METSÄALAN PERUSTUTKINTO 2008

Transkriptio

1 METSÄALAN PERUSTUTKINTO 2008 MÄÄRÄYS 6/ 011/ 2008 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

2 Opetushallitus Kansi: Mainostoimisto Pramedia Oy Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho Viimeistely: ISBN (nid.) ISBN (pdf) Oy Fram Ab, Vaasa 2008

3 3

4 SISÄLTÖ 4 JOHDANTO 7 1 METSÄALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Metsäalan perustutkinnon tavoitteet Metsäalan perustutkinnon muodostuminen Jatko-opintokelpoisuus 14 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 17 3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA Yleistä näyttötutkintojärjestelmästä Näyttötutkintojen järjestäminen Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon perusteet Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Todistukset Näyttötutkintoon valmistava koulutus 21 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Kaikille pakolliset tutkinnon osat Metsien hoito ja puunkorjuu Metsätalouden koulutusohjelma tai osaamisala, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut Metsäluontopalvelut Metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen Pienkoneiden myynti, huolto ja korjaus Metsätraktoreiden käyttö Puun jatkojalostus Metsäenergian hankinta Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut Luontomatkailu Metsästysmatkailu Kalastusmatkailu Metsänhoitotyöt Yrityksen johtaminen 68

5 4.3 Metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma tai osaamisala, metsäkoneenkuljettaja Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus ja lähikuljetus Puutavaran autokuljetus Koneelliset metsänparannustyöt Metsäkoneasennuksen koulutusohjelma tai osaamisala, metsäkoneasentaja Metsäkoneiden huolto Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt Metsänparannuskoneen käyttö Metsäkoneen käyttö Energiapuun korjuukoneen käyttö Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Yrittäjyys Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Tutkinnon osa määritellyistä ammatillisista perustutkinnoista Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvä opinnäyte Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Yritystoiminta Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Pakolliset tutkinnon osat Äidinkieli Äidinkieli, suomi Äidinkieli, ruotsi Äidinkieli, saame Äidinkieli, viittomakieli Äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla Äidinkieli, suomi toisena kielenä (Ruotsinkielisessä koulutuksessa ruotsi on toisena kielenä) Äidinkieli, suomi viittomakielisille Äidinkieli, romani Toinen kotimainen kieli, ruotsi Toinen kotimainen kieli suomi Vieras kieli Vieras kieli, A-kieli Vieras kieli, B-kieli Matematiikka Fysiikka ja kemia Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto Liikunta Terveystieto Taide ja kulttuuri 159 5

6 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA peruskoulutuksessa Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi Arvosanasta päättäminen Arviointiaineiston säilyttäminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin oikaiseminen Todistukset Arviointi erityisopetuksessa Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Työssäoppiminen ja työturvallisuus Ammatillinen erityisopetus Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Oppisopimuskoulutus Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opiskelijahuolto LIITEOSA Metsäalan ammattialan kuvaus ja arvoperusta Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit Elinikäisen oppimisen avaintaidot Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 209 6

7 JOHDANTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet että näyttötutkinnon perusteet, ja siksi perusteiden käsitteistöä on yhtenäistetty. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä, ja tutkinnon perusteet asiakirjan sähköisessä muodossa on tarvittaessa erotettavissa opetussuunnitelmaperusteista ja näyttötutkintoperusteista koulutusta koskevat osat. Luku 1 ja luku 4 sekä liiteosassa ammattialan kuvaus ja arvoperusta sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat yhteiset, luvut 2, 5, 6, 7 ja 8 koskevat vain opetussuunnitelmaperusteista koulutusta ja luku 3 vain näyttötutkintona suoritettavia perustutkintoja. Tutkinnon osa käsite vastaa aiempaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen käsitettä opintokokonaisuus. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien tai osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja koskevia määräyksiä. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen/pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, -välineiden, -menetelmien ja materiaalien sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. Ammatillisen perustutkinnon perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjä hyväksyy ammatillista peruskoulutusta varten opetussuunnitelman. Järjestettäessä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. 7

8 1 METSÄALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 METSÄALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Metsäalan perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet metsäalan eri tehtäviin sekä jatko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Metsäalan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Metsäalan ammattilainen on luotettava, laatutietoinen, omaaloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Metsäalan ammattilainen osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan työssään huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät. Metsäalan ammattilainen tekee työnsä metsälainsäädännön sekä metsänhoito- ja puunhankintaohjeiden mukaisesti. Hän työskentelee metsässä kestävän metsätalouden periaatteita noudattaen. Hän osaa suunnitella työnsä, osaa tehdä työmenekki- ja kustannuslaskelmia sekä osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Metsäalan ammattilainen osaa lukea sekä metsänhoitoon että puunhankintaan liittyviä suunnitelmia. Hänellä on metsäalalla vaadittavat hyvät motoriset valmiudet. Hän ottaa työssään huomioon muun muassa kestävän kehityksen tavoitteet, joista ympäristöasiat ovat tärkeimpiä. Metsäalan ammattilainen osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä osaa ilmaista näkökantojaan selkeästi ja luottamusta herättäen. Metsäalan ammattilainen noudattaa ja ylläpitää turvallisia työmenetelmiä ja työ tapoja sekä oikeaa asennetta arvostavaa työturvallisuuskulttuuria, joka sisältää työturvallisuutta sekä terveyttä ja työkykyä edistävien toimien huomioonottamisen. Metsäalan ammattilainen osaa ottaa työssään huomioon ympäristölainsäädännön muutokset. Hän kykenee vastaamaan asiakkaan tai metsänomistajan kysymyksiin esimerkiksi metsien uudistamismenetelmien tai erilaisten hakkuutapojen ympäristövaikutuksista. Metsäalalla toimiva ammattilainen osaa myös käyttää työssään tarvittavaa tietotekniikkaa. Hän hallitsee myös yrittämisen perusvalmiudet. 8

9 Kansainvälisen metsäalan ammattilaisen taitoja ovat kansainvälisissä tehtävissä vaadittava kielitaito, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palve lualttius ja erilaisiin oloihin mukautuminen. Metsätalouden koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut metsuri-metsäpalvelujen tuottaja osaa tehdä metsänhoidon ja puunkorjuun manuaalisia töitä tai metsäluontoon, esimerkiksi luontomatkailuun liittyviä töitä. Metsänhoitoon ja puunkorjuuseen erikoistunut metsätalouden ammattilainen osaa uudistaa metsää manuaalisesti kylvämällä ja istuttamalla. Hän osaa määrittää taimikoiden ja kasvatusmetsien harvennustarpeet metsäsuunnitelman avulla. Lisäksi hän osaa raivata, perata ja harventaa puustoa metsänhoito-ohjeiden mukaisesti. Hän osaa myös mitata sekä pysty- että hakattua puuta. Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja osaa käyttää metsäalan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja viljelymateriaaleja. Metsäpalveluiden tuottamiseen erikoistunut metsätalouden ammattilainen voi suuntautua luonto- ja ympäristörakentamiseen, metsiin liittyvien matkailupalvelujen tuottamiseen tai metsien monikäytön osaajaksi. Hänellä on myös edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut metsäkoneenkuljettaja voi erikoistua koneelliseen puutavaran valmistamiseen, puutavaran lähikuljetukseen, puutavaran autokuljetukseen tai metsänparannukseen. Koneelliseen puutavaran valmistamiseen erikoistunut metsäkoneenkuljettaja osaa valmistaa puutavaraa hakkuukoneella annetun korjuuohjeen sekä mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti. Puutavaran lähikuljetukseen erikoistunut metsäkoneenkuljettaja osaa kuljettaa metsätraktorilla puutavaraa laatimansa kuljetussuunnitelman mukaisesti. Puutavaran autokuljetukseen erikoistunut metsäkoneenkujettaja osaa kuljettaa puutavaraa metsästä käyttöpaikalle. Metsänparannukseen erikoistunut metsäkoneenkuljettaja osaa toimia kolmen metsänparannustyölajin mukaisen koneen kuljettajana. Metsäkoneenkuljettaja osaa paikantaa ja rajata leimikon sekä hakkuualueen paikkatietojärjestelmää ja työmaakarttoja hyväksikäyttäen. Hän osaa käyttää työssään tietoteknisiä laitteita. Hän osaa tehdä metsätyökoneiden tai puutavara-auton käyttökunnossapitoon liittyvät työt sekä raportoida korjaustarpeista. Hän osaa toimia myös yrityksen laatu- ja toimintajärjestelmän mukaisesti. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Metsäkoneasennuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut metsäkoneasentaja osaa metsäkoneiden toimintakaavioiden sekä mittaus- ja vianhakuohjelmien avulla määrittää viat sekä tehdä metsäkoneiden huolto- ja korjaustyöt. Hän osaa säätää nykyaikaisen metsäkoneen hallinta-, mittaus- ja ohjausjärjestelmän sekä asentaa niihin ohjelmat. Hän myös osaa testata metsäkoneen toimivuuden turvallisesti ohjeita ja määräyksiä noudattaen. Hän osaa käyttää huolloissa ja korjauksissa käytettäviä yleisimpiä työ- ja mittavälineitä. Metsäkoneasentaja osaa käsitellä huollossa ja kor- 9

10 1 METSÄALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN jauksissa syntyviä jätteitä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hän osaa toimia myös yrityksen laatu- ja toimintajärjestelmän mukaisesti. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). 1.2 METSÄALAN PERUSTUTKINNON (120 OV) MUODOSTUMINEN METSÄALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 4. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat, 20 ov Metsien hoito ja puunkorjuu, 20 ov 4.2 Metsätalouden koulutusohjelma, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, 70 ov Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut, 40 ov tai Metsäluontopalvelut, 40 ov Lisäksi valittava vähintään 30 ov tutkinnon osista ja 4.5 (taulukko 1) 4.3 Metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma, metsäkoneenkuljettaja, 70 ov Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito, 20 ov ja Koneellinen puutavaran valmistus ja lähikuljetus, 40 ov tai Puutavaran autokuljetus, 40 ov tai Koneelliset metsänparannustyöt, 40 ov Lisäksi valittava vähintään 10 ov tutkinnon osista ja 4.5 (taulukko 1) 4.4 Metsäkoneasennuksen koulutusohjelma, metsäkoneasentaja, 70 ov Metsäkoneiden huolto, 25 ov ja Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt, 35 ov Lisäksi valittava vähintään 10 ov tutkinnon osista ja 4.5 (taulukko 1) 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Yrittäjyys, 10 ov Työpaikkaohjaaksi valmentautuminen, 2 ov Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) Lukio-opinnot Tutkinnon osa määritellyistä ammatillisista perustutkinnoista jatkuu sivulla 12 10

11 METSÄALAN PERUSTUTKINTO NÄYTTÖTUTKINNOSSA 4. Ammatilliset tutkinnon osat 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Metsien hoito ja puunkorjuu 4.2 Metsätalouden osaamisala, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut tai Metsäluontopalvelut Lisäksi valittava vähintään kolme tutkinnon osaa osista ja niin, että ne vastaavat tämän koulutusohjelman valinnaisten tutkinnon osien kokonaislaajuutta (taulukko 1) 4.3 Metsäkoneenkuljetuksen osaamisala, metsäkoneenkuljettaja Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito ja Koneellinen puutavaran valmistus ja lähikuljetus tai Puutavaran autokuljetus tai Koneelliset metsänparannustyöt 4.4 Metsäkoneasennuksen osaamisala, metsäkoneasentaja Metsäkoneiden huolto ja Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt Lisäksi valittava vähintään kaksi tutkinnon osaa osista tai tutkinnon osa (taulukko 1) 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osa määritellyistä ammatillisista perustutkinnoista 4.7 AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNOT OSAT Yritystoiminta 11

12 1 METSÄALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Toinen kotimainen kieli, suomi Vieras kieli Matematiikka Fysiikka ja kemia Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto Liikunta Terveystieto Taide ja kulttuuri 4 ov 1 ov 2 ov 2 ov 3 ov 2 ov 1 ov 1 ov 1 ov 1 ov Pakollisten opintojen valinnaiset lisäopinnot, ks. edellä kohdat Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta Valinnaiset ov 4 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNOT OSAT Yritystoiminta Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Sivulla 13 olevassa taulukossa 1 on luettelo metsäalan perustutkinnon ammatillisista tutkinnon osista ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnossa. 12

13 TAULUKKO 1. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT Ammatillisessa peruskoulutuksessa Näyttötutkinnossa Metsien hoito ja puunkorjuu 20 ov Metsien hoito ja puunkorjuu Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut 40 ov Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut Metsäluontopalvelut 40 ov Metsäluontopalvelut Metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen 10 ov Metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen Pienkoneiden myynti, huolto ja korjaus 10 ov Pienkoneiden myynti, huolto ja korjaus Metsätraktoreiden käyttö 10 ov Metsätraktoreiden käyttö Puun jatkojalostus 10 ov Puun jatkojalostus Metsäenergian hankinta 10 ov Metsäenergian hankinta Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut 10 ov Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut Luontomatkailu 5 ov Luontomatkailu Metsästysmatkailu 5 ov Metsästysmatkailu Kalastusmatkailu 5 ov Kalastusmatkailu Metsänhoitotyöt 10 ov Metsänhoitotyöt Yrityksen johtaminen 5 ov Yrityksen johtaminen Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito 20 ov Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito Koneellinen puutavaran valmistus ja lähikuljetus 40 ov Koneellinen puutavaran valmistus ja lähikuljetus Puutavaran autokuljetus 40 ov Puutavaran autokuljetus Koneelliset metsänparannustyöt 40 ov Koneelliset metsänparannustyöt Metsäkoneiden huolto 25 ov Metsäkoneiden huolto Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt 35 ov Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt Metsänparannuskoneen käyttö 5 ov Metsänparannuskoneen käyttö Metsäkoneen käyttö 5 ov Metsäkoneen käyttö Energiapuun korjuukoneen käyttö 5 ov Energiapuun korjuukoneen käyttö 4.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Yrittäjyys ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 2 ov Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Lukio-opinnot 10 ov Tutkinnon osa määritellyistä ammatillisista perustutkinnoista 10 ov Tutkinnon osa määritellyistä ammatillisista perustutkinnoista 4.7 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Yritystoiminta 10 ov Yritystoiminta Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 13

14 1 METSÄALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Ammatillisen perustutkinnon muodostumisperiaatteet Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Tutkintokohtaiset valinnaisuussäännöt on esitetty edellä metsäalan perustutkinnon muodostuminen -taulukossa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi valita perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista tutkinnoista. Ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyvien ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) osaamisvaatimusten vastaavuudet lukio-opintoihin on määritelty, jotta yhteistyö, yhteisen opetustarjonnan hyödyntäminen ja osaamisen tunnustaminen lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen välillä toimii sujuvasti. Opiskelija voi valita ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset opinnot), muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia siten, että hän suorittaa lukio-opintoja ja voi osallistua ylioppilastutkintoon ja siten vahvistaa jatko-opintokelpoisuuttaan. Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta JATKO-OPINTOKELPOISUUS Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella säädetään ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu opiskelijan opinto-ohjelman perusteella päättää. 14

15 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 2.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA JA SISÄLTÖ Lain ammatillisesta koulutuksesta (630/ ) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma, jonka tulee perustua tässä asiakirjassa oleviin perustutkinnon perusteisiin. Sen tulee sisältää toimenpiteet koulutukselle asetettujen tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi (L 630/1998, 5 ). Opetussuunnitelma tulee hyväksyä erikseen suomen-, ruotsin- ja saamenkieliseen koulutukseen sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaan koulutukseen. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma on julkinen asiakirja. Opetussuunnitelma säätelee ja ohjaa koulutuksen järjestäjän toteuttamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi opetussuunnitelman tulee antaa opiskelijalle riittävät tiedot tutkintoon sisältyvistä tutkinnon osista ja opinnoista, arvioinnista ja opintojen suorittamiseen liittyvistä järjestelyistä. Opetussuunnitelma on laadittava siten, että se mahdollistaa opiskelijoille yksilölliset ammatillisten opintojen valinnat sekä lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamisen. Opetussuunnitelma toimii myös sisäisen ja ulkoisen arvioinnin pohjana ja antaa mahdollisuuden arvioida koulutuksen järjestäjän toteuttaman koulutuksen vaikuttavuutta. Koulutuksen järjestäjä varaa koulutukseen tarvittavat voimavarat. Koulutuksen järjestäjä huolehtii opetussuunnitelmassa siitä, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnolle asetetut tavoitteet, saa riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksen järjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen kaikkina työpäivinä, myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana. Opetussuunnitelma sisältää kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten yhteisen osan ja tutkintokohtaisesti eriytyvät osat. 15

16 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Opetussuunnitelman yhteinen osa sisältää ainakin koulutuksen järjestämisen ammatillisena peruskoulutuksena, työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävänä koulutuksena ja oppisopimuskoulutuksena (L 630/1998, 3, 15, 17 ) koulutuksen järjestämisen lähi-, etä-, monimuoto-opetuksena (L 630/1998, 15 ) ja verkko-opetuksena suunnitelmat ja toimintatavat tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi sekä opiskelijoiden mahdollisuudet täydentää opintojaan ja suorittaa koko tutkinto opintojen tarjonnan yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa (L 630/1998, 14, 10 ) toimenpiteet opetukseen liittyvästä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (A 811/1998, 9 ) yhteiset toimintatavat opiskelijan arvioinnin (L 601/2005, 25a ) toteuttamisesta luvun 7 mukaisesti luvun 8 mukaisten muiden määräysten toteuttamisen henkilöstön kehittämissuunnitelman. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä opetussuunnitelmaan suunnitelmat koulutuksellista tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä edistävistä toimenpiteistä. Koulutuksen järjestäjän tulee ottaa koulutuksen järjestämisessä huomioon myös muiden säädösten koulutusta koskevat velvoitteet Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. 16

17 Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. Siinä päätetään ammatillisten ja yhteisten opintojen arviointisuunnitelma, joka sisältää ammattiosaamisen näytöt ja muun osaamisen arvioinnin. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää ainakin tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan suunnitelman ammattiosaamista syventävien tutkinnon osien (tutkintoa yksilöllisesti laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää toimielimen hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin niitä ei ole tutkinnon perusteissa määritelty Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14 ) on säädetty opiskelijan mahdollisuudesta yksilöllisiin opintojen valintoihin ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 3, 4, 12a ) opinnoista tiedottamisesta ja opintoohjauksesta ja osaamisen tunnustamisesta. Jotta opiskelijan yksilöllinen valinnaisuus toteutuu, koulutuksen järjestäjän tulee laatia opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan. 17

18 3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 3.1 YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄSTÄ Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa valmistua myös uuteen ammattiin. Näyttötutkinnossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajataho, työntekijätaho ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä tutkintorakennetta kehitettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa, tutkintotilaisuuksia suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tutkintosuorituksia arvioitaessa. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia. 3.2 NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMINEN Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 18

19 3.3 NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTAMINEN Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 3.4 NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 19

20 3 PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA 3.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen. 3.6 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTÖTUTKINNOSSA Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. 20

21 Arvioinnin oikaisu Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 3.7 TODISTUKSET Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 3.8 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Oppisopimuskoulutuksessa ja opiskelijahuollossa noudatetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lainsäädäntöä. 21

22 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Metsien hoito ja puunkorjuu Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella toteuttamiskelpoisen leimikon mitata ja arvioida puuston suunnitella ja tehdä metsänhoitotöitä käyttäen niissä yleisesti käytettäviä koneita, laitteita ja välineitä hoitaa taimikoita ja kunnostaa nuoria kasvatusmetsiä valmistaa manuaalisesti puutavaraa kunnostaa ja huoltaa metsänhoidon ja puunkorjuun työvälineitä sekä varusteita määrittää kasvupaikkatyypit, kehitysluokat, opaskasvit ja tärkeimmät kotimaiset puulajit määrittää metsäalan toimijat, toimintaympäristön ja toiminnan periaatteet Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 22

23 ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Puuston mittaus ja arviointi Metsänhoitotöiden tekeminen Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu Oma-aloitteinen ja ahkera työskentely Metsämarjojen ja sienien tunnistaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja mittaa ja arvioi ohjattuna mittaa ja arvioi lähes itsenäisesti mittaa ja arvioi itsenäisesti töihinsä liittyvän puuston töihinsä liittyvän ja huolellisesti töihinsä yleisesti käytössä olevien puuston yleisesti käytössä liittyvän puuston yleisesti mittaus- ja arviointivälineiden olevien mittaus- ja arvioin- käytössä olevien mittaus- ja avulla tivälineiden avulla arviointivälineiden avulla viljelee ohjattuna metsänuudistuskohteen hoitaa ohjattuna taimikoita, sekä hoitaa ja kunnostaa ohjattuna nuoria metsiä tekee ohjattuna leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa ohjattuna huomioon eri työvaiheissa arvokkaat luonto- ja riistakohteet sekä vaaratekijät leimikolla hyödyntää osittain metsäsuunnitelman tietoja sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen työskentelee oma-aloitteisesti ja on pääosin motivoitunut tunnistaa maakunnan yleisimmät metsämarjat ja joitakin kauppasieniä viljelee itsenäisesti ja huolellisesti annettuja ohjeita noudattaen metsänuudistuskohteen ja käyttää oikeaa siemen- tai taimiainesta hoitaa taimikoita sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä tyypillisillä työkohteilla itsenäisesti ja huolellisesti sekä annettuja ohjeita noudattaen tekee lähes itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa huomioon lähes itsenäisesti eri työvaiheissa arvokkaat luonto- ja riistakohteet, tärkeimmät esteettiset tekijät sekä vaaratekijät leimikolla hyödyntää keskeisiltä osin metsäsuunnitelman tietoja, sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen työskentelee oma-aloitteisesti, on pääosin ahkera ja motivoitunut tunnistaa maakunnan metsämarjat ja tärkeimmät kauppasienet viljelee itsenäisesti ja huolellisesti metsänuudistuskohteen ja käyttää oikeaa siemen- tai taimiainesta hoitaa itsenäisesti ja huolellisesti taimikoita sekä hoitaa ja kunnostaa nuoria metsiä aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä annettuja ohjeita noudattaen tekee itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla leimikon ja puunkorjuun suunnittelun maastotyöt ja hyödyntää tarvittavia tie- ja maastokarttoja, sekä ottaa itsenäisesti huomioon eri työvaiheissa arvokkaat luonto- ja riistakohteet, tärkeimmät esteettiset tekijät sekä vaaratekijät leimikolla hyödyntää tarvittavia metsäsuunnitelman tietoja, sekä ottaa huomioon korjuukaluston vaikutuksen leimikon suunnitteluun ja puunkorjuun toteutukseen työskentelee oma-aloitteisesti, on ahkera, motivoitunut sekä työtään arvostava tunnistaa hyvin maakunnan metsämarjat ja kauppasienet 23

24 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottaminen Oman työn arviointi Päätösten tekeminen Eri kulttuurien huomioon ottaminen ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja varusteiden hallinta ottaa työssään huomioon ohjattuna metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi ohjattuna omaa työtään ja kehittymistään tekee päätökset oikein ja etenee loogisesti usein toistuvissa työtehtävissä suhtautuu myönteisesti kulttuurieroihin ottaa työssään huomioon lähes itsenäisesti keskeisimmät metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset sekä metsätalouden ympäristövaikutukset arvioi omaa työtään ja kehittymistään annettujen kriteerien mukaisesti tekee pääosin oikeat päätökset ja etenee loogisesti työtehtävissä huomioi pääosin työhönsä liittyvät kulttuuritekijät Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tunnistaa osittain työympäristöön sekä työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaaratekijät käyttää metsätyövälineitä ohjattuna työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa hyväksyttävästi työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön sekä työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaaratekijät käyttää metsätyövälineitä lähes itsenäisesti ja työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa ohjeen mukaisesti työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet huolellisesti ottaa työssään huomioon itsenäisesti keskeisimmät metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja biologisen monimuotoisuuden säilymisen, metsien käsittelystä annetut ohjeet ja suositukset sekä metsä talouden ympäristövaikutukset arvioi monipuolisesti työsuoritustaan ja kehittymistään kriteerien mukaisesti tekee päätökset nopeasti ja oikein sekä etenee loogisesti työtehtävissä huomioi työhönsä liittyvät kulttuuritekijät tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön sekä työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaarat käyttää metsätyövälineitä itsenäisesti ja työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen sekä huoltaa ja kunnostaa huolellisesti ja laadukkaasti työssään tarvitsemansa välineet ja varusteet 24

25 ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Metsän luontaisen kehityksen tunteminen Metsätyyppien ja opaskasvien tunnistus Arvokkaiden elinympäristöjen piirteiden ja ilmentäjäkasvien tunnistus Puulajivalinta Puuston kehitysluokkien ja niiden metsänhoidollisten tavoitteiden tunnistaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja kuvailee ohjattuna metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee osittain metsäluonnon ekologian perusteet tunnistaa osittain kivennäismaiden maalajit sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja keskeiset taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet tunnistaa ohjattuna kasvupaikkatyypit ja toimintaalueen metsätyypit tunnistaa toiminta-alueen tavallisimmat opaskasvit, sekä tavallisimpien arvokkaiden elinympäristöjen keskeiset piirteet ja ilmentäjäkasvit tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa ohjattuna niiden käyttömahdollisuudet perustelee ohjattuna työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsänhoidon ekologiset ja taloudelliset perusteet tunnistaa ohjattuna puuston eri kehitysluokat ja tietää kunkin metsän kehitysvaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet kuvailee keskeisimmät metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee pääosin metsäluonnon ekologian perusteet tunnistaa yleisimmät kivennäismaiden maalajit ja maaperän rakenteen sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet tunnistaa lähes itsenäisesti kasvupaikkatyypit ja toiminta-alueen metsätyypit tunnistaa toiminta-alueen tavallisimmat metsä- ja opaskasvit, sekä tavallisimpien arvokkaiden elinympäristöjen piirteet ja ilmentäjäkasvit tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa hyväksyttävällä tavalla niiden rakenteen, ominaisuudet ja keskeisimmät käyttömahdollisuudet perustelee pääosin työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsänhoidon ekologiset ja taloudelliset perusteet tunnistaa selväpiirteiset kehitysluokat ja tietää hyväksyttävällä tavalla kunkin metsän kehitysvaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet kuvailee metsän luontaisen kehityksen ja metsän kiertokulun vaiheet sekä tuntee hyvin metsäluonnon ekologian perusteet tunnistaa hyvin kivennäismaiden maalajit ja maaperän rakenteen sekä tuntee turvemaiden luokituksen pääpiirteet ja taloudelliset hyödyntämismahdollisuudet tunnistaa itsenäisesti ja luotettavasti kasvupaikkatyypit ja toiminta-alueen metsätyypit tunnistaa ja tuntee toiminta-alueen tavallisimmat metsä- ja opaskasvit, sekä tunnistaa arvokkaiden elinympäristöjen piirteet ja ilmentäjäkasvit tunnistaa tärkeimmät puulajit sekä kuvaa perusteellisesti niiden rakenteen, ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet perustelee monipuolisesti ja luotettavasti työhönsä liittyvät puulajivalinnat ja puulajitiheydet ottaen huomioon metsänhoidon ekologiset ja taloudelliset perusteet tunnistaa kehitysluokat ja tietää kunkin metsän kehitysvaiheen metsänhoidolliset ja taloudelliset tavoitteet 25

26 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Metsätalouden ja puutavaran jalostamisen työnantajien sekä niiden toiminnan tunteminen Leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohtien tunteminen Puukauppamuotojen tunteminen Metsäluonnonhoidon vaatimukset huomioiva metsien käsittely luettelee osittain puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet hakee ja jäsentää ohjattuna tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista tuntee osittain myös muiden keskeisten metsäalan toimijoiden aseman metsäalan toimintakentässä kertoo ohjattuna leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee ohjattuna puukauppamuodot kuvailee osittain metsänuudistamisen ja -kasvatuksen tärkeimmät periaatteet ja menetelmät kertoo pääosin metsälainsäädännön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tietää tärkeimmät puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet hakee ja jäsentää lähes itsenäisesti tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista tuntee metsäalan yritystoiminnan perusrakenteen ja muiden metsäalan keskeisten toimijoiden aseman ja niiden toiminnan tavoitteita metsäsektorilla kertoo sekä perustelee pääosin leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee keskeisiltä osin puukauppamuodot ja perustelee pääosin niiden sopivuuden kohteeseen kuvailee hyväksyttävällä tavalla metsänuudistamisen ja -kasvatuksen tärkeimmät periaatteet ja menetelmät kertoo metsälainsäädännön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä keskeisimmät puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet tietää perusteellisesti ja laajasti puun ja puutavaran jalostamiseen liittyvät erilaiset käyttömuodot ja hyödyntämismahdollisuudet hakee ja jäsentää itsenäisesti tietoa puunkorjuun sekä puun jalostamisen työnantajista ja toiminnoista sekä niiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista tuntee metsäalan yritystoiminnan perusrakenteen ja muiden metsäalan keskeisten toimijoiden aseman ja niiden toiminnan tavoitteita ja kehityssuuntia metsäsektorilla kertoo sekä perustelee monipuolisesti leimikon ja puunkorjuun suunnittelun keskeisimmät metsänhoidolliset ja taloudelliset lähtökohdat kuvailee perusteellisesti puukauppamuodot ja perustelee niiden sopivuuden kohteeseen kuvailee perusteellisesti metsänuudistamisen ja metsänkasvatuksen tärkeimmät periaatteet ja menetelmät kertoo metsälainsäädännön ja metsien sertifioinnin lähtökohdat, sekä puunkasvatuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet 26

27 Riistan elinympäristöjen huomioon ottaminen ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Vuorovaikutus ja yhteistyö tuntee osittain maakunnan tuntee maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettu- tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa ohjattuna sekä osaa lähes itsenäisesti jen eläinten elinympäristöt ottaa huomioon riistan ja ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metympäristövaatimukset met- rauhoitettujen lajien elinsäalan työtehtävissä säalan työtehtävissä hankkii leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa hankkii monipuolisesti leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa tuntee maakunnan tärkeimpien riista- ja rauhoitettujen eläinten elinympäristöt sekä osaa itsenäisesti ottaa huomioon riistan ja rauhoitettujen lajien elinympäristövaatimukset metsäalan työtehtävissä hankkii tehokkaasti leimikon suunnitteluun tarvittavaa tietoa sekä analysoi ja käyttää sitä monipuolisesti Opiskelija tai tutkinnon suorittaja pukeutuu työ- ja sääolosuhteiden pukeutuu työ- ja sääolosuh- pukeutuu työ- ja sääolosuh- mukaisesti teiden mukaisesti teiden mukaisesti käyttää henkilökohtaisia käyttää henkilökohtaisia käyttää henkilökohtaisia suojavarusteita suojavarusteita suojavarusteita tekee työn niin, että siitä tekee työn niin, että siitä tekee työn niin, että siitä ei aiheudu välitöntä vaaraa ei aiheudu välitöntä vaaraa ei aiheudu välitöntä vaaraa itselle tai muille työmaalla itselle tai muille työmaalla itselle tai muille työmaalla liikkuville liikkuville ja toimii oikein liikkuville ja toimii oikein onnettomuustilanteissa onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa osaa antaa perusensiavun osaa antaa perusensiavun osaa antaa perusensiavun osaa tehdä tapaturman osaa tehdä tapaturman osaa tehdä tapaturman vaatimat ilmoitukset vaatimat ilmoitukset vaatimat ilmoitukset keskustelee ohjattuna toiminnastaan keskustelee oma-aloitteisesti toiminnastaan keskustelee itsenäisesti toiminnastaan ja omaa hyvät kuuntelutaidot Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittajaa osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla puunkorjuuleimikon. Tutkinnon suorittaja lisäksi viljelee uudistuskohteen ja tekee harvennushakkuuta valmistaen puutavaraa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 27

28 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinnasta puuston mittaus ja arviointi, leimikon ja puunkorjuun suunnittelu, oma-aloitteisuus ja ahkeruus, oman työn arviointi sekä päätösten tekeminen työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinnasta työmenetelmien ja -välineiden hallinta työn perustana olevan tiedon hallinnasta kehitysluokkien tunnistus sekä leimikon ja puunkorjuun suunnittelun lähtökohtien tunteminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista vuorovaikutus ja yhteistyö sekä terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen pois lukien ensiavun antaminen Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 4.2 METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA TAI OSAAMISALA, METSURI-METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä luonnonhoidon vaatimukset huomioon ottaen metsänhoito- ja puun- korjuutöitä käyttää metsäsuunnitelmaa soveltaen siinä metsänhoidon suosituksia ja met- sälain säädöksiä uudistaa metsää, hoitaa taimikoita ja käsitellä kasvatusmetsiä suunnitella leimikoita- ja toteuttaa niiden puunkorjuun arvioida ja mitata eri työlajeissa tarvittavat puustotunnukset määrittää hakkuukohteen puutavarakertymän hehtaarikohtaisesti työskennellä lähikuljetuksen työtehtävissä kuljettajana hinnoitella työnsä tunnistaa metsätyöhön ja -työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakoida ja suojautua niiltä 28

29 noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita suunnitella ja toteuttaa metsänhoito- ja puunkorjuuprosessit sekä työntekijänä että yrittäjänä Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Työkohteen suunnittelu Uudistamistöiden tekeminen Taimikonhoitotöiden tekeminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää ohjattuna metsäsuunnitelmaa, käyttää lähes itsenäisesti soveltaa itsenäisesti metsädon metsänhoi- metsäsuunnitelmaa, metsuunnitelmaa, metsänhoi- suosituksia ja metsälain sänhoidon suosituksia ja don suosituksia ja metsälain säädöksiä eri työkohteisiin, metsälain säädöksiä tavanomaisiin säädöksiä eri työkohteisiin, sekä suunnittelee ja tekee työkohteisiin, sekä sekä suunnittelee ja tekee tavallisimmat metsähoito- suunnittelee ja tekee metsähoito- metsähoito- ja puunkorjuu- ja puunkorjuutyöt niiden ja puunkorjuutyöt työt niiden mukaisesti mukaisesti niiden mukaisesti arvioi tai mittaa ohjattuna eri työlajien tarvittavat tunnukset, sekä määrittää hakkuukohteen puutavarakertymän hehtaarikohtaisesti määrittää ohjattuna metsikön uudistuskypsyyden maastossa tekee vähintään yhden uudistamiseen liittyvistä töistä ohjeiden mukaisesti suunnittelee ja hoitaa taimikoita helpoissa kohteissa ohjeiden mukaisesti arvioi tai mittaa lähes itsenäisesti eri työlajien tarvittavat tunnukset, sekä määrittää hakkuukohteen puutavarakertymän hehtaari- ja puutavaralajikohtaisesti määrittää lähes itsenäisesti metsikön uudistuskypsyyden maastossa tekee lähes itsenäisesti ja ohjeiden mukaisesti uudistamiseen liittyvät työt: uudistusalan raivauksen, siemen- ja taimimateriaalin välivarastoinnin, kylvö- ja istutustyön, sekä ennakoi ja määrittelee taimikon varhaishoidon tarpeen ja tekee vaadittavan taimikon varhaishoidon suunnittelee ja hoitaa lähes itsenäisesti ja ohjeiden mukaisesti taimikoita arvioi tai mittaa itsenäisesti eri työlajien tarvittavat tunnukset, sekä määrittää hakkuukohteen puutavarakertymän hehtaari- ja puutavaralajikohtaisesti määrittää itsenäisesti ja joutuisasti metsikön uudistuskypsyyden maastossa tekee itsenäisesti, joutuisasti ja ohjeiden mukaisesti uudistamiseen liittyvät työt: uudistusalan raivauksen, siemen- ja taimimateriaalin välivarastoinnin, kylvö- ja istutustyön, sekä ennakoi ja määrittelee taimikon varhaishoidon tarpeen ja tekee vaadittavan taimikon varhaishoidon suunnittelee ja hoitaa itsenäisesti, joutuisasti ja ohjeiden mukaisesti taimikoita 29

30 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Kasvatusmetsien käsittely Manuaalinen puutavaran valmistus Puutavaran lähikuljetus Metsänparannustöiden tekeminen Metsätyön ja -palvelujen hinnoittelu ja asiakaspalvelu Oma-aloitteinen ja ahkera työskentely Oman työn arviointi Päätösten tekeminen Työn esittely ja raportointi käsittelee kasvatusmetsiä ohjeiden mukaisesti helpoissa kohteissa valmistaa yleisimmät puutavaralajit asiakaslähtöisesti, ja mittaa puutavaran yleisesti käytössä olevien mittausmenetelmien avulla toimii ohjattuna yhdessä koneellisen puunkorjuuketjun kanssa, sekä käyttää työhönsä liittyviä paikkatieto- ja viestintäjärjestelmiä hallitsee metsätraktorin käytön siten, että ajaa ja kuormaa opastettuna olosuhteiltaan helpossa metsämaastossa tekee vähintään yhtä metsänhoidollista metsänparannustyötä ohjeiden mukaisesti hinnoittelee ohjattuna eri työlajit hallitsee osittain kannattavan yrittämisen perusteet, sekä laskee ohjattuna kulut ja tuotot ottaa huomioon osittain työssään asiakkaan tarpeet tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja pääosin motivoituneesti arvioi osittain työsuoritustaan hyväksyttävällä tavalla tekee päätökset oikein ja etenee loogisesti usein toistuvissa työtehtävissään esittelee ja raportoi suppeasti työnsä tulokset määrittelee, suunnittelee ja toteuttaa kasvatusmetsien käsittelyn lähes itsenäisesti ja ohjeiden mukaisesti valmistaa puutavaralajeja lähes itsenäisesti ja asiakaslähtöisesti, sekä mittaa puutavaran yleisesti käytössä olevien mittausmenetelmien avulla toimii lähes itsenäisesti yhdessä koneellisen puunkorjuuketjun kanssa, sekä käyttää työhönsä liittyviä paikkatieto- ja viestintäjärjestelmiä hallitsee metsätraktorin käytön siten, että ajaa ja kuormaa lähes itsenäisesti olosuhteiltaan normaalissa metsämaastossa tekee lähes itsenäisesti metsänhoidollisia metsänparannustöitä ohjeiden mukaisesti hinnoittelee lähes itsenäisesti eri työlajit hallitsee pääosin kannattavan yrittämisen perusteet, sekä laskee lähes itsenäisesti kulut ja tuotot ottaa huomioon pääosin työssään asiakkaan tarpeet ja toiveet tiedottaa ja markkinoi palveluja hyväksyttävästi tekee työnsä oma-aloitteisesti, pääosin ahkerasti ja motivoituneesti arvioi hyväksyttävällä tavalla työsuoritustaan ja kehittymistään tekee pääosin oikeat päätökset ja etenee loogisesti työtehtävissään esittelee ja raportoi loogisesti ja selkeästi työnsä tulokset määrittelee, suunnittelee ja toteuttaa kasvatusmetsien käsittelyn itsenäisesti ja ohjeiden mukaisesti valmistaa puutavaralajeja itsenäisesti ja asiakaslähtöisesti, sekä mittaa puutavaran yleisesti käytössä olevien mittausmenetelmien avulla toimii itsenäisesti yhdessä koneellisen puunkorjuuketjun kanssa, sekä käyttää työhönsä liittyviä paikkatieto- ja viestintäjärjestelmiä hallitsee metsätraktorin käytön siten, että ajaa ja kuormaa itsenäisesti olosuhteiltaan normaalissa metsämaastossa tekee itsenäisesti ja joutuisasti metsänhoidollisia metsänparannustöitä ohjeiden mukaisesti hinnoittelee itsenäisesti eri työlajit hallitsee perusteellisesti kannattavan yrittämisen perusteet, sekä laskee itsenäisesti kulut ja tuotot ottaa työssään huomioon yritys- ja asiakaslähtöisesti asiakkaan tarpeet ja toiveet tiedottaa ja markkinoi palveluja tilanteeseen soveltuvalla tavalla tekee työnsä oma-aloitteisesti, ahkerasti ja motivoituneesti arvioi kriittisesti ja realistisesti työsuoritustaan sekä kehittymistään tekee päätökset nopeasti ja oikein sekä etenee loogisesti työtehtävissään esittelee ja raportoi sekä perustelee loogisesti ja selkeästi työnsä tulokset 30

31 ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien, välineiden ja varusteiden hallinta Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee työtä ja käyttää metsätyövälineitä työturvallisesti ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen ottaa huomioon merkittävimmät vaaratekijät, sekä huoltaa ja kunnostaa työvälineet ja varusteet ohjeiden mukaisesti tekee ohjattuna metsätraktorin päivittäiset huollot työturvallisesti käyttää työnsä tulosten raportoinnissa auttavasti erilaisia AV-välineitä sekä esitysmenetelmiä tekee työtä ja käyttää metsätyövälineitä itsenäisesti, työturvallisesti, vaaratekijät huomioiden ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen, sekä huoltaa ja kunnostaa työvälineet ja varusteet ohjeiden mukaisesti tekee työturvallisesti ja lähes itsenäisesti metsätraktorin päivittäiset huollot sekä ohjattuna pieniä korjaustoimenpiteitä käyttää työnsä tulosten raportoinnissa erilaisia AVvälineitä sekä esitysmenetelmiä tekee työtä ja käyttää metsätyövälineitä itsenäisesti, työturvallisesti, vaaratekijät huomioiden ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen, sekä huoltaa ja kunnostaa työvälineet ja varusteet ohjeiden mukaisesti tekee työturvallisesti, itsenäisesti metsätraktorin päivittäiset huollot sekä ohjattuna pieniä korjaustoimenpiteitä käyttää työnsä tulosten raportoinnissa sujuvasti erilaisia AV-välineitä sekä esitysmenetelmiä ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Toimialan tunteminen tuntee toimialansa niin, että hyödyntää ohjattuna alan tarjoamat mahdollisuudet työntekijänä Metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja metsänhoitosuositusten huomioon ottaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee osittain metsäpalveluyrittämisen erityispiirteet ja taloudellisen toiminnan edellytykset sekä alan palveluiden hinnoittelun tuntee osittain alan yritysten verkostoitumisen tuomat mahdollisuudet ja hyödyntää ohjattuna niitä työssään ottaa huomioon metsänhoito- ja puukorjuutöissä säädösten mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä talousmetsien luonnon- ja metsänhoitosuositukset tuntee toimialansa niin perusteellisesti, että hyödyntää lähes itsenäisesti alan tarjoamat mahdollisuudet työntekijänä tuntee pääosin metsäpalveluyrittämisen erityispiirteet ja taloudellisen toiminnan edellytykset sekä alan palveluiden hinnoittelun tuntee pääosin alan yritysten verkostoitumisen tuomat mahdollisuudet ja hyödyntää lähes itsenäisesti niitä työssään ottaa huomioon lähes itsenäisesti metsänhoito- ja puukorjuutöissä, säädösten mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä talousmetsien luonnon- ja metsänhoitosuositukset tuntee toimialansa niin perusteellisesti, että hyödyntää itsenäisesti alan tarjoamat mahdollisuudet työntekijänä tai yrittäjänä tuntee metsäpalveluyrittämisen erityispiirteet ja tuntee taloudellisen toiminnan edellytykset sekä alan palveluiden hinnoittelun tuntee alan yritysten verkostoitumisen tuomat mahdollisuudet ja hyödyntää itsenäisesti ja tehokkaasti niitä työssään ottaa huomioon itsenäisesti metsänhoito- ja puukorjuutöissä säädösten mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä talousmetsien luonnon- ja metsänhoitosuositukset 31

32 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Työsuhde- ja sosiaaliturvasäädösten tunteminen tuntee osittain metsäalan työsuhde- ja sosiaaliturvasäännökset sekä työehtosopimuksen keskeisimmän sisällön tuntee pääosin tärkeimmät metsäalan työsuhde- ja sosiaaliturvasäännökset sekä työehtosopimuksen keskeisimmän sisällön tuntee tärkeimmät metsäalan työsuhde- ja sosiaaliturvasäännökset sekä työehtosopimuksen keskeisimmän sisällön ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suhtautuu myönteisesti vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään toimii ohjattuna terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ottaa oman työn suunnittelussa huomioon merkittävimmät turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa noudattaa annettuja ohjeita eikä aiheuta toiminnallaan välitöntä vaaraa ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä osaa hyödyntää teknisiä turvajärjestelmiä ja ottaa ne ohjattuna työssään huomioon ottaa työssään huomioon työturvallisuuteen liittyvät välttämättömät velvollisuutensa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset toimii itsenäisesti terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta noudattaa annettuja ohjeita eikä aiheuta toiminnallaan vaaraa ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti työssään huomioon tekniset turvallisuusjärjestelmät ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta kehittää itsenäisesti monipuolisia tapoja terveellisten elintapojen sekä toimintaja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen ottaa oman työn suunnittelussa itsenäisesti huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä osaa soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa noudattaa annettuja ohjeita eikä aiheuta toiminnallaan vaaraa ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ennen käyttöönottoa, poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ottaa itsenäisesti työssään huomioon tekniset turvallisuusjärjestelmät ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset 32

33 Ammattietiikka Vuorovaikutus ja yhteistyö Oppiminen ja ongelmanratkaisu noudattaa sovittuja työaikoja ja neuvottelee poikkeamista hyväksyy alansa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisen keskustelee ohjattuna toiminnastaan ratkaisee usein toistuvat ongelmat soveltaa ohjattuna työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii yleensä sovittujen toimintamallien mukaisesti toimii sovittujen toimintamallien mukaisesti suhtautuu alansa sosiaalisen, taloudellisen ja ekolo- taloudellisen ja ekologisen edistää alansa sosiaalisen, gisen kestävän kehityksen kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista periaatteiden toteutumiseen myönteisesti keskustelee oma-aloitteisesti toiminnastaan ratkaisee yleisimmät ongelmat ja arvioi ongelmiin johtaneita syitä arvioi omaa työtään annettujen kriteerien mukaisesti soveltaa työssään yleensä laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa keskustelee luontevasti toiminnastaan sekä omaa hyvät kuuntelutaidot ratkaisee yleisimmät ongelmat ja välttää ongelmien toistumisen muuttamalla toimintaansa arvioi omaa työtään annettujen kriteerien mukaisesti soveltaa työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla ja tekemällä puunkorjuutyötä harvennushakkuutyömaalla. Lisäksi hän mittaa työtuloksen ja hinnoittelee työnsä. Tutkinnon suorittaja tekee lisäksi metsänhoitotöitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinta pois lukien puutavaran lähikuljetus, uudistamistöiden tekeminen sekä metsänparannustöiden tekeminen työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen ja metsänhoitosuositusten huomioon ottaminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammattietiikan huomioon ottaminen, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, oppiminen ja ongelmanratkaisu sekä terveys-, turvallisuus- ja toimintakyvyn huomioon ottamisesta työturvallisuus ja ergonomia Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 33

34 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Metsäluontopalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa huoltaa ja kunnostaa metsämatkailussa tarvittavia rakenteita käyttää ja huoltaa maastossa tarvittavia laitteita ja välineitä käyttää ja huoltaa maastokulkuvälineitä metsässä opastaa matkailijoita maastokulkuvälineitä turvallisessa käytössä työskennellä metsäpalveluyrityksessä yrittäjänä ja työntekijänä hinnoittella työnsä metsiin liittyvissä työtehtävissä palvella asiakkaita metsäkohteilla toimia avustajana erilaisissa metsämatkailu- ja ohjelmapalvelutilanteissa tunnistaa metsätyöhön ja -työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat ennakoida ja suojautua metsätyöhön ja -työympäristöön liittyviltä vaaroilta ja terveyshaitoilta hyödyntää metsäalalla tarvittavaa terveysliikuntaa noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita ottaa huomioon asiakkaiden, käyttäjien ja ympäristön asettamat tarpeet ja vaatimukset käsitellä toiminnassaan syntyvät jätteet perustella ja analysoida työkohteella suorittamiaan toimenpiteitä ja käyttämiään työmenetelmiä toimia luontevasti vuorovaikutustilanteessa eri osapuolien kanssa. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 34

35 ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Riistalajien elinympäristöjen hoito Matkailijoiden opastus ja metsäluontopalvelujen tuottaminen; keruutuotepalvelut luonto-opastuspalvelut, metsästyspalvelut, kalastuspalvelut, seikkailupalvelut, elämyspalvelut, muut ohjelmapalvelut Kielitaito Matkailussa tarvittava luontorakentaminen huoltaa, kunnostaa ja rakentaa lähes itsenäisesti matkailussa tarvittavia rakenteita soveltaa pääosin kannattavan yrittämisen perusteet työhönsä ja laskee lähes itsenäisesti kulut ja tuotot hinnoittelee lähes itsenäisesti eri työlajit ottaa huomioon pääosin työssään asiakkaan tarpeet ja toiveet tiedottaa ja markkinoi palveluja hyväksyttävästi Metsäluontopalveluiden hinnoittelu ja asiakaspalvelu Kestävän kehityksen huomioon ottaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hoitaa ohjattuna eri riistaeläinlajien hoitaa lähes itsenäisesti eri hoitaa itsenäisesti ja jou- elinympäristöjä, riistaeläinlajien elinympätuisasti eri riistaeläinlajien sekä tekee eri eläinlajeille ristöjä sekä tekee eri eläinlajeille elinympäristöjä, sekä tekee soveltuvia riistanhoidollisia soveltuvia riistahoidol- eri eläinlajeille soveltuvia toimenpiteitä lisia toimenpiteitä riistanhoidollisia toimenpiteitä toimii avustajana erilaisissa matkailu- ja ohjelmapalvelutilanteissa toimii avustajana luontopalvelujen tuottamisessa keskustelee välttävästi yhdellä vieraalla kielellä huoltaa ja kunnostaa ohjattuna matkailussa tarvittavia rakenteita soveltaa osittain kannattavan yrittämisen perusteet työhönsä ja laskee opastettuna kulut ja tuotot hinnoittelee ohjattuna eri työlajit ottaa huomioon osittain työssään asiakkaan tarpeet ottaa huomioon ohjattuna kestävän kehityksen metsäluontopalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa, sekä tarvike-, työväline- ja materiaalivalinnoissa opastaa matkailijoita erilaisissa matkailu- ja ohjelmapalvelutilanteissa toimii lähes itsenäisesti luontopalvelujen tuottamisessa opastaa asiakkaita yhdellä vieraalla kielellä ottaa huomioon lähes itsenäisesti kestävän kehityksen metsä-luontopalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa, sekä tarvike-, työväline- ja materiaalivalinnoissa opastaa vastuullisesti ja sujuvasti matkailijoita erilaisissa matkailu- ja ohjelmapalvelutilanteissa toimii vastuullisesti ja asiakaslähtöisesti luontopalvelujen tuottamisessa opastaa asiakkaita sujuvasti yhdellä vieraalla kielellä ja hallitsee myös alan erikoissanaston huoltaa, kunnostaa ja rakentaa itsenäisesti ja laadukkaasti matkailussa tarvittavia rakenteita soveltaa itsenäisesti kannattavan yrittämisen perusteet työhönsä sekä laskee itsenäisesti kulut ja tuotot hinnoittelee itsenäisesti eri työlajit ottaa työssään huomioon yritys- ja asiakaslähtöisesti asiakkaan tarpeet ja toiveet tiedottaa ja markkinoi palveluja tilanteeseen soveltuvalla tavalla ottaa huomioon itsenäisesti kestävän kehityksen metsäluonto-palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa, sekä tarvike-, työväline- ja materiaalivalinnoissa 35

36 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Huolellinen toiminta ja ohjeiden noudattaminen Oman työn arviointi Päätösten tekeminen ja työn raportointi toteuttaa usein toistuvat työtehtävät, sekä noudattaa annettuja ohjeita pääosin motivoituneena arvioi osittain työsuoritustaan ja kehittymistään tekee päätökset ja etenee loogisesti usein toistuvissa työtehtävissään raportoi työnsä tuloksista suppeasti suunnittelee ja toteuttaa työtehtävät huolellisesti sekä noudattaa annettuja ohjeita oma-aloitteisesti, pääosin ahkerasti ja motivoituneesti arvioi hyväksyttävällä tavalla työsuoritustaan ja kehittymistään tekee pääosin oikeat päätökset ja etenee loogisesti työtehtävissään raportoi laajasti ja sujuvasti työnsä tuloksista suunnittelee ja toteuttaa työtehtävät huolellisesti ja laadukkaasti, sekä noudattaa annettuja ohjeita oma-aloitteisesti, ahkerasti, motivoituneesti ja työtään arvostavasti arvioi kriittisesti ja realistisesti työsuoritustaan ja kehittymistään tekee päätökset nopeasti ja oikein sekä etenee loogisesti työtehtävissään raportoi ja analysoi laajasti ja sujuvasti työnsä tuloksista ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Koneiden, laitteiden ja välineiden huolto, korjaus, käyttö ja käytön opastus Luonnossa liikkuminen Teknologia- ja tietotekninen hyödyntäminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää ja huoltaa vähintään yhtä maastossa tarvittavaa konetta, laitetta tai välinettä sekä opastaa matkailijoita sen käytössä retkeilee, liikkuu ja opastaa ryhmää helpossa maastossa, turvallisesti ja merkittävimmät vaaratekijät tunnistaen, käyttäen tarkoituksenmukaisia varusteita ja välineitä käyttää työssään välttämättömiä teknologia- ja tietotekniikkasovelluksia käyttää vähintään yhtä esitysmenetelmää ja AVvälinettä raportoinnissa käyttää, huoltaa ja korjaa maastossa tarvittavia koneita, laitteita ja välineitä lähes itsenäisesti sekä opastaa matkailijoita niiden käytössä retkeilee, liikkuu ja opastaa ryhmiä maastossa eri vuodenaikoina lähes itsenäisesti, turvallisesti ja vaaratekijät tunnistaen, käyttäen tarkoituksen-mukaisia varusteita ja välineitä. käyttää työssään keskeisiä teknologia- ja tietotekniikkasovelluksia käyttää rskeisiä esitysmenetelmiä ja AV-välineitä raportoinnissa käyttää, huoltaa ja korjaa maastossa tarvittavia koneita, laitteita ja välineitä itsenäisesti ja joutuisasti sekä opastaa luontevasti matkailijoita niiden käytössä retkeilee, liikkuu ja opastaa ryhmiä maastossa eri vuodenaikoina itsenäisesti, sujuvasti, turvallisesti ja vaaratekijät tunnistaen, käyttäen tarkoituksen-mukaisia varusteita ja välineitä. käyttää työssään monipuolisesti teknologia- ja tietotekniikkasovelluksia käyttää monipuolisesti erilaisia esitysmenetelmiä ja AV-välineitä raportoinnissa 36

37 ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Toimialan tunteminen tuntee toimialansa niin, että osittain hyödyntää alan tarjoamat mahdollisuudet työntekijänä Tiedon hankinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tiedostaa yleisimmät metsään liittyvän matkailun ja ohjelmapalvelujen työsuhde- ja sosiaaliturvasäännökset sekä noudattaa työehtosopimuksen keskeistä sisältöä työssään tuntee osittain alan yritysten verkostoitumisen tuomat mahdollisuudet hallitsee pääosin kannattavan yrittämisen perusteet, sekä laskee itsenäisesti kulut ja tuotot hankkii työssään ja työnsä tulosten raportoinnissa tarvittavat välttämättömimmät tiedot tuntee toimialansa niin perusteellisesti, että pääosin hyödyntää alan tarjoamat mahdollisuudet työntekijänä tai yrittäjänä tiedostaa pääosin metsään liittyvän matkailun ja ohjelmapalvelujen työsuhde- ja sosiaaliturvasäännökset sekä noudattaa työehtosopimuksen keskeistä sisältöä työssään tuntee pääosin alan yritysten verkostoitumisen tuomat mahdollisuudet ja hyödyntää niitä työssään hallitsee kannattavan yrittämisen perusteet, sekä laskee itsenäisesti kulut ja tuotot hankkii monipuolisesti työssään ja tulosten tulosten raportoinnissa tarvittavaa tietoa tuntee toimialansa niin perusteellisesti, että hyödyntää tehokkaasti alan tarjoamat mahdollisuudet työntekijänä tai yrittäjänä tiedostaa metsään liittyvän matkailun ja ohjelmapalvelujen työsuhde- ja sosiaaliturvasäännökset, sekä noudattaa työehtosopimuksen sisältöä työssään tuntee alan yritysten verkostoitumisen tuomat mahdollisuudet ja hyödyntää niitä luontevasti työssään. hallitsee perusteellisesti kannattavan yrittämisen perusteet, sekä laskee itsenäisesti kulut ja tuotot hankkii monipuolisesti työssään ja työnsä tulosten raportoinnissa tarvittavaa tietoa ja osaa soveltaa sitä käytäntöön 37

38 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Ammattietiikka Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suhtautuu myönteisesti vastaa itsenäisesti toimintansa kehittää itsenäisesti toimin- turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä tansa turvallisuutta välttää riskejä työssään ottaa oman työn suunnittelussa huomioon merkittävimmät turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa toimii aiheuttamatta vaaraa toiminnallaan ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä osaa hyödyntää teknisiä turvajärjestelmiä ja ottaa ne ohjattuna työssään huomioon ottaa työssään huomioon työturvallisuuteen liittyvät välttämättömät velvollisuutensa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset noudattaa sovittuja työaikoja ja neuvottelee poikkeamista hyväksyy alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisen keskustelee ohjattuna toiminnastaan toimii itsenäisesti terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ottaa oman työn suunnittelussa huomioon pääosin turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti työssään huomioon tekniset turvallisuusjärjestelmät ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset toimii yleensä sovittujen toimintamallien mukaisesti suhtautuu alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen myönteisesti keskustelee oma-aloitteisesti toiminnastaan kehittää itsenäisesti monipuolisia tapoja terveellisten elintapojen sekä toimintaja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen ottaa oman työn suunnittelussa itsenäisesti huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä osaa soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ennen käyttöönottoa, poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset toimii sovittujen toimintamallien mukaisesti edistää alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista hankkii jonkin verran työnsä tulosten raportoinnissa tarvittavaa tietoa keskustelee luontevasti toiminnasta sekä kuuntelee hyvin 38

39 Oppiminen ja ongelmanratkaisu ratkaisee usein toistuvat ongelmat soveltaa ohjattuna työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa ratkaisee yleisimmät ongelmat ja arvioi ongelmiin johtaneita syitä arvioi omaa työtään annettujen kriteerien mukaisesti soveltaa työssään yleensä laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa ratkaisee yleisimmät ongelmat ja välttää ongelmien toistumisen muuttamalla toimintaansa arvioi omaa työtään annettujen kriteerien mukaisesti soveltaa työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee, hinnoittelee, toteuttaa ja ohjaa metsäluontopalvelun. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinnasta matkailijoiden opastus ja metsäluontopalvelujen tuottaminen, metsäluontopalvelujen hinnoittelu ja asiakaspalvelu, kestävän kehityksen huomioon ottaminen, huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen sekä päätösten tekeminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisena arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 39

40 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Metsätiedon keruu ja sen hyödyntäminen Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa määrittää ja mitata metsäsuunnitelman kuvion perustietojen tärkeimmät tunnukset kerätä metsäsuunnitelmatietoja avustaa metsäsuunnittelussa päivittää metsäsuunnitelman kuviotietoja käyttää yleisimpiä tiedonkeruu- ja tallennusmenetelmiä käyttää mitta- ja paikantamisvälineitä työskennellä metsäsuunnitteluprosessissa. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Kuvion perustietojen määritys Kuvion toimenpidetarpeiden määritys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ohjattuna määrittää ja määrittää ja mittaa lähes määrittää ja mittaa itsenäisesti mitata metsäsuunnitelman itsenäisesti keskeisimmät ja oikein keskeisimmät kuvion perustietojen tärkeimmät metsäsuunnitelman kuvion metsäsuunnitelman kuvion tunnukset perustietojen tunnukset perustietojen tunnukset ohjattuna määrittää kuvion keskeisimmät toimenpidetarpeet. määrittää lähes itsenäisesti kuvion keskeisimmät toimenpidetarpeet. määrittää itsenäisesti kuvion toimenpidetarpeet. Kuviotietojen päivitys ohjattuna päivittää kuviotietoja päivittää lähes itsenäisesti kuviotiedot käsittelemiltään työkohteilta. päivittää itsenäisesti ja oikein kuviotiedot käsittelemiltään työkohteilta. Oman työn arviointi arvioi ohjattuna omaa työtään arvioi omaa työtään annettujen kriteereiden mukaisesti arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti 40

41 ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Puuston mittaus Mitta- ja paikantamisvälineiden käyttö Tiedonkeruu- ja tallennusmenetelmien käyttö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja mittaa ohjattuna suunnitelmatietojen keruussa tarvittelmatietoja mittaa itsenäisesti suunnitavat tärkeimmät tunnukset ohjattuna käyttää mitta- ja paikantamisvälineitä ohjattuna käyttää yleisimpiä tiedonkeruu ja tallennusmenetelmiä käyttää mitta- ja paikantamisvälineitä lähes itsenäisesti. perehdyttämisen jälkeen käyttää työnantajan tai asiakkaan käyttämiä tärkeimpiä suunnittelun tiedonkeruu- ja tallennusmenetelmiä lähes itsenäisesti mittaa itsenäisesti ja joutuisasti suunnitelmatietoja käyttää mitta- ja paikantamisvälineitä itsenäisesti ja oikein perehdyttämisen jälkeen käyttää työnantajan tai asiakkaan käyttämiä suunnittelun tiedonkeruu- ja tallennusmenetelmiä itsenäisesti ja oikein ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Metsäsuunnittelun periaatteiden tunteminen Metsäsuunnitelman ja karttojen käyttö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tietää pääpiirteissään metsäsuunnittelun periaatteet ohjattuna käyttää metsäsuunnitelmatietoja ja -karttoja tietää metsäsuunnittelun periaatteet käyttää metsäsuunnitelmatietoja ja -karttoja tietää kaikki metsäsuunnittelun periaatteet käyttää joutuisasti metsäsuunnitelmatietoja ja -karttoja 41

42 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suhtautuu myönteisesti vastaa itsenäisesti toimintansa kehittää itsenäisesti toimin- turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä tansa turvallisuutta välttää riskejä työssään ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa toimii aiheuttamatta toiminnallaan vaaraa ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä hyödyntää metsäalan teknisiä turvajärjestelmiä ja ottaa ne ohjattuna työssään huomioon ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset toimii itsenäisesti terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti työssään huomioon metsäalan tekniset turvallisuusjärjestelmät ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset kehittää itsenäisesti terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen ottaa oman työn suunnittelussa itsenäisesti huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä osaa soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ennen käyttöönottoa, poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää oman metsäalan tärkeimmät määräykset Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittajaa osoittaa ammattitaitonsa määrittämällä kuviotiedot maastossa, mittaamalla puuston ja määrittämällä kuvion toimenpidetarpeet. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan 42

43 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Pienkoneiden myynti, huolto ja korjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa toimia polttomoottoristen pienkoneiden myynti-, huolto- ja korjaustehtävissä työntekijänä tai yrittäjänä tehdä pienkoneiden vianmäärityksen vaihtaa tai kunnostaa vian edellyttämät osat tehdä moottorikelkan ja mönkijän määräaikaishuollot noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita käsitellä huoltojätteet noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita soveltaa maastoliikennelakia työtehtäviinsä hinnoitella työnsä Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 43

44 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Myyntityö Asiakaslähtöinen toiminta Työnhinnoittelu Oman työn arviointi ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Vianmääritys ja korjaus Huolto ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Maastoliikennelain tunteminen Pienkoneiden tekniikan tunteminen Pienkoneyrityksen toimintaympäristön tunteminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ohjattuna myyntitehtävissä toimii myyntitehtävissä toimii myyntitehtävissä lähes itsenäisesti itsenäisesti ja asiakas- lähtöisesti ohjattuna ottaa huomioon asiakkaan tarpeet ohjattuna hinnoittelee työnsä arvioi ohjattuna omaa työtään ottaa huomioon asiakkaiden tarpeet ja toimii niiden mukaisesti hinnoittelee työnsä arvioi omaa työtään annettujen kriteereiden mukaisesti Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee pienkoneiden vianmäärityksen tavallisimpien vikojen esiintyessä ja ohjattuna vaihtaa tai kunnostaa vian edellyttämät osat ohjattuna tekee moottorikelkan ja mönkijän määräaikaishuollot tekee pienkoneiden vianmäärityksen ja vaihtaa tai kunnostaa tavallisimpien vikojen edellyttämät osat tekee moottorikelkan ja mönkijän määräaikaishuollot Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tietää maastoliikennelain ydinkohdat tietää 2- ja 4-tahtimoottoreiden moottoritekniikan pääpiirteissään, sekä joidenkin pienkoneiden perustekniikan pääpiirteet tuntee pääosin pienkoneiden turvalaitteet ja niiden toimintaperiaatteet luettelee pienkoneyrittäjän toimintaympäristön pääpiirteet tuntee maastoliikennelain tietää 2- ja 4-tahtimoottoreiden moottoritekniikan, sekä tärkeimpien pienkoneiden perustekniikan tuntee pienkoneiden turvalaitteet ja toimintaperiaatteet luettelee ja selostaa pääosin pienkoneyrittäjän toimintaympäristön toimii asiakaslähtöisesti kaikissa tilanteissa hinnoittelee työnsä itsenäisesti ja realistisesti arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti tekee itsenäisesti ja joutuisasti pienkoneiden vianmäärityksen ja vaihtaa tai kunnostaa vian edellyttämät osat tekee itsenäisesti ja laadukkaasti moottorikelkan, mönkijän ym. pienkoneiden määräaikaishuollot tuntee perusteellisesti maastoliikennelain tietää perusteellisesti 2- ja 4-tahtimoottoreiden moottoritekniikan, sekä erilaisten pienkoneiden perustekniikan tuntee perusteellisesti pienkoneiden turvalaitteet ja toimintaperiaatteet luettelee ja selostaa perusteellisesti pienkoneyrittäjän toimintaympäristön 44

45 ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee työtä ohjattuna ergonomisesti tekee työtä ergonomisesti tekee työtä ergonomisesti oikein, työsuoje- hyväksyttävällä tavalla, oikein, työsuojelu- ja työ- lu- ja työturvallisuusohjeita työsuojelu- ja työturvallisuusohjeita turvallisuusohjeita ja -mää- ja -määräyksiä noudattaen ja -määräyksiä räyksiä noudattaen noudattaen Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa työskentelemällä pienkoneiden myynnin asiakaspalvelussa tai huoltamalla ja korjaamalla pienkoneita. Tutkinnon suorittaja tekee molemmat. Huollossa ja korjauksessa opiskelija tai tutkinnon suorittaja hinnoittelee työnsä ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinta myyntinäytössä kokonaan sekä huolto- ja korjausnäytössä asiakaslähtöinen toiminta, työn hinnoittelu ja oman työn arviointi työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan huolto- ja korjausnäytössä työn perustana olevan tiedon hallinnasta huolto- ja korjausnäytössä pienkoneiden tekniikan tunteminen elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 45

46 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Metsätraktoreiden käyttö Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa toimia puutavaran lähikuljetuksen työtehtävissä työntekijänä tai yrittäjänä suunnitella ja toteuttaa puutavaran lähikuljetuksen metsä- tai maataloustraktorilla tehdä pienet määräaikaishuollot ja yksinkertaisia korjaustoimenpiteitä metsätyömaalla käsitellä huoltojätteet metsätyömaalla laatia metsätyömaalle kuljetussuunnitelman tehdä kaukokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat eri puutavaralajeille laskea puutavaran lähikuljetukselle taksan arvioida korjattavat puutavaramäärät lähettää korjuutiedot koneen tietoliikenneyhteyksiä hyödyntäen tai muulla työmaaohjeen mukaisella tavalla noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Lähikuljetuksen suunnittelu ja toteutus Metsäkoneen huolto ja korjaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja laatii ohjattuna työmaalle laatii lähes itsenäisesti työmaalle laatii itsenäisesti työmaalle kuljetussuunnitelman, kuljettaa kuljetus-suunnitel- kuljetussuunnitelman, puutavaraa suunnitelman man, kuljettaa puutavaraa kuljettaa puutavaraa suun- mukaisesti helpossa suunnitelman mukaisesti nitelman mukaisesti myös metsämaastossa normaalissa metsämaastossa vaikeassa metsämaastossa tekee ohjattuna metsäkoneen pienet määräaikaishuollot tekee lähes itsenäisesti metsäkoneen pienet määräaikaishuollot, sekä suorittaa yksinkertaisia korjauksia tekee itsenäisesti metsäkoneen pienet määräaikaishuollot, sekä tekee yksinkertaisia korjauksia 46

47 Puutavaran mitta- ja laatuvaatimusten huomioon ottaminen ottaa huomioon työssään itsenäisesti yleisimmät puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset Varastomuodostelmien suunnittelu ja toteutus Työn hinnoittelu Tiedonsiirtojärjestelmän käyttö ja puutavaramäärien arviointi Ympäristön suojelu Huolellinen toiminta ja ohjeiden noudattaminen Vian määritys Oma-aloitteinen ja ahkera toiminta Oman työn arviointi Päätösten tekeminen ottaa huomioon työssään ohjattuna puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset tekee ohjattuna kaukokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat eri puutavaralajeille ohjattuna laskee puutavaran lähikuljetukselle kannattavan taksan vastaanottaa ohjattuna työmaaohjeet, arvioi puutavaramäärät ja lähettää tiedot koneen tietoliikenneyhteyksiä hyödyntäen, tai muulla työmaaohjeen mukaisella tavalla toimittaa ohjattuna huoltojätteet ohjeen mukaiseen paikkaan estää luontoon kohdistuvat ympäristöhaitat ohjattuna pitää puutavaran lähikuljetuksen kuljetusvälineen käyttökunnossa, sekä noudattaa annettuja ohjeita paikantaa ohjattuna metsäkoneen viat ja määrittää korjaustarpeen toimii oma-aloitteisesti ja on pääosin motivoitunut arvioi osittain työsuoritustaan hyväksyttävällä tavalla tekee osittain päätökset oikein ja etenee työtehtävissä ottaa huomioon työssään lähes itsenäisesti yleisimmät puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset tekee pääosin kaukokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat eri puutavaralajeille. Muodostelmissa voi olla vähäistä lajittelutarvetta laskee lähes itsenäisesti puutavaran lähikuljetukselle kannattavan taksan vastaanottaa lähes itsenäisesti työmaaohjeet, arvioi puutavaramäärät ja lähettää tiedot koneen tietoliikenneyhteyksiä hyödyntäen, tai muulla työmaaohjeen mukaisella tavalla toimittaa lähes itsenäisesti huoltojätteet asianmukaiseen paikkaan estää luontoon kohdistuvat ympäristöhaitat ja asennoituu myönteisesti ympäristönsuojeluun huolellisesti pitää puutavaran lähikuljetuksen kuljetusvälineen käyttökunnossa, sekä noudattaa annettuja ohjeita paikantaa lähes itsenäisesti metsäkoneen yleisimmät viat ja määrittää korjaustarpeen toimii oma-aloitteisesti, on pääosin ahkera ja motivoitunut arvioi hyväksyttävällä tavalla työsuoritustaan ja kehittymistään tekee pääosin päätökset oikein ja etenee loogisesti työtehtävissä tekee itsenäisesti kaukokuljetuskelpoiset varastomuodostelmat eri puutavaralajeille. Muodostelmissa ei ole lajittelutarvetta laskee itsenäisesti ja sujuvasti puutavaran lähikuljetukselle kannattavan taksan vastaanottaa itsenäisesti ja sujuvasti työmaaohjeet, arvioi puutavaramäärät ja lähettää tiedot koneen tietoliikenneyhteyksiä hyödyntäen, tai muulla työmaaohjeen mukaisella tavalla toimittaa itsenäisesti huoltojätteet asian-mukaiseen paikkaan estää aktiivisella toiminnalla luontoon kohdistuvat ympäristöhaitat ja asennoituu esimerkillisen myönteisesti ympäristönsuojeluun huolellisesti ja laadukkaasti pitää puutavaran lähikuljetuksen kuljetusvälineen käyttökunnossa, sekä noudattaa annettuja ohjeita etenee järjestelmällisesti metsäkoneen vianetsinnässä, paikantaa itsenäisesti yleisimmät viat ja määrittää korjaustarpeen toimii oma-aloitteisesti, on ahkera, motivoitunut ja työtään arvostava arvioi kriittisesti ja oikein työsuoritustaan sekä kehittymistään tekee päätökset nopeasti ja oikein, sekä etenee loogisesti työtehtävissä 47

48 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Puutavaran lähikuljetus Varaosien, tarvikkeiden, polttoja voiteluaineiden ja työvälineiden valinta ja käyttö Metsäkoneen säätö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hallitsee ohjattuna käyttämänsä kuljetusvälineen työmenetelmät, ja ottaa huomioon korjuujäljelle asetettavat vaatimukset valitsee ohjattuna huoltotyössä tarvitsemansa varaosat, tarvikkeet, aineet, ja työvälineet, sekä käyttää työvälineitä hyväksyttävällä tavalla säätää ohjattuna metsäkoneen toiminnat itselleen sopivaksi hallitsee lähes itsenäisesti käyttämänsä kuljetusvälineen työmenetelmät ja ottaa huomioon korjuujäljelle asetettavat vaatimukset valitsee lähes itsenäisesti huoltotyössä tarvitsemansa varaosat, tarvikkeet, aineet, ja työvälineet, sekä käyttää työvälineitä oikein säätää lähes itsenäisesti metsäkoneen tärkeimmät toiminnot itselleen sopivaksi hallitsee itsenäisesti käyttämänsä kuljetusvälineen työmenetelmät, ja ottaa huomioon korjuujäljelle asetettavat vaatimukset valitsee itsenäisesti huoltotyössä tarvitsemansa varaosat, tarvikkeet, aineet ja työvälineet, sekä käyttää työvälineitä sujuvasti ja oikein säätää itsenäisesti metsäkoneen tärkeimmät toiminnot itselleen sopivaksi ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Metsäkoneen rakenteen tunteminen Hydrauliikan ja sähkökaavioiden hyödyntäminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee osittain metsäkoneen voimansiirron ja moottorin toimintaperiaatteet sekä hydrauliikan ja sähkötekniikan perusteet tulkitsee ohjattuna metsäkoneen vian etsinnässä hydrauliikka- ja sähkökaavioiden perusmerkistöjä tuntee pääosin metsäkoneen voimansiirron ja moottorin toimintaperiaatteet sekä hydrauliikan ja sähkötekniikan perusteet tulkitsee ja pääosin hyödyntää oikein metsäkoneen vian etsinnässä hydrauliikka- ja sähkökaavioiden perusmerkistöjä tuntee hyvin metsäkoneen voimansiirron ja moottorin toimintaperiaatteet sekä hydrauliikan ja sähkötekniikan perusteet tulkitsee oikein ja hyödyntää itsenäisesti metsäkoneen vian etsinnässä hydrauliikka- ja sähkökaavioiden perusmerkistöjä ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee työtä ohjattuna ergonomisesti tekee työtä ergonomisesti tekee työtä ergonomisesti oikein, työsuoje- hyväksyttävällä tavalla, oikein, työsuojelu- ja työ- lu- ja työturvallisuusohjeita työsuojelu- ja työturvallisuusohjeita turvallisuusohjeita ja -mää- ja -määräyksiä noudattaen ja -määräyksiä räyksiä noudattaen noudattaen ottaa huomioon työmaan ja työn vaaratekijät ja tarvittaessa ilmoittaa niistä keskustelee ohjattuna toiminnastaan ottaa huomioon työmaan ja työn vaaratekijät ja tarvittaessa ilmoittaa niistä keskustelee toiminnastaan ottaa huomioon työmaan ja työn vaaratekijät ja tarvittaessa ilmoittaa niistä keskustelee oma-aloitteisesti ja luontevasti toiminnasta sekä kuuntelee hyvin 48

49 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla ja tekemällä puutavaran lähikuljetustöitä metsä- tai maataloustraktorilla metsätyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinta kokonaan poislukien metsäkoneiden huolto ja korjaus sekä vianmääritys työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta puutavaran lähikuljetus sekä metsäkoneen säätö työn perustana olevan tiedon hallinnasta metsäkoneen rakenteen tunteminen elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Puun jatkojalostus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa valmistaa jatkojalosteita rakennuspiirustusten tai suunnitelmien mukaan jatkojalostaa puutuotteita käyttäen siinä yleisimpiä koneita ja laitteita käyttää luonnosta saatavia oheismateriaaleja hinnoitella oman työnsä ja avustaa markkinoinnissa toimia puun jatkojalostuksen tehtävissä työntekijänä tai yrittäjänä noudattaa metsä- ja puualan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 49

50 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Rakennuspiirustusten ja suunnitelmien käyttö Luonnosta saatavan oheismateriaalin käyttö Puutuotteiden jatkojalostus Työn hinnoittelu ja markkinointi Oman työn arviointi ohjattuna rakentaa jatkojalosteita rakennuspiirustusten tai suunnitelmien mukaan ohjattuna käyttää luonnosta saatavaa oheismateriaalia ohjattuna jatkojalostaa puutuotteita ohjattuna hinnoittelee ja markkinoi oman työnsä arvioi ohjattuna omaa työtään käyttää lähes itsenäisesti puutuotteen rakennuspiirustuksia tai suunnitelmia raaka-aineen mitoitukseen ja materiaalin määrän laskentaan sekä rakentaa jatkojalosteita käyttää lähes itsenäisesti ja perusteellisesti luonnosta saatavaa oheismateriaalia ja tietää sen käytön vaikutuksen myytävään tuotteeseen jatkojalostaa lähes itsenäisesti puutuotteita henkilökohtaisen valinnan ja paikallisten yritysmahdollisuuksien mukaan hinnoittelee ja markkinoi tuotteita lähes itsenäisesti arvioi omaa työtään annettujen kriteereiden mukaisesti käyttää itsenäisesti puutuotteen rakennuspiirustuksia tai suunnitelmia raakaaineen mitoitukseen ja materiaalin määrän laskentaan sekä rakentaa jatkojalosteita käyttää itsenäisesti ja sujuvasti luonnosta saatavaa oheismateriaalia ja tietää sen käytön vaikutuksen myytävään tuotteeseen jatkojalostaa itsenäisesti puutuotteita henkilökohtaisen valinnan ja paikallisten yritysmahdollisuuksien mukaan hinnoittelee ja markkinoi tuotteita itsenäisesti ja realistisesti arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Työvälineiden käyttö ja jatkojalosteen työstö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ohjattuna työskentelee ergonomisesti ja turvallisesti oikeita työmenetelmiä käyttäen ohjattuna työstää jatkojalosteita tärkeimmillä työvälineillä työskentelee lähes itsenäisesti, ergonomisesti ja turvallisesti oikeita työmenetelmiä käyttäen työstää lähes itsenäisesti jatkojalosteita eri työvälineillä ja perustelee tekemiään ratkaisuja työskentelee itsenäisesti, ergonomisesti ja turvallisesti oikeita työmenetelmiä käyttäen työstää itsenäisesti ja laadukkaasti jatkojalosteita eri työvälineillä ja perustelee tekemiään ratkaisuja 50

51 ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Koneellisesti valmistettavan hirren työstö ja valmisrakenteen kokoaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tietää osittain koneellisesti valmistettavan jatkojalosteen työstötekniikan ja ohjattuna kokoaa ko. rakenteita tietää pääosin koneellisesti valmistettavan jatkojalosteiden työstötekniikan ja lähes itsenäisesti kokoaa ko. rakenteita tietää koneellisesti valmistettavien jatkojalosteiden työstötekniikan sekä itsenäisesti ja laadukkaasti kokoaa ko. rakenteita ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti vastaa itsenäisesti toimintansa kehittää itsenäisesti toimin- turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä tansa turvallisuutta välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden, poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla ja valmistamalla puun jatkojalosteen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinta pois lukien työn hinnoittelu työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta koneellisesti valmistettavan hirren työstö elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 51

52 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Metsäenergian hankinta Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa valita oikean metsäenergiakohteen valita kohteelle tarkoituksenmukaisen korjuumenetelmän toimittaa metsäenergiatuotteen asiakkaille hinnoitella ja markkinoida tuotteen valmistaa, käsitellä ja varastoida ergonomisesti oikein ja turvallisesti eri energialajitteita huoltaa ohjattuna energiayrittämisen yleisimmin käytettävää kalustoa ergonomisesti ja turvallisesti käsitellä huoltojätteet metsäenergiatyömaalla korjata, käsitellä ja varastoida metsäenergiaa työntekijänä tai yrittäjänä noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Metsäenergian hankinnan suunnittelu Tuotteiden toimittaminen, hinnoittelu, markkinointi ja jakelu Oman työn arviointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja valitsee ohjattuna oikean valitsee metsäenergiakohteen valitsee metsäenergiakoh- metsäenergiakohteen ja ja valitsee kohteelle teen ja valitsee itsenäisesti valitsee ohjattuna kohteelle tarkoituksenmukaisen korjuumenetelmäkaisen kohteelle tarkoituksenmu- tarkoituksenmukaisen korjuumenetelmän korjuumenetelmän toimittaa ohjattuna tuotteen asiakkaille arvioi ohjattuna omaa työtään hinnoittelee, markkinoi ja toimittaa tuotteen asiakkaille lähes itsenäisesti arvioi omaa työtään annettujen kriteereiden mukaisesti hinnoittelee, markkinoi ja toimittaa tuotteen asiakkaille itsenäisesti arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti 52

53 ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Energialajitteen valmistus, käsittely ja varastointi Koneiden kunnossapito Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ohjattuna valmistaa, käsittelee ja varastoi ergonomisesti ja turvallisesti eri energialajitteita kunnossapitää ohjattuna käyttämäänsä kalustoa ergonomisesti ja turvallisesti valmistaa, käsittelee ja varastoi eri energialajitteita lähes itsenäisesti sekä ergonomisesti ja turvallisesti kunnossapitää lähes itsenäisesti sekä ergonomisesti ja turvallisesti käyttämäänsä kalustoa toteuttaa erilaisille energialajitteille asetettavat laatuvaatimukset ja valmistaa, käsittelee ja varastoi itsenäisesti sekä ergonomisesti ja turvallisesti eri energialajitteita kunnossapitää itsenäisesti ja järjestelmällisesti sekä ergonomisesti ja turvallisesti käyttämäänsä kalustoa ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Metsäenergiaraakaaineen vaatimusten huomioon ottaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tietää tärkeimmät metsäenergiaraaka-aineen asettamat vaatimukset metsäenergian korjuulle ymmärtää tuotteen hinnoittelun perusteet tietää tärkeimmät metsäenergiaraaka-aineen asettamat vaatimukset metsäenergiakohteelle ja korjuulle tietää verkostoitumisen edut erilaisten energialajitteiden markkinoinnissa ja jakelussa tietää tärkeimmät metsäenergiaraaka-aineen asettamat vaatimukset metsäenergiakohteelle ja korjuulle ottaa huomioon kuivuusasteen merkityksen säilymisen ja paloturvallisuuden kannalta hallitsee verkostoitumisen hyödyntämisen periaatteet erilaisten energialajitteiden markkinoinnissa ja jakelussa ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti vastaa itsenäisesti toimintansa kehittää itsenäisesti toimin- turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä tansa turvallisuutta välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden, poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön 53

54 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla ja toteuttamalla metsäenergialeimikon hankinnan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinnasta metsäenergian hankinnan suunnittelu, tuotteiden toimittaminen sekä oman työn arviointi työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kaataa erikoispuita työntekijänä tai yrittäjänä markkinoida erikoispuiden kaato- ja hoitopalveluja käyttää kaatotyössä tarvittavia tärkeimpiä apuvälineitä ergonomisesti ja tur- vallisesti avustaa puun kuntokartoituksessa käyttäen siinä tarvittavia mittavälineitä tehdä tavallisimpia kaatotyön jälkitöitä, oksien haketusta ja kantojen jyrsintää kiivetä puuhun kiipeilyvälineillä helpossa kohteessa ergonomisesti ja turvalli- sesti käyttää nostolavaa ergonomisesti ja turvallisesti hoitaa erikoispuita ja erikoispuumetsää noudattaa metsäalan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita 54

55 Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Kaatotyön suunnittelu ja toteutus Työn hinnoittelu Erikoispuiden hoidon ja kaadon markkinointi Verkostoituminen Asiakaslähtöinen toiminta Oman työn arviointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ja toteuttaa suunnittelee ja toteuttaa erikoispuun kaadon ohjattuna erikoispuun kaadon lähes itsenäisesti hinnoittelee ohjattuna työnsä kohteella avustaa ohjattuna erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelujen markkinoinnissa suhtautuu työyhteisössään myönteisesti kansainväliseen verkostoitumiseen ohjattuna ottaa huomioon asiakkaan tarpeet arvioi ohjattuna omaa työtään hinnoittelee lähes itsenäisesti työnsä kohteella markkinoi lähes itsenäisesti erikoispuiden kaato- ja hoitopalveluja suhtautuu työyhteisössään myönteisesti ja osallistuu kansainväliseen verkostoitumiseen toimii pääosin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti kaatoja hoitopalveluissa arvioi omaa työtään annettujen kriteereiden mukaisesti suunnittelee ja toteuttaa erikoispuun kaadon itsenäisesti alusta loppuun hinnoittelee itsenäisesti ja realistisesti työnsä kohteella markkinoi itsenäisesti erikoispuiden kaato- ja hoitopalveluja muita alan yrityksiä suhtautuu työyhteisössään myönteisesti ja osallistuu aktiivisesti kansainväliseen verkostoitumiseen toimii laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti kaato- ja hoitopalveluissa arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Erikoispuiden kaato Kiipeilyvälineiden ja nostolavan käyttö Puussa työskentely Opiskelija tai tutkinnon suorittaja kaataa ohjattuna erikoispuita ja käyttää kaatotyössä tarvittavia tärkeimpiä apuvälineitä ergonomisesti ja turvallisesti kiipeää ohjattuna puuhun kiipeilyvälineillä helpossa kohteessa ja ohjattuna käyttää nostolavaa työskentelee ohjattuna puussa ja nostolavalla käsija moottorisahalla kaataa lähes itsenäisesti erikoispuita ja käyttää kaatotyössä tarvittavia tärkeimpiä apuvälineitä ergonomisesti ja turvallisesti kiipeää puuhun kiipeilyvälineillä lähes itsenäisesti ja käyttää nostolavaa työskentelee puussa ja nostolavalla käsi- ja moottorisahalla lähes itsenäisesti kaataa itsenäisesti ja sujuvasti erikoispuita sekä käyttää kaatotyössä tarvittavia erikoisvälineitä ergonomisesti ja turvallisesti kiipeää luontevasti ja itsenäisesti puuhun kiipeilyvälineillä ja käyttää nostolavaa sujuvasti työskentelee itsenäisesti ja sujuvasti puussa ja nostolavalla käsi- ja moottorisahalla 55

56 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Puusta pelastaminen maahan Kaadon jälkitöiden tekeminen Puun kuntokartoitus Hoitoleikkaus ja latvusten tukeminen Työmentelmien hallinta laskee ohjattuna puussa olevan työkyvyttömän työntekijän turvallisesti maahan tekee ohjattuna tavallisimpia kaatotyön jälkitöitä, oksien haketusta ja kantojen jyrsintää ohjattuna avustaa puun kuntokartoituksessa laskee lähes itsenäisesti puussa olevan työkyvyttömän työntekijän turvallisesti maahan tekee lähes itsenäisesti kaatotyön jälkityöt, oksien haketuksen ja kantojen jyrsinnän tekee lähes itsenäisesti puun kuntokartoituksen tekee ohjattuna tavallisimpia puulle tehtäviä hoitotoitotoimenpiteitä puulle tekee lähes itsenäisesti hoimenpiteitä käyttää ohjattuna oikeita menetelmiä valitsee lähes itsenäisesti kohteissa oikeat menetelmät ja käyttää oikeita menetelmiä laskee lähes itsenäisesti puussa olevan työkyvyttömän työntekijän turvallisesti maahan tekee itsenäisesti ja sujuvasti kaikki kaatotyön jälkityöt, oksien haketuksen ja kantojen jyrsinnän tekee itsenäisesti ja joutuisaasti puun kuntokartoituksen tekee itsenäisesti ja joutuisasti hoitotoimenpiteitä puulle valitsee itsenäisesti kohteella oikeat menetelmät käyttää oikeita menetelmiä ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Pienkoneyrityksen toimintaympäristön tunteminen Verkostoituminen ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee pääpiirteissään pienkoneyrityksen toimintaympäristön luettelee verkostoitumisen pääperiaatteet tuntee pienkoneyrityksen toimintaympäristön luettelee verkostoitumisen mahdollisuudet ja hyödyntää muita alan yrityksiä tavallisimmissa verkostoitumiskohteissa tuntee hyvin pienkoneyrityksen toimintaympäristön selvittää verkostoitumisen mahdollisuudet ja hyödyntää itsenäisesti Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa huomioon tilannekohtaiset ottaa lähes itsenäisesti ottaa itsenäisesti huomioon turvallisuus- huomioon tilannekohtaiset tilannekohtaiset turvalli- tehtävät usein toistuvissa turvallisuustehtävät suustehtävät tilanteissa Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla ja toteuttamalla erikoispuun kaadon. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 56

57 Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinnasta työn suunnittelu ja toteutus, asiakaslähtöinen toiminta sekä oman työn arviointi työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta erikoispuiden kaato, kaadon jälkityöt sekä työmenetelmien hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Luontomatkailu Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella, hinnoitella ja toteuttaa matkailijaryhmälle opastus- tai ohjelmapalvelupaketin erikoistumallaan osa-alueella toimia paikallisia luontomatkailukohteita ja ohjelmapalvelumahdollisuuksia hyödyntäen metsäluontopalveluiden ohjelmapalvelujen tuottajana työntekijänä tai yrittäjänä palvella ulkolaisia asiakkaita yhdellä vieraalla kielellä avustaa toimialueensa luontokohteiden tuotteistamisessa omalla erikoisalallaan tunnistaa tärkeimmät paikallisesti arvokkaat maisema-, luonto- ja kulttuurikohteet sekä ohjelmapalvelun mahdollisuudet ja ohjattuna esittelee niitä asiakasryhmille erikoistumallaan osa-alueella Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 57

58 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Työn suunnittelu ja toteutus Paikallisten luontokohteiden ja ohjelmapalvelun mahdollisuuksien hyödyntäminen matkailussa Asiakaspalvelu vieraalla kielellä Tuotteistaminen Hinnoittelu ja markkinointi Oman työn arviointi suunnittelee ja toteuttaa työn ohjattuna tunnistaa tärkeimmät paikallisesti arvokkaat maisema-, luonto- ja kulttuurikohteet sekä ohjelmapalvelun mahdollisuudet ja ohjattuna esittelee niitä asiakasryhmille erikoistumallaan osa-alueella ohjattuna palvelee ulkomaisia asiakkaita yhdellä vieraalla kielellä ohjattuna avustaa toimialueensa luontokohteiden tuotteistamisessa omalla erikoisalallaan ohjattuna hinnoittelee ja markkinoi erikoisosaamistaan arvioi ohjattuna omaa työtään suunnittelee ja toteuttaa työn lähes itsenäisesti tunnistaa paikallisesti arvokkaat maisema-, luonto- ja kulttuurikohteet sekä ohjelmapalvelun mahdollisuudet ja esittelee niitä lähes itsenäisesti asiakasryhmille ja hyödyntää niitä luontomatkailussa ja ohjelmapalveluiden tuottamisessa erikoistumallaan osa-alueella palvelee lähes itsenäisesti ulkomaisia asiakkaita yhdellä vieraalla kielellä käyttäen perussanastoa tuotteistaa, kehittää ja arvioi lähes itsenäisesti erikoisalansa yksinkertaisimpia liikeideoita hinnoittelee ja markkinoi lähes itsenäisesti erikoisosaamistaan myös ulkomaisille asiakkaille arvioi omaa työtään annettujen kriteereiden mukaisesti suunnittelee ja toteuttaa työn itsenäisesti tunnistaa paikallisesti arvokkaat maisema-, luonto- ja kulttuurikohteet sekä ohjelmapalvelun mahdollisuudet ja esittelee niitä itsenäisesti asiakasryhmille ja hyödyntää niitä itsenäisesti ja monipuolisesti luontomatkailussa ja ohjelmapalveluiden tuottamisessa erikoistumallaan osa-alueella palvelee itsenäisesti ulkomaisia asiakkaita yhdellä vieraalla kielellä käyttäen erikoissanastoa tuotteistaa, kehittää ja ar vioi itsenäisesti erikoisalansa yksinkertaisimpia liikeideoita ja hyödyntää niissä toimialueensa alueellisia vahvuuksia hinnoittelee ja markkinoi itsenäisesti erikoisosaamistaan myös ulkomaisille asiakkaille arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Ohjelmapalvelujen tuottaminen Kestävän kehityksen huomioon ottaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ohjattuna palvelee asiakkaita ohjelmapalveluissa työskentelee ohjattuna kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti palvelee lähes itsenäisesti asiakkaita ohjelmapalveluissa työskentelee lähes itsenäisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti palvelee itsenäisesti ja asiakaslähtöisesti asiakkaita ohjelmapalveluissa työskentelee itsenäisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti 58

59 ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Luontomatkailuyrityksen toimintaympäristön tunteminen ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee osittain luontomatkailuyrityksen toimialan ja toimintaympäristön tuntee pääosin luontomatkailuyrityksen toimialan ja toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet tuntee luontomatkailuyrityksen toimialan ja toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti vastaa itsenäisesti toimintansa kehittää itsenäisesti toimin- turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä tansa turvallisuutta välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden, poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä osaa arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, hinnoittelemalla ja valmistamalla matkailijaryhmälle opastus- tai ohjelmapalvelupaketin erikoistumallaan osa-alueella. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinnasta työn suunnittelu ja toteutus, hinnoittelu sekä oman työn arviointi työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 59

60 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Metsästysmatkailu Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja toteuttaa metsästysmatkailutapahtuman, jossa hän työskentelee työntekijänä metsästysmatkailutapahtuman suunnittelussa hän osaa varata metsästysalueen ja valita oikean metsästysmuodon hoitaa metsästysalueen luontoa varata ja huolehtia tapahtuman edellyttämistä varusteista, välineistä ja ruuasta hinnoitella työnsä ja avustaa markkinoinnissa ennakoida asiakkaiden turvallisuusriskit tehdä tärkeimpiä riista-rakenteita käyttää ja huoltaa tärkeimpiä alalla tarvittavia koneita ja laitteita metsästysmatkailutapahtuman toteutuksessa hän osaa neuvoa ja opastaa asiakkaita metsästysalueella turvallisesta ampumisesta ja liikkumisessa jahdin aikana suomalaisen metsästyskulttuurin perinteitä noudattaen käsitellä saalista maastossa hoitaa jätehuolto kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti työskennellä sekä kotimaisten että ulkomaisten asiakkaiden kanssa metsästystapahtumassa metsästää noudattaen metsästykseen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 60

61 ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Metsästysmatkailutapahtuman suunnittelu Metsästys tapahtuman järjestäminen Asiakaspalvelu Metsästysmatkailutapahtuman tuotteistus, hinnoittelu ja markkinointi Oman työn arviointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna metsästysmatkailutapahtumasesti suunnittelee lähes itsenäi- suunnittelee itsenäisesti metsästysmatkailuta- metsästysmatkailutapahtu- pahtuman man alusta loppuun hallitsee tärkeimpien metsästysmuotojen pääpiirteet käytännössä sekä ohjattuna metsästää ja toimii metsästystapahtumassa kotimaisten asiakkaiden kanssa ohjattuna toimii asiakaspalvelussa kotimaisten asiakkaiden kanssa laatii pääosin metsästysmatkailun hinnoittelun periaatteet ja ohjattuna avustaa markkinoinnissa arvioi ohjattuna omaa työtään hallitsee tärkeimpien metsästysmuotojen erityissästysmuotojen erityispiir- hallitsee tärkeimpien metpiirteet käytännössä sekä teet käytännössä sekä metsästää ja toimii itsenäisesti metsästää ja toimii metsästystapahtumassa lähes itsenäisesti koti- ja ulkomaisten tapahtumassa koti- ja ulko- ja laadukkaasti metsästys- asiakkaiden kanssa maisten asiakkaiden kanssa toimii itsenäisesti ja laadukkaasti tärkeimmissä asiakaspalvelutilanteissa kotimaisten asiakkaiden kanssa ja ohjattuna myös ulkomaisten asiakkaiden kanssa hinnoittelee ja markkinoi lähes itsenäisesti metsästysmatkailun palveluja kotimaisille asiakkaille arvioi omaa työtään annettujen kriteereiden mukaisesti toimii itsenäisesti ja laadukkaasti asiakaspalvelussa sekä koti- että ulkomaisten asiakkaiden kanssa itsenäisesti tuotteistaa, hinnoittelee ja markkinoi metsästysmatkailun eri palveluja sekä koti- että ulkomaisille asiakkaille arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Riistarakenteiden valmistus ja koneiden ja laitteiden käyttö ja huolto Saaliin käsittely Ammattietiikan ja työmenetelmien hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ohjattuna tekee tärkeimpiä riistarakenteita sekä käyttää ja huoltaa tärkeimpiä alalla tarvittavia koneita ja laitteita ohjattuna käsittelee riistaa hygieenisesti toimii eettisesti, ergonomisesti, turvallisesti ja kestävän käytön periaatteiden mukaisesti tekee lähes itsenäisesti erilaisia riistarakenteita sekä käyttää ja huoltaa alalla tarvittavia koneita ja laitteita käsittelee ja jatkojalostaa riistaa hygieenisesti sekä melko laadukkaasti toimii ammattieettisesti oikein, ergonomisesti, turvallisesti ja kestävän käytön periaatteiden mukaisesti tekee itsenäisesti, laadukkaasti ja sujuvasti erilaisia riistarakenteita sekä käyttää ja huoltaa alalla tarvittavia koneita ja laitteita käsittelee ja jatkojalostaa riistaa itsenäisesti, hygieenisesti ja laadukkaasti toimii itsenäisesti ja ammattieettisesti oikein, ergonomisesti, turvallisesti ja kestävän käytön periaatteiden mukaisesti 61

62 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Metsästyskulttuurin tunteminen ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee suomalaisen metsästyskultturin pääpiirteet sekä toimii ohjattuna avustajana ulkomaisten metsästäjien kanssa tuntee suomalaisen metsästyskulttuurin erityispiirteet sekä ottaa huomioon pääosin toimissaan ulkomaisten metsästäjien erilaisesta metsästyskulttuurista johtuvat järjestelyt Opiskelija tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden, poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet tuntee suomalaisen metsästyskulttuurin erityispiirteet perusteellisesti sekä ottaa huomioon toimissaan itsenäisesti ja laadukkaasti ulkomaisten metsästäjien erilaisesta metsästyskulttuurista johtuvat järjestelyt kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, hinnoittelemalla ja toteuttamalla metsästysmatkailutapahtuman tyypillisessä metsästysmatkailuympäristössä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinta pois lukien metsästysmatkailutapahtuman tuotteistus ja markkinointi työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta ammattietikkan ja työmenetelmien hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan 62

63 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Kalastusmatkailu Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella, hinnoitella ja markkinoida kalastusmatkailutapahtuman toimia kalastusmatkailutapahtuman oppaana työskennellä kalastusmatkailussa työntekijänä tai yrittäjänä käyttää tyypillisimpiä kalastusvälineitä huoltaa ja kunnostaa kalastusvälineitä kalastuksen aikana käsitellä huoltojätteet kalastaa alueensa yleisimmillä kalastusmenetelmillä Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Kalastusmatkojen suunnittelu Opastus ja neuvonta Hinnoittelu ja markkinointi Oman työn arviointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna suunnittelee lähes itsenäisesti suunnittelee itsenäisesti ja asiakkaille sopivia kalastuspaketteja asiakkaille sopivia sujuvasti asiakkaille sopivia kalastuspaketteja kalastuspaketteja ohjattuna opastaa ja neuvoo asiakkaita ohjattuna hinnoittelee ja markkinoi kalastus matkailutapahtuman arvioi ohjattuna omaa työtään opastaa ja neuvoo asiakkaita lähes itsenäisesti hinnoittelee ja markkinoi lähes itsenäisesti kalastusmatkailutapahtuman arvioi omaa työtään annettujen kriteereiden mukaisesti opastaa ja neuvoo asiakkaita itsenäisesti ja asiakaslähtöisesti hinnoittelee ja markkinoi itsenäisesti kalastus matkailutapahtuman arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti 63

64 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Kalastusmenetelmien tuntemus ja -välineiden käyttö ja huolto Työvälineiden kunnostus Kalaruokien valmistus maastossa Saaliin käsittely Veneen käyttö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja kalastaa ohjattuna alueensa yleisimmillä kalastusmenetelmillä käyttää ohjattuna tyypillisimpiä kalastusvälineitä ja huoltaa niitä kalastuksen aikana kunnostaa ohjattuna kalankäsittelyssä tarvittavat välineet valmistaa ohjattuna ruokaa kalasta maasto-olosuhteissa käsittelee ohjattuna saaliin eettisesti, hygieenisesti ja turvallisesti käyttää venettä kalastuksessa turvallisesti sekä noudattaa vesiliikenteen sääntöjä kalastaa lähes itsenäisesti alueensa yleisimmillä kalastusmenetelmillä käyttää lähes itsenäisesti tyypillisimpiä kalastusvälineitä ja huoltaa niitä kalastuksen aikana kunnostaa lähes itsenäisesti kalankäsittelyssä tarvittavat välineet valmistaa lähes itsenäisesti ruokaa kalasta maastoolosuhteissa käsittelee saaliin lähes itsenäisesti, eettisesti, hygieenisesti ja turvallisesti käyttää venettä kalastuksessa turvallisesti sekä noudattaa vesiliikenteen sääntöjä kalastaa itsenäisesti ja laaadukkaasti yleisimmillä alueensa kalastusmenetelmillä käyttää itsenäisesti ja oikein kalastusvälineitä ja huoltaa niitä kalastuksen aikana kunnostaa itsenäisesti ja laadukkaasti kalankäsittelyssä tarvittavat välineet valmistaa itsenäisesti ja sujuvasti ruokaa kalasta maasto-olosuhteissa käsittelee saaliin itsenäisesti ja sujuvasti sekä eettisesti, hygieenisesti ja turvallisesti käyttää venettä kalastuksessa sujuvasti ja turvallisesti sekä noudattaa vesiliikenteen sääntöjä tunnistaa tuoreen kalan ja kertoo pääosin kalan pilaantumisprosessin ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Kalan pilaantumisprosessin tunteminen kalan ja kertoo pääosin tunnistaa ohjattuna tuoreen kalan pilaantumisprosessin Kalastuslainsäädännön ja matkailussa lainsäädännön toimii ohjattuna kalastus- kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla mukainen toiminta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii pääosin kalastusmatkailuun liittyvän lainsäädännön ja toimii lähes itsenäisesti kalastuksessa lakien ja kestävän käytön periaatteiden mukaisesti tunnistaa tuoreen kalan ja kertoo perusteellisesti kalan pilaantumisprosessin toimii perusteellisesti kalastusmatkailuun liittyvän lainsäädännön ja toimii itsenäisesti kalastuksessa lakien ja kestävän käytön periaatteiden mukaisesti 64

65 ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti vastaa itsenäisesti toimintansa kehittää itsenäisesti toimin- turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä tansa turvallisuutta välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä toimii vesialueiden onnettomuustilanteissa noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään työyhteisön muut jäsenet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä varmistaa työvälineiden ja osaa arvioida suojainten, materiaalien turvallisuuden, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet kyseiseen työhön toimii lähes itsenäisesti vesialueiden onnettomuustilanteissa toimii itsenäisesti vesialueiden onnettomuustilanteissa Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla ja hinnoittelemalla kalastusmatkailutapahtuman asiakasryhmälle sekä toimii tyypillisessä kalastusmatkailuympäristössä tapahtuman oppaana. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta pois lukien työvälineiden kunnostus työn perustana olevan tiedon hallinnasta kalan pilaantumisprosessin tunteminen elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 65

66 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Metsänhoitotyöt Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa työskennellä metsänhoitotehtävissä metsätyömaalla tehdä metsänuudistamistyöt suunnitella ja kunnostaa nuoren kasvatusmetsäkohteen manuaalisesti huoltaa ja pitää työvälineet käyttökunnossa työskennellä metsänuudistamisen, taimikonhoidon ja kasvatusmetsin käsittelyn työtehtävissä työntekijänä tai yrittäjänä ottaa huomioon metsänhoitotöissä säädösten mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä talousmetsien luonnon- ja metsänhoitosuositukset Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ohjattuna suunnittelee työnsä lähes suunnittelee työnsä itsenäisesti työnsa itsenäisesti tekee lähes itsenäisesti metsänuudistamiseen tekee itsenäisesti ja joutui- liittyvät sasti metsänuudistamiseen työt liittyvät työt Metsänuudistamistyöt tekee ohjattuna metsänuudistamiseen liittyvät työt Taimikonhoitotyöt Kasvatusmetsien käsittely Metsätyön ja -palvelujen hinnoittelu ja asiakaspalvelu Oman työn arviointi toteuttaa ohjattuna taimikonhoidon. toteuttaa ohjattuna kasvatusmetsien käsittelyn hinnoittelee ohjattuna eri työlajit ottaa huomioon osittain työssään asiakkaan tarpeet ja toiveet sekä neuvoo ja opastaa asiakkaita arvioi ohjattuna omaa työtään toteuttaa taimikonhoidon lähes itsenäisesti määrittelee ja toteuttaa kasvatusmetsien käsittelyn lähes itsenäisesti hinnoittelee lähes itsenäisesti eri työlajit huomioon pääosin työssään asiakkaan tarpeet ja toiveet sekä neuvoo ja opastaa asiakkaita hyväksyttävällä tavalla arvioi omaa työtään annettujen kriteereiden mukaisesti toteuttaa taimikonhoidon itsenäisesti ja joutuisasti määrittelee ja toteuttaa kasvatusmetsien käsittelyn itsenäisesti ja sujuvasti hinnoittelee itsenäisesti eri työlajit ottaa huomioon työssään hyvin asiakkaan tarpeet ja toiveet, sekä neuvoo ja opastaa asiakkaita luontevasti ja aktiivisesti arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti 66

67 ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien, välineiden ja varusteiden hallinta ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Metsänhoitosuositusten ja kestävän kehityksen noudattaminen ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee työtä ja käyttää metsätyövälineitä ohjattuna, työturvallisesti, vaaratekijät huomioiden ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen, sekä huoltaa ja kunnostaa työvälineet ja varusteet ohjeiden mukaisesti tekee työtä ja käyttää metsätyövälineitä lähes itsenäisesti, työturvallisesti, vaaratekijät huomioiden ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen, sekä huoltaa ja kunnostaa työvälineet ja varusteet ohjeiden mukaisesti Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa huomioon ohjattuna metsänhoito- ja puukorjuutöissä säädösten mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä talousmetsien luonnon- ja metsänhoitosuositukset ottaa huomioon lähes itsenäisesti metsänhoito- ja puukorjuutöissä, säädösten mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä talousmetsien luonnon- ja metsänhoitosuositukset tekee työtä ja käyttää metsätyövälineitä itsenäisesti, sujuvasti, työturvallisesti, vaara-tekijät huomioiden ja ergonomisesti oikeita työmenetelmiä noudattaen, sekä huoltaa ja kunnostaa työvälineet ja varusteet ohjeiden mukaisesti ottaa huomioon itsenäisesti ja perusteellisesti metsänhoito- ja puukorjuutöissä säädösten mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä talousmetsien luonnon- ja metsänhoitosuositukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti vastaa itsenäisesti toimintansa kehittää itsenäisesti toimin- turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä tansa turvallisuutta välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään työyhteisön muut jäsenet varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden, poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa hoitamalla taimikoita tai kunnostamalla nuoria kasvatusmetsiä. Tutkinnon suorittaja tekee lisäksi metsänuudistamistyötä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 67

68 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin hallinnasta työn suunnittelu ja oman työn arviointi sekä taimikonhoitonäytössä taimikonhoitotyöt ja kasvatusmetsien kunnostusnäytössä kasvatusmetsien käsittely työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta metsänhoitosuositusten noudattaminen elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Yrityksen johtaminen Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä liiketoimintasuunnitelman tai yrityksensä kehittämissuunnitelman, joka sisältää yrityksen henkilöstön kehittämissuunnitelman toimia neuvottelutilanteessa työnantajan edustajana työpaikan henkilöstön ongelmatilanteessa toimia metsäpalveluyrityksen esimies- ja työnjohtotehtävissä tai yrittäjänä, jolla on työntekijöitä Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 68

69 ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Yritysmuodon valinta Verkostoituminen Liikeidean tuotteistus ja kehittäminen Tuotteiden ja palvelujen hinnoittelu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ohjattuna valitsee liikeideaan valitsee lähes itsenäisesti valitsee itsenäisesti liikedon sopivan yritysmuo- liikeideaan perustellun ideaan perustellun yritys- yritysmuodon muodon ohjattuna hyödyntää verkostoja muiden toimijoiden kanssa ohjattuna tuotteistaa liikeidean ja ohjattuna kehittää yrityksen tuotteita ja palveluja ohjattuna hinnoittelee tuotteet ja palvelut kannattavasti Yrityksen ohjattuna markkinoi yritystä markkinointi Toimintakentän ohjattuna soveltaa toimialansa kehitystä yrityksen muutosten huomiointi toiminnassa ja kehittämisessä Oman työn arviointi arvioi ohjattuna omaa työtään verkostoituu tärkeimpien toimijoiden kanssa ja perustelee verkostoitumisen edut tuotteistaa liikeidean lähes itsenäisesti ja ohjattuna kehittää yrityksen tuotteita ja palveluja asiakaslähtöisesti hinnoittelee tuotteet ja palvelut lähes itsenäisesti ja kannattavasti markkinoi yritystä lähes itsenäisesti seuraa ja arvioi lähes itsenäisesti toimialansa kehitystä ja ohjattuna hyödyntää tietoja yrityksen toiminnassa ja kehittämisessä arvioi omaa työtään annettujen kriteereiden mukaisesti verkostoituu tärkeimpien toimijoiden kanssa ja osaa hyödyntää verkostoitumisen edut tuotteistaa itsenäisesti liikeidean ja kehittää yrityksen tuotteita ja palveluja asiakaslähtöisesti hinnoittelee tuotteet ja palvelut itsenäisesti, kannattavasti ja markkinatilanteen mukaan markkinoi yritystä itsenäisesti seuraa ja arvioi toimialansa kehitystä itsenäisesti ja hyödyntää tietoja yrityksen toiminnassa ja kehittämisessä arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Liiketoiminta- ja kehittämissuunnittelumenetelmien hallinta Henkilöstön hallinta ja esimiestyö Johtaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hallitsee ohjattuna yhden liiketoiminta- ja kehittämissuunnittelun menetelmän ja toimintatavan ohjattuna hallinnoi henkilöstöä ohjattuna johtaa liiketoimintaa ja yritystä hallitsee lähes itsenäisesti hallitsee itsenäisesti yhden yhden liiketoiminta- ja kehittämissuunnittelun menemissuunnittelumentelmän liiketoiminta- ja kehittätelmän ja toimintatavan ja toimintatavan ohjattuna hallinnoi henkilöstöä ja hallitsee esimiestyön usein toistuvissa tilenteissa johtaa lähes itsenäisesti liiketoimintaa ja yritystä taloudellisuusperiaatteiden mukaisesti hallinnoi henkilöstöä ja hallitsee esimiestyön normaalitilanteissa johtaa itsenäisesti liiketoimintaa ja yritystä taloudellisuusperiaatteiden mukaisesti 69

70 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Oman työn hinnoittelu ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Vuorovaikutus- ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee pääpiirteissään oman työnsä hinnoittelun perusteet tuntee oman työnsä hinnoittelun perusteet tuntee oman työnsä hinnoittelun perusteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja asennoituu myönteisesti vastaa itsenäisesti toiminnan vastaa toiminnan turvalli- turvalliseen toimintaan turvallisuudesta suudesta ja kehittää sitä käyttää turvallisesti ohjeiden varmistaa työvälineiden ja arvioi suojainten, työväli- mukaisia suojaimia, materiaalien turvallisuuden, neiden ja työmenetelmien työvälineitä ja työmenetelmiä poistaa ja vie huoltoon soveltuvuutta kyseiseen vialliset työvälineet työhön ottaa työssään huomioon välttämättömimmät työturvallisuuteen liittyvät velvollisuutensa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset toimii vuorovaikutus- ja neuvottelutilanteissa ottaa työssään huomioon välttämättömimmät työturvallisuuteen liittyvät velvollisuutensa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset toimii joustavasti vuorovaikutus- ja neuvottelutilanteissa ottaa työssään huomioon välttämättömimmät työturvallisuuteen liittyvät velvollisuutensa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset toimii tilanteeseen soveltuvalla tavalla vuorovaikutusja neuvottelutilanteissa Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa laatimalla liiketoimintasuunnitelman tai oman yrityksensä kehittämissuunnitelman. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinnasta yritysmuodon valinta, liikeidean tuotteistus ja kehittäminen, tuotteiden ja palvelujen hinnoittelu sekä oman työn arviointi työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinnasta liiketoiminta- ja kehittämissuunnittelumenetelmien hallinta työn perustana olevan tiedon hallinnasta oman työn hinnoittelun perusteet elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan. 70

71 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 4.3 METSÄKONEENKULJETUKSEN KOULUTUSOHJELMA TAI OSAAMISALA, METSÄKONEENKULJETTAJA Metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapito Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen päivittäiset täytöt ja tarkistukset tehdä metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen usein toistuvat huolto- ja kunnossapitotyöt käsitellä huoltojätteet paikantaa metsäkoneen, kuorma-auton tai kaivinkoneen mekaanisen, sähköisen tai hydraulisen toimintahäiriön, määrittää korjaustarpeen ja mahdollisuuksien mukaan poistaa häiriön tarkastaa ja tarvittaessa säätää toiminnon painetason tai sähköiset arvot sekä varmistaa sen toimintakunnon luetella metsäkoneen, kuorma-auton ja kaivinkoneen rakenteet, ominaisuudet ja varusteet kuvailla metsäkoneiden, kuorma-autojen ja kaivinkoneiden eri järjestelmien toimintaperiaatteet ja säädöt säätää metsäkoneiden, kuorma-autojen ja kaivinkoneiden toiminnat kuljettajakohtaisesti lukea ja tulkita huolto- ja korjauskäsikirjoja myös kansainvälisellä kielellä Opiskelija tai tutkinnon suorittaja painottaa osaamistaan yhteisen perusosaamisen lisäksi metsätraktorin, hakkuukoneen, puutavara-auton tai kaivinkoneen tekniikan, huoltamisen ja käyttökunnossapidon hallintaan 71

72 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Työkoneiden ja kuorma-autojen tarkastus ja huolto Vaativien korjausten valmistelu Korjuutyölaitteiden tarkastus, huolto ja korjaus: nosturi, hakkuupää ja muut koneeseen kytkettävät työlaiteet Huolellinen toiminta ja ohjeiden noudattaminen Oma-aloitteinen ja ahkera toiminta Oman työn arviointi Päätösten tekeminen Työn esittely ja raportointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee päivittäiset tarkastukset tekee päivittäiset tarkastuk- tekee päivittäiset tarkastuk- ja kunnostustyöt, sekä set ja kunnostustyöt, sekä set ja kunnostustyöt, sekä ohjattuna suorittaa huolto- lähes itsenäisesti suorittaa itsenäisesti suorittaa huol- ja käyttöohjekirjojen huolto- ja käyttöohjekirjoto- ja käyttöohjekirjojen mukaiset usein toistuvat jen mukaiset usein toistuvat mukaiset usein toistuvat huoltotyöt huoltotyöt huoltotyöt pitää kuorma-auton tieliikennelainsäädännön mukaisessa kunnossa valmistelee ohjattuna työkoneen tai kuorma-auton hitsausta tai muuta vaativaa korjausta varten laitevalmistajan vaatimusten ja paloturvallisuusohjeiden mukaisesti tekee työlaitteen usein toistuvat tarkastukset itsenäisesti ja ohjattuna huollot sekä normaalit korjaukset tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja on pääosin motivoituneesti arvioi osittain työsuoritustaan hyväksyttävällä tavalla tekee päätökset oikein ja etenee työtehtävissä loogisesti usein toistuvissa tilanteissa esittelee ja raportoi suppeasti työnsä tulokset pitää kuorma-auton tieliikennelainsäädännön mukaisessa kunnossa valmistelee lähes itsenäisesti työkoneen tai kuormaauton hitsausta tai muuta vaativaa korjausta varten laitevalmistajan vaatimusten ja paloturvallisuusohjeiden mukaisesti tekee lähes itsenäisesti työlaitteen tarkastukset, huollot ja normaalit korjaukset tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita toimii oma-aloitteisesti, pääosin ahkerasti ja motivoituneesti arvioi hyväksyttävällä tavalla työsuoritustaan ja kehittymistään tekee pääosin oikeat päätökset ja etenee loogisesti työtehtävissä esittelee ja raportoi laajasti työnsä tulokset pitää kuorma-auton tieliikennelainsäädännön mukaisessa kunnossa valmistelee itsenäisesti työkoneen tai kuorma-auton hitsausta tai muuta vaativaa korjausta varten laitevalmistajan vaatimusten ja paloturvallisuusohjeiden mukaisesti tekee itsenäisesti ja täsmällisesti työlaitteen tarkastukset, huollot ja normaalit korjaukset tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja ohjeita toimii oma-aloitteisesti, ahkerasti ja motivoituneestit sekä työtään arvostaen arvioi monipuolisesti ja työsuoritustaan ja kehittymistään tekee päätökset nopeasti ja oikein sekä etenee loogisesti työtehtävissä esittelee ja raportoi laajasti ja loogisesti perustellen työnsä tulokset 72

73 ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työ- ja mittavälineiden sekä huoltotarvikkeiden käyttö Vianetsintä Huolto-, voitelu- ja muiden aineiden käyttö Öljyjen ja muiden huoltojätteiden käsittely Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää ja käsittelee hyväksyttävällä tavalla normaaleja kunnossapidon käsi-, sähkö- ja paineilmatyökaluja käyttää, käsittelee ja lukee hyväksyttävällä tavalla tarvittavia mittavälineitä määrittää ja korjaa toimintahäiriöt ohjattuna. Hyödyntää työssään osittain vianetsintäjärjestelmää, käyttöohjekirjaa ja kytkentäkaavioita valitsee ohjattuna eri kohteiden huolto- ja voitelu- ja käyttöaineet ja tunnistaa niiden merkinnät erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin käsittelee ja kuljettaa ohjattuna polttoaineet säädösten ja ohjeiden mukaisesti käyttää työssään välttämättömiä teknologia- ja tietotekniikkasovelluksia sekä työnsä tulosten raportoinnissa auttavasti AV-välineitä käyttää ja käsittelee pääosin oikein normaaleja kunnossapidon käsi-, sähkö- ja paineilmatyökaluja käyttää, käsittelee ja lukee oikein tarvittavia mittavälineitä määrittää ja korjaa toimintahäiriöt lähes itsenäisesti. Hyödyntää työssään vianetsintäjärjestelmää, käyttö ohjekirjaa ja kytkentäkaavioita valitsee oikein eri kohteiden huolto-, voitelu- ja käyttöaineet sekä tunnistaa niiden keskeiset merkinnät erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin käsittelee ja kuljettaa lähes itsenäisesti polttoaineet säädösten ja ohjeiden mukaisesti käyttää työssään yleisesti käytettäviä teknologia- ja tietotekniikkasovelluksia sekä käyttää työnsä tulosten raportoinnissa sujuvasti erilaisia AV-välineitä sekä esitysmenetelmiä käyttää ja käsittelee oikein normaaleja kunnossapidon käsi-, sähkö- sekä paineilmatyökaluja käyttää ja käsittelee sujuvasti, sekä lukee oikein ja tarkasti tarvittavia mittavälineitä määrittää ja korjaa toimintahäiriöt itsenäisesti, sujuvasti ja loogisesti edeten. Hyödyntää työssään perusteellisesti vianetsintäjärjestelmää, käyttöohjekirjaa ja kytkentäkaavioita valitsee sujuvasti oikein eri kohteiden huolto-, voiteluja käyttöaineet sekä tunnistaa niiden merkinnät erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin käsittelee ja kuljettaa itsenäisesti polttoaineet säädösten ja ohjeiden mukaisesti käyttää työssään monipuolisesti teknologia- ja tietotekniikkasovelluksia sekä käyttää työnsä tulosten raportoinnissa sujuvasti erilaisia AV-välineitä sekä esitysmenetelmiä 73

74 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Huoltotoimenpiteiden merkityksen ymmärtäminen Poltto- ja voiteluaineiden luokituksen tunteminen Moottorin toimintaperiaatteiden tunteminen Hydrauliikan ja sähkölaitteiden tunteminen Metsäkoneiden voimansiirron, runko- ja alustarakenteiden tunteminen Lisälaitteiden ja -varusteiden tunteminen 74 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ymmärtää osittain huoltotoimenpiteiden merkityksen koneen toimintakunnolle tietää hyväksyttävästi poltto- ja voiteluaineiden luokitukset ja käyttökohteet tietää pääosin 4-tahtidieselmoottorin toimintaperiaatteen ja järjestelmien huollon merkityksen moottorin toimintakuntoon lukee hyväksyttävästi hydrauliikka- ja sähkökaaviota. Tietää pääpiirteissään yleisempien komponenttien keskeisen toimintaperiaatteen tietää hyväksyttävästi metsä- ja kaivinkoneissa sekä kuorma-autoissa käytettyjen voimansiirtojärjestelmien toimintaperiaatteet tietää hyväksyttävästi kuorma-autojen runko- ja alustarakenteiden sekä ohjaus- ja jarrulaitteiden toimintaperiaatteet, sekä muut metsä- ja kaivinkoneista poikkeavat ratkaisut tietää hyväksyttävällä tasolla erilaisten lisälaitteiden toimintaperiaatteen ymmärtää pääosin huoltotoimenpiteiden merkityksen koneen toimintakunnolle ja osittain yrityksen talouteen sekä toimitusvarmuuteen tietää pääosin poltto- ja voiteluaineiden luokitukset sekä valitsee eri käyttökohteisiin oikean voiteluaineen tietää 4-tahtidieselmoottorin rakenteen ja toimintaperiaatteen, sekä eri järjestelmien huollon merkityksen moottorin toimintakuntoon lukee oikein hydrauliikka- ja sähkökaaviota ja muodostaa kokonaiskuvan järjestelmän toiminnasta. Tietää yleisempien komponenttien rakenteen ja toimintaperiaatteen tietää metsä- ja kaivinkoneissa ja kuorma-autoissa käytettyjen voimansiirtojärjestelmien rakenteet, ja toimintaperiaatteet tietää pääosin kuormaautojen runko- ja alustarakenteiden sekä ohjaus- ja jarrulaitteiden rakenteet ja toimintaperiaatteet, sekä muut metsä- ja kaivinkoneista poikkeavat ratkaisut tietää pääosin erilaisten lisälaitteiden ja -varusteiden toimintaperiaatteen, käytön sekä ymmärtää niiden merkityksen koneen toimintakyvylle ymmärtää huoltotoimenpiteiden merkityksen koneen toimintakunnolle ja yrityksen talouteen sekä toimitusvarmuuteen tietää perusteellisesti polttoja voiteluaineiden luokitukset sekä valitsee sujuvasti eri käyttökohteisiin oikean voiteluaineen tietää perusteellisesti 4-tahtidieselmoottorin rakenteen ja toimintaperiaatteen, sekä eri järjestelmien huollon merkityksen moottorin toimintakuntoon lukee sujuvasti hydrauliikka- ja sähkökaaviota ja muodostaa selkeän kokonaiskuvan järjestelmän toiminnasta. Tietää perusteellisesti yleisempien komponenttien rakenteen ja toimintaperiaatteen tietää perusteellisesti metsäja kaivinkoneissa ja kuorma-autoissa käytettyjen voimansiirtojärjestelmien rakenteet, ominaisuudet ja toimintaperiaatteet tietää perusteellisesti kuorma-autojen runko- ja alustarakenteiden sekä ohjaus- ja jarrulaitteiden rakenteet ja toimintaperiaatteet, sekä muut metsä- ja kaivinkoneista poikkeavat ratkaisut tietää perusteellisesti erilaisten lisälaitteiden ja -varusteiden rakenteen ja toimintaperiaatteen ja käytön, sekä ymmärtää niiden merkityksen koneen toimintakyvylle

75 Työlaitteiden tunteminen: nosturi, hakkuupää ja muut koneeseen kytkettävät työlaiteet tietää hyväksyttävästi metsä- tai kaivinkoneeseen tai puutavara-autoon kytketyn työlaitteen toimintaperiaatteen tietää hyväksyttävästi työlaiteen elektronisen tai mekaanisen ohjauksen toimintaperiaatteen ja työlaitteen toimintaan vaikuttavien säätöjen merkityksen tietää pääosin metsä- tai kaivinkoneeseen tai puutavara-autoon kytketyn työlaitteen rakenteen ja toimintaperiaatteen tietää pääosin työlaiteen elektronisen tai mekaanisen ohjauksen toimintaperiaatteen ja soveltaa tietoa työlaitteen toimintaan vaikuttaviin säätöihin tietää metsä- tai kaivinkoneeseen tai puutavaraautoon kytketyn työlaitteen rakenteen ja toimintaperiaatteen tietää perusteellisesti työlaiteen elektronisen tai mekaanisen ohjauksen toimintaperiaatteen ja soveltaa sujuvasti tietoa työlaitteen toimintaan vaikuttaviin säätöihin ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja huolehtii ohjattuna työkohtaisista huolehtii lähes itsenäisesti huolehtii itsenäisesti ja esi- suojavarusteista, työkohtaisista suojavamerkillisesti työkohtaisista sekä noudattaa turvallisuusohjeita rusteista, sekä noudattaa suojavarusteista, sekä nouräyksiä ja määräyksiä turvallisuusohjeita ja määdattaa turvallisuusohjeita ja määräyksiä toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa sopeuttaen tarvittaessa omaa toimintaansa toimii tasavertaisena jäsenenä työryhmässä Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä suuntautumisensa mukaisesti metsäkoneen, kuorma-auton tai kaivinkoneen päivittäiset tarkastukset ja usein toistuvat huolto- ja kunnossapitotyöt sekä kuljettajakohtaiset säädöt työmaaoloissa. Lisäksi hän suuntautumisensa mukaisesti paikantaa metsäkoneen, puutavara-auton tai kaivinkoneen mekaanisen, sähköisen ja/tai hydraulisen toimintahäiriön, määrittää korjaustarpeen tai poistaa häiriön. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinta kokonaan pois lukien vaativien korjausten valmistelu työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hankinnasta huoltotoimenpiteiden merkityksen ymmärtäminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden jatoimintaky- vyn huomioon ottaminen 75

76 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. C-luokan kuljettajatutkinnon suorittaneen opiskelijan arvioinnissa on otettava huomioon kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 sekä asetuksen 640/2007 mukaiset vaatimukset Koneellinen puutavaran valmistus ja lähikuljetus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja toteuttaa koneellisen puutavaran hakkuun tai lähikuljetuksen osana puunhankintaprosessin logistista ketjua metsätyömaalla valmistaa tai tehdä puutavaran lähikuljetuksen koneellisesti mitata puutavaran laadun metsätyömaalla ottaa huomioon työssään hyvän metsän- ja ympäristönhoidon asettamat vaatimukset pitää metsäkoneen sekä lisälaitteet ja varusteet toimintakuntoisina ja huollettuina noudattaa metsä- ja metsäkonealan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita asentaa varusteet käyttää metsäkoneen toimintoja ohjaavia sekä tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia, joita ovat muun muuassa koneen tietotekniset ohjausjärjestelmät, tiedonsiirtojärjestelmä sekä koneen säätöihin liittyvät järjestelmät. määrittää metsäkoneyrityksen tärkeimmät menestystekijät laskea työnsä kustannukset voi painottaa ammattiosaamista suorittamalla C-luokan kuljettajatutkinnon ja kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 mukaisen kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 76

77 ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Koneellisen puunkorjuun suunnittelu Koneellinen puutavaran valmistus ja metsäkuljetus Metsäkoneiden siirtokuljetus Talousmetsän käsittely Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee hyväksyttävän puunkorjuutyömaan tekee lähes itsenäisesti toi- tekee itsenäisesti laaduk- hakkuu- tai mivan puunkorjuutyömaan kaan puunkorjuutyömaan kuljetussuunnitelman. Ympäristönhoito, hakkuu- tai kuljetus- suun- hakkuu- tai kuljetussuun- koneellinen nitelman, jossa ympäristönnitelman, jossa ympäristön- puunkorjuu ja puunhankinnan hoito, koneellinen puunhoito, koneellinen puun- logistisen ketju on korjuu ja puunhankinnan korjuu ja puunhankinnan sovitettu ohjattuna yhteen logistisen ketju on sovitettu logistisen ketju on sovitettu yhteen luontevasti ja perusteellisesti yhteen käyttää hyväksyttävästi yhtä puutavaran valmistuskonetta tai metsätraktoria ja pitää ne kunnossa käsittelee metsäkonetta hallitusti helpoissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään ohjattuna puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa hyväksyttävästi laadun valmistelee hyväksyttävästi metsäkoneen siirtokuljetukseen ja sitoo koneen säädösten edellyttämällä tavalla noudattaa työssään ohjattuna tärkeimpiä talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen kuten polttoaine- ja öljyvahinkojen syntymisen hallitsee pääosin vähintään yhden puutavaran valmistuskoneen tai metsätraktorin käyttötekniikkan ja -kunnossapidon käsittelee metsäkonetta luontevasti erilaisissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään lähes itsenäisesti puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa perustasolla laadun valmistelee metsäkoneen siirtokuljetukseen ja sitoo koneen säädösten edellyttämällä tavalla noudattaa työssään lähes itsenäisesti tärkeimpiä talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen kuten polttoaine- ja öljyvahinkojen syntymisen hallitsee perusteellisesti ja sujuvasti vähintään yhden puutavaran valmistuskoneen tai metsätraktorin käyttötekniikan ja -kunnossapidon käsittelee metsäkonetta luontevasti sekä taloudellisuus ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti erilaisissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään itsenäisesti puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa laadun sujuvasti valmistelee sujuvasti metsäkoneen siirtokuljetukseen, sitoo koneen säädösten edellyttämällä tavalla ja siirtää koneen turvallisesti kuljetusautolla. saavuttaa kuorma-autonkuljettajia koskevan perustason ammattipätevyysvaatimukset noudattaa työssään itsenäisesti talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen kuten polttoaine- ja öljyvahinkojen syntymisen 77

78 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Huolellinen ohjeiden noudattaminen Oma-aloitteinen ja ahkera toiminta määrittää osittain työn kustannusrakenteen, laskee kustannukset ja arvio hyväksyttävästi tekemänsä työn kannattavuutta tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut määrittää pääosin työn kustannusrakenteen, laskee kustannukset ja arvioi tekemänsä työn kannattavuutta sekä kehittää rutiinitöiden kustannusvastaavuutta tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita on oma-aloitteinen, pääosin ahkera ja motivoitunut määrittää työn kustannusrakenteen, laskee kustannukset ja arvioi realistisesti tekemänsä työn kannattavuutta sekä kehittää työnsä kustannusvastaavuutta tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja ohjeita on oma-aloitteinen, ahkera, motivoitunut sekä työtään arvostava ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Lisälaitteiden ja varusteiden käyttö Toimintojen ohjaus Ohjausautomatiikan käyttö Työmenetelmien hallinta ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Korjuun laadun varmistaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ohjattuna asentaa varusteet sekä käyttää ohjattuna lisälaitteita ja varusteita käyttää ohjattuna metsäkoneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään hyväksyttävästi metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja hallitsee yleisimmät työmenetelmät hyväksyttävästi ja soveltaa niitä usein toistuviin työtilanteisiin asentaa varusteet ja käyttää lähes itsenäisesti lisälaitteita ja varusteita käyttää lähes itsenäisesti metsäkoneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään pääosin metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja hallitsee työmenetelmät pääosin ja soveltaa niitä normaali työtilanteeseen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja valmistaa ja/tai lajittelee hyväksyttävästi puutavaran mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti, sekä noudattaa puutavaran varastoinnin tärkeimpiä ohjeita valmistaa ja/tai lajittelee puutavaran pääosin mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti, sekä noudattaa puutavaran varastoinnin ohjeita asentaa varusteet ja käyttää itsenäisesti ja sujuvasti lisälaitteita ja varusteita käyttää itsenäisesti ja sujuvasti metsäkoneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään sujuvasti metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja hallitsee työmenetelmät ja soveltaa niitä sujuvasti eri työtilanteisiin valmistaa ja/tai lajittelee sujuvasti puutavaran mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti, sekä noudattaa puutavaran varastoinnin ohjeita täsmällisesti 78

79 ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, noudattaa tärkeimpiä työ- noudattaa työturvallisuusräyksiä -määturvallisuussäädöksiä, -määsäädöksiä, -määräyksiä ja ja -ohjeita räyksiä ja -ohjeita -ohjeita käyttää työhön tarkoitettuja suojavarusteita ottaa huomioon tärkeimmät työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkoneita työturvallisesti ja osittain ergonomisesti oikein käyttää asianmukaista suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkoneita työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikein suhtautuu myönteisesti vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään ottaa oman työn suunnittelussa huomioon merkittävimmät turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa noudattaa annettuja ohjeita eikä aiheuta toiminnallaan vaaraa ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä hyödyntää teknisiä turvajärjestelmiä ja ottaa ne ohjattuna työssään huomioon ottaa työssään huomioon työturvallisuuteen liittyvät välttämättömät velvollisuutensa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset toimii itsenäisesti terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti työssään huomioon tekniset turvallisuusjärjestelmät ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita ennakoi, tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkoneita työturvallisesti ja ergonomisesti oikein kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta itsenäisesti kehittää monipuolisia tapoja terveellisten elintapojen sekä toimintaja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen ottaa oman työn suunnittelussa itsenäisesti huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä osaa soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ennen käyttöönottoa, poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset 79

80 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Ammattietiikka Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö noudattaa työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä hyväksyy alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisen ratkaisee usein toistuvat ongelmat arvioi ohjattuna omaa työtään annettujen kriteerien mukaisesti soveltaa ohjattuna työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa toimii oikein usein toistuvissa asiakastilanteissa noudattaa työyhteisön sääntöjä sekä työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä suhtautuu alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen myönteisesti ratkaisee yleisimmät ongelmat ja arvioi ongelmiin johtaneita syitä arvioi ohjattuna omaa työtään annettujen kriteerien mukaisesti soveltaa työssään yleensä laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa ja muuttaa tarvittaessa omaa toimintaansa keskustelee oma-aloitteisesti toiminnastaan toimii asiakastilanteissa siten, että se vahvistaa asiakassuhteen säilymistä noudattaa työyhteisön sääntöjä ja sovittuja toimintamalleja sekä työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä edistää alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista ratkaisee yleisimmät ongelmat välttää ongelmien toistumisen muuttamalla toimintaansa soveltaa työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii tasavertaisena jäsenenä työryhmässä huomioiden muiden mielipiteet keskustelee oma-aloitteisesti ja luontevasti toiminnastaan, sekä kuuntelee hyvin toimii asiakastilanteissa ja osana verkostoitunutta yritystä siten, että se vahvistaa asiakassuhteen säilymistä ja edistää uusien asiakassuhteiden syntymistä Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla leimikon sekä tekemällä puutavaran valmistusta tai lähikuljetusta koneellisesti metsätyömaalla. Näyttö voidaan suorittaa myös näyttöprosessina tai osanäyttöinä, työelämän ja näytön toteutuksen kannalta joustavina kokonaisuuksina. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 80

81 Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinta pois lukien metsäkoneiden siirtokuljetus sekä kustannusten ja kannattavuuden laskeminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta pois lukien lisävarusteiden käyttö työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammattietiikan noudattaminen, oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottamisesta työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyvä osaaminen. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. C-luokan kuljettajatutkinnon suorittaneen opiskelijan arvioinnissa on otettava huomioon kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 sekä asetuksen 640/2007 mukaiset vaatimukset Puutavaran autokuljetus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kuormata ja kuljettaa ja varastoida puutavaraa puutavara-autoyhdistelmällä metsätyömaan metsävarastolta käyttöpaikalle tai välivarastolle tehdä puutavara-auton tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön sekä tiedonsiirtoon liittyviä töitä tehdä puutavara-auton kuljettajakohtaiset säätötoimenpiteet tehdä puutavara-auton ja sen varusteiden käyttökunnon ylläpitoon liittyvät työt toimia puutavara-auton kuljettajana ottaen huomioon työturvallisuuden, tieliikennesäädökset, määräykset ja ohjeet sekä ympäristönhoidon vaatimukset käyttää auton nosturia tehdä perävaunun irrotuksen ja kiinnityksen sekä perävaunun kytkennän, ja muiden lisävarusteiden asentamisen asentaa ja käyttää puutavara-auton lisävarusteita pitää auton ja sen varusteet käyttökunnossa paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat 81

82 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI noudattaa metsä- ja metsäkonealan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja niiden perusteella annettuja ohjeita tehdä puutavaran metsä-, väli- ja päätevarastoinnin työvaiheet käyttää puutavara-auton sähköisiä paikannus-, tiedonsiirto- ja kuljetuksenohjausjärjestelmiä suorittaa CE -luokan kuljettajatutkinnon ja kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 mukaisen kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen noudattaa maasta puutavaraa vietäessä ja tuotaessa vaadittavien asiakirjojen, säädösten, määräysten ja ohjeiden sisällöt ja noudattaa niitä tunnistaa puutavara-autoyrityksen tärkeimmät menestystekijät ja osaa laskea työnsä kustannukset Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnissa on otettava huomioon kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 sekä asetuksen 640/2007 mukaiset vaatimukset. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Puutavaran autokuljetus Käyttökunnossapitotyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja kuljettaa puutavara-autoa kuljettaa puutavara-autoa kuljettaa puutavara-autoa hallitusti helpoissa olosuhteissa. sujuvasti normaaliolosuh- sujuvasti vaihtelevissa Työskentelee teissa. Työskentelee puuta- olosuhteissa. Työskentelee puutavaravarastolla osittain varavarastolla vastuuntuntoisesti puutavaravarastolla vastuuntuntoisesti vastuuntuntoisesti käsittelee auton nosturia sekä muita perus- ja lisävarusteita hallitusti pitää puutavara-auton hyväksyttävästi toimintakunnossa, tai paikantaa ja ilmoittaa ilmenneet viat käsittelee auton nosturia sekä muita perus- ja lisävarusteita melko tottuneesti pitää puutavara-auton toimintakunnossa, tai paikantaa ja ilmoittaa ilmenneet viat käsittelee auton nosturia sekä muita perus- ja lisävarusteita tottuneesti ja sujuvasti pitää puutavara-auton sellaisessa toimintakunnossa, että sillä voidaan työskennellä taloudellisesti ja tehokkaasti, tai paikantaa ja ilmoittaa ilmenneet viat 82

83 Kustannusten ja kannattavuuden laskeminen Huolellinen toiminta ja ohjeiden noudattaminen Oma-aloitteisuus ja ahkeruus Työn esittely tunnistaa osittain työn kustannusrakenteen, laskee kustannukset ja arvio hyväksyttävästi tekemänsä työn kannattavuutta tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut esittelee ja raportoi suppeasti työnsä tulokset tunnistaa pääosin työn kustannusrakenteen, laskee kustannukset ja arvioi tekemänsä työn kannattavuutta sekä kehittää rutiinitöiden kustannusvastaavuutta tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita toiminta oma-aloitteisesti, pääosin ahkerasti ja motivoituneesti esittelee ja raportoi laajasti työnsä tulokset tunnistaa työn kustannusrakenteen, laskee kustannukset ja arvioi realistisesti tekemänsä työn kannattavuutta kehittää työnsä kustannusvastaavuutta tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja ohjeita työskentelee oma-aloitteisesti, ahkerasti, motivoituneesti sekä työtään arvostavasti esittelee ja raportoi analyyttisesti ja loogisesti työnsä tulokset ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Kuljetussuunnitelman käyttö Ohjausjärjestelmien käyttö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tulkitsee hyväksyttävästi puutavaran kuljetussuunnitelmaa ja kuljetuksen ohjausjärjestelmiä sekä hyödyntää auton paikkatietojärjestelmää. Hallitsee ohjattuna atk-pohjaiset terminaalien kirjaustoiminnot. käyttää hyväksyttävästi puutavara-auton tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia tulkitsee pääosin oikein puutavaran kuljetussuunnitelmaa ja hyödyntää suunnitelman laadinnassa kuljetuksen ohjausjärjestelmiä sekä auton paikkatietojärjestelmää. Hallitsee lähes itsenäisesti atk-pohjaiset terminaalien kirjaustoiminnot. käyttää pääosin oikein puutavara-auton tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia tulkitsee sujuvasti ja oikein puutavaran kuljetussuunnitelmaa ja hyödyntää tarkoituksenmukaisesti suunnitelman laadinnassa kuljetuksen ohjausjärjestelmiä sekä auton paikkatietojärjestelmää. Hallitsee itsenäisesti ja sujuvasti atk-pohjaiset terminaalien kirjaustoiminnot. käyttää tarkoituksen mukaisesti ja sujuvasti puutavara-auton tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia 83

84 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Metsä-, väli- ja päätevarastoinnin tunteminen Säädösten, määräysten ja ohjeiden noudattaminen CE-luokan ammattipätevyysvaatimuksien tunteminen ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa huomioon varastotyöskentelyssä tärkeimmät työskentelyssä pääosin met- ottaa huomioon varasto- metsä- ja ympäristönhoidolliset sekä laadunhallintaa sekä laadunhallintaa koskesä- ja ympäristönhoidolliset koskevat ohjeet vat ohjeet tietää tärkeimmät puutavaran varastointiohjeet ja menettelytavat, kun puutavaraa kuljetetaan ja puretaan junanvaunuun, uittoon tai välivarastolle tietää hyväksyttävästi puutavaraterminaaleissa tarvittavat punnitukset, kirjaukset ja tositteiden saantiin tarvittavat toiminnot, sekä toimii puutavaran luovutuksessa ohjattuna oikein pitää puutavara-auton tieliikennesäädösten edellyttämässä kunnossa ja noudattaa hyväksyttävästi liikennesääntöjä tietää hyväksyttävästi säädösten mukaiset, CEajokorttiluokkaa koskevat ammattipätevyysvaatimukset tietää pääosin puutavaran varastointiohjeet ja menettelytavat, kun puutavaraa kuljetetaan ja puretaan junanvaunuun, uittoon tai välivarastolle tietää pääosin puutavaraterminaaleissa tarvittavat punnitukset, kirjaukset ja tositteiden saantiin tarvittavat toiminnot, sekä toimii puutavaran luovutuksessa lähes itsenäisesti oikein pitää puutavara-auton tieliikennesäädösten edellyttämässä kunnossa ja noudattaa liikennesääntöjä tietää pääosin säädösten mukaiset, CE- ajokorttiluokkaa koskevat ammattipätevyysvaatimukset ottaa huomioon varastotyöskentelyssä esimerkillisesti metsä- ja ympäristönhoidolliset sekä laadunhallintaa koskevat ohjeet tietää perusteellisesti puutavaran varastointiohjeet ja menettelytavat, kun puutavaraa kuljetetaan ja puretaan junanvaunuun, uittoon tai välivarastolle tietää perusteellisesti puutavaraterminaaleissa tarvittavat punnitukset, kirjaukset ja tositteiden saantiin tarvittavat toiminnot, sekä toimii puutavaran luovutuksessa itsenäisesti ja sujuvasti oikein pitää puutavara-auton tieliikennesäädösten ja määräysten edellyttämässä kunnossa sekä noudattaa esimerkillisesti liikennesääntöjä tietää perusteellisesti säädösten mukaiset, CE- ajokorttiluokkaa koskevat ammattipätevyysvaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä noudattaa tärkeimpiä työ- noudattaa työturvallisuus- sekä turvallisuussäädöksiä sekä säädöksiä sekä -määräyksiä -määräyksiä ja -ohjeita -määräyksiä ja -ohjeita ja -ohjeita käyttää työhön tarkoitettuja turvavarusteita hallitsee hyväksyttävästi turvalliset työmenetelmät ja soveltaa niitä ohjattuna työtilanteeseen käyttää asianmukaista suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja turvavarusteita hallitsee pääosin turvalliset työmenetelmät ja soveltaa niitä hyväksyttävästi työtilanteeseen käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja turvavarusteita hallitsee perusteellisesti turvalliset työmenetelmät, soveltaa niitä perusteellisesti ja sujuvasti työtilanteeseen 84

85 ottaa huomioon merkittävimmät työympäristöön ja työmenetelmiin sekä puutavaran autokuljetukseen liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää puutavara-autoa, sen hallinta- ja lisälaitteita sekä varusteita työturvallisesti ja osittain ergonomisesti oikealla tavalla tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmenetelmiin sekä puutavaran autokuljetukseen liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää puutavara-autoa, sen hallinta- ja lisälaitteita sekä varusteita työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikealla tavalla suhtautuu myönteisesti vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään ottaa oman työn suunnittelussaan huomioon listen elintapojen sekä toimii itsenäisesti terveel- turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työpitämiseksi toiminta- ja työkyvyn ylläympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa noudattaa annettuja ohjeita eikä aiheuta toiminnallaan vaaraa ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä hyödyntää teknisiä turvajärjestelmiä ja ottaa ne ohjattuna työssään huomioon ottaa työssään huomioon työturvallisuuteen liittyvät välttämättömät velvollisuutensa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti työssään huomioon tekniset turvallisuusjärjestelmät ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset ennakoi, tunnistaa ja ottaa huomioon perusteellisesti työympäristöön ja työmenetelmiin sekä puutavaran autokuljetukseen liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää puutavara-autoa, sen hallinta- ja lisälaitteita sekä varusteita työturvallisesti ja ergonomisesti oikealla tavalla kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta itsenäisesti kehittää monipuolisia tapoja terveellisten elintapojen sekä toimintaja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen ottaa oman työn suunnittelussa itsenäisesti huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä osaa soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ennen käyttöönottoa, poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset 85

86 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Ammattietiikka Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö noudattaa työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä hyväksyy alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisen ratkaisee usein toistuvat ongelmat soveltaa ohjattuna työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa toimii oikein usein toistuvissa asiakastilanteissa noudattaa työyhteisön sääntöjä sekä työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä suhtautuu alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen myönteisesti ratkaisee yleisimmät ongelmat ja arvioi ongelmiin johtaneita syitä arvioi ohjattuna omaa työtään annettujen kritee rien mukaisesti soveltaa työssään yleensä laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa ja muuttaa tarvittaessa omaa toimintaansa keskustelee oma-aloitteisesti toiminnastaan toimii asiakastilanteissa siten, että se vahvistaa asiakassuhteen säilymistä noudattaa työyhteisön sääntöjä ja sovittuja toimintamalleja sekä työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä edistää alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista ratkaisee yleisimmät ongelmat välttää ongelmien toistumisen muuttamalla toimintaansa arvioi omaa työtään annettujen kriteerien mukaisesti soveltaa työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii tasavertaisena jäsenenä työryhmässä huomioiden muiden mielipiteet keskustelee oma-aloitteisesti ja luontevasti toiminnastaan, sekä omaa hyvät kuuntelutaidot toimii asiakastilanteissa ja osana verkostoitunutta yritystä siten, että se vahvistaa asiakassuhteen säilymistä ja edistää uusien asiakassuhteiden syntymistä Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa kuormaamalla, kuljettamalla ja varastoimalla puutavaraa puutavara-autoyhdistelmällä metsävarastolta käyttöpaikalle tai välivarastoon. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 86

87 Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinta pois lukien kustannusten ja kannattavuuden laskeminen työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta pois lukien CE-luokan ammattipätevyysvaatimuksien tunteminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammattietiikan noudattaminen, oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottamisesta työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyvä osaaminen. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Arvioinnissa on otettava huomioon kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 sekä asetuksen 640/2007 mukaiset vaatimukset Koneelliset metsänparannustyöt Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja tehdä vähintään kolmen metsänparannustyölajin työt koneel- lisesti metsänparannustyömaalla. Näitä töitä voivat olla metsän ennallistaminen, koneellinen metsänviljely, maanmuokkaus, kannon nosto, metsäojitus sekä metsäteiden rakennus- tai kunnossapito tehdä metsänparannuskoneen tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön liittyvät työt tehdä koneen kuljettajakohtaiset säädöt ja koneen käyttökunnon ylläpitoon liittyvät työt ottaa huomioon työssään metsän- ja ympäristönhoidon säädökset ja muut vaa- timukset tehdä keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot, pitää koneen ja sen varusteet käyttökunnossa, tai paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat asentaa ja käyttää koneen lisävarusteita käyttää koneen tietokoneen perustoimintoja sekä koneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia 87

88 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI määritellä metsänparannusyrityksen tärkeimmät menestystekijät ja osaa laskea työnsä kustannukset noudattaa metsä- ja metsäkonealan työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita voi painottaa ammattiosaamistaan suorittamalla C-luokan kuljettajatutkinnon ja kuorma- ja linja-autonkuljettajia koskevan lain 273/2007 ja asetuksen 640/2007 mukaisen kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu ja toteutus Työkoneiden käyttö ja kunnossapito Työn laatuseuranta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee hyväksyttävän suunnitelman tekee pääosin itsenäi- tekee itsenäisesti ja sukohteelle. metsänparannussesti työmaakohtaisen juvasti työmaakohtaisen Ottaa ohjattuna suunnitelman erilaisille suunnitelman erilaisille huomioon metsän- ja metsänparannuskohteille, metsänparannuskohteille, ympäristönhoidolliset ottaa huomioon metsän- ja ottaa huomioon metsän- ja näkökohdat, ja yrittää toteuttaa ympäristönhoidolliset nä- ympäristönhoidolliset nä- työn suunnitelmaa kökohdat ja toteuttaa työn kökohdat ja toteuttaa työn noudattaen suunnitelmaa noudattaen laadukkaasti suunnitelmaa noudattaen hallitsee hyväksyttävästi kolmen metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikkan ja -kunnossapidon työskentelee koneella hallitusti normaaliolosuhteissa noudattaa työssään työn laadunhallintaohjeita usein toistuvissa tilanteissa. Seuraa työjälkeään sekä arvioi ja mittaa hyväksyttävästi laadun hallitsee pääosin vähintään kolmen metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikkan ja -kunnossapidon työskentelee koneella hallitusti ja pääosin taloudellisuus ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti vaihtelevissa olosuhteissa noudattaa työssään lähes itsenäisesti työn laadunhallintaohjeita. Seuraa työjälkeään sekä arvioi ja mittaa onnistuneesti laadun hallitsee sujuvasti vähintään kolmen metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja -kunnossapidon työskentelee koneella luontevasti ja hallitusti ja taloudellisuus ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti vaihtelevissa olosuhteissa noudattaa työssään itsenäisesti työn laadunhallintaohjeita. Seuraa ja kehittää työjälkeään sekä arvioi ja mittaa perusteellisesti ja sujuvasti laadun 88

89 Metsätyökoneiden siirtokuljetusten toteuttaminen Metsän- ja ympäristönhoito Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Asiakastilanteiden hallinta Huolellinen toiminta ja ohjeiden noudattaminen Oma-aloitteinen ja ahkera toiminta ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien soveltaminen valmistelee hyväksyttävästi koneen siirtokuljetukseen ja sitoo koneen säädösten edellyttämällä tavalla noudattaa työssään ohjattuna tärkeimpiä metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen kuten polttoaine- ja öljyvahinkojen syntymisen laskee osittain työn kustannusrakenteen, laskee kustannukset ja arvio hyväksyttävästi tekemänsä työn kannattavuutta toimii asianmukaisesti usein toistuvissa asiakastilanteissa tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut valmistelee koneen siirtokuljetukseen ja sitoo koneen säädösten edellyttämällä tavalla noudattaa työssään lähes itsenäisesti tärkeimpiä metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen kuten polttoaine- ja öljyvahinkojen syntymisen laskee pääosin työn kustannusrakenteen, laskee kustannukset ja arvioi tekemänsä työn kannattavuutta sekä kehittää rutiinitöiden kustannusvastaavuutta toimii asiakastilanteissa siten, että asiakassuhteet säilyvät tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita tekee työt oma-aloitteisesti, pääosin ahkerasti ja motivoituneesti Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hallitsee hyväksyttävästi yleisimmät työmenetelmät ja soveltaa niitä usein toistuviin työtilanteisiin hallitsee pääosin työmenetelmät ja soveltaa niitä normaali työtilanteeseen valmistelee sujuvasti koneen siirtokuljetukseen. Sitoo koneen säädösten edellyttämällä tavalla ja siirtää koneen turvallisesti kuljetusautolla saavuttaa kuorma-autonkuljettajia koskevan perustason ammattipätevyysvaatimukset noudattaa työssään itsenäisesti metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen kuten polttoaine- ja öljyvahinkojen syntymisen laskee työn kustannusrakenteen, laskee kustannukset ja arvioi realistisesti tekemänsä työn kannattavuutta sekä kehittää työnsä kustannusvastaavuutta toimii asiakastilanteissa ja osana verkostoitunutta yritystä siten, että se vahvistaa asiakassuhteen säilymistä ja edistää uusien asiakassuhteiden syntymistä tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja ohjeita toimii oma-aloitteisesti, pääosin ahkerasti ja motivoituneesti sekä työtään arvostavasti hallitsee työmenetelmät ja soveltaa niitä sujuvasti eri työtilanteisiin 89

90 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Tietoteknisten järjestelmien käyttö ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Ohjeiden tunteminen Maalajien ja kasvillisuuden tunteminen Muokkaus- ja kannonnostomenetelmien tunteminen Metsätien rakentamisen periaatteiden tunteminen Metsäojituksen tekemisen periaatteiden tunteminen Ennallistamistöiden tekemisen periaatteiden tunteminen käyttää ohjattuna koneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään hyväksyttävästi koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja käyttää lähes itsenäisesti koneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään pääosin koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tietää hyväksyttävästi eri työlajien yleisen ohjeistuksen tietää hyväksyttävästi maalajien sekä kasvillisuuden vaikutuksen maaperän muokkaus ja kaivuominaisuuksiin tietää hyväksyttävästi perustyökohteisiin soveltuvat muokkaus- ja kannonnostomenetelmät sekä ympäristönhoidon vaatimukset tietää hyväksyttävästi metsäteiden tekoon ja kunnossapitoon liittyvät työvaiheet ja työmenetelmät sekä ympäristönhoidon vaatimukset tietää hyväksyttävästi metsäojien tekoon ja kunnossapitoon liittyvät työvaiheet ja työmenetelmät sekä ympäristönhoidon vaatimukset tietää hyväksyttävästi ennallistamistöiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle, sekä kohteiden koneellisen käsittelyn työvaiheet ja -menetelmät tietää pääosin eri työlajien yleisen ohjeistuksen tietää pääosin maalajien sekä kasvillisuuden vaikutuksen maaperän muokkaus ja kaivuominaisuuksiin tietää perustyökohteisiin soveltuvat muokkaus- ja kannonnostomenetelmät sekä ympäristönhoidon vaatimukset tietää pääosin metsäteiden tekoon ja kunnossapitoon liittyvät työvaiheet ja työmenetelmät sekä ympäristönhoidon vaatimukset tietää pääosin metsäojien tekoon ja kunnossapitoon liittyvät työvaiheet ja työmenetelmät sekä ympäristönhoidon vaatimukset tietää pääosin ennallistamistöiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle, sekä kohteiden koneellisen käsittelyn työvaiheet ja -menetelmät käyttää itsenäisesti ja sujuvasti koneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään sujuvasti koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja tietää perusteellisesti eri työlajien yleisen ohjeistuksen tietää perusteellisesti maalajien sekä kasvillisuuden vaikutuksen maaperän muokkaus ja kaivuominaisuuksiin tietää eri työkohteisiin soveltuvat muokkaus- ja kannonnostomenetelmät sekä ympäristönhoidon vaatimukset tietää perusteellisesti metsäteiden tekoon ja kunnossapitoon liittyvät työvaiheet ja työmenetelmät sekä ympäristönhoidon vaatimukset tietää perusteellisesti metsäojien tekoon ja kunnossapitoon liittyvät työvaiheet ja työmenetelmät sekä ympäristönhoidon vaatimukset tietää ennallistamistöiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle, sekä kohteiden koneellisen käsittelyn työvaiheet ja -menetelmät 90

91 ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiäturvallisuussäädöksiä, noudattaa tärkeimpiä työ- noudattaa työturvallisuus- -määsäädöksiä, -määräyksiä ja -määräyksiä ja -ohjeita räyksiä ja -ohjeita -ohjeita käyttää työhön tarkoitettuja suojavarusteita ottaa huomioon tärkeimmät työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää koneita työturvallisesti ja osittain ergonomisesti oikein käyttää asianmukaista suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää koneita työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikein suhtautuu myönteisesti vastaa itsenäisesti toimintansa turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään ottaa oman työn suunnittelussa huomioon merkittävimmät turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa noudattaa annettuja ohjeita eikä aiheuta toiminnallaan vaaraa ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä hyödyntää teknisiä turvajärjestelmiä ja ottaa ne ohjattuna työssään huomioon ottaa työssään huomioon työturvallisuuteen liittyvät välttämättömät velvollisuutensa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset toimii itsenäisesti terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti työssään huomioon tekniset turvallisuusjärjestelmät ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita ennakoi, tunnistaa ja ottaa huomioon perusteellisesti työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää koneita työturvallisesti ja ergonomisesti oikein kehittää itsenäisesti toimintansa turvallisuutta itsenäisesti kehittää monipuolisia tapoja terveellisten elintapojen sekä toimintaja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen ottaa oman työn suunnittelussa itsenäisesti huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä osaa soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ennen käyttöönottoa, poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset 91

92 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Ammattietiikka Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö noudattaa työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä hyväksyy alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisen ratkaisee usein toistuvat ongelmat soveltaa ohjattuna työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa noudattaa työyhteisön sääntöjä sekä työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä suhtautuu alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen myönteisesti ratkaisee yleisimmät ongelmat ja arvioi ongelmiin johtaneita syitä arvioi ohjattuna omaa työtään annettujen kriteerien mukaisesti soveltaa työssään yleensä laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa ja muuttaa tarvittaessa omaa toimintaansa keskustelee oma-aloitteisesti toiminnastaan noudattaa työyhteisön sääntöjä ja sovittuja toimintamalleja sekä työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä edistää alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista ratkaisee yleisimmät ongelmat ja välttää ongelmien toistumisen muuttamalla toimintaansa arvioi ohjattuna omaa työtään annettujen kriteerien mukaisesti soveltaa työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii tasavertaisena jäsenenä työryhmässä huomioiden muiden mielipiteet keskustelee oma-aloitteisesti ja luontevasti toiminnastaan, sekä omaa hyvät kuuntelutaidot Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä vähintään yhden metsänparannustyölajin työtä koneellisesti metsänparannustyömaalla. Tutkinnon suorittaja tekee lisäksi kahden muun metsänparannustyölajin työtä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 92 Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinta pois lukien kustannusten ja kannattavuuden laskeminen sekä metsätyökoneiden siirtokuljetukset työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta ohjeiden tunteminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammattietiikan noudattaminen, oppimi- nen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottamisesta työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyvä osaaminen.

93 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 4.4 METSÄKONEASENNUKSEN KOULUTUSOHJELMA TAI OSAAMISALA, METSÄKONEASENTAJA Metsäkoneiden huolto Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa määritellä koneen moottorin, voimansiirron, hydrauliikan käyttö- ja sähköjärjestelmän toimintahäiriön käyttäen apuna vianetsintäjärjestelmiä, erilaisia mittauksia ja vianpuolitusmenetelmiä sekä hydrauliikka- ja sähkökaavioita määritellä korjaustarpeen metsäkoneiden toimintakaavioiden, mittausten ja vianhakuohjelmien avulla tehdä hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tehdä komponenttien korjauksen tai vaihdon. tehdä järjestelmän huollot ja korjauksettehdä vianmääritykset, huollot ja korjaustyöt, hydrauliikan- ja sähköjärjestelmän sekä voimansiirron ja moottorin osalta metsätyömaalla tehdä nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen tehdä moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tehdä hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmään ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt sekä antureiden testauksen käsitellä huoltojätteet tehdä yhden nykyaikaisen harvesterin hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmän säädöt ja ohjelmien asennukset sekä testata koneen toimivuuden lukea ja tulkita teknistä kirjallisuutta myös kansainvälisellä kielellä 93

94 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Vian etsintä Hydrauliikan vianmääritys, huolto ja korjaus Sähköjärjestelmien vianmääritys, huolto ja korjaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee hyväksyttävästi tekee pääosin itsenäisesti tekee itsenäisesti ja loogi- vianetsintää käyttäen vianetsintää käyttäen sesti edeten vianetsintää hyväkseen hydrauliikan hyväkseen hydrauliikan käyttäen hyväkseen hydrauliikan käyttö- ja sähkökaavioita, käyttö- ja sähkökaavioita, käyttö- ja säh- elektronisia vianetsintä- tai elektronisia vianetsintä- tai kökaavioita, elektronisia diagnosoivia järjestelmiä, diagnosoivia järjestelmiä, vianetsintä- tai diagnosoivia sekä hyväksyttävästi soveltaa sekä pyrkii soveltamaan järjestelmiä, sekä soveltaa testauksiin vianpuoli- testauksiin vianpuolitusme- testauksiin perusteellisesti tusmenetelmiä netelmiä vianpuolitusmenetelmiä tekee hyväksyttävästi hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien yleisimmät vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tekee helpoimmat komponenttien korjaukset tai vaihdot tekee hyväksyttävästi järjestelmän huollot ja korjaukset tekee pääosin itsenäisesti hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta. tekee pääosin itsenäisesti komponenttien korjauksen tai vaihdon tekee pääosin itsenäisesti järjestelmän huollot ja korjaukset, noudattaen puhtaut ta ja työturvallisuutta tekee hyväksyttävästi sähköjärjestelmän ja erilaisten ti sähköjärjestelmän ja tekee pääosin itsenäises- elektronisten komponenttien vianmääritykset käyttäen komponenttien vianmääri- erilaisten elektronisten hyväkseen yleismittaria. tykset, käyttäen hyväkseen Ohjattuna käyttää vianetsintäjärjestelmiä yleismittaria ja vianetsintäjärjestelmiä tekee helpoimmat komponenttien korjaukset tai vaihdot tekee sujuvasti komponenttien vaihdon. tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt, noudattaen työturvallisuutta tekee itsenäisesti ja sujuvasti komponenttien korjauksen tai vaihdon tekee itsenäisesti ja sujuvasti järjestelmän huollot ja korjaukset, noudattaen puhtautta ja työturvallisuutta tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten sähköjärjestelmän ja erilaisten elektronisten komponenttien vianmääritykset, käyttäen hyväkseen yleismittaria ja vianetsintäjärjestelmiä tekee sujuvasti komponenttien korjauksen tai vaihdon 94

95 Polttomoottoreiden vianmääritys ja huolto Varusteiden ja lisälaitteiden vianmääritys, huolto ja korjaus tekee hyväksyttävästi nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen käyttää ohjattuna vianetsintäjärjestelmiä ja erilaisia mittauksia tekee hyväksyttävästi moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tekee hyväksyttävästi koneen lisälämmityslaitteen ja keskusvoitelujärjestelmän vianetsinnän, huollon ja korjauksen tekee pääosin itsenäisesti nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen, käyttäen hyväkseen vianetsintäjärjestelmää ja erilaisia mittauksia tekee moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tekee pääosin itsenäisesti koneen lisälämmityslaitteen ja keskusvoitelujärjestelmän vianetsinnän, huollon ja korjauksen tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen, käyttäen hyväkseen vianetsintäjärjestelmää ja erilaisia mittauksia tekee oikein ja sujuvasti moottorin määräaikaishuollot ja säädöt tekee itsenäisesti ja loogisesti edeten koneen lisälämmityslaitteen ja keskusvoitelujärjestelmän vianetsinnän, huollon ja korjauksen ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmien hallinta Mittausvälineiden käyttö Poltto- ja voiteluaineiden käyttö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee ohjattuna hallintamittaus- ja ohjausjärjestelmään ohjausvirtojen ja painetasojen säädöt sekä antureiden testauksen käyttää ja lukee hyväksyttävästi resistanssin-, jännitteen-, virran- ja paineiden mittaukseen käytettäviä mittareita valitsee tavallisimmat huolto- tai voitelukohteeseen soveltuvat aineet erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin tekee pääosin itsenäisesti tekee itsenäisesti ja oikein hallinta- mittaus- ja ohjausjärjestelmään ohjausvirtojen järjestelmään ohjausvirtojen hallintamittaus- ja ohjaus- ja painetasojen säädöt, ja painetasojen säädöt, antureiden testauksen sekä antureiden testauksen sekä pääosin itsenäisesti asentaa asentaa ja päivittää sujuvasti ja päivittää järjestelmän järjestelmän ohjelmat ohjelmat käyttää ja lukee pääosin oikein sekä turvallisesti resistanssin-, jännitteen-, virran- ja paineiden mittaukseen käytettäviä mittareita valitsee pääosin itsenäisesti kulloiseenkin huolto- tai voitelukohteeseen soveltuvan aineet erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin käyttää ja lukee oikein sekä turvallisesti resistanssin-, jännitteen-, virran- ja paineiden mittaukseen käytettäviä mittareita valitsee itsenäisesti kulloiseenkin huolto- tai voitelukohteeseen soveltuvat aineet erottelee huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin paikkoihin 95

96 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen Tietokoneet ja resurssienhallinta Vianetsintäohjelmien käyttö tekee työn hyväksyttävästi, ohjeita noudattaen hallitsee hyväksyttävästi tietokoneen peruskäytön käyttää ohjattuna koneessa olevia vianetsintäohjelmia tekee työn lähes itsenäisesti ja pääosin huolellisesti sekä ohjeita noudattaen hallitsee pääosin tietokoneen peruskäytön ja resurssienhallinnan käyttää osittain koneessa olevia vianetsintäohjelmia tekee työn itsenäisesti ja huolellisesti sekä ohjeita noudattaen hallitsee sujuvasti tietokoneen peruskäytön ja resurssienhallinnan käyttää itsenäisesti koneessa olevia vianetsintäohjelmia ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Diagnosointijärjestelmien tunteminen Hydraulijärjestelmien tunteminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tietää hyväksyttävästi metsäkoneisiin liittyvät sähkö- ja hydrauliikan käyttöjärjestelmien toiminnan kokonaisuuden tietää hyväksyttävästi hydrauliikan keskeisimmät matematiikan ja fysiikan luonnonlait sekä käytetyt suureet ja yksiköt tietää hydrauliikan piirrosmerkit ja tulkitsee kaaviota ja ohjattuna muodostaa kokonaiskuvan järjestelmän toiminnasta tietää hyväksyttävästi metsäkoneissa käytettävien hydraulijärjestelmän komponenttien toimintaperiaatteet tietää hyväksyttävästi paine-/virtamittauksen periaatteen tietää pääosin metsäkoneisiin liittyvät automaatiorakenteet sekä sähkö- ja hydrauliikan käyttöjärjestelmien toiminnan kokonaisuuden tietää pääosin hydrauliikan keskeisimmät matematiikan ja fysiikan luonnonlait sekä käytetyt suureet ja yksiköt tietää hydrauliikan piirrosmerkit ja tunnistaa ne koneesta sekä tulkitsee kaaviota ja muodostaa lähes oikein kokonaiskuvan järjestelmän toiminnasta tietää pääosin metsäkoneissa käytettävien hydraulijärjestelmän komponenttien rakenteet, ominaisuudet ja toimintaperiaatteet tietää lähes oikein paine-/ virtamittauksen periaatteen tietää perusteellisesti metsäkoneisiin liittyvät automaatiorakenteet sekä sähkö- ja hydrauliikan käyttöjärjestelmien toiminnan kokonaisuuden tietää perusteellisesti hydrauliikan keskeisimmät matematiikan ja fysiikan luonnonlait sekä käytetyt suureet ja yksiköt tietää perusteellisesti hydrauliikan piirrosmerkit ja tunnistaa ne koneesta sekä tulkitsee kaaviota ja muodostaa oikein kokonaiskuvan järjestelmän toiminnasta tietää perusteellisesti metsäkoneissa käytettävien hydraulijärjestelmän komponenttien rakenteet, ominaisuudet ja toimintaperiaatteet tietää perusteellisesti paine-/virtamittauksen periaatteen 96

97 Sähkötekniikan tunteminen Voimansiirron ja jarrujärjestelmien tunteminen tietää hyväksyttävästi sähkötekniikan keskeisimmät suureet ja yksiköt tietää sähkön yleisimmät piirrosmerkit, tulkitsee kaaviota hyväksyttävästi oikein tietää hyväksyttävästi metsäkoneissa käytettävien komponenttien toimintaperiaatteet sekä toimintakunnon mittauksen periaatteen tietää hyväksyttävästi voimansiirron ja hydraulisten jarrujärjestelmien osat ja toimintaperiaatteet Moottorin tunteminen tietää hyväksyttävästi 4-tahtimoottorin toimintaperiaatteen sekä huollon merkityksen moottorin toimintakunnolle Kielitaito tietää hyväksyttävästi erilaisten polttoainejärjestelmien toimintaperiaatteen ja niiden huoltoon liittyvät toimenpiteet ja ohjeistukset tietää hyväksyttävästi moottorin toimintaa ohjaavan elektronisen yksikön ja antureiden toimintaperiaatteen tulkitsee hyväksyttävästi vieraskielistä teknistä kirjallisuutta tietää sähkötekniikan keskeiset suureet ja yksiköt sekä selvittää pääosin matemaattisesti niiden keskinäiset vaikutukset tietää sähkön piirrosmerkit ja tunnistaa ne koneesta sekä tulkitsee kaaviota pääosin oikein ja muodostaa kokonaiskuvan järjestelmän toiminnasta tietää pääosin metsäkoneissa käytettävien komponenttien ominaisuudet ja toimintaperiaatteet sekä toimintakunnon mittauksen periaatteen tietää pääosin voimansiirron ja hydraulisten jarrujärjestelmien perusrakenteet osat ja toimintaperiaatteet tietää pääosin 4-tahtimoottorin rakenteen ja järjestelmien toimintaperiaatteet sekä niiden huollon merkityksen moottorin toimintakunnolle tietää pääosin erilaisten polttoainejärjestelmien toimintaperiaatteen ja niiden huoltoon ja korjaukseen liittyvät toimenpiteet ja ohjeistukset tietää pääosin moottorin toimintaa ohjaavan elektronisen yksikön sekä antureiden rakenteen ja toimintaperiaatteen lukee ja tulkitsee pääosin oikein vieraskielistä teknistä kirjallisuutta tietää perusteellisesti sähkötekniikan keskeiset suureet ja yksiköt sekä selvittää perusteellisesti matemaattisesti niiden keskinäiset vaikutukset tietää perusteellisesti sähkön piirrosmerkit ja tunnistaa ne koneesta sekä tulkitsee kaaviota oikein ja muodostaa kokonaiskuvan järjestelmän toiminnasta tietää metsäkoneissa käytettävien komponenttien rakenteet, ominaisuudet ja toimintaperiaatteet sekä toimintakunnon mittauksen periaatteen tietää perusteelliusesti voimansiirron ja hydraulisten jarrujärjestelmien perusrakenteet osat ja toimintaperiaatteet tietää perusteellisesti 4-tahtimoottorin rakenteen ja järjestelmien toimintaperiaatteet sekä niiden huollon merkityksen moottorin toimintakunnolle tietää perusteellisesti erilaisten polttoainejärjestelmien rakenteen, toimintaperiaatteen ja niiden huoltoon ja korjaukseen liittyvät toimenpiteet ja ohjeistukset tietää perusteellisesti moottorin toimintaa ohjaavan elektronisen yksikön sekä antureiden rakenteen ja toimintaperiaatteen lukee ja ymmärtää vieraskielistä teknistä kirjallisuutta 97

98 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suhtautuu myönteisesti vastaa itsenäisesti toimintansa kehittää itsenäisesti toimin- turvallisuudesta turvalliseen toimintaan sekä tansa turvallisuutta välttää riskejä työssään toimii osittain terveellisten elintapojen sekä toimintaja työkyvyn ylläpitämiseksi ottaa oman työn suunnittelussa huomioon tärkeimmät turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta tutuissa tilanteissa noudattaa annettuja ohjeita eikä aiheuta toiminnallaan vaaraa ja toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä hyödyntää teknisiä turvajärjestelmiä ja ottaa ne ohjattuna työssään huomioon ottaa työssään huomioon välttämättömimmät työturvallisuuteen liittyvät velvollisuutensa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset ratkaisee yleisimmät ongelmat soveltaa ohjattuna työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa toimii itsenäisesti terveellisten elintapojen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön ottaa itsenäisesti työssään huomioon tekniset turvallisuusjärjestelmät ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset ratkaisee yleisimmät ongelmat ja arvioi ongelmiin johtaneita syitä soveltaa työssään yleensä laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa itsenäisesti kehittää monipuolisia tapoja terveellisten elintapojen sekä toimintaja työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen ottaa oman työn suunnittelussa itsenäisesti huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohdat sekä osaa soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden ennen käyttöönottoa, poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet ottaa työssään huomioon velvollisuutensa työturvallisuudessa ja tietää metsäalan tärkeimmät määräykset ratkaisee yleisimmät ongelmat ja välttää ongelmien toistumisen muuttamalla toimintaansa soveltaa työssään laadukkaan ja tuloksellisen toiminnan tietopohjaa 98

99 Vuorovaikutus ja yhteistyö toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa viestii asiallisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa myös kansainvälisessä työympäristössä ja keskustelee hyväksyttävästi ammatin terminologiaa käyttäen toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa ja muuttaa tarvittaessa omaa toimintaansa viestii asiallisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa myös kansainvälisessä työympäristössä ja keskustelee pääosin ammatin terminologiaa käyttäen toimii tasavertaisena jäsenenä työryhmässä ja ottaa huomioon muiden mielipiteet sekä käsittelee saamansa palautteen viestii asiallisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa myös kansainvälisessä työympäristössä ja keskustelee perusteellisesti ja ymmärrettävästi ammatin terminologiaa käyttäen Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa määrittelemällä työmaaoloissa koneen moottorin, voimansiirron, hydrauliikan käyttö- ja sähköjärjestelmän toimintahäiriön käyttäen apuna vianetsintäjärjestelmiä, erilaisia mittauksia ja vianpuolitusmenetelmiä sekä hydrauliikka- ja sähkökaavioita. Lisäksi hän määrittelee korjaustarpeen. Näytössä voidaan yhdistää metsäkoneiden huollon sekä kunnossapito-, ja korjaustöiden näyttö siltä osin kun se on näytön toteutuksen ja työelämän kannalta luontevaa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinta pois lukien varusteiden ja lisälaitteiden vianmääritys, huolto ja korjaus sekä kielitaito työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta moottorin, voimansiirron ja hydrauliikan tunteminen sekä sähkötekniikan tuntemisesta vianmääritykseen liittyvä osaaminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottamisesta työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyvä osaaminen. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 99

100 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Metsäkoneiden kunnossapito- ja korjaustyöt Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä metsäkoneen tunnin määräaikaishuollon ja siihen liittyvät tehtävät irrottaa, kunnostaa, asentaa ja säätää moottoriin, voimansiirron hyväksikäyttöön, hydrauliikan käyttö- ja sähköjärjestelmään kuuluvan komponentin tehdä metsäkoneiden huoltoon ja korjaukseen liittyviä töitä tehdä koneen korjaushitsauksia puikko- ja Mig-menetelmällä tehdä hitsausvarusteiden huoltoon ja varastointiin sekä palo- ja työturvallisuuteen liittyvät ohjeistuksen mukaiset työt tehdä yksinkertaisia, mitoitettuja teknisiä piirustuksia tietokonepohjaisella piirustusohjelmalla ja käsin piirtämällä työskennellä asiakaslähtöisesti ja mieltää metsäkoneasentajan työn asiakaspalveluksi soveltaa ja tulkita metsäalan teknistä kirjallisuutta ja kommunikoida myös kansainvälisellä kielellä käyttää huollossa ja korjauksessa käytettäviä työ- ja mittavälineitä käsitellä huoltojätteet Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Työn suunnittelu ja tekee hyväksyttävästi metsäkoneiden tekee pääosin itsenäisesti tekee itsenäisesti ja sujuvasti kunnossapito, ja niiden työ- ja metsäkoneiden ja niiden metsäkoneiden ja niiden huolto- ja korjaustyöt lisälaitteiden huolto- ja korjaustöitä, edeten rutiinityötehtävässä tarkoituksenmukaisesti työ- ja lisälaitteiden huolto- ja korjaustöitä, edeten työtehtävässä tarkoituksenmukaisesti työ- ja lisälaitteiden huolto- ja korjaustöitä, edeten työtehtävässä tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti sekä kustannustietoisesti. 100

101 Rakenteiden korjaus Hitsaus Konepiirustus Työn ja palvelun hinnoittelu Asiakaspalvelu Huolellinen toiminta ja ohjeiden noudattaminen Oma-aloitteinen ja ahkera toiminta Oman työn arviointi ja kehittäminen Päätösten tekeminen tekee rakenteidenkorjaustyöt ottaen huomioon ohjattuna lujuusopilliset peruskuormitukset ja -laskelmat tekee yleisimmät koneen korjaushitsaukset yhdellä menetelmällä ottaen huomioon välttämättömimmät palo- ja työturvallisuusohjeet tekee ohjattuna yksinkertaisia, mitoitettuja teknisiä piirustuksia tietokonepohjaisella piirustusohjelmalla ja käsin piirtämällä laskee hyväksyttävästi työn hinnoitteluun vaikuttavat kustannustekijät työskentelee hyväksyttävästi asiakaslähtöisesti tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut. arvioi osittain työsuoristustaan seuraa alan kehittymistä erilaisista medioista tekee päätökset oikein ja etenee loogisesti usein toistuvissa työtehtävissä tekee rakenteidenkorjaustyöt ottaen huomioon pääasiassa itsenäisesti lujuusopilliset peruskuormitukset ja -laskelmat tekee pääosin itsenäisesti koneen korjaushitsauksia, niin puikko- kuin Migmenetelmällä ottaen huomioon palo- ja työturvallisuusohjeet tekee pääosin itsenäisesti yksinkertaisia, mitoitettuja teknisiä piirustuksia tietokonepohjaisella piirustusohjelmalla ja käsin piirtämällä laskee pääosin työn hinnoitteluun vaikuttavat kustannustekijät työskentelee pääosin asiakaslähtöisesti tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita toimii oma-aloitteisesti, pääosin ahkerasti ja motivoituneesti arvioi hyväksyttävällä tavalla työsuoritustaan ja kehittymistään seuraa alan kehittymistä erilaisista medioista ja kehittää omaa ammattitaitoaan tekee pääosin oikeat päätökset ja etenee loogisesti työtehtävissä tekee rakenteidenkorjaustyöt ottaa huomioon itsenäisesti lujuusopilliset peruskuormitukset ja -laskelmat tekee itsenäisesti ja oikein koneen korjaushitsauksia, niin puikko- kuin Migmenetelmällä ottaen huomioon palo- ja työturvallisuusohjeet tekee itsenäisesti yksinkertaisia, oikein mitoitettuja teknisiä piirustuksia tietokonepohjaisella piirustusohjelmalla ja käsin piirtämällä laskee työn hinnoitteluun vaikuttavat kustannustekijät työskentelee asiakaslähtöisesti tiedostaen asentajan työn asiakaspalveluksi tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja ohjeita toimii oma-aloitteisesti, pääosin ahkerasti ja motivoituneesti sekä työtään arvostavasti arvioi monipuolisesti ja perusteellisesti työsuoritustaan ja kehittymistään seuraa systemaattisesti alan ja ammatin kehittymistä erilaisista medioista ja kehittää aktiivisesti omaa ammattitaitoaan tekee päätökset nopeasti ja oikein sekä etenee loogisesti työtehtävissä 101

102 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työ- ja mittavälineiden käyttö Öljyjen ja muiden jätteiden käsittely ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Hitsauksen tunteminen Konepiirustuksen tunteminen Mekaniikan tunteminen Kunnossapito, huolto- ja korjaustöiden tunteminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää oikein yleisimpiä huollossa ja korjauksessa käytettäviä työ- ja mittavälineitä käsittelee ja lajittelee ohjattuna huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet käyttää pääosin itsenäisesti sekä oikein huollossa ja korjauksessa käytettäviä työ- ja mittavälineitä käsittelee ja lajittelee lähes itsenäisesti huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tietää hyväksyttävästi puikko-, kaasu- ja Mig- hitsauksen perusteet ja hitsausmenetelmät sekä hitsausvarusteiden huoltoon ja varastointiin sekä palo- ja työturvallisuuteen liittyvät ohjeistukset tietää hyväksyttävästi konepiirustuksen standardin ja piirustustekniikan periaatteet ja piirtää yksinkertaisia rakennepiirustuksia tietää hyväksyttävästi mekaniikan suurejärjestelmän, liikeopin, dynamiikan ja statiikan perusteet tietää hyväksyttävästi työkoneiden toimintaympäristön sekä huolto- ja korjaustoiminnan vaatimat toimintatavat tietää hyväksyttävästi varaosien hankintaan liittyvät menettelytavat tietää pääosin puikko-, kaasu- ja Mig- hitsauksen perusteet ja hitsausmenetelmät sekä hitsausvarusteiden huoltoon ja varastointiin sekä palo- ja työturvallisuuteen liittyvät ohjeistukset tietää pääosin konepiirustuksen standardin ja piirustustekniikan periaatteet ja tulkitsee, lukea ja piirtää yksinkertaisia rakennepiirustuksia tietää pääosin mekaniikan suurejärjestelmän, liikeopin, dynamiikan ja statiikan perusteet ja joitakin niiden soveltamistapoja tietää pääosin työkoneiden toimintaympäristön, huolto- ja korjaustoiminnan sekä asiakkaiden vaatimat toimintatavat tietää pääosin varaosien ja tarvikkeiden hankinnan sekä toimituksen erilaiset menettelytavat käyttää itsenäisesti, oikein ja sujuvasti huollossa ja korjauksessa käytettäviä työ- ja mittavälineitä käsittelee ja lajittelee itsenäisesti ja oikein huollossa ja korjauksessa syntyvät jätteet tietää puikko-, kaasu- ja Mig- hitsauksen perusteet ja hitsausmenetelmät sekä hitsausvarusteiden huoltoon ja varastointiin sekä palo- ja työturvallisuuteen liittyvät ohjeistukset tietää konepiirustuksen standardin ja piirustustekniikan periaatteet ja tulkitsee, lukea ja piirtää perusteellisesti yksinkertaisia rakennepiirustuksia tietää mekaniikan suurejärjestelmän, liikeopin, dynamiikan ja statiikan perusteet ja niiden soveltamistapoja jokapäiväiseen työhön tietää työkoneiden toimintaympäristön, huolto- ja korjaustoiminnan sekä asiakkaiden vaatimat toimintatavat tietää varaosien ja tarvikkeiden hankinnan sekä toimituksen erilaiset menettelytavat 102

103 ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Ammattietiikka Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja erottelee huollossa ja korjauksessa erottelee huollossa ja kor- erottelee huollossa ja kor- syntyvät jätteet ja jauksessa syntyvät jätteet ja jauksessa syntyvät jätteet ja kierrätettävän materiaalin kierrätettävän materiaalin kierrätettävän materiaalin sekä sijoittaa ne niille varattuihin sekä sijoittaa ne niille varat- sekä sijoittaa ne niille varat- paikkoihin tuihin paikkoihin tuihin paikkoihin huolehtii ohjattuna työkohtaisista suojavarusteista, sekä noudattaa turvallisuusohjeita ja määräyksiä tunnistaa tärkeimmät työympäristöön sekä työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset noudattaa työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä hyväksyy alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisen toimii hyväksyttävästi asiakaspalvelutilanteissa keskustelee ohjattuna toiminnastaan ja tekemistään ratkaisuista huolehtii lähes itsenäisesti työkohtaisista suojavarusteista, sekä noudattaa turvallisuusohjeita ja määräyksiä tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön sekä työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset noudattaa työyhteisön sääntöjä sekä työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä suhtautuu alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen myönteisesti toimii asiallisesti tavallisasiakaspalvelutilanteissa keskustelee oma-aloitteisesti toiminnastaan ja tekemistään ratkaisuista huolehtii itsenäisesti ja esimerkillisesti työkohtaisista suojavarusteista, sekä noudattaa turvallisuusohjeita ja määräyksiä tunnistaa ja ottaa huomioon perusteellisesti työympäristöön sekä työmenetelmiin ja -välineisiin liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset noudattaa työyhteisön sääntöjä ja sovittuja toimintamalleja sekä työntekijän oikeuksien, etuuksien ja velvollisuuksien keskeisiä säädöksiä edistää alansa kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista toimii asiallisesti ja luontevasti asiakaspalvelutilanteissa keskustelee oma-aloitteisesti ja luontevasti toiminnastaan ja tekemistään ratkaisuista sekä perustelee luotettavasti ratkaisunsa Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä metsäkoneen tunnin määräaikaishuoltoon liittyvät tehtävät työmaaoloissa. Hän irrottaa, kunnostaa, asentaa ja säätää moottoriin, voimansiirtoon, hydrauliikkaan ja sähköjärjestelmään kuuluvan komponentin. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 103

104 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinta pois lukien rakenteiden korjaus, hitsaus, konepiirustus sekä työn ja palvelun hinnoittelu työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta kunnossapito-, huolto- ja korjaustöiden tunteminen elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammattietiikan noudattaminen, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottamisesta työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyvä osaaminen. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Metsänparannuskoneen käyttö Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa toimia yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen kuljettajana suunnitella ja tehdä yhden metsänparannustyölajin työtä metsänparannustyömaalla pitää metsänparannuskoneen käyttökunnossa käyttää konetta ja tehdä usein toistuvat käyttöajan mukaiset huollot sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat käyttää työssä tarvittavia metsänparannuskoneen lisävarusteita käyttää keskeisimpiä koneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 104

105 ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu ja toteutus Työkoneiden käyttö ja kunnossapito Työn laatuseuranta Metsän- ja ympäristönhoitotyö Kustannus- ja kannattavuuslaskenta Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen Oma-aloitteinen ja ahkera toiminta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee ohjattuna työmaakohtaisen tekee hyväksyttävästi tekee itsenäisesti työmaa- suunnitelman työmaakohtaisen suunnikohtaisen suunnitelman metsänparannuskohteelle, telman metsänparannuskohteelle, metsänparannuskohteelle, ottaa huomioon metsän- ja ottaa huomioon ottaa huomioon metsän- ja ympäristönhoidolliset näkökohdat, metsän- ja ympäristönhoi- ympäristönhoidolliset nä- sekä toteuttaa dolliset näkökohdat, sekä kökohdat, sekä toteuttaa työn suunnitelmaa noudattaemaa toteuttaa työn suunnitel- työn suunnitelmaa noudattaen noudattaen hallitsee ajoittain ohjattuna yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja -kunnossapidon työskentelee koneella hyväksyttävästi helpoissa olosuhteissa noudattaa työssään ohjattuna työn laadunhallintaohjeita, seuraa työjälkeään sekä arvioi ja mittaa työn laadun noudattaa työssään ohjattuna metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita laskee osittain työn kustannusrakenteen, arvioi ohjattuna tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita tekee rutiinityöt oma-aloitteisesti ja pääosin motivoituneesti hallitsee hyväksyttävästi yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja -kunnossapidon työskentelee koneella tehokkuus-ja taloudellisuusperiaatteiden mukaisesti normaaleissa olosuhteissa noudattaa työssään hyväksyttävästi työn laadunhallintaohjeita, seuraa työjälkeään sekä arvioi ja mittaa työn laadun noudattaa työssään hyväksyttävästi metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita laskee hyväksyttävästi työn kustannusrakenteen ja arvioi tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita tekee rutiinityöt oma-aloitteisesti ja pääosin motivoituneesti sekä ahkerasti hallitsee perusteellisesti yhden metsänparannustyölajin mukaisen koneen ja sen varusteiden käyttötekniikan ja -kunnossapidon työskentelee koneella tehokkuus-ja taloudellisuusperiaatteiden mukaisesti vaihtelevissa olosuhteissa noudattaa työssään itsenäisesti työn laadunhallintaohjeita, seuraa ja kehittää työjälkeään, sekä arvioi ja mittaa perusteellisesti työn laadun noudattaa työssään itsenäisesti metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita laskee perusteellisesti työn kustannusrakenteen ja arvioi realistisesti tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja ohjeita tekee työt oma-aloitteisesti ja motivoituneesti sekä ahkerasti 105

106 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmin soveltaminen Tietoteknisten järjestelmien käyttö ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työohjeiden tunteminen ja soveltaminen ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hallitsee vähintään yhden työmenetelmän hyväksyttävästi ja soveltaa sitä usein toistuviin työtilanteisiin käyttää ohjattuna koneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään ohjattuna koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja hallitsee hyväksyttävästi työmenetelmät ja soveltaa niitä normaali työtilanteisiin käyttää hyväksyttävästi koneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään hyväksyttävästi koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuntee ja soveltaa ohjattuna työhön liittyvän ohjeistuksen käytäntöön tuntee ja soveltaa hyväksyttävästi työhön liittyvän ohjeistuksen käytäntöön hallitsee perusteellisesti työmenetelmät ja soveltaa niitä erilaisiin työtilanteeseen käyttää itsenäisesti koneen tietokonetta sekä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään itsenäisesti koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja tuntee ja soveltaa itsenäisesti työhön liittyvän ohjeistuksen käytäntöön Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa tärkeimpiä noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, noudattaa työturvallisuus- työturvallisuussäädöksiä,- -määsäädöksiä, -määräyksiä ja määräyksiä ja -ohjeita räyksiä ja -ohjeita -ohjeita käyttää työhön tarkoitettuja suojavarusteita ottaa huomioon osittain työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneen käyttöön liittyvät vaaratekijät tehdä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää konetta työturvallisesti ja osittain ergonomisesti oikein käyttää asianmukaista suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneen käyttöön liittyvät vaaratekijät tehdä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää konetta työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikein käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita ennakoi, tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneen käyttöön liittyvät vaaratekijät tehdä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää konetta työturvallisesti ja ergonomisesti oikein 106

107 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa laatimalla kohteelle työsuunnitelman, tekemällä yhtä metsänparannustyölajin mukaista työtä metsänparannustyömaalla ja pitämällä käyttämänsä koneen käyttökunnossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinta kokonaan pois lukien kustannus- ja kannattavuuslaskenta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Metsäkoneen käyttö Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnittella ja tehdä puutavaran valmistusta tai lähikuljetusta koneellisesti tehdä metsäkoneen tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön liittyviä töitä, kuljettajakohtaisia säätöjä sekä koneen toimintakunnon ylläpitoon liittyviä usein toistuvia töitä metsätyömaalla noudattaa eri työvaiheissa työturvallisuussäädöksiä, -määräyksiä ja -ohjeita, sekä ottaa huomioon työssään ympäristöhoidon säädökset ja muut vaatimukset metsässä tehdä keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat asentaa ja käyttää työssä tarvittavia metsäkoneen lisävarusteita käyttää koneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia 107

108 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Koneellisen puunkorjuun suunnittelu Koneellinen puutavaran valmistus tai metsäkuljetus Talousmetsän käsittely Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee ohjattuna puunkorjuutyömaan tekee hyväksyttävästi puun- tekee itsenäisesti laaduk- hakkuu- tai korjuutyömaan hakkuu- tai kaan puunkorjuutyömaan kuljetussuunnitelman, jossa kuljetussuunnitelman, jossa hakkuu- tai kuljetussuunnitelman, ympäristönhoito, koneellinen ympäristönhoito, koneellihankinnan jossa ympäristön- puunkorjuu ja puunnen puunkorjuu ja puunhoito, koneellinen puun- logistinen ketju hankinnan logistinen ketju korjuu ja puunhankinnan on sovitettu yhteen on sovitettu yhteen logistinen ketju on sovitettu perusteellisesti yhteen käyttää ajoittain ohjattuna yhden puutavaran valmistuskonetta tai metsätraktoria ja tekee keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat käsittelee metsäkonetta hyväksyttävästi helpoissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään ohjattuna puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa työn laadun noudattaa työssään ohjattuna talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita, sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen; kuten polttoaine- ja öljyvahinkojen syntymisen laskee osittain työn kustannusrakenteen ja arvio osittain tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta käyttää ajoittain ohjattuna yhden puutavaran valmistuskonetta tai metsätraktoria ja tekee keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat käsittelee metsäkonetta hallitusti sekä taloudellisuusja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti normaaleissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään hyväksyttävästi puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa työn laadun noudattaa työssään hyväksyttävästi talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita, sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen; kuten polttoaine- ja öljyvahinkojen syntymisen laskee pääosin työn kustannusrakenteen ja arvioi tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta käyttää itsenäisesti yhden puutavaran valmistuskonetta tai metsätraktoria ja tekee keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot, sekä paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat käsittelee metsäkonetta sujuvasti ja hallitusti sekä taloudellisuus- ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti erilaisissa korjuuolosuhteissa noudattaa työssään itsenäisesti puutavarankorjuun laadunhallintaohjeita ja mittaa perusteellisesti työn laadun noudattaa työssään itsenäisesti talousmetsien käsittelyn säädöksiä ja ohjeita, sekä ehkäisee konetyöstä aiheutuvien ympäristövahinkojen; kuten polttoaine- ja öljyvahinkojen syntymisen laskee perusteellisesti työn kustannusrakenteen ja arvioi realistisesti tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta 108

109 Huolellinen ja ohjeiden mukainen toiminta Oma-aloitteinen ja ahkera toiminta tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita toimii oma-aloitteisesti, pääosin ahkerasti ja motivoituneesti tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja ohjeita toimii oma-aloitteisesti, ahkerasti ja motivoituneesti sekä omaa työtään arvostavasti ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Lisälaitteiden ja varusteiden käyttö Työmenetelmin soveltaminen Tietoteknisten järjestelmien käyttö ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Korjuun laadun seuranta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää ohjattuna lisälaitteita ja varusteita hallitsee vähintään yhden työmenetelmän ja soveltaa sitä usein toistuviin työtilanteisiin käyttää ohjattuna metsäkoneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään ohjattuna metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja käyttää hyväksyttävästi lisälaitteita ja varusteita hallitsee hyväksyttävästi työmenetelmät ja soveltaa niitä normaali työtilanteisiin käyttää hyväksyttävästi metsäkoneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään hyväksyttävästi metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja Opiskelija tai tutkinnon suorittaja valmistaa tai lajittelee ohjattuna puutavaran mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti, sekä noudattaa tärkeimpiä puutavaran varastoinnin ohjeita valmistaa tai lajittelee puutavaran hyväksyttävästi mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti, sekä noudattaa puutavaran varastoinnin ohjeita käyttää itsenäisesti lisälaitteita ja varusteita hallitsee perusteellisesti työmenetelmät ja soveltaa niitä erilaisiin työtilanteeseen käyttää itsenäisesti metsäkoneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään metsäkoneen ohjauksen automatiikkatasoja valmistaa tai lajittelee itsenäisesti puutavaran mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti, sekä noudattaa täsmällisesti puutavaran varastoinnin ohjeita 109

110 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiä, noudattaa tärkeimpiä työ- noudattaa tärkeimpiä työräyksiä -määturvallisuussäädöksiä, -määturvallisuussäädöksiä, -mää- ja -ohjeita räyksiä ja -ohjeita räyksiä ja -ohjeita käyttää työhön tarkoitettuja suojavarusteita ottaa huomioon tärkeimmät työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkonetta työturvallisesti ja osittain ergonomisesti oikein toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa käyttää asianmukaista suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkonetta työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikein toimii työryhmän jäsenenä tutuissa vuorovaikutustilanteissa sopeuttaen tarvittaessa omaa toimintaansa käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita ennakoi, tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön ja työmenetelmiin sekä metsäkoneiden käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää metsäkonetta työturvallisesti ja ergonomisesti oikein toimii tasavertaisena jäsenenä työryhmässä Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ja tekee puutavaran valmistusta tai lähikuljetusta koneellisesti metsätyömaalla. Lisäksi hän tekee koneen tietoteknisten ohjausjärjestelmien hallintaan ja käyttöön liittyvät työt, kuljettajakohtaiset säädöt sekä koneen käyttökunnon ylläpitoon liittyvät usein toistuvat työt. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinta pois lukien kustannusten ja kannattavuuden laskenta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinta kokonaan elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan 110

111 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Energiapuun korjuukoneen käyttö Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa valmistaa tai lähikuljettaa energiapuuta vähintään yhdellä energiapuun korjuuketjun kalustoon kuuluvalla koneella metsätyömaalla tehdä koneen toimintakunnon ylläpitoon liittyviä usein toistuvia töitä käyttää työssä tarvittavia metsäkoneen lisävarusteita käyttää metsäkoneen toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia käyttää yleisimpiä energiapuun korjuussa käytettäviä menetelmiä selostaa korjuun taloudelliset, metsänhoidolliset ja ympäristövaikutukset tunnistaa energiapuun korjuun asettamat vaatimukset puunkorjuun eri vaiheissa tehdä koneeseen keskeisimmät käyttöajan mukaiset huollot paikantaa ja ilmoittaa korjattavat viat Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin hallinta Työn suunnittelu ja toteutus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee ohjattuna työmaakohtaisen tekee hyväksyttävästi tekee itsenäisesti työmaa- suunnitelman työmaakohtaisen suunnikohtaisen suunnitelman energiapuunkorjuukohteelle, telman energiapuunkorjuu- energiapuunkorjuukoh- ottaa huomioon metsän- kohteelle, ottaa huomioon teelle, ottaa huomioon ja ympäristönhoidolliset metsän- ja ympäristönhoidolliset metsän- ja ympäristönhoi- näkökohdat. Korjaa energiapuuta näkökohdat. Korjaa dolliset näkökohdat. Korjaa ohjattuna suunnitelman energiapuuta suunnitelman energiapuuta sunnitelman mukaisesti. mukaisesti. mukaisesti. 111

112 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Työkoneiden käyttö ja kunnossapito Työn laatuseuranta Talousmetsän käsittely Kustannusten ja kannattavuuden laskenta Huolellisuus ja ohjeiden noudattaminen Oma-aloitteinen ja ahkera toiminta ARVIOINNIN KOHDE 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien hallinta Tietoteknisten järjestelmien käyttö käyttää ajoittain ohjattuna yhtä energiapuukorjuukonetta ja sen varusteiden käyttötekniikkaa mukaanlukien kunnossapito työskentelee koneella hyväksyttävästi helpoissa olosuhteissa. noudattaa työssään ohjattuna työn laadunhallintaohjeita, seuraa työjälkeään sekä arvioi ja mittaa työn laadun noudattaa työssään ohjattuna metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita laskee osittain työn kustannusrakenteen, arvioi ohjattuna tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta tekee työt ja noudattaa annettuja ohjeita tekee rutiinityöt omaaloitteisesti ja on pääosin motivoitunut käyttää hyväksyttävästi yhtä energiapuukorjuukonetta ja sen varusteiden käyttötekniikkaa mukaanlukien kunnossapito. työskentelee koneella taloudellisuus ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti helpoissa olosuhteissa noudattaa työssään hyväksyttävästi työn laadunhallintaohjeita, seuraa työjälkeään sekä arvioi ja mittaa työn laadun noudattaa työssään hyväksyttävästi metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita laskee hyväksyttävästi työn kustannusrakenteen ja arvioi tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta tekee työt huolellisesti ja noudattaa annettuja ohjeita toimii oma-aloitteisesti, pääosin ahkerasti ja motivoituneesti Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hallitsee vähintään yhden työmenetelmän ja soveltaa sitä usein toistuviin työtilanteisiin käyttää ohjattuna koneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään ohjattuna koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja hallitsee hyväksyttävästi yleisimmät työmenetelmät ja soveltaa niitä normaaliin työtilanteeseen käyttää hyväksyttävästi koneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään hyväksyttävästi koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja käyttää itsenäisesti yhtä energiapuukorjuukonetta ja sen varusteiden käyttötekniikkaa mukaan lukien kunnossapito työskentelee koneella taloudellisuus ja tehokkuusperiaatteiden mukaisesti normaaleissa olosuhteissa noudattaa työssään itsenäisesti työn laadunhallintaohjeita. Seuraa ja kehittää työjälkeään, arvioi ja mittaa perusteellisesti työn laadun noudattaa työssään itsenäisesti metsän- ja ympäristönhoidon säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita laskee perusteellisesti työn kustannusrakenteen ja arvioi realistisesti tekemänsä työn laatua ja kannattavuutta tekee työt aina huolellisesti ja laadukkaasti sekä noudattaa annettuja ohjeita toimii oma-aloitteisesti, ahkerasti ja motivoituneesti sekä työtään arvostavasti hallitsee käytettävät työmenetelmät ja soveltaa niitä normaaliin työtilanteeseen käyttää itsenäisesti koneen tietokonetta sekä keskeisimpiä toimintoja ohjaavia ja tiedonsiirtoon liittyviä tietotekniikan sovelluksia hyödyntää työssään koneen mahdollisia ohjauksen automatiikkatasoja 112

113 ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Energiapuun korjuun hallinta Bioenergiaraakaaineen tunteminen ARVIOINNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tietää yleisimmät energiapuun korjuumenetelmät ja -koneet. Tunnistaa ohjattuna korjuun metsänhoidolliset ja ympäristövaikutukset sekä energiapuun korjuun edellytykset metsän eri kehitysvaiheissa. tietää ohjattuna tärkeimmät energiayksiköt ja bioenergian lajitteet sekä metsästä korjattavan bioenergian yleisimmät mitta- ja laatuvaatimukset tietää yleisimmät energiapuun korjuumenetelmät ja -koneet. Tunnistaa hyväksyttävästi korjuun metsänhoidolliset ja ympäristövaikutukset sekä energiapuun korjuun edellytykset metsän eri kehitysvaiheissa. tietää hyväksyttävästi tärkeimmät energiayksiköt, bioenergian lajitteet ja käyttömuodot sekä metsästä korjattavan bioenergian yleisimmät mitta- ja laatuvaatimukset tietää ajanmukaiset energiapuun korjuumenetelmät ja koneet. Tunnistaa luotettavasti korjuun metsänhoidolliset ja ympäristövaikutukset sekä energiapuun korjuun edellytykset metsän eri kehitysvaiheissa. tietää tärkeimmät energiayksiköt, bioenergian lajitteet ja käyttömuodot sekä metsästä korjattavan bioenergian yleisimmät mitta- ja laatuvaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja noudattaa tärkeimpiä työturvallisuussäädöksiäturvallisuussäädöksiäturvallisuussäädöksiä, noudattaa tärkeimpiä työ- noudattaa tärkeimpiä työ- -määräyksiä ja -ohjeita -määräyksiä ja -ohjeita -määräyksiä ja -ohjeita käyttää työhön tarkoitettuja suojavarusteita ottaa huomioon tärkeimmät työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneen käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää konetta työturvallisesti ja osittain ergonomisesti oikein käyttää asianmukaista suojavaatetusta ja työhön tarkoitettuja suojavarusteita tunnistaa ja ottaa huomioon pääosin työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneen käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää konetta työturvallisesti ja pääosin ergonomisesti oikein käyttää siistiä ja asianmukaista suojavaatetusta sekä työhön tarkoitettuja suojavarusteita tunnistaa ja ottaa huomioon työympäristöön ja työmenetelmiin sekä koneen käyttöön liittyvät vaaratekijät, ja tekee viipymättä vaaratilanteiden vaatimat ilmoitukset käyttää konetta esimerkillisen työturvallisesti ja ergonomisesti oikein 113

114 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla ja tekemällä energiapuun valmistamista tai lähikuljetusta koneellisesti energiapuun korjuutyömaalla. Hän tekee koneen toimintakunnon ylläpitoon liittyvät usein toistuvat työt. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinta pois lukien kustannusten ja kannattavuuden laskenta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta bioenergiaraaka-aineen tunteminen elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 4.5 KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Koulutuksen järjestäjä tarjoaa hyväksymässään opetussuunnitelmassa valinnaisia tutkinnon osia, jotka voivat olla ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia, ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja) tai lukio-opintoja. Syventävät ja laajentavat tutkinnon osat voivat sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia, osia muista ammatillisista tutkinnoista sekä työssä hankittua osaamista. Tutkinnon osat on nimettävä ja niihin on laadittava ammattitaitovaatimukset, tavoitteet ja arviointia varten arviointikriteerit sekä ammatillisiin tutkinnon osiin ammattitaidon osoittamistavat. Muiden valinnaisten tutkinnon osien tarjonnassa koulutuksen järjestäjä voi tehdä yhteistyötä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opiskelija voi valita näitä tutkinnon osia myös muiden koulutuksen järjestäjien tarjonnasta. Ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja) ja lukio-opintoja voi olla enintään 10 opintoviikkoa muissa valinnaisissa tutkinnon osissa. 114

115 YRITTÄJYYS Tämä tutkinnon osa toteutetaan vain ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa yhteistyössä ryhmän kanssa arvioida tuotteistamismahdollisuuksia arvioida perustettavan yrityksen toimintaedellytyksiä täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean sekä kehittää toiminta-ajatuksen hankkia toimivan yhteistyö- tai partneriyrityksen laatia alustavan liiketoiminta- ja taloussuunnitelman esitellä liiketoiminta- ja taloussuunnitelman yritysneuvontapalveluiden tuottajille ja rahoittajille neuvotella yrityksen toimintamahdollisuuksista ja rahoituksesta perustaa yrityksen suunnitella ja käynnistää yrityksen toiminnan toimia perustetussa yrityksessä ja tehdä yrityksen ydintehtäviä toimia yrityksen toimintaa tukevia palveluja tuottavien tahojen kanssa mm. tilitoimistot, mainostoimistot palvelut lopettaa yrityksen toiminnan opintojen päättyessä tai jatkaa yrityksen toimintaa yritystoiminnan (10 ov) opintojen yhteydessä tavoitteenaan perustaa oma yritys. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. 115

116 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessien hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Laadukas toiminta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään sopimusten mukaisesti etenee opastettuna työssään järjestelmällisesti osallistuu sovittuihin yhteistyöverkostojen tapaamisiin toimii työlleen asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja muuttaa omaa toimintaansa annetun palautteen perusteella toimii palveluhenkisesti suunnittelee yrityksen toimintaa ja toimii ryhmän jäsenenä oma-aloitteisesti ja vastuullisesti ottaa vastuun sovituista töistä yhteisvastuullisesti etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti hankkii yhteistyötahoja ja toimii yhteistyöverkostoissa toimii yhdessä asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja arvioi omaa toimintaansa niiden saavuttamisessa toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi suunnittelee yrityksen toimintaa innovatiivisesti ja toimii ryhmän jäsenenä oma-aloitteisesti, vastuullisesti ja kannustavasti ottaa vastuuta koko ryhmän toiminnasta ja sovittujen töiden tekemisestä yhteisvastuullisesti etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä ryhmän toimintaan hankkii yhteistyötahoja ja hyödyntää yhteistyöverkostoja toiminnan kehittämisessä toimii yhdessä asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää tavanomaisia yrityksen käyttää yrityksen käytössä käytössä olevia työ- olevia työvälineitä, kuten välineitä, kuten työpaikan työpaikan laitteita ja koneita, laitteita ja koneita, tietokonetta tietokonetta ja ohjel- ja ohjelmistoja mistoja toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti käyttää itsenäisesti yrityksen käytössä olevia työvälineitä, kuten työpaikan laitteita ja koneita sekä tietokonetta ja ohjelmistoja toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti 116

117 ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää tuotteistamisessa hyödyntää tuotteistamisessa hyödyntää tuotteistamisessa yhteistyössä ryhmän kanssa yhteistyössä ryhmän kanssa yhteistyössä ryhmän kanssa oman alan tai eri alojen oman alan tai eri alojen oman alan tai eri alojen tarjoamia mahdollisuuksia tarjoamia mahdollisuuksia tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan yritystoimintaan yritystoimintaan etsii erilaisista verkostoista hyödyntää eri verkostoista saatavaa tietoa saatavaa tietoa kartoittaa ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa toimialalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan seuraa ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa toimialan kehitystä yritystoiminnan kannalta arvioi opastettuna yhteistyössä ryhmän kanssa mahdollisuuksiaan yrittäjänä selvittää opastettuna yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia valitsee ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat osallistuu ohjattuna toiminnan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankintaan, mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan osallistuu ohjattuna yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankkimiseen kartoittaa yhteistyössä ryhmän kanssa toimialalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan seuraa yhteistyössä ryhmän kanssa toimialan kehitystä yritystoiminnan kannalta arvioi yhteistyössä ryhmän kanssa mahdollisuuksiaan yrittäjänä selvittää ja raportoi yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia valitsee yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat osallistuu tiedon hankintaan keskeisiltä viranomaisilta osallistuu yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen toiminnan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankintaan, mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan osallistuu yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa tarvittavan tiedon hankkimiseen kartoittaa yhteistyössä ryhmän kanssa alalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan seuraa yhteistyössä ryhmän kanssa alan kehitystä ja kehitysnäkymiä yritystoiminnan kannalta arvioi itsenäisesti mahdollisuuksiaan yrittäjänä ja asettaa itselleen kehittymistavoitteita selvittää ja raportoi yhteistyössä ryhmän kanssa perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia valitsee yhteistyössä ryhmän kanssa yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamisasiakirjat hakee itsenäisesti tietoa keskeisiltä viranomaisilta hyödyntää yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa siitä, miten tuote tai palvelu tuotetaan ja myydään ja miten talous hoidetaan hyödyntää yhteistyössä ryhmän kanssa yrityksen logistiikan suunnittelussa tarvittavaa tietoa 117

118 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut soveltaa ohjattuna sovittujen tehtävien hoitamisessa tarvittavaa tietopohjaa selvittää opastettuna, mitä lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta tiedostaa yritystoiminnan olevan kirjanpitolain alaista ja ymmärtää kirjanpidon tarkoituksen tietää, mitkä kuitit ja tositteet pitää säilyttää kirjanpitoa varten hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut soveltaa yrityksen toiminnassa tarvittavaa tietopohjaa selvittää, mitä lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta tiedostaa yritystoiminnan olevan kirjanpitolain alaista ja ymmärtää kirjanpidon tarkoituksen säilyttää kirjanpidossa tarvittavat kuitit ja tositteet tulkitsee esim. tilitoimiston avulla yrityksen tulosta hankkii yhteistyössä ryhmän kanssa tietoa yrityksen perustamista ja toimintaa tukevista palveluista, mm. tilitoimiston palvelut soveltaa itsenäisesti yrityksen toiminnassa tarvittavaa tietopohjaa selvittää, mitä ja miksi lainsäädäntö edellyttää kirjanpidolta säilyttää kirjanpidossa tarvittavat kuitit ja tositteet tulkitsee esim. tilitoimiston avulla yrityksen tulosta ja tasetta ARVIONNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hakee ohjattuna tietoa keskeisistä hakee tietoa keskeisistä soveltaa keskeistä tuotteita, tuotteita, palveluita tuotteita, palveluita ja sopi- palveluita ja sopimuksia ja sopimuksia koskevista muksia koskevasta lainsäädännöstä koskevaa lainsäädäntöä ja säädöksistä ja säädöksistä muita säädöksiä osallistuu ryhmän valintojen ja päätösten valmisteluun arvioi opastettuna omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä osallistuu yhteistyöneuvotteluihin ryhmän jäsenten ja sidosryhmien kanssa noudattaa ohjattuna yritystoiminnassa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja tekee ryhmässä ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä arvioi omaa toimintaansa ja työnsä etenemistä neuvottelee yhteistyöstä ryhmän jäsenten kanssa ja osallistuu yhteistyöneuvotteluihin sidosryhmien kanssa noudattaa yritystoiminnassa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja tekee ryhmässä perusteltuja ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä yrityksen toiminnan kehittämiseksi arvioi omaa toimintaansa ja työnsä sekä yritystoiminnan etenemistä neuvottelee yhteistyöstä ryhmän jäsenten ja sidosryhmien kanssa noudattaa yritystoiminnassa taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja 118

119 Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelutilanteissa. tunnistaa opastettuna työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja suojautuu niiltä huolehtii opastettuna omasta, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuudesta eri tilanteissa. noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelutilanteissa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja suojautuu niiltä huolehtii omasta, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuudesta eri tilanteissa. noudattaa alansa työturvallisuusohjeita omassa toiminnassaan ja asiakaspalvelutilanteissa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja suojautuu niiltä huolehtii omasta, työtovereiden ja asiakkaiden turvallisuudesta eri tilanteissa kehittää ryhmänsä turvallisuutta ja työkykyä kehittämällä omia työkäytäntöjään ja työympäristöään opastaa muita toimimaan terveellisesti ja turvallisesti toimiessaan ryhmän jäsenenä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyö- tai partneriyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 119

120 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Tämä tutkinnon osa toteutetaan vain ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivan työtehtävät ja osaa selvittää niiden arviointikohteet ja -kriteerit neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin työhön, toimintatapoihin ja sääntöihin esitellä alaansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamiseen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti. Opiskelija osaa toimia työpaikkaohjaajana saatuaan riittävästi työkokemusta. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. 120

121 ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessien hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Tutkinnon suorittaja valmistelee ohjattuna valmistelee annettujen ohjeiden valmistelee itsenäisesti ja työssäoppimisen ja ammattiosaamisen mukaan työssäoppi- aloitteellisesti työssäoppi- näytön suunnitelmia misen ja ammattiosaamisen misen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia näyttöjen suunnitelmaa tarvitsee ajoittaista ohjausta tekee annetut tehtävät omatoimisesti etenee työssään sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tutkinnon suorittaja Opiskelijalähtöinen ohjaaminen perehdyttää ohjattuna muita opiskelijoita Opiskelijan arviointi vastaanottaa ja antaa ohjattuna palautetta työtehtävistä sekä itsearvioi ohjattuna työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan perehdyttää ohjeiden mukaisesti muita opiskelijoita ja käy ohjauskeskusteluja vastaanottaa ja antaa palautetta työtehtävistä ja itsearvioi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan perehdyttää muita opiskelijoita, toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa ja sovittelee näkemyseroja käy rakentavia palautekeskusteluja sekä itsearvioi työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Oman alan työ - elämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen Opetussuunnitelmien tunteminen ARVIONNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Tutkinnon suorittaja esittelee joitakin alansa työja koulutusmahdollisuuksia tunnistaa ohjattuna työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen esittelee alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia tunnistaa ohjeiden mukaisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen esittelee itsenäisesti ja monipuolisesti alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia tunnistaa itsenäisesti työssäoppimisjaksolla opiskeltavat asiat ja ammattiosaamisen näytöillä arvioitavan osaamisen Tutkinnon suorittaja arvioi työhönsä liittyvät arvioi työhönsä liittyvät arvioi työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä työturvallisuusriskit sekä työturvallisuusriskit sekä toimii työturvallisuusohjeiden toimii työturvallisuusohjei- toimii ja ohjaa myös muita mukaisesti den mukaisesti toimimaan työturvallisuus- ohjeiden mukaisesti 121

122 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnitelmalla näytön tai työssäoppimisen. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö annetaan pääsääntöisesti jonkun muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä toiminnasta vastuullisten työyhteisön edustajien valvonnassa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näytössä osoitetaan arviointikriteerien mukaisesti ainakin työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta; opiskelijan arviointi työn perustana olevan tiedon hallinta; opetussuunnitelmien ja kansallisten näyttöaineistojen tunteminen elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla Tutkinnon osa määritellyistä ammatillisista perustutkinnoista Metsäalan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillisen tutkinnon osa seuraavista perustutkinnoista: metsäalan perustutkinnon muut koulutusohjelmat autoalan perustutkinto kone- ja metallialan perustutkinto logistiikan perustutkinto maatalousalan perustutkinto puualan perustutkinto 122

123 Näyttötutkintojärjestelmässä todistuksen kyseisen osan suorittamisesta antaa aina ko. tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta. Metsätalouden tutkintotoimikunta hyväksyy todistuksen perusteella kyseisen tutkinnon osan osaksi metsäalan perustutkinnon metsätalouden koulutusohjelmaa. Metsäkonealan tutkintotoimikunta hyväksyy todistuksen perusteella kyseisen tutkinnon osan osaksi metsäkoneenkuljetuksen ja metsäkoneasennuksen koulutusohjelmaa. 4.6 AMMATILLISIIN TUTKINNON OSIIN SISÄLTYVÄ OPINNÄYTE Ammattitaitoa osoittava opinnäyte sisältyy vain ammatilliseen peruskoulutukseen. Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka voi olla esimerkiksi tuote, työnäyte, portfolio tai esitys. Opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää opinnäytettä tehdessään luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Hän esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen. Opiskelija edistää opinnäytteellä omaa työllistymistään. 4.7 AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNON OSAT Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Ammatillista osaamista syventävät tutkinnon osat tulee mahdollisimman laajasti toteuttaa yhdessä työelämän kanssa työpaikoilla 123

124 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Yritystoiminta Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa arvioida oman osaamisensa, (tuotteen tai palvelun) tuotteistamismahdollisuuksia selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä kartoittaa ja hankkia yhteistyöyrityksiä ja -kumppaneita etsiä, tunnistaa ja arvioida yrityksen toimintamahdollisuuksia valita taloudellisesti kannattavan liikeidean sekä kehittää toiminta-ajatuksen laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman suunnitella yrityksen talouden hoidon ja selvittää yrityksen toiminnan edellyttämät resurssit esitellä liiketoiminta- ja taloussuunnitelman yritysneuvontapalveluiden tuottajille ja rahoittajille neuvotella yrityksen toimintamahdollisuuksista ja rahoituksesta suunnitella yrityksen tuotteiden valmistamisen tai palvelun tarjonnan tehdä ja raportoida markkinointisuunnitelman ja päättää markkinointitoimenpiteistä tehdä yrityksen tarvitsemat logistiset ratkaisut tehdä yrityksen riskienhallinta-analyysin suunnitella kannattavan liiketoiminnan toteutuksen ja ydintehtävät valita yritysmuodon, perustaa yrityksen ja lopettaa sen toiminnan Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. 124

125 ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessien hallinta Oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen Työn kokonaisuuden hallinta Laadukas toiminta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee opastettuna yrityksen toiminnan suunnittelee yrityksensä toimintaa ja toimii omaaloitteisesti ja vastuullisesti suunnittelee yrityksensä toimintaa innovatiivisesti ja toimii oma-aloitteisesti, vastuullisesti ja kannustavasti etenee opastettuna työssään etenee työssään järjestelmällisesti etenee työssään järjestel- järjestelmällisesti ja sujuvasti mällisesti ja sujuvasti hankkii opastettuna yhteistyöyrityksen hankkii yhteistyötahoja ja toimii yhteistyöverkostoissa hankkii yhteistyötahoja hyödyntää yhteistyöverkostoja toiminnan kehittämisessä toimii työlleen asetettujen toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja laatutavoitteiden mukaisesti ja muuttaa omaa toimintaansa annetun palautteen niiden saavuttamisessa arvioi omaa toimintaansa perusteella toimii palveluhenkisesti toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi toimii asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää omaa toimintaansa niiden saavuttamiseksi toimii palveluhenkisesti ja asiakastyytyväisyyttä edistävästi ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Teknologia ja tietotekniikka käyttää tavanomaisia yrityksensä perustamisessa tarvittavia työvälineitä, kuten laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti käyttää yrityksen perustamisessa tarvittavia työvälineitä, kuten laitteita ja koneita, tietokonetta ja ohjelmistoja toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti käyttää itsenäisesti yrityksen perustamisessa tarvittavia työvälineitä, kuten laitteita ja koneita sekä tietokonetta ja ohjelmistoja. toimii tietoturvan periaatteiden mukaisesti ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää opastettuna tuotteistamisessa oman alan mahdollisuuksia yritystoimintaan etsii opastettuna erilaisista verkostoista saatavaa tietoa kartoittaa ohjattuna alalla toimivia yrityksiä ja tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan hyödyntää tuotteistamisessa oman alan tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan etsii erilaisista verkostoista saatavaa tietoa kartoittaa alalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan hyödyntää tuotteistamisessa oman alan tarjoamia mahdollisuuksia yritystoimintaan hyödyntää eri verkostoista saatavaa tietoa kartoittaa alalla toimivia yrityksiä ja hakee tietoa yrittäjänä toimimisesta alallaan 125

126 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI seuraa ohjattuna alan kehitystä yritystoiminnan aloittamisen kannalta arvioi opastettuna mahdollisuuksiaan yrittäjänä selvittää opastettuna a perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia hakee ohjattuna tietoa keskeisiltä viranomaisilta hankkii ohjattuna yrityksensä toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan, myydään ja talous hoidetaan hankkii ohjattuna yrityksensä logistiikan suunnittelussa tarvittavaa tiedon hankkimiseen käyttää ohjattuna yrityksensä riskienhallinta-analyysissä tarvittavaa tietoa hankkii ohjattuna tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palveluista mm. tilitoimiston palvelut tiedostaa yritystoiminnan olevan kirjanpitolain alaista ja kirjanpidon tarkoituksen hankkii ohjattuna tietoa yrittäjän osuudesta kirjanpidossa ja tuloksen tulkinnasta hakee ohjattuna tietoa keskeisistä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevista säädöksistä valitsee ohjattuna yritykselle yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamis- ja lopettamisasiakirjat seuraa alan kehitystä yritystoiminnan aloittamisen kannalta arvioi mahdollisuuksiaan yrittäjänä selvittää ja raportoi perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia hakee tietoa keskeisiltä viranomaisilta hankkii yrityksensä toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa hankintaan mm. miten tuote tai palvelu tuotetaan, markkinoidaan, myydään ja talous hoidetaan hankkii yrityksensä logistiikan suunnittelussa tarvittavaa tietoa käyttää yrityksensä riskienhallinta-analyysissä tarvittavaa tietoa hankkii tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palveluista mm. tilitoimiston palvelut tiedostaa yritystoiminnan olevan kirjanpitolain alaista ja kirjanpidon tarkoituksen hankkii tietoa yrittäjän osuudesta kirjanpidossa ja yrityksen tuloksen tulkinnasta hakee tietoa keskeisestä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevasta lainsäädännöstä ja säädöksistä valitsee yritykselle yritysmuodon, laatii yrityksen perustamis- ja lopettamisasiakirjat seuraa alan kehitystä ja kehitysnäkymiä yritystoiminnan aloittamisen kannalta arvioi itsenäisesti mahdollisuuksiaan yrittäjänä ja asettaa itselleen kehittymistavoitteita selvittää ja raportoi perustettavan yrityksen toimintamahdollisuuksia hakee itsenäisesti tietoa keskeisiltä viranomaisilta hyödyntää yrityksensä toiminnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa siitä, miten tuote tai palvelu tuotetaan, markkinoidaan, myydään ja talous hoidetaan hyödyntää yrityksensä logistiikan suunnittelussa tarvittavaa tietoa soveltaa yrityksensä riskienhallinta-analyysissä tarvittavaa tietoa hankkii tietoa yrityksensä perustamista ja toimintaa tukevista palveluista mm. tilitoimiston palvelut tiedostaa yritystoiminnan olevan kirjanpitolain alaista ja kirjanpidon tarkoituksen hankkii tietoa yrittäjän osuudesta kirjanpidossa ja yrityksen tuloksen ja taseen tulkinnasta soveltaa keskeistä tuotteita, palveluita ja sopimuksia koskevaa lainsäädäntöä ja muita säädöksiä valitsee yritykselle yritysmuodon ja laatii yrityksen perustamis- ja lopettamisasiakirjat 126

127 ARVIONNIN KOHDE 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee ohjattuna päätöksiä tekee valintoja ja päätöksiä tekee perusteltuja ehdotuksia, valintoja ja päätöksiä yrityksen toiminnan kehittämiseksi arvioi opastettuna omaa arvioi omaa toimintaansa ja arvioi oma-aloitteisesti toimintaansa ja työnsä etenemistsä työnsä etenemistä omaa toimintaansa ja työn- sekä yritystoiminnan etenemistä neuvottelee opastettuna yhteistyöstä sidosryhmien kanssa noudattaa ohjattuna yritystoiminnan suunnittelussa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja tekee ohjattuna suunnitelmia alansa työturvallisuusohjeiden noudattamisesta yrityksessään tunnistaa opastettuna työhön ja työympäristöön liittyvät vaaroja neuvottelee yhteistyöstä sidosryhmien kanssa noudattaa yritystoiminnan suunnittelussa sovittuja taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja tekee suunnitelmia alansa työturvallisuusohjeiden noudattamisesta yrityksessään tunnistaa yrityksessä tehtävään työhön ja työympäristöön liittyvät vaaroja ja tekee suunnitelmia suojautua niiltä neuvottelee innovatiivisesti yhteistyöstä sidosryhmien kanssa noudattaa yritystoiminnan suunnittelussa taloudellisia, sosiaalisia ja kestävän kehityksen mukaisia arvoja tekee oma-aloitteisesti suunnitelmia alansa työturvallisuusohjeiden noudattamisesta yrityksessään tunnistaa oma-aloitteisesti yrityksessä tehtävän työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja tekee suunnitelmia suojautua niiltä Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla oman alansa yrityksen toiminnan ja toimimalla yhteistyössä - tai partneriyrityksen ja eri sidosryhmien kanssa. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessin ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 127

128 4 METSÄALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Koulutuksen järjestäjä voi tarjota hyväksymässään opetussuunnitelmassa opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa ammatillista osaamista yksilöllisesti syventäviä tutkinnon osia, jotka vastaavat työelämän alueellisiin ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeisiin.tutkinnon osat on nimettävä ja niihin on laadittava ammattitaitovaatimukset, arviointia varten arviointikriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat. 128

129 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 5.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Äidinkieli, 4 ov ÄIDINKIELI, SUOMI Tavoitteet Opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin hallitsee esimerkiksi metsätöiden toteutusraportoinnissa tarvittavat tekstitai- dot osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä osaa laatia puunkorjuun ja metsänviljelyn työsuunnitelmat ja raportit ymmärtää korjuu- ja metsänviljelysuunnitelmien sekä tila- ja aluekohtaisen metsäsuunnitelmien käsitteet, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtää metsäkoneiden käyttöohjeiden käsitteet, olennaisen sisällön ja tar- koituksen ymmärtä, toteuttaa ja soveltaa voimassa olevia metsänhoitosuosituksia ymmärtää myös muita metsäalaan liittyviä tekstejä, kuten alue-ekologisten ja luonnonvarasuunnitelmien keskeisiä käsitteitä, olennaisen sisällön ja tarkoituksen hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti tulkitsee erilaisia tekstilajeja ja kaunokirjallisuutta arvioi omaa äidinkielen taitoaan ja kehittää sitä jatkuvasti osaa toimia erilaisissa metsäalan vuorovaikutustilanteissa, joista esimerkkinä metsänomistajien informointi tulevista metsätöistä hallitsee metsäalan erilaiset puheviestintätilanteet ja metsäalan opinnäytetyön esittelyn 129

130 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA osaa laatia metsätöissä vaadittavat tavallisimmat kirjalliset työt, esimerkiksi metsänkäyttöilmoituksen ja hakkuu- ja korjuusuunnitelman osaa toimia työnhakutilanteessa ja laatia työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat hyödyntää metsäalansa ammattilehtiä ja muita viestintävälineitä käyttää mediaa kriittisesti ja tuntee lähteiden käytön periaatteet kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan ja osallistuu rakentavasti työpaikkansa viestintään. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE Tiedonhankinta Tekstien ymmärtäminen Kirjallinen viestintä Opiskelija hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä ymmärtää ammattitaidon kannalta keskeisen tekstin päätarkoituksen ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa kirjoittaa ohjatusti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä tuntee oikeinkirjoituksen perusasioita laatii ohjatusti ja mallin mukaan asiakirjat käyttää mallin mukaan tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia tekstejä ymmärtää tekstin tarkoituksen ja pääsisällön sekä osaa yhdistää ja vertailla sen yksityiskohtia omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa suhteuttaen kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä käyttää sujuvaa lause- ja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä laatii asianmukaiset asiakirjat käyttää tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia ja muutakin tekstilajitietämystään hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luotettavuutta ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman että yksityiskohtien merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa kirjoittaa tavoitteellisesti ja työstää tekstejään oman arvion ja palautteen pohjalta hallitsee kielenkäytön perusnormit sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli- ja ulkoasua laatii asianmukaisia asiakirjoja ja osaa soveltaa asiakirjamalleja soveltaa tekstilajin vaatimuksia omissa teksteissään 130

131 Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen toimii asiallisesti vuorovaikutustilanteissa mm. työnhakutilanteessa osallistuu keskusteluun käyttämällä puheenvuoroja perustelee mielipiteensä osaa pitää lyhyen esityksen tuntee ammattialansa keskeiset mediat noudattaa ohjatusti tekijänoikeuksia tunnistaa oman kielen ja kulttuurienvälisen viestinnän merkityksen käyttää kirjallisuutta ja muita taidemuotoja elämyksellisesti toimii asiallisesti ja kohteliaasti vuorovaikutustilanteissa mm. työnhakutilanteessa osallistuu keskusteluun ja vie keskustelua tavoitteen suunnassa eteenpäin perustelee monipuolisesti mielipiteensä ja väitteensä saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa ja osaa rakentaa puheenvuoronsa niin, että sitä on helppo seurata käyttää keskeisiä viestintävälineitä ja osaa arvioida mediatekstejä tuntee tekijänoikeudet oikeutena ja velvoitteena, noudattaa tekijänoikeuksia mm. ilmoittamalla lähteensä ottaa huomioon kulttuurienvälisen viestinnän omassa vuorovaikutuksessaan osaa eritellä kirjallisuutta ja muita taidemuotoja toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun ja kantaa osaltaan vastuuta viestintäilmapiiristä perustelee monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioi vaikuttamispyrkimyksiä pystyy puhuessaan ylläpitämään vuorovaikutusta, osaa havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä osaa viitata käyttämiinsä lähteisiin ja tarvittaessa pyytää niihin käyttöluvan soveltaa kulttuurienvälistä viestintää ja omaa kulttuuriosaamistaan sekä toimii suvaitsevasti osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta ja muita taidemuotoja Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutusja yhteistyö, 7. Estetiikka, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI 2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) korvaavat Äidinkieli, suomi -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 131

132 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ÄIDINKIELI, RUOTSI Ruotsinkielisessä koulutuksessa äidinkielen opintojen tavoitteet ja arviointikriteerit vastaavat suomi äidinkielenä opintojen tavoitteita ja arviointikriteerejä. Äidinkielen opinnot korvaavat näin toinen toisensa osaamisen tunnustamisessa ÄIDINKIELI, SAAME Tavoitteet Opiskelija hankkii monipuolisia kielellisiä ja kirjallisia kokemuksia saamen kielessä ymmärtää kielellisiä juuriaan ja oman kielellisen identiteettinsä kehittymistä tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen työyhteisön toiminnalle perehtyy saamenkieliseen kertomaperinteeseen ja sen merkitykseen saamelaisten kielelle ja kulttuurille hankkii tietoa eri saamenkielisistä lähteistä sekä välittää sitä kirjallisesti ja suullisesti laajentaa kokemus- ja yhteistyöpiiriä saamen kielessä myös metsäalan Pohjoismaissa ja Venäjällä asuviin saamenkielisiin kollegoihin ymmärtää monikulttuurisuuden ja monikielisyyden merkityksen sekä kehittää kielellistä ja kulttuurista suvaitsevaisuuttaan laatii metsäalan tavallisimmat kirjalliset työt saamen kielellä, esimerkiksi metsänkäyttöilmoituksen laatii raportin ja työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat saamen kielellä osaa toimia työnhakutilanteessa ja muissa metsäalan puheviestintätilanteissa osaa toimia erilaisissa metsäalan vuorovaikutustilanteissa, esimerkiksi metsänomistajien kanssa, saamen kielellä osaa viestiä ja olla vuorovaikutuksessa saamen kielellä, niin että hän voi osallistua työelämään, toimia aktiivisena kansalaisena ja harrastaa jatko-opintoja arvioi omaa äidinkielen taitoaan. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 132

133 ARVIOINNIN KOHDE Kielen ja kulttuurin tunteminen Tiedonhankinta ja mediaosaaminen Tekstien ymmärtäminen Kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Opiskelija tuntee saamenkulttuurin keskeiset piirteet käyttää ohjatusti saamen kielen kertomaperinnettä tunnistaa kielten ja kulttuurien moninaisuuden ja merkityksen hyödyntää ohjatusti alansa ammattilehtiä ja muita viestintävälineitä tuntee keskeiset mediat, joita ammattialalla käytetään ymmärtää saamenkielisen tekstin päätarkoituksen ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa osaa saamen kielen oikeinkirjoituksen perusasiat kirjoittaa aiheesta kokonaisin virkkein ja tietotekniikkaa hyödyntäen toimii vuorovaikutustilanteissa asiallisesti osallistuu keskusteluun käyttämällä puheenvuoron pitää lyhyen esityksen tuntee kansallisen saamen kielen taustaa ja kulttuurin muodostusta tuntee saamenkulttuuria ja perehtyy sen ominaislaatuun, mm. kertomaperinteeseen ottaa toiminnassaan huomioon eri kielten ja kulttuurien merkityksen viestintätilanteissa käyttää alan keskeisiä viestintävälineitä tunnistaa median erilaisia vaikutuskeinoja ja arvioi niitä ymmärtää saamenkielisen tekstin tarkoituksen ja pääsisällön sekä osaa yhdistää ja vertailla sen yksityiskohtia omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa suhteuttaen käyttää sujuvaa lause- ja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä laatii sisällöltään ja ulkoasultaan perustellun tekstin, joka vastaa otsikkoa ja tarkoitusta viestii kirjallisesti tilanteen vaatimalla tavalla toimii vuorovaikutustilanteissa asiallisesti ja kohteliaasti osallistuu keskusteluun ja vie keskustelua tavoitteen suunnassa eteenpäin saa puhuessa kontaktin kuulijoihinsa ja rakentaa puheenvuoronsa niin, että sitä on helppo seurata vahvistaa ja kehittää omaa kielellistä identiteettiään käyttää saamen kielen kertomaperinnettä ja tuntee sen kautta saamelaisten historiaa tunnistaa saamen ja suomen kielen yhteisiä juuria hankkii ja analysoi itseään rikastuttavia kokemuksia hyödyntämällä erilaisia viestintävälineitä hyödyntää monipuolisesti alansa keskeisiä mediasisältöjä ja tekee mediakriittisiä tulkintoja ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa suunnittelee kirjoittamistaan tavoitteen mukaisesti sekä työstää tekstiään oman ja toisten arvion perusteella laatii sisällöltään monipuolisen ja rakenteeltaan selkeän ja johdonmukaisen tekstin laatii ammattinsa ja yhteisönsä kirjallisia töitä saamen kielellä toimii vuorovaikutustilanteissa joustavasti ja vakuuttavasti osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun ylläpitää puhuessaan vuorovaikutusta, havainnollistaa esitystään ja rakentaa sen sisällön loogiseksi 133

134 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄIS), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄIS2) ja Puheviestintä (ÄIS7) korvaavat Äidinkieli, saame -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) ÄIDINKIELI, VIITTOMAKIELI Tavoitteet Opiskelija osaa harjoittaa viittomakielellä opiskeltavaa ammattia ja muita ammattialaan liittyviä taitoja arvostaa viittomakielen taitoa osana omaa identiteettiään toimii viittomakielisissä sekä puhuttua ja kirjoitettua kieltä käyttävissä vuorovaikutustilanteissa osaa viestiä ja olla vuorovaikutuksessa viittomakielellä työelämässä, aktiivisena kansalaisena ja harjoittaa jatko-opintoja osaa viestiä siten, että sosiaalinen vuorovaikutus, oppiminen ja työelämässä menestyminen ovat mahdollisia. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE Kielen ja kulttuurin tunteminen Opiskelija ymmärtää viittomakielisen yhteisön aseman monikielisessä suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistaa viitotun ja puhutun kielen ominaispiirteet vertailee viitottua ja puhuttua kieltä käyttävien kulttuurien kommunikaatiota käyttää hyväkseen viitotun ja puhutun kielen ominaispiirteitä tuntee hyvin viittomakielisen yhteisön taustan ja osaa edustaa vähemmistökulttuuriaan monikielisessä valtakulttuurissa vahvistaa ja kehittää omaa kielellistä identiteettiään ja ammattialan viittomia 134

135 Viittomakielen kielitiedon tunteminen Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Opiskelutaitojen ja apuvälineiden käyttäminen tuntee viittomakielen perusrakenteen käyttää ohjatusti viittomakielen sanakirjoja tunnistaa viittomakielen eri muotoja (yleis- ja puhekielen tilanteet) käyttää ammattiin liittyviä viittomia ohjatusti toimii asiallisesti vuorovaikutustilanteissa lukee viittomakielisiä (videoituja) tekstejä tuottaa ja ymmärtää viittomakieltä pitää lyhyen esityksen viittomakielellä osaa käyttää viittomakielen tulkkia kahdenkeskisissä keskustelutilanteissa käyttää ammattikirjallisuutta ja työohjeita ohjattuna viittomakielen avulla käyttää muistitekniikoita ohjatusti ammattialan työtehtävissä hallitsee viestintäteknologian perusteet ja tiedonhakutaidot nimeää oman äidinkielensä peruspiirteitä ja analysoi omaa kielenkäyttöään suhteessa muihin käyttää itsenäisesti viittomakielten sanakirjoja pohtii viittomakielisten tekstien tavoitteellista sisältöä hallitsee yleisviittomiston ja tietää ammattiin liittyvän viittomiston osallistuu keskusteluun ja vie keskustelua tavoitteen suunnassa eteenpäin selittää ammattialaan liittyviä seikkoja viittomakielellä esityksessä tai muille suunnatuissa ohjeissa tuottaa lyhyitä viittomakielisiä esityksiä ja käyttää viittomakieltä keskusteluissa toimii erilaisissa ympäristöissä viittomakielisten ja kuulevien kanssa tietää, miten ja milloin tulkkia käytetään käyttää tiedonhakua sujuvasti ja etsii tietoa omatoimisesti erilaisista lähteistä käyttää erilaisia oppimisstrategioita viittomakielen opiskelussa tuottaa yksinkertaisia esityksiä viestintävälineillä hallitsee viittomakielen perusrakenteen etsii monipuolisesti tietoja viittomakielten sanakirjoista ja oppikirjoista tuntee viittomakielen kielelliset ominaispiirteet tuntee hyvin ammattiin liittyvän viittomiston ja ammatilliseen identiteettiin kuuluvat kielelliset ominaispiirteet käyttää rakenteeltaan sujuvaa ja ilmaisultaan rikasta viittomakieltä monipuolisesti lukee viittomakielisiä tekstejä kriittisesti ja käyttää saamiaan uusia tietoja hyväkseen ylläpitää puhuessaan vuorovaikutusta sekä tuottaa viittomakielisiä esityksiä hyödyntää esityksissä viittomakielisten kulttuurissa esiintyviä ilmaisu- ja esiintymistapoja osaa käyttää viittomakielen tulkkia sujuvasti eri tilanteissa tulkitsee saamaansa tietoa eri näkökulmista ja välittää sitä viittomakielellä eteenpäin hyödyntää eri oppimisstrategioita viittomakielen opiskelussaan käyttää viestintävälineitä monipuolisesti viittomakielisten esitysten tuottamisessa 135

136 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisessa peruskoulutuksessa Äidinkieli, viittomakieli -opinnot ÄIDINKIELI, OMA ÄIDINKIELI VIERASKIELISILLÄ OPISKELIJOILLA Tavoitteet Opiskelija lukee, kirjoittaa ja ilmaisee itseään oman äidinkielensä avulla ymmärtää kielellisiä juuriaan ja oman kielellisen identiteettinsä kehittymistä käyttää sekä omaa kieltään että suomen kieltä eri yhteyksissä hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti osaa kielellisesti viestiä ja olla vuorovaikutuksessa, jotta hän voi osallistua metsä sektorin työelämään, toimia aktiivisena kansalaisena ja harjoittaa jatkoopintoja osaa toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja metsäalan ammatillisissa yhteyksissä arvostaen omaa kieltään ja samalla suomalaisuutta. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 136

137 ARVIOINNIN KOHDE Kielen ja kulttuurin tunteminen Tiedonhankinta ja mediaosaaminen Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Opiskelija hahmottaa oman kielensä kirjoitustavat osaa kertoa oman kieliympäristönsä ja kulttuurinsa keskeisistä piirteistä osaa nimetä oman kielensä kulttuurisia juuria tuntee oman kielensä tärkeimpiä viestintäkanavia osaa pitää lyhyen esityksen omalla äidinkielellään lukee ja kirjoittaa omalla kielellään lyhyitä tekstejä tutustuu käytännössä oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen tuntee oman kielensä kulttuurisia juuria ja kielisukulaisuussuhteita tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja vaihtelua omalla kielialueellaan hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään (esim. sanakirjat, tietoverkot) osaa viestiä ymmärrettävästi omalla äidinkielellään ammattialan asioista tuntee puheilmaisun muotoja omassa ja suomalaisessa suomen kielen käyttöä vertailee oman kielensä ja kulttuurissa ilmaisee itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa. käyttää omalla kielellään ammattialansa keskeisiä käsitteitä ja ottaa osaa keskusteluun omalla kielialueellaan. ymmärtää kaksikielisyyden merkityksen omalle työlleen. lukee monipuolisia tekstejä omalla kielellään ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten tuntee oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä saavuttaa vahvan kulttuurisen identiteetin ja säilyttää kulttuurisiteensä siihen ympäristöön, jossa on kasvanut on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja on motivoitunut kehittämään äidinkielen taitoaan edelleen hankkii tietoja eri viestintävälineitä hyödyntäen omalla äidinkielellään ja vertailee kriittisesti eri lähteitä laatii erilaisia tekstejä oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen ja käyttää suullista äidinkielen taitoaan aktiivisesti vertailee omaa kieltään ja suomen kieltä puhuvien kommunikaatiota laajentaa sanavarastoaan ammattialalla ja kehittää ammattitaitoaan tarvittaessa omalla kielellään osaa toimia oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Oma äidinkieli ja sen käyttö (ÄIM1) ja Kielialueen kulttuuri (ÄIM3) korvaavat Äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 137

138 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ÄIDINKIELI, SUOMI TOISENA KIELENÄ (RUOTSINKIELISESSÄ KOULUTUKSESSA RUOTSI ON TOISENA KIELENÄ) Tavoitteet Opiskelija hallitsee sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hänellä on riittävät valmiudet työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja jatko-opintoihin ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja seuraa vaivattomasti opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä kykenee osallistumaan työskentelyyn ymmärtää metsäalan kirjallisen oppimateriaalin keskeiset sisällöt ja pystyy käyttämään niitä opinnoissa etenemiseen saa virikkeitä ja elämyksiä tutustuessaan metsäalan kirjallisuuteen ja erilaisiin tekstilajeihin suomeksi ja mahdollisuuksien mukaan äidinkielellään tuottaa metsäalan ammatissa tarpeellisia ja muita tekstejä hallitsee suomen kielen keskeiset rakenteet sekä metsäalan ammattisanaston ja sanontatavat osaa toimia ammatissaan suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan keskeisten toimintatapojen mukaan hakee metsäalan tietoa eri lähteistä, käyttää sanakirjoja ja tekee muistiinpanoja itsenäisesti sekä käyttää kirjallista ja tietoverkoissa olevaa aineistoa kielitaitonsa kehittämiseksi ja opintojensa edistämiseksi. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE Tiedonhankinta Opiskelija hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä hankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia tekstejä hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luotettavuutta 138

139 Tekstien ymmärtäminen Kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Kielen ja kulttuurin tunteminen Kielenopiskelu ymmärtää lyhyitä käytännönläheisiä tekstejä, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia sekä ammattialansa sisältöjä käsitteleviä tekstejä kirjoittaa lyhyen, sidosteisen tekstin tutuista aiheista tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa sekä hallitsee yleisissä ja ammatillisissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet ymmärtää opiskelua tai oman alansa työtä käsittelevän puheen ja tavallista sanastoa sisältävän keskustelun kertoo tutuista asioista ja selviytyy epävirallisista keskusteluista sekä viestii ammattialaansa liittyvissä erilaisissa tilanteissa tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen tuntee erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteita. ymmärtää tekstejä oman alansa tai yleisistä aiheista sekä jonkin verran päättelyä vaativia tekstejä, osaa etsiä ja yhdistellä tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä kirjoittaa tekstejä sekä tutuista abstrakteista ja oman ammattialansa aiheista, käyttää monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita sekä kirjoittaa ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä ymmärtää yleisiä aiheita ja asiatietoa sisältävät sekä omaan ammattialaansa liittyvät keskustelut ja hallitsee sanaston kertoo tavallisista, konkreeteista aiheista ja selostaa alansa työtehtäviin liittyviä aiheita sekä viestii ja käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa, monenlaisia rakenteita ja mutkikkaita lauseita ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan normeja ja työelämän toimintatapoja sekä ottaa huomioon kulttuurien välisen viestinnän omassa vuorovaikutuksessaan soveltaa erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä ymmärtämisen avuksi. ymmärtää itsenäisesti tekstejä myös abstrakteista aiheista, jotka voivat liittyä myös oman alan työhön ja työturvallisuuteen, hahmottaa nopeasti tekstin sisällön ja sen tarpeellisuuden ja soveltaa sitä erilaisiin tehtäviin kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä myös abstrakteista aiheista sekä työtehtävistään, yhdistelee tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja tekstiinsä, hallitsee laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi ymmärtää konkreetin ja abstraktin sekä omaa ammattialaa käsittelevän puhutun kielen, erottaa erilaiset puhetyylit ja osaa tiivistää kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat viestii selkeästi kokemuspiiriinsä ja ammattialaansa liittyvissä tilanteissa sekä useimmissa käytännöllisissä ja sosiaalisissa tilanteissa sekä muodollisissa keskusteluissa, käyttää kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa soveltaa tietoaan suomalaisen yhteiskunnan normeista ja työelämän toimintatavoista sekä soveltaa kulttuurienvälistä viestintää ja omaa kulttuuriosaamistaan soveltaa opiskelussaan erilaisia kielenopiskelun strategioita sekä käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä tuottamistehtävien apuna. 139

140 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutusja yhteistyötaidot, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Suomen kielen opintojen tavoitteiden määrittelyssä käytetään Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikkoa, jonka B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa pääpiirteittäin opiskelijan kiitettävää osaamista koulutuksen lopussa. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Perusteet hallintaan (S21) ja Kieli käyttöön (S22) korvaavat Äidinkieli, suomi toisena kielenä -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) ÄIDINKIELI, SUOMI VIITTOMAKIELISILLE Tavoitteet Opiskelija hankkii ja välittää tietoa yksilöllisten lähtökohtiensa mukaan ja kommunikoi suomen kielellä eri tilanteissa osaa ottaa huomioon käytettävissä teksteissä yhteydet työelämän vaatimuksiin sekä kuurojen kulttuuriin ja historiaan tuottaa metsäalalla tarvittavia tekstejä käyttää metsäalalla käytettävää suomen kieltä sekä muita kielellisiä valmiuksiaan toimiessaan yhteistyössä kuulevien kanssa vertailee viitotun ja puhutun tai kirjoitetun kielen ilmaisukeinoja ja kielioppeja osaa työskennellä aktiivisesti sekä suomen kieltä että viittomakieltä käyttävissä yhteisöissä ja metsäalan työtehtävissä. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 140

141 ARVIOINNIN KOHDE Tiedonhankinta Tekstien ymmärtäminen Kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Mediaosaaminen Viittomakielen ja puhutun kielen kieliopin piirteiden tunteminen Opiskelija hankkii ohjatusti tietoa suomen kielellä ymmärtää yleisluontoisen ja ammattialan kirjoitetun tekstin keskeisen sisällön kirjoittaa yleisistä aiheista ja käyttää ymmärrettävää kieltä laatii ohjatusti ja mallin mukaan asianmukaiset työnhakuasiakirjat kirjoittaa yleiskieltä niin että selviytyy tutuista viestintätilanteista lukee ammatti-, kulttuurija yksityiselämän tekstiesimerkkejä toimii yhteistyökykyisesti työtehtävissä tarvittaessa apuvälineitä käyttäen tunnistaa ja havainnoi muuttuvaa mediaympäristöä tuntee kirjoitetun ja viitotun kielen keskeiset erot. käyttää suomen kieltä ammattialansa tiedonhankinnassa ymmärtää yleisluonteisen tekstin sisällön ja tyylilajin ja vertaa kirjakielistä, yleiskielistä ja puhekielistä tekstiä laatii yleisluontoisesta tekstistä lyhyen kirjallisen tiivistelmän laatii asianmukaiset työnhakuasiakirjat osallistuu ymmärrettävästi kirjalliseen viestintään reagoi asianmukaisesti erilaisiin viesteihin ja pyytää lisätietoja tarvittaessa toimii yhteistyökykyisesti tiimin jäsenenä ja osaa välittää viestejä seuraa ja arvioi kriittisesti median ilmaisutapoja ja sisältöjä vertailee keskeisiä puhutulle kielelle luonteenomaisia rakenteita vastaaviin viittomakielen rakenteisiin. hankkii itsenäisesti tietoa kirjallisista ja digitaalisista lähteistä ja arvioi niitä kriittisesti ymmärtää vaivatta sekä yleisluontoisia että ammattiin liittyviä kirjoitettuja tekstejä kirjoittaa sujuvasti ymmärrettävää, selvää ja huoliteltua yleiskieltä sekä hallitsee oikeinkirjoitus- ja välimerkkisäännöt laatii omaa osaamista perustelevat asianmukaiset työnhakuasiakirjat välittää ja selittää kirjoitettuja tekstejä viittomakielellä kommentoi tekstejä ja tiedonlähteitä kriittisesti välittää määräyksiä ja viestejä ja suoriutuu työtehtävistä suomen kielellä toimii tiimissä ja viestii ammattimaisesti ja vastuuntuntoisesti sekä kuulevien että kuurojen kanssa käyttää sanastoja ja sähköisiä tietokantoja joustavasti tekstin ymmärtämiseen tuntee puhutun suomen kielen toimintaperiaatteen ja muodon ja vertaa vastaaviin viittomakielen rakenteisiin. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisessa peruskoulutuksessa Äidinkieli, suomi viittomakielisille -opinnot. 141

142 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ÄIDINKIELI, ROMANI Tavoitteet Opiskelija käyttää romanikieltä ja kulttuuriperintöä vuorovaikutuksen ja ajattelun välineenä romaniyhteisössä ja metsäalan ammatillisissa yhteyksissä hankkii tietoa eri romanikielisistä lähteistä hallitsee sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hän voi osallistua työelämään, toimia aktiivisena kansalaisena ja hakeutua jatko-opintoihin toimii erilaisissa metsäalan vuorovaikutustilanteissa romanikielellä hallitsee metsäalan puheviestintätilanteet hallitsee romanikielen keskeiset rakenteet sekä metsäalan ammattisanaston ja sanontatavat. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE Kielen ja kulttuurin tunteminen Tiedon hankinta Tekstin ymmärtäminen Opiskelija tuntee romanikulttuurin keskeiset piirteet sekä analysoi omaa kielenkäyttöään suhteessa muihin hakee ohjatusti tietoa selkeistä romanikielisistä teksteistä ymmärtää romanikielisen tekstin päätarkoituksen ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa tuntee kansallisen romanikielen taustaa ja kulttuuria sekä vahvistaa ja kehittää omaa kielellistä identiteettiään hakee monenlaista tietoa selkeistä romanikielisistä teksteistä ymmärtää pääpiirteissään romanikielisen asiatekstin ja tuottaa erilaisia romanikielisiä tekstejä ymmärtää omalla kohdallaan kielellisen identiteetin merkityksen ja toimii romanikulttuurin mukaisesti hallitsee romanikielellä olemassa olevat lähteet ja materiaalit ja hyödyntää niitä kirjoituksissaan ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa 142

143 Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Romanikielen kielitiedon tunteminen osallistuu ymmärrettävästi kirjalliseen ja suulliseen viestintään työpaikalla hallitsee riittävän sanavaraston tutuista asioista romanikielellä. viestii romanikielellä suullisesti ja kirjallisesti tilanteen vaatimalla tavalla reagoi asianmukaisesti erilaisiin viesteihin ja pyytää lisätietoja tarvittaessa käyttää kielen muotoja melko varmasti sekä suullisessa että kirjallisessa viestinnässä. viestii romanikielellä suullisesti ja kirjallisesti tilanteen vaatimalla tavalla ja kehittää taitojaan palautteen perusteella selviytyy luontevasti romanikielellä erilaisissa tilanteissa käyttää sujuvaa romanikielen lause- ja virkerakennetta. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kielipohjan vahvistaminen (ÄIR1 ja 2) ja Kielitaidon laajentaminen lähipiirin ulkopuolelle (AIR2) korvaavat Äidinkieli, romani -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 ov Tavoitteet Opiskelija selviytyy metsäalan rutiininomaisista työtehtävistä ja arkipäivän tilanteista toisella kotimaisella kielellä ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 143

144 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ARVIOINNIN KOHDE Tiedon hankinta Tekstien ymmärtäminen Kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Kielen ja kulttuurin merkitys Kielenopiskelu Opiskelija tuntee sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteet ymmärtää apuvälineitä käyttäen lyhyiden ja yksinkertaisten omaan työhön ja työturvallisuuteen liittyvien kirjallisten viestien sisällön kertoo muutamalla sanalla itsestään tai tutuista asioista omassa työssään on tietoinen ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksestä tunnistaa omat oppimisstrategiansa. käyttää sanakirjoja ja jonkin verran myös muita, kuten esimerkiksi sähköisiä, tietolähteitä kirjoittaa mallin mukaan lyhyitä työhön liittyviä tekstejä kuten työ- ja turvallisuusohjeet selviytyy rutiininomaisista päivittäiseen elämään liittyvistä puhetilanteista, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja käyttää yksinkertaista, keskeistä sanastoa ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksen kohdatessaan pohjoismaalaisia tunnistaa omien oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia. käyttää sanakirjoja, myös sähköisiä, ja muuta lähdeaineistoa hankkiakseen lisätietoa omaa alaa käsittelevistä vieraskielisistä yksinkertaisista ohjeistuksista kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä muistiinpanoja, ohjeita tai tilauslistoja toimii tavanomaisimmissa viestintätilanteissa sekä kasvotusten että puhelimessa ja tarvittaessa pyytää tarkennusta tai selvennystä ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin aseman monikulttuurisessa Suomessa kokeilee uusia strategioita ja oppimistapoja. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutusja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A1.3 A2.1 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A1.3 A2.1. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Koulu ja vapaa-aika (RUB1) korvaa Toinen kotimainen kieli, ruotsi -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 144

145 5.1.3 Toinen kotimainen kieli suomi, 2 ov Tavoitteet Opiskelija omaa sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hän selviytyy metsäalan työtehtävistä suomen kielellä ja hän ymmärtää suomenkielen merkityksen työelämässä ja yksityiselämässään. ARVIOINNIN KOHDE Tiedon hankinta Tekstien ymmärtäminen ja kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Opiskelija tuntee sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteet ymmärtää suomen kielellä kirjoitettujen yksikertaisten, työhön tai arkitilanteisiin liittyvien ohjeiden tai ilmoitusten sisällön kirjoittaa lyhyitä ilmoituksia, täyttää lomakkeita ja kirjoittaa apuvälineitä käyttäen jopa lyhyitä selostuksia suomeksi ymmärtää yksinkertaiset ohjeet ja käskytykset jotka liittyvät työhön tai arkitilanteisiin ja pystyy auttavasti kohtaamaan asiakasta tai työtoveria suomen kielellä ja ymmärtää esitettyjä kysymyksiä. palvelee tyydyttävästi suomenkielisiä asiakkaita, selviää jokapäiväisistä tilanteista sekä hoitaa tärkeimmät työtehtävät suomeksi hyödyntää ammattisanakirjoja sekä suomenkielisiä tietokantoja ymmärtää suomen kielellä kirjoitettujen työhön tai arkitilanteisiin liittyvien ohjeiden tai ilmoitusten sisällön kirjoittaa ilmoituksia, kirjeitä sekä tarpeen tullen apuvälineitä käyttäen pidempiäkin selostuksia tai pöytäkirjoja suomeksi ymmärtää selkeitä ohjeita sekä normaalitempoista puhetta työpaikalla tai puhelimessa, osaa kohdata ja ymmärtää asiakasta tai työtoveria sekä seuraa tiedotusvälineitten välityksellä alan ja yhteiskunnan tapahtumia palvelee suomenkielisiä asiakkaita hyvin, vastaa kysymyksiin ja hoitaa työasioita puhelimitse sekä osallistuu työpaikalla rutiininomaisiin keskusteluihin suomen kielellä käyttää sanakirjoja, käsikirjoja, hakuteoksia sekä suomenkielistä internetiä tiedon hankinnassa lukee vaivatta ja ymmärtää erilaisia ammattiin liittyviä tekstejä sekä käsikirjoja ja seuraa alan tapahtumia suomenkielisistä ammattijulkaisuista sekä yhteiskunnan tapahtumia suomenkielisistä tiedotusvälineistä täyttää lomakkeita, kirjoittaa tilauksia, kirjeitä ja raportteja sekä vastaa kirjallisesti kyselyihin suomen kielellä ymmärtää jopa nopeassa tempossa erilaisia ohjeistuksia ja keskustelua joka liittyy ammattialaan, osaa kohdata suomenkielisiä asiakkaita rennosti ja ymmärtää heidän tarkoituksia sekä toiveita keskustelee vaivatta työtehtävistään suomeksi, osaa kuvata toimintoja ja yksityiskohtia sekä avaa ja käy vaihtelevantempoista keskustelua suomen kielellä 145

146 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Kielen ja kulttuurin merkitys Kielen opiskelu ymmärtää suomen kielen hallinnan merkityksen jokapäiväisessä kanssakäymisessä sekä suomenkielisessä työyhteisössä toimiessaan tunnistaa omat oppimisstrategiansa. työskentelee hyvin suomenkielisessä työyhteisössä ja pyrkii määrätietoisesti kehittymään ammattikielen käytössä tunnistaa omien oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia. osallistuu aktiivisesti suomenkieliseen työyhteisöön ja osoittaa kiinnostusta suomenkieliseen kulttuuriin kokeilee uusia strategioita ja oppimistapoja. Elinikäisen oppimisen avaintaidot 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyö, 8. Viestintä ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa B1.2. ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa B1.1. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi 1. Ihmisen arki ja vapaa-aika korvaa Toinen kotimainen kieli, suomi -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 146

147 5.1.4 Vieras kieli VIERAS KIELI, A-KIELI, 2 OV Tavoitteet Opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan metsäalan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin hallitsee metsäalan työtehtävissä tarvittavan kielitaidon osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET Tiedonhankinta Tekstien ymmärtäminen sekä kirjallinen viestintä Arviointikriteerit Opiskelija hakee tietoa työhönsä liittyvistä materiaaleista ja ohjeista ohjattuna ja sanakirjoja käyttäen ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia oman alansa työhön liittyviä kirjallisia viestejä kirjoittaa ohjattuna mallin mukaan työhönsä liittyviä yksinkertaisia ja lyhyitä tekstejä hakee omaa alaa koskevaa tietoa sanakirjoja ja jonkin verran myös muita, kuten esimerkiksi sähköisiä, tietolähteitä käyttäen ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita apuvälineitä käyttäen ja tekee tarkentavia kysymyksiä sekä osaa toimia niiden mukaan kirjoittaa mallin mukaan työhönsä liittyviä yksinkertaisia ja lyhyitä tekstejä hakee monipuolisesti omaa alaa koskevaa tietoa, soveltaa tietojaan ja taitojaan sekä perustelee ratkaisunsa ymmärtää työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä kirjallisia ohjeita sekä työstä annettua palautetta kirjoittaa tavanomaisia henkilökohtaisia viestejä ja lyhyitä tekstejä sekä täyttää yksinkertaisia työhönsä liittyviä asiakirjoja 147

148 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Kielen ja kulttuurin tuntemus Kielenopiskelu ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia oman alansa työhön liittyviä suullisia viestejä ja osaa toimia niiden mukaan kertoo lyhyesti itsestään ja alansa työtehtävistä vastaamalla hänelle esitettyihin kysymyksiin ennakoitavissa olevissa ja tutuissa työtilanteissa on tietoinen opiskelemansa kielen ja sen edustaman kulttuurin merkityksestä tunnistaa omat oppimisstrategiansa. ymmärtää tavanomaisimpia työhönsä ja alansa tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä suullisia ohjeita ja osaa toimia niiden mukaan kertoo itsestään ja työtehtävistään siten, että tulee ymmärretyksi ja osallistuu keskusteluun, mikäli keskustelukumppani puhuu hitaasti ja käyttää yksinkertaisia rakenteita ymmärtää opiskelemansa kielen ja sen edustaman kulttuurin merkityksen arvioi oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia. ymmärtää keskeiset ajatukset tavanomaisesta normaalitempoisesta puheesta ja toimii niiden mukaan kertoo tutuissa tilanteissa työpaikastaan ja työstään ja siihen liittyvistä normeista ja tavoista sekä tarvittaessa ottaa selvää muiden maiden vastaavista asioista sekä hankkii kysymällä työhönsä liittyviä lisäohjeita soveltaa vieraan kielen ja kulttuurin tietojaan ja taitojaan vahvistaa oppimistaan kokeilemalla uusia strategioita ja oppimistapoja. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutusja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A2.2 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A2.1. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion A-kielen kurssi Nuori ja hänen maailmansa korvaa Vieras kieli, A-kieli-opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 148

149 VIERAS KIELI, B-KIELI, 2 OV Tavoitteet Opiskelija selviytyy arkielämän tavanomaisissa palvelutilanteissa osaa toimia ennakoitavissa olevissa ja toistuvissa metsäalan viestintätilanteissa, esimerkiksi metsänomistajan kanssa,vieraalla kielellä. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE Tiedonhankinta Tekstien ymmärtäminen sekä kirjallinen viestintä Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Kielen ja kulttuurin tuntemus Opiskelija tuntee sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteet kirjoittaa ohjatusti ja apuvälineitä käyttäen yksinkertaisia tekstejä, kuten ohjeita, mainoksia tai luetteloja tutuista aiheista pystyy muutamalla sanalla kertomaan itsestään ja työstään, esim. tunnistaa työkaluja, ammattinimikkeitä ja työtehtäviä tunnistaa ja erottaa uusia äänteitä ja merkkejä käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä, myös sähköisiä, ymmärtämisen apuna kirjoittaa apuvälineitä käyttäen lyhyitä, yksinkertaisia sanontoja ja lauseita sisältäviä tekstejä, kuten ohjeita, mainoksia tai luetteloja, jotka liittyvät hyvin tuttuihin aiheisiin esittää yksinkertaisia kysymyksiä ja vastaa mallin mukaan käsiteltäessä välitöntä, konkreettista ympäristöä ja häntä itseään, kun puhekumppani puhuu hitaasti ja selkeästi kirjoittaa uusia merkkejä ja tuottaa uusia äänteitä käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä, myös sähköisiä, tekstin tuottamisen apuna kirjoittaa muun muassa yksinkertaisia sanontoja ja lauseita sisältäviä tekstejä, kuten ohjeita, mainoksia tai luetteloja, jotka liittyvät niin yksityis- kuin työelämänkin tuttuihin aiheisiin esittää yksinkertaisia kysymyksiä ja vastaa käsiteltäessä välitöntä, konkreettista ympäristöä ja häntä itseään, kun puhekumppani puhuu selkeästi, sekä pyytää tarvittaessa selvennystä viestii suullisesti esimerkiksi esittäytyessään sekä arkipäivän ja työelämän tutuissa tilanteissa edistää uuden kielen oppimista vertaamalla jo opittuihin kieliin 149

150 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Kielenopiskelu tunnistaa omat oppimisstrategiansa. arvioi oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia. vahvistaa oppimistaan kokeilemalla uusia strategioita ja oppimistapoja ymmärtämisen avuksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö. Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A1.1 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A1.1. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion B3-kurssi Hyvää päivää, hauska tutustua korvaa Vieras kieli, B-kieli -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Matematiikka, 3 ov Tavoitteet 150 Opiskelija hallitsee peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muun- nokset ja käyttää niitä metsätöihin, esimerkiksi puuston mittauksiin, liittyvissä laskutoimituksissa laskee pinta-aloja ja tilavuuksia sekä soveltaa geometriaa esimerkiksi leimikon suunnittelun vaatimassa laajuudessa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä, esimerkiksi puuston määriin ja poistumiin, liittyvien ongelmien ratkaisussa ilmaisee muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla muodostaa ja laatii puuston korjuu- ja metsän uudistamistöihin liittyviä yh- tälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia sekä ratkaisee työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä, kuvaajien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä, joita käytetään metsätöissä, esimerkiksi metsäkoneissa

151 Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE Peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta ja mittayksikkömuunnokset sekä matemaattiset peruskäsitteet ja esitystavat Matemaattiset menetelmät ja ongelmanratkaisu sekä tulosten arviointi Laskimen ja tietokoneen käyttäminen Numeerisen tiedon käsittely, analysointi ja tuottaminen Opiskelija suorittaa työtehtäviin liittyvät rutiininomaiset laskutoimitukset ja tuntee keskeisimmät matemaattiset käsitteet ja esitystavat ratkaisee työtehtäviin liittyvät keskeiset matemaattiset ongelmat joko päättelemällä, graafisesti tai laskennallisesti sekä osaa arvioida tulosten suuruusluokkaa käyttää laskinta ja tietokonetta työtehtäviin liittyvien matemaattisten perustehtävien ratkaisemiseen käyttää tiedonlähteenä tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä laskee ohjeen mukaan aineiston keskilukuja. suorittaa sujuvasti ammattiin liittyvät laskutoimitukset ja käyttää jossakin määrin matemaattisia käsitteitä ja esitystapoja ilmaisussaan ratkaisee ammattiin liittyviä ongelmia matemaattisten menetelmien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta käyttää sujuvasti laskinta ja tietokonetta ammattiin liittyvien matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen käyttää tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattiin liittyvien ongelmien ratkaisuun laskee keskeisimpiä tilastollisia tunnuslukuja. soveltaa ammattialalla tarvittavia laskutoimituksia ja arvioi tulosten tarkkuutta sekä hallitsee ammattialalla käytettävät matemaattiset käsitteet ja esitystavat soveltaa matemaattisia menetelmiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisussa ja -asettelussa sekä arvioi menetelmien luotettavuutta ja tarkkuutta käyttää soveltaen laskinta ja tietokonetta ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen soveltaa tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä ammattialaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä esittää tuottamiaan matemaattisia tuloksia tilastoina, taulukkoina ja graafisina esityksinä laskee tai määrittää annetusta aineistosta keskeisimmät tilastolliset tunnusluvut. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 9. Matematiikka ja luonnontieteet. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) ja Geometria (MAB2) korvaavat Matematiikan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 151

152 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Fysiikka ja kemia, 2 ov Tavoitteet Opiskelija soveltaa ammattitehtäviensä kannalta keskeisiä fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä, käsitteitä ja lainalaisuuksia osaa työssään ja muussa toiminnassaan ottaa huomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia niiden mukaisesti ympäristöä ja energiaa säästäen tarkastelee keskeisiä kestävän kehityksen, eryisesti kestävän metsätalouden eri näkökulmia luonnonteelliseltä kannalta soveltaa ammattinsa kannalta keskeisiä fysiikan lakeja ja käsitteitä hallitsee ammattinsa kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja ilmiöitä niin, että hän osaa käsitellä ammatissaan tarvitsemiaan laitteita ja järjestelmiä, joita käytetään esimerkiksi metsäkoneissa, turvallisesti ja taloudellisesti sekä työskennellä ergonomisesti ottaa huomioon työssään metsäympäristön ja ammatin kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä, ja sitä varten hänen on tunnettava tavallisimpien alkuaineiden ja sekä epäorgaanisten että orgaanisten yhdisteiden kemiallisia ominaisuuksia säilyttää, käyttää oikein ja hävittää asianmukaisesti alalla tarvittavia aineita sekä laskee ainemääriä ja pitoisuuksia, kuten poltto- ja voiteluaineita. osaa tulkita aineiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät tuotteiden merkinnöistä ja ottaa työskentelyssään huomioon aineiden erityisominaisuudet niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta tekee havaintoja ja mittauksia ammattinsa kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä kerää, käsittelee ja analysoi tekemiään havaintoja ja mittauksia. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 152

153 ARVIOINNIN KOHDE Lämpöopin, mekaniikan ja sähköopin lainalaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä Kemiallisten aineiden ja yhdisteiden sekä niiden ominaisuuksien tunteminen ja huomioon ottaminen työssä Havainnointi ja mittaaminen Turvallinen ja ergonominen työskentely Opiskelija tuntee fysiikan lainalaisuuksia niin, että pystyy työtehtävissään ottamaan huomioon niihin liittyvät ilmiöt, mutta tarvitsee joissakin kohdin ohjausta käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit työssään, mutta tarvitsee osin ohjausta tulkitsee osin ohjattuna tavallisimpia tuotemerkintöjä laskee ohjattuna pitoisuuksia ja aineiden määriä sekä hankkii ohjeen mukaan tietoa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista toteuttaa mittaukset käyttäen tavallisimpia mittausmenetelmiä ja -välineitä ohjatussa työtilanteessa tallentaa mittaukset ja havainnot ohjeiden mukaisesti ja esittää ne taulukoina ja graafeina sekä laskee tarvittaessa tuloksia, mutta tarvitsee joiltakin osin ohjausta työskentelee työturvallisuusohjeiden mukaisesti, mutta vaatii ohjausta ergonomiseen työskentelyyn. osaa ottaa huomioon fysiikkaan liittyvät ilmiöt työtehtävissään käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit tutuissa työtilanteissa osaa itsenäisesti soveltaa fysiikan lainalaisuuksia työssään käsittelee, säilyttää ja hävittää oikein työtehtävissään tarvittavia kemikaaleja ja ottaa huomioon erilaisten aineiden ominaisuudet ja ympäristöriskit muuttuvissakin työtilanteissa tulkitsee tavallisimpia tuotemerkintöjä tulkitsee itsenäisesti erilaisia alan tuotemerkintöjä laskee pitoisuuksia ja aineiden laskee pitoisuuksia ja ai- määriä sekä hankkii neiden määriä joustavasti tietoa käyttöturvallisuustiedotteista erilaisissa työtilanteissa eri tietolähteistä hankkimansa tiedon mukaan toteuttaa mittaukset käyttäen käyttää mittauksiin sousmenetelmiä tavallisimpia mittapivimpia menetelmiä ja ja -välineitä välineitä sujuvasti, toteuttaa omatoimisesti ja osaa arvioida mittaukset järjestelmällitavuutta mittaustulosten luotetsesti ja huolellisesti ja osaa arvioida havaintojen ja mittausten tarkkuutta ja osaa analysoida mittauksia ja havaintoja sekä tehdä tuloksista johtopäätöksiä työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti. luotettavuutta osaa raportoida ja esittää tuloksia sekä arvioida tulosten ja johtopäätösten tarkkuutta ja luotettavuutta työskentelee ergonomisesti ja työturvallisuusohjeiden mukaisesti ja ottaa omatoimisesti huomioon työympäristössä olevat riskitekijät. 153

154 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 4. Terveys, turvallisuus ja työkyky, 6. Kestävä kehitys, 9. Matematiikka ja luonnontieteet, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) korvaavat Fysiikan ja kemian opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov Tavoitteet Opiskelija osallistuu oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa yhteisten asioiden hoitamiseen arvioi toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja tekee suunnitelman oman taloutensa hoitamisesta arvioi yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä Suomen metsäsektorille ja kokokansantaloudelle hakee tietoa metsäalan sekä metsäsektorin työpaikoista sekä Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa tietoa. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 154

155 ARVIOINNIN KOHDE Osallistuminen oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa Toimintamahdollisuuksien arviointi Yhteiskunnan palvelujen käyttö Oman talouden hoitaminen Kansantalouteen keskeisesti vaikuttavien tekijöiden arviointi Tiedon haku ammattialan työpaikoista ja Euroopan unionista Opiskelija osallistuu ohjattuna yhteisten asioiden hoitamiseen arvioi ohjattuna toimintamahdollisuuksiaan kansalaisena ja kuluttajana tuntee opiskelijan vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet hakee tietoa kuluttajan keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista käyttää opiskelijan tarvitsemia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa tekee ohjattuna suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii ohjattuna tietoa rahoitusvaihtoehdoista ja niistä aiheutuvista kuluista arvioi ohjattuna yrittäjyyden keskeiset vaikutukset työllisyyteen hakee tietoa ammattialansa työpaikoista paikallisesti hakee ohjattuna Euroopan unionin kansalaisia koskevaa tietoa. osallistuu sovitulla tavalla yhteisten asioiden hoitamiseen sekä tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin arvioi toimintamahdollisuuksiaan kansalaisena ja kuluttajana tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset vaikuttamismahdollisuudet oikeudet, edut ja velvollisuudet tuntee kuluttajan keskeiset oikeudet ja velvollisuudet käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii tietoa rahoitusvaihtoehdoista ja niistä aiheutuvista kuluista arvioi yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen työllisyyteen hakee tietoa ammattialansa työpaikoista alueellisesti ja kansallisesti hakee Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa tietoa. osallistuu itsenäisesti yhteisten asioiden hoitamiseen sekä tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin arvioi toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset demokraattiset vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet, edut ja velvollisuudet tuntee kuluttajan keskeiset oikeudet ja velvollisuudet käyttää itsenäisesti yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii tietoa rahoituslähteistä ja vertailee niistä aiheutuvia kuluja arvioi itsenäisesti yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen kansantalouteen hakee tietoa ammattialansa työpaikoista alueellisesti ja kansallisesti ja Euroopan unionin maista hakee Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 5. Aloitekyky ja yrittäjyys, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) korvaavat Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 155

156 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Liikunta, 1 ov Tavoitteet Opiskelija edistää liikunnan avulla terveellistä ja aktiivista elämäntapaa ymmärtäen liikunnan merkityksen toiminta- ja työkyvylle tutustuu monipuolisesti terveyttä, psyykkistä vireystilaa ja jaksamista edistävään liikuntaan pitää yllä fyysistä toimintakykyään liikunnan avulla liikkuu ja toimii vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä edistää toiminnallaan ryhmän toimintaa ja turvallisuutta. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE Fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja vahvistaminen Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen liikunnan avulla Vuorovaikutus ja yhteistyö Terveyden, turvallisuuden sekä toimintakyvyn huomioon ottaminen Opiskelija käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja pitää ohjattuna yllä fyysistä toimintakykyään ymmärtää ohjattuna liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille osallistuu liikuntatilanteisiin annettujen ohjeiden mukaan sekä noudattaa reilun pelin periaatteita noudattaa yleensä turvallisuutta liikunnassa. käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja monipuolisesti pitää yllä fyysistä toimintakykyään ymmärtää liikunnan merkityksen omalle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnilleen osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti reilun pelin periaatteita noudattaen toimii liikuntatilanteissa turvallisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä. käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja ja liikunnan lajitaitoja monipuolisesti seuraa, arvioi ja pitää yllä fyysistä toimintakykyään ymmärtää liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti edistäen reilun pelin periaatteita edistää toiminnallaan ryhmän turvallisuutta. 156

157 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 4. Terveys, turvallisuus sekä toimintakyky. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Taitoa ja kuntoa (LI1) korvaa Liikunnan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Terveystieto, 1 ov Tavoitteet Opiskelija osoittaa toiminnallaan ja tiedoillaan halua ja kykyä ylläpitää ja edistää ter- veyttä ymmärtää fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään tietää mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksestä ih- misen hyvinvoinnille tietää tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset ja osaa ehkäistä terveyttä kuluttavia tekijöitä tietää terveyttä edistävistä elintavoista ja tottumuksista ymmärtää liikunnan, ravinnon, levon, unen, virkistyksen, ihmissuhteiden ja terveyden väliset yhteydet ja ottaa ne huomioon toiminnassaan metsäalan tehtävissä tunnistaa metsäalan ammattien keskeiset terveyttä ja työkykyä kuormittavat tekijät ja osaa kehittää työskentelytapojaan ja metsätyömaiden turvallisuutta ja terveellisyyttä yhteistyössä muiden kanssa osaa ehkäistä tapaturmia, hallitsee tavallisimmat ensiaputilanteet ja avun hake- misen ja osaa toimia ergonomisesti tietää väestön terveyseroista ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöistä ja niiden ennaltaehkäisystä tunnistaa omaan jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaa toimia jaksamista edistävällä tavalla osaa tarvittaessa käyttää opiskeluterveyden- ja muita terveydenhuoltopalvelu- ja, hyödyntää terveysliikuntaa ja ymmärtää niiden merkityksen toimintakyvyn ylläpitämisessä. 157

158 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHDE Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintaympäristön turvallisuutta edistävien toimintatapojen noudattaminen Terveysliikunnan ja terveydenhuoltopalvelujen hyödyntäminen Tapaturmien ehkäisy ja ensiapu sekä ergonominen toiminta Opiskelija ottaa ohjattuna huomioon tavallisimpia terveyttä edistäviä elintapoja ja tottumuksia (kuten liikunta, ravinto, lepo, uni, virkistys, mielenterveys, ihmissuhteet, seksuaaliterveys) ja on halukas edistämään omaa terveyttään ja jaksamistaan noudattaa yhteisössä sovittuja terveyttä ja turvallisuutta edistäviä toimintatapoja, mutta tarvitsee ohjausta uusissa tilanteissa suunnittelee ja toteuttaa ohjattuna terveyttä edistävää liikuntaa ja osaa tarvittaessa hakea apua terveydenhuollon palveluista tunnistaa mahdollisia tapaturmariskejä, osaa hakea ja antaa ensiapua tavallisimmissa ensiapua vaativissa tilanteissa sekä noudattaa tutuissa tilanteissa ergonomisia toimintatapoja ottaa huomioon terveyttä ja hyvinvointia edistävät elämäntavat ja tottumukset, osallistuu niitä ja omaa jaksamistaan edistävään toimintaan ottaa toiminnassaan huomioon terveyttä ja toimintakykyä kuormittavia tekijöitä ja haluaa edistää toimintansa ja toimintaympäristönsä terveellisyyttä ja turvallisuutta toteuttaa terveyttä edistävää liikuntaa laatimansa ohjelman mukaan ja käyttää tarvittaessa terveydenhuollon palveluja ehkäisee toiminnallaan tapaturmien syntymistä, osaa hakea ja antaa ensiapua sekä noudattaa ergonomisia toimintatapoja toimii terveyttä, hyvinvointia ja omaa jaksamistaan edistävällä tavalla, ehkäisee terveyttä kuluttavia tekijöitä ja perustelee toimintansa elintapojen ja terveyden välisellä tutkitulla tiedolla ja kokemuksella ottaa toiminnassaan monipuolisesti huomioon terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja edistää omalla toiminnallaan koko yhteisön hyvinvointia hyödyntää itsenäisesti terveysliikunnan mahdollisuuksia oman toimintakyvyn ylläpitämisessä ja osaa hyödyntää terveydenhuoltopalveluja tilanteen vaatimalla tavalla toimii huolellisesti ja ennalta ehkäisee tapaturmien syntymistä, osaa hakea ja antaa ensiapua sekä työskentelee ergonomisesti ja itseään säästäen 158

159 Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä edistävien, kansansairauksia ennaltaehkäisevien ja terveyttä kuluttavien tekijöiden sekä ammatin haittavaikutuksia koskevan tietoperustan hallinta tietää tavallisimmista terveyttä ja toimintakykyä kuormittavista tekijöistä ja kansansairauksista, mutta tarvitsee ohjausta terveyttä edistävän tiedon hankinnassa ja tietää tavallisimmista terveyshaitoista (kuten tupakointi ja päihteiden käyttö). hyödyntää omassa toiminnassaan terveyttä ja toimintakykyä edistävää tietoperustaa, tuntee terveyttä kuluttavat tekijät sekä elintavoista johtuvat terveyshaitat ja on tietoinen mahdollisista ammattiinsa liittyvistä kuormitustekijöistä. hyödyntää monipuolisesti omassa toiminnassaan terveyttä ja toimintakykyä edistävää tietoa ja hakee itsenäisesti tietoa mahdollisista ammattinsa haittavaikutuksista. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 3. Ammattietiikka, 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky, 6. Kestävä kehitys, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Terveyden perusteet (TE1) korvaa Terveystiedon opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Taide ja kulttuuri, 1 ov Tavoitteet Opiskelija ymmärtää taiteen ja kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja hyödyntää niiden ilmenemismuotoja monikulttuurisessa yhteisössä osallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin, kehittää kouluyhteisön kulttuuria ja ylläpitää sen esteettistä ilmettä ilmaisee ajatuksia, kokemuksia ja tunteita esimerkiksi musiikin, tanssin, teatterin, kirjallisuuden tai kuvataiteen keinoin ja arvostaa muiden ilmaisua ja näkemyksiä noudattaa kestävän kehityksen ja erityisesti kestävän metsätalouden periaatteita työskentelyssään. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 159

160 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ARVIOINNIN KOHDE Taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen Tuotoksen tekeminen Muiden ilmaisun ja näkemysten arvostaminen Opiskelija osallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin suunnittelee ja toteuttaa ohjattuna itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan ilmaisevan tuotteen ottaa ohjeiden mukaan huomioon luonnon ja energian säästämisen materiaalien käytössä ja työskentelyssään kertoo muiden ilmaisussa tunnistamistaan kulttuurisista piirteistä. huolehtii kouluyhteisön kulttuurista ylläpitäen sen esteettistä ilmettä suunnittelee ja toteuttaa itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan ilmaisevan tuotteen, teoksen tai esityksen toimii luontoa ja energiaa säästäen materiaalien käytössä ja työskentelyssään antaa rakentavaa palautetta muiden ilmaisusta ja näkemyksistä. uudistaa kouluyhteisön kulttuuria kehittämällä sen esteettistä ilmettä suunnittelee ja toteuttaa itselleen sopivimmalla tavalla jonkin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tunteitaan soveltavan ja ilmaisevan tuotteen, teoksen tai esityksen valitsee työskennellessään materiaalit luontoa ja energiaa säästäen kehittää omaa ilmaisuaan arvostaen muiden näkemyksiä. Elinikäisen oppimisen avaintaidot : 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyö, 6. Kestävä kehitys, 7. Estetiikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit: Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) sekä Ympäristö, paikka ja tila (KU2) korvaavat Taide ja kulttuuri -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 160

161 5.2 VALINNAISET TUTKINNON OSAT Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat Ammattitaitoa täydentävinä valinnaisina tutkinnon osina voidaan valita kohdan 5.1 tutkinnon osien lisäosia. Koulutuksen järjestäjä määrittää näiden tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin Ympäristötieto, 4 ov Tavoitteet Opiskelija noudattaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia työ- ja toimintatapoja niin, että ne tukevat ammattitaidon saavuttamista ja täydentävät ammattitaitoa toimii energiaa säästävästi ehkäisee jätteiden syntyä ja lajittelee jätteitä tarkoituksenmukaisesti sekä hallitsee ammattitaidon kannalta keskeisten tuotteiden elinkaaren työskentelee ympäristöriskit minimoiden sekä toimii kulttuuriperintöä vaalien. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 161

162 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ARVIOINNIN KOHDE Maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tärkeimpien ympäristöongelmien ja niihin esitettyjen ratkaisukeinojen tunteminen sekä kestävän kehityksen ja vastuullisten toimintatapojen mukainen toiminta Ammattitaidon kannalta keskeisen jätehuollon hallinta sekä jätteiden synnyn ehkäiseminen Kulttuuriperinnön vaaliminen ammattitaitoa täydentävällä tavalla Ekotehokkaiden työmenetelmien ja -materiaalien valinta sekä ammattitaidon kannalta keskeisten tuotteiden elinkaaren tunnistaminen Ympäristölainsäädännön noudattaminen ja ympäristölaatujärjestelmien mukainen toiminta Ammattitaidon saavuttamisen kannalta keskeisen ympäristötiedon lähteiden hankinta ja niiden hyödyntäminen Opiskelija tuntee kestävän kehityksen perusperiaatteet työssään osaa ehkäistä jätteiden syntyä ja lajitella syntyvän jätteen ohjatusti tavanomaisissa työtehtävissä tunnistaa ohjattuna kulttuuriperinnön perusteet ja merkityksen ohjattuna valitsee ekotehokkuutta edistäviä välineitä ja materiaaleja toimii opastettuna ammatissaan keskeisten ympäristömääräysten mukaisesti toimii ohjattuna ympäristölaatujärjestelmien mukaisesti ammatissaan etsii ohjattuna eri lähteistä ympäristötietoa työssään hyödyttävään muotoon. tuntee kestävän kehityksen haasteita sekä tapoja, joilla voi työssään pyrkiä osaltaan toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan osaa ehkäistä jätteiden syntyä sekä lajittelee jätteet ohjeiden mukaan osaa vaalia kulttuuriperintöä ammatissaan tekee ekotehokkuutta edistäviä työvälineiden ja -menetelmien valintoja toimii ammatissaan ympäristömääräysten mukaisesti toimii ympäristölaatujärjestelmien mukaisesti ammatissaan luokittelee, vertailee ja jäsentää hankkimaansa ympäristötietoa sekä muokkaa sitä työssä hyödyttävään muotoon. tietää perusasiat aineen kierrosta ja energian virrasta maapallolla tuntee kestävän kehityksen haasteita ja niihin esitettyjä ratkaisuja sekä osaa työssään toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaan osaa ehkäistä jätteiden syntyä tuotteiden ja pakkausten suunnittelussa ja hankinnoissa sekä lajittelee jätteet itsenäisesti osallistuu aktiivisesti lähiympäristönsä kulttuuriperinnön vaalimiseen ja edistää sitä ammatissaan tekee ekotehokkuutta edistäviä työvälineiden ja -menetelmien valintoja sekä tunnistaa niiden vaikutuksen elinkaareen toimii ammatissaan ympäristömääräysten mukaisesti ja ennakoi tulevia muutoksia osallistuu aktiivisesti työpaikkansa ympäristölaatujärjestelmän rakentamiseen ja/tai kehittämiseen luokittelee, vertailee ja jäsentää hankkimaansa ympäristötietoa sekä muokkaa sitä itsenäisesti ja soveltaa sitä työssään. 162

163 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 3. Ammattietiikka, 6. Kestävä kehitys, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Ympäristöekologia (BI3) korvaa Ympäristötieto-opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot) Tieto- ja viestintätekniikka, 4 ov Tavoitteet Opiskelija käyttää metsäalan ammattitehtävissä tarvittavia tietoteknisiä välineitä ja järjestelmiä tiedon hankintaan, käsittelyyn, muokkaukseen, tallentamiseen ja esittämiseen ottaa käyttöön ja soveltaa uusia tietoteknisiä lisälaitteita, toimintoja ja ohjelmia (tarvittaessa käyttötuen avustuksella) käyttää työssään tehokkaita työskentelytapoja ja -menetelmiä, kuten kymmensormijärjestelmää ja eri hiirenkäyttötekniikoita käyttää käyttöjärjestelmäohjelmia sekä soveltaa työvälineohjelmia, kuten tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, sähköposti-, esitysgrafiikka- ja kalenteriohjelmia metsäalan ammattitehtävissä, kuten leimikon suunnittelussa,tarvittavan tiedon tuottamiseen, muokkaamiseen ja esittämiseen käsittelee metsäalan ammattitehtävissä käytettyjen sovellusohjelmistojen tuottamia tiedostoja ja hankkii ammattitehtävissä tarvittavaa tietoa erilaisten metsäalan verkkohakupalveluiden ja -sovellusten avulla käyttää metsäalan ammattitehtävissä, esimerkiksi metsäkoneen tai puutavaraauton kuljettajana, tarvittavia verkkoviestintämenetelmiä ja -sovelluksia tiedon lähettämiseen ja jakamiseen toimii tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti käyttää metsätöissä ergonomisesti oikeita työasentoja. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 163

164 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ARVIOINNIN KOHDE Tiedonhankinta ja käsittely Tiedonkäsittely ja muokkaus Tietojen lähettäminen ja jakaminen Tekijänoikeuksien, tietoturvan, tietosuojan ja ergonomian noudattaminen Opiskelija hakee, tallentaa ja kopioi työtehtävissä tarvittavia tiedostoja hakee työtehtävissä tarvittavaa tietoa verkkopalveluista osaa tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti käsitellä ammatissa tarvittavia tiedostoja sekä verkkohakupalveluita käyttää työvälineohjelmia, käyttää sujuvasti työvälineohjelmia ammattiin liitty- kuten tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, sähköposti-, vän tiedon tuottamiseen ja esitysgrafiikka- ja kalenteriohjelmia, työtehtävien muokkaamiseen hoidossa käyttää verkkoviestintämenetelmiä työtehtävien hoidossa toimii tekijänoikeus-, tietoturva-, tietosuoja- ja ergonomiaohjeiden ja säädösten mukaisesti. käyttää sujuvasti eri verkkoviestintämenetelmiä ammattiin liittyvän tiedon lähettämiseen ja jakamiseen käyttää työssään ergonomisesti suositeltavia toimintatapoja. ottaa huomioon tiedostojen käsittelyssä tekniset rajoitteet ja mahdollisuudet soveltaa tapaus- ja tilannekohtaisesti ammattialaan liittyviä verkkohakupalveluita ja käyttää niitä aktiivisesti sekä arvioi niiden tietojen luotettavuutta ja soveltuvuutta käyttää soveltaen työvälineohjelmia tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen ammattialan eri tilanteiden ja olosuhteiden vaatimalla tavalla käyttää soveltaen verkkoviestinnän mahdollisuuksia ammattialan eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan sekä ottaa huomioon näiden käytössä vastuu- ja tietoturvanäkökulmat ennakoi ja ottaa huomioon tietosuoja- ja tietoturvariskit sekä kehittää työympäristöään ja toimintatapojaan tietoturva-, tietosuojaja ergonomiatavoitteiden pohjalta. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 9. Matematiikka ja luonnontieteet, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisen peruskoulutuksen Tieto- ja viestintätekniikan -opinnot. 164

165 5.2.4 Etiikka, 4 ov Tavoitteet Opiskelija pohtii arvojen, normien ja katsomusten merkitystä omassa elämässään, ihmisten välisissä suhteissa ja työssä perustelee valintojaan ja osaa arvioida niiden vaikutuksia ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta osoittaa toiminnassaan rehellisyyttä ja vastuullisuutta, kunnioittaa toisia ihmisiä sekä käyttäytyy työssään ja ihmissuhteissaan hyvien tapojen mukaisesti pohtii omaan elämään, ihmissuhteisiin, yhteiskuntaan, ympäristöön ja työelämään liittyviä eettisiä kysymyksiä ja ongelmia osaa ratkaista sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa oman alansa työelämän arvo- ja normiristiriitoja eettisesti hyväksyttävällä tavalla toimii eettisesti erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa omaa valmiuksia osallistua oman metsäalan arvopohjan ja eettisten toimintaperiaatteiden kehittämiseen hankkii tietoa oman alansa ja muiden alojen ammattieettisestä tietoperustasta ja ymmärtää sekä käyttää sitä työnsä ammatillisena voimavarana havaitsee ja tunnistaa ammattialansa eettisiä ongelmatilanteita, käsittelee niitä ja esittää niistä perusteltuja näkemyksiä liittyen esimerkiksi metsien suojeluun Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 165

166 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ARVIOINNIN KOHDE Eettisten kysymysten pohdinta Eettinen toiminta Tiedon hakeminen ja eettisen tietoperustan käyttäminen työssä Arvo- ja normiristiriitojen käsittely työssä Opiskelija keskustelee ohjattuna omaan elämäänsä ja ihmissuhteisiinsa liittyvistä arvoista sekä eettisistä ja katsomuksellisista kysymyksistä toimii hyvien tapojen mukaisesti ja vastuullisesti työssään ja sen ongelmatilanteissa, mutta tarvitsee tukea ja ohjausta uusissa tilanteissa hakee ohjattuna tietoa oman alansa eettisistä kysymyksistä ja hyödyntää tietoperustaa tutuissa tilanteissa osaa ohjattuna havaita ammattinsa eettisiä ongelmatilanteita ja ratkaisee yhdessä yhteisönsä jäsenten kanssa työhönsä liittyviä arvo- ja normiristiriitoja eettisesti. keskustelee eettisistä, katsomuksellisista sekä omaan elämäänsä ja ihmissuhteisiinsa liittyvistä kysymyksistä ja arvoista toimii vastuullisesti ja eettisesti työnsä ja työelämän ristiriita- ja kriisitilanteissa hankkii tietoa oman alansa ja muiden alojen ammattieettisestä tietoperustasta ja hyödyntää sitä omassa elämässään ja työssään tunnistaa ammattinsa eettisiä ongelmatilanteita ja hakee niihin ratkaisua yhdessä muiden kanssa sekä arvioi ratkaisun vaikutuksia keskeisten osapuolten näkökulmista. pohtii arvojen, normien ja erilaisten katsomusten merkitystä omassa elämässään, ihmisten välisissä suhteissa, työelämässä ja yhteiskunnassa toimii itsenäisesti, vastuullisesti ja eettisesti työnsä ja työelämän erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa ja osaa perustella toimintansa hankkii aktiivisesti tietoa oman alan ja muiden alojen ammattieettisestä tietoperustasta ja hyödyntää siitä työnsä ammatillisena voimavarana perustelee valintojaan ja haluaa osallistua oman alansa arvopohjan ja eettisten periaatteiden kehittämiseen tunnistaa itsenäisesti työelämän ja oman alansa eettisiä ongelmatilanteita, osaa ratkaista niitä eettisesti ja arvioida niiden vaikutuksia ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 3. Ammattietiikka, 6. Kestävä kehitys, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisen peruskoulutuksen Etiikan opinnot. 166

167 5.2.5 Kulttuurien tuntemus, 4 ov Tavoitteet Opiskelija toimii eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa osaa tervehtiä, vastaanottaa vieraita ja keskustella heidän kanssaan osaa ottaa huomioon toiminnassaan sopivuuden rajat sekä miesten ja naisten erilaiset roolit, pukeutumiseen ja käyttäytymiseen liittyvät ohjeet ja myös kirjoittamattomat säännöt ja menettelytavat tunnistaa eri kulttuurien välisiä eroja työpaikkakäyttäytymisessä, -hierarkiassa ja metsätöihin liittyvässä suhdetoiminnassa ja käyttäytyy asiallisesti tavallisissa työpaikalla esiin tulevissa tilanteissa, esimerkiksi asiakaspalvelussa ja metsänomistajien kanssa neuvoteltaessa esittelee toisten kulttuurien edustajille maansa yleisiä kulttuuripiirteitä, kuten keskeistä historiaa, nähtävyyksiä, taiteita, urheilusaavutuksia ja viihdettä, sekä metsäalan ja koko metsäsektorin saavutuksia ja innovaatioita pohtii eri maiden tulkintoja historiallisista tapahtumista ja suhteuttaa kotiseutunsa ja maansa merkittäviä tapahtumia ja aikakausia naapurimaiden ja maailman historiaan vertailee maansa ja Euroopan keskeisiä kulttuurivirtauksia ja -vaikuttajia tunnistaa metsäsektorin erikoispiirteitä muissa maissa. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 167

168 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ARVIOINNIN KOHDE Tavallisimpien kulttuuripiirteiden huomioon ottaminen Käyttäytyminen ja pukeutuminen eri tilanteissa sekä erilaisten ihmisten kohtaaminen Oman alan erikoispiirteiden huomioon ottaminen Opiskelija tunnistaa muiden kulttuurien yleisiä piirteitä tunnistaa kulttuurisia eroja ihmisten päivittäisessä toiminnassa Suomessa ja muualla tunnistaa oman alan palvelujen ja tuotteiden piirteitä eri maissa Organisaatioympäristön ja tehtävän mu- työstään tunnistaa keskeisiä asioita kaan käyttäytyminen Maahanmuuttajien ja muiden vähemmistökulttuurien keskeisen kulttuurihistorian ja nykytilanteen huomioon ottaminen Kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen hyödyntäminen etsii tietoa maahanmuuttajien ja muiden vähemmistökulttuurien taustasta käyttää hankkimaansa kielitaitoa tutuissa tilanteissa. tunnistaa kulttuurisia eroja muiden toiminnassa toimii kulttuurieroista huolimatta yhdessä muiden kanssa vertailee oman kulttuurin piirteitä muiden vastaaviin kertoo ulkomaalaisille vieraille keskeisiä asioita Suomesta ja työstään ottaa työskennellessään huomioon muut etnisestä taustasta, kielestä, vammaisuudesta tai iästä riippumatta käyttää hankkimaansa kielitaitoa toimiessaan kansainvälisissä vuorovaikutustilanteissa. ottaa huomioon kohdatessaan ihmisiä heidän kulttuuritaustansa kohtaa myös ulkomaalaiset työtoverit, asiakkaat ja vieraat ilman kulttuurikonflikteja ottaa toiminnassaan huomioon eri kulttuureista olevat piirteet kehittää omaa organisaatiotaan muilta saadun kokemusten pohjalta ottaa suunnitellessaan työtä ja työskennellessään huomioon muut etnisestä taustasta, kielestä, vammaisuudesta tai iästä riippumatta toimii kansainvälisissä yhteyksissä kielitaitoaan hyödyntäen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisen peruskoulutuksen Kulttuurien tuntemuksen opinnot. 168

169 5.2.6 Psykologia, 4 ov Tavoitteet Opiskelija havainnoi ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja tämän toimintaan vaikuttavia tekijöitä tunnistaa, tiedostaa ja käsittelee psyykkisiä ilmiöitä psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla soveltaa psykologista tietoa työskentelyssään metsässä soveltaa oppimisen psykologiaa omaan opiskeluunsa osaa havainnoida ja ajatella kriittisesti osaa havainnoida tunteiden vaikutusta vuorovaikutus- sekä erilaisissa ryhmätilanteissa selittää omaa ja muiden käyttäytymistä psykologisen ja sosiaalipsykologisen tiedon avulla osaa toimia psyykkistä hyvinvointiaan ja oman alan työtehtävistä suoriutumista edistävästi selviytyy työhönsä liittyvistä asiakaspalvelu- ja ryhmätyötilanteista, esimerkiksi metsänomistajien tai kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 169

170 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ARVIOINNIN KOHDE Psykologian käsitteiden tuntemus ja ihmisen toiminnan selittäminen ja ymmärtäminen Ihmisen psyykkisen kehityksen tunteminen Oppiminen ja itsetuntemus Motivaation, tunteiden ja sitoutumisen vaikutuksen ymmärtäminen sekä omiin ja toisten työsuorituksiin Psyykkisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen Opiskelija tuntee psykologian keskeisiä käsitteitä ja ymmärtää niiden yhteyden ihmisen toimintaan tuntee yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä tuntee oppimistapahtumaan vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ottaa huomioon motivaation, tunteiden ja sitoutumisen merkityksen omaan suoriutumiseensa edistää ohjatusti psyykkistä työ- ja toimintakykyään. käyttää psykologista tietoa ihmisten toiminnan selittämisessä tavallisissa arki- ja työelämän tilanteissa ymmärtää psyykkisen kehityksen perustana olevien tekijöiden välisiä yhteyksiä eri elämänvaiheissa ja eriikäisinä arvioi ohjattuna omaa oppimistaan tukeutuen psykologiseen tietoon toimii erilaisten ihmisten kanssa työ- ja opiskeluyhteisössään ja ymmärtää motivaation ja sitoutumisen vaikutuksen työsuorituksiin ymmärtää työhön sitoutumisen ja ryhmään samastumisen vaikutuksia työsuorituksiin ja työssä viihtymiseen tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja ja vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin myönteisellä tavalla ymmärtää mielenterveyden määrittelyn moniulotteisuuden pystyy soveltamaan kognitiivisen psykologian ja persoonallisuuspsykologian tietoa tavallisiin työelämän tilanteisiin ja selittämään niiden avulla sekä omaa että muiden ihmisten toimintaa ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa ymmärtää oppimista psykologisen tiedon perusteella ja soveltaa sitä omaan opiskeluunsa soveltaa psykologian perustietoa ihmisen ajattelusta, havainnoimisesta, persoonallisuuden piirteistä, tunteista ja muista käyttäytymistä säätelevistä mekanismeista käyttää psykologian tietoa itsetuntemuksensa ja minäkuvansa parantamiseen tiedostaa omia ja toisten tunteita sekä hallitsee työelämässä tunteitaan ja asenteitaan tilanteen vaatimalla tavalla tiedostaa omaan jaksamiseensa ja stressinhallintaan vaikuttavia psyykkisiä tekijöitä sekä osaa vaikuttaa niihin jaksamistaan edistävästi osaa tarvittaessa hakea apua omiin tai lähipiirinsä mielenterveysongelmiin 170

171 Toimiminen työpaikan ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteissa Sosiaalipsykologisen tiedon yhteiskunnallisuuden tunteminen soveltaa psykologian keskeisintä tietoa toimiessaan työpaikan tavanomaisissa asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustilanteissa tuntee sosiaalipsykologian keskeisiä käsitteitä. tietää sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin leissa yhteistyökykyisesti toimii työpaikan eri roo- merkityksen ihmisen psyykkisessä toiminnassa merkityksen ja ymmärtää johtajuuden tunnistaa erilaisia johtamistapoja ja niiden vaikutusta työkulttuuriin ymmärtää roolien, normien ja ryhmädynamiikan vaikutuksen yhteiskunnan eri ryhmissä. ymmärtää sosiaalipsykologisen tiedon avulla erilaisista yhteiskunnallisista oloista ja kulttuuritaustoista lähtöisin olevien ihmisten toimintaa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 3. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisen peruskoulutuksen Psykologian opinnot Yritystoiminta, 4 ov Tavoitteet Opiskelija kehittää liikeideaa tai tuotteistaa omaa osaamistaan yritystoiminnaksi arvioi kehittämistarvetta metsäsektorin nopean toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun, työympäristön ja oman osaamisensa perusteella noudattaa yritystoiminnassaan tuloksellisen toiminnan periaatteita sekä ottaa huomioon toiminnan kustannusrakenteen ja oman työpanoksensa vaikutuksen toiminnan tuloksellisuuteen. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 171

172 5 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV (YHTEISET OPINNOT) TAVOITTEET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA ARVIOINNIN KOHDE Liikeidean kehittäminen tai oman osaamisen tuotteistaminen Yritystoiminnan suunnittelu Opiskelija kehittää opastettuna ryhmän jäsenenä liikeidean tai tuotteistaa omaa osaamistaan selvittää opastettuna yritystoimintaansa liittyviä toimintatapoja, keskeisiä palveluja tai tuotteita hakee ohjattuna tietoa tuotteiden ja palveluiden kehittämisen tarpeesta esimerkiksi toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun tai yrityksen osaamisen perusteella kartoittaa ohjattuna ratkaisuvaihtoehtoja vertailee ohjattuna erilaisia vaihtoehtoja valitsee ohjattuna toteutettavan vaihtoehdon ja laatii sille toimintasuunnitelman, joka sisältää keskeiset tiedot toteutuksesta keskustelee suunnitelmasta ja tekee sovitut muutokset kehittää ryhmän jäsenenä liikeidean tai tuotteistaa omaa osaamistaan selvittää yhteistyössä yritystoimintaansa liittyviä toiminta- tai liikeideoita sekä keskeisiä palveluja ja tuotteita hakee yhteistyössä tietoa tuotteiden ja palveluiden kehittämisen tarpeesta esimerkiksi toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun tai yrityksen osaamisen perusteella kartoittaa erilaisia ratkaisumahdollisuuksia vertailee vaihtoehtoja ja asettaa työlleen kestävän kehityksen huomioivia laatu- ja kustannustavoitteita esittelee vaihtoehdot esimerkiksi asiantuntijalle, työnjohdolle tai asiakkaalle valitsee yhteistyössä vaihtoehdon ja laatii sille toimintasuunnitelman, joka sisältää keskeiset tiedot toteutuksesta esittelee suunnitelman ja muuttaa sitä palautteen perusteella kehittää oma-aloitteisesti liikeidean tai tuotteistaa omaa osaamistaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta selvittää yritystoimintaan liittyviä eri yritysten tai organisaatioiden toiminta- tai liikeideoita sekä keskeisiä palveluja ja tuotteita hakee itsenäisesti tietoa tuotteiden ja palveluiden kehittämisen tarpeesta esimerkiksi toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun tai yrityksen osaamisen perusteella kartoittaa oma-aloitteisesti erilaisia ratkaisumahdollisuuksia vertailee vaihtoehtoja ja asettaa työlleen kestävän kehityksen huomioivia laatu- ja kustannustavoitteita esittelee ja neuvottelee esimerkiksi asiantuntijan, työnjohdon tai asiakkaan kanssa parhaaksi katsomistaan vaihtoehdoista valitsee tai sopii toteuttamiskelpoisesta vaihtoehdosta ja laatii sille toimintasuunnitelman, joka sisältää keskeiset tiedot toteutuksesta esittelee suunnitelman ja kehittää sitä palautteen perusteella 172

173 Kehittämishankkeen tai yritystoiminnan toteuttaminen Oman toiminnan, hankkeen tai yritystoiminnan toteuttamisen arviointi Kehittämishankkeen tai yritystoiminnan esittely Tuloksellinen ja kokonaistaloudellinen toiminta toteuttaa ohjattuna tekemänsä toimintasuunnitelman käyttää opastettuna tavanomaisia toimintasuunnitelman edellyttämiä työmenetelmiä, välineitä ja materiaaleja hyödyntäen tietotekniikkaa toimii opastettuna toiminnan eri vaiheissa asiantuntijatahon kanssa toimii yrityksessä noudattaen työturvallisuusohjeita ja sovittuja kestävän kehityksen periaatteita arvioi opastettuna toimintaansa ja yritystoiminnan etenemistä tekee sovitut muutokset esittelee opastettuna toteutusvaiheen ja sen tulokset toimii opastettuna työssään tai yritystoiminnassaan noudattaen tuloksellista toimintaa laskee opastettuna oman työpanoksen osuuden kustannuksista. toteuttaa tekemänsä toimintasuunnitelman käyttää tavanomaisia toimintasuunnitelman edellyttämiä työmenetelmiä, välineitä ja materiaaleja hyödyntäen tietotekniikkaa toimii toiminnan eri vaiheissa asiantuntijatahon kanssa toimii yrityksessä noudattaen työturvallisuusohjeita ja sovittuja kestävän kehityksen periaatteita arvioi toimintaansa ja yritystoiminnan etenemistä sopii mahdollisista muutoksista esittelee toteutusvaiheen ja sen tulokset toimii työssään tai yritystoiminnassaan noudattaen tuloksellista toimintaa laskee toiminnan kustannukset ja oman työpanoksen osuuden niistä. toteuttaa oma-aloitteisesti tekemänsä toimintasuunnitelman käyttää toimintasuunnitelman edellyttämiä työmenetelmiä, välineitä ja materiaaleja vuorovaikutuksessa työyhteisönsä kanssa hyödyntäen tietotekniikkaa hyödyntää toiminnan eri vaiheissa asiantuntijaverkostoja toimii yrityksessä noudattaen työturvallisuusohjeita ja erityisesti laatu- ja kestävän kehityksen periaatteita arvioi toimintaansa ja yritystoimintansa etenemistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin tekee perusteltuja muutostai parannusehdotuksia ja sopii niiden toteuttamisesta esittelee koko kehittämishankkeensa tai yritystoimintansa ja sen tulokset hankkeen luonteeseen soveltuvalla tavalla toimii työssään, työympäristössään tai yritystoiminnassaan noudattaen tuloksellista toimintaa toimii kustannustehokkaasti aika- ja muut käytettävissä olevat resurssit huomioiden sekä laskee toiminnan kustannukset ja oman työpanoksen osuuden niistä. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 5. Aloitekyky ja yrittäjyys, 6. Kestävä kehitys, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisessa peruskoulutuksessa Yritystoiminnan opinnot. 173

174 6 7 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opiskelijan tulee sisällyttää tutkintoonsa 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia tutkinnon osia, joiden tavoitteet ja arviointi tulee myös sisällyttää opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteisiä opintoja), lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen tai jatko-opintoihin valmentavia opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua. 174

175 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 7.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (L 601/2005, 25 ) on säädetty, arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. 7.2 ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN Opiskelijan arvioinnin toteutus muodostaa kokonaisuuden, josta koulutuksen järjestäjän on laadittava opetussuunnitelmaansa suunnitelma tutkinnon osien arvioinnista. Siihen sisältyy toimielimen hyväksymä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista (L 601/2005, 25 a ). Opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville on tiedotettava ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta (A 603/2005, 3 ). Tiedotettavia asioita ovat ainakin arvioinnin tehtävät ja tavoitteet, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, oppimisen ja osaamisen arviointi sisältäen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, arvosanasta päättäminen, arvioinnin uusiminen ja arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen sekä tutkintotodistuksen saaminen. 7.3 OPISKELIJAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille siitä, minkälaista aineistoa ja asiakirjoja on esitettävä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten ja milloin opiskelijan on haettava osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (A 603/2005, 3 ). 175

176 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Osaamisen tunnistaminen Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/ 2005, 10, 1 mom.) on säädetty, opiskelijan osaamista on arvioitava jo opintojen alkaessa. Opiskelijan osaaminen ja sen taso tulee selvittää opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi. Osaamisen tunnistaminen on pohjana opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa, mutta myös tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittelemisessä. Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja tai opettajat. Osaamisen tunnistamisen edistämiseksi on kehitettävä erilaisia sitä helpottavia arviointitapoja. Osaamisen tunnustaminen Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksella ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 30, A 603/ 2005, 12 a ) on säädetty, tulee osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Mikäli osaamisen tunnistamisessa tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi, osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta on tarkemmin luvussa 8.1. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia (L 601/2005, 25, 25a, 25c ). Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen (luku 7.9). Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, jota ennen hankittua osaamista ei voitaisi tunnustaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Suoritetuilla toisen ammatillisen perustutkinnon opinnoilla ja lukio-opinnoilla korvataan tavoitteiltaan ja sisällöltään vastaavat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot), vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien korvaamisesta lukio-opinnoilla on määrätty luvussa

177 Tutkintotodistuksen arvosanan saamiseksi on osaaminen osoitettava tutkinnon osista, joista ei ole arvosanaa, ja muutoin hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan arvosanaksi merkitään hyväksytty ja alaviitteellä osoitetaan, että se on suoritettu näyttötutkintona. Ammatillisten tutkinnon osien arvioinnissa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Korotukset koulutuksen päätyttyä tehdään yksityisopiskelijana. Arvosanojen muuntaminen Opiskelijaa tulee arvioida sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, missä hän kulloinkin suorittaa opintoja. Jos oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat toisistaan, osaamisen tunnustavan oppilaitoksen on muunnettava arvosanat ja määriteltävä vastaavuus opiskelijan eduksi. Arvosanat tulee muuntaa seuraavasti: ARVOSANA-ASTEIKKO kiitettävä 3 kiitettävä 5 erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 2 hyvä 4 hyvä 8 hyvä 3 tyydyttävä 7 tyydyttävä 1 tyydyttävä 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 1 välttävä OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. 177

178 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaisella arviointiasteikolla. Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. Muun osaamisen arvioinnin arviointimenetelmistä päättää koulutuksen järjestäjä opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmissaan. 178

179 Ammattiosaamisen näytöt Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 25, 25a, 25b, A 603/ ) on säädetty ammattiosaamisen näytöistä, toimielimestä, arvioinnista ja arvioijista, näyttöpaikkojen laadusta ja työturvallisuudesta, ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä tutkinnon perusteiden pohjalta. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset luvun 4 määräysten mukaisesti. Ammattiosaamisen näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista, myös valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista ei anneta erillisiä ammattiosaamisen näyttöjä. Kuitenkin koulutuksen järjestäjän päätöksellä voidaan ammattiosaamisen näyttö antaa myös vapaasti valittavista tutkinnon osista, mikäli ne ovat ammatillisia. Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, tulee kaikista tutkinnon osista antaa erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain, mutta kokonaisarvosanaa ei muodosteta ennen kuin kaikki osat on suoritettu. Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan koko koulutuksen ajalle. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen osaamisen näyttämistä ja mahdollisuus parantaa suoritustaan näytöistä saadun palautteen perusteella. Toimielimen hyväksymään ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmaan sisällytetään periaatteet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisesta. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla, jolloin siitä on sovittava etukäteen. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja ohjausta annetaan ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaavana palautteena niiden jälkeen. 179

180 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit (miten osataan) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille. Arviointi kohdistuu työprosessin työmenetelmien, välineiden ja materiaalin työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä- ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Neljä avaintaitoa, oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky, arvioidaan erikseen. Muut avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien tai työn pohjana olevan tiedon hallinnan yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä laatii arviointikriteerit liitteessä olevien yleisten arviointikriteerien pohjalta niihin valinnaisiin tutkinnon osiin, joihin niitä ei ole määritelty tutkinnon perusteissa. 7.5 ARVOSANASTA PÄÄTTÄMINEN Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 25b, A 603/2005, 10, 11, 13 ) on säädetty, arvosanat tutkintotodistukseen on annettava kaikista tutkinnon perusteiden mukaisista tutkinnon osista, myös ammatillisiin opintoihin (90 ov) kuuluvista muista valinnaisista tutkinnon osista ja ammatillista osaamista syventävistä tutkinnon osista. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Mikäli osaamista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti. Arvioinnin perustelut on aina kirjattava. 180

181 7.6 ARVIOINTIAINEISTON SÄILYTTÄMINEN Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 11a ) on arviointiaineiston säilyttämisestä ja tallentamisesta säädetty, ammattiosaamisen näytön arvosana tallennetaan arvioinnin kohteittain. Jos opiskelijan suorittama ammattiosaamisen näyttö kattaa vain osan tutkinnon osasta, kunkin osan arvioinnin perusteena oleva aineisto tallennetaan siten, että ammattiosaamisen näytön arvosana on mahdollista päättää koko tutkinnon osalle. 7.7 ARVIOINNIN UUSIMINEN JA ARVOSANAN KOROTTAMINEN Arvosanojen korottamisesta ja uusinnasta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 12 ) on säädetty. 7.8 ARVIOINNIN OIKAISEMINEN Arvioinnin oikaisemisesta on voimassa, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (L 601/2005, 25c ) on säädetty. 7.9 TODISTUKSET Tutkintotodistus Tutkintotodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä tulee noudattaa tutkinnon perusteita. Tutkintotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 13 ) on säädetty. Peruskoulutuksena järjestetyssä oppisopimuskoulutuksessa tutkintotodistus on annettava samoin perustein. Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Vain vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan opiskelijan valinnan mukaan jättää ilman arvosanaa. Päättötodistukseen tulevat ammatillisten tutkinnon osien arvosanat muodostuvat ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Ammattiosaamisen näytöt on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinnon osasta voidaan antaa arvosana päättötodistukseen. 181

182 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Valtioneuvoston päättämistä ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) annetaan erilliset arvosanat. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvien ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tuottama osaaminen arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksina. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. Työssäoppimisesta merkitään päättötodistukseen laajuus ja sisältö lyhyesti, mutta erillistä arvosanaa ei anneta, koska työssäoppimisen aikana hankittu osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä. Tutkinnon osan kokonaan korvaavat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen merkitään opiskelijan päättötodistukseen arvosanoineen. Jos arvosana-asteikko eroaa, käytetään luvussa 7.3 olevaa arvosanojen muuntokaavaa. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan arvosanaksi merkitään hyväksytty ja alaviitteellä osoitetaan, että se on suoritettu näyttötutkintona. Aiemmin suoritetut koko tutkinnon osan kattavat ammattiosaamisen näytöt merkitään arvosanoineen ja lyhyine kuvauksineen näyttötodistukseen. Todistukseen lisätään viitteeksi arvioinnin antaneen oppilaitoksen nimi. Jos osaamisen tunnustaminen tehdään sellaisen tutkinnon opinnoista, joihin ei ole sisältynyt ammattiosaamisen näyttöjä, merkitään näyttötodistukseen kyseisen tutkinnon osan kohdalle tutkinnon osan nimi ja laajuus sekä maininta, että osaaminen on tunnustettu tutkinnosta, johon ei ole sisältynyt ammattiosaamisen näyttöjä. Tutkintotodistuksesta tulee ilmetä, että se koostuu päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta. Lisäksi tutkintotodistuksessa tulee olla todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen tai kummankin nimi. Päättötodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot: opiskelijan nimi ja henkilötunnus tutkinnon nimi ja laajuus 120 ov /3 vuotta koulutusohjelman nimi tutkintonimike opetusministeriön asetuksen mukaisesti suoritetut tutkinnon osat ryhmiteltyinä ammatillisiin (90 ov), ammattitaitoa täydentäviin (20 ov) ja vapaasti valittaviin tutkinnon osiin (10 ov), niiden laajuudet ja arvosanat opinnäytteen laajuus ja nimi työssäoppimisen laajuus ja sisältö päiväys ja allekirjoitukset koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima. 182

183 Näyttötodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot: opiskelijan nimi ja henkilötunnus tutkinnon nimi ja laajuus 120 ov /3 vuotta koulutusohjelman nimi tutkintonimike suoritetut ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain (tutkinnon osan nimi ja laajuus, lyhyt kuvaus opiskelijan suorittamasta ammattiosaamisen näytöstä, näyttöpaikan nimi, ammattiosaamisen näytön arvosana tai erityisopiskelijoilla lyhyt sanallinen kuvaus opiskelijan ammattiosaamisen näytöillä todennetusta ammatillisesta osaamisesta ja ammattitaidosta) päiväys ja allekirjoitus (toimielimen puheenjohtaja) koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima. Tutkintotodistuksessa tulee olla myös seuraavat tiedot: todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen yhteystiedot koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen nimi, ellei edellä mainittu opetusministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien tutkinnon perusteiden mukaisesti (määräyksen hyväksymispäivämäärä ja diaarinumero) maininta, että tutkinto on opetusministeriön hyväksymä (koulutuksen alkaessa voimassa olleen ministeriön asetuksen päivämäärä ja asetusnumero) pohjakoulutusvaatimus ja tutkinnon kansallinen taso tutkinnon tuottama jatko-opintokelpoisuus tutkinnon laajuuden, opintovuoden ja opintoviikon määritelmä arvosana-asteikko ammattien harjoittamisesta johtuvat erityissäännökset. Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista Sen lisäksi, mitä todistuksen antamisesta on valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 13 ) säädetty, opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista, ammattiosaamisen näytöistä ja aikaisemmin hankitusta osaamisesta. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin tutkinnon osiin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa, sekä tieto siitä, mitä suorituksia tutkintotodistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää. 183

184 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Kun opiskelija tutkinnon osan tai osia suoritettuaan siirtyy työelämään, tulee todistuksen liitteenä olla tieto ammattipätevyydestä, joka hänellä on suoritettujen tutkinnon osien perusteella. Erotodistus Erotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 13 ) on säädetty. Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen tai todistuksen liite Kansainväliseen käyttöön tarkoitetusta tutkintotodistuksen tai todistuksen liitteen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 13 ) on säädetty. Todistus kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen suorittamisesta Todistuksesta kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen suorittamisesta on voimassa, mitä opetusministeriön kirjeessä ( nro 146/530/2007) ohjeistetaan ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA Erityisopiskelijan arvioinnissa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muidenkin opiskelijoiden arvioinnissa. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Kun tutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu lain ammatillisesta koulutuksesta 630/ :n ja 21 2 ja 3 momentin perusteella, siitä on tehtävä merkintä todistukseen. Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu. Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai tavoitteista on tehtävä alaviitemerkintä sekä päättötodistukseen että näyttötodistukseen. Arviointi on suoritettava mukautettuihin ammattitaitovaatimuksiin tai tavoitteisiin suhteutettuna, jolloin niille on laadittava arviointikriteerit. Koulutuksen järjestäjä laatii tutkinnon osan 184

185 mukautetut ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet ja arviointikriteerit asetuksen ammatillisesta koulutuksesta 811/ :n mukaisesti. Arvosana-asteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva. Valtioneuvoston asetuksen ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005, 10 :n mukaan erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatkoopintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Jos ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa MAAHANMUUTTAJA- JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPISKELIJOIDEN ARVIOINTI Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen tulee arvioida samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Osaaminen tulee arvioida sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollisesta puutteellisuudesta huolimatta osaaminen voidaan arvioida. Opiskelijalla, jonka äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, on oltava ennen ammattiosaamisen näyttöä sellainen kielitaito, että hän ymmärtää ammattiosaamisen näyttönä tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset. Tuen tarve on tunnistettava ja sen perusteella suunniteltava tukitoimet yhdessä oppilaitoksen, työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioijat ja näytön toteutukseen osallistuvat tulee tarvittaessa valmentaa siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi ammattiosaamisen näytön toteutukseen osallistuvat ja näytön arvioijat tulee valmentaa selkeän kielen käyttöön ohjeita annettaessa. Äidinkielen arviointi Jos suomi ei ole opiskelijan äidinkieli, on hänen suomen kielen osaamista arvioitava suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti myös siinä tapauksessa, ettei hänelle ole erikseen järjestetty suomi toisena kielenä -opetusta. Mikäli opettaja ja opiskelija yhdessä arvioivat opiskelijan suomen kielen taidon äidinkieli, suomi -tasoiseksi, 185

186 7 OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA osaaminen tulee arvioida äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaan. Päättötodistukseen on merkittävä, kumman tavoitteiden mukaisesti osaamista on arvioitu, kuitenkin asteikolla 1 3. Opiskelijan opiskelusuunnitelma, myös arviointi, voi koostua molemmista edellä mainituista äidinkielen opinnoista (ks. luku 8.4.2). Viittomakielisten opiskelijoiden suomen kielen taito arvioidaan suomi viittomakielisille -tavoitteiden mukaisesti. 8 Toisen kotimaisen kielen arviointi Jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia toisena kotimaisena kielenä, päättötodistukseen on merkittävä, mitä hän on sen tilalla opiskellut. Arviointiin vaikuttavat opetusjärjestelyt on määritelty tarkemmin luvussa

187 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 8.1 OPINTO-OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää tutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Hän osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä opettajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. Hän osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun. Opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Hän tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. Hän osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Tavoitteiden saavuttamista tukee koulutuksen järjestäjän velvoite tiedottaa alaikäisen opiskelijan huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. Opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa (VN:n päätös 213/1999). Ohjaustoiminnalla tulee tukea opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta. Opiskelijalla on oikeus saada opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluita. 187

188 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opinto-ohjauksen järjestäminen Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatkoopintoihin hakeutumista. Koulutuksen järjestäjän on kiinnitettävä huomiota erityisesti niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia (esimerkiksi luki-häiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelmaansa opinto-ohjaussuunnitelman, jossa kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Suunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Siinä määritellään, miten ja minkälaista tukea opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Suunnitelmassa esitetään, miten yhteistyö eri koulutuksen järjestäjien kanssa on järjestetty, jotta opiskelija voi valita tutkinnon osia ja opintoja eri koulutusohjelmista ja tutkinnoista sekä suunnitella useamman kuin yhden tutkinnon suorittamista. Siinä määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelma on osa ohjaussuunnitelmaa. Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta vastuulliset. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä, henkilökohtaisena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko koulutuksen ajan. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa ammatillisesta koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Koulutuksen järjestäjän tulee suunnata tiedotusta ja ohjausta erityisesti perusopetuksen päättymisen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille ja heidän huoltajilleen. Koulutuksen järjestäjän tulee kehittää ura- ja rekrytointipalvelujaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja työvoimapalveluiden kanssa sekä edistää ja tukea opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen pääsemistä. 188

189 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Se on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettaja tai opettajat ja tarvittaessa opinto-ohjaaja opiskelijan kanssa yhdessä neuvotellen. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan, ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukiopetusta. Opiskelija ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt. 8.2 TYÖSSÄOPPIMINEN JA TYÖTURVALLISUUS Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 5, VNA muutos 603/2005, 3 ja 5 ) on säädetty, tulee työssäoppimisessa noudattaa seuraavaa: Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Se on koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Vain poikkeustapauksessa opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Työpaikkojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöllä varmistetaan työssäoppimisen ja muun ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on huolehtia, että kaikilla alueen toimijoilla 189

190 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA on yhteinen käsitys työssäoppimisen järjestämisestä. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia, että opiskelija saa riittävästi ohjausta ja opetusta työssäoppimisen aikana ja että opettajilla ja muulla henkilöstöllä on edellytykset yhteistyölle työelämän kanssa. Koulutuksen järjestäjän ja opettajien tulee yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa varmistaa työssäoppimisen laatu, jotta opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset. Työssäoppimisen toteutuksesta vastaa koulutuksen järjestäjä. Toteutukseen sisältyy suunnittelua, opiskelijan ohjausta ja arviointia. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia opettajien työelämäosaamisesta ja kouluttamisesta sekä työpaikkaohjaajien kouluttamisesta. Työpaikalla kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Työssäoppimisen aikana opiskelija ei yleensä ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa työssäoppimisjaksojen aikana. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset edut niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Kun työssäoppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset. Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19, 28 ) ja voimassa olevissa työturvallisuussäädöksissä on säädetty, työturvallisuusasioissa noudatetaan seuraavaa: Sopimuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksenjärjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n 2 momentin mukaan työantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Opiskelijan arvioinnista työssäoppimisjaksoilla on määrätty luvussa AMMATILLINEN ERITYISOPETUS Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella opiskelijalla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ammatillinen koulutus tulee toteuttaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ensisijaisesti tavallisessa ammatillisessa oppilai- 190

191 toksessa samoissa opetusryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetus voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan erityisryhmässä. Ammatilliset erityisoppilaitokset huolehtivat ensisijaisesti vaikeavammaisten koulutuksesta sekä valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Lisäksi niiden tulee tarjota asiantuntija-apua muille oppilaitoksille. Ammatillista erityisopetusta voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden tulee saada erityisopetusta. Sen avulla turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. Koulutuksen järjestäjä määrittelee erityisopetuksen periaatteet: tavoitteet, toteutuksen, opetusmenetelmät, tuki- ja erityispalvelut, asiantuntijapalvelut, yhteistyötahot ja vastuut. Oppilaitoksen tulee varata erityisopetukseen riittävät voimavarat. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen edistäminen on koko oppilaitosyhteisön tehtävä. Erityisopetuksen tarve on määriteltävä ammatillisen koulutuksen lain 20 :n ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Tavoitteiden saavuttamista on tuettava yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin sekä erilaisten tukitoimien avulla. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 ). Suunnitelman tulee sisältää (A 811/1998, 8 mukaan) suoritettava tutkinto opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet tutkinnon laajuus opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä erityisopetuksen perustelut. HOJKS tulee laatia opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa. Mikäli ammattitaitovaatimuksia on mukautettu, henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet. Ne perustuvat 191

192 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA hänen opiskelemansa tutkinnon perusteisiin. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus on suunniteltava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu, tai mukauttamalla vain yhden tai sitä useamman tutkinnon osan tavoitteet. Opetuksessa tulee keskittyä opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen, jotta hänelle taataan hyvät mahdollisuudet sijoittua työhön. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työssä harjaantumiseen työssäoppimisen jaksojen aikana. Opiskelijalle tulee selvittää, miten hän voi koulutuksen jälkeen saada tarvitsemiaan erityispalveluja. Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan. Määräykset erityisopiskelijoiden arvioinnista ovat luvussa MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Yleistä Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden, kuten saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten opiskelijoiden ammattitaitovaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opetuksessa noudatetaan ammatillisen perustutkinnon perusteita. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tulee tukea etenkin kielten opinnoissa ja erityisin opetusjärjestelyin. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon opiskelijoiden tausta, kuten äidinkieli, kulttuuri ja koulutuksen aikana kehittyvä kielitaito. Opetusjärjestelyillä tuetaan opiskelijoiden omaa kielellistä identiteettiä enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla.koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan sisältyy maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opetusjärjestelyjen toteuttaminen. Maahanmuuttajat 192 Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomeen muuttaneita ja Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon maahanmuuton syy, maassaoloaika sekä kehittyvä suomen kielen taito. Opinnot tukevat opiskelijan kasvua sekä suomalaisen että hänen oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

193 Saamenkieliset Perusopetuksessa aloitettua saamenkielistä opetusta jatketaan mahdollisuuksien mukaan ammatillisessa koulutuksessa. Saamenkielistä opetusta voidaan antaa pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamen kieltä voi opiskella äidinkielenä, vaikka opetusta ei muutoin tarjottaisi saamen kielellä. Romanit Romanien opetus toteutetaan ottamalla huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon romanien kulttuuri. Romanikielen opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Viittomakieliset Viittomakielisten opiskelijoiden opetuksessa ja opiskelussa sovelletaan ammatillisen perustutkinnon perusteita viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Viittomakielen rinnalla käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Viittomakielisten opetus suunnitellaan niin, että opiskelijan on mahdollista toimia tulkin kanssa. Oppimisympäristöissä otetaan huomioon viittomakielisen tai huonokuuloisen mahdollisuus kommunikoida luontevasti. Kieltenopetuksen järjestelyt Seuraavia valtioneuvoston päätöksen (VnP 213/1999) mukaisia opetusjärjestelyjä voidaan soveltaa maahanmuuttajien, saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten kielten opinnoissa (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli), jos heidän äidinkielensä on muu kuin suomi tai ruotsi. Äidinkieli Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi koulutuksen järjestäjä jakaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain momentissa säädetyt äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset tutkinnon osat säädetystä poikkeavalla tavalla. 193

194 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen tutkinnon osiin varatut opintoviikot (4 + 1 = 5 ov) voidaan yhdistää ja jakaa joustavasti mahdollisiin opiskelijan oman äidinkielen opintoihin, suomi toisena kielenä -opintoihin ja toisen kotimaisen kielen opintoihin. Suomi toisena kielenä tarkoittaa kieltä, joka on opittu äidinkielen jälkeen suomenkielisessä ympäristössä. Viittomakielisiä opiskelijoita varten on laadittu erikseen suomi viittomakielisille -tutkinnon osa (luku 5). Opiskelijat voivat opiskella suomen kieltä joko 1) suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti (luku 5) tai 2) äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaisesti (luku 5), jos opiskelijan suomen kielen taidon arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen. Opiskelija, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoista kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opiskelee suomi toisena kielenä -tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Hänen suomen kielen osaamisensa arvioidaan näiden tavoitteiden mukaisesti huolimatta siitä, onko koulutuksen järjestäjä tarjonnut suomi toisena kielenä -opetusta. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota ja opiskelijan opiskelusuunnitelmaan voi kuulua molempia edellä mainituista opinnoista. Opiskelija voi siirtyä kesken suomi toisena kielenä -opintojen opiskelemaan suomen kieltä äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijoille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös hänen oman äidinkielensä opetusta. Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan (L 630/1998, 12 3 mom.) opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Maahanmuuttajien oman äidinkielen tavoitteet ovat luvussa 5. Opiskelija voi opiskella omaa äidinkieltään joko äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisille opiskelijoille (4 ov) tai vieras kieli (2 ov) -tavoitteiden mukaisesti tai vapaasti valittavina tutkinnon osina. Jos opiskelija opiskelee äidinkieltä oma äidinkieli vieraskielisille opiskelijoille -tavoitteiden mukaisesti, on hänen opintoihinsa kuuluttava suomen kielen opintoja. Toinen kotimainen kieli Opiskelijoiden toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon opiskelijoiden kielitaidon taso. Toisen kotimaisen kielen opinnot voidaan myös korvata oman äidinkielen ja suomen kielen opinnoilla vieraskielisillä opiskelijoilla (5 ov), luku 5. Tarvittaessa opetus voidaan järjestää toisen kotimaisen kielen alkeisopetuksena opiskelijan ja alan tarpeista riippuen. 194

195 Vieras kieli Opiskelijan opintoihin on kuuluttava myös vieraan kielen opintoja. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan vieras kieli voi olla myös hänen äidinkieltään. 8.5 OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimuskoulutuksesta on voimassa mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 8, 17 ), asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 6, 7 ) sekä laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) on säädetty. Ammatillisena peruskoulutuksena toteutettavassa oppisopimuskoulutuksessa noudatetaan voimassa olevia tutkinnon perusteita (opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet). Tutkinnon perusteiden mukaan peruskoulutuksena suoritetusta tutkinnosta tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä luvun 7.9 määräyksen mukaisesti. 8.6 KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 5, 14 ) on säädetty, tulee kodin ja oppilaitoksen yhteistyön järjestämisessä noudattaa seuraavaa: Nuorille järjestettävässä koulutuksessa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen tulee ottaa yhteistyössä huomioon. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä yhteistyötä opiskelijoiden ohjauksessa huoltajien kanssa koulutuksen aikana ja sen päättyessä. Ohjauksen tulee tukea opiskelijoiden työelämään tai jatko-opintoihin siirtymistä sekä vahvistaa opiskelijoiden elämänhallinnan valmiuksia. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa tulee laatia yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tai -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoa hoitavien viranomaisten kanssa. 195

196 8 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 8.7 OPISKELIJAHUOLTO Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14, 37 a ) on säädetty opiskelijahuollon järjestämisestä ja opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön, tulee noudattaa seuraavaa. Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on tukea opiskelijaa sekä säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Opiskelijahuollon tulee edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeytymistä. Nuorten opiskelijoiden kohdalla koulutuksen järjestäjän on tehtävä yhteistyötä huoltajien kanssa.koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa opiskelijahuollon tavoitteiden saavuttamista antamalla opetussuunnitelmassaan toimintaohjeita, jotka edistävät opiskelijoiden terveyttä ja turvallisuutta, erilaisten ongelmien varhaista tunnistamista ja niiden syntymisen ennaltaehkäisyä. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa ohjeita oppilaitosyhteisön toimintaan liittyvien asioiden hoitamisesta, kuten opiskelijan opetukseen osallistumisesta, opinnoissa edistymisen seurannasta ja oppilaitoksen opiskelija-asuntolassa asumisesta. Ennalta ehkäiseviä toimintaohjeita tulee antaa tupakoinnista, päihteiden käytöstä, kiusaamisesta ja häirinnästä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla kriisisuunnitelma ja toimintaohjeet myös käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalta. Koulutuksen järjestäjän tulee seurata opiskelijahuollon toteutumista ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.opiskelijoita tulee rohkaista osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Kaikilla opiskelijoiden kanssa oppilaitosyhteisössä työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta. Moniammatillisen opiskelijahuoltohenkilöstön tehtävänä on opiskelijahuollon palveluiden koordinointi ja kehittäminen. Opiskelijahuoltoa koskevat opetussuunnitelman osat tulee laatia yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tai -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoa hoitavien viranomaisten tai muiden tahojen kanssa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelmaa laadittaessa ottaa huomioon kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa kansanterveyslain ja lastensuojelulain velvoitteet opiskelijahuollon palveluiden järjestämisessä. Samalla tulee sopia syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta sekä opiskelijaterveydenhuollon ja psykososiaalisen tuen asiantuntijapalveluiden järjestämisestä. Palveluiden kehittämisessä tulee hyödyntää opiskelijoiden palautetta. 196

197 Ammatillisen koulutuksen aikana opiskelijalle tulee tiedottaa ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta, eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista. Työssäoppimisen työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista tulee tiedottaa opiskelijan lisäksi alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että opiskelijat tuntevat oppilaitoksessa noudatettavat järjestyssäännöt. Opiskelijan omaa vastuuta tulee korostaa oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa. 197

198 9 LIITEOSA 9.1 METSÄALAN AMMATTIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA Metsät ovat osa suomalaista identiteettiä. Ne ovat satojen vuosien ajan auttaneet pitämään maaseudun asuttuna sekä työllistäneet maamme väestöä. Metsät ovat myös olleet monien taiteilijoiden innoituksen lähteenä. Metsillä ja puilla on ollut aina tärkeä merkitys suomalaisten vanhoissa uskonnoissa ja uskomuksissa. Tämä seikka lienee osaltaan syynä siihen, että suomalaisten suhde metsiin on vieläkin läheinen ja lämmin. Suomen talous nojaa edelleen, toimintaympäristön rajuista muutoksista huolimatta vahvasti metsätalouteen ja metsäteollisuuteen. Maamme nettovientituloista yli kolmannes tulee metsäteollisuudesta. Osuus on suurempi kuin missään muussa maassa. Jos lukuun sisällytetään koko metsäklusterin kokonaisnettoviennin arvo, kohoaa prosenttiosuus jo lähelle 50 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Metsäteollisuuden tuotannon arvo on yli 20 miljardia euroa. Vaikka metsää hyödyntävä tuotanto on kasvanut monikymmenkertaiseksi, metsää on enemmän kuin koskaan ja sen kasvu on suurempi kuin koskaan. Sen vuoksi kotimaisen puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi yli 10 miljoonalla kuutiometrillä. Suomi elää edelleenkin metsästä. Metsäklusterilla tarkoitetaan metsätalouden, metsäteollisuuden, alan kone- ja laitevalmistajien, metsäteollisuuden kemikaaleja valmistavien yritysten, automaatioyritysten, pakkausteollisuuden, graafisen teollisuuden, energiayritysten, logistiikkaja konsulttiyritysten sekä niihin liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen muodostamaa osaamiskeskittymää. Metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden ohella metsäkoneiden valmistuksesta ja koneellisesta tavaralajimenetelmään perustuvasta puunkorjuusta on muodostunut yksi maamme huipputeknologian käyntikorteista maailmalla. Suomalaiset valmistavat esimerkiksi suurimman osan maailman puunkorjuukoneista ja muutkin metsäalan yrityksemme ovat teknologiajohtajia maailmalla. Metsäala on se metsäklusterin osa, jonka tavoitteena on kestävä hyvinvointi monimuotoisista metsistä. Se sisältää maamme tärkeimmän luonnonvaran, metsän, kestävän hoidon ja käytön. Nyt voimia yhdistetään huippuosaamisen keskittymäksi, jossa ovat mukana johtavat metsäteollisuusyritykset, kone- ja laitevalmistajat sekä 198

199 alan yliopistot, oppilaitokset sekä tutkimuslaitokset. Tästä hyvänä esimerkkinä on opetusministeriön asettama metsäklusterin koulutuksen kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä oli tarkastella kaikilla koulutusasteilla metsä-, puu- ja paperialan koulutusta kokonaisuutena siten, että se ottaa huomioon puun tuottamisen, puun korjuun, metsäbioenergian sekä puun kemiallisen ja mekaanisen jalostamisen. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa opetusministeri Sari Sarkomaalle tammikuussa Työryhmän kehittämisehdotukset pyrkivät vastaamaan metsäteollisuuden ja koko metsäalan nopeisiin muutoksiin. Metsäklusterin työpaikkoja on koko maassa noin ja metsäteollisuudessa työskentelee noin henkilöä. Metsäalalla työskentelevien määrä on noin Metsäalan tyypillisiä ammatteja ovat metsäkoneenkuljettajat, metsurit, metsäkoneasentajat, puutavara-autonkuljettajat, metsäpalveluyrittäjät, metsänparannuskoneenkuljettajat, bioenergia-alan työntekijät (ml. turvekoneiden kuljettajat), taimitarhatyöntekijät ja metsäalan esimiestehtävissä toimivat metsätalousinsinöörit ja metsänhoitajat. Eri selvitysten mukaan metsäkoneenkuljettajia, metsureita ja puutavara-autonkuljettajia sekä bioenergia-alan työntekijöitä tarvitaan lähitulevaisuudessa yhä kasvava määrä. Metsän ja puun arvostus kasvaa tulevaisuudessa, koska maailma kiinnittää kasvavaa huomiota ympäristöön ja kulutettavien raaka-aineiden uusiutuvuuteen. Kierrätettävä ja uusiutuva puu sitoo hiiltä ja jarruttaa ilmaston muutosta. Puu on tulevaisuudessa entistä arvokkaampi raaka-aine, joka kannattaa käyttää tarkasti ja jonka jalostusarvoa voidaan edelleen nostaa, sillä puu muuntuu yllättävän moneksi. Puu ja metsät tarjoavat myös tulevaisuudessa virkistystä, luonnonarvoja, työtä ja toimeentuloa meille kaikille. 9.2 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :ssä. Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Opiskelijan pääsyä ammatilliseen koulutuksen voidaan rajoittaa vain silloin, kun sairaus objektiivisesti arvioiden estää opinnot tai se vaarantaisi opiskelijan tai muiden turvallisuutta. Sairauden tai vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. 199

200 9 LIITEOSA Koulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa tehtävissä hän ei terveydentilansa vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. On mahdollista, että saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaisia terveydentilavaatimuksia ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Jotta opiskelijavalinta onnistuisi opiskelijan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa perustutkinnon ja koulutusalan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja edellytyksistä sekä mahdollisista terveydellisistä riskeistä opiskelijaksi hakeutuville hakuoppaissa ja opiskelijavalintatilaisuudessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan ja mahdollisen sairauden hoitotilanteesta riittää pääsääntöisesti valintatilanteessa. Mikäli koulutusalan tai tutkinnon oma lainsäädäntö tai alan erityispiirteet edellyttävät opiskelijaksi valitulta lääkärintodistusta opiskelijan terveydentilasta, riittää siihen lääkärintodistuksen merkintä alalle soveltuvuudesta. Opiskelijaksi ottaminen on ehdollinen lääkärintodistuksen esittämiseen saakka. Opiskelijan sairaus tai vammautuminen ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Sairaudesta tai vammautumisesta koulutuksen toteutumiselle aiheutuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Opiskelijan sairastuessa tai vammautuessa opiskelijahuollon ja työpaikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Kaikissa tilanteissa, joissa käsitellään ja tallennetaan henkilötietolaissa arkaluonteisiksi määriteltyjä henkilötietoja, kuten opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja, koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa säädösten edellyttämää huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa. 200

201 Metsäalalla ja metsäalan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: astma epilepsia tai muut tasapainoon vaikuttavat sairaudet näön heikkous tasapainoelimistön toiminnan häiriö 9.3 AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien avuksi, kun laaditaan sellaisten tutkinnon osien opetussuunnitelmia, joita ei ole tutkinnon perusteissa määritelty. Ammatilliset tutkinnon osat muodostetaan ja nimetään työkokonaisuuksien mukaan. Ammattitaitovaatimukset kuvataan konkreettisena työn tekemisenä. Arviointikriteerit määritellään arvioinnin kohteittain kolmelle tasolle: tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3. Seuraavassa olevat arviointikriteerit on tarkoitettu ohjeellisiksi siten, että niitä sovelletaan ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteiden ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Esitetyt kriteerit kohdennetaan aina kyseessä olevan tutkinnon osan vaatimuksiin eli kriteereissä esitetty työ tarkoittaa aina ko. tutkinnon osaan sisältyvää työtä. 201

202 9 LIITEOSA ARVIOINNIN KOHDE YLEISELLÄ TASOLLA 1. Työprosessien hallinta Opiskelija Arvioidaan oman työn suunnittelua, työsuorituksen arviointia ja oman toiminnan kehittämistä. suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta Arvioidaan työkokonaisuuden toteuttamista, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta. 202 arvioi työnsä onnistumista toimii tutuissa työtehtävissä työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista suunnittelee oman työnsä suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista omaaloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) ottaa huomioon työtehtävän erityisvaatimuksia etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan ARVIOINNIN KOHDE YLEISELLÄ TASOLLA 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Opiskelija Arvioidaan työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalien valintaa ja käyttöä. käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti toistuvissa työtilanteissa käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta (menetelmät, välineet, materiaalit määritellään tutkinnon osittain) arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon toimintaympäristönsä ja oman työnsä osana sitä ottaa huomioon työpaikan erityisvaatimuksia ja työn lopputulos on tavoitteiden mukainen (esim. valmistettu esine priimaa, hiukset leikattu niin, että otettu huomioon asiakkaan toiveet, asiakkaan kasvonpiirteet jne.) etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan osaa omalla vastuualueellaan tehdä omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa

203 ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Arvioidaan työssä tarvittavan tiedon hallintaa ja soveltamista. YLEISELLÄ TASOLLA Opiskelija käyttää työnsä tavallisimpien hankkii ja soveltaa työssä soveltaa tietoa työssään menetelmien, tarvittavaa tietoa omatoi- vaihtelevissa työtilanteissa välineiden ja materiaalien misesti ja perustelee työhön liittyviä käytön perustana olevaa ratkaisujaan hankki- tietoa toistuvissa työtilanteissa mansa tiedon pohjalta (eli ne menetelmät, välineet ja materiaalit, jotka on määritelty kohdassa 2) mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa ARVIOINNIN KOHDE YLEISELLÄ TASOLLA 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot a) Erikseen arvioitavat Opiskelija Oppiminen ja ongelmanratkaisu suoriutuu tiedonhankinnassa ohjattuna hankkii tietoa ohjeiden mukaan toimii oma-aloitteisesti tiedonhankkijana Arvioidaan oppimishalukkuutta, suunnittelee työtään, suunnittelee oman työnsä suunnittelee itsenäisesti itsensä ja työnsä kehittämistä, ongelmien ratkaisemista sekä valintojen ja päätösten tekemistä. mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan osaa arvioida ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään arvioi työnsä onnistumista ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista tilanteista oma-aloitteisesti toimii erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja 203

204 9 LIITEOSA Vuorovaikutus ja yhteistyö Arvioidaan toimintaa vuorovaikutustilanteissa ja yhteistyökykyä. Ammattietiikka Arvioidaan toimintaa ammattietiikan, ammatin arvoperustan ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Arvioidaan terveyttä ylläpitävää ja turvallista toimintaa sekä toimintakyvyn ylläpitoa. noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään tekee vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta pystyy toimimaan erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee vastuullaan olevat tehtävät huolellisesti ja toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden työskentelee ergonomisesti oikein ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii opiskelu- ja työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden tunnistaa ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen), liikunnan (1 ov) ja terveystiedon (1 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä. Jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan tarvittaessa kunkin alan tarpeen mukaiset terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. 204

205 ARVIOINNIN KOHDE YLEISELLÄ TASOLLA 4. b) Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot Opiskelija Aloitekyky ja yrittäjyys Arvioidaan tavoitteellista, taloudellista ja tuloksellista toimintaa ja itsensä johtamista. Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon (1 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä sekä ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin sisällytettävän yrittäjyysosan (5 ov) ammattitaitovaatimuksissa ja arviointikriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin laaditaan tarpeen vaatiessa kunkin alan edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Kestävä kehitys Arvioidaan teknologisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen periaatteiden noudattamista. noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita Estetiikka Arvioidaan estetiikan huomioon ottamista työssä ja jokapäiväisessä elämässä Viestintä- ja mediaosaaminen Arvioidaan kriittisyyttä mediatuotteiden tunnistamisessa, havainnoinnissa ja tulkinnassa sekä mediaja viestintäteknologian käyttämistä Matematiikka ja luonnontieteet Arvioidaan työn edellyttämää laskutaitoa sekä työssä tarvittavaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksien hallintaa. työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) äidinkielen (4 ov) tavoitteissa ja arviointikriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan tarpeen vaatiessa kunkin alan vaatimusten mukaiset viestintä- ja mediaosaamisen ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) matematiikan (3 ov), fysiikan ja kemian (2 ov) tavoitteissa ja kriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan kunkin alan tarpeen mukaiset matematiikan ja luonnontieteiden ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. 205

206 9 LIITEOSA Teknologia ja tietotekniikka Arvioidaan teknologian ja tietotekniikan hyödyntämistä ammattialalla sekä tekniikan hyötyjen, rajoitusten ja riskien huomioon ottamista. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Arvioidaan osallistumista yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon eri taustan omaavien ihmisten kanssa sekä työntekijää ja kansalaista koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien mukaista toimintaa. käyttää ammatissaan tarvittavia tavanomaisia teknisiä ja tietoteknisiä järjestelmiä toistuvissa työtilanteissa, tarvitsee joskus ohjausta valitsee tarvittavat koneet ja laitteet ohjattuna ja tunnistaa riskit. käyttää ammatissaan tarvittavia teknisiä ja tietoteknisiä järjestelmiä toistuvissa työtilanteissa valitsee sopivat koneet ja laitteet ja tunnistaa niiden käyttöön liittyvät riskit. hyödyntää monipuolisesti ammatissaan tarvittavia teknisiä ja tietoteknisiä järjestelmiä valitsee itsenäisesti sopivat koneet ja laitteet ja tunnistaa niiden käyttöön liittyvät rajoitukset ja riskit. Tietotekniikka todentuu yhteisten opintojen (yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov) tavoitteissa ja kriteereissä. Tämän lisäksi jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin laaditaan kunkin alan tarpeen mukaiset teknologian ja tietotekniikan ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Todentuu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon (1 ov) sekä äidinkielen (4 ov) tavoitteissa ja kriteereissä. Tämän lisäksi laaditaan tarpeen mukaan jokaisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin kunkin alan tämän avaintaidon edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. 9.4 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT 206 Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221(COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi.

207 Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus sekä toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä- ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee ja organisoi opiskeluaan, on motivoitunut ja halukas oppimaan uutta sekä kehittämään itseään ja työtään. Hänellä on realistinen käsitys omasta osaamisestaan. Hän ratkaisee työssään ongelmatilanteita sekä tekee valintoja ja päätöksiä Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän ymmärtää ja noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus sekä toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja on motivoitunut ylläpitämään terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti oikein ja osaa alallaan tar- 207

208 9 LIITEOSA vittavan terveysliikunnan sekä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti, tunnollisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee ja toteuttaa projekteja tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän kykenee taloudelliseen ja tulokselliseen toimintaan ja itsensä johtamiseen. Hän osaa mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja sitoutuu toimimaan ammatissaan kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden puolesta. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävää kehitystä käsitteleviä säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tunnistaa kulttuurien monimuotoisuutta ja yleisten mieltymysten kehityssuuntauksia. Hän ymmärtää esteettisten tekijöiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä sekä rakentaa ja ylläpitää elin- ja työympäristön viihtyisyyttä kulttuuriin pohjautuvien kauneusarvojen mukaisesti. Viestintä- ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kommunikoida asianmukaisesti eri tilanteissa. Hän viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla ja tarvittaessa selviytyy toisella kotimaisella kielellä ja yhdellä vieraalla kielellä. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tunnistaa ja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän osaa käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä pystyy tuottamaan yksinkertaisia media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemiseksi. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää ja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka 208

209 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ymmärtää teknologian kehityksen vaikutuksia omaan ammattialaansa ja sen tulevaisuuteen. Hän osaa hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ymmärtää tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena; hän hallitsee tietotekniikan käytön tiedonhankinnan, tallentamisen ja tuottamisen sekä tiedon siirtämisen ja vastaanottamisen välineenä. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon eri tasoilla. Hän tietää oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänä ja kansalaisena. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien periaatteita. Hän toimii asiallisesti eri taustan omaavien ihmisten kanssa. 9.5 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. 209

210 9 LIITEOSA TAITOTASO A1 SUPPEA VIESTINTÄ KAIKKEIN TUTUIMMISSA TILANTEISSA A1.1 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Kielitaidon alkeiden hallinta Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. 210

211 TAITOTASO A1 SUPPEA VIESTINTÄ KAIKKEIN TUTUIMMISSA TILANTEISSA A1.2 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Kehittyvä alkeiskielitaito Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 211

212 9 LIITEOSA TAITOTASO A1 SUPPEA VIESTINTÄ KAIKKEIN TUTUIMMISSA TILANTEISSA A1.3 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Toimiva alkeiskielitaito Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. 212

213 TAITOTASO A2 VÄLITTÖMÄN SOSIAALISEN KANSSAKÄYMISEN PERUSTARPEET JA LYHYT KERRONTA A2.1 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Peruskielitaidon alkuvaihe Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. 213

214 9 LIITEOSA TAITOTASO A2 VÄLITTÖMÄN SOSIAALISEN KANSSAKÄYMISEN PERUSTARPEET JA LYHYT KERRONTA A2.2 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Kehittyvä peruskielitaito Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikkuuutiset). Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. 214

215 TAITOTASO B1 SELVIYTYMINEN ARKIELÄMÄSSÄ B1.1 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Toimiva peruskielitaito Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaaaikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran. Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia. 215

216 9 LIITEOSA TAITOTASO B1 SELVIYTYMINEN ARKIELÄMÄSSÄ B1.2 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Sujuva peruskielitaito Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit). Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta. Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityiskohdat tuottavat vaikeuksia. Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. Osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti. Vaikka taukoja ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja viesti välittyy. Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. Osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa. Pystyy etsimään ja yhdistelemään tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen jonkin tehtävän. Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdat ja sävyt saattavat jäädä epäselviksi. Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen. 216

217 TAITOTASO B2 SELVIYTYMINEN SÄÄNNÖLLISESSÄ KANSSAKÄYMISESSÄ SYNTYPERÄISTEN KANSSA B2.1 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Itsenäisen kielitaidon perustaso Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia. 217

218 9 LIITEOSA TAITOTASO B2 SELVIYTYMINEN SÄÄNNÖLLISESSÄ KANSSAKÄYMISESSÄ SYNTYPERÄISTEN KANSSA B2.2 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Toimiva itsenäinen kielitaito Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia. Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin. Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä. Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia. Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. 218

219 TAITOTASO C1 C2 SELVIYTYMINEN MONISSA VAATIVISSA KIELENKÄYTTÖTILANTEISSA C1.1 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Taitavan kielitaidon perustaso Ymmärtää suhteellisen vaivattomasti pitempääkin puhetta tai esitystä (elokuvia, luentoja, keskusteluja, väittelyjä) erilaisista tutuista ja yleisistä aiheista myös silloin, kun puhe ei ole selkeästi jäsenneltyä ja sisältää idiomaattisia ilmauksia ja rekisterinvaihdoksia. Ymmärtää hyvin erilaisia äänitemateriaaleja yksityiskohtaisesti ja puhujien välisiä suhteita ja tarkoituksia tunnistaen. Vieras aksentti tai hyvin murteellinen puhekieli tuottavat vaikeuksia. Osaa pitää pitkähkön, valmistellun muodollisenkin esityksen. Pystyy ottamaan aktiivisesti osaa monimutkaisiin käsitteellisiä ja yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin ja johtaa rutiiniluonteisia kokouksia ja pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä monenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tyylilajien ja kielimuotojen vaihtelu tuottaa vaikeuksia. Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti. Osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita. Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse. Ymmärtää yksityiskohtaisesti pitkähköjä, kompleksisia tekstejä eri aloilta. Pystyy vaihtelemaan lukutapaansa tarpeen mukaan. Osaa lukea kriittisesti ja tyylillisiä vivahteita arvioiden sekä tunnistaa kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin piilomerkityksiä. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä, tiivistämään ne ja tekemään niistä vaativia johtopäätöksiä. Vaativimmat yksityiskohdat ja idiomaattiset tekstikohdat saattavat vaatia useamman lukukerran tai apuvälineiden käyttöä. Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan huomioon vastaanottajan. Osaa kirjoittaa todellisista ja kuvitteellisista aiheista varmalla, persoonallisella tyylillä käyttäen kieltä joustavasti ja monitasoisesti. Pystyy kirjoittamaan selkeitä ja laajoja selostuksia vaativistakin aiheista. Osoittaa, että hallitsee monia keinoja tekstin jäsentämiseksi ja sidosteisuuden edistämiseksi. Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset ilmaukset ja tavalliset sanonnat. Hallitsee erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä satunnaisesti idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. 219