Venäläisten matkailu Yhteenveto matkailututkimuksista

Venäläisten matkailu Yhteenveto matkailututkimuksista Vetovoimaa matkailuun hanke maaliskuu 2013 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi

SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä ja yhteenveto... 1 Johdanto... 3 Venäläisten matkailu... 4 Venäläisten lomavietto vuosina 2005 2012: Missä vietti loman?... 5 Venäläisten matkat kuuteen suosituimpaan IVY-maiden ulkopuoliseen maahan vuosina 2005 2012... 6 Venäläisten matkat tärkeimpiin IVY-maiden ulkopuolisiin maihin... 7 Venäläisten ulkomaanmatkailu: Maat, joissa vierailtu viimeisten kahden vuoden aikana... 8 Venäläisten suosituimmat / mieluisimmat kesälomakohteet... 9 Venäläisten suosituimmat / mieluisimmat talvilomakohteet... 10 Pietarilaisten suosituimmat / mieluisimmat ulkomaat... 11 Lomakohteen valinta: Eri tekijöiden merkitys / tärkeys lomakohteen valinnassa... 12 Lomakohteen valinta: Mitkä lomailutavat kiinnostavat eniten?... 13 Mitkä seuraavista harrastuksista tai lomanviettotavoista kiinnostavat? (pietarilaiset, syksy 2012)... 14 Venäläisten rahankäyttö ja tyytyväisyys lomaan... 15 Rahankäyttö lomailuun: Arvioikaa, kuinka paljon käytitte rahaa matkanne aikana lomailuun?... 16 Lomamatkan hinta: Kuinka paljon olette valmiit käyttämään matkapaketin hankintaan?... 17 Tyytyväisyys lomaan... 18 Venäläisten matkustaminen Suomeen... 19 Matkustajien asuinpaikkajakauma... 20 Kuinka usein Suomessa?: Matkojen ja matkustajien määrä... 21 Matkan tarkoitus: Suomeen tehtyjen matkojen määrät... 22 Eri seutukunnat matkakohteina... 23 Venäläisten matkakohteet Suomessa... 24 Matkakohteen valinta: Millä perusteella valitsee matkakohteen Suomessa?... 25 Mielikuvat Kaakkois-Suomen seutukunnista vuonna 2011... 26 Venäläisten palveluiden ja rahankäyttö Suomessa 2000-luvulla... 27

Rahankäyttö matkustajaa kohden... 28 Rahankäyttö palveluihin ja tuoteostoihin... 29 Palveluidenkäyttö vuonna 2012... 30 Venäläisten Suomen matkailun tulevaisuudennäkymistä... 31 Arvio matkustajapotentiaalista eri alueilta... 32 Ennusteet matkailijamäärien kasvulle vuoteen 2030... 33 Neljä skenaariota venäläisten Suomen-matkailun kehityksestä... 34 Vertailua matkailijoiden rahankäytöstä eri maiden välisillä rajoilla... 35 Venäläisten Suomen-matkailuun liittyviä haasteita... 36 Pullonkauloista raja-asemilla... 37 Tyytymättömyyttä Suomessa herättäneet asiat: Suomessa vuonna 2012 vierailleet venäläiset... 38

TIIVISTELMÄ JA YHTEENVETO 1 Yli puolet venäläisistä viettää lomansa kotona ja noin neljännes mökillä. Venäjällä matkailee lähes viidesosa lomalaisista ja entisen Neuvostoliiton ulkopuolella noin viisi prosenttia venäläisistä. Kolme neljäsosaa venäläisistä järjestää lomamatkansa täysin itsenäisesti ja matkatoimistoa apuna matkan järjestämisessä käyttää neljännes venäläisistä lomamatkailijoista. Suomessa vierailevista venäläismatkailijoista joka kymmenes käyttää matkatoimistoa muuhun kuin viisumin hankintaan. Venäläiset käyttivät lomamatkallaan vuonna 2012 rahaa keskimäärin 25 000 ruplaa (runsaat 600 euroa). Suomessa vuonna 2012 lomamatkalla olleet venäläiset käyttivät matkallaan rahaa keskimäärin 325 euroa henkeä kohden. Venäläiset tekevät enemmän matkoja Suomeen kuin mihinkään muuhun IVY-maiden ulkopuoliseen maahan. Vuonna 2012 venäläiset tekivät lähes 5 miljoonaa matkaa Suomeen. Toiseksi suosituimpaan maahan, Turkkiin venäläiset tekivät noin 3 miljoonaa matkaa vuonna 2012. On kuitenkin syytä huomioida Suomen ja Turkin erilaisuus matkakohteena. Turkkiin matkustetaan harvemmin ja näin ollen vuoden aikana siellä käy useampia henkilöitä. MEK:n vuonna 2002 teettämän tutkimuksen mukaan 25 % niistä venäläisistä, jotka olivat matkustaneet viimeisen kahden vuoden aikana, oli käynyt Turkissa, kun taas vain 13 % heistä oli käynyt Suomessa. Kuitenkin venäläiset tekivät kyseisenä vuotena noin kolmanneksen enemmän matkoja Suomeen kuin Turkkiin. Suomi on tyypillisesti ostosmatkakohde erityisesti hyvätuloisille pietarilaisille, jotka käyvät Suomessa ostosmatkalla keskimäärin 4-5 kertaa vuoden aikana. Etelän lomakohteet kiinnostavat kesälomakohteena useampaa kuin joka toista venäläistä matkailijaa, kun Suomesta tai Skandinaviasta kesälomakohteena on kiinnostunut harvempi kuin joka kymmenes venäläinen. Talvilomakohteena etelän kohteet kiinnostavat alle kolmannesta venäläismatkailijoista ja Suomesta tai Skandinaviasta on kiinnostunut useampi kuin joka kymmenes matkailija. Toisin Sanoen Suomi ja muut pohjoismaat ovat hieman suositumpia talvilomakohteena kuin kesälomakohteena, erityisesti jos verrataan niitä etelän lomakohteisiin. Toisaalta voidaan myös todeta, että Suomi kiinnostaa venäläisiä sekä talvi- että kesälomakohteena. Suomen ehdoton valtti venäläisten matkakohteena on läheisyys ja helppo saavutettavuus. Lisäksi Suomi tarjoaa matkakohteena sellaisia asioita, joita venäläiset arvostavat matkakohteessa. Näitä ovat muun muassa turvallisuus ja viisumin saannin helppous. Myös palvelutaso Suomessa koetaan - ainakin vielä - ystävälliseksi. Suomi on erityisen hyvä lomamatkakohde niille venäläisille, jotka arvostavat luontoa, rauhallisuutta ja mökkilomailua. Mökkilomat on tärkein venäläisten matkatoimistojen myyntituote Suomessa ja tyytyväisyys mökkilomatarjontaan on erityisesti pietarilaisten matkatoimistojen keskuudessa korkea. Joka viides venäläinen viettää lomaansa mieluiten mökillä. Yli puolet pietarilaisista on kiinnostunut luonnosta ja kansallispuistoista ja 40 % mökkeilystä vapaa-ajan harrastuksena.

2 Suurin haaste venäläisten Suomen-matkailussa on kasvavat rajajonot. Matkailijoiden tyytyväisyyttä heikentävät myös venäjänkielisen (tai englannin) palvelun ja opasteiden puute sekä kauppojen aukioloajat. Lomamatkailun kehittyminen edellyttäisi palvelutarjonnan monipuolistamista. Tulevaisuudessa venäläisten Suomen-matkailu tulee olemaan yhä enemmän ostosmatkailupainotteista, mutta myös lomamatkailu Suomeen tulee kasvamaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että ruuhkat raja-asemilla eivät muodostu liian suureksi kynnykseksi varakkaille pietarilaisille matkustaa Suomeen lomamatkalle. Suomen imago puhtaana hyvän palvelun maana voi myös heiketä kun venäläiset tottuvat hyvään palvelutasoon, jota yhä enemmän on tarjolla myös Venäjällä. Kaakkois-Suomen seutukuntien imagot poikkeavat jonkin verran toisistaan. Imatra on venäläisten matkatoimistojen keskuudessa tehdyn kyselyn perusteella hyvä kesälomakohde, kaunis seutukunta ja hyvä perhelomakohde. Lappeenranta on hyvä ostosmatkakohde ja Lappeenranta sekä Imatra ovat matkatoimistojen edustajien mielestä riittävän lähellä. Kotkassa koetaan olevan enemmän museoita ja paremmat kalastusmahdollisuudet kuin muilla seutukunnilla. Kouvolalla ei sen sijaan näytä olevan erityisvahvuuksia suhteessa muihin seutukuntiin Kaakkois-Suomessa. Suomi on erityisesti Luoteis-Venäjän asukkaille varteenotettava lomakohde sekä talvi- että kesälomamatkailuun. Kesällä Suomella on tarjota rauhallista luontoa marjan- ja sienenpoimintamahdollisuuksineen turvallisessa ympäristössä. Erityisesti luonto- ja mökkimatkailun Venäjältä Suomeen voidaan odottaa kasvavan tulevaisuudessa. Talvimatkailuun Suomella on tarjota useita hiihtokeskuksia, joiden varustelutaso on hyvä ja joihin Venäjältä voi matkustaa omalla autolla. Suomi menettää kuitenkin läheisyysetunsa venäläisten tulotason kasvaessa, sillä mahdollisuudet lentomatkustamiseen lisääntyvät, eikä tutuksi tullut Suomi enää välttämättä jaksa kiinnostaa. Suurin osa pietarilaisista ei ole kuitenkaan vielä vieraillut Suomessa. Lisäksi Leningradin alueella asuu yli miljoona ihmistä, jotka eivät myöskään ole käyneet koskaan Suomessa. Moskovasta katsottuna Suomi on kaukainen, vaikka se onkin lähin entisen Neuvostoliiton ulkopuolinen maa. Voidaan olettaa, että jos Suomen tunnettuus Moskovassa lisääntyisi esimerkiksi aktiivisen matkailumarkkinoinnin myötä, Moskovasta voisi tulevaisuudessa virrata huomattavasti nykyistä suurempi joukko turisteja Suomeen. Ne venäläiset, jotka ovat hankkineet Suomesta vapaa-ajan asunnon, ovat kuitenkin sidoksissa Suomeen ja tulevat viettämään täällä lomiaan myös tulevaisuudessa. Kaakkois-Suomi on venäläisille ensisijaisesti erinomainen ostosmatkakohde, mutta erityisesti hyvä kylpylätarjonta Etelä-Karjalassa on kasvattanut lomamatkailua maakunnassa. Muu palvelutarjonta on varsinkin pietarilaisten näkökulmasta vaatimatonta. Matkailussa tulevaisuuden vetovoimatekijöinä tuleekin ostosmahdollisuuksien ohella olemaan rauhalliseen luontoon liittyvät lomailumuodot. Mökkeily, kalastus, veneily ja erilaiset luontokohteet sekä aktiviteetit voivat olla Kaakkois-Suomen seutukuntien mahdollisuuksia venäläisten lomamatkailijoiden houkuttelemiseksi myös tulevaisuudessa.

3 JOHDANTO TAUSTAA Maailman turismijärjestön (Wold Tourism Organisation) ja Euroopan matkailukomission (European Travel Commission) mukaan 1) vuonna 2009 vain 15 % venäläisistä oli joskus matkustanut ulkomaille, mutta matkustamisen uskottiin kasvavan nopeasti. Maailman turistijärjestön mukaan Venäjä on maailman yhdeksänneksi suurin ulkomaanmatkojen lähtömaa ja venäläisten matkustaminen lisääntyi vuosina 2000 2007 keskimäärin yli 9 % vuodessa. Samanaikaisesti venäläisten rahankäyttö ulkomailla kasvoi yli 14 % vuodessa. Suomi on sekä Pietarista että Moskovasta katsottuna lähin maa, jossa ei ole ollut kommunistista talousjärjestelmää. Moskovasta Suomeen on alle 900 kilometriä ja Pietarista alle 200 kilometriä. SELVITYKSEN TARKOITUS JA TOTEUTUS Tämän selvityksen tarkoituksena on koota yhteen venäläisten matkailusta kerättyä tutkimustietoa erityisesti Kaakkois-Suomen matkailuorganisaatioiden tietotarpeisiin. Selvitykseen on koottu tuloksia TAK:n omista tutkimuksista, muiden suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tekemistä tutkimuksista sekä venäläisten tutkimusorganisaatioiden tutkimuksista. TULOSTEN LUOTETTAVUUDESTA Selvityksen tekijät eivät vastaa selvitykseen koottujen tutkimustietojen luotettavuudesta, silloin kun ne eivät ole TAK:n omia tutkimuksia. Raporttiin on kuitenkin pyritty kokoamaan sellaisia tutkimustuloksia, jotka sisältävät trenditietoa tai jotka ovat tunnettujen organisaatioiden tekemiä. 1) World Tourism Organization and European Travel Commission (2009) The Russian Outbound Travel Market with Special Insight into the Image of Europe as a Destination

4 VENÄLÄISTEN MATKAILU Tässä osiossa tarkastellaan minne venäläiset matkustavat, mitkä maat ovat suosituimpia turistimatkakohteita ja millä perusteilla venäläiset valitsevat matkakohteensa. Yhteenveto Lähes 80 % venäläisistä viettää loman kotona tai kesämökillä. Kotimaassa matkailee lähes viidennes venäläisistä ja entisen Neuvostoliiton alueen ulkopuolella noin 5 prosenttia venäläisistä. Venäläiset tekevät eniten matkoja Suomeen, vaikka Suomi ei olekaan venäläisten mielestä kaikkein houkuttelevin matkakohde. Etelän kohteet ja Länsi-Eurooppa kiinnostavat venäläisiä enemmän kuin Suomi ja muut Skandinavian maat. Aurinkorantalomailu kiinnostaa yli kolmasosaa venäläisistä ja etelään suuntaisi mieluiten kesälomamatkallaan joka toinen venäläismatkailija. Suomen etu on kuitenkin maan läheisyys ja helppo saavutettavuus. Myös viisumi Suomeen on helpompi saada kuin moniin muihin länsimaisiin matkakohteisiin. Tämän vuoksi erityisesti monet pietarilaiset vierailevat Suomessa useita kertoja vuodessa. Suomella on myös vahvuuksia, joita venäläiset arvostavat lomaillessaan ulkomailla. Suomi koetaan turvalliseksi matkakohteeksi ja venäläiset ovat tyytyväisiä palvelutasoon Suomessa. Pietarilaiset ovat kiinnostuneita kansallispuistoista ja luontokohteista, marjastuksesta ja sienestyksestä sekä mökkilomailusta. Näitä lomanviettotapoja Suomella on myös tarjota turisteille. Sen sijaan kaupunkinähtävyyksiä, joita erityisesti varakkaat pietarilaiset myös arvostavat, ei Suomella ole merkittävästi tarjota.

5 VENÄLÄISTEN LOMAVIETTO VUOSINA 2005 2012: MISSÄ VIETTI LOMAN? 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Jäinkotiin Mökillä Muussa kaupungissa tai kylässä Venäjällä Mustalla merellä (Venäjä) Krimin niemimaalla Baltian maissa Ex-Neuvostoliiton alueen ulkopuolella Muissa paikoissa ex-neuvostoliiton alueella Tutkimuslaitos WCIOM:n tutkimuksen mukaan venäläisistä runsas puolet (54 %) jäi viime kesänä lomallaan kotiin. Mökillä lomaansa vietti 24 % ja ulkomailla 7 %. Venäjällä kotipaikkakuntansa ulkopuolella lomaili 18 % venäläisistä. Suosituin lomailualue oli Mustan meren alue, jossa lomaansa vietti 8 % venäläisistä. Mökkilomailun suosio on kasvanut viime vuosina eniten. Myös matkustaminen entisen Neuvostoliiton ulkopuolelle on lisääntynyt parin viime vuoden aikana. Tutkimukseen vastanneista 5 % kävi vuonna 2012 lomallaan entisen Neuvostoliiton alueen ulkopuolella. Lähde: WCIOM (2012) Omnibus-kysely venäläisten lomanvietosta http://wciom.ru/index.php?id=459&uid=113104

1000 matkaa 6 000 6 VENÄLÄISTEN MATKAT KUUTEEN SUOSITUIMPAAN IVY-MAIDEN ULKOPUOLISEEN MAAHAN VUOSINA 2005 2012 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012e Kiina Turkki Egypti Suomi Viro Saksa Venäjän tilastoviraston Rosstatin rajanylitystilastojen mukaan Suomesta tuli venäläisten suosituin matkakohde vuoden 2008 taantuman jälkeen ja Suomen asema on sen jälkeen pysynyt vahvana. Venäläisten rajaviranomaisten mukaan venäläisten tekemistä Suomen-matkoista 12 % ja Viron-matkoista 2 % on turistimatkoja, kun taas Egyptiin tehdyistä matkoista 86 %, Turkin matkoista 74 %, Kiinan matkoista 57 % ja Saksaan matkoista 54 % on turistimatkoja. Venäläisten matkat naapurimaihin, kuten Suomeen ja Baltian maihin sekä IVY-maihin, luokitellaan pääasiassa yksityismatkoiksi. Lähde: Rosstat (2012) http://www.gks.ru/bgd/regl/b12_01/isswww.exe/stg/d07/2-2-5-4.htm

7 VENÄLÄISTEN MATKAT TÄRKEIMPIIN IVY-MAIDEN ULKOPUOLISIIN MAIHIN Kaikki matkat 1-6 2011 1-6 2012 Turistimatkat 1-6 2011 1-6 2012 Työmatkat 1-6 2011 1-6 2012 Suomi 2 027 356 2 325 994 Turkki 1 132 656 936 433 Kiina 167 370 157 155 Turkki 1 389 618 1 271 155 Egypti 488 604 803 926 Suomi 107 310 75 095 Kiina 1 063 042 1 013 032 Kiina 631 830 572 724 Saksa 56 204 48 836 Egypti 554 404 937 380 Thaimaa 421 203 458 530 Ranska 17 889 15 234 Viro 784 109 892 407 Saksa 324 378 334 608 Turkki 17 115 13 918 Saksa 604 182 624 541 Espanja 237 251 291 667 Etelä-Korea 11 288 12 198 Thaimaa 495 887 552 915 Yhdistyneet Arabiemiraatit 187 910 265 274 Iso-Britannia 14 667 12 081 Puola 292 836 435 400 Italia 262 019 265 037 Puola 11 648 10 995 Liettua 325 067 389 438 Suomi 416 379 245 159 Liettua 15 449 9 870 Espanja 291 877 369 968 Kreikka 200 976 203 735 Sveitsi 11 221 9 588 Italia 340 529 352 992 Tshekki 166 734 186 155 USA 10 105 9 058 Yhdistyneet Arabiemiraatit 219 344 307 029 Kypros 123 367 139 979 Norja 11 779 8 991 Kreikka 235 239 249 618 Ranska 124 311 137 501 Itävalta 11 188 8 893 Tshekki 214 255 238 724 Bulgaria 115 347 136 683 Italia 10 703 8 851 Ranska 196 361 206 718 Itävalta 98 098 111 199 Alankomaat 10 837 8 155 Latvia 143 201 171 814 Israel 111 053 103 339 Latvia 10 053 7 110 Kypros 147 305 165 378 Sveitsi 76 053 92 890 Tshekki 7 196 5 707 Bulgaria 138 994 163 810 Iso-Britannia 69 585 79 307 Espanja 5 736 5 394 Itävalta 148 007 160 427 Tunisia 31 715 60 805 Yhdistyneet Arabiemiraatit 5 258 4 583 Israel 163 315 155 628 USA 51 888 60 024 Japani 3 636 3 753 Iso-Britannia 134 523 140 947 Alankomaat 38 485 45 196 Thaimaa 1 229 3 391 Sveitsi 119 554 136 318 Etelä-Korea 36 264 41 987 Israel 3 087 3 232 USA 111 821 118 867 Latvia 37 033 39 575 Ruotsi 3 538 2 887 Etelä-Korea 77 882 87 933 Kuuba 28 411 34 142 Viro 13 909 2 872 Alankomaat 74 498 78 604 Kroatia 28 907 32 722 Kreikka 1 685 2 069 Norja 56 151 72 161 Puola 22 425 26 558 Egypti 1 436 1 510 Tunisia 33 824 67 558 Unkari 19 394 17 923 Unkari 1 986 1 507 Kroatia 37 319 41 570 Viro 10 530 16 784 Bulgaria 1 581 1 471 Kuuba 33 967 40 576 Norja 10 632 16 283 Kypros 1 923 1 430 Japani 33 524 34 750 Ruotsi 21 232 12 321 Kroatia 1 047 920 Ruotsi 36 110 27 215 Liettua 14 055 10 628 Kuuba 321 860 Unkari 28 041 25 933 Japani 5 944 9 614 Slovakia 197 453 Rosstatin rajanylitystilasto mukaan venäläiset tekevät eniten matkoja Suomeen, mutta Suomi on turistimatkakohteena vasta yhdeksänneksi suosituin. Tämä johtuu siitä, että valtaosa Suomeen tehdyistä matkoista on kirjattu yksityismatkoiksi. Rosstatin tilastossa matkan tarkoitukseen on kuitenkin syytä suhtautua varauksellisesti. Lähde: Rosturizm / Rosstat

8 VENÄLÄISTEN ULKOMAANMATKAILU: MAAT, JOISSA VIERAILTU VIIMEISTEN KAHDEN VUODEN AIKANA Turkki, Kypros Länsi-Eurooppa Välimeren alue ja Etelä-Eurooppa Itä-Eurooppa Pohjoismaat Pohjois-Afrikka USA, Kanada Lähi- ja Keski-Itä Aasian Tyynenmeren alue Mongolia, Tiibet, Kiina, Intia Latinalainen Amerikka Venäjä Moskova Pietari "Musta Afrikka" 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Matkailun Edistämiskeskuksen (MEK) Venäjällä 2002 teettämän tutkimuksen mukaan suosituimpia ulkomaanmatkailun kohdealueita venäläisten keskuudessa olivat Turkin ja Kyproksen alue sekä Länsi-Eurooppa. Tutkimuksen mukaan Suomi oli Turkin (24,8 %) jälkeen toiseksi suosituin kohdemaa (13,4 %); lähes samalla tasolla kuin Saksa (12 %) sekä Ranska ja Espanja (kumpikin 10 %). Ilman pietarilaisten matkustamista Suomen-matkojen osuus olisi vain 5,1 % eli saman verran kuin Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Kreikan Bulgarian ja Tšekin. Lähde: FMC Group (2002) Ulkomaanmatkailumarkkinat ja Suomen-matkailun näkymät Venäjällä (MEK:n tutkimusraportteja)

9 VENÄLÄISTEN SUOSITUIMMAT / MIELUISIMMAT KESÄLOMAKOHTEET Etelän suunta (kohteet) Länsi-Eurooppa Venäjä ja IVY Skandinavia ja Suomi Kaukokohteet Muu Ei suosikkia, ei vastausta Venäjä Moskova Pietari 0 10 20 30 40 50 60 MEK:n teettämän tutkimuksen mukaan Skandinavia ja Suomi kiinnostavat kesälomakohteena yhtä kymmenestä venäläisestä ja pietarilaisista joka neljäs nimeää Skandinavian ja Suomen mieluisimmaksi kesälomakohteekseen. Kohdealue Tulotaso 1-3 4 5 (korkein) Ve Mva SPb Ve Mva SPb Ve Mva SPb Etelä 44,50 % 48,10 % 37,10 % 55,10 % 44,80 % 45,20 % 49,70 % 31,70 % 30,20 % Länsi-Eurooppa 22,00 % 18,10 % 24,20 % 26,90 % 36,50 % 35,10 % 40,00 % 43,90 % 62,80 % Skandinavia ja Suomi 12,20 % 1,90 % 24,20 % 8,30 % 3,50 % 25,10 % 10,30 % 2,40 % 25,60 % Venäjä ja IVY 30,60 % 33,80 % 42,30 % 15,70 % 19,10 % 24,70 % 10,30 % 22,00 % 14,00 % Ryhmän koko (h.) 631 160 248 1026 288 239 165 41 43 Tulotasoluokat: 1. Tulemme juuri ja juuri toimeen. Rahat eivät riitä edes elintarvikkeisiin. 2. Rahat riittävät elintarvikkeisiin, mutta vaatteiden hankinta on taloudellisesti ongelmallista. 3. Rahat riittävät elintarvikkeisiin ja vaatteisiin, mutta kestokulutushyödykkeiden hankinta on meille vaikeaa. 4. Voimme vaikeuksitta hankkia kestokulutushyödykkeitä. Hyvin arvokkaiden esineiden hankinta on kuitenkin vaikeaa. 5. Voimme vaikeuksitta hankkia hyvinkin arvokkaita esineitä. Lähde: FMC Group (2002) Ulkomaanmatkailumarkkinat ja Suomen-matkailun näkymät Venäjällä (MEK:n tutkimusraportteja)

10 VENÄLÄISTEN SUOSITUIMMAT / MIELUISIMMAT TALVILOMAKOHTEET Venäjä ja IVY Länsi-Eurooppa Etelän kohteet Talvikohde - aktiiviloma Skandinavia ja Suomi Kaukokohteet Muu En lomaile talvella En lomaile ulkomailla Ei suosikkia, ei vastausta Venäjä Moskova Pietari 0 10 20 30 40 50 60 MEK:n teettämän tutkimuksen mukaan Skandinavia ja Suomi kiinnostavat venäläisiä talvilomakohteena hieman useammin kuin kesälomakohteena. Noin 11 % tutkimukseen vastanneista nimesi Skandinavian ja Suomen mieluisimmaksi talvilomakohteeksi. Sen sijaan pietarilaisista Skandinavian ja Suomen nimesi mieluisimmaksi talvilomakohteeksi hieman pienempi osa vastaajista (21 %) kuin kesälomakohteeksi (23 %) Erot ovat kuitenkin niin pieniä, että ne mahtuvat tutkimuksen virhemarginaaliin. Kohdealue Tulotaso 1-3 4 5 Yhteensä koko otoksesta Etelä 22,70 % 34,00 % 33,60 % 29,40 % Talvikohde - aktiiviloma 9,00 % 13,50 % 23,00 % 12,90 % Länsi-Eurooppa 12,70 % 17,80 % 21,20 % 16,20 % Skandinavia ja Suomi 9,50 % 11,70 % 11,50 % 11,30 % Venäjä ja IVY 40,30 % 24,20 % 12,10 % 28,70 % Ryhmän koko (h.) 631 1026 165 2101 Lähde: FMC Group (2002) Ulkomaanmatkailumarkkinat ja Suomen-matkailun näkymät Venäjällä (MEK:n tutkimusraportteja)

11 PIETARILAISTEN SUOSITUIMMAT / MIELUISIMMAT ULKOMAAT Suosituimmuusjärjestys alle 60 000 ruplaa (80,5 % väestöstä) Perheen tulotaso 60 000 120 000 ruplaa (17 %) yli 120 000 ruplaa (2,5 %) Kaikki pietarilaiset (100 %) 1 Italia Italia Ranska Italia 2 Ranska Ranska Italia Ranska 3 Suomi Yhdysvallat Espanja Suomi 4 Saksa Australia Suomi Saksa 5 Espanja Japani Australia Espanja 6 Kreikka Suomi Thaimaa Australia Pyydettäessä nimeämään maa, johon kaikkein mieluiten haluaisi matkustaa, pietarilaiset nimesivät syksyllä 2012 kaikkein useimmin Italian, seuraavaksi useimmin Ranskan ja kolmanneksi useimmin Suomen. Suomi on kolmanneksi suosituin alle 60 000 ruplaa kuukaudessa ansaitsevien keskuudessa, joiden osuus on yli 80 % Pietarin väestöstä. Keskimmäisessä tuloluokassa (perheen tulot 60 000 120 000 ruplaa kuukaudessa), joka vastaa suurin piirtein aiemmin käytettyä tuloluokkaa 4 ( Voimme vaikeuksitta hankkia kestokulutushyödykkeitä. Hyvin arvokkaiden esineiden hankinta on kuitenkin vaikeaa. ), Suomi on vasta kuudenneksi suosituin matkakohde, mutta korkeimmassa tuloluokassa neljänneksi suosituin. Voidaankin todeta, että Italia ja Ranska ovat pietarilaisten keskuudessa selkeät suosikit matkakohteina. Suomen hyvä asema perustuu siihen, että Suomi tunnetaan hyvin ja mielikuvat Suomesta ovat positiivisia. Myös varakkaat löytävät Suomesta mielestään hyviä lomanviettomahdollisuuksia eikä Suomen asema lomakohteena näin ollen heikkene. Suomen suosio on hieman alhaisempi niiden hyvätuloisten keskuudessa, jotka ovat maassa jo käyneet, kuin niiden keskuudessa, jotka eivät maassa ole vielä vierailleet. Tämä tarkoittanee sitä, että kun Suomessa on jo käyty, haaveillaan matkustamisesta muihin maihin, joissa ei vielä ole vierailtu. Lähde: Viisumivapauden vaikutukset kyselytutkimus Pietarissa 2012

12 LOMAKOHTEEN VALINTA: ERI TEKIJÖIDEN MERKITYS / TÄRKEYS LOMAKOHTEEN VALINNASSA Ystävällinen vastaanotto maassa (väestö, hotellin työntekijät, oppaat) Hyvät liikenneyhteydet, mahdollisuus vapaasti liikkua maan sisällä Riippumattomuus valmiista aikatauluista Venäjä Moskova Pietari Turvallisuus Viisuminhankinnan helppous Helpot ja mukavat matkajärjestelyt Loma etelässä, meren äärellä Historialliset nähtävyydet, museot Mahdollisuus luontolomailuun Edullisuus Sopiva ilmasto Hyvät ostosmahdollisuudet Mielenkiintoista sekä lapsille että aikuisille Venäjänkielinen palvelu Vilkas yöelämä (baarit, diskot, ravintolat) Venäläisen Tourism.ru sivuston kyselyn (lokakuu 2012) mukaan venäläiset matkailijat pelkäävät eniten sairastumista (29 % vastanneista) ja toiseksi eniten rikoksen uhriksi joutumista (15 %). MEK:n Venäjällä teettämän matkailijatutkimuksen mukaan turvallisuus oli tärkein lomakohteen valintaan vaikuttava tekijä venäläismatkailijoiden keskuudessa vuonna 2002. Viittä tärkeintä matkakohteen valintakriteeriä voidaan pitää myös Suomen vahvuuksina. Helsingin kauppakorkeakoulun vuonna 2005 Suomessa kauttakulkumatkustajien keskuudessa tekemän kyselytutkimuksen mukaan Suomessa parasta oli puhtaus (78 %), turvallisuus (49 %), ystävällisyys (40 %), palvelujen laatu (26 %), luonto (35 %), sää (24 %) ja matkustamisen helppous (22 %). Vuonna 2010 TAK Rajatutkimuksessa venäläismatkailijoille esitettiin väittämiä Suomesta matkailukohteena. Väittämästä: Suomi on turvallinen matkailumaa 97 % vastaajista oli samaa mieltä. Tärkeimmäksi matkakohteen valintaan vaikuttavaksi tekijäksi Suomessa vierailleet Venäjä matkailijat nimesivät hyvät kulkuyhteydet. Venäläismatkailijoista 61 % sanoi hyvien kulkuyhteyksien olleen tärkeä matkakohteen valintaan vaikuttava Moskova tekijä. Pietari Vuonna 2012 Suomessa vierailleilta venäläismatkailijoilta kysyttiin TAK Rajatutkimuksessa tyytyväisyyttä mm. matkakohteen turvallisuuteen, kohteen läheisyyteen ja viisuminsaannin helppouteen. Asteikolla 1-5 venäläismatkailijat antoivat matkakohteelleen turvallisuudesta arvosanan 4,5 sekä kohteen läheisyydestä ja viisuminsaannin helppoudesta arvosanan 4,4. Vuonna 2011 Kymenlaakson palveluyrityksissä asioineista venäläisasiakkaista 93 % oli sitä mieltä, että yrityksissä on ystävällinen palvelu. Tuttavien suositukset kyseisestä kohteesta Kohteen läheisyys (auto- tai junamatkan päässä) Kohteessa vähän maanmiehiä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Lähteitä: Matkailuportaali Turizm.ru:n Internet-kysely (2012) http://www.turizm.ru/votes/2012/vote/21/ FMC Group (2002) Ulkomaanmatkailumarkkinat ja Suomen-matkailun näkymät Venäjällä (MEK:n tutkimusraportteja). TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus 2012 TAK Palvelumittari 2011 Venäläisasiakkaat Kymenlaaksossa Etelä-Suomi venäläisturistien länsimatkailussa (Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja 2005) 6 7 8

13 LOMAKOHTEEN VALINTA: MITKÄ LOMAILUTAVAT KIINNOSTAVAT ENITEN? 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Aurinkorannat Lomailu kotona Lomailu mökillä Hyötylomailu (opintomatkat, ym.) Terveysmatkat (sanatoriot, ym.) Vaellukset, kalastus, metsästys Lepokodit, pansionaatit WCIOM:n kyselytutkimuksen perusteella aurinkorantalomailu on suosituin lomailumuoto venäläisten keskuudessa. Sen suosio on kasvanut vuodesta 2005 muutamia prosentteja. Muita suosiotaan kasvattaneita lomailumuotoja ovat lomailu kotona ja lomailu mökillä. Sen sijaan terveysmatkojen ja lepokotimatkailun suosio on laskenut. Tutkimuksessa ei ole kuitenkaan tiedusteltu kiinnostusta esimerkiksi kaupunkilomailuun. Lähde: WCIOM (2012) Omnibus-kysely venäläisten lomanvietosta http://wciom.ru/index.php?id=459&uid=113104

14 MITKÄ SEURAAVISTA HARRASTUKSISTA TAI LOMANVIETTOTAVOISTA KIINNOSTAVAT? (PIETARILAISET, SYKSY 2012) luonto ja kansallispuistot sienestys ja marjanpoiminta mökkeily kaupunkinähtävyydet auringonotto taidenäyttelyt tai museot ostoksien tekeminen kalastus uiminen konsertit, ooppera tai baletti huvipuistot vaellus maastohiihto ruokaravintolat veneily keilaus sisävesiristeilyt diskot tai yöravintolat kylpylät laivaristeilyt merellä rahapelit laskettelu tai lumilautailu metsästys moottorikelkka- ja koiravaljakkosafarit golf varakkaat kaikki pietarilaiset 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% TAK:n joulukuussa 2012 Pietarissa tekemän haastattelututkimuksen mukaan pietarilaiset ovat kiinnostuneita luontoharrastuksista. Luonto- ja kansallispuistot sekä sienestys ja marjastus kiinnostavat joka toista pietarilaista. Myös mökkeily on lähellä sydäntä noin 40 %:lla pietarilaisista. Varakkaat pietarilaiset ovat keskimääräistä kiinnostuneempia kaupunkinähtävyyksistä ja auringonotosta, joita kumpaakaan ei voida katsoa Suomen erityisvahvuuksiksi. Kiinnostuksessa perinteisiin luontoaktiviteetteihin (sienestys ja marjanpoiminta, vaellus, veneily, kalastus, maastohiihto, luonto- ja kansallispuistot) osalta varakkaiden ja muiden pietarilaisten välillä ei ole eroja. Sen sijaan varakkaat ovat kiinnostuneempia erilaisista kaupunkiaktiviteeteista kuin pietarilaiset keskimäärin. Mielenkiintoista on, että varakkaat eivät ole keskimääräistä kiinnostuneempia golfista eivätkä rahapeleistä. Lähde: Viisumivapauden vaikutukset kyselytutkimus Pietarissa 2012

15 VENÄLÄISTEN RAHANKÄYTTÖ JA TYYTYVÄISYYS LOMAAN Tässä osiossa tarkastellaan kuinka paljon venäläiset käyttävät rahaa lomailuun ja kuinka tyytyväisiä he ovat olleet lomaansa Yhteenveto Venäläiset käyttävät lomallaan rahaa keskimäärin 500 euroa. Lomamatkalla rahaa käytetään hieman enemmän, keskimäärin 600 euroa. Yli puolet venäläisistä olisi valmis käyttämään lomamatkapakettiin 366 733 euroa. Yli 1200 euroa matkapakettiin olisi valmis käyttämään Turism.ru nettisivuston kyselyn mukaan 28 prosenttia venäläisistä lomamatkailijoista. Joka toinen lomaansa tyytymätön venäläismatkailija perustelee tyytymättömyyttään sillä, että ei päässyt matkustamaan sinne, minne olisi halunnut. Venäläisten matkustamisen arvioidaankin lisääntyvän keskimääräistä voimakkaammin lähivuosina.

ruplaa muutos edelliseen vuoteen (%) 16 RAHANKÄYTTÖ LOMAILUUN: ARVIOIKAA, KUINKA PALJON KÄYTITTE RAHAA MATKANNE AIKANA LOMAILUUN? 40 000 Muutos edelliseen vuoteen % Vastanneet keskimäärin Lomamatkalla olleet 70% 35 000 60% 30 000 50% 25 000 20 000 15 000 14244 15046 14498 15338 21 481 16759 24736 19415 15,8 % 40% 30% 20% 10 000 5,6 % 5,7 % 9,2 % 10% 5 000 0% 0-3,7 % 2007 2008 2009 2010 2011 2012-10% Tutkimuslaitos WCIOM:n tutkimuksen mukaan venäläiset käyttivät keskimäärin 19 000 ruplaa (alle 500 euroa) lomailuun kesällä 2012, mikä oli yli 15 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Lomamatkalla olleet käyttivät lähes 25 000 (runsaat 600 euroa) ruplaa lomailuun. Lähde: WCIOM (2012) Omnibus-kysely venäläisten lomanvietosta http://wciom.ru/index.php?id=459&uid=113104

17 LOMAMATKAN HINTA: KUINKA PALJON OLETTE VALMIIT KÄYTTÄMÄÄN MATKAPAKETIN HANKINTAAN? 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% alle 10 000 ruplaa(244 eur) 15000 ruplaa (366 eur) 30000 ruplaa (733 eur) 50000 ruplaa (1223 eur) 80000 ruplaa (1956 eur) yli 100 000 ruplaa (2446 eur) Matkailuportaali Turizm.ru kyselyn mukaan runsaat puolet venäläisistä lomamatkailijoista olisi valmis käyttämään yli 30 000 ruplaa (733 euroa) matkapaketin hankintaan. Lähde: Matkailuportaali Turizm.ru:n Internet-kysely (2012) http://www.turizm.ru/votes/2012/vote/21/

TYYTYVÄISYYS LOMAAN 18 100% 85% 2005 83% 2006 88% 2007 85% 2008 88% 2009 87% 2010 91% 2011 89% 2012 80% 60% 40% 20% 0% EOS En Kyllä Tutkimusyhtiö WCIOM:n tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä venäläisestä on ollut tyytyväisiä lomaansa. Merkittävin syy tyytymättömyyteen on tutkimuksen mukaan se, että henkilö ei ole lomallaan päässyt sinne mihin olisi halunnut. Tämän syyn merkitys näyttää kasvaneen vuodesta 2008. Tämä saattaa merkitä sitä, että halukkuus lomamatkailuun lisääntyy sen myötä, että yhä useammalla on kokemuksia lomamatkoista. Varallisuus ei vain vielä mahdollista matkustamista suurimmalle osalle halukkaista. 100 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: WCIOM (2012) Omnibus-kysely venäläisten lomanvietosta http://wciom.ru/index.php?id=459&uid=113104 2011 2012 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % EOS Muut syyt (liian vähän varoja, työ, terveys, perhesyyt) Matkaan liittyvät järjestelyongelmat (Matkatoimiston ongelmat, tms.) Lomaseura ei ollut sellainen kuin olisin halunnut Palvelu oli huonoa Lomakohteessani oli korkeat hinnat Huono sää Loma oli liian kyhyt En päässyt sinne, minne olisin halunnut

19 VENÄLÄISTEN MATKUSTAMINEN SUOMEEN Tässä osiossa tarkastellaan venäläisten Suomen-matkailua: matkojen määrän, matkustajaprofiilin sekä matkan tarkoituksen kehitystä. Yhteenveto Suomessa vieraili vuonna 2012 noin 800 000 venäläistä, jotka tekivät keskimäärin seitsemän matkaa Suomeen vuoden aikana. Matkoja Suomeen tehtiin Kaakkois- ja Etelä-Suomen raja-asemien kautta yhteensä 3,8 miljoonaa, joista 80 prosenttia oli pietarilaisten ja neljä prosenttia moskovalaisten tekemiä. Ensimmäistä kertaa Suomeen saapuu vuosittain 100 000 200 000 venäläistä. Suurin syy matkustaa Suomeen on turvallisten ja edullisten ostosten tekeminen. Lähes 80 prosenttia venäläisten Suomen-matkoista onkin ostosmatkoja.

MATKUSTAJIEN ASUINPAIKKAJAKAUMA 20 matkaa 4 000 000 3 500 000 3 000 000 38 052 570 776 152 207 muu Viipuri ja lähialueet Moskovan alue Pietarin alue 2 500 000 64 093 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 70 225 105 537 377 764 481 747 79 912 67 047 682 882 588 526 70 097 550 337 123 789 747 206 54 621 457 697 120 741 1 368 661 307 902 155 902 1 831 457 3 044 138 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Valtaosa Suomessa käyvistä venäläisistä asuu Pietarissa. Viipurilaisten matkustaminen Suomeen väheni voimakkaasti vuoden 2006 jälkeen, jolloin verovapaan maahantuonnin säädöstä (ns. kilorajaa) kiristettiin. Myös Carusel-kauppakeskuksen avaaminen Viipurissa lienee vähentänyt jonkin verran tarvetta matkustaa Suomeen. Tullisäädöksen helpottuminen kesällä 2010 lisäsi kuitenkin jälleen viipurilaisten matkailua Suomeen. Nykyisin tullivapaata turistituontia ei enää rajoiteta kerran kuukaudessa tapahtuvaksi, vaan matkailija saa käydä hakemassa ulkomailta tavaraa vaikka päivittäin, kunhan tavaraerän paino ei ylitä 50 kiloa ja arvo 1500 euroa. Lähde: TAK Rajatutkimus 2011

matkaa / henkilöä 21 KUINKA USEIN SUOMESSA?: MATKOJEN JA MATKUSTAJIEN MÄÄRÄ 4 000 000 3 500 000 224 505 3 000 000 vähint. kerran viikossa 1-4 krt / kk 226 704 1 335 615 2 500 000 126 663 harvemmin 1 226 117 2 000 000 712 446 ei ole käynyt aiemmin 1 500 000 1 000 000 500 000 1 392 595 1 431 41 179 459 733 1 583 734 2 419 66 534 478 146 2 070 014 7 806 87 400 539 942 0 130 050 130 050 153 265 153 499 175 038 175 038 matkat 2010 eri henkilöt 2010 matkat 2011 eri henkilöt 2011 matkat 2012 eri henkilöt 2012 Suomessa vuonna käyneet venäläiset tekivät vuoden aikana keskimäärin 4,7 matkaa Suomeen. Näin ollen Suomessa kävi vuonna 2012 vain noin 800 000 eri henkilöä. Lähde: TAK Rajatutkimus 2012

22 MATKAN TARKOITUS: SUOMEEN TEHTYJEN MATKOJEN MÄÄRÄT 3 500 000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 työ-/bisnesmatka ostosmatka lomamatka läpikulkumatka tuttavien luona muu matka Noin 77 % venäläisten tekemistä Suomenmatkoista (n. 3 miljoonaa matkaa) oli ostosmatkoja ja kolmannes lomamatkoja. Lähde: TAK Rajatutkimus 2012

23 ERI SEUTUKUNNAT MATKAKOHTEINA Tässä osiossa tarkastellaan venäläisten matkustamista eri seutukunnille sekä matkakohteen valintaan vaikuttavia tekijöitä. Yhteenveto Valtaosa venäläisten Suomen-matkoista suuntautuu Etelä-Karjalaan, Lappeenrannan (42 %) ja Imatran (24 %) seuduille. Näiden seutukuntien vahvuus on lyhyt etäisyys Venäjältä, lähinnä Pietarista tai rajan lähialueiden kaupungeista. Imatran seutu koetaan myös hyväksi lomanviettoalueeksi ja Etelä-Karjalan seutukunnat tukevatkin toisiaan tarjoten venäläismatkailijoille monipuolisen tarjonnan niin ostosmatkailuun kuin lomamatkailuun. Vaativammat asiakkaat matkustavat pääkaupunkiseudulle tai esimerkiksi pohjoisen lomakohteisiin.

VENÄLÄISTEN MATKAKOHTEET SUOMESSA 24 Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapuneiden venäläisten matkustaminen eri seutukunnille on jakautunut seuraavasti: 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Lappeenranta Helsinki Imatra Kotka-Hamina Mikkeli Kouvola Lahti Tampere Porvoo Savonlinna Turku Joensuu 2% 2% 1% 1% 1% 1% 1% 4% 12% 24% 27% 42% 2006 2008 2010 2012 Kuviosta nähdään, että Etelä-Karjalan seutukuntien osuus on kasvanut merkittävästi ja Kymenlaakson seutukuntien osuus matkustajista on kasvanut vain hieman viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2012 Kymenlaakso näyttää jopa menettäneen osuuttaan venäläismatkailijoista. Lähde: TAK Rajatutkimus 2012

25 MATKAKOHTEEN VALINTA: MILLÄ PERUSTEELLA VALITSEE MATKAKOHTEEN SUOMESSA? Olen käynyt siellä aiemmin 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tuttavani suositteli Siellä on hyviä ostopaikkoja Se on hyvä lomanviettoalue Siellä voi tehdä edullisia ostoksia Siellä on hyvät majoitusmahdollisuudet Siellä saa palvelua venäjän kielellä Siellä suhtaudutaan ystävällisesti venäläisiin Sinne on hyvät kulkuyhteydet tärkein syy myös tärkeä Vuonna 2010 venäläismatkailijoilta kysyttiin, millä perusteella he valitsevat matkakohteensa Suomessa. Vastaajia pyydettiin valitsemaan tarjotuista vaihtoehdoista tärkein sekä nimeämään myös muut perusteet, jotka vaikuttivat matkakohteen valintaan. Tarkastelluista perusteista hyvät kulkuyhteydet on tärkein matkakohteen valintaan vaikuttava tekijä. Myös mahdollisuus edullisten ostosten tekemiseen nousi hyvin merkittäväksi matkakohteen valintaan vaikuttavaksi tekijäksi. Koska matkailijat liikkuvat useimmiten henkilöautolla (56 %), linja-autolla (11 %) tai pikkubussilla/tilataksilla (20 %), tarkoittavat hyvät kulkuyhteydet pääasiassa maantieyhteyksiä. Lähde: TAK Rajatutkimus 2011

% kyselyyn vastanneista kutakin kaupunkia arvioineista matkatoimistoista 26 MIELIKUVAT KAAKKOIS-SUOMEN SEUTUKUNNISTA VUONNA 2011 100% 90% 80% Imatra 70% 60% 50% 40% 30% Kotka Kouvola 20% 10% 0% Lappeenranta Etelä-Karjalan seutukunnat ovat venäläisten matkatoimistojen mielestä riittävän lähellä. Imatraa pidetään lisäksi muita Kaakkois-Suomen seutukuntia useammin kiinnostavana kesällä, hyvänä perhelomakohteena sekä kauniina seutukuntana. Lappeenrantaa puolestaan pidetään hyvänä ostosmatkakohteena. Kotkan vahvuutena suhteessa muihin näyttäisivät olevan hyvät kalastusmahdollisuudet sekä museot. Kouvola ei erotu edukseen tutkittujen mielikuvatekijöiden osalta. Lähde: TAK Matkatoimistokysely Venäjällä 2011

27 VENÄLÄISTEN PALVELUIDEN JA RAHANKÄYTTÖ SUOMESSA 2000-LUVULLA Tässä osiossa tarkastellaan, mihin venäläiset käyttävät rahaa Suomessa ja miten rahan käyttö on kehittynyt. Yhteenveto Venäläiset käyttivät vuonna 2012 Suomen-matkallaan keskimäärin 303 euroa henkeä kohden. Valtaosa rahasta käytettiin tuoteostoihin. Palveluihin käytetty rahamäärä matkustajaa kohden ei ole merkittävästi kasvanut viime vuosina, vaikka ravintolapalveluiden käyttö onkin lisääntynyt. Vaikuttaakin siltä, että kylpyläpalveluiden lisäksi Suomessa ei ole tarjolla merkittävästi venäläisiä kiinnostavaa palvelutarjontaa.

RAHANKÄYTTÖ MATKUSTAJAA KOHDEN 28 400 350 353 300 284 288 303 250 248 200 150 100 50 0 2004 2006 2008 2010 2012 2000-luvun alkupuolella Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapuneet venäläismatkailijat käyttivät Suomen-matkallaan vielä yli 350 euroa matkustajaa kohden. Tämä johtui siitä, että bisnesostojen osuus oli suuri ja osalla matkustajista ostokset olivat tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja. Vuonne 2012 keskimääräinen rahankäyttö matkustajaa kohden on jälleen noussut yli 300 euroon. Lähde: TAK Rajatutkimus 2012

29 RAHANKÄYTTÖ PALVELUIHIN JA TUOTEOSTOIHIN 350 300 250 200 150 100 179 215 231 tuoteostot palvelut 50 69 73 72-2008 2010 2012 Vaikka rahan käyttö henkilöä kohden onkin kasvanut voimakkaasti, palveluihin käytetty rahamäärä on säilynyt suurin piirtein ennallaan. Suomeen tullaan yhä useammin ostoksille, jolloin ostosmatkojen osuus suhteessa lomamatkoihin lisääntyy ja rahankäyttö tuoteostoihin muodostaa yhä suuremman osan venäläisten rahankäytöstä Suomessa. Lähde: TAK Rajatutkimus 2012

PALVELUIDENKÄYTTÖ VUONNA 2012 30 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Ruokaravintola- ja kahvilapalvelut 68% Asuminen 19% Kylpylät, uimahallit, saunat, solariumit 14% Kulttuuripalvelut (teatterit, museot, ym ) 8% Yökerhot/discot Turistimatkan ostaminen Venäjällä Muut urheilu- huvi, virkistyspalvelut Laskettelu (hiihtokeskukset) Laivaristeily Itämerellä Korjaus ja huolto Lääkäri-/hammaslääkäripalvelut Sisävesiristeily Muu 4% 1,3 % 1,1 % 0,5 % 0,4 % 0,3 % 0,2 % 0,2 % 1,1 % Vuonna 2012 Suomessa vierailleista venäläisistä 67 % kertoi käyttäneensä rahaa ravintola- tai kahvilapalveluihin ja 19 % majoituspalveluihin. Vuonna 2011 ravintolapalveluihin käytti rahaa 57 % ja majoituspalveluihin 21 % venäläismatkailijoista. Toisin sanoen yöpymisten määrä ei ole lisääntynyt samassa suhteessa kuin matkustaminen Suomeen, mutta ravintolapalveluita käytetään jopa aiempaa enemmän. Lähde: TAK Rajatutkimus 2011 ja TAK Rajatutkimus 2012

31 VENÄLÄISTEN SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDENNÄKYMISTÄ Tässä osiossa arvioidaan, onko venäläisten Suomen-matkailussa vielä kasvupotentiaalia ja minkälaiset ovat venäläisten Suomenmatkailun tulevaisuudennäkymät. Yhteenveto Pietarin yli 5 miljoonan väestöstä yli 60 prosenttia ei ole vielä käynyt kertaakaan Suomessa. Suomi on kuitenkin matkakohteena kiinnostava ja kulkuyhteyksien kehittymisen ja talouskasvun aikaansaaman tulotason nousun myötä yhä useampi pietarilainen matkustaa Suomeen. Venäläisten Suomen-matkailun uskotaankin kasvavan ainakin viidentoista vuoden ajan, mikäli mitään yllättävää kriisiä ei synny maiden välille. Venäläisten rahankäytön voidaan arvioida kasvavan nykyisestä runsaasta miljardista eurosta jopa useisiin miljardeihin euroihin tulevina vuosina.

32 ARVIO MATKUSTAJAPOTENTIAALISTA ERI ALUEILTA Alue väkiluku Arvio matkustajapotentiaalista Pietari n. 5 milj. Yli 60 %:lla kaupungin asukkaista on ulkomaan passi, joka vaaditaan matkustettaessa ulkomaille. Noin 3 miljoonaa asukkaista ei ole vielä käynyt Suomessa. Suomi on Italian ja Ranskan jälkeen kolmanneksi kiinnostavin ulkomaan matkakohde. Mikäli matkustaminen Suomeen on helppoa (viisumikäytäntö, liikenneyhteydet, rajajonot), matkustaminen Pietarista Suomeen tulee lisääntymään väestön tulotason noustessa. Viipuri n. 80 000 Svetogorsk n. 16 000 Matka Viipurista Nuijamaalle Lappeenrantaan on vain runsaat 40 km ja Imatralle sekä Virolahdelle runsaat 60 km. Matkustaminen Viipurista Suomeen tulee lisääntymään väestön taloudellisen aseman kohentuessa. Kaupalliset palvelut Viipurissa kehittyvät hitaammin kuin Pietarissa, jossa ostovoimaista väestöä on paljon. Imatran etäisyys Svetogorskista on vain 7 km, mikä helpottaa svetogorskilaisten pendelöintiä Suomen puolella. Kaupungin väestömäärä on kuitenkin pieni ja tulotaso vielä alhainen. Matkustaminen Svetogorskista Imatralle tulee kuitenkin lisääntymään. Muu Viipurin piiri n. 100 000 Etäisyys Suomeen lyhyt, kulkuyhteydet paikoin heikohkot. Väestön tulotaso alhainen. Erityisesti viisumivapaus voisi lisätä tämän alueen väestön matkustamista Suomeen. muu Leningradin alue Moskova 1,5 milj. n. 11,6 milj. Laatokan Itäpuoliset ja Suomenlahden eteläpuoliset alueet ovat jo suhteellisen kaukana Suomen rajasta ja varsinkin useita kertoja vuodessa tapahtuva ostosmatkailu näiltä alueilta on epätodennäköistä. Sen sijaan tulotason ja varallisuuden kasvaessa Suomi on todennäköinen lomamatkakohde myös näiden alueiden asukkaille. Moskova on ostosmatkailun näkökulmasta kaukana Suomesta, mutta lomamatkakohteena Suomi on lähellä ja helposti saavutettavissa. Vuosittain moskovalaiset tekevät alle 200 000 matkaa Suomeen. Lomamatkailu Moskovasta Suomeen tullee lisääntymään liikenneyhteyksien yhä parantuessa.

33 ENNUSTEET MATKAILIJAMÄÄRIEN KASVULLE VUOTEEN 2030 Ennusteet venäläisten Suomen-matkojen määrän kasvulle perustuvat seuraaviin havaintoihin: 1. Matkailijapotentiaalia on vielä paljon. Pietarissa joulukuussa 2012 tehdyn kyselyn mukaan 41 % pietarilaisista (noin 2 miljoona henkeä) oli käynyt Suomessa. Suomi matkakohteena kiinnostaa myös niitä pietarilaisia, jotka eivät vielä ole käyneet Suomessa. Suomi oli pietarilaisten mielestä Italian ja Ranskan jälkeen kolmanneksi suosituin matkakohde, kun heitä pyydettiin nimeämään mikä tahansa maa, johon haluaisivat matkustaa. Myös moskovalaisten matkatoimistojen mukaan Suomen tärkein vahvuus on rauhallisen puhtaan luonnon ohella Suomen läheisyys. Näin ollen Venäjän talouskasvun voidaan olettaa houkuttavan lisää matkustajia Suomeen myös Moskovasta. Rajan lähialueilla asuvien venäläisten tulotaso on vielä varsin alhainen. Heidän tulotasonsa kasvun voidaan olettaa lisäävän matkustamista Suomeen rajan lähialueilta. 2. Matkustajamäärät Meksikon ja USA:n välisillä sekä Tornion ja Haaparannan välisillä raja-asemilla kertovat, että rajan ylikulkuliikenne voi olla vielä paljon vilkkaampaa. USA:n ja Meksikon raja-alueella asuu noin 12 miljoonaa ihmistä. Kahdeksassa suurimmassa kaupungissa Meksikon puolella asuu noin 5,1 miljoonaa henkilöä. Meksikolaiset tekivät vuosina 2000 2005 keskimäärin 125 miljoonaa matkaa USA:han. Tornion ja Haaparannan välisellä raja-asemalla matkustajamäärät vuonna 2004 olivat yli nelinkertaiset (yli 5,6 miljoonaa maahan saapunutta henkilöä) verrattuna Vaalimaan raja-aseman matkustajamääriin (1,3 miljoonaa maahan saapunutta henkilöä). 3. Venäläisten Suomen-matkojen määrä on kasvanut keskimäärin 19 % vuodessa vuosina 1992 2011 4. Matkustajamäärien muutosta kuukausittain vuosina 2006 2012 selittää erittäin hyvin ruplan dollarikurssi sekä Venäjän tullisäädösten muutokset. TAK:n tekemän ennustemallin perusteella matkustajamäärä kasvaa 30 ruplan dollarikurssilla noin 60 000 matkailijalla kuukausittain. 5. TAK:n haastattelemat elinkeinoelämän ja Venäjän talouden asiantuntijat arvioivat Suomen säilyttävän houkuttelevuutensa venäläisten matkakohteena ja matkailijamäärän kasvavan vuosina 2012 2030 merkittävästi.

Miljoonaa matkaa NELJÄ SKENAARIOTA VENÄLÄISTEN SUOMEN-MATKAILUN KEHITYKSESTÄ 34 Näissä skenaariossa oletetaan: Skenaario 1: Venäjän talous kasvaa tasaisesti, ruplan arvo ei heikkene, tullisäädöksiä ei tiukenneta, raja-asemat eivät ruuhkaudu liikaa ja konsulaatit kykenevät käsittelemään viisumihakemukset nopeasti Skenaario 2: Ruplan arvo heikkenee samaa vauhtia kuin 2000-luvulla keskimäärin. Skenaario 3: Ruplan dollarikurssi säilyy noin 30 ruplan tasolla ja talous jatkaa viime vuosien kasvuvauhtia. Skenaario 4: Tullisäädöksiä tiukennetaan tai ruplan arvo heikkenee 30 ruplaa / dollari tasosta. 60 50 matkat vuodessa 40 skenaario 1 (vahva kasvu jatkuu) 30 20 10 skenaario 2 (ruplan heikkeneminen jatkuu) skenaario 3 (tasainen kuukausikasvu) skenaario 4 (heikko kasvu) 0 Lähde: Venäläisten matkailu Kaakkois-Suomeen 2025

Lähtö- ja kohdemaa 35 VERTAILUA MATKAILIJOIDEN RAHANKÄYTÖSTÄ ERI MAIDEN VÄLISILLÄ RAJOILLA Matkojen määrä (vuosi) Rahaa käytetty matkaa kohden yhteensä tuoteostoihin Rahaa käytetty yhteensä Meksiko USA 1) 128 316 000 (v. 2004) 50 (v. 2004) 6 419 385 000 (v. 2004) Meksiko Arizona 2) 24 041 549 (v. 2008) 112 (v. 2008) 97 (v. 2008) 1 828 053 000 (v. 2008) Ukraina Puola 3) 3 254 635 (v. 2009) 145 (v. 2009) 142 (v. 2009) 449 581 740 (v. 2009) Viro Suomi 4) 708 000 (v. 2011) 192 (v. 2011) 75 (v. 2011) 136 100 000 (v. 2011) Venäjä Suomi 4) 3 262 000 (v. 2011) 263 (v. 2011) 193 (v. 2011) 858 500 000 (v. 2011) Yllä olevassa taulukossa on tarkasteltu matkailijoiden määriä, matkustajaa kohden käytettyä rahamäärää kohdemaassa sekä matkailijoiden yhteensä kohdemaassa vuoden aikana käyttämää rahamäärää. Esimerkiksi vuonna 2004 meksikolaiset tekivät USA:han yli 128 miljoonaa matkaa ja käyttivät rahaa 50 euroa matkustajaa kohden, jolloin he jättivät USA:han vuoden aikana lähes 6,5 miljardia euroa. Arizonan yliopiston tutkimuksen mukaan meksikolaiset käyttivät Arizonassa vuonna 2008 112 matkustajaa kohden. Saman tutkimuksen mukaan vuonna 2001 meksikolaiset käyttivät vuonna 2001 Arizonassa 957,3 miljoonaa euroa, noin 42 euroa matkustajaa kohden. Toisin sanoen rahan käyttö matkustajaa kohden kasvoi lähes kolminkertaiseksi seitsemän vuoden aikana. Venäläiset käyttävät rahaa Suomessa huomattavasti enemmän matkaa kohden. Samoin ukrainalaisten matkaa kohden käyttämä rahamäärä Puolassa on suurempi kuin meksikolaisten rahankäyttö USA:ssa. Tämä selittynee suurelta osin sillä, että valtaosalla USA:ssa vierailevista meksikolaisista matka naapurimaahan on hyvin lyhyt ja tämän vuoksi matkoja tehdään usein, jolloin myös keskimääräinen rahankäyttö jää alhaisemmaksi. Suomeen saapuvat venäläiset tulevat useimmiten Pietarista, josta matkaa Suomeen kertyy lähes 200 kilometriä. Tällöin matkoja ei tehdä päivittäin vaan useimmiten kuukausittain. Lähteet: 1) University of Texas-Pan American: The Economic Impact of Mexican Visitors along U.S. Mexico Border; a Research Synthesis (2005) 2) Arizonan yliopisto: Mexican Visitors to Arizona 3) Puolan tilastokeskus: Border traffic and movement of goods and services at the Polish-Ukrainian border in 2009 4) Suomen Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus

36 VENÄLÄISTEN SUOMEN-MATKAILUUN LIITTYVIÄ HAASTEITA Tässä osiossa tarkastellaan venäläisten Suomen-matkailua rajoittavia tekijöitä sekä kehittämistarpeita Suomessa Yhteenveto Tällä hetkellä ehdottomasti suurin haaste venäläisten Suomen-matkailun kehittämisen kannalta on pitkät jonot raja-asemilla. Jonottaminen saattaa vähentää matkustajien halukkuutta matkustaa Suomeen ja matkailijamäärien kasvaessa tilanne tullee vielä kärjistymään nykyisestä. Ainoastaan runsas kolmannes pietarilaisista osaa mielestään englantia hyvin. Latinalaiset kirjaimet ovat valtaosalle venäläisistä vieraita, jolloin venäjänkieliset opasteet ja palvelu on usein edellytys onnistuneelle Suomen-matkalle. Jos palvelua ei pystytä tarjoamaan venäjän kielellä, hymyllä ja ystävällisellä asennoitumisella voi usein paikata tilanteen. Venäläiset eivät ole kotimaassaan tottuneet hymyileviin asiakaspalvelijoihin, jolloin hymyllä voi usein yllättää asiakkaan positiivisesti. Liikkeiden aukioloajat aiheuttavat erityisesti Pietarin asukkaille Suomessa pettymyksiä. pyhäpäivisin ja iltaisin kiinni olevat liikkeet aiheuttavat melko usein pettymyksiä maassa vieraileville venäläisille. Myös kielteiset ennakkoasenteet ja siitä johtuva töykeä suhtautuminen venäläisiin aiheuttaa yhä useammin pettymyksiä Suomessa vierailevien venäläismatkailijoiden keskuudessa. Lomamatkailun yleistyessä kaivataan myös lisää erilaista palvelutarjontaa vapaaajan viettäjille.

PULLONKAULOISTA RAJA-ASEMILLA 37 Edellä mainittuihin ennusteisiin saattaa paljonkin vaikuttaa raja-asemien ruuhkautuminen matkustajamäärien kasvaessa. Alla olevassa kuvassa on tarkasteltu kuinka paljon rajalla jonottavien autojen määrä on kasvanut keskimäärin edellisestä vuodesta (katkoviiva). Kuviosta näkyy myös, miten paljon venäläisten rajanylittäjien määrä on kasvanut samanaikaisesti. 250% 200% 150% 100% 50% 0% -50% Vaalimaa (jonot) Vaalimaa (ylitykset) Nuijamaa (jonot) Nuijamaa (ylitykset) Imatra (jonot) Imatra (ylitykset) -100% Nuijamaalla autojonot ovat kasvaneet kaikkein voimakkaimmin vuoden takaisista arvoista. Esimerkiksi toukokuussa 2011 Nuijamaan vastaisella rajaasemalla Suomeen saapuvia autoja oli jonossa keskimäärin 27 kappaletta. Vuonna 2012 jonot toukokuussa olivat kasvaneet keskimäärin 81 auton mittaisiksi. Myös Imatralla jonot ovat kasvaneet selvästi nopeammin kuin Vaalimaalla. Vastaavasti Nuijamaalla venäläisten rajanylitysten kasvu on hidastunut eniten ja Imatralla toiseksi eniten. Toisin sanoen erityisesti Nuijamaan ja Imatran raja-asemien ruuhkautuminen näyttää rajoittavan matkustajamäärien kasvua näillä raja-asemilla. Tämä saattaa siirtää matkustajavirtoja tulevaisuudessa yhä enemmän Vaalimaan raja-asemalle, jossa autojonot ovat selvästi lyhyempiä (keskimäärin 25 autoa toukokuussa 2012). Lähteet: Kaakkois-Suomen Rajavartiosto ja http://www.nagranitse.ru

38 TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ SUOMESSA HERÄTTÄNEET ASIAT: SUOMESSA VUONNA 2012 VIERAILLEET VENÄLÄISET rajajonot venäjänkielisen (tai engl) infon puute aukioloajat hintataso epäystävällisyys viisumi lisää (edullista) palvelutarjontaa puutteita palvelutarjonnassa enemmän tiedotusmateriaalia nopeusrajoitukset invoice-puute opasteiden puuttuminen turvallisuus/järjestys hidas palvelu siisteys negatiivisten kommenttien lukumäärä n=201 0 10 20 30 40 50 60 70 Pyydettäessä venäläismatkailijoilta kommentteja, palautetta tai kehittämisehdotuksia liittyen heidän kokemuksiinsa Suomen-matkalla, kaikkein useimmin kritisoitiin tai toivottiin parannusta rajojen jonotilanteeseen. Toiseksi eniten venäläiset kommentoivat venäjänkielisen tai joissakin tapauksissa englanninkielisen opastuksen puutetta. Kolmanneksi eniten kritiikkiä annettiin liikkeiden aukioloajoille. Lähde: TAK Rajatutkimus 2012