Loimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EOLUS OY Loimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava tarkistettu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24868

2 1 (19) Kervinen M., Seppänen P. Sisällysluettelo 1 n tarkoitus Suunnittelualue Luonto Rakennettu ympäristö ja asutus Virkistyskäyttö ja elinkeinotoiminta Suunnittelutehtävä Tuulivoimahanke Kaavoitus Suunnittelun tavoitteet Tuulivoimahankkeen tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Varsinais-Suomen maakuntakaava Tuulivoimavaihemaakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Muut hankkeet, suunnitelmat ja selvitykset Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys Varsinais-Suomen energiastrategia Suojelukohteet ja muut arvokkaat alueet Rakennettu kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Luonnonympäristö Kaavaprosessin aikana laadittavat selvitykset Selvitettävät vaikutukset ja käytettävät menetelmät Vaikutusalue Osallistuminen ja vuorovaikutus Osalliset Osallistuminen ja tiedottaminen Viranomaisyhteistyö Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaavoituksen vireilletulo Osayleiskaavan valmisteluvaihe Osayleiskaavan ehdotusvaihe FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 2 (19) Kervinen M., Seppänen P. 9.4 Osayleiskaavan hyväksymisvaihe Yhteystiedot FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 3 (19) Loimaan Alastaron tuulivoimaosayleiskaava 1 n tarkoitus 2 Suunnittelualue n (OAS) tarkoituksena on selvittää osayleiskaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi (MRL 63 ). ssa kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet, suunnittelun eteneminen, alustava aikataulu ja osallistumismahdollisuudet. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Tarvittaessa OAS:aa täydennetään kaavoitusmenettelyn aikana kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka. asetetaan nähtäville kaavatyön aloitusvaiheessa. Osalliset voivat ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipide tulee esittää kirjallisesti viimeistään ennen osayleiskaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Suunnittelualue sijaitsee noin 17 kilometriä Loimaan keskustasta pohjoiseen ja noin 4 km Alastaron kyläkeskuksesta koilliseen. Suunnittelualue sijaitsee Kanteenmaantien (seututie 231) länsipuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 642 hehtaaria. Alustavan kaavarajauksen mukaan kaava- alueen pinta-ala muodostuu maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta. Kaavoitettavan alueen lopullinen rajaus määräytyy mm. melumallinnuksien mukaisten desibelialueiden sekä kunnan / viranomaisten kanssa käytävien neuvottelujen perusteella. Kuva 1 Suunnittelualueen sijainti esitetty sinisellä.

5 4 (19) Kuva 2 Suunnittelualueen alustava rajaus esitetty sinisellä. 2.1 Luonto Suunnittelualueen itäosat ovat ojitettua ja metsitettyä suota. Paikoin suo on vielä avointa. Suunnittelualueen länsiosassa on metsäisiä ja kallioisia mäkiä. Kaavatyön yhteydessä laaditaan luontoselvitys. 2.2 Rakennettu ympäristö ja asutus Suunnittelualueella sijaitsee metsästysmaja, mutta ei muita rakennuksia eikä asutusta. Asutusta sijaitsee suunnittelualueen ympärillä, lähimmillään noin metrin etäisyydellä alustavasta suunnittelualueen rajauksesta. Suunnittelualueen etäisyys Alastaron taajamaan on noin neljä kilometriä. Suunnittelualueen itäpuolella kulkee Kanteenmaantie (seututie 231), pohjoispuolella Huhtamontie, Alinentie ja Kärkkäänjoentie sekä länsipuolella Tammiaistentie. Tiet sijaitsevat noin 0,5 1 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Metsäautotieverkko on varsin kattava suunnittelualueella.

6 5 (19) 2.3 Virkistyskäyttö ja elinkeinotoiminta 3 Suunnittelutehtävä 3.1 Tuulivoimahanke 3.2 Kaavoitus Suunnittelualueella sijaitsee metsästysmaja ja ampumarata. Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista ja konehuoneesta. Tuulivoimalan muuntaja sijaitsee voimalan konehuoneessa, tornin alaosan muuntamotilassa tai tornin ulkopuolelle sijoitettavassa erillisessä muuntamokopissa. Tuulen nopeus kasvaa maanpinnasta ylöspäin etääntyessä, minkä vuoksi on taloudellisesti perusteltua rakentaa mahdollisimman korkeita tuulivoimaloita. Voimalan korkeudella on vaikutuksia myös meluhaittoihin: Mitä korkeampi voimala, sen pienempi on melualue. Tuulivoimapuiston alueelle sijoittuvat tuulivoimalaitokset perustuksineen, voimaloita yhdistävät keskijännitekaapelit ja huoltotiet, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittava sähköasema, kytkinkenttä ja liittymisjohto. Tiedot tarkentuvat ja voimalatyyppi ratkeaa jatkosuunnittelussa. Tuulivoimapuisto muodostuu alustavan yleissuunnitelman mukaan yhteensä 7-9 tuulivoimalasta. Tuulivoimapuiston kokonaisteho määritellään jatkosuunnittelussa. Tuulivoimapuiston toteutuksessa hyödynnetään pääosin olemassa olevaa tiestöä, jota tarvittaessa parannetaan. Maakaapelit sijoitetaan pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata; alueelta aidataan ainoastaan sähköasema. Tuulivoimahankkeen toteuttaminen edellyttää suunnittelualueen kaavoittamista. Tuulivoimapuiston alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaamaan alueen maankäyttöä. Osayleiskaavassa hyödynnetään samanaikaisesti tehtävää tuulivoimapuiston yleissuunnittelua ja alueesta laadittuja selvityksiä ja niiden tuloksia. 4 Suunnittelun tavoitteet 4.1 Tuulivoimahankkeen tavoitteet Osaltaan pyrkiä Suomen kansainvälisiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin ja edistää niiden saavuttamista. Edistää tuulivoimaenergian tuotantoa. Suomen tavoitteena on tuottaa sähköä tuulivoimalla n. 6 TWh vuonna Myös osaltaan edistää Suomen kansallista, energiahuollon ja omavaraisuuden turvaamiseksi asetettua tavoitetta uusiutuvan energian tuotannon lisäämisestä. Vakauttaa suunnittelualueen ja sen lähiympäristön sähköntoimitusta ja vahvistaa alueen sähköverkkoa. Muodostaa tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavan laajuinen tuulivoimapuisto. Aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle.

7 6 (19) Lisätä kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloja työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta. 4.2 Osayleiskaavan tavoitteet Laatia osayleiskaava esitetyn MRL 77 :n muutoksen mukaan, ja mahdollistaa rakennuslupien myöntäminen tuulivoimaloille suoraan yleiskaavan perusteella. MRL 77a :ssä todetaan: Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. MRL 77b :ssä on todettu tuulivoimarakentamista koskevista erityisistä sisältövaatimuksista seuraavaa: Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Laatia osayleiskaava oikeusvaikutteisena. Kaavan hyväksyy Loimaan kaupunginvaltuusto. Selvittää mahdollisuus tuulivoimaloiden sijoittamiseksi suunnittelualueelle ja mahdollistaa tuulivoimapuiston toteuttaminen suunnittelualueelle. Ottaa ympäristön muutosten toteutuksessa mahdollisimman hyvin huomioon osallisten antamassa palautteessa esille tulleita seikkoja. Osayleiskaavatyössä hyödynnetään alueesta laadittuja selvityksiä ja niiden tuloksia. Toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ja maiseman ominaispiirteet huomioon ottaen hienovaraisesti, luonnonympäristöä säästäen ja maiseman monimuotoisuus turvaten. Kehittää maankäyttöä sopeuttaen uudet rakentamistoimenpiteet luonnonympäristöön ja maisemaan. Ehkäistä ja lieventää rakentamisen ja toiminnanaikaisia haitallisia vaikutuksia osana alueen monipuolista kehittämistä. Ottaa huomioon muut aluetta koskevat suunnitelmat ja maankäyttötarpeet sekä kaavoitusmenettelyn aikana mahdollisesti ilmenevät, suunnittelualueeseen kohdistuvat muut tavoitteet.

8 7 (19) 5 Suunnittelun lähtökohdat 5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään yleistavoitteita, jotka ovat velvoittavia periaatteellisia linjauksia sekä erityistavoitteita, ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Alastaron tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat seuraavat asiakokonaisuudet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen tarpeet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Alueidenkäytössä on turvattava lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien viestintäjärjestelmien tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

9 8 (19) Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. 5.2 Varsinais-Suomen maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty maakuntakaava. ympäristöministeriö vahvisti kaavan Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M), alueelle on merkitty myös ampumarata (ea-206). Suunnittelualueen lounaispuolella sijaitsee vihreällä rasterilla merkitty maiseman kannalta maakunnallisesti arvokas Loimijokilaakson viljelymaisema. Suunnittelualueen pohjoispuolella noin 4 kilometrin päässä on Saarikonmäen (sl 506) suojelualue. Kuva 3 Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä.

10 9 (19) 5.3 Tuulivoimavaihemaakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymässä vaihemaakuntakaavassa on osoitettu tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Maakuntakaavoituksessa on keskitytty pääasiassa alueisiin, joille voidaan sijoittaa vähintään 10 suurta teollisen kokoluokan tuulivoimalaa. Näiden alueiden lisäksi on selvitetty pienempiä aluekokonaisuuksia kiinnittäen huomiota erityisesti rakennettujen ja teollisten alueiden ympäristöihin. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan selostuksessa kuvataan kaavaan merkittyjen tuulivoimaloiden alueiden rajausperusteet. Vaihemaakuntakaavaa varten selvitettiin YKRruututietokannan perusteella alueet, jotka eivät asutuksen tai loma-asutuksen vuoksi sovellut tuulivoimatuotannolle. Ruututietokannan perusteella löydettiin 1496 tuulivoimalle soveltuvaa aluetta. Jatkoselvityksissä (Tuulivoimaselvitys sekä vaihemaakuntakaavatyö) löydetyistä alueista rajattiin pois muista syistä tuulivoimatuotannolle soveltumattomia alueita, mm. liian pienet (alle 1 km²) alueet, maisema- ja luontovaikutuksiltaan soveltumattomat alueet sekä asutuksen ja teknistenrajoitteiden takia soveltumattomat alueet. Ritaninkorven alue sijaitsee riittävän etäällä asutuksesta ja loma-asutuksesta ja on tarpeeksi laaja tuulivoimatuotannon alueeksi (tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartta 2). Tuulivoimaselvityksen mukaan Ritaninkorven alue on rakennettavuuden tai maankäyttövarausten takia soveltumaton tuulivoimatuotantoon (tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartta 3). Rakennettavuuden tai teknisten rajoitteiden perusteella soveltumattomia alueita olivat ne alueet, jotka olivat mm. pääosin suota tai sijaitsivat esimerkiksi puolustusvoimien käyttämien varalaskupaikkojen läheisyydessä. Selvityksen mukaan Ritaninkorven alueella on myös luonnon ydinalue, hirvien talvialue ja peura-alue (tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartta 5). Tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartalla 3 Ritanin korpea ei kuitenkaan ole määritelty luontovaikutusten takia tuulivoiman tuotannolle soveltumattomaksi alueeksi. Lisäksi Ritaninkorpi sivuaa puolustusvoimien varalaskupaikan suojavyöhykettä. Tuulivoimavaihemaakuntakaavatyön yhteydessä Ritaninkorven soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon ei ole tutkittu tarkemmin. Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden (tv) ja energiahuollon kohdemerkintöjen (en) alueiden lisäksi muille alueille voi olla mahdollista sijoittaa vähäistä tuulivoimatuotantoa tarkentavien jatkoselvitysten perusteella. Alueet tulee ensisijaisesti toteuttaa kuntakaavoituksella tai enintään 1-4 voimalan hankkeiden osalta suunnittelutarveratkaisulla. Yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä tulee selvittää tarkemmin tuulivoimatuotannon aiheuttamat vaikutukset muuhun maankäyttöön, mm. valtakunnallisiin alueidenkaÿttoẗavoitteisiin, sillä näitä vaikutuksia ei ole arvioitu maakuntakaavatyö tai tuulivoimaselvityksen yhteydessä. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei yksittäisen alueen toteutus estä tai rajoita maakuntakaavan toteuttamista.

11 10 (19) Kuva 4 Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä. Kuva 5. Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartasta 2: Asutuksen ja loma-asutuksen suojavyöhykkeet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä.

12 11 (19) Kuva 6. Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartasta 3: Tuulivoimaselvitysten mukaiset alueluokittelut. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä. Kuva 7. Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartasta 5: Potentiaaliset ekologiset alueet ja vyöhykkeet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä.

13 12 (19) Kuva 8. Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavan liitekartasta 6: Teknisen huollonverkostot ja rajoitteet sekä suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä. 5.4 Yleiskaavat 5.5 Asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. 5.6 Muut hankkeet, suunnitelmat ja selvitykset Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys Varsinais-Suomen liitto on laatinut vuosina Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksen, jossa on selvitetty tuulivoimapuistoiksi soveltuvia alueita. Maakunnan alueelta on osoitettu 22 tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvaa aluetta, joille on mahdollista sijoittaa yhteensä noin 350 voimalaa. Tuulivoimaselvitys on ollut lähtöaineistona tuulivoimavaihemaakuntakaavan ja Varsinais-Suomen energiastrategian laadinnassa Varsinais-Suomen energiastrategia Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on laatinut Varsinais-Suomen energiastrategian vuosina 2010 ja Tavoitteena on nostaa maakunnan tuulivoiman tuotanto 0,6 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä, mikä edellyttää tuulipuistojen kokonaistehon nostamista nykyisestä noin 9 MW:sta noin MWiin. 5.7 Suojelukohteet ja muut arvokkaat alueet Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Lähimmät merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sijaitsevat yli kymmenen kilometrin päässä Punkalaitumella ja Loimaalla. Lähin raken-

14 13 (19) nusperintörekisteriin merkitty kohde on Alastaron taajamassa noin kuuden kilometrin päässä sijaitseva Alastaron kirkko. Suunnittelualueen eteläpuolella noin 1 km etäisyydellä suunnittelualueen eteläreunasta sijaitsee maakunnallisesti arvokas Loimijoen kulttuurimaisema Muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei sijaitse museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä muinaisjäännöksiä Luonnonympäristö Suunnittelualueelle ei sijoitu luonnonympäristön arvoalueita tai kohteita kuten Natura 2000 alueita tai luonnonsuojelualueita. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Saarikonmäen ja Kakkurilammien Natura alueet noin 5 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Lisäksi suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Telkunsuon Natura 2000 alue noin 10 kilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualueen pohjoispuolella Huittisten ja Punkalaitumen puolella sijaitsee arvokkaita lintusoita noin 5 km etäisyydellä suunnittelualueesta. 6 Kaavaprosessin aikana laadittavat selvitykset Osayleiskaavaa varten laaditaan seuraavat selvitykset: linnuston muuttoselvitykset syksy/kevät lepakkoselvitys kehrääjäselvitys selvitys metsojen soidinpaikoista liito-oravaselvitys lausunto puolustusvoimilta lausunto Finavialta / Trafilta YVA-tarveharkinta Melu-, varjostusmallinnukset, näkemäanalyysi ja kuvasovitteet luontotyyppi- ja kasvillisuusinventointi maisemaselvitys arkeologinen inventointi Selvitysten keskeiset tulokset esitetään osana kaava-aineistoa. Selvitystarpeet ja niiden laajuus tarkentuu prosessin edetessä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Selvityksiä ja hankkeen vaikutusten arviointia täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. 7 Selvitettävät vaikutukset ja käytettävät menetelmät Osayleiskaavan toteuttaminen voi vaikuttaa välittömästi ja välillisesti mm ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvija eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen, liikenteeseen sekä ympäristökuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa hyö-

15 14 (19) dynnetään alueesta laadittujen selvitysten tuloksia. Tuulivoimapuiston toteuttamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset selvitetään kaavaselostuksessa, jossa arvioidaan erityisesti vaikutukset muuhun maankäyttöön. Vaikutukset arvioidaan rakentamisesta tuulivoimapuiston käytöstä poistamiseen saakka. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan vähintään seuraavia vaikutuksia: Ekologiset vaikutukset Vaikutukset maisemaan Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset kasvillisuuteen, linnustoon ja muuhun eläimistöön sekä luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset pohjavesiin ja vesistöihin Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset lähialueen talouteen Vaikutukset seudulliseen talouteen Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset tiestöön, liikennemääriin, -toimivuuteen ja - turvallisuuteen Liikenteen ympäristövaikutukset Vaikutukset lentoliikenteeseen Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön sekä viihtyisyyteen Melu- ja varjostusvaikutukset sekä valon vilkkuminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Vaikutukset maanpuolustuksen tarpeisiin 7.1 Vaikutusalue Tuulivoimahankkeiden keskeisimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset. Luonnonympäristön merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat yleensä linnustoon. Sijainnista riippuen vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen. Kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan tuulivoimaloiden rakennuskohteiden läheisyyteen. Osa vaikutuksista, kuten maisema- ja linnustovaikutukset, saattavat ulottua laajemmalle alueelle. Arvioinnissa hyödynnetään ympäristöministeriön laatimaa ohjeistusta tuulivoimarakentamisesta ja sen vaikutusten arvioinnista.

16 15 (19) Vaikutustyyppi Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus Maankäyttö Kasvillisuus, lajisto ja arvokkaat elinympäristöt Linnusto Muinaismuistot Maisema ja kulttuurihistorialliset kohteet Melu ja vilkkuminen Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Liikenne Ajallinen vaikutus Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulivoimapuistoalue lähiympäristöineen (n. 5 km), voimajohtoalueet lähiympäristöineen (n. 500 m) Ensisijaisesti tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja lähiympäristö (n. 100 m), voimajohtoalue n. 50 m voimajohdon keskilinjan molemmin puolin Lähialueen linnustollisesti merkittävät alueet, tuulivoimapuisto ja sähkönsiirtoreitit Rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimapuiston alueella sekä sähkönsiirtoreiteillä Kohteet, joille osoitetaan rakentamistoimenpiteitä, n km tuulivoimapuiston mahdollinen näkymäsektori n. 2 km säteellä tuulivoimapuistosta Vaikutuskohtainen arviointi Tuulivoimapuiston pääliikennereitit sekä sähkönsiirtoreitin alueet Hankkeen koko elinkaari 8 Osallistuminen ja vuorovaikutus 8.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ja Turun lintutieteellinen yhdistys elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Varsinais-suomen riistanhoitopiiri

17 16 (19) muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kuntien hallintokunnat, ympäristölautakunta, tekninen lautakunta ja perusturvalautakunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Varsinais-Suomen liitto, Museovirasto, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Puolustusvoimat, Ilmavoimat, Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, Metsähallitus ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. 8.2 Osallistuminen ja tiedottaminen Tuulivoimahankkeeseen liittyvät suunnittelu- ja selvitystyöt etenevät yhteistyössä rinnakkain ja niiden aikana järjestetään yleisötilaisuuksia, suunnitelmien nähtävilläpitoja, kuulemisia ja viranomaisneuvotteluja. Näissä tilaisuuksissa osalliset, kansalaiset ja sidosryhmät saavat yksityiskohtaista tietoa hankkeesta ja voivat ottaa kantaa esitettyihin suunnitelmiin. Alastaron tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmistelusta ja nähtävillä pitämisestä saa tietoja Loimaan kaupungin ilmoituksista ja tiedotteista, lehdistöltä ja yleisötilaisuuksista, Loimaan Lehdestä, Loimaan kaupungin ilmoitustauluilta, internet-sivuilta yhteyshenkilöiltä sekä kaavan laatijalta. 8.3 Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana järjestetään tarvittavat viranomaisneuvottelut. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään niiden viranomaisten, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, lausunto. Tiivistelmät lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa.

18 17 (19) 9 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet kuukausi SELVITYKSIEN ARVIOINTI OAS LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMIS- VAIHE SUUNNITTELU- PALAVERI KAUPUNGIN PÄÄTÖKSENTEKO NÄHTÄVILLÄOLO JA LAUSUNNOT VIRANOMAIS- NEUVOTTELUT ESITTELYT Alustava aikataulu. Esitetty aikataulu on tavoitteellinen ja tarkentuu suunnittelun edetessä. 9.1 Kaavoituksen vireilletulo Osayleiskaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ilmoitetaan Loimaan lehdessä, Loimaan kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla. (OAS) asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. a täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. Osayleiskaavasta järjestetään ensimmäinen viranomaisneuvottelu. 9.2 Osayleiskaavan valmisteluvaihe Osayleiskaavan luonnosaineisto asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Kunta päättää luonnoksen asettamisesta nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan julkisesti ja nähtävilläolon yhteydessä järjestetään tarvittaessa tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta nähtävilläoloaikana kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnos on tavoiteaikataulun mukaan nähtävillä marraskuussa Luonnoksesta pyydetään myös lausunnot viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään koosteeksi. 9.3 Osayleiskaavan ehdotusvaihe Osayleiskaavaehdotus valmistuu alustavan aikataulun mukaan maaliskuussa Loimaan kaupunki päättää sen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi.

19 18 (19) Osayleiskaavan nähtävillä olosta ilmoitetaan julkisesti. Osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisille kaavaalueen maanomistajille tiedotetaan postitse kunnassa tiedossa olevien osoitteiden mukaisesti. Muistutus on toimitettava kirjallisena Loimaan kaupungille ennen nähtävillä olon päättymistä. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Tarvittaessa osayleiskaavasta järjestetään ehdotusvaiheessa viranomaisneuvottelu. 9.4 Osayleiskaavan hyväksymisvaihe Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Loimaan kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Tavoitteena on, että osayleiskaava hyväksytään kesällä Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti. 10 Yhteystiedot FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pekka Seppänen Ympäristöinsinööri AMK, Projektipäällikkö Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh Eolus Oy Auria Wind Oy (Eolus Oy:n edustaja) Ari Ylä-Mononen Managing Director Puh Loimaan kaupunki Matti Tunkkari Kehitysjohtaja Puh tai Kalle Rautavuori Kaavoittaja

20