Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 180 osp Metsäkoneasentaja Hyväksytty Näyttötoimikunnassa 24.09.2015 Ammatillisen koulutuksen johtaja 2.8.2016 Voimassa 1.8.2016 alkaen 1
Sisällys Tampereen seudun ammattiopisto Johdanto... 4 1 ja muodostuminen... 4 1.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle... 6 1.2 Opintojen järjestäminen yksilöllisesti ja joustavasti... 7 1.3 Suuntautumisvaihtoehdon valinta... 9 1.4 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita... 9 1.5 Arviointi... 12 2 Ammatilliset tutkinnon osat... 13 2.1 Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp... 13 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 16 2.2 Metsäkoneiden huolto 35 osp... 22 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 25 2.2 Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 50 osp... 32 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 35 2.3 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat... 39 2.3.1 Koneellinen puunkorjuu 20 osp... 39 2.3.2 Metsäkoneen käyttö 10 osp... 45 2.3.3 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp... 50 2.3.4 Työelämässä hankittu osaaminen 1-15 osp... 54 2.3.5 Ammatillinen tutkinnon osa 10 tai 20 osp... 59 3 Yhteiset tutkinnon osat... 60 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat... 61 4.1 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp... 61 4.1.1 Ammatilliset tutkinnon osat... 61 4.1.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvat tutkinnon osat... 61 4.1.3 Yhteiset tutkinnon osat tai lukio-opinnot... 61 2
4.1.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat opinnot... 61 4.1.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa... 61 4.2 Metsäkoneen käyttö 10 osp... 62 4.3 Energiapuun korjuukoneen käyttö 10 osp... 62 4.4 Metsänparannuskoneen käyttö 10 osp... 67 4.5 Työkoneiden käyttö ja huolto 15 osp... 72 4.6 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp... 77 4. 7 Työelämässä hankittu osaaminen 1-15 osp... 77 4.8 Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp... 77 4.9 Ammattilaisena Euroopassa... 84 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat... 87 6 Perehdyttämissuunnitelma... 87 Liite 1... 89 2. PERUSTUTKINNON OPISKELU... 89 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset... 89 2.1.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 90 2.2 Alan osaamistarpeet... 90 2.2.1 Metsäkoneala... 91 2.2.2 Puuenergian korjuu... 92 2.3 Tredun metsäkoneasentajien koulutusta järjestävän Ylöjärven Valon toiminta-alueen metsäalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa... 93 2.3.1 Pirkanmaa... 93 2.4 Metsäalan perustutkinnon ja metsäkoneasentajan osaamisalan tavoitteet... 94 Liite 2... 95 3
Johdanto Tampereen seudun ammattiopiston antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan (koulutuksen järjestäjän yhteinen osa ja nuorten koulutuksen yhteinen osa) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman yhteisten tutkinnon osien opetuksen järjestämisestä. Opetuksen suunnittelu ja toteutus perustuu oppimisen mahdollistamiseen ja osaamisen kasvuun. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla www.tredu.fi sekä wilma.tredu.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. 1 ja muodostuminen Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, yhteisistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon voi yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin, kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (perustutkintoa yksilölliset laajentavat tutkinnon osat). 4
Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 180 osp Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp 65 osp: Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp ja Metsäkoneiden huolto 35 osp 50 osp: Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 20 osp: Valinnaiset tutkinnonosat Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Yhteisten tutkinnon osien pakolliset tutkinnon osat 19 osp Valinnaiset yhteiset tutkinnon osat 16 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Sisältäen: Työssäoppiminen väh. 30 osp Yrittäjyysosaamisen hankkiminen vähintään 8 osp Opinto-ohjaus vähintään 2 osp Tutkinnon osiin sisältyvät elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus sekä toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka, aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaidot on kuvattu Metsäalan ammatillisen perustutkinnon perusteissa 2014 ja Tredun opetussuunnitelman yhteisessä osassa. 5
1.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Tampereen seudun ammattiopisto Opintojen jakautuminen opiskeluajalle tutkinto,, Metsäkoneasentaja Opiskeluvuosi 1 2 135 osp Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osp, yrittäjyysosaamisen hankkimista vähintään 8 osp Kaikille pakolliset tutkinnon osat, 30 osp 30 osp Metsien hoito ja puunkorjuu Metsienhoito ja puunkorjuu 29 Kasvinsuojelun tutkintokoulutus x Työturvallisuus ja ensiapu 1 EA x Työturva x Metsienhoito ja puunkorjuu näyttö x n, metsäkoneasentaja, pakolliset tutkinnon osat, 85 osp 35 osp Metsäkoneiden huolto Hydrauliikka perusteet 10 Sähkötekniikka perusteet 5 Konetekniikan perusteet 10 Metsäkoneiden huolto TOP 10 Metsäkoneiden huolto, näyttö x 50 osp Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt Hydrauliikan komponentit ja järjestelmät 5 Sähkötekniikka 2 Konetekniikka 5 Moottoritekniikka 5 Materiaalioppi, hitsaus ja levytyöt 3 Tulityö x Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt TOP 30 Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt, x näyttö Valinnaiset tutkinnon osat 20 osp 10 10 20 osp Koneellinen puunkorjuu 10 osp Metsäkoneen käyttö 5 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 1-15 osp Työelämässä hankittu osaaminen 10-15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 15 osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta 5-15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista 15 osp Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Yhteiset tutkinnon osat 35 osp 32 osp Aikaisemmin suoritetut lukio-opinnot* 1 osp Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen 1 1 osp Työelämätaidot 1 1 osp Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 10 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 10 osp Metsäkoneen käyttö 6
10 osp Metsänparannuskoneen käyttö 10 osp Energiapuun korjuukoneen käyttö 15 osp Työkoneiden käyttö ja huolto (logist.) 5 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 1-15 osp Työelämässä hankittu osaaminen 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu 2-10 osp Ammattilaisena Euroopassa yhteensä 32 osp* + 148 osp= 180 osp 78 70 *Tampereen seudun ammattiopiston järjestämä metsäkoneasentajakoulutus on tarkoitettu ylioppilaille tai ammatillisen perustutkinnon suorittaneille. Aiemmat opinnot vähentävät suoritettavien yhteisten tutkinnon osien määrää. 1.2 Opintojen järjestäminen yksilöllisesti ja joustavasti Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. Opiskelijalla on mahdollisuus muodostaa tutkintonsa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Tutkinnon osan vaatimusten mukainen osaaminen kartoitetaan opintojen alussa yhdessä ammatillisen opettajan kanssa. Apuna osaamisen kartoittamisessa käytetään OPH:n osaan.fi -sivustoa sekä tarvittaessa työnäytteitä. Aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja opinnoissa keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Opiskelijaa ohjataan kartuttamaan osaamistaan nimenomaan niistä asioista, joita hän ei vielä hallitse. Opiskelijan eteneminen oman oppimistavoitteensa ja osaamistasonsa mukaisesti mahdollistetaan opetusjärjestelyin eli opiskelijalle annetaan vastuuta suorittaa työtehtäviä itsenäisesti osaamisen karttumisen myötä. Näin jokaisen tutkinnon osan sisällä voidaan luoda opiskelijalle yksilöllinen opintopolku. Opiskelijalla on mahdollisuus hankkia osaamista myös ns. laajennetulla työssäoppimisella tai oppisopimuskoulutuksen kautta. Opiskelija voi suunnata osaamisensa kehittymistä myös valinnoillaan. Opiskelija voi oman työohjelmansa puitteissa valita opintojaksoja myös muiden alojen tarjonnasta ja Tredun muista toimipisteistä. 7
Esimerkki 1. Metsäkoneasentaja (opiskelijalla ei aiempaa metsäalan osaamista) Kaikille pakolliset tutkinnon osat Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp Metsäkoneiden huolto 35 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp lla opiskelija voi edetä esimerkiksi seuraavanlaisten vaihtoehtojen mukaan: Koulutusohjelmaopinnot Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 50 osp Valinnaiset tutkinnon osat Koneellinen puunkorjuu 20 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Esimerkki 2. Metsäkoneasentaja (opiskelijalla on aiempaa metsäalan osaamista) Kaikille pakolliset tutkinnon osat Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp Metsäkoneiden huolto 35 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Koulutusohjelmaopinnot Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 50 osp Valinnaiset tutkinnon osat Esimerkiksi: Metsäkoneen käyttö 10 osp Työelämässä hankittu osaaminen 5 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat Esimerkiksi: Työkoneiden käyttö ja huolto 15 osp 8
Esimerkki 3. Metsäkoneasentaja (opiskelijalla on aiempaa metsäkonealan osaamista) Kaikille pakolliset tutkinnon osat Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp Metsäkoneiden huolto 35 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Koulutusohjelmaopinnot Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 50 osp Valinnaiset tutkinnon osat Esimerkiksi: Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp Työelämässä hankittu osaaminen 10 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat Esimerkiksi: Työkoneiden käyttö ja huolto 15 osp 1.3 Suuntautumisvaihtoehdon valinta Metsäkoneasentajan ammatillisia tutkinnonosia ovat: Metsäkoneiden huolto, Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt, valinnainen tutkinnon osa sekä vapaasti valittava tutkinnonosa. Tutkintoon kuuluvat valinnaiset tutkinnon osat tukevat ammatillista suuntautumista. Opiskelija voi valita tutkinnon osia myös muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa myös muita ammatillisia tutkinnonosia työssäoppimalla. Tutkinnon osien valinnaisuudella vastataan työelämän osaamistarpisiin. Tutkintoon kuuluvien vapaasti valittavien tutkinnon osien avulla on mahdollista tukea omaa ammattillista suuntautumistaan (taulukko sivu 6). 1.4 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Osaamispisteet Osaamispisteillä mitattava osaamistaso määritellään tutkintokohtaisilla osaamistavoitteilla. Tutkinnon osien osaamispisteiden määrään vaikuttaa opiskeltavan tutkinnon osan kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys metsäkoneasentajan ammatin kannalta. Osaaminen arvioidaan kolmella tasolla T1, H2 ja K3. Osaamispisteet eivät perustu oppimiseen tarvittavaan ajankäyttöön, vaan osaamispisteiden avulla keskitytään ainoastaan osaamisen kuvaamiseen. Lähtökohtana on, että opiskelijan oppimiseen tarvitsema aika vaihtelee. Se miten, missä ja missä osaaminen on hankittu, on toisarvoista. 9
Vuosisuunnittelu Tredun, Ylöjärven Valon toimipisteen metsäkoneasentajan opintojen järjestäminen aikataulutetaan vuosittain tarkistettavana ja hyväksyttävänä vuosisuunnitelmana, jossa määritellään tutkinnon osien ajoitus sekä tarvittavat/käytössä olevat resurssit. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan työelämän toimintakokonaisuuksien ja työprosessien näkökulmasta. Varusteet ja maksut Opetuksen alkaessa oppilaitos hankkii opiskelijalle työasun, turvakengät ja suojalasit. Toisen työpuvun opiskelija hankkii itse. Oppilaitos lainaa metsurivarusteet. Henkilökohtaisten työvaatteiden pesu on mahdollista koulun pesutuvan pesukoneilla. Huoltotöihin on varattuna haalareita, jotka huolletaan oppilaitoksen puolesta. Oppilaitos järjestää opiskelijoille ensiapu, työturva-, kasvinsuojelu- ja tulityökorttikoulutukset, joista opiskelijat maksavat viranomaismaksut. Opintojen järjestäminen Metsäkoneasentaja koulutuksessa pyritään maksimoimaan käytännöntyön opetusta. Metsäkoneasentajakoulutus suoritaan kahdessa vuodessa, sillä edellytyksenä koulutukseen pääsyllä on ollut suoritetut lukioopinnot tai ammatillinen perustutkinto. Yhteisistä tutkinnon osista on kuitenkin suoritettava Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen, Työelämätaidot sekä Yrittäjyys ja yritystoiminta. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidot kulkevat läpivirtaavina koulutuksen sisällössä. Avaintaitona kestävä kehitys tulee esille jokaisella opintojaksolla, ja sen oppimista arvioidaan niiltä osin, mitä kestävän kehityksen huomioiminen edellyttää kyseisellä jaksolla, esim. asianmukainen jätteiden käsittely huoltohallissa. Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) osaaminen on myös yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Metsäkoneiden tvt-tekniikaan liittyy elektronisia vianetsintä tai diagnosoivia järjestelmiä, jotka ovat osana metsäkoneen hallinta-, mittaus- ja ohjausjärjestelmiä. Opiskelijan on osattava tehdä näiden järjestelmien avulla ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt, antureiden testaukset sekä asentaa ja päivittää sujuvasti järjestelmän ohjelmat. Opetuksessa hyödynnetään Tampereen kaupungin verkko-oppimisalusta Moodlea ja Lisäksi opiskelijoita ohjataan etsimään ammattialaa koskevaa tietoa verkosta. Yrittäjyydellä tarkoitetaan opiskelijan yrittäjämäistä tapaa tehdä työtä sekä ymmärrystä oman alan liiketoiminnasta. Elinikäisten oppimisen avaintaitojen arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti sisäisen yrittäjyyden omaksuminen. Yrittäjyyttä on sisällytetty opintoihin 8 osp (ks. seuraava taulukko). Opiskelijat opiskelevat esimerkiksi kustannuslaskentaa, joka luo perustiedon kustannusrakenteesta, jolloin opiskelija voi arvioida oman työnsä tuottavuutta. Metsäkoneasentajien työn opetus toteutetaan aidoissa työympäristöissä, jolloin opiskelijoita ohjataan työskentelemään yrittäjämäisesti tuottavuus huomioiden. 10
Tutkinnon osa Laajuus/ josta yrittäjyyden osuus Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp / 1 osp Metsäkoneiden huolto 30 osp /1 osp Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 50 osp / 3 osp Valinnaiset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat yht. 30 osp/ 2 osp Yhteiset tutkinnon osat 2 osp / 1 osp Opintojakson laajuus / josta yrittäjyyden osuus -Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat -Puukauppa ja metsänkasvatuksen taloudelliset tavoitteet -Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat -Oma-aloitteisuus ja ahkeruus -Aloitekyky -Oman työn arviointi ja Päätöksenteko -Vuorovaikutustaidot Metsäkoneiden huollon tärkeys metsäkoneyrityksen kokonaistaloudellisuuden ja käyttöasteen kannalta sekä jakorjauksissa suoritettavan työ ja varaosahankinnan kokonaistaloudellinen merkitys Metsäkoneiden huollon tärkeys metsäkoneyrityksen kokonaistaloudellisuuden ja käyttöasteen kannalta sekä jakorjauksissa suoritettavan työ ja varaosahankinnan kokonaistaloudellinen merki-tys ks. taulukko s. 6-7. Yrittäjämäinen käytös ja kustannustietoisuus. Sisäinen yrittäjyys. Yrittäjyys ja yritystoiminta ja Työelämätaidot osp Arviointi Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kriteerit Opetusmenetelmä -Luokkaopetus -Toiminnalliset menetelmät maastossa -Kustannusten laskenta -Luokkaopetus -Toiminnalliset menetelmät huoltohallissa -Kustannusten laskenta -Työssäoppiminen -Luokkaopetus -Toiminnalliset menetelmät huoltohallissa -Kustannusten laskenta - Työssäoppiminen -Luokkaopetus -Simulaattoriopetus -Kustannusten laskenta -Yritysvierailut -Toiminnalliset menetelmät maastossa ja /tai huoltohallissa -Luokka- ja verkko-opetus -Työssäoppimisen yhteydessä Työssäoppiminen Työssäoppimisjakso (vähintään 30 osp) ajoittuu molemille pääsääntöisesti molempien opintovuosien kevätkaudelle. Opiskelijalla on mahdollisuus oman opintopolkunsa mukaisesti hankkia osaamista myös opintojen muissa vaiheissa. Työssäoppimispaikan opiskelija hankki itse. Työssäoppimista ohjaava opettaja sopii työpaikkaohjaajan (yrittäjän tai hänen työntekijä) ja opiskelijan kanssa työssäoppimisjakson koulutuksellisista tavoitteista (työssäoppimissuunnitelma). Ohjaava opettaja kouluttaa työpaikkaohjaajan (esim. työssäoppimiseen liittyvät käytänteet, työpaikan vastuut, opiskelijan ohjaus ja arviointi). Ohjaava opettaja tekee työ- 11
paikkakäyntejä tarvittaessa. Käynneillä opettaja tapaa sekä opiskelijan että työpaikkaohjaajan. Työssäoppimista on kuvattu tarkemmin Tampereen seudun ammattiopiston nuorten koulutuksen yhteisen opetussuunnitelman liitteessä Työssäoppimisen järjestämissuunnitelma. Ulkomaanvaihdot Oppilaitoksella on kumppanuuskouluja ulkomailla. Tämä mahdollistaa molemminpuolisen opiskelija- ja asiantuntijavaihdon. 1.5 Arviointi Opiskelijan hankkii tutkinnonosan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla. Merkityksellistä ei ole miten, missä ja milloin osaaminen on hankittu. Muualla hankittu osaaminen on tunnistettava ja tunnustettava kyseistä tutkinnonosaa opettavien opettajien toimesta. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan oppimista ja suoritusta oikeaan suuntaan. Opettaja antaa opiskelijalle palautetta oppimisen etenemisestä joko suullisesti tai kirjallisesti. Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Wilma-kirjauksissa oppimisen arvioinnissa käytetään merkintää S (suoritettu), T (täydennettävä) ja J (opinnot jatkuvat). Osaaminen arvioidaan tutkinnonosan näytöllä ja tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla, joista on maininta tutkinnonosien kuvauksissa. Näytön annettuaan opiskelija arvioi ennen arviointikeskustelua oman suorituksensa arviointilomakkeisiin. Osaamisen arvioinnissa käytetään kolmiportaista asteikkoa 1-3 (T1= tyydyttävä, H2= hyvä ja K3= kiitettävä). Vapaasti valittavissa tutkinnon osissa osaamista voidaan arvioida arvosanalla Hyväksytty, jos tutkinnon osan osaaminen on tunnistettu ja tunnustettu työkokemuksen avulla tai se on luonteeltaan jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja. Oppimisen ja osaamisen arviointia suorittavat kyseisen tutkinnonosan opetukseen osallistuneet opettajat. Arvioinnit tulee olla kirjattuna oppilashallinto-ohjelmaan kahden viikon kuluessa suorituksen päättymisestä. Tutkintotodistuksen saaminen edellyttä, että opiskelija suorittaa kaikki tutkintoon kuuluvat osat hyväksytysti ja näin ollen hallitsee tutkinnon osakohtaisesti märitellyn ammattitaitovaatimusten keskeisen osaamisen. Jos opiskelija ei henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) kirjatuista yksilöllisistä menetelmistä, materiaaleista ja muista erityistoimista huolimatta kykene suoriutumaan joistakin opinnoistaan tutkinnon perusteiden mukaisesti voidaan opiskelijalle laatia hänen oppimisedellytystensä mukaiset osaamisvaatimukset (mukautus). Tutkinnon osakohtaisesti määriteltyä ammattitaitovaatimusten keskeistä osaamista ei kuitenkaan voida mukauttaa. Mikäli opiskelija ei saavuta ammattitaitovaatimusten mukaista keskeistä osaamista tutkintoon sisältyvistä ammatillisista tutkinnon osista ei tutkintotodistusta hänelle voida antaa. Tässä tapauksessa opiskelija saa todituksen suoritetuista tutkinnon osista ja suoritetuista ammattiosaamisen näytöistä. 12
2 Ammatilliset tutkinnon osat Tampereen seudun ammattiopisto Eri tutkinnon osien opetuksen järjestäminen osaamisperusteisesti: 2.1 Metsien hoito ja puunkorjuu 30 osp Tutkinnon osan keskeinen osaaminen - Poistettavien puiden valinta - Jäävän puuston mittaus - Työmaakohtaisten korjuuohjeiden tulkitseminen - Kasvinsuojeluaineiden käyttö - Työturvallisuusnäkökohtien huomiointi Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: suunnitella toteuttamiskelpoisen leimikon mitata ja arvioida puuston suunnitella ja tehdä metsänhoitotöitä käyttäen niissä yleisesti käytettäviä koneita, laitteita ja välineitä tekee metsänhoitoon liittyvät kasvinsuojelutyöt noudattaen kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöä opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto hoitaa taimikoita ja kunnostaa nuoria kasvatusmetsiä valmistaa manuaalisesti puutavaraa kunnostaa ja huoltaa metsänhoidon ja puunkorjuun työvälineitä sekä varusteita määrittää kasvupaikkatyypit, kehitysluokat, opaskasvit ja tärkeimmät kotimaiset puulajit määrittää metsäalan toimijat, toimintaympäristön ja toiminnan periaatteet käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Metsänhoitotyöt Metsänhoitotöiden tekeminen (metsänviljely, taimikonhoito, nuoren metsän kunnostus) Metsän luontainen kehitys Metsätyyppien ja opaskasvien tunnistus Puulajivalinta Puuston kehitysluokkien ja niiden metsänhoidollisten tavoitteiden tunnistaminen 13
Puunhankinta Puuston mittaus ja arviointi Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu Manuaalinen puutavaran valmistus Puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat Maastotaulukon käyttö Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat Työturvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta Metsäluonnonhoito Metsäluonnonhoidon vaatimukset huomioiva metsien käsittely Riistan elinympäristöjen huomioiminen Arvokkaiden elinympäristöjen piirteiden ja ilmentäjäkasvien tunnistus Metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottaminen Metsämarjojen ja sienien tunnistaminen Työturvallisuus ja ensiapu Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Lainsäädännön ja ohjeiden perusteet Valmiudet ensiavun antamiseen Puunkorjuun työturvallisuus, suojavarusteet ja välineet Konetyön työturvallisuus Tutkinnon osaan voidaan sisällyttää työssäoppimista. OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. 14
Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan ensiapu, työturvallisuus, metsänhoitotyöt ja luonnonhoito (merkitty punaisella arviointikriteerit taulukossa). Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan keskeisen osaamisen suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelija voi osallistua tutkinnon osan opiskeluun ilman aiempaa kokemusta metsäalalta. 15
Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 1 Metsienhoito ja puunkorjuu 30 osp MEMA50 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja/ opettaja hyväksyvät. Näytön toteutustapa Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla puunkorjuuleimikon. Lisäksi opiskelija tai tutkinnon suorittaja viljelee uudistuskohteen ja tekee harvennushakkuuta valmistaen puutavaraa. Näytössä arvioitava osaaminen Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Näytön arvioijat: Opettaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana. (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja (puheenjohtaja) Arvosanasta päättää opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko opetuksen ajan. Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttava muu osaamisen arviointi Työturvallisuus, Ensiapu, Metsänhoitotyöt, Puunhankinta Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 16.11.2010. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 17.5.2010. Voimassa 12.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 16
Osaamisen arviointi Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Puuston mittaus ja arviointi Metsänhoitotöiden tekeminen Kasvinsuojelumenetelmien ja aineiden valinta ja käyttäminen viljelee ohjattuna metsänuudistuskohteen hoitaa ohjattuna taimikoita, sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelain-säädännön mukainen tutkinto Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja mittaa ja arvioi ohjattuna mittaa ja arvioi lähes it- mittaa ja arvioi itsenäi- töihinsä liittyvän senäisesti töihinsä liittysesti ja huolellisesti töi- puuston yleisesti käytössä vän puuston yleisesti hinsä liittyvän puuston olevien mittaus- ja käytössä olevien mit- yleisesti käytössä olevien arviointivälineiden avulla taus- ja arviointivälinei- mittaus- ja arviointiväli- den avulla viljelee itsenäisesti ja huolellisesti annettuja ohjeita noudattaen metsänuudistus kohteen ja käyttää oikeaa siementai taimiainesta hoitaa taimikoita sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä tyypillisillä työkohteilla itsenäisesti ja huolellisesti sekä annettuja ohjeita noudattaen tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelaisää-dännön mukainen tutkinto neiden avulla viljelee itsenäisesti ja huolellisesti metsänuudistuskohteen ja käyttää oikeaa siemen- tai taimiainesta hoitaa itsenäisesti ja huolellisesti taimikoita sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä annettuja ohjeita noudattaen tutkinnon suorittajalla on ajantasaisen kasvinsuojeluainelainsäädännön mukainen tutkinto Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu tekee ohjattuna leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa ohjattuna huomioon eri työvaiheissa arvokkaat luonto- ja riistakohteet sekä vaaratekijät leimikolla tekee lähes itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa huomioon lähes itsenäisesti eri työvaiheissa arvokkaat luonto- ja riistakohteet, tärkeimmät esteettiset tekijät sekä vaaratekijät leimikolla tekee itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa itsenäisesti huomioon eri työvaiheissa arvokkaat luontoja riistakohteet, tärkeimmät esteettiset tekijät sekä vaaratekijät leimikolla 17
Estetiikan huomioiminen Aloitekyky Metsämarjojen ja sienien tunnistaminen Metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottaminen Kestävä kehitys Oman työn arviointi Päätösten teko Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit hyödyntää osittain metsäsuunnitelman tietoja sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee oma-aloitteisesti ja on pääosin motivoitunut tunnistaa maakunnan yleisimmät metsämarjat ja joitakin kauppasieniä. ottaa työssään huomioon ohjattuna metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi ohjattuna omaa työtään ja kehittymistään tekee päätökset oikein ja etenee loogisesti usein toistuvissa työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. hyödyntää keskeisiltä osilta metsäsuunnitelman tietoja, sekä ottaa huomioon korjuu- kaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee oma-aloitteisesti, on pääosin ahkera ja motivoitunut tunnistaa maakunnan metsämarjat ja tärkeimmät kauppasienet ottaa työssään huomioon lähes itsenäisesti keskeisimmät metsäluonnonarvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi omaa työtään ja kehittymistään annettujen kriteerien mukaisesti tekee pääosin oikeat päätökset ja etenee loogisesti työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. hyödyntää tarvittavia metsäsuunnitelman tietoja, sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen. työskentelee oma aloitteisesti, on ahkera, motivoitunut sekä työtään arvostava tunnistaa hyvin maakunnanmetsämarjat ja kauppasienet ottaa työssään huomioon itsenäisesti keskeisimmät metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset, sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi monipuolisesti työsuoritustaan ja kehittymistään kriteerien mukaisesti tekee päätökset nopeasti ja oikein sekä etenee loogisesti työtehtävissä suhtautuu myönteisesti ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työturvallisten ja ergonomisten työmenetelmien hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tunnistaa osittain työympäristöön sekä työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaaratekijät tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön sekä työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaaratekijät tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön sekä työmenetelmiin ja välineisiin liittyvät vaarat 18
käyttää metsätyövälineitä ohjattuna työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa hyväksyttävästi työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet. käyttää metsätyövälineitä lähes itsenäisesti ja työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa ohjeen mukaisesti työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet huolellisesti. käyttää metsätyövälineitä itsenäisesti ja työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa huolellisesti ja laadukkaasti työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Metsän luontainen kehitys Metsätyyppien ja opaskasvien tunnistus Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja - kuvailee ohjattuna metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee osittain metsäluonnon ekologian perusteet - tunnistaa osittain kivennäismaiden maalajit sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja keskeiset taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet - tunnistaa ohjattuna kasvupaikkatyypit ja toimintaalueen metsätyypit - kuvailee keskeisimmät metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee pääosin metsäluonnon ekologian perusteet - tunnistaa yleisimmät kivennäismaiden maalajit ja maaperän rakenteen sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja taloudelliset hyödyntämis-mahdollisuudet - tunnistaa lähes itsenäisesti kasvupaikkatyypit ja toiminta-alueen metsätyypit - kuvailee metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee perusteellisesti metsäluonnon ekologian perusteet - tunnistaa hyvin kivennäismaiden maalajit ja maaperän rakenteen sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet - tunnistaa itsenäisesti ja luotettavasti kasvupaikkatyypit ja toiminta-alueen metsätyypit Arvokkaiden elinympäristöjen piirteiden ja ilmentäjäkasvien tunnistus - tunnistaa toiminta-alueen tavallisimmat opaskasvit, sekä tavallisimpien arvokkaiden elinympäristöjen keskeiset piirteet ja ilmentäjäkasvit - tunnistaa toiminta-alueen tavallisimmat metsä- ja opaskasvit, sekä tavallisimpien arvokkaiden elinympäristöjen piirteet ja ilmentäjäkasvit - tunnistaa ja tuntee toiminta-alueen tavallisimmat metsä- ja opaskasvit, sekä tunnistaa arvokkaiden elinympäristöjen piirteet ja ilmentäjäkasvit Puulajivalinta - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa ohjattuna niiden käyttömahdollisuudet - perustelee ohjattuna työhönsä liittyvät puulajivalin- - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa hyväksyttävällä tavalla niiden rakenteen, ominaisuudet ja keskeisimmät käyttö-mahdollisuudet - tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa perusteellisesti niiden rakenteen, ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet 19
Puuston kehitysluokkien ja niiden metsänhoidollisten tavoitteiden tunnistaminen Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajat ja toiminnat Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohdat Puukauppa Metsäluonnonhoidon vaatimukset huomioiva nat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsänhoidon ekologiset ja taloudelliset perusteet - tunnistaa ohjattuna puuston eri kehitysluokat ja tietää kunkin metsän kehitysvaiheen metsän-hoidolliset ja taloudelliset tavoitteet - luettelee osittain puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet - hakee ja jäsentää ohjattuna tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymis-mahdollisuuksista - tuntee osittain myös muiden keskeisten metsäalan toimijoiden aseman metsäalan toimintakentässä kertoo ohjattuna leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee ohjattuna puukauppamuodot kuvailee osittain metsänuudistamisen ja kasvatuksen tärkeimmät periaatteet ja menetelmät - perustelee pääosin työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsänhoidon ekologiset ja taloudelliset perusteet - tunnistaa selväpiirteiset kehitysluokat ja tietää hyväksyttävällä tavalla kunkin metsän kehitys-vaiheen metsän-hoidolliset ja taloudelliset tavoitteet - tietää tärkeimmät puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet - hakee ja jäsentää lähes itsenäisesti tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymis-mahdollisuuksista - tuntee metsäalan yritystoiminnan perusrakenteen ja muiden metsäalan keskeisten toimijoiden aseman ja niiden toiminnan tavoitteita metsäsektorilla kertoo sekä perustelee pääosin leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee keskeisiltä osilta puukauppamuodot ja perustelee pääosin niiden sopivuuden kohteeseen kuvailee hyväksyttävällä tavalla metsänuudistamisen ja -kasvatuksen tärkeimmät periaatteet ja menetelmät - perustelee monipuolisesti ja luotettavasti työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsänhoidon - tunnistaa kehitysluokat ja tietää kunkin metsän kehitysvaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet - tietää perusteellisesti ja laajasti puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämis-mahdollisuudet - hakee ja jäsentää itsenäisesti tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista - tuntee metsäalan yritystoiminnan perusrakenteen ja muiden metsäalan keskeisten toimijoiden aseman ja niiden toiminnan tavoitteita ja kehityssuuntia metsäsektorilla kertoo sekä perustelee monipuolisesti leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee perusteellisesti puukauppamuodot ja perustelee niiden sopivuuden kohteeseen kuvailee perusteellisesti metsänuudistamisen ja metsänkasvatuksen tärkeimmät periaatteet ja menetelmät 20
metsien käsittely Riistan elinympäristöjen huomioiminen kertoo pääosin metsälainsäädännön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee osittain maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa ohjattuna ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa. kertoo metsälainsäädännön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä keskeisimmät puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa lähes itsenäisesti ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii monipuolisesti leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa. kertoo metsälainsäädännön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tuntee maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa itsenäisesti ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii tehokkaasti leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa sekä analysoi ja käyttää sitä monipuolisesti. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Ensiapu Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja pukeutuu työ- ja sääolosuhteiden pukeutuu työ- ja sääolo- pukeutuu työ- ja sääolo- mukaisesti suhteiden mukaisesti suhteiden mukaisesti käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville ja toimii oikein onnettomuustilanteissa tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille työmaalla liikkuville ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa osaa antaa perusensiavun osaa tehdä tapaturman vaatimat ilmoitukset Vuorovaikutus ja yhteistyö keskustelee ohjattuna toiminnastaan. keskustelee oma-aloitteisesti toiminnastaan. keskustelee itsenäisesti toiminnastaan ja omaa hyvät kuuntelutaidot. 21
2.2 Metsäkoneiden huolto 35 osp Tutkinnon osan keskeinen osaaminen - raskaan työkoneen 1000-2000 tunnin huolto - huoltojätteiden käsittely - työturvallisuusosaaminen Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa: määritellä koneen moottorin, voimansiirron, hydrauliikan käyttö- ja sähköjärjestelmän toimintahäiriön käyttäen apuna vianetsintäjärjestelmiä, erilaisia mittauksia ja vianpuolitusmenetelmiä sekä hydrauliikka- ja sähkökaavioita määritellä korjaustarpeen metsäkoneiden toimintakaavioiden, mittausten ja vianhakuohjelmien avulla tehdä hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tehdä komponenttien korjauksen tai vaihdon tehdä järjestelmän huollot ja korjaukset tehdä vianmääritykset, huollot ja korjaustyöt, hydrauliikan- ja sähköjärjestelmän sekä voimansiirron ja moottorin osalta metsätyömaalla tehdä nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen tehdä moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tehdä hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmään ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt sekä antureiden testauksen käsitellä huoltojätteet tehdä yhden nykyaikaisen harvesterin hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmän säädöt ja ohjelmien asennukset sekä testata koneen toimivuuden lukea ja tulkita teknistä kirjallisuutta myös kansainvälisellä kielellä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Hydrauliikan perusteet 10 osp hydraulijärjestelmien tunteminen hydrauliikan vianmääritys, huolto ja korjaus vian etsintä työturvallisuus Sähkötekniikan perusteet 5 osp sähkötekniikan tunteminen sähköjärjestelmän vianmääritys, huolto ja korjaus mittaus- ja ohjausjärjestelmien hallinta vianetsintäohjelmien käyttö 22
diagnosointijärjestelmien tunteminen vian etsintä työturvallisuus Konetekniikan perusteet 10 osp moottorin tunteminen polttomoottoreiden vianmääritys ja huolto varusteiden ja lisälaitteiden vianmääritys, huolto ja korjaus poltto- ja voiteluaineiden käyttö voimansiirron ja jarrujärjestelmien tunteminen vian etsintä työturvallisuus Metsäkoneiden huolto työssäoppiminen 10 osp OPPIMISYMPÄRISTÖT Ammattiopisto, työpaikat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori OPETUSMENETELMÄT Toiminnalliset menetelmät luokkaopetuksessa, työnopetus ja harjoittelu maastossa ja huoltohallissa. Tiimiopettajuus ja tiimioppiminen oppimistilanteen mukaan. Tiimiopettajuudessa johtajuus ja oppituntivastuu jakautuvat opettajien kesken. Opetuksessa huomioidaan kaikkien opettajien asiantuntijuus ja vahvuudet. Opetus tapahtuu vuorovaikutteisesti asiantuntijoiden kesken. Tiimioppimisessa opiskelijatiimeille annetaan tehtäviä ja tiimillä on vastuu tehtävistä suoriutumisesta. Opiskelijat jakavat ja saavat yhteistä tietoa. Opettaja keskittyy tiimien tiiviiseen ohjaamiseen ja auttaa työtaitojen kehittymisessä. OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelija seuraa ja arvioi itse omaa kehittymistään toistuvilla itsearvioinneilla. Oppimista arvioidaan jatkuvan seurannan periaatteella, jolloin opiskelijan osaamisen tasoa verrataan ammattitaitovaatimusten mukaisiin kriteereihin. Tarvittaessa opettaja ohjaa opiskelijan suoritusta oikeaan suuntaan. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S) / arviointi täydennettävä (T). Jos tutkinnon osan opiskelu jatkuu yli lukuvuosijakson, oppimista arvioidaan merkinnällä J (jatkuvat). J edellyttää sitä, että opiskelija on edennyt suunnitelman mukaisesti. Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: 23
Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Osaaminen arvioidaan arviointiasteikolla 1-3 (1=tyydyttävä, 2= hyvä, 3=kiitettävä). Muulla osaamisen arvioinnilla arvioidaan tulityö ja työturva (kortit) Tutkintotodistuksen jakamisen edellytyksenä on tämän tutkinnon osan keskeisen osaamisen suorittaminen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Vaadittava ennakko-osaaminen: Opiskelija voi osallistua tutkinnon osan opiskeluun ilman aiempaa kokemusta konealalta. 24
Näytön numero Tutkinnon osa Ryhmätunnus 12 Metsäkoneiden huolto 30 osp MEMA50 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelijan hankkii tutkinnon osan edellyttämän osaamisen oppimisprosessin aikana (tai on hankkinut osaamisen aiemmin muualla). Opiskelijan osoittaessa valmiutensa näyttöön, hän laatii ohjatusti kirjallisen tai suullisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja/ opettajat hyväksyvät. Opiskelijalla tulee olla etukäteen riittävä olosuhteiden mukainen mahdollisuus tutustua työkohteeseen Näytön toteutustapa Opiskelija suorittaa näytön sillä metsäkonemerkillä/tyypillä, jonka käyttöön hän on saanut koulutuksen. Näyttö tai tutkintotilaisuus suoritetaan työmaaoloissa. Opiskelija tai tutkinnonsuorittaja määrittelee koneen moottorin, voimansiirron, hydrauliikan käyttö ja sähköjärjestelmän toimintahäiriön käyttäen apuna vianetsintäjärjestelmiä, erilaisia mittauksia ja vianpuolitusmenetelmiä sekä hydrauliikka- ja sähkökaavioita. Lisäksi hän määrittelee korjaustarpeen. Näytössä arvioitava osaaminen Ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa voidaan yhdistää metsäkoneiden huollon sekä kunnossapito-, ja korjaustöiden näyttö siltä osin kun se on näytön toteutuksen ja työelämän kannalta luontevaa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Näytön arvosanan muodostuminen: Perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi. Aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja (puheenjohtaja) Arvosanasta päättävät työpaikkaohjaaja ja opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioimista, ammattietiikkaa, oppimista ja ongelmanratkaisua, vuorovaikutus ja yhteistyötaitoja arvioidaan jatkuvalla seurannalla koko tutkinnonosan ajan. Näytön arvioijat: Opettaja, työpaikkaohjaaja, opiskelija Opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana Työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan (Arviointiin osallistuvan muun henkilön esteellisyys määritellään hallintolaissa L434/2003, 27 29 ). Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto metsäalan neuvottelukunnassa 2.9.2015. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 24.9.2015. Voimassa 01.08.2015 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 25
Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Diagnosointi Hydrauliikan käyttö Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Sähkötekniikan käyttö järjestelmiä tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen, käyttäen hyväkseen vianetsintäjärjestelmää ja erilaisia mittauksia Polttomoottorien käyttö Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee hyväksyttävästi vianetsintää käyttäen hyväkseen hydrauliikan käyttö- ja sähkökaavioita, elektronisia vianetsintä tai diagnosoivia järjestelmiä, sekä hyväksyttävästi soveltaa testauksiin vianpuolitusmenetelmiä tekee hyväksyttävästi hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien yleisimmät vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tekee helpoimmat komponenttien korjaukset tai vaihdot tekee hyväksyttävästi järjestelmän huollot ja korjaukset tekee hyväksyttävästi sähköjärjestelmän ja erilaisten elektronisten komponenttien vianmääritykset käyttäen hyväkseen yleismittaria. Ohjattuna käyttää vianetsintäjärjestelmiä tekee hyväksyttävästi nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen käyttää ohjattuna vianetsintäjärjestelmiä ja erilaisia mittauksia tekee hyväksyttävästi moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tekee pääosin itsenäisesti vianetsintää käyttäen hyväkseen hydrauliikan käyttö- ja sähkökaavioita, elektronisia vianetsintä tai diagnosoivia järjestelmiä, sekä pyrkii soveltamaan testauksiin vianpuolitusmenetelmiä tekee pääosin itsenäisesti hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tekee pääosin itsenäisesti komponenttien korjauksen tai vaihdon tekee pääosin itsenäisesti järjestelmän huollot ja korjaukset, noudattaen puhtautta ja työturvallisuutta tekee pääosin itsenäisesti sähköjärjestelmän ja erilaisten elektronisten komponenttien vianmääritykset, käyttäen hyväkseen yleismittaria ja vianetsintäjärjestelmiä tekee pääosin itsenäisesti nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen, käyttäen hyväkseen vianetsintäjärjestelmää ja erilaisia mittauksia tekee moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten vianetsintää käyttäen hyväkseen hydrauliikan käyttö- ja sähkökaavioita, elektronisia vianetsintä tai diagnosoivia järjestelmiä, sekä soveltaa testauksiin perusteellisesti vianpuolitusmenetelmiä tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tekee itsenäisesti ja sujuvasti komponenttien korjauksen tai vaihdon tekee itsenäisesti ja sujuvasti järjestelmän huollot ja korjaukset, noudattaen puhtautta ja työturvallisuutta tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten sähköjärjestelmän ja erilaisten elektronisten komponenttien vianmääritykset, käyttäen hyväkseen yleismittaria ja vianetsintä- tekee oikein ja sujuvasti moottorin määräaikaishuollot ja säädöt 26