Hoiva-alan palveluverkon esiselvitys Länsi-Uudellemaalle Petri Sipilä Virpi Pyykkö 26.4.2010 www.spp-finland.fi Vahvuutena Verkosto
ESITYS: 1. Toimeksianto, taustat ja jo aiemmin tehty työ 2. Haastattelut ja niiden yhteenveto 3. Palveluverkkomallit ja niiden sovellettavuus Länsi-Uudellamaalla 4. Miten jatketaan CASE Tampere/Kotitori - Palveluintegraattori
TOIMEKSIANTO Toimeksiantaja: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy/AKO Länsi-Uusimaa Toteuttaja Service Park Provider Oy/SPP Palveluverkkojen kehitys: Selvittää alueen hyvinvointitoimijoiden tahtotila ja pääkriteerit verkostoitua Koota verkostojen ydintoimijat ja vetäjät sekä toimintamalli Laatia toimintasuunnitelma palveluverkon käynnistämiseksi Työsuunnitelma: 15 htp ajalla seuraavasti: Tutustuminen jo tehtyyn työhön ja työn tarkennus Asiakkaan kanssa Kuntien edustajien haastattelut (7-8 kpl) Palveluntuottajien (veturitaso) haastattelut (8-10 kpl) Osapuolten yhteistapaaminen, seminaari Raportointi Suunnittelu, valmistautuminen haastatteluihin ja näiden dokumentointi Toteutustapa: avoin haastattelu, tapaustutkimus
TAUSTAKSI Tehdyt selvitykset aiemmin: - Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin tulevaisuus ja strategiat (Merilä 8.2008) - Pohjaselvitys vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä/ Lost -alue (Nordic Healthcare Group 2009) -Yhdessä! Tillsammans! (Damico 12.2009) Valtakunnallinen kehitys: - PARAS- hanke ja tuottavuusohjelma (VM) - KASTE-hanke (STM) - HYVÄ-hanke (TEM) - KOKO-ohjelman Hyvinvointiverkosto - Sitra: palvelusetelit, Kuntaohjelma MITEN?
Toimialaraportti 11/2008 - Riitta Kettunen toimialapäällikkö, TEM Toimialaraportti 11/2008 Riitta Kettunen toimialapäällikkö, TEM
Big Picture Kotona Terveenä Kunnan velvoitteet ja väestön ikääntyminen Kunta Kunta Sairaalat, terveyskeskukset, sosiaalitoimi Sairaalat, terveyskeskukset, sosiaalitoimi Kehitys Pienyrittäjät Pienyrittäjät Apua tarvitsevat Tehostettu apu Terveet Kotona asuvat Sairaat Terveet Kotona asuvat Sairaat (Ikä) Hoitokodit Hoitokodit Omatoimiset Omatoimiset Apua tarvitsevat (Ikä) Tehostettu apu Taustalla olevat muutokset: Rakennemuutos: - ikärakenteen ja terveyden yleinen kehitys - uhka vai mahdollisuus? - pääkaupunkialueen kasvu - arvomaailman muutokset yhteiskunnassa ja yksilötasolla - kuntatalouden rajoitteet - työvoiman saatavuus
Haastattelut 1 7.1.2010 Kari Kaján toimitusjohtaja Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry. 2 28.1.2010 Merja Salmi toimitusjohtaja Sosiaalitaito Oy 3 28.1.2010 Pekka Puistosalo kehittämispäällikkö Lohjan kaupunki 4 5.2.2010 Heikki Saxéll Hoitokoti Apilaniitty Oy 5 8.2.2010 Tuija Vasander toimitusjohtaja Hoivakoti Tuija Oy 5 8.2.2010 Ella Kainulainen Hoivakoti Tuija Oy 6 9.2.2010 Ralf Backman sairaanhoitoalueen johtaja Lohjan sairaala 7 9.2.2010 Tero Eskola Kylpylähotelli Päiväkumpu 8 15.2.2010 Maarit Källman toimitusjohtaja Hopeaniemi Oy 9 15.2.2010 Anu Harttunen-Rytkönen toimitusjohtaja Villa Sipriina Oy 10 17.2.2010 Gun Eklund toimitusjohtaja Folkhälsan Syd Ab 11 17.2.2010 Pirjo Ivanoff johtava sairaanhoitaja Hoivakoti Karoliina Oy 12 18.2.2010 Torbjörn Ahlblad toimitusjohtaja Mentline oy 12 18.2.2010 Aija Takala hallituksen pj. Mentline oy 13 22.2.2010 Raija Tiainen toiminnanjohtaja Betesda-säätiö 13 22.2.2010 Marja Koski johtava hoitaja Betesda-säätiö 14 22.2.2010 Leena Joki-Korpela asiakaspäällikkö Innofocus 15 24.2.2010 Riitta-Liisa Reiterä perusturvakuntayhtymän johtaja Karviainen 16 24.2.2010 Paula Kinnunen johtaja Siuntion Hyvinvointikeskus 16 24.2.2010 Paula Ihamäki myyntipäällikkö Siuntion Hyvinvointikeskus 17 25.2.2010 Arja Yliluoma perusturvajohtaja Lohjan kaupunki 18 9.3.2010 Päivi Vakkuri palvelujohtaja Palvelukeskus Syysviiru 18 9.3.2010 Raija Aalto toimitusjohtaja Palvelukeskus Syysviiru 19 9.4.2010 Arne Nummenmaa perusturvajohtaja Raaseporin kaupunki 19 20.4.2010 Jyrki Hakkarainen kehitysjohtaja Raaseporin kaupunki 20 23.4.2010 Terttu Louhikoski-Alasuutari kehitysjohtaja TTS
Toimijoiden keskeiset syyt olla mukana puolipäiväseminaareissa: Vastaus kysymykseen: Mitä olette olleet hakemassa? Selkeästi tärkein: 1.Olla mukana foorumeissa, joissa kunta on mukana ja hakee yhteistyötä! Seuraavaksi tärkeimmät järjestyksessä: 2. Tavata vertaisia kollegoja/yrityksiä ja oppia tai saada uusia ideoita heiltä. 3. Oppiminen mielenkiintoisista alustuksista ja puheenvuoroista 4. Olla mukana kehityksessä. Ei suoranaisesti tullut esiin mutta ilmeisimmin oli piilevänä taustalla: 5. Luoda/hakeutua yhteistyöhön muiden kanssa
Kuntien kommentit haastatteluissa 1: Vastaus kysymykseen: Mitä mieltä olette palveluverkon synnyttämisestä? Kaikki kolme haastateltua perusturvajohtajaa ja muut taustahaastatellut totesivat: 1. Periaatteessa kaikki laadukas tarjonta lähtökohtaisesti on tervetullutta. 2. Kunnan intressissä on tukea kehitystä, jossa yksilöt halutessaan, voivat turvallisesti ja elämäänsä halliten asua mahdollisimman pitkään kodeissaan tai kodinomaisissa palvelukodeissa. 3. Kunnan intressissä on tukea kaikkea kehitystä, joka tukee ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. 4. Palvelusetelit tuonevat lisäapua asiaan. Soveltamisalueita ilmeisimmin ollaan laajentamassa
Kuntien kommentit haastatteluissa 2: Vastaus kysymykseen: Mitä ongelmia näette kunnan palveluja täydentävien toimijoiden toiminnassa? Yhteenvetona käydyistä keskusteluista: 1. Pienet toimijat eivät halua/pysty/osaa vastata kunnan hankintaprosessiin riittävällä tasolla. Onko toimijoita ja palveluja riittävästi saatavissa? 2. Suurilla toimijoilla on luonnollisesti mittakaavaetu puolellaan: - Suurempia hankintakokonaisuuksia kerralla - Uskottavampia pitkällä tähtäimellä (liiketoimintaosaaminen kaikilla alueilla on hanskassa, talousresurssit turvalliset, tarvittaessa selvä vastapuoli pitkälläkin tähtäimellä) - Helpompi ohjata ja kontrolloida kokonaisuuksia - Jatkossa on panostettava tieto- ja hyvinvointitekniikkaan 3. Mitään periaatteellista estettä pienemmille toimijoille ei tullut esiin. Vain toivomus, että esim. verkottumalla rakentavat selkeämpiä kokonaisuuksia.
Kuntien kommentit haastatteluissa 3: Vastaus kysymykseen: Miksi pienten toimijoiden verkottaminen on kunnan kannalta hankalaa? Seuraava vapaa yhteenveto käydyistä erillisistä haastatteluista: 1. Ensin on pohdittava, mikä kunnan vastuu ja velvollisuus tällaisessa rakenteellisessa kehityksessä on. Periaatteessa markkinoiden pitäisi toimia itsenäisesti. 2. Kunnan resurssit, ennen kaikkea aika- ja johtamisresurssit ovat poikkeuksellisen kuormitetut kuntien ja niiden omien palvelujen rakenteiden muuttuessa. 3. Kunnat kyllä panostavat vuorovaikutukseen ulkopuolisten toimijoiden kanssa erityisesti yritysjärjestöjen ja kehitysyhtiöitten kautta. Tämä ei ilmeisesti ole kuitenkaan riittävää. Pitäisikö olla suorempia vuorovaikutuskanavia?
Kuntien kommentit haastatteluissa 4: Vastaus kysymykseen: Miten tällaiseen hyvinvointipalvelujen verkkohankkeeseen olisi kunnan mahdollista panostaa? Pohdittavaksi esiselvityksen purkuseminaarissa: 1. Voiko kunta ylipäätään olla vetovastuussa? Riittääkö aktiivinen osallistuminen? 2. Rahoituksellisesti kuntaosuudet lienevät niukat? Rahoitusinstrumentteja toki tähän tarkoitukseen on ilmeisesti riittävästi? Erilliskysymys: 3. Miten järjestää riittävä ja kattava vuorovaikutus kunnan ja muiden osapuolien välillä operatiivisella palvelutasolla (tilaus-toimitus-raportointi) ja palvelujen kehittämistasolla?
Työikäisten hyvinvointia tukevat toimijatahot: Näillä tilaaja ei ole pääsääntöisesti kunta eikä markkinointia kohdisteta yksilötasolle koteihin. Palvelut tuotetaan keskitetysti. Ikäkohdistus ei ole seniortasolle. Selvityksen painotusta oudoksuttiin: 1. Ilmeisimmin ko. selvitys ei koske meitä, toimintamme kohdistus on erilainen. 2. Eikö kunnan järjestämisvastuun taakkaa pienennä hyvä yleiskunto ja terveys? Tuntuisi järkevältä tavalla tai toisella ottaa tämä hankkeissa huomioon. Toisaalta: 3. Näiden toimijoiden palvelut toki ovat mieluusti käytettävissä normaaleina ostopalveluina hankkeissa ja hankkeen toimijoille. Pohdittavaksi esiselvityksen purkuseminaarissa: 4. Miten tämä ennaltaehkäisevä toiminta otetaan hankkeessa huomioon?
HUS/Lohjan sairaala/ralf Backman: Voimakkaasti esiin tullut asia: 1. Suuri tarve hallita kokonaisohjatusti kotiuttamisprosessi. Kun ei ole prosessia, yksityiskohtien (oireiden) hoitamiseen ei pidä panostaa. Nyt kustannukset kokonaisuudessaan lienevät tarpeettomat suuret: - Oikea paikka ja hoito potilaalle - Kerralla valmis, systemaattinen askellus kotiin sahaaminen on kallista kaikille osapuolille, ei vähiten potilaalle Tästä on hanke valmisteilla/käynnissä!
Haastateltujen suurehkojen toimijoiden kommentteja: Lähtökohta: 1.Useimmilla on liiketoiminnalliset perusasiat kunnossa koskien keskitettyä palvelutuotantoa 24/7 -periaatteella (johtamis-, laatu- ja tietojärjestelmät) 2.Useimmat kuuluvat myös laajempaan, valtakunnalliseenkin toimijaketjuun Silti verkottumista selkeästi kannatettiin ja siihen oltiin halukkaita sekä osallistumaan että rajallisesti panostamaan: 3.Kumppanuutta kuntien kanssa halutaan kasvattaa. 4.Yhteistä alueen hyvinvointihenkistä brändiä ja markkinointia voitaisiin tehostaa 5.Yhteistoiminta-alueita ja mahdollisuuksia löytyy mm.: - yhteishankinnat - yhteinen resurssipooli (sijaistukset, rekrytoinnit, yöpartio yms.) - erikoisosaamisen parempi ristiin käyttö - yhteinen koulutus ja kehityshankkeet nähtiin mahdollisuutena - vertaistoiminta Koteihin suunnatut palvelut jakoivat mielipiteitä: osalla on strategiassa, osalla ei.
Haastateltujen pienempien toimijoiden kommentteja: Lähtökohta: 1. Useimmilla oli liiketoiminta kunnossa. 2. Selkeätä yhdentymistarvetta oli olemassa (vrt. Hoitokoti Apilaniitty ja Hoivakoti Karoliina -> Päiväkumpu) Verkottumista kannatettiin selkeästi ja sitä odotettiin. Siihen oltiin halukkaita sekä osallistumaan että rajallisesti panostamaan: 3. Kumppanuutta kuntien kanssa halutaan kasvattaa. 4. Yhteistä markkinointia halutaan kehittää 5. Yhteistoiminta-alueita ja mahdollisuuksia löytyy mm.: - yhteisesiintyminen tarjouksissa, laajempi tarjooma - yhteishankinnat - yhteinen resurssipooli - yhteiset pientoimijat alueella (hieronta, jalkahoito jne.) - yhteiset vakiotoimittajat alueella (ATK, juristipalvelut, talousosaaminen, kuljetuspalvelut, virkistyspalvelut jne.) - yhteinen koulutus (ensiapu, haavahoito, hapetus jne.) - vertaistoiminta, ongelmanratkaisut, ei yksin huolineen Koteihin suunnatut palvelut oli usealla strategiassa, myös päivätoiminta.
Mikroyrittäjiä tässä yhteydessä ei haastateltu: Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Kari Kajánin ja Innofocuksen Leena Joki-Korpelan kautta korostui välillisesti : 1. Perustettavat mikroyritykset ja yrittäjäksi ryhtyvät henkilöt kaipaavat voimakkaasti toimialaan erikoistunutta kasvupohjaa, eräänlaista yritysalustaa. Tämän toimintaan voisi kuulua: - taloushallinnon palvelut - ATK-palvelut - juridiikan ja yritysneuvonnan palvelut - markkinoinnin ja myynnin palvelut, myös tarjoukset hankintalain mukaan - ajanvarauspalvelut - laskutus ja rahaliikennepalvelut - erilaiset tukipalvelut (logistiikka, hankinta, rekrytointi, koulutus jne.) Malli olisi kiinteä ja pysyvä, ei siis vain hautomovaihetta koskeva. 2. Pientoimijat ovat erittäin arvopohjaisia palvelun tuottajia ja haluavat keskittyä hoivaan, ei liiketoiminnan muihin alueisiin (jossa onkin suuri osaamisvaje). Uskomuksena on, että hoivapalveluverkkoon liittyy runsaasti mikroyrittäjiä, heti kun konsepti on selvä. Kehittäjiksi näistä yrittäjistä monikaan ei lähtisi. Uskomus on luonnollisesti selvitettävä laajemmalla mikroyrityskyselyllä myöhemmin.
Ratkaisumalleja: Neljä (4) erilaista hyvinvointipalveluverkon ratkaisumallia hahmottui: 1. Päivänkakkaramalli pientoimijoille, jossa yhteiseen keskukseen organisoidaan halutut palvelut. Keskus voisi olla yhteisomisteinen ja/tai siihen voi ryhtyä joku erillinen toimija kumppanuussuhteessa muihin. 2. Rengasmalli keskisuurille, tyypillisesti 24/7-toimijoille, jossa painopiste on pidemmän tähtäimen toimintaedellytyksissä (markkinointi, brändi, kunta sekä yhteistyö hankinnassa, resursoinnissa jne.) 3. Veturivetoinen palveluverkkomalli jonkin/joidenkin suurempien toimijoiden ympärille ja niiden liiketoimintaosaamista hyödyntäen. Malli on ainakin osin kumppanuusperusteinen, ei voimakkaan alisteinen (ostopalvelut). Malli soveltuu sellaisen suuremman toimijan ympärille, joka strategiassaan haluaa olla koteihin suunnattujen palvelujen tuottamisessa mukana intervalli-, päivätoiminta- ja omien erikoisosaamispalvelujen lisäksi sekä näkee asiakaskeskeisesti kehittyvän markkinan elinkaaret. 4. Tehostetun kotiuttamisprosessin malli yliorganisatorisesti kohdennettuna. Malleja voidaan tarkastella erillisinä tai rakentaa niistä yhdistelmiä.
Päivänkakkaramalli on perusmalli pientoimijoille, jossa yhteiseen keskukseen organisoidaan halutut palvelut. Keskus voi olla yhteisomisteinen ja/tai siihen voi ryhtyä joku erillinen toimija kumppanuussuhteessa muihin. Mykerö on tyypillisesti oma yritys, joka suorittaa yhdessä sovitut tehtävät terälehtien lukuun. Tällaisia voisivat olla erilaiset taloushallinnon palvelut, atk- ja mobiilit palvelut, juridiikan ja yritysneuvonnan palvelut, markkinoinnin ja myynnin palvelut, tarjoukset hankintalain mukaan, ajanvarauspalvelut, laskutus ja rahaliikennepalvelut, erilaiset muut tukipalvelut (logistiikka, hankinta, rekrytointi, koulutus) Terälehdet ovat pienyrittäjiä, jotka keskittyvät itse hoivapalveluihin. Mallin perusvoima on ammattimaisessa, laadukkaassa markkinoinnissa ja myynnissä, tuotannonohjauksessa sekä laskutuksessa ja raportoinnissa eritoten suhteessa suurasiakkaisiin. Tarjoamat monipuolistuvat, lait ja asetukset hallitaan. Jatkuva kehitys (atk, mobiilisuus, teknologia, laatu) mahdollistuu. Ongelmallista saattaa olla yhteisen ymmärryksen ja tahdon synnyttäminen. Yrittäjät eivät helposti luovu itsenäisyydestään. Kunkin yrittäjän omat ratkaisut hidastavat.
Veturivetoinen palveluverkkomalli syntyy jonkin/joidenkin suurempien toimijoiden ympärille ja niiden liiketoimintaosaamista hyödyntäen. Malli mieluusti ainakin osin on kumppanuusperusteinen, ei voimakkaan alisteinen (ostopalvelut). Malli soveltuu sellaisen suuremman toimijan ympärille, joka strategiassaan haluaa olla koteihin suunnattujen palvelujen tuottamisessa mukana intervalli-, päivätoiminta- ja omien erikoisosaamispalvelujen lisäksi. Ja näkee asiakaskeskeisesti kehittyvän markkinan elinkaaret. Veturi on tyypillisesti 24/7-yritys, joka toimii ympärillään olevien pienyritysten vetäjänä. Veturi toimii suurasiakkaisiin systeemitoimittajana, so. vastaa koko palveluverkkonsa toiminnasta ja ohjaa sitä. Veturin toimintaan usein liitetään pienyritysten hallintopalvelut. Veturi pääsääntöisesti vastaa kehityksestä. Mallin perusvoima veturin kannalta on joustavassa kapasiteetissa, erityisesti asiakaskeskeiseen toimintaan siirryttäessä. Pienet yrittäjät saavat ammattimaisesti hoidetut perusprosessit ja tukipalvelut (vrt. Päivänkakkaramallin mykerö). Ongelmana nähdään ansaintalogiikka ja vaiva veturin kannalta. Pienyrittäjät pelkäävät itsenäisyytensä menettämistä. Kokoero mahdollistaa perusteettoman vallan käytön.
Rengasmalli syntyy tasavertaisten toimijoiden välille. Rengasmalli varovaisesti, itsenäisyyksistä tinkimättä tuo suuruuden voimaa yhteismarkkinointiin, -hankintoihin, yhteisresursseihin ja sijaisuuksiin, kehitykseen ja vertaistukeen. Rengasmalli saattaa olla välivaihe yhteistyön tiivistämisessä. Se on helppo synnyttää ja tiivistää yhteis- toimintaa jatkossa. Ongelmana usein on se, että toimintamalli jää kevyeksi yhteistyöksi eikä tuo verkottumisen potentiaalisia hyötyjä. Johtajuus jää usein ratkomatta.
Muita toimintamalleja, joita tässä esityksessä ei korosteta: Franchising on konseptina toimiva. Hoiva-alalla siitä tosin ei ole paljon toimivia esimerkkejä. Joitakin toki on. Franchising on alisteinen, sopimuksiin perustuva, valmiiksi mietitty kokonaisuus. Helppo ottaa käyttöön. Ongelmina koetaan usein liian tiukat säännöt sekä toimijoiden mielestä liian suuret korvaukset tukipalveluista ja kehityksestä. - Suurin ongelma lienee yhteisen oppimisen ja kehittämisen vaikea toteuttaminen alisteisessa toiminta- mallissa. Malliin hyvinvointipuolella on vaikea sisältää joustava, monipuolinen palvelutarjonta ja asiakaslähtöinen toiminta. Suurten toimijoiden alisteinen alihankinta on luonnollisesti yksi toimiva malli sekin. Erilaiset www-sivut ja sähköiset katalogit välittävät sirpaleisesti tarjontaa sitä tarvitseville. Näissä asiakaskohtainen palveluohjaus jää usein toteutumatta. Samoin eri palvelujen asiakaskohtainen koonti (synerginen integrointi).
Pohdintaa eri palveluverkkomallien sovellettavuudesta Länsi-Uudenmaan hoiva-alan palveluverkkoa ajatellen: Keskeisimmät tarpeet: 1. Riittävän ja joustavan kapasiteetin varmistaminen (kodit, palveluasuminen) 2. Palvelujen ohjaus keskitetysti (operatiivinen toimivuus, sopimusten hallinta) 3. Laaduntuottokyky (laatujärjestelmä ja -käytännöt) 4. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen (hankintalaki) Jatkossa myös 5. Jatkuvan kehityksen toteutuminen (teknologia, raportoinnin tarpeet, ICT) Tärkeätä on asiakaskohtainen palvelunohjaus ja tarvittavien palvelujen hallittu koonti. Tulevaisuuden tarpeet toteuttaa parhaiten päivänkakkaramalli sekä veturimalli. Kummassakin on selkeä roolitus ja johtaminen. Rengasmalli on tavallaan kevein, joskin hyvä liikkeelle lähdettäessä.
Miten jatkaa palveluverkon/verkkojen synnyttämistä alueelle: Esiselvityksessä on selkeästi tullut esiin: 1. Kaikilla yhteinen näkemys palveluverkkojen tarpeellisuudesta, orastava tahtotila on 2. Nykyistä parempi vuorovaikutus on tarpeen eri osapuolten välillä hankintalaki huomioon ottaen. Rajapintarakenteita kehittämällä saadaan kokonaisuuteen sekä operatiivista että strategista tehokkuutta. Selvittämättä olevia, jatkossa tarkennettavia asioita 3. Miten pienyritykset ovat valmiit kehitykseen yrityskysely ja erilaisia tupailtoja 4. Esiselvityksessä ei myöskään selvitetty valtakunnallisten, usein kansainvälisellä rahoitustaustalla toimivien yritysten suhtautumista palveluverkkoihin selvitettävä Seuraava askel on rakentaa liiketoimintamalli palveluverkolle: 5. Ketkä ovat mukana ja missä rooleissa? Onko reunaehtoja? 6. Miten palveluverkko konkreettisesti toimii? Palveluverkon liiketoimintasuunnitelma 7. Hyötyjen ja haittojen konkretisointi muka olevien osapuolten kannalta. Miten win-win toteutuu hankkeessa? 8. Tuleeko kysymykseen yksi iso palveluverkko ohjauksineen, perusturva-alueittaiset palveluverkot vai vielä pienemmät, osin funktionaaliset verkot? 9. Hankesuunnitelma palveluverkon/-verkkojen rakentamiseksi
Valmiudet ja tahtotila ESISELVITYS LTS-vaihe CAP:n perustaminen CAREPARKIN (CAP) rakentamisprosessi Käynnistäminen Perusvalmius toimeksiantoihin Rakenteiden luominen Toimiva palveluverkko Toiminnan vakiinnuttaminen Vakiintunut palveluverkko Jatkuva parantaminen 3 kk 6 kk 9 kk 12 kk 15 kk 18 kk
YHTEENVETO Esiselvitys LTS 1 Päätös CAP:sta Käynnistäminen 2 Rakenteiden luominen 3 Toiminnan vakiinnuttaminen Jatkuva parantaminen Kokonaiskesto 1 2,5 v. toimijakentän valmiusasteesta riippuen