JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA SELOSTUS LUONNOSVAIHE 3.4.2012 Maankäyttö Jyväskylän kaupunki

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 2(26) SISÄLLYSLUETTELO AIKATAULU - ASIAKIRJAT...3 1. TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT...4 1.1. Mikä on yleiskaava...4 1.2. Yleiskaavan laatimisen tarve...5 1.3. Jyväskylän kaupunkistrategia...5 2. KEHÄT...6 2.1. Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä - OLLI...7 2.2. Laajenevan kaupunkirakenteen kehä - LALLI...7 2.3. Maaseutuelinkeinojen kehä - MASSU...8 3. SUUNNITTELUTILANNE...9 3.1. Yleiskaavan sisältövaatimukset...9 3.2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)...9 3.3. Maakuntakaavoitus... 10 3.4. Jyväskylän seudun rakennemalli... 11 3.5. Yleiskaavoitus Jyväskylässä... 13 3.6. Asemakaavoitus Jyväskylässä... 14 3.7. Rakennusjärjestys Jyväskylässä... 14 4. OSALLISTUMINEN... 15 4.1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)... 15 4.2. Osallistumismenettelyt... 15 4.3. Kansalaisraati... 15 4.4. Viranomaisten ja eri yhteisöjen välinen yhteistyö... 17 5. VAIHTOEHTOISET MAANKÄYTTÖRATKAISUT... 18 6. RAAMIVAIHE... 18 6.1. Raamilauseet... 18 6.2. Raamikirja ja kartta... 19 6.3. Osallistuminen ja palaute raamivaiheessa... 19 7. LUONNOSVAIHE... 20 7.1. Kaavaluonnoksen kuvaus... 20 7.2. Vaihtoehdot ja erityiskysymykset... 23 7.3. Osallistuminen luonnosvaiheessa... 23 8. YLEISKAAVAN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET... 24 8.1. Vaikutusten arvioinnin menetelmät... 24 8.2. Yhdyskuntarakenteeseen liittyvät vaikutukset... 25 8.3. Luontoon ja kulttuuriperintöön liittyvät vaikutukset... 25 8.4. Ihmisiin ja elinkeinoihin liittyvät vaikutukset... 25 8.5. Vaikutusten arviointi kaavoituksen eri vaiheissa... 25 9. SUUNNITTELUVAIHEET luettelo... 26

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 3(26) AIKATAULU - ASIAKIRJAT

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 4(26) 1. TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT 1.1. Mikä on yleiskaava Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 35 :n mukaan yleiskaavan tavoitteena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet. Siinä osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun sekä rakentamisen perustaksi. Yleiskaavalla varaudutaan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehitykseen pitkällä aikajänteellä. Kunnalla on mahdollisuus tehdä hyvin erisisältöisiä yleiskaavoja. Yleiskaavat voivat olla vaihtelevia sekä sisällöltään että aluerajaukseltaan. Yleiskaava voi olla: - strateginen yleiskaava - yleispiirteinen aluevarausyleiskaava - yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava - yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava, joka ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä (esimerkiksi rantayleiskaavat). Yleisesti ottaen laaja-alaiset, koko kuntaa käsittelevät yleiskaavat ovat joko strategisia kaavoja tai yleispiirteisiä aluevarauskaavoja. Rajattua aluetta koskevat osayleiskaavat ovat näitä yksityiskohtaisempia. Suoraan rakentamista ohjaavat yleiskaavat ovat perusteltuja sellaisilla maaseutumaisilla alueilla, joille ei kohdistu merkittävää rakentamispainetta ja joille ei ole tarkoituksenmukaista laatia myöhemminkään asemakaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulon myötä kokonaisia kuntia koskevien laajojen uusien yleiskaavojen suunnittelu väheni. Suurimmista kaupungeista kokonaisyleiskaavan ovat uuden maankäyttö- ja rakennuslain voimassa ollessa laatineet vain Oulun ja Vantaan kaupungit. Parhaillaan tällainen yleiskaavatyö on käynnissä Vaasan ja Lahden kaupungeissa. Yleiskaavaprosessit ovat yleensä pitkäkestoisia. Erityisesti vaadittavien tarpeellisten selvitysten lisääntyminen on pidentänyt prosessien aikatauluja. Muista kaupungeista saatujen kokemuksien perusteella voidaan tärkeänä pitää erityisesti sitä, että yleiskaavatyön eri vaiheissa tehtävät selvitykset vastaavat kaavan tavoitteita ja sisältöä. Selvitysten tulee siten olla riittävän yleispiirteisiä ja samalla tärkeimpiin asioihin fokusoituvia. Tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat selvitykset kuuluvat asemakaavoitusvaiheeseen. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42 ). Yleiskaava pohjautuu lainvoimaiseen maakuntakaavaan, joka taas konkretisoi paikallisella tasolla valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 5(26) 1.2. Yleiskaavan laatimisen tarve Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta muodostivat uuden Jyväskylän kaupungin 1.1.2009 alkaen. Kuntien yhdistyminen avasi mahdollisuuden yhdyskuntarakenteen uudelleen tarkasteluun ilman vanhoja kuntarajoja. Tämän vuoksi aikaisemmat kuntien erillisinä tekemät kehittämispäätökset on mahdollista asettaa uudelleen arvioitaviksi uuden laajan kunnan näkökulmasta. Jyväskylän kaupungin yleiskaava on koko kuntaa koskeva maankäyttösuunnitelma. Siinä ratkaistaan yleispiirteisellä tasolla kaupungin tulevan maankäytön kehykset pariksi seuraavaksi vuosikymmeneksi. Yleiskaavan tavoitteena on kestävä yhdyskuntarakenne, jossa on otettu huomioon sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja ekologiset erillistavoitteet. Jyväskylän kaupunki on pinta-alaltaan laaja ja se sisältää maankäytöltään hyvin erilaisia alueenosia. Tämän vuoksi kaupungin aluetta ei ole mahdollista tarkastella kokonaisuudessaan samoin kriteerein. Yhdyskuntarakenne tulee ymmärtää keskenään hyvin erityyppisistä alueenosista muodostuvaksi. Tällöin maankäytön ohjaustarpeet ja maankäytön tavoitteet voidaan asettaa kullekin alueelle sopiviksi. Yleiskaavan esiselvitys (ELVIS) valmistui syksyllä 2009. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti sen pohjalta 14.12.2009 käynnistää yleiskaavan laatimisen. Kaupunginhallitus asetti 5.2.2010 kaavan laatimista ohjaavan toimikunnan, jonka toimikausi kestää vuoden 2012 loppuun. Esiselvityksen johtopäätöksinä kirjattiin yleiskaavatyön viisi pääteesiä: - Uusi kunta ja uuden sukupolven yleiskaava - Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden - Olemassa olevan kaupunkirakenteen eheyttäminen jatkuu - Kaupunkirakenne laajentuu viisaasti - Maaseutu kehittyy vahvuuksiin perustuen. ELVIS http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/elvis_raportti_27102009.pdf 1.3. Jyväskylän kaupunkistrategia Laaditun kaupunkistrategian mukaan Jyväskylä on kilpailukykyinen kaupunki, joka tarjoaa kannustavat mahdollisuudet elämiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Vision toteuttamiseksi kaupungin tavoitteena on: - edistää kuntalaisten hyvinvointia eri elämänvaiheissa - turvata peruspalvelut kuntalaisille - parantaa kaupungin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä - vahvistaa työpaikkakehitystä. Jyväskylän kaupunkistrategiaa on syvennetty edellisten lisäksi teemakohtaisin tavoittein. Kolmannessa kaupunkistrategian teemassa on käsitelty eheään ja vetovoimaiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä ilmasto- ja ympäristömuutoksiin vastaamiseen liittyviä strategisia toimintalinjoja ja tavoitteita. Näitä ovat: - Tiiviin ja alueellisesti tasapainoisen yhdyskuntarakenteen turvaaminen - Ekologisen ja kestävän kehityksen mukaisen toiminnan varmistaminen - Julkisten ulkotilojen ja viherrakenteen kohentaminen sekä tunnisterakennusten aikaansaaminen - Aluekeskusten kehittäminen ja maaseutumaisen asumisen suuntaaminen kyliin - Autoriippumattomuuden edistäminen - Energian säästäminen sekä vähäpäästöisen ja kotimaisen energiatuotannon edistäminen.

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 6(26) Kaupunkistrategian lisäksi Jyväskylän kaupungissa on laadittu useita osastrategioita ja muita politiikkaohjelmia, joiden tavoitteita on mahdollista edistää yleiskaavan laadinnan yhteydessä. Tällaisia ohjelmia ovat mm. arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, ilmasto-ohjelma, ympäristöpolitiikka ja viherpolitiikka. 2. KEHÄT Jyväskylän kaupungin alue on laaja ja monimuotoinen. Pohjois-eteläsuunnassa kilometrejä rajalta rajalle kertyy vajaat 70 ja itä-länsisuunnassakin lähes 50. Tämänhetkinen maankäyttö kaupungin eri osissa vaihtelee tiiviydessään ja ominaispiirteissään huomattavasti. Tämän vuoksi myös maankäyttöä ohjamaan laadittavan yleiskaavan sisältökysymykset tulevat olemaan keskeisesti esillä käsiteltäessä kaupungin erilaisia osia. Laaditussa yleiskaavan esiselvityksessä (ELVIS) kaupungin alue jaettiin suunnittelukysymysten jäsentämiseksi kolmeen kehään: - Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä (OLLI) - Laajentuvan kaupunkirakenteen kehä (LALLI) - Maaseutuelinkeinojen kehä (MASSU)

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 7(26) 2.1. Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä - OLLI Olemassa oleva kaupunkirakenne on tärkeä lähtökohta yleiskaavan suunnittelutyölle ja laadittavan kaavan sisällölle. Valtaosa asunnoista, työpaikoista ja palveluista tulee sijoittumaan tälle alueelle myös tulevaisuudessa. Olemassa oleva kaupunkirakenteen kehä eli Olli muodostuu asemakaavoitetuista taajamista ja niitä palvelevista laajoista, maakuntakaavaan merkitystä virkistysalueista. Olli-kehällä asui yleiskaavan suunnittelun alkuvaiheessa yhteensä 118 200 jyväskyläläistä. Suurin yhtenäinen Olli-kehän alue on kaupungin keskustaajama. Alue sisältää vanhan kantakaupungin asuinalueineen, Palokan ja Vaajakosken taajamat sekä Säynätsalon. Säynätsalo luetaan kuuluvaksi keskustaajamaan siksi, että taajamarakenne jatkuu yhtenäisenä kantakaupungista etelään Keljonkankaan ja Muurameen kuuluvan Kinkomaan kautta Säynätsaloon saakka. Keskustaajaman ohella asemakaavoitettua Olli-kehää muodostavat pohjoisessa Tikkakosken taajama ja etelässä Korpilahden kirkonkylä. Monet Olli-kehän suunnittelukysymykset ovat kytköksissä toisiinsa: keskusverkko, kaupan sijainnin ohjaus, kestävän liikkumisen edistäminen, täydennysrakentaminen ja viherverkko. Laadittavan koko kaupungin yleiskaavan kannalta keskeiset kysymykset olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä ovat: - millä alueilla voimassa oleva yleiskaava on tulevaisuuden tavoitteita vastaava? - millä alueilla voimassa oleva yleiskaava ei vastaa tulevaisuuden tavoitteita? - millaisista keskuksia Jyväskylässä on ja miten niitä kehitetään? - miten edistetään nykyistä vähemmän päästöjä synnyttäviä liikennemuotoja? - millaisia mahdollisuuksia Jyväskylässä on täydennysrakentamiselle? - millä alueilla maankäyttöä voidaan monipuolistaa? - miten turvataan nykyiset tärkeimmät viher- ja virkistysalueet sekä niiden jatkuminen ja kehittäminen? - tuleeko joidenkin osa-alueiden maankäyttöä ohjata yksityiskohtaisimmilla osayleiskaavoilla vai voidaanko strategiset tavoitteet jalkauttaa suoraan asemakaavojen muutoksien yhteydessä? Rakentamista olemassa olevan kaupunkirakenteen kehällä ohjataan laadittavilla asemakaavoilla. Yleiskaava ja tämän pohjalta mahdollisesti laadittavat yksityiskohtaisemmat osayleiskaavat ohjaavat kaupunkirakenteen kehitystä ja ovat pohjana muun muassa asemakaavojen muutostilanteissa. Yleiskaavoitus kiinnittää yksityiskohtaiset toteuttamiseen tähtäävät asemakaavat laajempaan kontekstiin. 2.2. Laajenevan kaupunkirakenteen kehä - LALLI Laajenevan kaupunkirakenteen kehäalue sijaitsee olemassa olevan kaupunkirakenteen ympärillä sekä tämän strategisesti määritellyissä kasvusuunnissa. Laajenevan kaupunkirakenteen kehä eli Lalli sisältää siten nykyisten taajamien läheisyydessä sijaitsevia potentiaalisia asemakaavoitettavaksi soveltuvia alueita. Niitä on tarkoitus kehittää asemakaavoituksen keinoin osaksi tiivistä kaupunkirakennetta. Tikkakosken taajaman läheisyydessä tällaisia alueita ovat Luonetjärven eteläpään ympäristö ja taajaman etelä- ja itäpuoliset alueet. Kaupungin keskustaajamassa Lalli-kehä leviää lähes joka puolelle olemassa olevan taajaman laitamille. Siihen kuuluvat Palokan länsi- ja pohjoisosat, Tyyppälänjärven seutu, Seppälänkankaan länsi-, koillis- ja itäpuoli, Kanavuoren-Kairahdan alue Vaajakoskella, Kauramäki, Valkeamäki sekä Ruoke. Korpilahdella Lalli-kehää edustaa Raspion-Iloniemen suunta, 9-tien varsi ja kirkonkylän eteläpuolinen alue.

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 8(26) Lalli-kehällä asui suunnittelun alkaessa noin 3 200 asukasta. Nykyinen asutus on kehittynyt yksittäisin rakennusluvin ilman kokonaisvaltaista maankäytön suunnittelua. Toteutunut asuntokannan kehitys asettaa monin paikoin suuria haasteita tulevalle maankäytön suunnittelulle. Lalli-kehän maankäyttöä on alustavasti selvitetty siten, että kehältä on tunnistettu 16 väljäksi taajamaksi kasvanutta asutuskeskittymää. Kaksi kohdetta on jo otettu asemakaavoitusohjelmaan (Matinmäki I ja Ruoke). Näillä molemmilla on myös kaupungin maanomistusta. Osa Lalli-kehästä on säilynyt suhteellisen rakentamattomana. Tällaisia alueita ovat mm. Valkeamäen ja Kauramäen alueet, joilla kaupungin maanomistusaste on korkea. Jyväskylän yleiskaavan kannalta keskeiset kysymykset laajenemisalueiden osalta ovat: - mitkä alueet ovat järkeviä kaupunkirakenteen laajentumisalueita? - millaista maankäyttöä laajentumisalueille voidaan osoittaa ja miten ne sijaitsevat suhteessa olemassa olevaan ja suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen? - millä alueilla on syytä estää sellainen rakentaminen, joka saattaa haitata myöhempää maankäytön suunnittelua? - miten edistetään nykyistä vähemmän päästöjä aiheuttavia liikennemuotoja? - miten turvataan tulevien asuinalueiden viher- ja virkistysalueet? - miten laajentumisalueet kuvataan yleiskaavassa; osoitetaanko ne kasvusuuntina vai suunnitellaanko niihin aluevarauksina yleispiirteinen kaupunkirakenne? - miten alueiden suunnittelua tullaan jatkamaan, laaditaanko näille alueille yksityiskohtaisempia osayleiskaavoja ennen asemakaavojen laatimista? Kaupungin tehtävänä on varmistaa, että kaupunkirakenne voi laajentua suunnitelmallisesti myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi laajenemisalueet pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan rakentamattomina ja niiltä pyritään hankkimaan maata kaupungin omistukseen. 2.3. Maaseutuelinkeinojen kehä - MASSU Maaseutuelinkeinojen kehällä eli Massulla tarkoitetaan tulevaisuudessakin maaseutumaisena kehitettäviä alueita. Yhdyskuntarakenteellisista syistä Massu-kehällä pidetään tärkeänä nimenomaan elinkeinopohjaisen maankäytön kehittämistä ja tätä kautta myös maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämistä. Siitä juontaa kehän nimikin juurensa. Kehän asuntorakentaminen on keskittynyt kylien yhteyteen, mutta sen lisäksi alueella on sekä perinteisiä maatiloja että myöhemmin syntynyttä haja-asutusta. Kehällä sijaitsee myös suurin osa Jyväskylän vesistöistä, joista erityisesti Päijänne ja Leppävesi ovat merkittäviä matkailun ja vapaa-ajan ympäristöjä. Massu-kehällä asui suunnittelun alkaessa noin 8 200 asukasta. Jyväskylän yleiskaavan kannalta keskeiset kysymykset maaseutuelinkeinojen kehän osalta ovat: - mitkä ovat keskeisiä kehitettäviä kyläalueita? - millaista maankäyttöä kylä-alueille voidaan osoittaa? - miten yleiskaavassa turvataan maa- ja metsätalouden edellytykset? - miten edistetään nykyistä vähemmän päästöjä aiheuttavia liikennemuotoja? - miten turvataan tulevien asuinalueiden viher- ja virkistysalueet? - miten kylien kehittämistyötä tullaan jatkamaan. Laaditaanko näille alueille yksityiskohtaisempia osayleiskaavoja vai maankäytön kehittämistarkasteluja?

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 9(26) 3. SUUNNITTELUTILANNE Yleiskaavan sisältöä ohjaa ja kaavan pohjana on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ohella Keski-Suomen maakuntakaava. Myös vuonna 2010 valmistuneen Jyväskylän seudun maankäytön rakennemallin ja Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (Jyseli) tavoitteet ja päälinjat konkretisoidaan yleiskaavassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi juridiikaksi. 3.1. Yleiskaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty yleiskaavalle sisältövaatimukset (MRL 39 ). Vaatimukset ovat luonteeltaan vähimmäisvaatimuksia, joita kaavan lainmukaisuus edellyttää. Yleiskaavaratkaisun pohjana olevat erilaiset sisältövaatimukset ja tavoitteet voivat kuitenkin olla jossain tapauksessa myös ristiriidassa keskenään. Tällöin yleiskaavan laatimistyön tärkeä tehtävä ja tavoite on sovittaa yhteen näitä keskenään erilaisia vaatimuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaisten sisältövaatimusten mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Sisältövaatimuksissa esitetyt asiat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja sisällöllinen tarkkuus sitä edellyttävät. Lisäksi lain mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 Maankäyttö- ja rakennusasetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895 Muuta keskeisiä yleiskaavan laadinnassa huomioon otettavaa lainsäädäntöä: Luonnonsuojelulaki ja asetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096 Muinaismuistolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1963/19630295 Laki rakennusperinnön suojelemisesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100498 Vesilaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610264 Metsälaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093 Ympäristösuojelulaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086 3.2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto linjaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin koko maan kannalta merkittävät alueidenkäytön kysymykset (MRL 22 ). Tavoitteet koskevat alue-

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 10(26) ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat pääsääntöisesti sanallisia ja esitystapa on valittu sellaiseksi, että nämä tavoitteet tulevat konkretisoiduiksi maakuntakaavoissa ja edelleen kuntien yleiskaavoissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voidaan jakaa kahteen ryhmään: 1) Yleisohjeelliset tavoitteet, jotka konkretisoituvat maakunta- ja yleiskaavoja laadittaessa ja toimivat eräänlaisena tärkeänä pohjana tässä työssä, sekä 2) Tavoitteet, jotka sisältyvät valmiina reunaehtoina konkreettiseen kaavojen laadintaan (valtatieverkko, erilaisiin suojeluohjelmiin sisältyvät alueet ym.). Kuntien suunnittelussa yleiskaava on tärkein väline edellä mainittujen tavoitteiden konkretisoimiseksi. Etenkin laaja-alaiset ja kunnan strategista kehittämistä painottavat yleiskaavat mahdollistavat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tasapainoisen tarkastelun ja yhteensovittamisen. Jyväskylän yleiskaavassa valtakunnallisista alueidenkäytöntavoitteista lähtevät tavoitteet voidaan kiteyttää seuraavasti. Laadittavan kaavan tavoitteena on: - toimiva aluerakenne - eheytynyt yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan 1.3.2009. Aikaisempaan verrattuna näissä uusissa tarkistetuissa tavoitteissa huomio kohdistui entistä voimakkaammin ilmastomuutoksen hillitsemiseen. Tavoitteiden mukaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehitys tulee suunnata hajautumisesta kohti eheyttä. Asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöautoliikenteen tarve saadaan vähenemään. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Ympäristöministeriö, VAT http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1112&lan=fi Museovirasto, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx 3.3. Maakuntakaavoitus Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua (MRL 32 ). Keski-Suomen maakuntakaava sai lainvoiman vuonna 2009. Tämän jälkeen maakuntakaavoitus on edennyt vaihekaavoin toteutettavana varsinaisen kokonaisvaltaisen maakuntakaavan täydennystyönä (1-4 vaihekaavat). Ensimmäinen vaihemaakuntakaava (1. VMK) koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta ja on tullut lainvoimaiseksi vuonna 2011. Toinen vaihemaakuntakaava (2. VMK) koskee maa-aineshuoltoa ja siihen liittyviä luontoarvoja. Se sovittaa yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä. Kaavan tavoitteena on, että kiviainesta riittää rakentamiseen, vaikka samalla suojellaan arvokkaita kallio-, harju- ja moreenialueita. Kaava on tullut lainvoimaiseksi vuonna 2011. Valmisteilla on edelleen kaksi vaihemaakuntakaavaa. Kolmas vaihemaakuntakaava (3. VMK) koskee turvetuotantoalueita ja suoluontoa kasveineen ja lintuineen sekä

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 11(26) tuulivoimaa. Neljäs (4. VMK) päivittää puolustusvoimien melu- ym. alueita, kaupan palveluverkkoa ja virkistystoiminnoille kaavailtuja alueita. Maakuntakaava http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaava 1 VMK http://www.keskisuomi.fi/1.vmk 2 VMK http://www.keskisuomi.fi/2.vmk 3 VMK http://www.keskisuomi.fi/3.vmk 4 VMK http://www.keskisuomi.fi/4.vmk 3.4. Jyväskylän seudun rakennemalli Jyväskylän seudun rakennemalli ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (Jyseli) laadittiin Jyväskylän seudulle kuntien yhteistyönä. Näiden pohjalta voitiin lähestyä koko kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen järkevää yhteen sovittamista. Suunnitelmat hyväksyttiin kunnanvaltuustoissa keväällä 2011. Keskeisenä tuloksena olivat rakennemallikartta ja siihen liittyvät viiden vyöhykkeen kehittämisperiaatteet. Kartta havainnollisti bussipohjaisen joukkoliikenteen ja siihen tukeutuvan asumisen (FLOW) ydinalueet seudulla. Rakennemallityössä Jyväskylän seudun maankäytön kehittämiselle määriteltiin seuraavat tavoitteet: - Uusi asuntorakentaminen ohjataan tukemaan keskusten ja niiden palvelujen kehittymistä - Jyväskylän seudulla tarjotaan asumisvaihtoehtoja eri elämäntapoihin ja - tilanteisiin kaikille väestöryhmille - Yritystoiminnalle ja monipuolisille osaamiskeskuksille luodaan uusia, keskeisiä sijaintipaikkoja - Jyväskylän vahvaa, sijaintiin perustuvaa logistisen keskuksen asemaa kehitetään - Palvelujen saavutettavuutta parannetaan ja liikkumistarvetta vähennetään luomalla kevyen liikenteen ympäristöjä ja sekoittamalla toimintoja - Asumista ja työpaikkoja ohjataan kehitettävien joukkoliikenteen kehittämiskäytävien yhteyteen - Seudulle rakennetaan kattava, seudun asukkaita ja matkailijoita palveleva virkistysalueiden- ja yhteyksien verkko - Vesistöjä ja niiden läheisyyttä hyödynnetään monipuolisesti seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä - Korkealuokkaisia asuinympäristöjä suunnittelemalla edistetään turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä - Jyväskylän seudulle luodaan omaleimainen, paikan henkeä ja kulttuuria kuvaava sekä kohtaamisia mahdollistava yhdyskuntarakenne - Yhdyskuntarakenne on ilmastonmuutosta torjuva, eheä ja ekologinen. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmalle (JYSELI) asetettiin työn yhteydessä yhteisiä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisen tavoitteita. - Jyväskylän seudun yhdyskuntarakennetta eheytetään keskustoja kehittämällä sekä tiivistämällä ja täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta. - Toimintojen sijoittamisen tavoitteena on liikennetarpeen vähentäminen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen. Yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvia kaupan suuryksiköitä ei toteuta. - Liikkumista ohjaamalla pyritään turvalliseen, terveelliseen ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen henkilöauto- ja joukkoliikenteessä erityisesti työmatkoilla. Liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta parannetaan. Jyväskylän seutu asettuu maan kärkeen liikkumisen ohjauksen kehittämisessä - Joukkoliikennettä kehitetään houkuttelevaksi niin, että kynnys joukkoliikenteen käyttöön madaltuu. Joukkoliikennekaupunki luodaan SHOW-, KNOW- ja FLOW - vyöhykkeiden varaan. Joukkoliikenteen osuutta liikkumistapana kasvatetaan.

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 12(26) - Haja-asutusalueella autottomille asukkaille tarjotaan kustannustehokkaasti järjestettyjä asiointiyhteyksiä. - Kävely ja pyöräily nostetaan keskeiseksi liikkumismuodoiksi kaikissa seudun taajamissa. Lähtökohtana on palveluiden saavutettavuus kävellen ja pyöräillen. - Jyväskylän keskustaa kehitetään elävänä, viihtyisänä kaikin kulkutavoin saavutettavana keskustana. - Tie- ja katuverkon investoinnit suunnataan ensisijaisesti liikenneturvallisuutta parantaviin, yhdyskuntarakennetta eheyttäviin ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukeviin toimiin - Maankäytön suunnitelmissa otetaan huomioon pääväylien kehittämistarpeet, vaikka toteutus tapahtuisi vasta liikennetarpeen vaatiessa - Energiatehokkaan rautatieliikenteen kilpailuasemaa parannetaan erityisesti pitkämatkaisessa kaupunkiseutujen välisessä henkilöliikenteessä. Jyväskylän seudun rakennemallityön yhteydessä on arvioitu suunnitelman vaikutuksia ja rakennemallin ekotehokkuutta suhteessa kasvihuonepäästöihin. Rakennemalli 20X0 http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/rakennemalli JYSELI 2025 http://www.jyvaskyla.fi/kadut/suunnittelu/liikennejarjestelma Rakennemallikartan kehittämisperiaatteet: SHOW (tapahtumat, vetovoima ja palvelut), KNOW (tieto, osaaminen ja työpaikat), FLOW (asuminen ja joukkoliikenne), GROW (palvelukeskukset ja logistiset yhteydet) ja SLOW (elävät kylät).

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 13(26) 3.5. Yleiskaavoitus Jyväskylässä Yleiskaavan tavoitteena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen (MRL 35 ). Jyväskylän alueella on voimassa eri-ikäisiä oikeusvaikutteisia ja oikeusvaikutuksettomia yleis- ja osayleiskaavoja. Muutamat näistä vanhoista yleiskaavoista jätetään edelleen voimaan, mutta valtaosalle kaupungin alueesta uusi yleiskaava tulee muodostamaan suoran lainvoimaisen maankäyttöä säätelevän kehyksen, joka toimii muun muassa asemakaavoituksen pohjana. Tällä alueella uusi yleiskaava kumoaa vanhat kaavat. Jyväskylän kaupungin alueella tällä hetkellä voimassa olevat yleiskaavat ovat keskenään hyvin erityyppisiä. On laadittu asemakaavoituksen pohjaksi taajaosayleiskaavoja. Maaseutu- ja kyläalueille taas on laadittu suoraan rakentamista ohjaavia osayleiskaavoja (ns. kyläkaavat). Rantaosayleiskaavat käsittelevät nimensä mukaisesti laajoja ranta-alueita ja ne on tarkoitettu pääasiassa loma-asumisen suunnitteluun. Vanhojen osayleiskaavojen voimaan jättämisestä määrätään erityisesti nyt laadittavan koko kaupungin yleiskaavan määräyksissä. Voimaan jätettävät kaavat ovat oikeusvaikutteisia kyläkaavoja ja viheraluekaavoja sekä Päijänteen oikeusvaikutteinen rantayleiskaava vanhan Korpilahden kunnan alueelta. Nykyiset taajamaosayleiskaavat, joista valtaosa on laadittu oikeusvaikutuksettomana, tulevat näin ollen korvautumaan uudella Jyväskylän yleiskaavalla. Uusi yleiskaava toimii myös ohjeena nykyisiä osayleiskaavoja muutettaessa (kyläalueiden laajuus, viherkäytävät). Voimassa olevat yleiskaavat, yleiskaavan muutokset ja osayleiskaavat: Jyväskylän kaupunki, yleiskaava 1982 Laajavuoren osayleiskaava 17.9.1985, oikeusvaikutteinen Ylistönmäki yleiskaavamuutos 24.2.1986 Säynätsalon yleiskaava 11.11.1986 Keljonkankaan osayleiskaavan muutos, satama-alue 20.2.1989 Keljon keskus, yleiskaavamuutos 14.5.1990 Taka-Keljon osayleiskaava 25.1.1993, oikeusvaikutteinen Kekkola-Kylmänoron osayleiskaava 16.9.1993, oikeusvaikutteinen Muurame-Sääksvuori osayleiskaava 11.11.1996 Keljonkankaan osayleiskaava 23.5.1988 Lutakon osayleiskaavan muutos 15.12.1997 Sippulanniemen osayleiskaava 24.1.2000 oikeusvaikutteinen Seppälänkankaan osayleiskaava 15.1.2001 Täydennysrakentamisen osayleiskaava 12.2.2001 Seppälän yleiskaavan muutos, 11.11.2002, oikeusvaikutteinen Mannilan yleiskaavamuutos 13.1.2003, oikeusvaikutteinen Tikkakosken osayleiskaava, 14.12.1992 Puuppolan osayleiskaava, 27.1.1997 Puuppolan-Lintukankaan osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, 28.5.2007 Karhuvuoren osayleiskaava, pääosin oikeusvaikutteinen, 28.5.1996 Palokan osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, 20.5.2002 Seppälänkankaan osayleiskaava, 22.1.2001 Vaajakoski-Jyskä osayleiskaava, 30.9.1991 Päijänne-Leppävesi rantayleiskaava 9.12.1996 Jääskelän osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, 2.7.2001, Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, 28.4.2008, saanut kokonaisuudessaan lainvoiman 14.1.2011 Päijänteen rantayleiskaava 23.8.1996, oikeusvaikutteinen Keskustan yleiskaava (Korpilahti) 10.3.1980

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 14(26) Vt4 maankäytön ja liikenteen osayleiskaava (Korpilahti) 18.10.1982 Iloniemi Sammalniemi osayleiskaava 17.1.1994 Kärkisten etelärannan yleiskaava 9.12.1998, oikeusvaikutteinen Kärkisten etelärannan osayleiskaavan muutos 16.3.2009, oikeusvaikutteinen Puuppolan osayleiskaavan muutos 24.8.2009, oikeusvaikutteinen Tikkalan osayleiskaava, 14.12.2009, oikeusvaikutteinen Oravasaaren osayleiskaava, 16.5.2011, oikeusvaikutteinen Jyväskylän vireillä olevat ja uusimmat yleiskaavat http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus 3.6. Asemakaavoitus Jyväskylässä Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42 ). Jyväskylän tärkeimmät taajamat on asemakaavoitettu. Asemakaavan piirissä ovat Jyväskylän kantakaupungin ohella Säynätsalon alue, Korpilahden kirkonkylä, Palokka, Vaajakoski ja Tikkakoski. Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Asemakaavojen ajankohtaisuus tulee arvioitavaksi ainakin eräillä Korpilahden keskustaajaman alueilla. Maanomistajien laadituttamia ranta-asemakaavoja ja niiden muutoksia on lainvoimaisia tai vireillä melkein 60 kpl. Jyväskylän vireillä olevat asemakaavat http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus 3.7. Rakennusjärjestys Jyväskylässä 1.1.2009 voimaan tullut kaupungin rakennusjärjestys ohjaa rakentamista Jyväskylässä erityisesti asemakaavan ulkopuolisella alueella. Rakennusjärjestys sisältää asemakaavojen ulkopuolista rakentamista koskevat määräykset. Rakennusjärjestyksen määräyksillä pyritään suunnitelmalliseen ja ympäristöönsä sopivaan rakentamiseen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamiseen sekä hyvän elinympäristön toteuttamiseen tai säilyttämiseen. Määräyksillä pyritään edistämään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. On kuitenkin muistettava, että rakennusjärjestyksen määräykset vain täydentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen tulkintaa. Lainvoimaiset oikeusvaikutteiset asema- ja yleiskaavat määräyksineen syrjäyttävät rakennusjärjestyksen säädökset alueillaan. Suomen oikeuskäytännön mukaan laki, asetus, oikeusvaikutteinen yleiskaava ja asemakaava määräyksineen sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset menevät mahdollisissa ristiriitatilanteissa aina vahvempina kaupungin rakennusjärjestyksen säädösten edelle. Rakennusjärjestys http://www.jyvaskyla.fi/rakennus/rakennusjarjestys

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 15(26) 4. OSALLISTUMINEN 4.1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa varten tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan muun muassa, miten osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt on tarkoitus toteuttaa kaavaprosessin eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan lyhyesti myös hankkeen lähtökohdista ja tavoitteista. Samalla siinä määritellään myös kaavaprosessin osalliset. OAS:n toinen osio koskee vaikutusten arviointia ja sitä, mitä menetelmiä tässä lakisääteisesti prosessiin kuuluvassa tehtävässä tullaan käyttämään. OAS on ikään kuin suunnittelun suunnitelma. Jyväskylän yleiskaavan OAS http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/oas_yleiskaava.pdf 4.2. Osallistumismenettelyt Eräänä yleiskaavaprosessin vuorovaikutuksen tärkeänä lähtökohtana voidaan pitää sitä, että kaavan sisällöstä käydään keskustelua erilaisissa osallisille järjestettävissä tilaisuuksissa. Näiden tilaisuuksien järjestämisen tulee perustua osallisten intresseihin. Tällaisia tilaisuuksia voivat olla esimerkiksi asukas- ja yrittäjäyhdistysten tai muiden yhdistysten vuosikokoukset sekä myös varta vasten kaavan käsittelemistä varten järjestetyt tilaisuudet. Yleiskaavan päävaiheissa ja kaavoituskatsausten yhteydessä julkaistaan yleiskaavaa koskevaa tietoutta Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä. Foorumeihin ja tiedotteisiin liitetään myös mahdollisuus antaa palautetta ja käydä keskustelua internetissä. Yleiskaava-aineisto laitetaan julkisesti nähtäville raamivaiheessa, luonnosvaiheessa ja ehdotusvaiheessa. Nähtävillä olojen aikana järjestetään yleisötilaisuuksia. Nähtävillä oloista kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä. Osallistumista kuvataan jäljempänä tarkemmin (raamivaihe, luonnosvaihe, ehdotusvaihe). 4.3. Kansalaisraati Jyväskylän Innovaatiopalvelut ja yleiskaavoitus järjestivät yleiskaavatyön yhteydessä kansalaisraadin. Kokeilu oli tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa kunnallisessa toiminnassa. Kansalaisraateja on järjestetty maailmalla 1970-luvulta lähtien mutta Suomessa vasta viime vuosina. Kansalaisraati perustuu menetelmään, jota Vaasan yliopiston tutkija Harri Raisio on soveltanut ja kehittänyt USA:laisista malleista. Se soveltuu parhaiten tarkkaan rajattuihin kysymyksiin, jotka ratkaistaan lyhyellä aikajänteellä tiiviissä vuorovaikutuksessa. Käytännön syyt pakottivat jakamaan yleiskaavaa käsittelevän raadin työskentelyn pitkälle aikavälille kolmelle eri viikolle, jotta raatilaisilla olisi ylipäätään mahdollista osallistua raatiin ja että raatiin saataisiin myös työelämässä olevia jäseniä mukaan.

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 16(26) Kansalaisraadissa toimi 23 henkilöä, jotka valittiin internetin kautta ilmoittautuneista yli 70 henkilöstä. Tavoitteena oli koostaa Jyväskylä pienoiskoossa eli raatilaisia kutsuttiin eri ikäryhmistä ja eri asuinalueilta, työssä käyviä, eläkeläisiä, koululaisia jne. Tässä onnistuttiin melko hyvin. Vain Vaajakosken alueelta ei saatu osallistujia ja raatiin valittu nuorison edustaja joutui perumaan osallistumisensa viime hetkellä. Raatiin ilmoittautuneet eivät olleet osallistuneet aiemmin muutamaa henkilöä lukuun ottamatta vastaavanlaiseen toimintaan. Osallistujat olivat sanavalmiita ja selvästi yhteiskunnallisesti suuntautuneita. Muutama henkilö oli tullut raatiin omalla agendallaan mutta hekin työn edetessä sovelsivat sen raadin varsinaiseen kysymyksenasetteluun. Kansalaisraadille esitetty kysymys: Saako lähivirkistysalueille rakentaa? Selkeä kysymyksenasettelu johti yllättäen siihen, että kansalaisraati keskusteli yleiskaavan (täydennys)rakentamisen yleisistä lähtökohdista, periaatteista ja tavoitteista. Vaikka kansalaisraati sai ruodittavakseen myös yleiskaavan taustaselvitykseen kuuluvan Kivat naapurit selvityksen kohdekortteja, jotka on laadittu nimenomaan asian ymmärrettävyyttä silmällä pitäen mahdollisimman selkeiksi, ei keskustelu mennyt yksityiskohtaiselle tasolle. Kansalaisraadille esitettyihin kysymyksiin haettiin vastauksia ryhmätyöskentelyissä, asiantuntijapaneeleissa ja yleisessä keskustelussa. Keskustelut ja paneelit käytiin ulkopuolisten moderaattoreiden johdolla ja raatilaisten ehdoilla. Yleiskaavoituksen edustajien roolina oli toimia asiantuntijoina ja pienryhmäkeskustelujen sekä muiden keskustelujen kirjaajina. Raadittamalla saatiin erityisesti pienryhmäkeskusteluissa tietoa ja ideoita varsinaisen julkilausuman lisäksi. Raatitoimintaan liittyneen tiedotustoiminnan ansioista saatiin aikaiseksi julkista keskustelua yhdestä Jyväskylän yleiskaavan tärkeästä osa-alueesta ja saatiin itse yleiskaavatyötä näkyvämmäksi. Kansalaisraati kokoontui kolmena tammikuun iltapäivänä: 12.1., 19.1. ja 26.1.2012. Viimeisellä kokoontumiskerralla raati laati julkilausuman, joka julkistettiin mediatapahtumassa. Myöhemmin yleiskaavatoimikunta vastasi julkilausumaan. Kansalaisraadin julkilausuman pääotsikoita mm. olivat: Asukkaat mukaan täydennysrakentamisen suunnitteluun Monimuotoisuus ja luonnonläheisyys Jyväskylän kaupungin vetovoimatekijöinä Kaavoituksessa huomioitava joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttämisen mahdollisuudet ja sitä kautta hiilijalanjäljen pienentäminen Lähivirkistysalueet säilytettävä Rannat ja järvet ovat jyväskyläläisten voimavara Maaseudun täydennysrakentaminen vahvistaa olemassa olevia kyläyhteisöjä Täsmätäydennys täydennysrakentamisen periaatteena Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen Onnistunut täydennysrakentaminen kannustaa yhteisöllisyyteen Kuntalaisten kansalaisraati koettiin mielekkääksi toimintamuodoksi ja kansalaisraati toivoi raatitoiminnan kehittyvän ja jatkuvan myös aluetasolla. Kansalaisraati http://www.jyvaskyla.fi/osallistu/kansalaisraati Julkilausuma Täydennysrakentamisen arvoperusteista 26.1.2012 http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jy vaskylawwwstructure/51078_kuntalaisten_kansalaisraati_julkilausuma_260112.pdf

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 17(26) Kansalaisraatitoiminnan merkitys yleiskaavatyössä Kansalaisraatitoiminta on maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukaista toimintaa, kun lain henki ymmärretään siten, että osalliset ja asukkaat tulisi ottaa mukaan maankäytönsuunnittelussa mukaan heti alussa tavoitteiden asetteluun sekä koko prosessin ajan kaavan suunnitteluun. Kansalaisraati on yksi tapa saada suunnittelun tavoitteisiin ja periaatteisiin yhdessä pohdittuja ja perusteltuja kannanottoja. Tässä se konkretisoitui julkilausuman muodossa. Menettelytapa nostaa julkilausuman painoarvoa ja sitä on syytä pitää yhtenä perusteltuna kaavatyötä ohjaavana tuotoksena. Toisaalta se antaa kaavaratkaisuille myös taustatukea. Yleiskaava koskee yli 170 000 jyväskyläläistä, joten tällä perusteella melkoinen joukko osallisia jäi kansalaisraatikeskustelun ulkopuolelle. Menetelmästä johtuen raadin toimintaa leimasi alusta loppuun saakka kiire, joka laajoja kysymyksiä pohdittaessa johtaa yksinkertaistuksiin. Kansalaisraadin julkilausumaa laadittaessa ei esimerkiksi sen sisällöstä kaikin osin ehditty äänestämään taikka kunnolla keskustelemaan. Innokkaimmat ehkä saivat näkemyksensä ratkaisevalla hetkellä parhaiten kuulluiksi. Julkilausuma jää monissa kysymyksissä yleiselle tasolle ja siinä korostuvat juuri tällä hetkellä pinnalla olevat arvostukset ja arvotukset sekä globaalit kysymykset ja käsitteet. Näihinkin kysymyksiin tulee Jyväskylän kaupungin yleiskaavan omalta osaltaan vastata. Julkilausuma toki tuo esiin selkeitä näkemyksiä Jyväskylän rakentamisesta tulevaisuudessa. Rantojen yhteiskäyttö ja virkistysalueiden suojeleminen saa selkeän kannatuksen. Maaseudun elinkelpoisuudesta siinä ollaan huolissaan yhtälailla kuin Jyväskylän imagosta ja sen vahvuuksista kaupunkien välisessä kilpailussa uusista asukkaista. Yleiskaavalla vastataan näihin kysymyksiin ja pitkälti raadin julkilausuman mukaan. Koska yleiskaavaa laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen säädösten pohjalta, käydään kaavaprosessi normaaliin tapaan, joissa kaikki osalliset voivat antaa yleiskaavasta mielipiteensä ja muistutuksen. Nämä voivat poiketa kansalaisraadin näkemyksistä täysin ja ovat kaavoittajan näkökulmasta samalla tavalla arvokkaita. Yleiskaavan luonnosvaiheessa järjestetään useita yleisötilaisuuksia. Lopulta Jyväskylän kaupungin yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaikissa kaavan vaiheissa äänestäjien valitsemat kunnallispoliitikot vaikuttavat kaavaan toimikunta-, lautakunta-, hallitus- ja valtuustotyöskentelyssä. Tältä pohjalta arvioiden kansalaisraati laadukkaasta keskustelustaan huolimatta on vain yksi osa yleiskaavan laajaa osallistumisprosessia. 4.4. Viranomaisten ja eri yhteisöjen välinen yhteistyö Yleiskaavaprosessissa tehdään yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa kaupungin käytäntöjen mukaisesti viranomaisneuvotteluissa ja muissa työneuvotteluissa. Sidosryhmäyhteistyön tavoitteena on muodostaa keskusteleva ja kehitysmyönteinen yhteistyö koko prosessin ajaksi. Sidosryhmäyhteistyöhön kuuluvat neuvottelut, esittelyt, teemafoorumit ja perinteiset lausunnot. Eri palvelualueiden yhteistyössä hyödynnetään Jyväskylän kaupungin vakiintuneita kokouskäytäntöjä. Teemafoorumit voivat olla joko avoimia tai kutsutilaisuuksia valikoiduille osallistujajoukolle. Tällaisia voidaan järjestää esimerkiksi tarvittaessa yrityselämän edustajille. Yleiskaavan keskeisiä sidosryhmiä ovat: - Viranomaiset: Ely-keskus, museovirasto ja Keski-Suomen liitto - Naapurikunnat: Muurame, Laukaa, Toivakka, Petäjävesi, Jämsä ja Uurainen - Kaupunkikonserni: Palvelualueet, lautakunnat ja Jyväskylän Energia

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 18(26) - Elinkeinotoimijat: Jykes, Kauppakamari ja Yrittäjäjärjestöt - Etujärjestöt: MTK, luonnonsuojelujärjestöt ym. 5. VAIHTOEHTOISET MAANKÄYTTÖRATKAISUT Yleiskaavan vaihtoehtoisia maankäyttöratkaisuja ja niiden vaikutuksia tarkastellaan kaavatyön edetessä. Täydennysrakentamiseen liittyvässä selvityksessä (Kivat naapurit) tarkasteltiin vaihtoehtoisia tiivistämiskohteita. Myös täydennysrakentamisen laatu ja volyymi oli keskeisenä esillä laaditussa selvityksessä. Kaavan raamivaiheessa raamilauseet sisälsivät vaihtoehtoja, jotka koskivat elinkeinojen maankäyttöä, eheyttämistä, virkistysalueita, ranta-asumista, kestävän liikkumisen maankäyttöä, kyliä ja ydinmaaseutua. Koko raamiaineisto oli yleisesti nähtävillä ja raamilauseiden vaikutuksia arvioitiin osallisten antaman palautteen pohjalta. Yleiskaavatoimikunta hyväksyi raamilauseet yleiskaavan jatkosuunnittelun pohjaksi 5.8.2011 (maaseutukehää koskevia raamilauseita ei hyväksytty selvityksen keskeneräisyyden vuoksi). Nähtäville asetettava kaavaluonnos laaditaan yhtenä kaavaratkaisuna. Yleiskaavaratkaisuun ja yksittäisten alueiden maankäyttöön liittyy kuitenkin edelleen useita erilaisia ratkaisumalleja ja kysymyksiä, joita tulee arvioida vuorovaikutteisesti. Vaihtoehdot maankäytölle tulevat tarkasteluun kaavaluonnoksesta saatavan palautteen myötä. Luonnosvaiheen vaihtoehtoja on kuvattu lisäksi kappaleessa 7.2 Vaihtoehdot ja erityiskysymykset. 6. RAAMIVAIHE Jyväskylän kaupungin yleiskaavan strategisen merkityksen vuoksi kaavaprosessi sisälsi erityisen raamivaiheen, jonka aikana muotoiltiin varsinaisen kaavaluonnoksen pohjaksi ja ohjenuoraksi yleiskaavan tavoitteet. Raamivaiheen aikana tarkoituksena oli tunnistaa yhdyskuntarakenteen strategiset kehittämistavoitteet sekä koota yhteen olemassa olevat maankäytön suunnitelmat ja selvitykset. Raamivaihe loi myös perustan varsinaiselle yleiskaavan suunnittelulle ja vaihtoehtoisten kaavaratkaisujen tarkastelulle. Koko raamivaiheen aineisto oli julkisesti nähtävillä 27.4.-20.5.2011. Aineisto koostui niin sanotusta raamikirjasta, raamilauseista ja raamikartasta. Aineiston avulla osallisille ja päätöksentekijöille havainnollistettiin asioita, joista yleiskaavassa tullaan päättämään. Raamivaihe http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/yleiskaava/raamivaihe 6.1. Raamilauseet Raamivaiheeseen valmistunut aineisto koostui raamilauseista, jotka koskivat Jyväskylän maankäytön tavoitteiden olennaisia kysymyksiä. Tällaisia olivat esimerkiksi maankäyttö erilaisten elinkeinojen tarpeet huomioon ottaen, ranta-asuminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, virkistys sekä maaseutukylät ja niiden maankäyttö. Raamilauseet tukeutuvat Jyväskylän kaupunkistrategiaan. Vaihtoehtoisten raamilauseiden avulla haluttiin havainnollistaa sitä, että yhtä ja samaa teemaa tai kysymystä on mahdollista linjata vaihtoehtoisin tavoin. Erilaisilla linjauksilla on tietysti myös erilaisia vaikutuksia. Myönteinen ja sinänsä tavoittelemisen arvoinen linjaus saattaa jossain tilanteessa aiheuttaa jonkin toisen teeman

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 19(26) näkökulmasta haitallisia vaikutuksia ja ei-toivottavaa kehitystä. Vaihtoehtoisia raamilauseita arvioitiin useasta eri näkökulmasta ja niiden sisältöä hiottiin vaikutusten arvioinnin edetessä. Raamikirja http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/raamikirja.pdf Raamilauseet http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/raamilauseet.pdf 6.2. Raamikirja ja kartta Raamilauseiden tukena oli raamikartta, joka ei ole varsinainen kaavakartta eikä edes sen luonnos. Sen tarkoituksena oli havainnollistaa yleispiirteisessä mittakaavassa maankäyttöön liittyviä rakenteellisia tekijöitä. Raamivaiheen kolmannen osan muodosti raamikirja, joka kokosi tiiviisti yhteen raamivaiheessa nähtävillä olevien aineistojen sisällön. Raamikartalla havainnollistettiin keskustelun ja myöhemmän tarkastelun pohjaksi koko kaupungin alueen maankäytön keskeisimmät tekijät. Näitä olivat olemassa oleva eli asemakaavoitettu kaupunkirakenne, potentiaaliset kaupunkirakenteen laajennusalueet, liikenneverkon kehittämiskohteet, maankäytön rakennemallin osoittamat joukkoliikenteen laatukäytävät, eriasteiset keskukset ja kaupan alueet, merkittävät virkistysalueet sekä niin sanotut kylähelmet. Raamikartalla näkyivät myös 2000-luvun aikana rakennetut asuinrakennukset sekä viemäriverkko. Tämän avulla pystyttiin tekemään johtopäätöksiä erityisesti maaseutualueiden rakentamisen suuntautumisesta. Raamikartta http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/raamikartta.pdf 6.3. Osallistuminen ja palaute raamivaiheessa Yleiskaavatoimikunta hyväksyi 7.3.2011 raamiaineiston ja se asetettiin julkisesti nähtäville 27.4.-20.5.2011. Kaupungin Internet-sivuilla oli mahdollista vastata kyselyyn, johon vastaamalla vaihtoehtoisista raamilauseista saattoi äänestää suosikkinsa tai ehdottaa teemoista omaa linjaustaan. Sama kysely lähetettiin myös kaupunginvaltuutetuille. Kyselyyn vastasi yhteensä noin 70 kaupunkilaista ja valtuutettua. Raamilauseiden vaikutuksia arvioitiin osallisten antaman palautteen pohjalta. Yleiskaavatiimi (kaupungin organisaatiossa yleiskaavaa laativat henkilöt) piti myös viisi työpajaa, jossa raamilauseiden sisältöä, seurauksia ja vaikutuksia arvioitiin (arviointiohjelman mukaisesti). Osallistumisen ja vaikutusten arvioinnin myötä kehitellyt raamilauseet hyväksyttiin yleiskaavatoimikunnassa 5.9.2011. Yleiskaavatoimikunta 7.3.2011 http://www3.jkl.fi/paatokset/yktmk/2011/07031030.0/index.htm Yleiskaavatoimikunta 5.9.2011 http://www3.jkl.fi/paatokset/yktmk/2011/05091030.0/index.htm

SELOSTUS - luonnosvaihe 03.04.2012 20(26) 7. LUONNOSVAIHE 7.1. Kaavaluonnoksen kuvaus Kaavaratkaisun yleiskuvaus Yleiskaava-alue sisältää Jyväskylän kaupungin alueen kokonaisuudessaan ja kaavan keskeisenä tavoitteena on ohjata alueen yhdyskuntarakennetta. Kartan mittakaavaksi on valittu siten 1:75 000. Kaavaratkaisu on laadittu aluerajausmuotoisena. Varsin pieni esitysmittakaava asettaa omat reunaehtonsa sille, mitä kaavakartalla on järkevää tai edes mahdollista kuvata. Tärkeimmät yksittäiset pienialaiset kohteet on merkitty kaavakartalle mittakaavasyistä kohdesymbolein. Kaavaratkaisun pohjana on maassamme omaksutun periaatteen mukaisesti lainvoimainen maakuntakaava. Kaavakartalle on kuvattu asuintaajamat kaupallisine alueineen ja työpaikkaalueineen. Lisäksi kaavakartalla esitetään yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeimmät liikenneväylät sekä laajat viheralueet ja tästä lähtevä taajamarakenteen sisään ulottuva viheralueverkosto. Kaupunkikeskusta sekä tärkeimmät aluekeskukset on merkitty kaavaan omalla merkinnällään. Laajat maaseutualueet on käsitelty kaavaratkaisussa omana kokonaisuutenaan, jossa tärkeänä lähtökohtana on pidetty eläviä maaseutukyliä ja näiden kehittämistä. Monet yksittäiset kohteet ja alueet (suojelualueet, kiinteät muinaisjäännökset, kulttuurimaisemat, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueenosat taajamissa, pohjavesialueet ym.) sisältyvät tässä laajassa yleispiirteisessä kaavassa ympäröivään alueeseen. Ne on esitetty yleiskaavaan liittyvillä teemakartoilla. Nämä kohteet ja alueet tullaan ottamaan aikanaan huomioon laadittaessa osayleiskaavoja tai asemakaavoja. Yleiskaavan mitoituksen lähtökohtana on mahdollistaa 154 000 asukkaan sijoittuminen Jyväskylään vuonna 2040. Tämä tarkoittaa noin 23 000 asukkaan lisäystä seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Taajama-alueet Asemakaavoitetut ja tulevat asemakaavoitettavat taajama-alueet on kuvattu kaavakartalla yleispiirteisinä alueenosina. Myös tämän taajamarakenteen sisäiset merkittävimmät vihervyöhykkeet näkyvät kaavakartalla. Sen sijaan pienemmät puistot sisältyvät itse taajamamerkintään. Asuinalueista ne, jotka on rakennettu tai ajateltu rakennettavaksi tehokkaasti joukkoliikenteen tavoitteita silmällä pitäen, on kuvattu kaavakartalle ympäröivää muuta taajamaa tummempana. Asumisen pitkän tähtäimen reservialueet, joiden käyttöönoton ajankohta on toistaiseksi maapoliittisista ym. syistä epäselvä, on merkitty kartalle omalla merkinnällään. Kaavaan on merkitty myös potentiaalisia asuinrakentamisen täydennysrakentamiskohteita asianmukaisella kohdemerkinnällään. Keskukset Tärkeimmät keskusta-alueet on erotettu muusta taajamarakenteesta omina alueinaan tai kohdemerkinnöin. Aluerajauksin on varattu Jyväskylän keskustasta Seppälään ulottuvan alueen ohella aluekeskuksen merkinnällä Tikkakosken, Vaajakosken, Palokan, Kuokkalan ja Korpilahden keskustat sekä Keljon Eteläportin alue. Pienemmät lähikeskukset on merkitty kaavakartalle kohdemerkinnöin. Aivan Jyväskylän ydinkeskusta, Seppälän keskeisin alue sekä uuden Tourulan keskusta, joissa on mahdollista toteuttaa myös maanalaista rakentamista, on merkitty kaavaan erityisenä kaupunkikeskusvarauksenaan. Liikenneverkko Jyväskylässä risteää useita valtakunnalliseen pääverkkoon kuuluvia teitä, jotka merkitään yleiskaavaan omalla valtatien merkinnällään. Tähän luokkaan kuuluvat Nelostie, Tampereelle johtava valtatie 9, Kuopioon ja muualle Itä-Suomeen Kana-