autosuojan tulee noudattaa päärakennuksen materiaaleja. Julkisivultaan sen tulee sopia asuinrakennuksen väritykseen, mutta sen ei tarvitse olla sävyltään sama. Erillisen rakennuksen katto voi olla harja- tai pulpettikatto. Kattokaltevuuden tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan ja talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta pienempiä ja yksikerroksisia. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Korttelia koskevat myös Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkkejä kortteliin sopivista talotyypeistä:
Kortteli Kerrosluku: tontti : tontti : tai / k Talotyyppi: tontti : porrastettu tontti : porrastettu tai rinne Kattomuoto: harjakatto tai vastakkainen pulpettikatto Kattokaltevuus: :, : Vesikaton väri: tumman harmaa, ruskea tai musta Julkisivumateriaali ja väri: puu, rappaus, tiili vaalea tai vahva Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): vaalea: valkoinen tai pääväriin sointuva vaalea vahva: pääväriin sointuva Rakennuksessa tulisi käyttää vain yhtä pääasiallista julkisivumateriaalia. Jos kuitenkin halutaan käyttää toistakin materiaalia, tulee sitä käyttää hillitysti. Rakennuksen pääväreinä tulisi käyttää korkeintaan kahta väriä. Vaalea väri ei saa olla pelkkä valkoinen. Rakennuksessa on oltava harjakatto tai vastakkainen pulpettikatto. Päämassan harjansuunta tulee olla poikkisuuntainen katuun (Varsankello) nähden. Harjansuunta poikkeaa siten asemakaavamääräyksestä. Kerrosluku / k tarkoittaa ns. puolitoistakerroksista asuinrakennusta, jossa rakennuksen kellaritasolla kerrosalaan laskettavaksi tilaksi saa käyttää enintään 0% rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta. Tontille voidaan rakentaa kaksikerroksinen asuinrakennus ja tontille joko puolitoistakerroksinen tai kaksikerroksinen. Asuinrakennuksen tulee olla porrastettu ensimmäisen kerroksen tasolla, jotta se voidaan sovittaa paremmin tontin maastonmuotoihin. Tontille on suositeltavaa rakentaa rinneratkaisu. Erillisen talousrakennuksen ja autosuojan tulee noudattaa päärakennuksen materiaaleja. Julkisivultaan sen tulee sopia asuinrakennuksen väritykseen, mutta sen ei tarvitse olla sävyltään sama. Erillisen rakennuksen katto voi olla harja- tai pulpettikatto. Kattokaltevuuden tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan ja talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta pienempiä ja yksikerroksisia. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Korttelia koskevat myös Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkkejä kortteliin sopivista talotyypeistä:
Kortteli 8 Kerrosluku: Talotyyppi: tontit : tasamaa tontti : tasamaa tai porrastettu Kattomuoto: harjakatto Kattokaltevuus: :, : Vesikaton väri: tumman harmaa, ruskea tai musta Julkisivumateriaali ja väri: puu, rappaus vaalea Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): valkoinen tai pääväriin sointuva vaalea Rakennuksessa tulisi käyttää vain yhtä pääasiallista julkisivumateriaalia. Jos kuitenkin halutaan käyttää toistakin materiaalia, tulee sitä käyttää hillitysti. Rakennuksen pääväreinä tulisi käyttää korkeintaan kahta väriä. Rakennuksessa on oltava harjakatto. Päämassan harjansuunta tulee olla kadunsuuntainen (Kotikallio). Tontille saa rakentaa kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Asuinrakennuksen on oltava ainakin osittain kahden kerroksen korkuinen. Erillisen talousrakennuksen ja autosuojan tulee noudattaa päärakennuksen materiaaleja. Julkisivultaan sen tulee sopia asuinrakennuksen väritykseen, mutta värisävy voi olla tummempi. Erillisen rakennuksen katto voi olla harja- tai pulpettikatto. Kattokaltevuuden tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan ja talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta pienempiä ja yksikerroksisia. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Korttelia koskevat myös Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkki kortteliin sopivasta talotyypistä:
Kortteli 9 Kerrosluku: tontit : tontti : tai / k Talotyyppi: tontit : tasamaa tai porrastettu tontti : porrastettu tai rinne Kattomuoto: harjakatto tai vastakkainen pulpettikatto Kattokaltevuus: :, : Vesikaton väri: tumman harmaa, ruskea tai musta Julkisivumateriaali ja väri: puu, rappaus vaalea Lisäosat (ikkunat, räystäät, listat, vuorilaudat): valkoinen tai pääväriin sointuva vaalea Rakennuksessa tulisi käyttää vain yhtä pääasiallista julkisivumateriaalia. Jos kuitenkin halutaan käyttää toistakin materiaalia, tulee sitä käyttää hillitysti. Rakennuksen pääväreinä tulisi käyttää korkeintaan kahta väriä. Rakennuksessa on oltava harjakatto. Päämassan harjansuunta tulee olla kadunsuuntainen (Kotikallio). Kerrosluku / k tarkoittaa ns. puolitoistakerroksista asuinrakennusta, jossa rakennuksen kellaritasolla kerrosalaan laskettavaksi tilaksi saa käyttää enintään 0% rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta. Tonteille - voidaan rakentaa kaksikerroksinen asuinrakennus ja tontille joko puolitoistakerroksinen tai kaksikerroksinen. Asuinrakennus tulee tarvittaessa porrastaa ensimmäisen kerroksen tasolla, jotta se voidaan sovittaa paremmin tontin maastonmuotoihin. Tontille voi rakentaa myös rinneratkaisun. Kaikilla tonteilla asuinrakennuksen on oltava ainakin osittain kahden kerroksen korkuinen. Erillisen talousrakennuksen ja autosuojan tulee noudattaa päärakennuksen materiaaleja. Julkisivultaan sen tulee sopia asuinrakennuksen väritykseen, mutta värisävy voi olla tummempi. Erillisen rakennuksen katto voi olla harja- tai pulpettikatto. Kattokaltevuuden tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Autosuojan ja talousrakennusten tulee olla selvästi päärakennusta pienempiä ja yksikerroksisia. Sokkelin korkeudessa on huomioitava piha-alueen sekä kadun korkeustasot. Yli metrin korkeiden sokkeleiden muodostumista tulee välttää. Korttelia koskevat myös Perhoslehdon -alueen yleiset suunnitteluohjeet. Esimerkki kortteliin sopivista talotyypeistä:
08 8 09 9 : :8 9: 9: : 09 9 : 09 0 : : 09 9 09 8 8 : :9 : 08 :9 : :8 : :0 : 0 : :0 : : : Kuntotie : 8 0 0 9 8 8 0 9 8 0 08 8 9 0 8 09 08 0 9 0 8 0 8 0 08 08 0 09 0 9 0 0 09 0 0 0 00 0 0 Korsikuja 0 0 0 0 0 Kaskikuja Kaskitie 0 09 8 8 0 0 0 9 9 09 9 8 9 9 0 0 8 0 0 09 0 9 0 0 0 0 0 8 0 8 9 0 9 0 9 9 0 8 0 9 8 8 8 9 0 9 0 9 8 0 8 0 8 0 9 8 9 0 0 8 0 9 9 9 8 0 0 9 8 8 8 8 9 9 09 0 09 8 09 0 8 08 0 0 09 0 08 8 0 0 0 09 0 0 0 8 99 8 LO 8 99 9 0 9 0 8 0 9 9 8 0 908 0 8 9889 9 9 0 9 9 0 0 98 0 8 9 9 0 8 0 9 0 8 0 9 0 9 0 0 9 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 9 9 8 9 0 8 8 9 8 9 0 9 0 9 0 0 AR 08 et KARTANO at e=0.0 8 0 9 0 09 0 0 et luo- P e=0.0 AR e=0.0 et 8 9 luo- HRVKALLONTE KOT K AL VUOHENKELLO KSSANKELLO VARSANKELLO UKONKELLO PEURANKELLO HRVENKELLO PERHOSLEHDONTE NETOPERHONKUJA 0 AR HARAKANKELLO e=0.0 EV 0 0 0 8 0 0 8 9 9 8 9 : 8 0 0 8 KALLOMARRE 9 8 0 AR 00 e=0.0 METSÄMARRE : AR 9 8 8 e=0.0 90 pp 9 0 0 9 8 8 0 8 9 9 9 90 9 8 8 0 0 AR 9 : 9 e=0.0 8 0 KURJENPOLV HRVKALLONTE VANHATALO KURJENKELLO 8 0 0 9 9 8 0 9 9 9 8 :808 0 00m 0 00 0 8 9 0 9 0 0
9: 0 8 9 0 9 0 9 0 0 9 9 8 8 8 9 8 0 0 8 9 9 0 9 0 8 0 0 8 9 9 8 8 0 8 9 0 0 0 09 9 0 0 0 0 08 09 9 8 9 08 8 0 0 8 8 9 0 0 9 9 9 0 0 0 8 9 9 98 0+0at 9 8 0 e=0.0 et et luo- luo- 0 0 0 09 08 8 9 HRVKALLONTE KOT K AL LO PERHOSLEHDONTE NETOPERHONKUJA VARSANKELLO HRVENKELLO UKONKELLO PEURANKELLO KSSANKELLO OHENKELLO at AR mittakaava :000
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET AR P EV Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Palvelurakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Suojaviheralue. m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kunnanosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Kunnanosan numero. KAR Kunnanosan nimi. 00 Korttelin numero. Tontin numero. HRVK e=0.0 Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä ja toinen luku autotallin/talousrakennuksen sallitun rakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. HOLLOLA Kartanon (0) kunnanosa. Perhoslehdon asemakaava. Asemakaava koskee Okeroisten () kylän osaa tiloista Rn:o 8:, :, :808 ja 9: sekä Vesalan () kylän osaa tilasta RN:o : Rakennusala. at Autotallien ja varastorakennusten rakennusala. Rakennuksen (pää)harjansuuntaa osoittava viiva. et Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa kunnallisteknisiä rakennuksia. stutettava alueen osa. Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Ulkoilureitti. pp Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. luo- luo- Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Arvokas linnustoalue. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue. Keltavuokkoesiintymä. Käsittelyvaiheet Tekninen lautakunta: Kaavan vireilletulo OAS nähtävillä Luonnos nähtävillä Ehdotus nähtävillä Valtuusto hyväksynyt..0. - 8..0. -..0.0 -..0 0..0 Hollolan kunta Tekninen toimiala Maankäyttöpalvelut Yleiset määräykset: Hollolassa.9.0,..0 Kiinteistöllä syntyvät puhtaat hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Asunto- ja korjausrakentamisessa tulee varautua radonin torjuntaan. Asuinalueet tulee liittää kaukolämpöverkkoon. - alueilla on varattava autopaikkoja vähintään ap/as. AR- alueilla on varattava autopaikkoja vähintään ap/as. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 8/999 vaatimukset. Hollolassa.9.0 Maankäyttöpäällikkö Katariina Tuloisela Maankäyttöpäällikkö Katariina Tuloisela Hollolan kunta, maankäyttöpalvelut Kaavoitus- ja mittausinsinööri Marko Siitari Asemakaavassa esitetty tonttijako on ohjeellinen eikä kaavan hyväksyminen edellytä kiinteistönmuodostamista Mittakaava : 000 Dnro HOL /0 Hyväksytty 0.0.0 Kaava tullut voimaan..0 Kaavatunnus 0 -
Perhoslehto alue Havainnekuva (ei mittakaavassa)