LOIMAAN KAUPUNKI EOLUS VIND AB PO Loimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24868
Kaavaselostus 1 (61) Pekka Sepppänen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnitteluorganisaatio... 2 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET... 3 2.1 Kaavaprosessi... 3 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN... 4 3.1 Viranomaisyhteistyö... 5 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 5 5 LÄHTÖTIEDOT... 6 5.1 Suunnittelualueen sijainti... 6 5.2 Aluetta koskevat suunnitelmat... 6 5.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 5.2.2 Satakunnan maakuntakaava... 7 5.2.3 Tuulivoimavaihemaakuntakaava... 8 5.2.4 Yleiskaavat... 11 5.2.5 Asemakaavat... 11 5.2.6 Maanomistus... 11 5.2.7 Pohjakartta... 11 5.2.8 Väestö, palvelut ja elinkeinot... 11 5.2.9 Liikenne... 12 5.3 Luonnonolot... 13 5.3.1 Pinta- ja pohjavedet... 13 5.3.2 Natura- ja suojelualueet... 14 5.3.3 Kasvillisuus- ja luontotyypit... 14 5.3.4 Eläimistö... 15 5.3.5 Linnusto... 16 5.4 Virkistyskäyttö... 17 5.5 Maisema- ja kulttuuriympäristö... 17 5.5.1 Maisemarakenne... 17 5.5.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet... 18 5.5.3 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY)... 18 5.5.4 Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet... 19 5.5.5 Muinaisjäännökset... 19 5.6 Tekniset verkostot... 19 6 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN... 20 6.1 Muut tuulivoimahankkeet... 20 7 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET... 21
Kaavaselostus 2 (61) Pekka Sepppänen 7.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoittuminen... 21 7.2 Tuulivoimapuiston rakenteet... 22 7.3 Sähkönsiirto... 22 7.4 Huoltotiet... 23 8 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 24 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö... 24 8.2 Aluevaraukset ja osa-alueet... 24 8.3 Muut merkinnät ja määräykset... 26 8.4 Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset... 27 8.5 Hyväksymisvaiheessa tehdyt muutokset... 27 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 27 9.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset... 27 9.2 Vaikutusalue... 27 9.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen... 28 9.3.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 28 9.3.2 Vaikutukset liikenteeseen... 29 9.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 31 9.5 Vaikutukset muinaismuistoihin... 36 9.6 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon... 36 9.7 Vaikutukset luontoon... 37 9.7.1 Vaikutukset linnustoon... 37 9.7.2 Vaikutukset muuhun eläimistöön... 38 9.7.3 Vaikutukset pohja- ja pintavesiin... 40 9.8 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset... 40 9.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 42 9.9.1 Virkistys... 42 9.9.2 Turvallisuus... 42 9.9.3 Melu... 43 9.9.4 Matalien taajuuksien meluvaikutukset... 47 9.9.5 Vaikutukset tele- ja linkkiyhteyksiin... 48 9.10 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen... 48 9.10.1 Vaikutukset elinkeinoihin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen... 48 9.10.2 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja työllisyyteen... 48 9.10.3 Vaikutukset energiatalouteen ja ilmastoon... 49 9.11 Vaikutukset lentoliikenteeseen ja ilmavalvontatutkiin... 50 9.12 Lentoestevalojen vaikutus... 50 9.13 Kaavan suhde olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin... 51
Kaavaselostus 3 (61) Pekka Sepppänen 9.13.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 51 9.13.2 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan... 52 9.13.3 Yleiskaavan sisältövaatimukset... 52 9.13.4 Osayleiskaavan suhde muihin vireillä oleviin / olemassa oleviin tuulivoima-alueisiin 53 10 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 54 11 SEURANTA... 54
Kaavaselostus 4 (61) Pekka Sepppänen Liitteet Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Kasvillisuus, luontotyyppi- sekä liito-oravaselvitys (Jynx Oy, 2014) Liite 3: Pesimälintuselvitys (Thomas Lilley, 2014) Liite 4: Lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitykset (Thomas Lilley, 2014) A. Kevätmuutto B. Syysmuutto Liite 5: Lepakkoselvitys (Thomas Lilley, 2013) Liite 6: Muinaisjäännösinventointi Liite 7: Melumallinnus Liite 8: Varjostusmallinnus Liite 9: Näkyvyysanalyysi Liite 10: Kuvasovitteet
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (55) Loimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava Kaavan nimi: Alastaron tuulivoimaosayleiskaava Kaavan päiväys: Luonnosvaihe Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Suunnittelualue sijaitsee noin 17 kilometriä Loimaan keskustasta pohjoiseen ja noin 4 km Alastaron kyläkeskuksesta koilliseen. Pyhäjärvenkatu 1, 33200 TAMPERE pekka.seppanen@fcg.fi Vireilletulo: khall 6.10.2014 340 Luonnos julkisesti nähtävillä: Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (55) 1 JOHDANTO Loimaan kaupunki on käynnistänyt Eolus Oy:n aloitteesta Alastaron tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen. Tavoitteena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan suoraan myöntää rakennusluvat tuulivoimaloille. Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa enintään 8 tuulivoimalan toteuttaminen. Tuulivoima-laitokset ovat teholtaan noin 2-3,3 MW, jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan noin 16-26,4 MW. 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaava Eolus Oy sopii Loimaan kaupungin kanssa osayleiskaavan laatimisesta kaavoitussopimuksella. Loimaan kaupungin puolesta työtä ohjaa Kalle Rautavuori, kaavoitusarkkitehti. Kaupunki vastaa valmistelu- ja suunnitteluvaiheiden tiedottamisesta ja nähtäville asettamisesta sekä näiden vaiheiden palautteen keräämisestä ja ohjaa vastineiden valmistelua. Eolus Oy vastaa kaavan laatimis- ja tiedottamiskuluista. Eolus Oy:n yhteyshenkilönä toimii Ari Ylä-Mononen Auria Wind Oy:stä. Kaavoituskonsultiksi on valittu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä kaavoituksesta vastaa ympäristöinsinööri Pekka Seppänen. FCG:n työryhmä Pekka Seppänen Minttu Kervinen Maritta Heinilä projektipäällikkö ja yhteyshenkilö, Ins. Amk pekka.seppanen@fcg.fi, puh: 050 911 1972 suunnittelija, arkkitehti Laadunvarmistaja, projektipäällikön varahenkilö, arkkitehti YKS-506
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (55) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessin tähänastiset vaiheet Tuulivoimayhtiö Eolus Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Loimaan kaupungille. Loimaan kaupunginhallitus on 6.10.2014 340 tehnyt päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä. Vireilletulo kuulutus 23.10.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 23.10. 23.11.2014 xxxx Kaavaprosessin tulevia vaiheita Kaavaluonnos hyväksytty kaupunginhallituksessa Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnoksen nähtävilläolo Tavoiteaikataulu marraskuu 2014 joulukuu 2014 Yleisötilaisuus joulukuu 2014 Kaavaehdotus hyväksytty kaupunginhallituksessa Ehdotusvaiheen kuuleminen, kaavaehdotuksen nähtävilläolo helmikuu 2015 maaliskuu 2015 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu toukokuu 2015 Osayleiskaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa Osayleiskaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa kesäkuu 2015 kesäkuu 2015 Kuulutus kaava lainvoimainen heinäkuu 2015
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (55) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kaupunkilaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisia kanssa, joita asiat koskevat. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt, kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset sekä metsästysseurat o tienhoitokunnat o metsästysseurat elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt o Metsäkeskus o MTK Varsinais-Suomi erityistehtäviä hoitavat yhteisöt kuten kuntien energia- ja vesilaitokset o Fortum Sähkönsiirto Oy o Fingrid Oyj o Digita Oy Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Loimaan kaupungin hallintokunnat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen pelastuslaitos Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) Varsinais-Suomen maakuntamuseo Puolustusvoimat
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (55) Naapurikunnat Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kaupungin kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. 3.1 Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) sekä tarvittaessa työneuvotteluja. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Valmisteluvaiheessa järjestettiin viranomaisneuvottelu xx.xx.2014. Neuvottelusta on laadittu muistio. 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Loimaan kaupunginvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (55) 5 LÄHTÖTIEDOT 5.1 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 17 kilometriä Loimaan keskustasta pohjoiseen ja noin 4 km Alastaron kyläkeskuksesta koilliseen. Suunnittelualue sijaitsee Kanteenmaantien (seututie 231) länsipuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 875 hehtaaria. Kaavaalueen pinta-ala muodostuu maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta. Kuva 1: Suunnittelualueen rajaus on osoitettu punaisella viivalla. 5.2 Aluetta koskevat suunnitelmat 5.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (55) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. 5.2.2 Satakunnan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa 10.12.2010 hyväksytty Varsinais-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 20.3.2013. Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M), alueelle on merkitty myös ampumarata (ea-206). Suunnittelualueen lounaispuolella sijaitsee vihreällä rasterilla merkitty maiseman kannalta maakunnallisesti arvokas Loimijokilaakson viljelymaisema. Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 4 kilometrin päässä on Saarikonmäen (sl 506) suojelualue. Kuva 2: Ote maakuntakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (55) 5.2.3 Tuulivoimavaihemaakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston 10.6.2013 hyväksymässä vaihemaakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Maakuntakaavoituksessa on keskitytty pääasiassa alueisiin, joille voidaan sijoittaa vähintään 10 suurta teollisen kokoluokan tuulivoimalaa. Näiden alueiden lisäksi on selvitetty pienempiä aluekokonaisuuksia kiinnittäen huomiota erityisesti rakennettujen ja teollisten alueiden ympäristöihin. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan selostuksessa kuvataan kaavaan merkittyjen tuulivoimaloiden alueiden rajausperusteet. Vaihemaakuntakaavaa varten selvitettiin YKR-ruututietokannan perusteella alueet, jotka eivät asutuksen tai loma-asutuksen vuoksi sovellut tuulivoimatuotannolle. Ruututietokannan perusteella löydettiin 1496 tuulivoimalle soveltuvaa aluetta. Jatkoselvityksissä (Tuulivoimaselvitys 2010-2011 sekä vaihemaakuntakaavatyö) löydetyistä alueista rajattiin pois muista syistä tuulivoimatuotannolle soveltumattomia alueita, mm. liian pienet (alle 1 km²) alueet, maisema- ja luontovaikutuksiltaan soveltumattomat alueet sekä asutuksen ja teknistenrajoitteiden takia soveltumattomat alueet. Ritaninkorven alue sijaitsee riittävän etäällä asutuksesta ja loma-asutuksesta ja on tarpeeksi laaja tuulivoimatuotannon alueeksi (tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartta 2). Tuulivoimaselvityksen mukaan Ritaninkorven alue on rakennettavuuden tai maankäyttövarausten takia soveltumaton tuulivoimatuotantoon (tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartta 3). Rakennettavuuden tai teknisten rajoitteiden perusteella soveltumattomia alueita olivat ne alueet, jotka olivat mm. pääosin suota tai sijaitsivat esimerkiksi puolustusvoimien käyttämien varalaskupaikkojen läheisyydessä. Selvityksen mukaan Ritaninkorven alueella on myös luonnon ydinalue, hirvien talvialue ja peura-alue (tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartta 5). Tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartalla 3 Ritanin korpea ei kuitenkaan ole määritelty luontovaikutusten takia tuulivoiman tuotannolle soveltumattomaksi alueeksi. Lisäksi Ritaninkorpi sivuaa puolustusvoimien varalaskupaikan suojavyöhykettä. Tuulivoimavaihemaakuntakaavatyön yhteydessä Ritaninkorven soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon ei ole tutkittu tarkemmin. Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden (tv) ja energiahuollon kohdemerkintöjen (en) alueiden lisäksi muille alueille voi olla mahdollista sijoittaa vähäistä tuulivoimatuotantoa tarkentavien jatkoselvitysten perusteella. Alueet tulee ensisijaisesti toteuttaa kuntakaavoituksella tai enintään 1-4 voimalan hankkeiden osalta suunnittelutarveratkaisulla. Yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä tulee selvittää tarkemmin tuulivoimatuotannon aiheuttamat vaikutukset muuhun maankäyttöön, mm. valtakunnallisiin alueidenkaÿttoẗavoitteisiin, sillä näitä vaikutuksia ei ole arvioitu maakuntakaavatyö tai tuulivoimaselvityksen yhteydessä. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei yksittäisen alueen toteutus estä tai rajoita maakuntakaavan toteuttamista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (55) Kuva 3: Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella. Kuva 4: Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartasta 2: Asutuksen ja loma-asutuksen suojavyöhykkeet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (55) Kuva 5: Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartasta 3: Tuulivoimaselvitysten mukaiset alueluokittelut. Suunnittelualueen likimääräinen Kuva 6: Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartasta 5: Potentiaaliset ekologiset alueet ja vyöhykkeet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (55) 5.2.4 Yleiskaavat 5.2.5 Asemakaavat 5.2.6 Maanomistus 5.2.7 Pohjakartta Kuva 7: Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartasta 6: Teknisen huollonverkostot ja rajoitteet sekä suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella. Suunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavaa. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Kaavoitettavana oleva alue on sekä yksityisessä että kaupungin omistuksessa. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen peruskarttaa. Kiinteistöraja-aineistona käytetään Loimaan kaupungin luovuttamaa maanmittauslaitoksen ajantasaista aineistoa. 5.2.8 Väestö, palvelut ja elinkeinot Suunnittelualueella ei ole vakituisia asuntoja tai loma-asuntoja. Suunnittelualueella kulkee muutama metsäautotie. Suunnittelualueen ympärillä on asutusta lähes jokaisessa ilmansuunnassa vaihtelevilla etäisyyksillä. Lähimmät talot rajautuvat suunnittelualueeseen. Lisäksi asutusta on hajanaisesti suunnittelualueen ympärillä jokaisessa ilmansuunnassa. Alastaron taajamaan on matkaa noin 4 kilometriä. Alueelle ei sijoitu palveluja. Alueen metsä on suurelta osin talousmetsää.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (55) 5.2.9 Liikenne Suunnittelualue sijoittuu valtatien 2 lounaispuolelle (n. 4,3 km). Alueen itäpuolella kulkee Kanteenmaantie (seututie 231), muutoin alueen tiestö koostuu yksityisistä teistä. Kuva 8: Suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat tiet. Korvenkyläntie on merkitty sinisellä, merkittävät yksityistiet purppuralla ja yksityistie/metsätiet vihreällä viivalla. Suunnittelualueen rajaus on merkitty punaisella viivalla. Valtatien 2 liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on 3200 ajoneuvoa / vuorokausi (liikennevirasto 2013). Kanteenmaantien liikennemäärä on 525 aj./vrk ja Mälläistentien 906 aj./vrk. Suunnittelualueen länsipuolella kulkeva yksityistiellä, Tammistentiellä, liikennemäärä on 218 aj./vrk.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (55) 5.3 Luonnonolot Kuva 9: Liikennemäärät 2013 (Liikennevirasto). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Kaavatyön ohella on laadittu kasvillisuus, luontotyyppi- sekä liito-oravaselvitys (Jynx Oy 2014), joka on selostuksen liitteenä 2. Suunnittelualue sijaitsee metsäisellä ja suhteellisen tasaisella alueella. Alueella on kallioalueita, mutta ne jäävät melko mataliksi. Merkittäviä suoalueita ei ole ja olemassa olevat turvemaat ovat ojitettuja, puustoisia ja metsätalouskäytössä. Myöskään vesistöjä ei alueella ole. Metsät ovat kaikki hoidettuja ja käsiteltyjä. Koska metsiköiden kiertoikä on noin 60 70 vuotta, ei vanhoja ja lahopuustoisia metsiköitä pääse muodostumaan. Suuri osa metsiköistä on nuoria kasvatusmetsiköitä, osa tiheitä harventamattomia, osa väljäksi harvennettuja. tämän hetkinen täysin aukeana olevan metsämaan osuus ei ole erityisen suuri. 5.3.1 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin seitsemän kilometrin etäisyydellä koillisessa. Suunnittelualueella ei sijaitse myöskään järviä, jokia tai muita suuria pintavesiä. Suunnittelualueen itäosat ovat ojitettua ja metsitettyä suota. Paikoin suo on vielä avointa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (55) Kuva 10: Suunnittelualueen lähellä sijaitsevat pohjavesialueet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella. 5.3.2 Natura- ja suojelualueet Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Suunnittelualueelle ei sijoitu luonnonympäristön arvoalueita tai kohteita kuten Natura 2000 alueita tai luonnonsuojelualueita. 5.3.3 Kasvillisuus- ja luontotyypit Metsälain kohteena alueella voi pitää vain isokallion korkeinta osaa ja paria hyvin pientä suonotkelmaa. Muita lakikohteita ei alueelta löytynyt. Yhdessä suolaikussa on hieman uhanalaista luontotyyppiä korpirämettä. Uhanalaisia kasvi- tai sienilajeja ei ole alueelta rekisteröity eikä maastossakaan tavattu mitään uhanalaisia tai harvinaisia lajeja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (55) 5.3.4 Eläimistö Kuva 11: Metsälain mukaiset kohteet on merkitty vihreällä (Jynx 2014). Suunnittelualueen alustava rajaus on merkitty sinisellä ja alustavat voimalapaikat punaisella. Liito-orava Liito-oravista ei ole tuulivoimala-alueella aikaisempia havaintoja eikä selvityksessäkään saatu merkkejä lajin esiintymisestä kohdealueella. Selvitysajankohta ei ollut kuitenkaan paras mahdollinen. Voimala-aluetta lähinnä sijaitseva vanha liito-oravakohde osoittautui mitä ilmeisemmin hylätyksi. Lepakot Alueelle on laadittu lepakko- ja kehrääjäselvitys (Thomas Lilley 2013). Selvitys on selostuksen liitteenä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (55) 5.3.5 Linnusto Alue ei ylläpidä monimuotoista lepakkoyhteisöä. Myös kehrääjähavainnot olivat harvalukuisia. Alueen talouskäyttö ojitettuine monokulttuurimetsineen ja avohakkuineen ei luo lepakoille sopivia elinympäristöjä lisääntymiseen tai ruokailuun. Etenkin erilaisten vesistöjen, vanhojen kolopuiden ja rakennusten puute pitävät lepakkotiheydet matalina. Kehrääjien kannalta alue ei ole kovinkaan sopiva. Talousmetsät ovat suurimmaksi osaksi liian tiheitä ja avohakkuilla kehrääjät eivät viihdy. Alueen pari kallioisempaa, puustoltaan harvempaa seutua sekä jättömaata ovat kelvanneet tällä alueella kehrääjille. Nuoria kehrääjiä ei ole näkynyt, kuten ei myöskään lepakon poikasia, eli nämä lajit eivät lisäänny alueella. Suunnittelualueelle on laadittu kevät- ja syysmuuttoselvitykset sekä pesimälintuselvitys (Thomas Lilley 2014). Selvitykset ovat selostuksen liitteinä. Kevätmuutto Suunnittelualueen yli ei todennäköisesti kulje keväisin merkittäviä isojen lintujen muuttoreittejä. Isojen lintujen riskilentoja alueen yli havaittiin vain satunnaisesti. Tuulivoimahankkeen kannalta oleellisimpia lajeja ovat lähipelloilta mahdollisesti muutolle lähtevät hanhet, jotka saattavat lentää alueen yli tietyissä olosuhteissa. Muutolle lähtevät metsähanhet suuntaavat useimmiten koilliseen, jolloin Männistön alueelta lähtevät linnut ovat todennäköisimpiä alueen ylittäjiä. Kuva 12: Hanhien (sinisellä) oletetut lentoreitit kaava-alueen (punainen rajaus) läheisyydessä pääpiirteittäin. Syysmuutto Täydentyy Kuva 13: TÄYDENTYY
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (55) Pesimälinnusto Hankealueella ei pesi suuria petolintuja lukuun ottamatta mahdollista kanahaukkareviiriä alueen etelärajalla. Lähimmät sääksen pesät ovat yli 5 kilometrin päässä ja merikotkan pesät selvästi yli 10 kilometrin päässä hankealueesta. Muita tuulivoimalle erityisen herkkiä lajeja ei myöskään kartoituksessa löytynyt metsoa lukuun ottamatta. Suunnittelualueelta rajattiin kaksi aluetta, joilla mahdollisesti on metson soidinpaikkoja. Näille alueille kohdistuvia maankäytön muutoksia tulisi välttää. 5.4 Virkistyskäyttö Kuva 14: Metsohavainnot ja metsoille mahdollisesti tärkeät alueet. Alue on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella on jonkin verran metsäteitä ja polkuja, joita on mahdollista käyttää virkistykseen. Mitään virkistyskäyttöön osoitettua aluetta taikka toimintoa ei suunnittelualueella ole. 5.5 Maisema- ja kulttuuriympäristö 5.5.1 Maisemarakenne Suunnittelualue kuuluu Lounaismaan maisemamaakuntaan, ja tarkemmin Ala- Satakunnan viljelyseutuun. Lounaismaa on korkokuvaltaan pääosin alavaa, mutta varsinkin etelässä korkeussuhteiltaan vaihtelevaa, suoraviivaisten murroslaaksojen ja ruhjeiden
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (55) luonnehtimaa aluetta. Pohjoiseen mentäessä pinnanmuodot loivenevat ja Kokemäenjoen varsilla on suoranaista tasankoa. Alue on muinaista merenpohjaa, joka vasta melko myöhään eli atlanttisella kaudella (7500-4500 vuotta sitten) on alkanut kohota kuivaksi maaksi. Maiseman peruselementit vaihtelevat rikkonaisesta saaristosta ja kumpuilevista, osittain paljastuneista kallioalueista laajoihin tasaisiin, viljaviin savikkoalueisiin, joilla lukuisat joet kiemurtelevat. 5.5.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Tämän kaavoitustyön aikana on käynnissä valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitys. Maisema-alueiden inventointi on valmistunut Varsinais-Suomen ja Satakunnan osalta eikä tuulivoimaosayleiskaavan suunnittelualue sisälly ehdotettuihin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Suunnittelualuetta lähinnä sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisema ja Köyliönjärven kulttuurimaisema noin kolmenkymmenen kilometrin päässä pohjoisessa ja luoteessa, sekä Aurajokilaakson kulttuurimaisema noin kahdenkymmenen kilometrin päässä lounaassa. 5.5.3 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Lähimmät merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sijaitsevat yli kymmenen kilometrin päässä Punkalaitumella ja Loimaalla. Lähin rakennusperintörekisteriin merkitty kohde on Alastaron taajamassa noin kuuden kilometrin päässä sijaitseva Alastaron kirkko. Kuva 15: Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (merkitty sinisellä) sekä rakennusperintökohteet (merkattu vihreillä neliöillä). suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (55) 5.5.4 Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueen eteläpuolella noin 1 km etäisyydellä suunnittelualueen eteläreunasta sijaitsee maakunnallisesti arvokas Loimijoen kulttuurimaisema. Kuva 16: Loimijoen kulttuurimaisema merkitty sinisellä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella. 5.5.5 Muinaisjäännökset Suunnittelualueelle on laadittu muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 2014). Selvitys on tämän selostuksen liitteenä. Muinaisjäännösinventoinnissa ei havaittu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luokiteltavia kohteita. Suunnittelualueella ei sijaitse museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä muinaisjäännöksiä. 5.6 Tekniset verkostot Suunnittelualueen koillispuolella Huittinen Forssa 400 kilovoltin voimalinja. Lisäksi alueen itäpuolella noin kilometrin etäisyydellä kulkee 110 kv voimalinja koillinen lounas -suunnassa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (55) Kuva 17: Suunnittelualuetta lähimmät voimalinjat. 400 kilovoltin linja on merkitty sinisellä ja 110 kv linja purppuralla. Suunnittelualue on merkitty punaisella viivalla. 6 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 6.1 Muut tuulivoimahankkeet Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia tuulivoimahankkeita tai olemassa olevia tuulivoimapuistoja alle 20 km etäisyydellä. Lähimmät suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet: Kiimasuo, 23 MW, 20 km Heinola, 24 MW, 20 km Viipurin tila, 10 MW, 20 km Tyrinselkä, 75 90 MW, 25 km Nihtimäki, 12 MW, 25 km Oripäänkangas, 12 MW, 20 km Ordenoja (tv 304), 27 MW, 30 km Kumisuo, 13 MW, 25 km
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (55) Kuva 18: Lähialueen muut tuulivoimahankkeet. Alastaron alue on merkitty sinisellä, vaihemaakuntakaavan mukainen alue punaisella ja suunnitteilla olevat hankkeet vihreällä. 7 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 7.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoittuminen Eolus Oy on vastannut tuulivoimapuiston yleissuunnittelusta. Suunnitellut tuulivoimalat ovat napakorkeudeltaan enintään 157 metriä korkeita lieriötornimallisia tuulivoimaloita. Tuulivoimaloiden roottorit tulevat olemaan halkaisijaltaan noin 126-131 metriä. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus on enimmillään 220 metriä. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tuulivoimaloiden sijoittamisessa on otettu huomioon tehtyjen selvitysten tulokset. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään alueen arvot huomioon ottaen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (55) 7.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Kuva 19: Periaatekuva Alastaron tuulivoimapuistoon sijoitettavista tuulivoimaloista maksimikorkeudessaan. Kuvan tuulivoimalan napakorkeus on 157 metriä. Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Alastaron tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella, joka tulee olemaan teräslieriö-, teräslevy- tai hybriditorni. Tuulivoimaloiden pystytysaloiksi tarvitaan noin 60 m x 200 m maa-alueet, jotka raivataan puustosta. Rakennusalue on noin 1 hehtaarin suuruinen. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Rakentamisen aikana liikkumista tuulivoimapuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Alastaron tuulivoimaloille on haettu Ilmailulain mukaisesti lentoesteluvat. Lupa on saatu ja voimalat (merkintä ja lentoestevalot) tullaan rakentamaan lupaehtojen mukaisesti. 7.3 Sähkönsiirto Tuulivoimaloiden sähkönsiirto toteutetaan alueen kaava-alueelta Kanteenmaantielle maakaapeleina, jotka sijoitetaan huoltoteiden yhteyteen. Sähkö siirretään Kanteemaantien yhteydessä kohti kantaverkkoa, johon tuulivoimalat yhdistetään. Sähkönsiirtoreitit merkitään osayleiskaavaan ohjeellisena merkintänä ja tarkempi suunnittelu sekä luvittaminen toteutetaan erillisenä prosessina. Tuulivoimaloiden yhdistäminen kantaverkkoon suunnitellaan tarkemmin osayleiskaavatyön ulkopuolella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (55) 7.4 Huoltotiet Kuva 20: Rakennettavat voimalinjat on merkitty punaisella. Huoltotiet perustetaan pääosin olemassa oleville teille. Liikenne johdetaan alueelle Kanteenmaantieltä kaava-alueen eteläpuolelta. Kunnostettavaa tietä on noin 5800 metriä ja uutta noin 1600 metriä. Huoltotiet toteutetaan noin 6 metrin levyisinä ja sorapintaisina. Tiet ovat jatkossakin maanomistajien ja alueella liikkuvien yleisessä käytössä. Huoltotiet merkitään osayleiskaavaan ohjeellisina ja niiden tarkempi suunnittelu ja luvittaminen toteutetaan kaavaprosessin ulkopuolella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (55) Kuva 21: Kunnostettavat huoltotiet on merkitty punaisella (noin 5800 m) ja uudet huoltotiet sinisellä (noin 1600 m). 8 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 875 hehtaaria. Suunnittelualue osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1), jolla sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä tuulivoimaloiden rakentaminen niille erikseen osoitetuilla alueilla sekä niitä varten huoltoteiden ja teknisten verkostojen rakentaminen. Alueelle ei saa rakentaa vakituisia asuntoja tai loma-asuntoja. Alastaron tuulivoimaosayleiskaavalla osoitetaan kahdeksan tuulivoimaloiden osa-aluetta (tv), joihin saa osoittaa yhteensä kahdeksan tuulivoimalaa. 8.2 Aluevaraukset ja osa-alueet Suunnittelualueelle on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Alue on pääosin metsä-, pelto- ja suoaluetta. Alueen metsät ovat osin olleet metsätalouskäytössä ja peltoalueita viljellään edelleen. Suunnittelualueelle osoitetut aluevaraukset vastaavat alueen nykyistä käyttömuotoa, johon ei ole osayleiskaavalla tarvetta tehdä muutoksia. M-1 - Maa- ja metsätalousvaltainen alue.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (55) Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 220 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomista tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. Alueelle ei saa rakentaa vakituisia asuntoja tai loma-asuntoja (MRL 43 ). tv Tuulivoimaloiden alue. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 220 metriä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Numero tuulivoimala-alueen sisällä osoittaa tuulivoimalan numeron. Tuulivoimalan kaikkien osien sekä pystytysalueen tulee mahtua alueelle. Tuulivoimaloista ei saa aiheutua suunnitteluohjearvoja ylittävää melua lähialueen asutukselle. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä melu- ja varjostusmallinnukset valituilla voimalatypillä laadittuna.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (55) Kuva 22: Ote kaavakartasta. Tuulivoimaloiden alue (tv) on osoitettu pistekatkoviivalla. Purppura katkoviiva kuvaa ohjeellista huoltotien linjausta ja punainen katkoviiva huoltotien yhteyteen rakennettavaa maakaapelia. Tuulivoimalan ohjeellinen sijainti on merkitty mustalla pisteellä, jonka ympärille merkitty harmaa kehä osoittaa roottorin halkaisijan. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu luontoselvityksen mukaiset metsälain kohteet. 8.3 Muut merkinnät ja määräykset Huoltotiet Tuulivoimaloille johtavat huoltotiet merkitään osayleiskaavaan ohjeellisella merkinnällä. Huoltoteistä laaditaan osayleiskaavaa varten tiesuunnitelma, jonka mukaan huoltotiet piirretään kaavaan. Huoltoteiden perustaminen tapahtuu kuitenkin osayleiskaavan ulkopuolisella prosessilla, jonka takia osayleiskaavan merkintä on ohjeellinen. Huoltotiet pyritään sijoittamaan olemassa oleville metsäautoteille, jotka perusparannetaan. Huoltotie on noin 6 metriä leveä tie, joka vaatii vahvan perustan, jotta ne kestävät rakennusvaiheen raskaat kuljetukset.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (55) Maakaapelit Tuulivoimaloille johtavat sähkönsiirron hoitavat maakaapelit pyritään sijoittamaan huoltoteiden yhteyteen. Merkintä osayleiskaavassa on huoltoteiden tapaan ohjeellinen, koska luvitusprosessi on osayleiskaavan ulkopuolinen. Muut merkinnät ja määräykset ovat kaavakartan liitteenä. 8.4 Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset Täydennetään ehdotusvaiheessa. 8.5 Hyväksymisvaiheessa tehdyt muutokset Täydennetään hyväksymisvaiheessa. 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan vaikutusarvioinnissa arvioidaan kaavan toteuttamisen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaisesti, mm. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön, luonnonympäristöön, kuten pohjavesialueisiin, kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen, liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön. 9.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 9.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (55) Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta. Vaikutusalueen laajuus vaihtelee vaikutustyypistä riippuen: Vaikutustyyppi Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus Maankäyttö Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulivoimapuistoalue lähiympäristöineen (n. 5 km). Kasvillisuus, lajisto, arvokkaat elinympäristöt Ensisijaisesti tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja lähiympäristö (n. 100 m). Linnusto Lähialueen linnustollisesti merkittävät alueet, tuulivoimapuisto. Muinaismuistot Maisemakulttuurihistorialliset kohteet Melu ja vilkkuminen ja Rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimapuiston alueella. Kohteet, joille osoitetaan rakentamistoimenpiteitä, 20-30 km tuulivoimapuiston mahdollinen näkymäsektori Laskelmien ja mallinnusten mukaan, noin 2 km säteellä tuulivoimapuistosta Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Liikenne Ajallinen vaikutus Vaikutuskohtainen arviointi Tuulivoimapuiston pääliikennereitit. Hankkeen koko elinkaari 9.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen 9.3.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Loimaan kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 60 m x 200 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Lisäksi huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä. Suunniteltu voimajohto ei muodosta uutta rakennuskieltoaluetta sijoittuessaan olemassa olevaan maastokäytävään. Tuulivoimaloiden maakaapelit johdetaan huoltoteiden yhteydessä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (55) Vaikutukset asumiseen (maankäyttömuotona) Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 35 db:ä yöllä (klo 22-07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db yöllä (klo 22-07). Nämä ovat Ympäristönministeriön mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasutuksen leviämisen kyseiselle selänteelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Lähin vakituinen asunto sijaitsee noin 996 m etäisyydellä voimalasta nro 3. Lähin lomarakennus sijaitsee noin 883 m etäisyydellä voimalasta nro 2. Tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, jolle voimalat aiheuttaisivat suoraa haittaa. Vaikutuksia asumisviihtyvyyteen on arvioitu erikseen jäljempänä, jossa yhteydessä on esitetty myös karttoja melumallinnuksista. 9.3.2 Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 1600 metriä uusia ja 5800 metriä kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 2400 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 150 kuljetusta eli yhteensä noin 1200 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää noin 15 erikoiskuljetusta, joka tarkoittaa yhteensä noin 120 kertaa. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheittaisiin jaksoihin koko tuulivoimapuiston rakentamisen ajalle (noin vuosi). Liikenteen suuntautuminen tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää tällä ajalla raskasta liikennettä erityisesti tuulivoimapuiston läheisillä tieosuuksilla nykyisiin liikennemääriin verrattuna ja lisää
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (55) luonnollisesti myös liikenteestä aiheutuvia melu- ja pölyhaittoja teiden välittömillä lähialueilla. Oheiseen taulukkoon on laskettu oletettuja kuljetusmääriä. Määrät on ilmoitettu kokonaismääränä sekä keskiarvona per arkipäivä rakennustyön pituuden mukaan. Jokaista arkipäivää kohden laskettu keskiarvo on kerrottu kahdella, jolloin huomioidaan kuljetusten tulo- sekä paluuliikenne. Kuljetus Määrä yhteensä KVL/ arkipäivä (kesto pv) Tiet ja kentät 2442 19 (257) Voimaloiden rakentaminen 1350 18 (150) Erikoiskuljetukset 97 1 (193) Yhteensä 3889 38 Taulukko: Arvio tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisista raskaan liikenteen kuljetusmääristä. Päivittäiset keskiarvot on laskettu rakentamiseen käytettävien arkipäivien mukaan, jonka tulos on kerrottu kahdella, jolloin huomioidaan sekä tulo- että paluuliikenne. Suunnittelualueelle kuljetaan Kanteenmaantieltä, jonka päivittäinen liikennemäärä on liikenneviraston mukaan 525 ajoneuvoa vuorokaudessa (2013). Rakennusvaiheen kuljetukset lisäävät enimmillään Korvenkyläntien ajoneuvomäärää noin 38 kuljetuksella päivässä (rakennusvaiheen vilkkaimpana ajanjaksona). Kuljetuksien aiheuttama ajoneuvomäärien lisäys Korvenkyläntien osalta on melko pieni, noin 7 % lisäys nykyiseen ajoneuvomäärään. Suurin vaikutus kohdistuu rakennus- ja huoltoteihin, joiden nykyinen liikennemäärä on melko vähäistä. Liikenteen kokonaismäärä jää siitä huolimatta vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja ja lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (55) vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu. 9.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston rakentaminen alueelle muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa voimakkaasti. Rakentamisen myötä tuulivoimaloita ympäröivät lähimaisemat muuttuvat metsätalous-maisemasta rakennetuksi tuulivoimatuotantomaisemaksi. Rakennettavat tuulivoimalat ja huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Rakennusalueet ovat jo paikoin avoimia avohakkuista johtuen, mutta tuulivoimapuiston myötä alueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Maisemanmuutokset tuulivoimapuiston alueella ovat merkittäviä. Tuulivoimapuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta huminasta johtuen. Äänimaiseman muutokset eivät ulotu asutuille alueille, mutta tuulivoimapuiston alueella liikkuville äänimaiseman muutos on havaittavissa. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia etäämpänä rakennusalueilta muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maiseman muutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella. Tämä tarkoittaisi Alastaron hankkeessa noin 1,5 km etäisyyttä. Ympäristöministeriön oppaassa (4/2012) on todettu seuraavaa tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksista: Maisemakuvan muutosten ja siten maisemavaikutusten taso on sidoksissa tuulivoimaloiden näkyvyyteen sekä maiseman ominaisuuksiin ja sen sietokykyyn. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeyden ja valo-olosuhteiden lisäksi tuulivoimaloiden koko, rakenne, mahdollinen huomioväritys sekä valaistus, lukumäärä, ryhmittely, ryhmän laajuus näkökentässä sekä sijaintipaikan korkeus suhteessa ympäristöönsä. Tuulivoimalat eivät mittakaavansa vuoksi vertaudu juuri mihinkään ympäristön perinteiseen elementtiin, ja suuren kokonsa takia ne näkyvät laajalle alueelle. Selkeällä ja kuivalla säällä noin 100 metriä korkea tuulivoimalan torni ja roottorin lavat voidaan erottaa 5 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalasta.