Ikävien kokemusten ei tarvitse vaikuttaa koko elämään

Samankaltaiset tiedostot
VÄKIVALTATYÖN PILOTTI

Kiusaamisväkivaltakysely

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Psykologiset verkko-ohjelmat perheiden tukena FT Toni Vanhala

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lataa Kohti arvoistasi - Arto Pietikäinen. Lataa

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Pirkanmaan väkivaltaverkosto

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

KOKEMUKSIA SOSIAALISET TAIDOT JA JÄNNITTÄMINEN - RYHMÄN VETÄMISESTÄ. Päivi Pekkala-Saarelainen, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti (YET)

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Kiusaamista vai väkivaltaa? Kommenttipuheenvuoro Tuija Åstedt, projektipäällikkö, VTM, emba

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

Konsti kotiin suunnattu tuki päihde- ja mielenterveysasiakkaille

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona

RYHMÄMUOTOISET HOIDOT

Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Mielekästä ikääntymistä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

LÄHISUHDEVÄKIVALTYÖN OSAAMISVERKOSTO ETELÄ-SAVO. Olli Humalamäki LAPE Etelä-Savo Hankekoordinaattori ESSOTE LAPE-Päivät 5/2017

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

TYÖKALUJA HYVINVOINTITYÖHÖN TOISELLE ASTEELLE

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Psyykkisen toimintakyvyn edistäminen

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski

TERVEYDEN- EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHALLA TOIMIVA HANKE

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen , 5.10 ja Historiaa

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

(OPI) Kuntoutujan arvioitilomake

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

IV Hyvä Elämä Foorumi

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri

Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö Turussa, Marak toimintamallin esittely

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa

Otetaanko perheet puheeksi?

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

A P U A VÄ K I VA LTA A N

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Pakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Transkriptio:

Ikävien kokemusten ei tarvitse vaikuttaa koko elämään Nuorten aikuisten väkivaltaa (kiusaamista) kokeneiden ryhmätoiminta sekä ammattilaisten koulutus ryhmien ohjaamiseen Anne Hellsten, Setlementti Tampere ry, Perheväkivaltaklinikka yksikönjohtaja, psykoterapeutti Katri Pihlaja, Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut, YTM koordinaattori, THL:n kuntakoordinaattori perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Tietoa, taitoa ja mielenterveyttä Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut

Tänään esittelemme Nuorten aikuisten väkivaltaa kohdanneiden (kiusatuksi tulleet) ryhmätoiminnan jälkihuollollisen ohjelman Pirkanmaalla. Ammattilaisille suunnatun kiusaamisen jälkihuollon ryhmänohjaamisen koulutuksen. Kerromme lyhyesti Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaverkoston palveluista.

Kiusaamisen jälkihuollosta Tampereella Ryhmätoimintaa vuodesta 2014 Mielenterveys- ja päihdepalveluissa (erikoissairaanhoito): psykiatriakeskuksessa, vaikeahoitoisten nuorten aikuisten yksikössä ja Oriveden psykiatrian yksikössä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa hoidetaan vaikeita ja monimuotoisia mielen sairauksia. Tarve jälkihuollolle on ilmeinen, psyykkisesti oireilevista nuorista arviolta 40% on kokenut koulussa kiusaamista (Lähde: nuorten aikuisten psykiatrinen yksikkö 2015). Potilaista noin puolet ovat alle 25v. Vailla psykiatrista hoitokontaktia olevia kiusatuksi tulleita nuoria on paljon. Ryhmätoiminta on käynnistymässä 2017 alkupuolella kolmannella sektorilla sekä opiskelijaterveydenhuollossa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ammattilaisille suunnatut ryhmänohjaajan koulutukset toimineet kaupungin rahoittamana vuodesta 2015

Ryhmästä, esimerkkinä mielenterveys- ja päihdepalveluissa toteutettava ryhmä Lähete erikoissairaanhoitoon useimmiten psyykkisen sairauden perusteella, tutkimusvaiheessa kiusaaminen todennetaan. Osallistuja on kokenut koulussa kiusaamista/väkivaltaa ja on motivoitunut osallistumaan ryhmään, osallistujalla voi olla muutakin väkivaltaa koettuna, mutta edellytämme nimenomaan koulussa/oppilaitoksissa tapahtuvaa kiusaamista ryhmään valikoitumisen kriteerinä. Ryhmä on tarkoitettu 90-luvulla syntyneille. Osallistuja saa kutsukirjeen suljettuun ryhmään ja tiedot kirjataan sairauskertomukseen. Käyntikerrat kirjataan ja ryhmästä laaditaan loppuyhteenveto yhdessä osallistujan kanssa. Ryhmä on jälkihuollollinen ja sisältyy osallistujan hoitoon ja kuntoutukseen sekä hoito- ja kuntoutus suunnitelmiin. Tavoitteena olisi, että ryhmään osallistujalla ei olisi terapeuttisia keskusteluja ryhmän aikana, mutta joissakin tapauksissa tämä voi olla perusteltua. Ryhmään sopii henkilö, jonka opinnot ovat jääneet kesken, joka kärsii masennuksesta, ahdistusoireista sekä jännittämisestä. Poissulkukriteereinä on rankka päihdeongelma, vaikea epävakaa persoonallisuushäiriö, psykoosi. Taustakysely ja työntekijän arviointi osallistuja/potilas/asiakas rekrytoinnin tueksi.

Taustakyselyn avulla syvennämme ryhmään osallistuvan elämänhistoriaa Väkivaltaa ja kiusaamista kartoitetaan muotojen, keston sekä vaikutusten osalta. Myös perheenjäsenet ja mahdolliset omat lapset huomioiden. Osa 1 Ikävuodet 4-11v, päiväkoti, esikoulu ja ala-aste Osa 2 Ikävuodet 11-18v, yläaste, toinen aste Osa 3 Kokemuksia kouluista Kyselyn esittely

KUTSU OSALLISTUJALLE Väkivalta jättää jäljet ja voi pahimmillaan estää ihmistä nauttimasta elämästä ja saavuttamasta tavoitteita. Väkivaltakokemus on hyvä purkaa ja pilkkoa, että asiat saavat oikeat mittasuhteet ja koettuja asioita päästään jäsentämään yhdessä. Ikävien kokemusten ei tarvitse antaa vaikuttaa koko elämään. Nuorten aikuisten väkivaltaa kokeneiden (kiusatutuksi tulleet) jälkihoidollinen ryhmä tarjoaa luotettavan ja turvallisen paikan keskustella ja käsitellä väkivaltakokemuksia ja antaa osallistujalle työkaluja hallita väkivallan kokemuksia. Ryhmä sisältyy hoitoon- ja kuntoutukseen. Ryhmässä työskennellään puhumalla, kirjoittamalla ja tietokonetta/tablettia/älypuhelinta hyväksikäyttäen sekä harjoittelemalla mm. ahdistuksen hallintaa. Ryhmäohjelma on saanut hyvää palautetta siihen osallistuneilta nuorilta aikuisilta. Ryhmään valitaan 5-8 osallistujaa, ryhmä on suljettu (siihen ei pääse mukaan kesken kaiken) ja ryhmäkäyntien välissä tehdään pohdintatehtäviä. Ryhmä kokoontuu, Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla Amuri kabinetin tilassa. 1. kerta 12.1.2017 klo 13-14.30 2. kerta 20.1.2017 klo 13-14.30 3. kerta 26.1.2017 klo 13-14.30 4. kerta 7.2.2017 klo 13-14.30 5. kerta 16.2.2017 klo 13-14.30 + Boosteri 17.3.2017 klo 14 16 (seurantakäynti, mukavaa tekemistä mm. keilaamista) Ryhmästä vastaavat katri.pihlaja@tampere.fi, emmi.lonnqvist@tampere.fi

Säännöt ja työmenetelmät 5 + 1 ryhmäkertaa, osa hoitoa- ja kuntoutusta, luottamuksella Omaa tarinaa kirjoitetaan tarinavihkoon. Ryhmän edetessä saat aiheita joiden kautta pohdit kirjoittamalla omaa tarinaasi. Tehtävät toimivat tukena itsenäiselle työskentelylle. Huoltamolla otetaan lihakset käyttöön. Ryhmänohjaajat ovat psykiatrian sekä väkivaltatyön ammattilaisia, joilla on kiusaamisesta omakohtaista kokemusta. Ei kuitenkaan viedä tilaa ryhmäläisiltä (abstinenssi).

Huoltamolta potkua kuntoutumiseen sekä elämänhallintaan Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden Huoltamo on työskentelytila Sinulle, jolle hoitava työntekijäsi on suositellut internetin oma-apuohjelmaa hoidon ja kuntoutuksen osaksi. Huoltamolla on paikalla psykiatrian ammattilainen, joka auttaa tarvittaessa oma-apuohjelmien tekemisessä sekä teknisissä asioissa. Sinulla ei tarvitse olla omaa älylaitetta. Saat tietokoneen käyttöösi Huoltamolta, mutta voit halutessasi työskennellä omalla koneellasi, tabletilla tai älypuhelimellasi. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa hyödynnetään tutkittuja sekä kliinisesti hyväksi todennettuja oma-apu ohjelmia. Tarjolla on runsaasti oma-apuohjelmia mm. stressin hallintaan, jännittämiseen ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon, univaikeuksiin, ahdistukseen, epävakauteen, aggression hallintaan, erotilanteeseen, ahmimiseen, juomiseen, pakko-oireisiin, masennukseen, paniikkiin, parisuhteeseen, taloudelliseen ahdinkoon, viiltelyyn sekä opiskelun tukemiseen liittyen. Lisäksi tarjolla on hyvinvointia edistäviä tietoisuustaito ja mielenhallinnan oma-apuohjelmia. Huoltamo toimii Sarviksella Hatanpäänkatu 3 (J-rappu, huone 2035) ja on avoinna klo 14 15 seuraavasti: Tammikuussa 17.1.2017, 24.1.2017, 31.1.2017 Helmikuussa 14.2.2017, 28.2.2017 Maaliskuussa 14.3.2017,28.3.2017 Huhtikuussa 11.4.2017, 25.4.2017 Toukokuussa 9.5.2017 Hoitava työntekijäsi ilmoittaa sinut Huoltamolle sopimuksenne mukaisesti. Lämpimästi tervetuloa kohentamaan vointiasi sekä harjoittelemaan hyvinvoinnin hallintaa.

Oma-apuohjelma Headsted yrityksen tarjoama Jännä juttu ohjelma on osa ryhmän sisältöä, tukena mielenterveys- ja päihdepalveluiden kustantama psykologin verkkopalaute. Työskentely tapahtuu Huoltamolla tai itsenäisesti Jännä juttu on tehty sinulle, jota piinaa jännitys tai ahdistus sosiaalisissa tilanteissa. Ohjelma perustuu tutkittuihin hyväksymis- ja omistautumisterapian sekä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin. www.headsted.fi

Ryhmän teemat Ryhmäkerta 1: THL:n väkivallan kartoituslomake Keskustelua väkivallasta, väkivallan muodot Miten tunnistat väkivallan Omat väkivallan kokemukset Oma väkivaltaisuus Elämänjana Oman tarinan kirjoittamisen ohje, ryhmä 1 Elämänjana (väkivaltahistorian jana), väkivallan muodot lomake Omat väkivallan kokemukset (fyysinen, psyykkinen, hengellinen, taloudellinen, kaltoinkohtelu, seksuaalinen)

Ryhmäkerta 2 Edellisen tehtävän purku Itseluottamus ja väkivalta Itsetuntomittari Itsearvostus väkivaltakokemuksen jälkeen Viha Oman tarinan kirjoittamisen ohje, ryhmä 2 Mitä vihaat? Kenelle olet vihainen? Miten pystyt näyttämään vihaa? Mitä sanoisit väkivallan tekijöille tänään? Miltä viha tuntuu sinussa? Kirjoita oma vihatarinasi, anna vihasi valua paperille älä suodata.

Ryhmäkerta 3 Edellisen tehtävän purku Psykosomatiikka ja väkivalta Psyykkiset sairaudet ja väkivalta Oman tarinan kirjoittamisen ohje, ryhmä 3 Mikä on hätänä? Millaisia tunteita väkivallan kokeminen on jättänyt ruumiiseesi? Millaisia tunteita väkivallan kokeminen on jättänyt mieleesi? Miten selviydyt terveysongelmista? Kirjoita väkivallan näkökulmasta omia kokemuksia siitä, miten väkivaltakokemus on vaarantanut terveyttäsi. Pohdi myös miten olet selvinnyt vaikeista terveysvaaroista ja miten ylläpidät omaa terveyttäsi.

Ryhmäkerta 4 Edellisen tehtävän purku Puhumisen taidot Häpeä Videot (tunnista väkivalta/ota väkivalta puheeksi) Oman tarinan kirjoittamisen ohje, ryhmä 4 Kenelle puhut murheistasi? Oletko totuudenmukainen? Oma suhtautumisesi häpeään. Yksinäisyyden kokemukset? Kirjoita häpeästä, yksinäisyydestä, ystävyydestä ja muiden ihmisten tuesta.

Ryhmäkerta 5 Oman tarinan esittäminen ryhmässä Loppukeskustelu (palaute, lähtösanat muille ryhmäläisille, ohjaajille, tuleville ryhmäläisille, yhteenveto ryhmän hyödyistä/haitoista, tämän hetken vointi ) Oivalluksia puhuminen auttoi, ensimmäistä kertaa keskustelua mm. vihasta ja häpeästä, auttoi ymmärtämään psyykeen ja fyysisen yhteyttä, en ole yksin, väkivalta ei jatku, itsetuhoisuus vähentynyt, kyllä minäkin vielä!

Ryhmänohjaajien koulutus (ammattilaisille suunnatut) Osallistujia vuoden 2016 loppuun mennessä 80 Tampereen kaupungin tukema koulutus yhteistyössä Setlementti Tampere ry:n perheväkivaltaklinikan kanssa, jatkuu keväällä 2017 Oppilashuolto, sosiaalityö, mielenterveys- ja päihdetyö, oppilasterveydenhuolto, järjestöpuolen toimijoita, työvoimahallinnon edustajia Edustetut ammattiryhmät mm. lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja, sosionomi, opettaja, kuraattori, sosiaalityöntekijä, ohjaaja, lähihoitaja, väkivaltatyöntekijä

Väkivalta jättää jäljet ja voi pahimmillaan estää ihmistä nauttimasta elämästä ja saavuttamasta tavoitteita. Väkivaltakokemus on hyvä purkaa ja pilkkoa, että asiat saavat oikeat mittasuhteet ja asioita päästään jäsentämään yhdessä. Ikävien kokemusten ei tarvitse antaa vaikuttaa koko elämään. Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tarjolla Nuorten aikuisten väkivaltaa (Kiusatut) kokeneiden ryhmä. Ryhmä on suljettu viiden kerran strukturoitu kokonaisuus. Tavoitteena on huolellinen jälkihuoltokokemus väkivaltaan liittyen. Ryhmä soveltuu sellaisille ihmisille, joiden elämää koettu väkivalta varjostaa. Palaute ryhmästä on ollut hyvä. Tarjoamme kertaluonteisen koulutuksen tähän ryhmään liittyen, siten että ryhmää olisi mahdollisuus jatkossa toteuttaa laajasti eri organisaatioissa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa asiaan puututaan sitä enemmän saavutetaan! Ammattilaisille suunnatut maksuttomat saman sisältöiset ryhmäkoulutukset järjestetään 19.10.2016, 13.12.2016, 22.2.2017 sekä 17.5.2017 klo 9.30 12.30 Setlementti Tampereen tiloissa, Hatanpäänvaltatie 34 E. Ryhmäkoulutukseen pääsee mukaan 26 ilmoittautunutta per koulutus. Koulutukseen osallistuminen ei sido mihinkään, mutta tavoitteena olisi että mahdollisimman moni taho järjestäisi ryhmän omille asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Koulutukseen ilmoittaudutaan https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/12621/lomake.html Lisätietoja Koordinaattori Katri Pihlaja 040 806 3244, Perheväkivaltaklinikka va Yksikönjohtaja Anne Hellsten 050 523 7317 katri.pihlaja@tampere.fi anne.hellsten@setlementtitampere.fi Tietoa, taitoa ja mielenterveyttä Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut

Ryhmänohjaajan koulutuksen materiaali on sama, kuin mitä käytetään ryhmän ohjaamisessa. Osallistujat ovat ammattilaisia tai opiskelijoita. Ryhmänohjaajan koulutuksen menetelmiä ovat mm. reflektiivisyys, kokemuksellisuus ja opiskelu tapahtuu heittäytymällä ryhmäläisen rooliin omana itsenään. Tieto ja oppiminen syntyvät henkilökohtaisista merkityksistä ja prosesseista, jossa osallistuja luo henkilökohtaisia perspektiivejä oman oppimisensa ohjaamiseksi. Oppimiseen kuuluu tärkeänä osana oman oppimisen, ajatusten, tunteiden, toiminnan ja muutosten reflektointi.

Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto Koostuu julkishallinnon ja kolmannen sektorin toimijoista, jotka työskentelevät suoraan tai välillisesti väkivallan parissa. Verkostossa ovat mukana seuraavat toimijat: Kriisikeskus Osviitta Maria Akatemia Pirkanmaan rikosuhripäivystys Pirkanmaan sovittelutoimisto Poliisi Pro Tukipiste Tampereen ensi- ja turvakoti ry Tampereen väkivaltatyön pilotti Tampereen kaupungin Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupungin sosiaalipäivystys Setlementti Tampere ry:n Perheväkivaltaklinikka ja Välitä!- toiminta Verkoston tehtävänä on lisätä kuntalaisten tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyen sekä tarjota apua ja palveluja kuntalaisille. Lisäksi verkosto tarjoaa asiantuntijuuttaan ja työkaluja väkivaltatyön ehkäisemiseksi. AJANKOHTAISET TIEDOT: www.tampere.fi/lahisuhdevakivalta

Muut yhteistyötahomme Tampereen kaupunki, Perheiden talon aikuisten koulussa kiusatuksi tulleiden psykoedukatiivinen ryhmä. Vanhemmille jotka ovat kokeneet kiusaamista tai joiden lapset kohtaavat kiusaamista. Käynnistyy tammikuussa 2017. Tampereen ala- ja yläkoulujen sekä toisella asteella opiskelevien lasten ja nuorten vanhemmille suunnatut Kiusaamisen keskustelu illat, käynnistyneet tänä syksyä ja jatkuu keväällä, also in english.

Verkostossa on voimaa, Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto

Kiitos huomiostanne, teemme mielellämme yhteistyötä. Tarjoamme teille Nuorten aikuisten koulussa kiusatuksi tulleiden ryhmänohjaajan koulutuksen räätälöidysti suoraan yhteisöihinne. Koulutusvaraukset kevään 2017 osalta ovat käynnistyneet, tarjouspyynnöt katri.pihlaja@tampere.fi/anne.hellsten@setlementtitampere.fi