Potilashoidon vuosikertomus 2015 Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito

Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) 1.TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Totek-palvelualue tuottaa VSSHP:n toimialueille leikkaussali- ja tehohoitopalvelut. Lisäksi Totek vastaa sairaanhoitopiirin alueella kroonisen kivunhoidon sekä hengityshalvauspotilaiden hoidosta. Totekin hengitystukiyksikkö huolehtii myös neuromuskulaarisista syistä hengitysvajeesta kärsivien potilaiden hoidon seurannasta ja koordinoinnista sairaanhoitopiirissä. Vuoden 2015 alussa, Yksi sairaala -uudistuksen myötä, Totekin toiminta lisääntyi 12 leikkaussaliresurssin, 12 anestesialääkärin viran ja 86 hoitohenkilön vakanssin verran. Vuoden 2015 haasteet kohdistuivat päivystysasetuksesta ja Salon synnytysten siirtymisestä aiheutuneisiin toiminnallisiin muutoksiin sekä yleisesti operatiivisen toiminnan siirtymisestä yhä suuremmalta osin leikkausosastojen ulkopuolisiin toimintoihin. T3-sairaalan suunnitteluun kohdentui yhä suurempi työpanos U-sairaalan leikkausosastojen kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Vuonna 2015 suoritettiin Totekin 61 leikkaussalissa yhteensä noin 41 450 leikkausta tai anestesiaa vaativaa toimenpidettä. Lisäksi synnytysosastoilla tehtiin noin 2270 synnytyspuudutusta. Kaikesta toiminnasta 24 % oli päivystystä. Teho-osastolla hoidettiin 1736 potilashoitojaksoa ja yhteensä 5644 hoitopäivää vuoden 2015 aikana. Hoitoajan mediaani oli 1,2 vrk ja keskimääräinen hoitoaika oli 3,3 vrk. Teho-osaston valtakunnallisessa ylipainehappihoitokeskuksessa hoidettiin 128 ylipainehappihoitoa tarvitsevaa potilasta eri puolilta Suomea, jotka saivat yhteensä 692 hoitokertaa. Teho-osaston elvytysryhmä hälytettiin 151 ja MET-ryhmä 97 käynnille vuodeosastoille. Teho-osaston konsultaatiohoitajien käyntejä vuodeosastoille tehtiin 340 kpl. Tehohoitopalvelujen saatavuus oli hyvä: vain 6 elektiivistä leikkausta jouduttiin perumaan vuoden 2015 aikana paikkapulan vuoksi. Leikkausosastojen käyttöasteet vaihtelivat kantasairaalassa 67-74 % välillä, mikä on hyvää kansallista keskitasoa. Lähisairaaloiden toiminnan koordinaatiossa oli alkuvaikeuksia ja leikkausosastojen käyttöasteet jäivät siten matalaksi (54 %). T-sairaalan leikkausosaston (T-Totek) rooli päivystysyksikkönä korostui edelleen, kun T-Totekin toiminnasta 64 % oli päivystyskirurgiaa ja koko T-leikkausosaston leikkaustoiminta lisääntyi 6,5 %. Kaikkein sairaampien (ASA III-V) suhteellinen osuus T-sairaalan leikkausosaston potilaista oli huomattavan korkea, yhteensä 71 % koko potilasmäärästä. Suurimmat lisäykset vuoden 2015 aikana olivat traumakirurgiaan ja kuvantamiseen liittyvien toimenpiteiden määrissä. Työtehtävät kuvantamiskeskuksessa lisääntyivät sekä virka-aikaan (+12 %) että erityisesti päivystysaikaan (+55 %). Uusina kiireellistä päivystystyötä vaativina toimenpiteinä aloitettiin aivovaltimotrombektomiat, koilaukset ja elvytettyjen potilaiden sydänangiot ja niihin liittyvät pallolaajennushoidot. A-sairaalan leikkausosastolla päiväkirurgisten potilaiden määrä lisääntyi 25 %:lla käsittäen 41 % kaikesta toiminnasta. Silmäkirurgian leikkausosasto aloitti toimintansa A-sairaalan uusituissa tiloissa syyskuun alussa. U-sairaalassa leikkausosastojen toimintaa häiritsivät edelleen sisäilmaongelmista johtuneet remontit ja toimitilojen hajanaisuus, joka vaikeutti toimintaa erityisesti KNK-kirurgian osalta. Lähisairaaloiden toiminta painottui vahvasti päiväkirurgiaan (osuus koko toiminnasta Loimaalla 92 %, Vakka-Suomen sairaalassa 82 % ja Salon sairaalassa 41 %). Synnytystoiminta päivystysjärjestelyineen päättyi Salossa 21.12.2015. Anestesialääkäripäivystys päättyi Loimaalla ja Vakka-Suomen sairaalassa keväällä 2015. Kipuklinikalla toteutui 5057 käyntiä tai soittoa vuonna 2015. Hengitystukiyksikön hoidossa oli 10 hengityshalvauspotilasta ja seurannassa noin 180 hengitysvajepotilasta. 2

Potilashoidon tunnusluvut Leikkaustoiminnan tunnusluvut on esitetty taulukossa 1. Huomionarvoista on lähisairaaloiden liittymisestä johtuva lisäys toimenpiteiden kokonaismäärässä, vähenemä päivystysten suhteellisessa osuudessa samoin kuin lisäys päiväkirurgisessa toiminnassa. TAULUKKO 1. LEIKKAUSTOIMINNAN LUKUMÄÄRÄT VUOSILTA 2012-2015. TOTEK 2015* 2014 2013 2012 Toimenpiteet yht. Päivystykset 41 448 (33 836) 10 125 (9 320) *suluissa kantasairaalan lukumäärä = vertailuarvo v. 2014 luvulle. Totek tuottaa avohoitokäyntejä kipupoliklinikalla ja hengitystukiyksikössä. Lähetteiden kokonaismäärä kipuklinikalle lisääntyi 37 % vuonna 2015. Avohoitokäyntien lukumäärät vuosina 2012-2015 on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2. TOTEKIN AVOHOITOKÄYNNIT VUOSILTA 2012-2015. Teho-osaston toimintaluvut on kuvattu taulukossa 3. 32 850 32 277 33 927 9236 8 512 8 168 päivystysten osuus % 24 % 28 % 26 % 24 % Päiväkirurgia (sis.polikliiniset) 15 440 (10 234) 10 537 10 079 10 923 päiväkirurgian osuus % 37 % 32 % 31 % 32 % Synnytyspuudutukset 2 270 2 203 2 264 2 213 TOTEK 2015 2014 2013 2012 Käynnit yhteensä 5 685 5 467 4 406 3 686 Kipupoliklinikka 5 057 4 784 3 734 3 525 VSSHP hengitystukiyksikkö 628 683 672 161 TAULUKKO 3. TEHO-OSASTON TOIMINTALUVUT VUOSILTA 2012-2015. 2015 2014 2013 2012 Tehohoitopotilaiden hoitojaksoja 1 736 1 718 1 681 1 669 Tehohoito- ja tehovalvontapäivät 5 644 6 066 6 281 6 389 Eristys: hoitopäiviä 422 391 372 347 Ylipainehappihoito: hoitokertoja 692 503 512 764 Elvytysryhmän käyntejä vuodeosastolla 151 133 150 135 MET -hoitajan seurantakäyntejä vuodeosastolla 97 53 67 62 Konsultaatiohoitajan käynnit 340 349 356 252 Potilaskuljetuksia toiseen sairaalaan (saattaja teholta) 40 39 60 49 Hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutumista seurataan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Hoitotakuun piiriin kuuluvaa toimintaa Totekissa on pääasiassa kipuklinikalla. Kipuklinikalle tuli lähetteitä vuonna 2015 yhteensä 317 kappaletta. Merkittävästi lisääntynyt lähetteiden määrä vuoden 2015 aikana edellytti yhden ylimääräisen lääkärin sijoitusta kipuklinikalle yli puolen vuoden ajaksi. Taulukossa 4. on esitetty vuoden 2015 hoitoon pääsyluvut. TAULUKKO 4. HOITOON PÄÄSYN MEDIAANIAJAT JA OSUUDET HOITOTAKUUN YLIT- TÄNEISTÄ TOTEKISSA 31.12.2015. Lukumäärä Odotusajan mediaani Hoitotakuun raja TOTEK (Kipuklinikka) (vrk) yli (%) Lähetteet* ja niiden käsittelyaika 317 4 2,5 Hoidon tarpeen arviointia odottavat 0 0 0 Hoitoa odottavat 75 27 0 * kumula ivien koko vuodelta, lähe eissä mukana vain hoitotakuun piiriin kuuluneet käynnit 3

2. ASIAKASTULOKSET Taulukossa 5. näkyy koko Totekin saama potilaspalaute vuodelta 2015. Palautteen saaminen on ollut haasteellista Totekissa, koska suurin osa leikkausosastojen palautteesta ohjautuu suoraan leikkaaville toimialueille. Palautteen määrä on kuitenkin kasvanut lähes 90 % edellisvuodesta. Lisääntyneistä palautteista suurin osa on tullut Tyks Loimaan sairaalaan, jonka palaute on aiemmin raportoitu aluesairaaloiden osuudessa. Potilastyytyväisyys on parantunut saatujen potilaspalautteiden mukaan. Eniten muutosta positiiviseen suuntaan on vastauksissa väittämään Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana. Potilaspalautteen kehitystyö on meneillään päiväkirurgisten potilaiden osalta. Tavoitteena on luoda yhtenäinen palautekäytäntö kaikille päiväkirurgisille osastoille vuoden 2016 aikana. Potilasasiamiehet kirjasivat vuonna 2015 Totekin toimintaan kohdistuneita muistutuksia yhteensä 15 kpl ja potilasvahinkoepäilyjä 26 kpl. Potilasvahinkoepäilyistä 14 johti toimenpiteeseen tai korvaukseen. TAULUKKO 5. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN VIITEEN KYSYMYKSEEN SEKÄ KIVUN HOIDON TOTEUTUMISEEN VUOSINA 2014-2015. VUOSI 2015 VUOSI 2014 n ka. 4&5 n ka. 4&5 Kysymys % % 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää. 205 4,9 97 26 4,6 92 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin. 207 4,9 98 27 4,7 93 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää. 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani. 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana. 206 4,8 98 26 4,5 85 199 4,8 96 24 4,2 88 209 4,9 98 28 4,2 82 6. Kipujani ja oireitani hoidettiin riittävästi. 207 4,9 97 26 4,5 92 n:vastanneiden lukumäärä ka: vastausten numeerinen keskiarvo 4&5: osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, joissa tavoitetasoa ei saavutettu. 4

3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta Totekin toiminnan perusarvot ovat turvallisuus, joustavuus ja tehokkuus, joista potilasturvallisuus on tärkein. Potilasturvallisuuden kannalta määräävin tekijä on koko henkilökunnan osaaminen, jota Totekissa kehitetään systemaattisesti sekä yksilöettä tiimitasolla. Totekin toimintakäsikirja, joka on kaikkien helposti saatavilla intranetissä, sisältää keskeiset yleiset ja toimipaikkakohtaiset toimintaohjeet (kaikkiaan n. 100 ohjetta). Vuoden 2015 aikana erityishuomio kohdistettiin osaamisen kirjaamiseen. Totek oli Euroopan anestesiayhdistyksen (ESA) akkreditoima koulutusyksikkö vuoden 2015 loppuun saakka ja seuraava akkrediointi on suunniteilla vuoden 2016 aikana. Erikoistuvat lääkärit osallistuvat vuosittain syksyisin Euroopan anestesiayhdistyksen kirjalliseen tenttiin (ESA:n ITA-tentti) osana koulutustaan. Saadut tulokset erikoistuvien tiedollisesta osaamisesta ovat hyviä. Erikoistuvien lääkäreiden koulutus tapahtuu rakenteisen perehdytysohjelman mukaisesti, johon sisältyy määrämittainen koulutusjakso eri toimipisteissä. Erikoistuvien lääkäreiden tukena on kaksi tutor-lääkäriä, jotka vastaavat erikoistumiskoulutuksen käytännön toteutumisesta. Jokainen erikoistuva lääkäri ja useimmat erikoislääkäreistä osallistuvat vuosittain simulaatioharjoituksiin, joissa opetellaan moniammatillista ryhmätyöskentelyä yli klinikkarajojen ja valmistaudutaan keskeisiin työssä mahdollisesti kohdattaviin hätätilanteisiin. Kaikki lääkärit suorittavat säteilyturvallisuuskurssin viiden vuoden välein. Lääkäreiden sisäiseen täydennyskoulutukseen kuuluu kaikille yhteinen viikoittainen koulutusmeeting (1 t) sekä erikoistuville lääkäreille viikoittainen luento (1 t) sekä kuukausittain järjestettävä neljän tunnin koulutusiltapäivä. Osaamisella on merkittävä rooli Totekin potilasturvallisuusstrategiassa. Vuonna 2015 olemme keskittyneet osaamisen dokumentointiin. Vuonna 2015 saatiin sähköiseen muotoon teho-osaston sairaanhoitajien osaamiskartta, joka kirjataan Sympa osaamisen hallintajärjestelmään. Osaamiskartan avulla arvioidaan työntekijän osaaminen kehityskeskusteluissa, ja sen pohjalta tehdään kunkin työntekijän sekä koko yksikön koulutussuunnitelma. Laiteturvallisuutta varmistava Laitepassi on teho-osastolla ja hengitystukiyksikössä ja Loimaan leikkausyksikössä käytössä paperisena versiona ja siitä kirjataan suorituspäivä Sympaan. Totekin Anestesiayksikössä on käytössä oma sähköinen osaamissovellus, joka sisältää yksityiskohtaisen perehdytysohjelman ja osaamisen arvioinnin. Sovelluksessa on myös laitehallintaosuus, jota ollaan ottamassa käyttöön kaikissa leikkausyksiköissä. Tällä tavalla myös laitehallintaosuus saadaan sähköiseen muotoon. Totekin kaikki sairaanhoitajat suorittavat Lääkeosaaminen verkossa -kurssin viiden vuoden välein ja potilasturvallisuuden verkkokurssin suoritti vuoden 2015 aikana 71 % koko henkilökunnasta. Jatkuvan osaamisen turvaamiseksi tarvitaan paljon koulutusta. Toiminnan erityisluonteen vuoksi eri vastuualueet järjestävät omiin tarpeisiinsa liittyvää toimipaikkakoulutusta. Vuonna 2015 sairaanhoitajia koulutettiin simulaatiokoulutuksella elvytys - ja hätätilanteiden hallintaan tietokoneohjatun potilasnuken avulla tarkoitukseen varustetussa tehohoitohuoneessa. Yhteistyötä Turun AMK:n kanssa jatkettiin virtuaalioppimisalustan kehittämiseksi tehohoitoon. Sairaanhoitajaopiskelijoiden mielestä paras opiskelijaohjauspaikka oli Loimaan leikkausosasto, joka on saanut Vuoden oppimisympäristö-maininnan vuosina 2015, 2014 ja 2010. Totek on myös mukana STEPPI-hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää perushoidon laatua luomalla perushoidon laadun minimikriteerit. Leikkaustoiminnan osalta hankkeella pyritään parantamaan leikkauskelpoisuuden valmistelua, esimerkiksi huolehtimalla leikkausalueen kunnosta ennen leikkaukseen tuloa; tehoosastolla hankkeessa keskitytään potilaiden unen ja levon turvaamiseen. Jokaisessa Totek-toimipisteessä tehdään vuosittain nk. turvakierros, jossa perehdytään osastokohtaisesti hätätilannevalmiuteen. Tähän sisältyy mm. kaasusulkujen, sähkökatkaisimien, vesihuuhtelupisteiden, poistumisteiden ja kokoontumispaikkojen tarkistaminen sekä valmentautuminen potilaiden siirtotapahtumaan hätätilanteessa, väkivaltatilanteessa. Turvadokumentaatio sisältää myös tiedonhallintaan liittyvän toimintaohjeistuksen katkostilanteiden varalta. 5

Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia TAULUKKO 6. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN TOTEKISSA VUONNA 2015. HaiPro-vaaratapahtumailmoituksia on raportoitu 572 vuonna 2015, ilmoitusten määrä on vähentynyt 18,4 % edellisvuodesta. Eniten ilmoitettiin lääkehoitoon (26,9 %), tiedon kulkuun ja tiedon hallintaan (20,8 %), sekä laiteturvallisuuteen (18,7 %) liittyvistä tapahtumista. Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumien syntyyn olivat useimmiten puutteellinen tiedon kulku tai kommunikointi (15,9 %), käytössä olleet toimintatavat (11,2 %) sekä koulutus, perehdytys ja osaaminen (10,7 %). Suurimmassa osassa tapahtumia ei tapahtunut haittaa potilaalle (47,9 %) ja riski oli useimmiten arvioitu vähäiseksi (41,4 %). Vakava haitta potilaalle on tapahtunut neljässä tapauksessa (0,7 %) Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöä on edelleen viime vuonna tehostettu ja tehty erikoisalakohtaisia muunnoksia, jotta se palvelee mahdollisimman hyvin kyseisen alan leikkaustoiminnan turvallisuutta. Leikkaustiimin tarkistuslista on käytössä joka toimenpiteessä. Suhteutettuna leikkausyksikössä tehtyihin toimenpiteisiin, pyritään edelleen kehittämään tarkistuslistan käyttöön liittyvää kirjaamista. Leikkaustiimin tarkistuslistan käyttöaste Tyks tulosalueella esitetään taulukossa 6. Potilasturvallisuusmenettelyt on koottu taulukkoon 6. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti Potilasturvallisuustyöryhmän toiminnassa Työryhmän kokoontuminen HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytännössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Leikkaustiimi tarkistuslistan käyttöaste % Operaan kirjatuista Alkutarkistus Aikalisä Lopputarkistus Muut käytössä olevat tarkistuslistat (mm. ICU Formula raportointi ja Status, UA2B leikkaussuunnittelu, ICU laitepassi) GTT Infektioiden torjunnan INTO-verkkokoulutuksen suorittaneet % henkilöstöstä (1.1.2016 mennessä) Käsihuuhdekulutus TEHO-OSASTO (l/1000 hpv*) LEIKKAUSOSASTOT (l/1000 tmp*) Kulutus leikkausosastoilla A, K, M, T, U yhteensä Kyllä Kyllä 5 29 Kyllä Kyllä Kyllä 84% 75% 73% Useita Ei 34 163,5 78,1 Hoitoon liittyvät infektiot TEHO-OSASTO (HLI/100 hoitojaksoa) 8,49 LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT (HLI/100 toimenpidettä) 1,3 Pinnallinen leikkaushaavainfektio (n=168) 0,4 Syvä leikkaushaavainfektio (n=105) 0,3 Leikkausalue/elininfektio (n=238) 0,6 hp = hoitopäivä tmp = toimenpide 6

TAULUKKO 7. SALIAIKA JA LEIKKAUSSALIEN KÄYTTÖASTE TOTEKISSA VUOSILTA 2013-2015. Totek vastuualue Saliaika tuntia/vuosi Käyttöaste 2015 2014 2013 2015 2014 2013 A-Totek 8 468 8 215 6 414 68 % 74 % 67 % K-Totek 11 476 11 410 11 824 71 % 71 % 74 % T-Totek 28 794 27 840 25 216 74 % 76 % 81 % U-Totek 18 913 18 239 17 915 67 % 69 % 72 % M-Totek 10 273 53 % Potilaiden yleiskunto vaikuttaa anestesian ja toimenpiteen sujumisen. Kaaviossa 1 on hoidettujen potilaiden yleiskuntoa kuvaava ASA-luokka viimeisen kolmen vuoden aikana (1= terve, 5 = kuolemansairas potilas, jonka arvioitu elinaika ilman leikkausta on alle 24 t). Vaikeimmin sairaiden potilaiden (ASA 3-5) osuus on lisääntynyt viime vuosien aikana. 4. TOIMINNAN TULOKSET Laatu ja vaikuttavuus KAAVIO 1. LEIKKAUSPOTILAIDEN ASA-LUOKKIEN JAKAUMAT VUOSINA 2013-2015. Leikkaustoiminnan laatua seurataan säännöllisesti toiminnan sujuvuutta kuvastavilla mittareilla kuten leikkaussalien ja leikkauskiintiöiden käyttöaste, päivystystoimenpiteiden jakaumat työvuoroittain, odotusajat leikkauksiin, peruutusten määrä ja niihin johtaneet syyt ja valvonta heräämössä. Toiminnan laatua kuvaavat mittarit saadaan suoraan leikkaustoiminnan Opera-toiminnanohjausjärjestelmästä. Sekä tehohoidon että leikkaustoiminnan tulosta arvioidaan kansalliseen vertaisarvion pohjalta (BM-OR ja BM-ICU). Toiminnan tehokkuutta kuvaa mm. leikkaussalien käyttöaste ja odotusajat leikkauksiin. Leikkaussalien tuntimäärät ja käyttöaste on taulukossa 7. 7

Totekin tavoitteena on jatkuvasti hioa ja parantaa toimintojen sujuvuutta yhdessä toimi- ja vastuualueiden kanssa lean-periaatteiden mukaisesti. Kahden viime vuoden aikana on toimialueiden kanssa yhteisenä hankkeina käyty läpi neurokirurgisen, traumakirurgisen ja lastenkirurgisen potilaan hoitopolut. Hankkeiden tuloksena toimintaa on saatu merkittävästi sujuvoitettua ja esim. neurokirurgian osalta lisättyä virka-aikaisten leikkausten määrää 39 %:lla kahden vuoden kuluessa. Jatkossa Totekin suunnitelmiin kuuluu kaikkien leikkausprosessien läpikäynti sekä päivittäisen johtamisen kehitystyö lean-kehitysperiaatteiden mukaisesti. Hoidon laadun mittaamiseksi Totekissa on käynnissä potilaspalautteen kehitystyö. Tavoitteena on saada käyttöön erilaiset metodit (internet-pohjainen palaute, tekstiviesti, paperinen palaute) mahdollistava yhtenäinen potilaspalaute tai laaturekisteri päiväkirurgisille potilaille. Tehohoito Tehohoidon laatua seurataan BM-ICU-konsortion ylläpitämän (benchmarking eli vertaisarvio) rekisteritiedon avulla. Keskeiset vertailutiedot ja viiden vuoden kehitys on kuvattu taulukossa 8. Lisää tehohoidon tunnuslukuja ja tuloksia on kuvattu toimialueiden raporttien yhteydessä. TAULUKKO 8. TEHOHOITO TYKSIN TEHO-OSASTOLLA 2013 2015. Tyks Tyks Tyks 2015 2014 2013 Hoitojaksot 1 736 1 718 1 681 Hoitoaika (pv) (ka.) 3,3 3,5 3,5 Ikä (ka.) 61 62 60 *SAPS II (ka.) 35 35 35 *APACHE II (ka.) 19 19 19 **TISS (ka.) 34 34 34 Tehohoitokuolleisuus 4,3 % 5,8 % 5,9 % Sairaalakuolleisuus 9,3 % 12,2 % 12,8 % Tehohoidon tulos parani merkittävästi edellisiin vuosiin nähden. Vuonna 2015 erityistä huomiota kiinnitettiin tehohoidon indikaatioihin ja potilasvalintaan siten, että tehohoidosta todennäköisesti hyötyvien potilaiden hoito priorisoitiin ja hoitoon pääsyn viive minimoitiin. Vastaavasti pyrittiin myös tunnistamaan toivottomien, tehohoidon ulkopuolella olevien potilaiden ennusmerkkejä ja tekemään sen mukaiset hoitosuunnitelmat yhdessä muiden hoitovastuussa olevien tahojen kanssa. 8

Tehohoitokuolleisuus laski selvästi 4.3 %:n (2014:5.8 %) ja sairaalakuolleisuus tehohoidon jälkeen lähes kolme prosenttia 9,3 %:n (2014:12,2 %). Keskimääräinen tehohoitoaika laski 3,3 vrk:een (2014:3,5) ja tehohoitopäivien lukumäärä oli 5644 (2014:6083), vaikka potilasmateriaali oli vaikeudeltaan ennallaan (SAPS- ja APACHE II-pisteet) ja hoitojaksojen määrä (1756) pysyi vuoden 2014 tasolla (1718). Edistystä tapahtui myös kaikkein sairaimpien potilaiden hoidossa (korkea riski ja hoidon intensiteetti), joiden kuolleisuus laski lähes 6 %. HBO-hoidot (692), MET-käynnit (97 kpl lisäystä 83 % edellisvuoteen verrattuna) ja elvytyshälytykset (151 kpl, lisäystä 14 %) lisääntyivät vuoteen 2014 verrattuna. Tutkimus ja kehitystyö Anestesiologian ja tehohoidon alan vaikuttavuutta seurataan ja kehitetään tutkimuksen avulla. Vuonna 2015 Totekissa oli meneillään 13 tutkijalähtöistä alkuperäistutkimusta ja 15 väitöskirjaksi tähtäävää opinnäytetyötä. Lisäksi yksikkömme osallistui 21 monikansalliseen tutkimushankkeeseen tai seurantatutkimukseen. Tutkimuksen kohteita olivat mm: ksenonin merkitys aivojen hermosolujen suojauksessa autonomisen hermoston säätelymekanismit anestesian neuraaliset mekanismit ja ihmisen tietoisuus deksmedetomidiinin vaikutukset anestesian adjuvanttina, sedatiivana ja kivun hoidossa (useita tutkimusasetelmia) lääkeaineiden farmakokineettiset yhteisvaikutukset (useita tutkimusasetelmia) vastasyntyneiden lääkehoidon yksilöllistäminen farmakometrian avulla leikkauksen jälkeinen kivunhoito (useita tutkimusasetelmia) ylipainehappihoidon indikaatiot (useita tutkimusasetelmia) lasten anestesian riskitilanteet ja niiden ehkäisy 9

Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Taulukossa 9 on esitetty Totekin toimintaan liittyvät infektioita. Vuonna 2015 Totekissa tehtiin 41450 toimenpidettä. TAULUKKO 9. TOTEKIN TOIMINTAAN LIITTYVÄT INFEKTIOT/ 100 HOITOJAKSOA VUONNA 2015. 2015 HLI (n) HLI/100 HJ TOTEK/ICU teho-osasto 147 8,49 Leikkausalueen infektiot HLI (n) HLI/100 toimenpidettä Pinnallinen leikkausalueen infektio 168 0,4 Syvä leikkausalueen infektio 105 0,3 Leikkausalue/Elininfektio 238 0,6 Yhteensä 658 Muut laatuindikaattorit Kansallisesti suositeltu laatumittari on leikkaustoiminnassa potilaista johtumattomat peruutukset samana päivänä. Taulukossa 10 on esitetty kolmen vuoden ajalta tärkeimmät peruutuksen aiheet. Tärkein peruutuksen syy oli kiireellisempää leikkausta tarvitsevan potilaan ottaminen leikkaussaliin. Tehohoidon ajoittaisen ruuhkan vuoksi jouduttiin vuonna 2015 perumaan vain 6 leikkausta. TAULUKKO 10. YLEISIMMÄT SYYT LEIKKAUSTEN PERUUNTUMISELLE VUOSINA 2011-2015. Leikkausten peruutusten syyt 2015 2014 2013 2012 2011 Ei toimenpidelääkäriä 66 42 40 43 69 Ei hoitohenkilökuntaa 31 47 44 53 33 Kiireellisempi potilas saliin 118 124 145 109 162 Muu muutos leikkauslistaan 113 50 70 76 65 Muu Tmp -yksiköstä johtuva syy 43 20 19 21 24 Aikakiintiön ylitys 61 74 48 0 0 Ei tehopaikkaa 6 7 16 15 11 10