TAK Rajatutkimus 2010

Transkriptio

1 Etelä Savo Valtakatu 49 :: FIN LAPPEENRANTA :: GSM :: ::

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Venäläisten matkat Suomeen vuosittain Kaakkois Suomen raja asemien kautta... 3 Venäläisten matkojen määrän kehitys suosituimpiin kohdemaihin... 4 Venäläisille Pietarin konsulaatista myönnetyt viisumit vuosina Matkan tarkoitus % Suomeen tehdyistä matkoista... 6 Matkan tarkoitus Suomeen tehty jä matkoja... 7 Paikkakunnat, joissa on käyty matkan aikana Imatran, Nuijamaan, Vainikkalan ja Vaalimaan raja asemien kautta tulleet matkustajat... 8 Mistä saitte tietoa matkakohteesta?... 9 Matkustajien ammattijakauma (%) Matkustajien ammattijakauma (lkm) Matkustajien asuinpaikkajakauma (matkaa vuodessa) Matkustajien tulotasojakauma perheen yhteenlasketut tulot kuukaudessa Perheen tulotaso (euroiksi muutettuna); yhteenlasketut tulot / kk Venäläismatkustajat Suomessa v Matkustajien ikäjakauma Kuinka usein Suomessa Venäläisten verovapaat ostotapahtumat (%) Nuijamaan, Vaalimaan ja Imatran raja asemilla tilastoidut verovapaat ostot (matkustajavienti tai tax free ostokuitit) Venäläisten verovapaat ostotapahtumat (lkm) Teittekö tax free tai alv 0 ostoksia? Suomesta lähteneet venäläismatkustajat Tax free myynti venäläisille paikkakunnittain (1000 ) Rahan käyttö henkeä (matkaa) kohden (matkojen lkm) Rahan käyttö palveluihin ja tuoteostoihin rahaa käytetty matkaa kohden Venäläisten ostokset Suomessa tuoteostoihin rahaa käyttäneistä Rahan käyttö keskimäärin kuukaudessa tuoteostoihin Venäläisten ostokset Suomessa tuoteostoihin vuonna 2010 käytetyt rahat Venäläisten palveluostokset Suomesta Venäläisten palveluostokset Suomesta Paljonko olisitte valmis maksamaan? Käytittekö matkatoimistoa? En ole koskaan käynyt seutukunnalla Millä seutukunnalla kävi usein ja harvoin matkustavat sekä ensikertalaiset Millä perusteella valitsitte matkakohteen?... 32

3 tärkein peruste matkakohteen valinnassa matkakohteittain Väittämät seutukunnista lomakohteena Väittämät seutukunnista ostosmatkakohteena Väittämät seutukunnista palvelu venäläisille Väittämät seutukunnista Hyvät kulkuyhteydet Junayhteys käyttö ja kiinnostavuus Kaakkois Suomessa käyneet ja yöpyneet matkustajat Venäläisten rahankäyttö Kaakkois Suomessa Matkustajaprofiilit seutukunnittain Rahan käyttö seutukunnittain... 42

4 1 TIIVISTELMÄ Venäläisten matkailu Suomeen kasvoi 18 % edellisvuodesta Venäläisten matkat Suomeen lisääntyivät Kaakkois Suomen raja asemilla vuonna 2010 yli 18 % vuoden takaisesta. Talouden vahvistuminen ja Venäjän tullin aiempaa väljempi tulli ja verovapaussäädös mahdollistavat verovapaiden ostosmatkojen tekemisen Venäjältä Suomeen vaikka päivittäin. Säädöksen voimaantulon jälkeen venäläisten matkat Suomeen ovatkin lisääntyneet kiihtyvällä tahdilla. Etelä Savossa kävi noin venäläismatkailijaa, joista yli yöpyi makunnassa. Päivittäistavaroita ostetaan yhä useammin Kun vuonna 2008 noin 40 % Suomessa käyneistä venäläismatkailijoista osti elintarvikkeita, vuonna 2010 elintarvikkeita kertoi hankkineensa yli 70 % Suomessa käyneistä venäläismatkailijoista. Myös vaatteita venäläiset ostavat Suomesta usein. Lähes kaksi kolmasosaa haastatelluista venäläismatkailijoista kertoi ostaneensa Suomesta vaatteita. Elintarvikkeiden ohella myös taloustavaroita ostetaan selvästi aiempaa useammin. Kun vielä vuonna 2008 noin 13 % venäläismatkailijoista kertoi ostaneensa Suomesta taloustavaroita, vuonna 2010 jo joka viides osti taloustavaroita käydessään Suomessa. Venäläismatkailijat käyttivät vuonna 2010 tuoteostoihin keskimäärin 215 euroa matkaa (henkilöä) kohden. Myös rahan käyttö palveluihin on lisääntynyt vuodesta Lähes joka toinen haastatelluista venäläismatkailijoista kertoi käyttäneensä rahaa ravintolapalveluihin ja joka viides kylpylä tai muihin huvittelupalveluihin Suomessa. Venäläismatkailijat käyttivät vuonna 2010 Suomessa palveluiden hankintaan 73 euroa matkaa (henkilöä) kohden. Kaakkois Suomen raja asemien kautta Suomeen saapuneet venäläismatkailijat jättivät Suomeen noin 680 miljoonaa euroa Venäläiset tekivät vuonna 2010 Kaakkois Suomen raja asemien kautta yli 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen, kun rekka autojen kuljettajia ei huomioida. He käyttivät Suomessa rahaa tuoteostoihin ja palveluihin noin 680 miljoonaa euroa, josta 173 miljoonaa palveluihin ja 507 miljoonaa tavaraostoihin. Etelä Savoon matkailijat jättivät lähes 26 miljoonaa euroa.

5 2 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksella selvitettiin venäläisten matkustuskäyttäytymistä Suomessa, matkan tarkoitusta, rahankäyttöä sekä mm. matkustajien vapaa ajan viettotapoja Suomessa. Tutkimus on jatkoa vuosina tehdyille Venäläiset Ostajina/Matkailijoina Suomessa tutkimuksille. Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Suomesta henkilö, linja tai pakettiautolla tai junalla lähteviä venäläismatkustajia. Haastattelut tehtiin neljällä Kaakkois Suomen raja asemalla (Imatra, Nuijamaa, Vainikkala ja Vaalimaa). Hyväksyttyjä haastatteluja tehtiin yhteensä Aineiston luotettavuus Haastateltavat poimittiin Suomesta poistuvien venäläismatkustajien joukosta eri kellonaikoina ja viikonpäivinä siten, että otos kuvaisi mahdollisimman hyvin tutkittavan kohderyhmän jakaumaa. Haastattelut tehtiin pääsääntöisesti raja asemille saapuvien matkustajien keskuudessa ennen raja asemaa. Analysointivaiheessa vastauksia painotettiin siten, että eri raja asemat ovat edustettuina aineistossa oikeassa suhteessa. Otantavirhe raportissa esiintyvissä prosenttiluvuissa on enintään 1,9 %. Tutkimusaineistosta laskettu tax free ostoihin käytetty rahamäärä oli 159,6 miljoonaa euroa, kun Global Bluen tilastoima tax free myynti vuonna 2010 oli 159,9 miljoonaa euroa. Tutkimuksen tarkasteluajanjakso Tässä tutkimusraportissa on tarkasteltu venäläisten Suomen matkailua vuonna Tutkimuksessa ei ole huomioitu rekkakuskeja joiden osuus Kaakkois Suomen raja asemien kautta kulkevista venä läistä rajanylittäjistä on noin 11 %. Rahankäytön arvioinnista Matkustajien rahankäyttöä on arvioitu kysymällä jokaiselta haastateltavalta, kuinka paljon hän käytti Suomessa rahaa ja kuinka monta henkilöä oli jakamassa tätä rahasummaa. Esim. jos haastateltava matkusti yhdessä vaimonsa ja yhden lapsen kanssa ja he käyttivät Suomen matkallaan yhteensä 1000 euroa, summa jaettiin kolmella (matkaruokakunnan koko oli 3 henkilöä), jolloin yhden henkilön kulutukseksi saatiin 333,33 euroa. Aineiston rakenne haastatteluaineisto (n) painotettu aineisto (N) Nuijamaa ,7 % Vaalimaa ,8 % Vainikkala ,3 % Imatra ,6 % henkilöautolla ,3 % linja autolla ,4 % junalla ,5 % pakettiautolla ,5 % kuorma autolla 9 tieto puuttuu ,3 % Yhteensä kpl 100,0 % %

6 3 VENÄLÄISTEN MATKAT SUOMEEN VUOSITTAIN KAAKKOIS SUOMEN RAJA ASEMIEN KAUTTA miljoonaa henkeä 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0,2 0,2 0,3 matkat vuodessa vuoden 2010 kasvuprosenttiin perustuva positiivisen kasvun ennuste viisumien määrän kasvuun perustuva ennuste 1,2 0,8 0,9 0,9 1,1 0,5 0,6 1,5 1,5 1,6 1,7 1,9 2,2 2,5 2,2 2,63 3,32 2,78 3,11 3,81 3,01 3,67 0 Matkustajamäärän kehitystä on ennustettu vuosille kolmella tavalla: 1) vuoden 2010 kasvuprosenttiin perustuva ennuste. 2) positiivisen kasvun ennuste (perustuu oletukseen, että vuonna 2011 matkojen määrä kasvaa 28 % ja vuonna %). 3) myönnettyjen viisumien trendikasvuun perustuva ennuste. Ennusteessa on oletettu, että seuraavana kahtena vuonna viisumeita myönnetään 10 % ja 8 % edellisvuotta enemmän. Lisäksi on oletettu matkoja tehtävän tulevina kahtena vuotena kolme matkaa myönnettyä viisumia kohden. (Tilastotietojen lähde: Kaakkois Suomen Rajavartiosto)

7 4 VENÄLÄISTEN MATKOJEN MÄÄRÄN KEHITYS SUOSITUIMPIIN KOHDEMAIHIN Kiina Turkki Egypti Suomi e Venäläisten matkustaminen Turkkiin ja Egyptiin on kasvanut voimakkaasti taantuman jälkeen. Tammi syyskuussa 2010 venäläisten matkat Egyptiin lisääntyivät yli 50 % ja Turkkiin lähes 30 % edellisvuodesta. Vuodelle 2010 tehdyn varovaisen ennusteen mukaan venäläiset tekivät Turkkiin yli 3,1 miljoonaa matkaa ja Egyptiin yli 2,7 miljoonaa matkaa. Venäläiset voivat matkustaa näihin molempiin maihin lentokentältä ostetulla viisumilla, jonka hinta on noin 15 euroa. Kesäkuussa 2010 Venäjän ja Turkin presidentit allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan viisumipakko näiden maiden välillä poistuu kokonaan. On hyvin todennäköistä, että vuonna 2011 Suomi ei ole enää Suosituin venäläisten kohdemaa. (Tilastotietojen lähde: Rosstat)

8 5 VENÄLÄISILLE PIETARIN KONSULAATISTA MYÖNNETYT VIISUMIT VUOSINA yhteensä kertaviisumi kaksikertaviisumi monikertaviisumi Pietarin konsulaatti myönsi vuonna tuhatta viisumia. Myönnettyjen viisumien määrä kasvoi yli kolmanneksella edellisvuodesta. (Tilastotietojen lähde: Suomen Ulkoministeriö / Pietarin konsulaatti)

9 6 MATKAN TARKOITUS % SUOMEEN TEHDYISTÄ MATKOISTA 60 % % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % työ /bisnesmatka ostosmatka lomamatka läpikulkumatka tuttavien luona 'kilotyttö' muu matka Yli 50 % vuonna 2010 Suomessa käyneistä venäläismatkailijoista oli Suomessa ostosmatkalla ja yli 40 % lomamatkalla. Bisnesmatkojen osuus on laskenut alle 10 %:iin kaikista matkoista. Matkalla voi olla useita syitä, jonka vuoksi prosenttiosuuksien summa ylittää 100 %.

10 7 MATKAN TARKOITUS SUOMEEN TEHTY JÄ MATKOJA työ-/bisnesmatka ostosmatka lomamatka läpikulkumatka tuttavien luona 'kilotyttö' muu matka Venäläiset tekivät vuonna 2010 vähemmän tuttavan luona vierailuja kuin vuonna Tämä johtunee siitä, että pienituloisemmat matkailijat eivät tehneet vuonna 2010 matkoja Suomeen yhtä paljon kuin kaksi vuotta aiemmin.

11 8 PAIKKAKUNNAT, JOISSA ON KÄYTY MATKAN AIKANA IMATRAN, NUIJAMAAN, VAINIKKALAN JA VAALIMAAN RAJA ASEMIEN KAUTTA TULLEET MATKUSTAJAT 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % Lappeenranta Pääkaupunkiseutu Imatra 21 % 28 % 35 % Kotka 12 % Kouvola 4 % Savonlinna 4 % Lahti 4 % Mikkeli 4 % Turku 2 % Kuopio 2 % Tampere 1 % Kuviossa on raportoitu ne kaupungit tai seutukunnat, joissa vähintään 1 % haastatelluista venäläismatkailijoista on ilmoittanut käyneensä matkan aikana.

12 9 MISTÄ SAITTE TIETOA MATKAKOHTEESTA? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ystäviltä/tuttavilta rajalehdistä/suom.lehdistä venäläisistä lehdistä Suomen televisiosta Venäjän televisiosta edellisestä matkasta turisti informaatiosta Suomesta turisti informaatiosta Venäjältä internetistä suoramarkkinointimateriaalista rajalla radiosta muualta Yllä olevassa kuviossa heijastuu matkailijaprofiilissa tapahtuneet muutokset vuodesta 2006 vuoteen Vielä vuonna 2006 säännöllisesti Suomessa käyneiden bisnesmatkustajien osuus oli vielä suuri. He kävivät usein tutuissa paikoissa hakemassa tavaraa myytäväksi Venäjällä. Tällöin heidän tietämyksensä matkakohteista perustui usein omaan kokemukseen. Matkustajamäärän kasvun myötä yhä useammat saivat tietää matkakohteista Suomessa ystäviltä ja tuttavilta. Internetin merkitys on kasvanut sitä mukaa, kun Internet on yleistynyt Venäjällä ja suomalaiset organisaatiot ovat tehneet kotisivujaan venäjänkielisiksi. Dorozhnoe radio aloitti toiminnan Suomessa vuonna 2009, mikä on osaltaan saattanut vaikuttaa radion kasvaneeseen merkitykseen venäläismatkailijoiden tietolähteenä.

13 10 MATKUSTAJIEN AMMATTIJAKAUMA (%) matkaa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 19 % 18 % 15 % 10 % 12 % 15 % 21 % 24 % 29 % 8 % 15 % 16 % 13 % 14 % 20 % 37 % 5 % 4 % muu johtavassa asemassa yrittäjä työntekijä tai toimihenkilö 30 % 20 % 42 % 41 % 54 % 62 % 53 % 54 % 10 % 0 % Pietarin väestö v Työntekijöiden ja toimihenkilöiden osuus kasvoi vuoteen 2008 saakka. Vuonna 2010 erityisesti työntekijöiden osuus Suomeen saapuneiden venäläismatkailijoiden joukossa putosi. Kun vuonna 2008 vielä 30 % Suomeen saapuneista venäläismatkailijoista oli ammattiasemaltaan työntekijöitä, vuonna 2010 työntekijöiden osuus oli laskenut 7 %:iin kaikista matkustajista. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että lama leikkasi työntekijöiden matkoja kaikkein voimakkaimmin, eikä tämä ammattiryhmä ollut vielä palannut Suomen matkailuun. Myös eläkeläisten ja opiskelijoiden matkustaminen Suomeen oli vielä vähäistä. Vertailu Pietarin väestöön perustuu syksyllä 2010 Pietarissa tehdyn haastattelututkimuksen tuloksiin (n=1500).

14 11 MATKUSTAJIEN AMMATTIJAKAUMA (LKM) matkaa muu johtavassa asemassa yrittäjä työntekijä tai toimihenkilö Vaikka johtavassa asemassa olevien matkustaminen on lisääntynyt yli 70 %:lla vuodesta 2002, suurinta kasvu on työntekijöiden ja toimihenkilöiden keskuudessa. Näissä ammattiryhmissä myös kasvupotentiaali on suurin. Vuonna 2010 työntekijät tosin tekivät matkoja aiempaa vähemmän.

15 12 MATKUSTAJIEN ASUINPAIKKAJAKAUMA (MATKAA VUODESSA) % vastanneista 100 % 90 % 80 % 70 % Muu 60 % Viipuri ja lähialueet 50 % 40 % 30 % Pietarin alue 20 % 10 % 0 % Moskovan alue Viipurissa ja rajan lähialueella asuvien matkustaminen Suomeen on vähentynyt, kun taas pietarilaisten matkustaminen on lisääntynyt voimakkaasti kuuden viime vuoden aikana. Pietarista ja sen lähialueita tehtiinkin vuonna 2010 yli 1,9 miljoonaa matkaa Suomeen.

16 13 MATKUSTAJIEN TULOTASOJAKAUMA PERHEEN YHTEENLASKETUT TULOT KUUKAUDESSA 100 % 90 % 27 % 80 % 70 % 60 % 50 % 71 % 82 % 38 % yli (yli 931 ) ( ) 40 % alle (alle 465 ) 30 % 20 % 10 % 26 % 12 % 36 % 0 % 3 % 6 % v v Pietarin väestö v Vuonna 2010 Suomessa käyneiden venäläismatkailijoiden tulotaso oli korkeampi kuin vuonna 2008 täällä käyneiden. Matkustajat ovat selkeästi keskimääräistä parempituloisia.

17 14 PERHEEN TULOTASO (EUROIKSI MUUTETTUNA); YHTEENLASKETUT TULOT / KK VENÄLÄISMATKUSTAJAT SUOMESSA V ,50 % ,80 % ,20 % yli ,70 % alle ,70 % ,10 % Vaikka venäläiset Suomeen saapuvat matkustajat ovatkin keskimääräistä parempituloisia, on venäläismatkailijoiden tulotaso edelleen suomalaisittain suhteellisen alhainen. Lähes puolella (45 %) matkustajista perheen tulotaso on alle 2050 euroa kuukaudessa.

18 15 % vastanneista 100 % 90 % 80 % MATKUSTAJIEN IKÄJAKAUMA 1 % 1 % 3 % 1 % 21 % 25 % 31 % 29 % 34 % yli 64 vuotta 70 % 60 % vuotta 50 % 40 % 30 % 64 % 62 % 60 % 75 % 64 % vuotta 20 % 10 % 0 % 10 % 6 % 4 % 3 % 7 % vuotta Kaksi kolmasosaa Suomeen saapuneista venäläismatkailijoista on vuotiaita vuotiaiden osuus on kasvanut kahden vuoden takaisesta.

19 16 KUINKA USEIN SUOMESSA 100 % 90 % 80 % vähint. kerran viikossa 70 % 60 % krt / kk 50 % % 30 % 20 % 10 % 0 % harvemmin ei ole käynyt aiemmin Ramppaajien, vähintään kerran viikossa Suomessa käyvien, matkustaminen on vähentynyt merkittävästi viimeisen kuuden vuoden aikana. Ensimmäistä kertaa Suomeen saapuu vuosittain keskimäärin satatuhatta uutta (ensikertalaista) venäläistä.

20 17 VENÄLÄISTEN VEROVAPAAT OSTOTAPAHTUMAT (%) NUIJAMAAN, VAALIMAAN JA IMATRAN RAJA ASEMILLA TILASTOIDUT VEROVAPAAT OSTOT (MATKUSTAJAVIENTI TAI TAX FREE OSTOKUITIT) % 90 % 21 % 22 % 25 % matkustajavienti 80 % tax-free kuitteja tullissa 70 % 60 % 12 % 13 % 15 % tax-free kuitteja palautuspisteisiin 50 % 40 % % 67 % 65 % 60 % % % 0 Nuijamaa Vaalimaa Imatra Nuijamaa Vaalimaa Imatra Nuijamaa Vaalimaa Imatra 0 % Verovapaista ostoksista (kuiteista) lähes neljä viidesosaa tehdään Global Bluen tax free järjestelmän kautta ja neljännes niin sanottuna matkustajavientinä (alv 0 ostot). Imatralla tullissa leimattujen tax free kuittien osuus on suuri, sillä raja asemalla ei ole aiemmin ollut tax free palautuspistettä. Palautuspiste Imatran raja asemalle valmistui loppuvuonna 2010.

21 18 VENÄLÄISTEN VEROVAPAAT OSTOTAPAHTUMAT (LKM) Tax-free ja alv 0 (matkustajavienti) ostotapahtumat yhteensä kuukausittain Nuijamaan, Vaalimaan ja Imatran raja-asemilla (leimattujen kuittien määrä) matkustajavienti tax-free kuitteja tullissa tax-free kuitteja palautuspisteisiin - tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Sekä tax free ostojen että alv 0 ostojen määrä kasvoi voimakkaasti loppuvuodesta. Imatran tax free palautuspisteen avautuminen Imatralle vähensi tax free kuittien käsittelyä tullissa.

22 19 TEITTEKÖ TAX FREE TAI ALV 0 OSTOKSIA? SUOMESTA LÄHTENEET VENÄLÄISMATKUSTAJAT 100 % Ostitteko tax-free tai alv 0 -ostoksia? 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 27 % 2 % 16 % 31 % 35 % 2 % 1 % 16 % 10 % 45 % 42 % 4 % 5 % 14 % 3 % tax-free ostoja molempia alv 0 ostoja ei kumpiakaan 30 % 20 % 55 % 51 % 55 % 46 % 41 % 10 % 0 % Yllä olevien lukujen luotettavuutta pyrittiin arvioimaan seuraavasti: vuonna 2008 venäläiset tekivät Kaakkois Suomen raja asemien kautta 2 miljoonaa matkaa Suomeen (kun rekkakuskeja ei huomioida) v. 08 Tulli ja Global Blue tilastoivat yhteensä 1,01 miljoonaa tax free ostokuittia raja asemilla (50 % matkustajamäärästä) ja tulli tilastoi 0,24 miljoonaa matkustajavientitapahtumaa (12 % matkustajamäärästä) vuonna 2010 matkustajamäärä oli 2,36 miljoonaa, tax free tapahtumien määrä 1,22 miljoonaa (61 % matkustajamäärästä) ja vientitapahtumien määrä 0,38 miljoonaa (19 % matkustajamäärästä) Toisin sanoen sekä tax free ostoja että alv 0 ostoja tehneiden osuus näyttää sekä haastattelututkimuksen että tilastojen perusteella nousseen. Haastatteluaineiston mukaan tax free ostoja tehdään keskimäärin 3,1 ja alv 0 ostoja 1,7 yhdellä matkalla. Aiempaa useampi ostaa sekä alv 0 että tax free ostoja.

23 20 TAX FREE MYYNTI VENÄLÄISILLE PAIKKAKUNNITTAIN (1000 ) LAPPEENRANTA HELSINKI IMATRA KOTKA VANTAA JOENSUU KAJAANI LAHTI KOUVOLA ROVANIEMI ESPOO MIKKELI KUOPIO TAMPERE TUURI JYVÄSKYLÄ SAVONLINNA Taantuma leikkasi eniten Helsingin saamia tax free myyntituloja ja taantuman myötä Lappeenranta nousikin suurimmaksi tax free myyntipaikkakunnaksi.

24 21 RAHAN KÄYTTÖ HENKEÄ (MATKAA) KOHDEN (MATKOJEN LKM) 100 % 90 % 80 % % yli 840 eur 60 % % eur 40 % 30 % 20 % 10 % ,99 eur alle 168 eur 0 % Venäläisten rahankäyttö matkaa kohden on lisääntynyt vuodesta 2006 lähtien. Kun vuonna 2006 yli 60 % matkustajista (noin 925 matkustajaa) käytti alle 168 euroa, vuonna 2010 vain vähän yli 40 % matkustajista käytti alle 168 euroa matkallaan Suomessa.

25 22 RAHAN KÄYTTÖ PALVELUIHIN JA TUOTEOSTOIHIN RAHAA KÄYTETTY MATKAA KOHDEN tuoteostot palvelut Venäläiset käyttivät vuonna 2010 lähes 290 euroa matkaa kohden tavaroiden ja palveluiden hankintaan Suomesta. Tavaraostoihin käytettiin keskimäärin 215 euroa ja palveluihin 73 euroa. Vuoden 2010 aikana venäläiset käyttivät Suomessa tuoteostoihin 507 miljoonaa ja palveluihin 173 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Kaakkois Suomen kautta Suomeen matkustaneet venäläiset jättivät maahan 680 miljoonaa euroa.

26 23 VENÄLÄISTEN OSTOKSET SUOMESSA TUOTEOSTOIHIN RAHAA KÄYTTÄNEISTÄ 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % elintarvikkeisiin kosmetiikkaan vaatteisiin jalkineisiin kultaan, koruihin ja kelloihin viihde elektroniikkaan matkapuhelimiin ja tarvikkeisiin kodinkoneisiin ja laitteisiin taloustavaroihin kodin tekstiileihin urheilutekstiileihin ja tarvikkeisiin rakennus ja remontointitarvikkeisiin työkaluihin autotarvikkeisiin/autojen huoltoon moottoriajoneuvojen hankintaan huonekaluihin Elintarvikkeita ostaneiden matkustajien osuus on kasvanut merkittävästi aiemmasta. Kun vuonna 2008 noin 40 % Suomessa ostoja tehneistä venäläismatkailijasta kertoi ostaneensa elintarvikkeita, vuonna 2010 elintarvikkeita kertoi ostaneensa yli 70 % ostoksia tehneistä matkustajista. Kesällä voimaan tullut aiempaa sallivampi Venäjän tullisäädös, joka sallii tavaran tulli ja verovapaan tuonnin vaikka päivittäin alle 50 kg:n ja 1500 euron tuontierille, tullee vaikuttamaan joidenkin tuotteiden kysyntää lisäävästi.

27 24 RAHAN KÄYTTÖ KESKIMÄÄRIN KUUKAUDESSA TUOTEOSTOIHIN milj. / kk 0 milj. 2 milj. 4 milj. 6 milj. 8 milj. 10 milj. 12 milj. 14 milj. Elintarvikkeet Kosmetiikka ja kultasepäntuotteet Vaatteet Jalkineet Kodinkoneet, viihde-elektroniikka ja matkapuhelimet Taloustavarat, kodin tekstiilit ja huonekalut Urheilutekstiilit ja -tarvikkeet kuukaudessa v keskim. kuukaudessa v keskim. kuukaudessa v keskim. kuukaudessa v keskim. kuukaudessa v keskim. kuukaudessa v keskim. Rakennusmateriaali ja työkalut Autotarvikkeet / auton huolto Moottoriajoneuvojen hankinta Elintarvikkeisiin käytetty rahamäärä on 2,5 kertaistunut kahden vuoden takaisesta. Sen sijaan rautakauppaostokset ovat vähentyneet neljännekseen kahden vuoden takaisesta.

28 25 VENÄLÄISTEN OSTOKSET SUOMESSA TUOTEOSTOIHIN VUONNA 2010 KÄYTETYT RAHAT Miljoonaa euroa Tuoteryhmäkohtainen rahankäyttö on arvioitu siten, että kyseistä tuoteryhmää ostaneiden osuudella on kerrottu Suomessa käyneiden venäläismatkailijoiden määrä. Tällä tavoin saatu tuoteryhmää ostaneiden määrä on kerrottu tuoteryhmän keskiostoksella, jossa keskiostoksena on käytetty trimmattua keskiarvoa, jolloin havaintoaineistosta on poistettu 5 % suurimmista ja pienimmistä havainnoista. Tällä tavoin on pyritty välttämään sitä, että yksittäiset suuret arvot eivät nostaisi tuoteryhmään käytetyn rahamäärän arvoa liian suureksi. Näin ollen esitetyt euromäärät todennäköisesti aliarvioivat tuoteryhmäkohtaisia käytettyjä rahamääriä.

29 26 VENÄLÄISTEN PALVELUOSTOKSET SUOMESTA 100 % 90 % % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Majoitus Ateriointi Matkapaketti Teatteri ym. kulttuuripalvelut Kylpylä ym. huvittelupalvelut Muut palvelut Palveluihin rahaa käyttäneiden osuus on kasvanut aiemmista vuosista. Erityisesti kylpylä ja muita huvittelupalveluita käyttäneiden määrä on lisääntynyt.

30 27 VENÄLÄISTEN PALVELUOSTOKSET SUOMESTA 90,0 84,2 80,0 70,0 71, ,0 Miljoonaa euroa 50,0 40,0 30,0 38,5 47,5 20,0 10,0 5,6 7,2 2,9 2,6 11,6 18,4 3,3 3,9 0,0 Majoitus Ateriointi Matkapaketti Teatteri ym. kulttuuripalvelut Kylpylä ym. huvittelupalvelut Muut palvelut Palveluihin käytetty rahamäärä on myös kasvanut aiemmista vuosista erityisesti ateriointipalveluiden ja kylpylä ym. huvittelupalveluiden osalta. Palveluihin käytetty rahamäärä on laskettu kertomalla palveluita käyttäneiden määrä kyseiseen palveluun käytetyn rahamäärän keskiarvolla. Keskiarvo on laskettu jakamalla vastaajan ilmoittama käytetty rahamäärä matkaruokakunnan koolla. Matkaruokakunnalla tarkoitetaan sitä ryhmää, jolla on yhteiset rahat (yleensä perhe).

31 Nopea, noin 2 tunnin junayhteys Pietarista Suomeen Ravintolaillall inen PALJONKO OLISITTE VALMIS MAKSAMAAN? 73,6 99,0 134,0 Päivä kylpylässä 47,0 Lippu huvipuistoon Hyvätasoinen lomamökki järven rannalla viikoksi max ,6 199,3 Hotellihuone korkeatasois essa hotellissa vuorokaudek si 49,1 Lippu oopperaan tai balettiin 135,3 Lentolippu Lappeenrann asta Dusseldorfiin ja takaisin Laivaristeily Saimaalla 65,3 86,0 Laivaristeily Suomenlahde lla alhaisin korkein keskiarvo 73,58 98,97 133,96 47,01 680,58 199,34 49,14 135,34 65,30 86,00 Touko elokuussa 150 venäläiseltä kysyttiin, kuinka paljon he olisivat valmiita maksamaan eri palveluista Suomessa. Esimerkiksi Kahden tunnin junayhteydestä Pietarista Suomeen kyselyyn vastanneet olisivat valmiita maksamaan keskimäärin 73,6. Pietarin ja Vainikkalan välinen junamatka maksaa 46,60, joten junamatkan hinta ei näyttäisi olevan junayhteydestä kiinnostuneille liian kallis. Ravintolaillallisesta kysymykseen vastanneet ovat valmiita maksamaan keskimäärin 99. Tuloksia tarkasteltaessa on syytä huomioida, että vastaukset on annettu euroissa ja joillekin vastaajille kustannustason arvioiminen vieraassa valuutassa voi olla hankalaa. Kuitenkin yleisesti ottaen voidaan todeta, että ne venäläismatkailijat, joita yllä olevat palvelut Suomessa kiinnostavat, eivät jätä palveluita ostamatta niiden hintatason vuoksi.

32 29 % vastanneista KÄYTITTEKÖ MATKATOIMISTOA? 100 % 90 % 5 % 19 % 18 % 11 % 16 % 7 % 4 % 5 % kyllä 80 % 70 % ei 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 95 % 93 % 96 % 95 % 89 % 81 % 82 % 84 % Kaikki 2008 Kaikki 2010 Lappeenranta Imatra Kotka Kouvola Mikkeli Savonlinna Käytti matkatoimistoa: % viisumin hankintaan 42 % majoituksen varaamiseen 28 % matkan varaamiseen 76 % muuhun 5 % Matkatoimiston käyttö näyttää lisääntyneen huomattavasti vuodesta Yllättävää kyllä Lappeenrantaan ja Kotkaan matkustaneet venäläiset ovat käyttäneet matkatoimistoa useammin kuin tyypillisiin lomamatkakohteisiin, Etelä Savoon ja Imatralle matkustaneet venäläiset. Kolme neljästä matkatoimistoa matkan järjestämiseen käyttäneestä matkustajasta varasi matkatoimiston kautta matkan ja 42 % hankki matkatoimiston kautta viisumin. Matkatoimiston palveluita käyttäneistä valtaosa saapui Suomeen linja autolla ja valtaosa heistä käytti rahaa ateriointiin sekä elintarvikeostoihin.

33 30 EN OLE KOSKAAN KÄYNYT SEUTUKUNNALLA 100 % 90 % 80 % 70 % 68 % 60 % 50 % 55 % 56 % 52 % 40 % 30 % 20 % 10 % 11 % 21 % 13 % 0 % Kouvola Kotka Hamina Lappeenranta Imatra Mikkeli Savonlinna Helsinki 89 % vuonna 2010 Suomessa käyneistä venäläismatkustajista on käynyt joskus Lappeenrannassa. Imatralla on käynyt 79 % ja Helsingissä 87 % matkustajista. Kymenlaaksolla ja Etelä Savolla on vielä paljon potentiaalia nykyisin Suomessa matkustavien venäläisten keskuudessa.

34 31 MILLÄ SEUTUKUNNALLA KÄVI USEIN JA HARVOIN MATKUSTAVAT SEKÄ ENSIKERTALAISET Helsinki 31 % 27 % 39 % Savonlinna Mikkeli 3 % 4 % 1 % 3 % 5 % 1 % usein (vähintään kerran/kk) matkustavat Imatra 19 % 16 % 24 % harvoin matkustavat Lappeenranta 33 % 41 % 37 % ensikertalaiset Kotka Hamina 4 % 10 % 22 % Kouvola 5 % 4 % 8 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kotkan Haminan seutu on erityisesti profiililtaan ramppaajien seutukunta. Toisin sanoen seudulla käy säännöllisesti ostoksilla aktiivinen joukko venäläisiä. Myös Imatralla käy suhteellisesti enemmän ramppaajia kuin ensikertalaisia. Ensikertalaisista vain noin 1 % saapuu Etelä Savoon.

35 32 MILLÄ PERUSTEELLA VALITSITTE MATKAKOHTEEN? tärkein syy myös tärkeä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Sinne on hyvät kulkuyhteydet Siellä voi tehdä edullisia ostoksia Se on hyvä lomanviettoalue Olen käynyt siellä aiemmin Tuttavani suositteli Siellä on hyviä ostopaikkoja Siellä on hyvät majoitusmahdollisuudet Siellä saa palvelua venäjän kielellä Siellä suhtaudutaan ystävällisesti venäläisiin Hyvät kulkuyhteydet näyttää olevan tärkein matkakohteen valintaan vaikuttava tekijä. Myös edulliset ostospaikat seudulla vaikuttavat siihen, minne venäläismatkailijat Suomessa tulevat.

36 33 TÄRKEIN PERUSTE MATKAKOHTEEN VALINNASSA MATKAKOHTEITTAIN Sinne on hyvät kulkuyhteydet Siellä suhtaudutaan ystävällisesti venäläisiin Siellä saa palvelua venäjän kielellä Siellä on hyvät majoitusmahdollisuudet Siellä voi tehdä edullisia ostoksia Se on hyvä lomanviettoalue Siellä on hyviä ostospaikkoja Savonlinna Mikkeli Kouvola Kotka Imatra Lappeenranta Tuttavani suositteli Olen käynyt siellä aiemmin 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % Erityisesti Imatralla ja Savonlinnassa käyneet venäläiset sanovat tärkeimmäksi matkakohteen valintakriteeriksi hyvät kulkuyhteydet. Savonlinnassa käyneet pitävät usein tärkeimpänä valintakriteerinä myös sitä, että seutukunta on hyvä lomanviettoalue. Mikkelissä mikään tekijä ei muodostu erityisen profiloivaksi tekijäksi.

37 34 VÄITTÄMÄT SEUTUKUNNISTA LOMAKOHTEENA 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 55 % 50 % 48 % 48 % 42 % 41 % 38 % 35 % 36 % 36 % 28 % 29 % 15 % 11 % 8 % 17 % 11 % 13 % Kouvola Kotka Hamina Lappeenranta Imatra Mikkeli Savonlinna 0 % Hyvä lomanviettoalue Kaunis seutukunta Hyvät majoitusmahdollisuudet Venäläismatkailijoita pyydettiin arvioimaan eri seutukuntia lomakohteina kysymällä: Mihin seutukuntiin mielestänne sopivat seuraavat väittämät: Hyvä lomanviettoalue, Kaunis seutukunta ja Hyvät majoitusmahdollisuudet?. Yllä olevassa kuviossa on tarkasteltu, kuinka monta prosenttia kutakin näistä seutukunnista arvioineista sanoi väittämän sopivan kyseiseen seutukuntaan. Esimerkiksi Lappeenrannan seutua pitää kauniina 50 % Lappeenrannan seutukuntaa arvioineista. Savonlinnan seutua pidetään useimmin hyvänä lomanviettoalueena ja vastaavasti Imatran seutua kauniina seutukuntana. Vaikka vastaajat varsin harvoin liittivät seutukuntiin väittämän: Hyvät majoitusmahdollisuudet, se ei välttämättä tarkoita sitä, että valtaosan mielestä majoitusmahdollisuudet ovat huonot. Kaikki seutukuntia lomakohteina arvioivat eivät osaa ottaa kantaa majoitusmahdollisuuksien hyvyyteen seutukunnalla.

38 35 VÄITTÄMÄT SEUTUKUNNISTA OSTOSMATKAKOHTEENA 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Kouvola Kotka Hamina 50 % 40 % 30 % 20 % 32 % 28 % 40 % 40 % 26 % 22 % 15 % 16 % 28 % 23 % 22 % Lappeenranta Imatra Mikkeli Savonlinna 10 % 7 % 0 % Hyviä ostopaikkoja Seudulla voi tehdä edullisia ostoksia Lappeenrannan ja Imatran seudun ostopaikkoja arvostetaan eniten. Lappeenrantaa pidetään myös edullisena ostosmatkakohteena muita seutukuntia yleisemmin.

39 36 VÄITTÄMÄT SEUTUKUNNISTA PALVELU VENÄLÄISILLE Kouvola Kotka Hamina Lappeenranta Imatra Mikkeli Savonlinna 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10 % 12 % 4 % 7 % 9 % 11 % 12 % 7 % 7 % 9 % 8 % 7 % 8 % 5 % 6 % 6 % 0 % 2 % Ystävällinen suhtautuminen venäläisiin Palvelua saa venäjän kielellä Epäystävällinen suhtautuminen venäläisiin Kaakkois Suomen seutukunnat eivät eroa merkittävästi siellä vierailleiden venäläisten mielissä ystävällisyyden tai venäjänkielisen palvelun saatavuuden suhteen toisistaan. Lappeenrannan seutua ja Savonlinnan seutua arvioineista 9 % sanoi että seutukunnalla suhtaudutaan ystävällisesti venäläisiin. Toisaalta Lappeenrannan seutukuntaa arvioineista 8 % sanoi, että seudulla suhtaudutaan epäystävällisesti venäläisiin. Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että venäläiset eivät enää koe Suomessa saamaansa palvelua sillä tavoin positiivisena yllätyksenä kuin vielä 2000 luvun alussa. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että venäläisten osaavat odottaa parempaa palvelua kuin aiempina vuosina.

40 37 VÄITTÄMÄT SEUTUKUNNISTA HYVÄT KULKUYHTEYDET Kouvola Kotka Hamina Lappeenranta Imatra Mikkeli Savonlinna 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 4 % 56 % 45 % 24 % 18 % 17 % 11 % 12 % 8 % 10 % 5 % 2 % 5 % 4 % 2 % 2 % 0 % 2 % linja autolla henkilöautolla junalla Yllä olevassa kuviossa on tarkasteltu sitä, kuinka moni Suomessa käynyt venäläinen liittää eri seutukuntiin seuraavat väittämät: Hyvät kulkuyhteydet linja autolla, Hyvät kulkuyhteydet henkilöautolla ja Hyvät kulkuyhteydet junalla. Seutukunnan tunnettuus vaikuttaa tuloksiin sillä tavoin, että mitä tunnetumpi seutukunta on, sitä todennäköisemmin väittämä liitetään siihen. Kuviosta voidaan kuitenkin nähdä, että Lappeenranta näyttää olevan selkeästi parhaiten saavutettavissa linja autolla. Myös henkilöautoyhteyksiä Lappeenrantaan pidetään hyvinä. Kouvola on parhaiten saavutettavissa junalla matkustettaessa, mutta ilmeisesti junamatkustamisen harvinaisuudesta johtuen, vain alle viidennes venäläismatkustajista sanoi, että Kouvolaan on hyvät junayhteydet.

41 38 JUNAYHTEYS KÄYTTÖ JA KIINNOSTAVUUS Junalla Suomeen 100 % 90 % 80 % 3 % 4 % 32 % Mihin aiotte matkustaa junalla v. 2011? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 70 % 60 % 50 % useammin kuin 5 kertaa Helsinki 85 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 65 % 46 % 1 5 kertaa ei kertaakaan Lahti Lappeenranta 19 % 15 % 0 % on joskus matkustanut (n=495) aikoo matkustaa v (n=327) Kouvola 12 % Vuonna 2010 Suomeen Kaakkois Suomen raja asemien kautta saapuneista venäläisistä runsaat 4 % saapui maahan junalla. Loppusyksystä 2010 noin 500 venäläismatkailijalta kysyttiin, kuinka usein he ovat matkustaneet junalla Suomeen ja uskovatko he käyttävänsä junayhteyttä vuoden 2011 aikana. Yli puolet vastanneista venäläismatkustajista uskoi matkustavansa junalla Suomen ja Venäjän välillä vuoden 2011 aikana. Vaikka tästä potentiaalista osa jäisi realisoitumatta, voidaan arvioida venäläisten junamatkustajien määrän lisääntyvän nykyisestä noin matkustajasta jopa kaksinkertaiseksi vuoden 2011 aikana. Matkakohteena Helsinki näyttää kuitenkin olevan ylivoimaisesti houkuttelevin, sillä kysyttäessä junamatkaa suunnittelevilta, mihin he Suomessa junalla matkustaisivat, 85 % sanoi matkustavansa Helsinkiin.

42 39 KAAKKOIS SUOMESSA KÄYNEET JA YÖPYNEET MATKUSTAJAT Kävijöitä 2010 Yöpyjiä 2010 yhteensä yhteensä hotelleissa vuokramökeissä oma mökki/asunto tuttavan luona muualla Etelä Karjala Kymenlaakso Etelä Savo Taulukko 1. Kävijät ja yöpymiset Kaakkois Suomessa ja Etelä Savossa 2010 Imatran seudulla matkailijat viipyvät keskimäärin 2,7 päivää, Lappeenrannan seudulla 1,6 päivää. Kymenlaaksossa käyneet matkustajat viipyivät Suomessa keskimäärin 2,7 päivää ja Etelä Savossa vierailleet matkustajat 3,7 päivää.

43 40 VENÄLÄISTEN RAHANKÄYTTÖ KAAKKOIS SUOMESSA Rahaa käytetty 2010 yhteensä milj Palvelut 2010 yhteensä milj. Tuoteostot 2010 yhteensä milj. Etelä Karjala 259,2 49,8 209,4 Kymenlaakso 47,2 9,0 38,2 Etelä Savo 25,7 13,0 12,7 Rahankäyttö tavaraostojen osalta laskettiin maakunnittain siten, että kerrottiin maakunnassa käyneiden matkustajien määrä maakunnassa käyneiden tuoteostoksiin keskimäärin käyttämällä rahamäärällä. Vastaavalla tavalla laskettiin aineistosta tax free ostot maakunnassa. Jos tax free ostot maakunnasta eivät vastanneet Global Bluen tilastoimia tax free ostoja, painotettiin maakunnassa tuoteostoihin käytettyä rahamäärää siten, että tax free ostot aineistossa vastasivat Global Bluen tilastoja. Venäläiset jättivät vuonna 2010 Etelä Savoon lähes 26 miljoonaa euroa.

44 41 MATKUSTAJAPROFIILIT SEUTUKUNNITTAIN missä seurueessa matkusti Millä seutukunnalla kävitte Lappeenranta Imatra Kotka Kouvola Mikkeli Savonlinna Yksin 20 % 17 % 23 % 32 % 14 % 18 % Puolison kanssa 55 % 68 % 57 % 49 % 54 % 62 % Muussa seurueessa 29 % 23 % 23 % 24 % 36 % 25 % Järjestetyllä ryhmämatkalla 2 % 1 % 1 % 0 % 0 % 0 % Perheenjäseniä matkassa (keskiarvo) 2,5 2,6 2,6 3,0 2,5 3,1 Kulkuneuvo, jolla saapui Ammattiryhmä Asuinalue Kuinka usein Suomessa (3 luokkaa) henkilöauto 84 % 93 % 90 % 88 % 99 % 98 % linja-auto 13 % 6 % 4 % 1 % 0 % 2 % juna 0 % 0 % 1 % 10 % 1 % 0 % pakettiauto 2 % 1 % 5 % 2 % 0 % 0 % Työntekijä 12 % 13 % 5 % 6 % 10 % 5 % Toimihenkilö 48 % 46 % 49 % 45 % 39 % 45 % Yrittäjä 15 % 15 % 25 % 22 % 21 % 20 % Johtaja 11 % 16 % 9 % 11 % 20 % 16 % Eläkeläinen 3 % 3 % 4 % 4 % 0 % 2 % Kotirouva 5 % 4 % 5 % 8 % 5 % 3 % Työtön 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 4 % Opiskelija 6 % 4 % 4 % 6 % 8 % 11 % Moskovan alue 1 % 1 % 2 % 10 % 8 % 9 % Pietarin alue 85 % 86 % 72 % 75 % 88 % 89 % Viipurin alue ja rajan lähialueet 13 % 11 % 24 % 13 % 3 % 2 % Muu alue 2 % 3 % 2 % 3 % 0 % 2 % ei ole käynyt 4 % 4 % 1 % 6 % 1 % 1 % harvemmin kuin 1 krt/kk 67 % 61 % 50 % 69 % 81 % 75 % vähintään krt/kk 29 % 35 % 50 % 25 % 18 % 24 %

45 42 RAHAN KÄYTTÖ SEUTUKUNNITTAIN Lappeenranta Imatra Kotka Kouvola Mikkeli Savonlinna Käytti rahaa tuotteisiin ja palveluihin % keskim. % keskim. % keskim. % keskim. % keskim. % keskim. Käytti rahaa elintarvikkeet 75 % 48,7 77 % 54,2 76 % 46,3 71 % 59,1 72 % 59,0 82 % 70,2 Käytti rahaa kosmetiikka 14 % 33,3 11 % 39,5 12 % 39,1 9 % 30,2 8 % 38,5 9 % 36,9 Käytti rahaa vaatteet 66 % 106,2 65 % 125,9 55 % 118,2 60 % 134,3 67 % 117,0 47 % 123,4 Käytti rahaa jalkineet 25 % 69,3 20 % 82,9 21 % 87,5 38 % 87,2 22 % 63,4 19 % 124,4 Käytti rahaa kulta, korut, kellot 4 % 92,5 3 % 138,4 2 % 98,9 7 % 76,3 2 % 85,8 2 % 100,0 Käytti rahaa turkikset 0 % 168,4 0 % 418,2 0 % 482,4 0 % 450,0 0 %. 0 %. Käytti rahaa viihde-elektroniikka 2 % 139,4 1 % 70,6 8 % 140,8 5 % 137,6 7 % 250,4 5 % 334,7 Käytti rahaa matkapuhelimet ja -tarvikkeet 1 % 136,2 0 % 71,2 3 % 255,3 2 % 260,7 0 %. 3 % 64,5 Käytti rahaa kodinkoneet ja -laitteet 6 % 85,7 4 % 122,3 3 % 153,7 5 % 61,0 8 % 101,7 7 % 52,5 Käytti rahaa taloustavarat 18 % 45,7 14 % 49,4 30 % 47,6 19 % 41,6 11 % 51,0 21 % 70,0 Käytti rahaa kodin tekstiilit 8 % 48,7 5 % 81,1 10 % 66,5 9 % 102,1 2 % 115,1 5 % 58,0 Käytti rahaa urheilutekstiilit ja -tarvikkeet 7 % 90,0 8 % 90,6 12 % 120,2 11 % 161,1 12 % 83,7 15 % 190,7 Käytti rahaa rakennus- ja remontointitarvikkeet 1 % 157,5 2 % 233,6 3 % 89,8 3 % 300,0 2 % 361,0 0 %. Käytti rahaa työkalut 1 % 77,7 2 % 117,0 7 % 121,2 5 % 110,1 0 %. 1 % 32,5 Käytti rahaa autotarvikkeet/autojen huolto 3 % 293,0 2 % 217,6 11 % 412,2 1 % 262,3 2 % 400,0 7 % 65,6 Käytti rahaa moottoriajoneuvot 1 % 78,6 0 % 177,4 2 % 295,4 0 %. 0 %. 0 %. Käytti rahaa huonekalut 1 % 146,0 1 % 66,9 2 % 112,1 1 % 100,0 0 %. 1 % 231,5 Käytti rahaa muut tuotteet 3 % 178,1 3 % 114,0 10 % 87,5 6 % 67,8 1 % 59,5 8 % 55,9 Tuoteostoihin per henkilö 188,9 201,7 274,3 239,4 205,7 252,0 Käytti rahaa majoitukseen 11 % 18,0 27 % 43,3 16 % 146,0 23 %. 34 % 450,0 36 % 233,3 Käytti rahaa ateriointiin 34 % 123,2 33 % 126,0 36 % 129,2 27 % 188,2 41 % 218,1 28 % 197,7 Käytti rahaa matkapaketti 0 % 38,0 1 % 41,6 1 % 45,3 0 % 40,5 1 % 60,8 1 % 84,3 Käytti rahaa teatteri ym. kulttuuripalvelut 2 % 43,7 3 % 40,7 4 % 40,6 4 % 31,9 4 % 50,0 2 % 69,8 Käytti rahaa kylpylä ym. huvittelupalvelut 9 % 16,9 19 % 18,1 21 % 19,1 16 % 23,4 27 % 34,1 16 % 31,2 Käytti rahaa muihin palveluihin 1 % 108,2 0 % 249,2 2 % 88,4 1 % 53,3 0 % 900,0 1 % 60,0 Rahaa palveluihin keskimäärin 37,3 65,5 64,5 62,6 136,5 135,4