Muistio Salpausselän kuntajakoselvityksen johtoryhmän kokous Aika: Tiistai 18.3.2014 kello 17.34-19.47 Paikka: Lahden kaupungintalo, Harjukatu 31, Kaupunginvaltuuston esittelyhuone Läsnä: Hollola: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Siirola, 1. varapuheenjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Virta Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen Hämeenkoski: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hannu Heikkilä Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Lampola Kunnanjohtaja Anja Brofeldt Iitti: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Lehtinen, 2. varapuheenjohtaja Vs. kunnanjohtaja Riku Rönnholm Kärkölä: Kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko Salomaa Vs. kunnanjohtaja Erja Viitala Lahti: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Kari Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta Nastola: Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reijo Oksanen, puheenjohtaja Kunnanhallituksen puheenjohtaja Reijo Savurinne Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén Työryhmien puheenjohtajat: Raila Lindholm, palveluverkkotyöryhmä Anne-Maj Salmi, henkilöstötyöryhmä, poistui 18:48 Sihteeristö: Talousjohtaja Hanna Hurmola-Remmi Kehityspäällikkö Saara Vauramo Tutkimuspäällikkö Sari Alm, sihteeri 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 17.34. 2. Kokouksen osallistujien toteaminen Ehdotus: Todetaan kokouksen osanottajat. Päätös: Todettiin kokouksen osanottajat. Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén, puh. 029 553 0487, seppo.hulden@vm.fi, www.salpauskunta.fi
Muistio 3. Edellisen kokouksen muistion tarkastaminen Ehdotus: Hyväksytään 4.3.2014 pidetyn kokouksen muistio. Päätös: Hyväksyttiin 4.3.2014 kokouksen muistio. 4. Selvitystyön ajankohtaiskatsaus Selvittäjä Seppo Huldén kertoo selvityksen tilanteesta sekä kuntauudistuksen ajankohtaisista asioista. Ehdotus: Merkitään tiedoksi selvittäjän ajankohtaiskatsaus. Päätös: Merkittiin tiedoksi selvittäjän ajankohtaiskatsaus. 5. Toimintaorganisaatio uudessa kunnassa Johtoryhmän kokouksessa 4.3.2014 käsiteltiin kuntien toimintaorganisaatioiden kehityssuuntia ja päätettiin, että kuntajohtajat valmistelevat kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta seuraavaan johtoryhmän kokoukseen esityksen päätöksentekojärjestelmästä ja toimintaorganisaatiosta. Vs. kunnanjohtaja Erja Viitala esittelee tavoitteita ja lähtökohtia poliittisen organisaation ja viranhaltijaorganisaation valmisteluun (liite 1). Ehdotus: Merkitään tiedoksi vs. kunnanjohtaja Erja Viitalan esittely ja siitä käyty keskustelu. Päätetään mahdollisista johtopäätöksistä. Päätös: Merkittiin tiedoksi vs. kunnanjohtaja Erja Viitalan esittely ja siitä käyty keskustelu. Päätettiin, että uuteen kuntaan luodaan malli, jossa on vahva poliittinen johtajuus ja sille riittävät resurssit. Kuntajohtajat jatkavat esityksen valmistelua. 6. Yhdistymishallituksen jäsenten määrä, paikkojen jakautuminen ja puheenjohtajisto Kuntarakennelain 8 mukaan yhdistymissopimuksessa on sovittava ainakin yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä, paikkojen jakautumisesta yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken. Lisäksi sopimuksessa sovitaan yhdistymishallituksen toimivallasta sekä yhdistymishallituksen yhteistyöstä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä. Kuntarakennelaki 10 mukaan yhdistyvien kuntien valtuustot valitsevat yhdistymishallituksen yhdistymissopimuksessa sovitulla tavalla. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén, puh. 029 553 0487, seppo.hulden@vm.fi, www.salpauskunta.fi
Muistio Mikäli valtioneuvosto on päättänyt kuntajaon muutoksesta kuntarakennelain 18 :n 2 momentin (=toimitetussa kansanäänestyksessä enemmistö) nojalla, on kuntien valittava yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet viipymättä valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Iitin vs. kunnanjohtaja Riku Rönnholm esittelee vaihtoehtoja yhdistymishallituksen jäsenten määrästä, paikkojen mahdollisesta jakautumisesta kuntien kesken sekä valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken. Lisäksi pohditaan mitä linjauksia yhdistymissopimukseen on tarpeen tehdä yhdistymishallituksen puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista. Ehdotus: Merkitään tiedoksi vs. kunnanjohtaja Riku Rönnholmin esittely yhdistymishallituksen jäsenten määrästä, paikkojen jakautumisesta ja puheenjohtajistosta sekä niistä käyty keskustelu. Päätetään mahdollisista johtopäätöksistä. Päätös: Merkittiin tiedoksi vs. kunnanjohtaja Riku Rönnholmin esittely yhdistymishallituksen jäsenten määrästä ja mahdollisista paikkojen jakautumisesta (liite 2) sekä siitä käyty keskustelu. Päätettiin, että yhdistymishallituksen osalta jatkovalmistelussa tarkastellaan 15 ja 17 jäsenen vaihtoehtoja. Yhdistymishallituksen paikkojen jakautuminen puolueiden kesken jaetaan D Hondtin säännön mukaisesti. Lisäksi päätettiin, että yhdistymishallitukselle valitaan puheenjohtajan lisäksi kaksi varapuheenjohtajaa. Puheenjohtaja valitaan suurimmasta, 1. varapuheenjohtaja toiseksi suurimmasta ja 2. varapuheenjohtaja kolmanneksi suurimmasta poliittisesta ryhmittymästä. 7. Kuntayhtymät ja muu yhteistoiminta Kuntarakennelain mukaan kuntajakoselvityksen tulee sisältää selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan. Liitteeseen 3 on kerätty kuntajakoselvitykseen osallistuvien kuntien nykyisiä yhteistyömuotoja. Uusi kunta avaa mahdollisuuden kuntien välisen yhteistoiminnan rakenteiden tarkasteluun ja selkeyttämisen. Yhteistoiminnan järjestäminen uudella tavalla mahdollistaa myös toimintojen ja palveluprosessien tehostamisen sekä hallinnon vähentämisen. Sen sijaan, että yhdistymissopimukseen kirjattaisiin jokaisen nykyisen yhteistyömuodon kohtalo uudessa kunnassa, voi olla tarkoituksenmukaisempaa esittää yhdistymissopimuksessa linjauksia liittyen kuntien yhteistoimintaan uudessa kunnassa. Tällaisia linjauksia voisivat esimerkiksi olla kuntien väliseen yhteistyöhön liittyvien toimintojen siirtäminen uuden kunnan sisään tai kuntayhtymien lopettaminen ja isäntäkuntana toimiminen niissä tapauksissa, joissa uudella kunnalla on kuntayhtymässä enemmistöasema. Myös konserniyhtiöiden osalta voitaisiin linjata, että samalla alalla toimivat yhtiöt pyritään yhdistämään ja niiden edellytetään toimivan yhtenäisen toimintamallin mukaisesti. Omistajapolitiikan tarkempi linjaaminen on kuitenkin perusteltua jättää yhdistymishallituksen tehtäväksi. Ehdotus: Käydään lähetekeskustelu kuntien nykyisistä yhteistyömuodoista ja mahdollisista yhdistymissopimukseen kirjattavista asioista. Päätös: Käytiin lähetekeskustelua kuntien nykyisistä yhteistyömuodoista. Talousselvitystä varten talouslaskelmia tekevä konsultti on pyytänyt tietoja kuntien keskinäisten Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén, puh. 029 553 0487, seppo.hulden@vm.fi, www.salpauskunta.fi
Muistio 8. Muut asiat organisaatioiden päällekkäisyyksistä ja uuden kuntaorganisaation kanssa. Päätettiin, että kuntajohtajat valmistelevat keskustelun pohjalta luonnoksen yhteistyömuotojen mahdollisista muutoksista. Seuraava kokous pidetään maanantaina 7.4.2014 klo 9.00 Nastolassa. Kuntien tulee antaa lausuntonsa toisesta selvittäjästä 31.3.2014 mennessä. Johtoryhmässä esitettiin toiveita, että yleisten linjausten lisäksi johtoryhmään tuotaisiin myös selkeitä päätösehdotuksia. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 19.47. Muistion vakuudeksi Puheenjohtaja Reijo Oksanen Sihteeri Sari Alm Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kuntajakoselvittäjä Seppo Huldén, puh. 029 553 0487, seppo.hulden@vm.fi, www.salpauskunta.fi
Liite 1. Kuntajakoselvityksen tavoitteita ja lähtökohtia poliittisen organisaation ja viranhaltijaorganisaation valmisteluun
Organisaatio yhdistymissopimuksessa Aikataulu: 2017 aloittavan organisaation yksityiskohtainen määrittely on nyt liian aikaista Olosuhteet, vaatimukset ja laitkin ehtivät muuttua ennen sitä Myös henkilöt ehtivät osin vaihtua On tärkeää sopia sekä poliittisen että toimintaorganisaation linjaratkaisut selkeiksi ohjeiksi yhdistymishallitukselle Toimintamallin yksityiskohtainen suunnittelu jää yhdistymishallituksen tehtäväksi yhdistymissopimuksen määrittämissä puitteissa Pitkä suunnitteluvaihe mahdollistaa sen, että uusi organisaatio aloittaa täysimittaisesti yhdistymishetkestä 2
Johtamisjärjestelmän uudistaminen Organisaatiorakenne ja organisaatioyksiköt Vallan- ja vastuunjako luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä (johtosäännöt) Toimijoiden roolit Johtamisen prosessit
Poliittisen ohjauksen vahvistaminen Yhdistymishallitus on keskeinen poliittinen vaikuttaja, sen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja myös jäsenten työskentelyedellytykset tulee resursoida riittävästi Yhdistymishallitukselle on osoitettava riittävät valmisteluresurssit Yhdistyminen muutostilanteena edellyttää vahvaa strategista poliittista ohjausta heti uuden valtuuston ja hallituksen aloittamisesta alkaen
Uuden kuntalain tavoitteet Poliittisen johtamisen vahvistaminen Poliittisen ja ammatillisen johdon työnjaon selkeyttäminen Kunnan päätöksentekokyvyn vahvistaminen Kuntakonsernin johtaminen ja ohjaus Demokraattisen legitimiteetin säilyttävällä ja taloudellista tehokkuutta tukevalla tavalla
Poliittisen ohjauksen vahvistaminen Poliittisen johtajuuden vahvistaminen edellyttää käytännössä poliittisen vallan kokoamista (keskittämistä) ainakin jollakin tavalla. Jos kunnan poliittinen johtaminen hajaantuu useaan toisistaan suhteellisen riippumattomaan toimielimeen, ei ole poliittista johtoa, joka ohjaisi kunnan kokonaisstrategiaa.
Päätoiminen hallituksen pj/vpj Kh:n pj:llä vastuu poliittisten yhteistyö- ja valmisteluprosessien johtamisesta, kokopäiväinen luottamustoimi, josta käytössä mm. Lahdessa ja Turussa Espoossa osapäiväiset kh:n pj ja vpj:t, kukin myös yhden kh:n jaoston pj Keskeisten lautakuntien puheenjohtajat voivat olla osa-aikaisia (esim. Oulu) Muitakin mahdollisuuksia luottamushenkilötyön resursointiin on
Ministerimalli Ainakin keskeisten lautakuntien puheenjohtajat ovat kunnanhallituksen jäseniä Lautakuntien puheenjohtajien voidaan edellyttää olevan valtuutettuja Malli keskittää valtaa pienelle joukolle poliitikkoja, ja samalla varmistaa poliittisen johtamisen johdonmukaisuutta ja kunnan kokonaisuuden huomioonottamista
Valiokuntamalli Valtuusto jakautuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin Valiokunta ei ole erillinen hallinnon taso, vaan verrattavissa eduskunnassa oleviin valiokuntiin. Lautakuntia on vain lakisääteiset lautakunnat. Valiokuntamalliksi kutsutaan myös järjestelyä, jossa kaikki lautakuntien jäsenet ovat valtuutettuja (tai varavaltuutettuja), mm. Tampere tilaajaltk:n osalta Valiokuntamallit korostavat valittujen valtuutettujen asemaa ja valtuuston poliittista vastuuta, mutta samalla se keskittää poliittista valtaa
Pormestarijärjestelmä Käytössä vain Tampereella ja Pirkkalassa Tampereella valtuutetuista valittu pormestari, joka toimii hallituksen pj:na ja korvaa kaupunginjohtajan Lisäksi valtuutetuista valittu neljä apulais-pormestaria, jotka toimivat lautakuntien pj:na Pormestari ja apot päätoimisia, toimikausi neljä vuotta Kuntalain muutos avannee uusia mahdollisuuksia, kuten vaalilla valittavan pormestarin tai järjestelmän, jossa pormestarin rinnalla on kunnan virkajohtaja (esim. Norjan tai Tanskan tapaan)
Näkökohtia valmisteluun Kuntaliitoskunnan johtamisjärjestelmän pitää samanaikaisesti tukea uuden rakentamista ja vanhan säilyttämistä Toimivalla johtamisjärjestelmällä on tärkeä kuntaorganisaation sisäiseen toimivuuteen liittyvä tehtävä. Sen avulla koordinoidaan toimintaa sekä varmistetaan päätöksenteon toimivuus. Jos esimerkiksi uuden kunnan päätösvaltaan liittyvät toimivaltasuhteet jäävät epäselviksi, ei fuusion jälkeen osata toimia vanhalla eikä uudella tavalla.
Viranhaltijaorganisaatiot
Kuntien organisaatiot Funktionaalinen organisaatio: Tuottajakeskeinen, taloudellisuus oleellista Prosessimainen organisaatio: Järjestämisprosessi etusijalla, asiakaslähtöinen, mm. elinkaarimalli, tukee monituottaja-ajattelua Hierarkkinen organisaatio: Bruttobudjetoidut yksiköt, ohjaus tavoitteiden ja määrärahojen avulla
Markkinasuuntautunut toimintatapa/näennäismarkkinat/ sopimusohjausmalli Käytössä suuremmissa kunnissa Ostopalveluja yrityksiltä ja yhdistyksiltä käytetään vaihtelevasti Lisäksi kuntien sisällä liikelaitoksia, nettobudjetoituja yksikköjä, toiminnan yhtiöittämistä, sisäisiä tilaaja-tuottaja-malleja
Käytännössä sekamalli Malleista mikään ei ole toinen toista parempi Kunnissa on yleensä ajan kuluessa muodostunut toimintamalli, jossa on osia jostain/useasta edellä esitetystä Eriytymistä isojen ja pienten kuntien kesken Jatkossa toimintamallit isoissa kaupungeissa monimutkaistuvat edelleen: verkostomalli, kumppanuus, monikanavaisuus, hybridit
Kuntien organisaatiot ja johtamisjärjestelmät ovat eriytymässä Useita samanaikaisia muutosvoimia (omat valinnat /ulkopuolelta tulevat vaatimukset) Kunnat korostavat toiminnallista konsernia Hierarkioista hajautettuihin ja keskitettyihin malleihin Sopimuksellisuuden lisääntyminen ja toiminnan aikaperspektiivin muuttuminen Kuntien muuttuvat roolit ja kuntayhteistyön lisääntyminen Johtamiskäytäntöjen muuttuminen Markkinasuuntautuneet toimintatavat ovat vakiintuneet viime vuosien aikana (Kaija Majoinen Iitissä 4.3.2014)
Omistajaohjaus Omistajaohjauksen vahvistaminen on tarpeellista sekä poliittisen organisaation että viranhaltijaorganisaation osalta Isot kaupungit ovat monialakonserneja ja on tarkoituksenmukaista tuottaa palveluja eri tavoin Jotta toiminnassa on kokonaisnäkemys ja ehkäistään osaoptimointi, tulee omistajaohjausta vahvistaa kokonaisuudessaan (vrt. Vantaa ja Tampereen kh:n liiketoimintajaosto ja liiketoimintajohtaja) Yhdistymisen yhteydessä on syytä purkaa nykyisiä ylikunnallisia toimintoja ja siirtää niitä mahdollisuuksien mukaan uuden kunnan vastuulle (elinkeinotoimi, II asteen koulutus, ylikunnalliset lautakunnat, muita?)
Miksi kunnat pitää yhdistää? Toimintaympäristön nopeat muutokset, resurssivaje ja lainsäädännön muutokset tuovat haastetta, mutta meillä on nyt käsissä KEHITTÄMISPOTENTIAALI Uutta katsova näkökulma kauas: niin uuden kunnan rajojen yli kuin ajallisestikin Tulee luoda innovatiivinen ja notkea organisaatio, uudet toimintatavat käyttöön Meistä tulee kansallisia vaikuttajia
Jatkuu Meidän pitää tarjota kuntalaisille jotain uutta ja hyvää! Kuntalaiset ja asiakkaat pitää ottaa mukaan palvelujen järjestämiseen Elinvoiman vahvistaminen, monimuotoisuuden voima (kaupunki-maaseutu, keskustaajamatkylät, rakennetut alueet-luonto) Yhdessä olemme vahvempia kohtamaan tulevat haasteet ja toimintaympäristön muutokset
Asiakasnäkökulma Tulisi huomioida läpi koko hankkeen!! Palvelutoiminta voidaan järjestää asiakasnäkökulmalla, mutta niin, että Kuntalaisen/asiakkaan oma vastuu korostuu Lähipiirin/perheen/neljännen sektorin vastuu Pyritään toimimaan ennalta niin, että uusia asiakkuuksia ei synny; toisaalta otetaan suurkuluttajat erityiseen suojelukseen ja tarvittaessa räätälöidään toimintaa (20/80 sääntö terveyspalveluissa), sekoitetaan professioita Kilpailutetaan vaikuttavuutta ja innovatiivisuutta, ei vain edullista palvelua tai tavaraa. (Vrt. kilpailutus mielenterveyskuntoutuksesta: kuntoutuslupaus %/tapauksista ja parhaat toimijat saavat jatkossa sopimuksen jatkon ilman kilpailutusta)
Kysymykset jorylle Miten poliittista johtoa vahvistetaan? Miten turvataan riittävä johdonmukaisuus ja riittävän laaja osallistuminen? Miten poliittinen yleinen ohjaus (mitä halutaan) ja tehokas operatiivinen johto (miten aikaansaadaan) yhdistetään? Miten konserninäkökulma ja omistajaohjaus turvataan luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiossa? Miten asiakasnäkökulma ja asiakasvaikuttaminen limittyy poliittiseen ohjaukseen ja alueelliseen vaikuttamiseen?
Liite 2. Yhdistymishallitus
Kuntarakennelaki 8 Yhdistymissopimus Kunnat tekevät kuntien yhdistymisestä yhdistymissopimuksen, jossa on sovittava ainakin 4) 10 :ssä tarkoitetun yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä, paikkojen jakautumisesta yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) yhdistymishallituksen toimivallasta; 6) yhdistymishallituksen yhteistyöstä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä;
Kuntarakennelaki 10 Yhdistymishallitus Yhdistyvien kuntien valtuustot valitsevat yhdistymishallituksen yhdistymissopimuksessa sovitulla tavalla. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun uuden kunnan kunnanhallitus on valittu.
Kuntarakennelaki 10 Yhdistymishallitus Mikäli valtioneuvosto on päättänyt kuntajaon muutoksesta 18 :n 2 momentin (=toimitetussa kansanäänestyksessä enemmistö) nojalla, on kuntien valittava yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet viipymättä valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään.
Yhdistymishallituksen jäsenten määrä ja paikkojen jakautuminen kuntien kesken Kunnallisvaalit 2012 Väestömäärä 31.1.2014 Paikkamäärä väestömäärän suhteen äänimäärät osuus henkilöä osuus 15 17 19 21 Hollola 10 204 14,9 22 005 14,3 2,1 2,4 2,7 3,0 Hämeenkoski 1 081 1,6 2 085 1,4 0,2 0,2 0,3 0,3 Iitti 3 688 5,4 6 986 4,5 0,7 0,8 0,9 1,0 Kärkölä 2 259 3,3 4742 3,1 0,5 0,5 0,6 0,6 Lahti 44 482 65,1 103 377 67,1 10,1 11,4 12,7 14,1 Nastola 6 607 9,7 14 965 9,7 1,5 1,7 1,8 2,0 Yhteensä 68 321 100 154 160 100 15 17 19 21
Yhdistymishallituksen jäsenten määrä ja paikkojen jakautuminen kuntien kesken, muu jako 15 17 19 19 21 21 Hollola 3 4 4 3 4 4 Hämeenkoski 1 1 1 2 1 2 Iitti 1 1 1 2 2 2 Kärkölä 1 1 1 2 2 2 Lahti 7 8 9 7 9 8 Nastola 2 2 3 3 3 3
Yhdistymishallituksen paikkojen jakautuminen puolueiden kesken D Hondtin säännön mukaan (kuntavaalit 2012) 15 17 19 21 KOK 5 5 6 7 SDP 4 5 5 6 PS 2 3 3 3 KESK 2 2 2 2 VAS 1 1 1 1 KD 1 1 1 1 VIHR 1 1
Linjattavia kysymyksiä Yhdistymishallitusten jäsenten määrä Paikkojen jakautuminen kuntien kesken Puheenjohtajan kunta sekä varapuheenjohtajien määrä ja kunnat Toimivalta ja yhteistyökysymykset (kuntarakennelain 8 kohdat 5 ja 6)
Sivu 1 / 6 LIITE 3. Salpausselän kuntajakoselvitys/ KUNTAYHTEISTYÖN ERI MUOTOJA Organisaatio mukana olevat kunnat toimielin Muuta 1. Päijät-Hämeen liitto 11 kuntaa Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä 2. Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11 Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Valtuusto/ 40 jäsentä Hallitus/ 13 jäsentä Tarkastuslautakunta/ 4 jäsentä MYR/8 kuntaedustajaa Johtokunta 10 jäsentä 3. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymä 14 Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Iitti, Myrskylä, Pukkila Valtuusto 38 jäsentä Hallitus 11 jäsentä 4. Peruspalvelukeskus Aava 7 Hartola, Nastola, Orimattila, Sysmä Iitti, Myrskylä Pukkila 5. Peruspalvelukeskus Oiva 5 Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki PHSOTE (valtuusto, hallitus) Perusturvalautakunta 10 jäsentä Hollolan kunnan taseyksikkö 6. Työterveys Wellamo Oy Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Iitti, Myrskylä, Pukkila, 7. Eteva kuntayhtymä 49 eteläsuomalaista kuntaa Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä + 38 muuta (ml. Iitti) Hallitus, 6 jäsentä (osakassopimus) Lahti 2 (sisältää pj:n) Oivan kunnat 1 Heinola 1 Sote-yhtymä 1 Aava-kunnat 1 Yhtymäkokous (1 ed/kunta) Yhtymähallitus 13 jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä 8. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 9. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä käsittää 30 jäsenkuntaa Kanta-Hämeen, Päijät- Hämeen ja Pirkanmaan alueelta. 13 Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Yhtymän valtuusto 1 edustaja/kunta Hallitus 7 jäsentä Yhtymäkokous/ 38 edustajaa Koulutuskeskus Salpauksen Mahdollisesti purkautumassa Lahden ammattikorkeakoulun hallitus Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori, kokoonpano:
Sivu 2 / 6 Organisaatio mukana olevat kunnat toimielin Muuta Sysmä Kuhmoinen, Pertunmaa johtokunta 9 jäsentä Tuoterenkaan johtokunta 7 jäsentä Tarkastuslautakunta 6 jäsentä 2 Lahden ammattikorkeakoulu n johdon edustajaa 2 opettajien edustajaa 1 muun henkilöstön edustaja 2 opiskelijoiden edustajaa 3 elinkeino- ja muun työelämän edustajaa. 10. Wellamo-opisto Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki Myrskylä 11. Hollolan ja Kärkölän yhteinen sivistystoimi Hollola, Kärkölä 12. Lahti Region Oy 8 Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki Johtokunta 8 jäsentä Lahti 3, muut 5 opiston perustamissopimukse ssa Sivistyslautakunta 12 jäsentä (Hollola 9, Kärkölä 3) Hallitus, asiantuntijajäsenet (Rahoittajasopimus) Lahti 3, Asikkala, Hollola, Orimattila ja Nastola kukin 1 (näiden kuntien jäsenet neljäksi vuodeksi eli valtuustokaudeksi. Artjärvi (kuntaa ei kyllä enää ole, eikä vaikuta Orimattilan kiintiöön), Hämeenkoski, Kärkölä, Myrskylä ja Padasjoki sopimuskunnilla kerrallaan 2 yhteistä edustajaa, joka valitaan kuntien välillä aakkosjärjestyksessä 2 vuoden toimikaudeksi (selvitettävä minkä kuntien vuoro 2013 alusta). Kärkölän kunta ostaa sivistystoimialan palvelut Hollolan kunnalta 1.1.2009 alkaen.päivähoito, varhaiskasvatus, koulu-, kansalaisopisto-, kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisotoimi. Kansalaisopistotoiminta seudullisena yhteistyönä. 13. Lahden seudun kehitys Ladec Oy 4 Hollola, Lahti, Nastola, Orimattila Hallitus 9 jäsentä: Lahti 2, Hollola 1, Orimattila 1 ja Nastola 1, lisäksi 2 korkeakouluedustajaa ja 3 elinkeinoelämän edustajaa (Rahoittajasopimus) 14. Päijät-Tili Oy Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila 15. Calpro Oy Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terv.yhtymä, Päijät-Hämeen liitto Hallitus 6 jäsentä Fuusio mahdollisesti Calpron kanssa 2014 Calpro Oy on päijäthämäläinen henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus, joka tuottaa asiakkailleen henkilöstöja taloushallintopalveluita Enemmistöosakas nimeää kaksi (2), Päijät-Tilin omistajat kaksi (2), PHSOTEY yhden (1) ja
Sivu 3 / 6 Organisaatio mukana olevat kunnat toimielin Muuta 16. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 12 Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä, Myrskylä, Pukkila 17. Päijät-Hämeen jätelautakunta 18. Lahden seudun joukkoliikennelautakunta 19. Lahden seudun rakennusvalvonta 8 kuntaa Lahti, Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Nastola, Orimattila, Padasjoki Kärkölä, Lahti, Nastola Lahden seudun joukkoliikennelautaku nta 13 jäsentä Lahden seudun rakennuslautakunta 9 jäsentä lisäksi hallitukseen valitaan yksi (1) ulkopuolinen asiantuntijajäsen. Jäsenet: Lahti 6 Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Nastola, Orimattila, Padasjoki, 1/kunta Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Nastola, Orimattila (kullakin 1 edustaja) Lahti 6 edustajaa Lahti 5 Nastola 3 Kärkölä 1 20. Lahden seudun ympäristöpalvelut 21. Lahden seudun kuntatekniikka Oy LSKT 22. Lahti Aqua Oy (hoitaa Hollolankin vesijakelun) Hollola, Lahti, Nastola 5 Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola, Orimattila Lahden seudun ympäristölautakunta 11 jäsentä Hallitus 6 jäsentä: Lahti 2 (sis. myös pj:n), Hollola 1, Asikkala 1, Orimattila 1 ja Nastola 1. (Osakassopimus) Lahti 6 Hollola 3 Nastola 2 Seudullinen vesihuoltoverkostojen Xpipe johtokartta- ja kunnossapitojärjestelmä. Hollola, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila. Yhtenäinen toimintaalusta vesihuoltoverkostojen hallinnassa. 23. Lahti Energia Oy (hoitaa Hollolankin sähkönsyötön) 24. Seudullinen hankintatoimi 15 Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Askola, Iitti, Myrskylä, Pukkila 25. Sivistyspalvelujen yhteistyö 11 Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Ohjausryhmä (Sivistysjohtajat) Lahden kaupungin konsernipalveluihin sijoitettu yksikkö; käytetään nimitystä Lahden kaupunkiseudun hankintatoimi ; yhteistoimintasopimus Lahden kaupungin sivistyspalveluihin sijoitettu seudullinen kehittämispäällikkö; Yhteistyösopimus 2009-2012 (Päijät-Hämeen alueen kuntien sivistystoimien yhteistyö hankeasioissa, palveluprosessien sisältöjen kehittämisessä,
Sivu 4 / 6 Organisaatio mukana olevat kunnat toimielin Muuta arviointi- ja laatutyössä, palvelujen tuotteistamisessa sekä sivistystoimen palvelutuotannon tehostamisessa ja kehittämisessä) 26. Koulukuljetusten suunnittelu 3 Hollola, Lahti, Nastola (Kuntien koulukuljetuksista vastaavat) Lahden kaupungin sivistyspalveluihin sijoitettu yksikkö, Yhteistyösopimus 2009 alkaen toistaiseksi. Lisäksi erityiskouluihin Lahteen ja Hollolaan tulee kuljetusoppilaita: Asikkala, Heinola, Orimattila, Mäntsälä, Padasjoki, Pukkila, Hämeenkoski 27. Asuntotoimen viranomaistehtävien yhteistyökunnat 6 Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti Nastola Lahden kaupungin asuntotoimi, Yhteistyösopimus 28. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä (maaseutusihteerit) Asikkalan kunnan organisaatioon sijoitettu, yhteistoimintasopimus 29. Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys ry. Johtokunta 30. Talous- ja velkaneuvonta Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä Lahden kaupungin sosiaalija terveyspalveluihin sijoitettu toiminta 31. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos Lahti, Heinola Oivan kunnat (Asikkala, Hämeenkoski, Hollola, Kärkölä ja Padasjoki) Aavan kunnat (Hartola, Nastola, Orimattila, Sysmä, Iitti, Myrskylä, Pukkila) sekä Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Porvoo ja Sipoo Johtokunta 11 viranhaltijajäsentä Osa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää. 32. Päijät-Hämeen oikeusaputoimisto Palvelee ensisijaisesti Lahden, Heinolan ja Orimattilan kaupunkien sekä niiden lähikuntien asukkaita. Toimistolla on toimipaikka myös Heinolassa. 33. Päijät-Hämeen perheneuvola 14 kuntaa Vastaa kasvatus- ja perheneuvonta-palveluista sekä perheasiain sovittelusta Lahden kaupungin, sekä Lahden kanssa palvelusopimuksen
Sivu 5 / 6 Organisaatio mukana olevat kunnat toimielin Muuta tehneiden peruspalvelukeskusten alueella. 34. Päijät-Hämeen poliisin neuvottelukunta 12 kuntaa Lahti, Heinola, Artjärvi, Asikkala, Hartola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Neuvottelukunta (15 jäsentä) Lahti 3 Heinola 2 muut 1/kunta: Artjärvi, Asikkala, Hartola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä Tehtävä: 1) seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa; 2) tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi; 3) antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista sekä 4) käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan. 35. Metsänhoitoyhdistys Päijät- Häme Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä Valtuusto 35 jäsentä 36. Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu 37. Kaavoitusyhteistyötä yleiskaavatasolla, vanha perinne, jossa kunnat tarkistavat kaavojensa yhteensopivuutta 38. Kymenlaakson maakunta, Kymenlaakson maakuntaliiton kuntayhtymä, ELY - keskus, vaalipiiri, Kymenlaakson poliisilaitos, käräjäoikeuden tuomiopiiri, Ulosottotoimi, maanmittauspiiri, verohallinto, metsäkeskus, kela, maistraatti, sotilasalue, jne 39. Maataloushallinto Iitti, Orimattila 18 Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, ja Sysmä. Iitti, Joutsa, Kuhmoinen, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pertunmaa Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, ja Sysmä Iitti+muut Kymenlaakson kunnat Hallitus 9 urheiluseuran edustajaa Yhdyskuntasuunnittelun työryhmä SLU:n aluejärjestö 40. Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä 41. Elinkeinoyhteistyö, erityistason koulutuspalvelut, tekniset palvelut, tekniset yhtiöt, ym Askola, Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Iitti, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kouvola, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Pornainen, Pukkila, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Iitti, Kouvola Iitti ostaa Kouvolalta 42. Kymenlaakson pelastuslaitos Iitti+muut Kymenlaakson kunnat Maakunnallinen liikelaitos, Kotka isäntäkuntana
Sivu 6 / 6 Organisaatio mukana olevat kunnat toimielin Muuta 43. Palvelusantra Hartola, Heinola, Iitti, Lahti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila,Sysmä Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry 44. Päijät-Hämeen soteyhtymän kunnat Lahti hallinnoi sovittelutoimisto 45. Lasten suojelun perhehoito PH kunnat Lahti järjestää 46. Päijät-Hämeen sosiaalipäivystys PH kunnat 47. Ympäristöterveyskeskus yhtymän jäsenkunnat lukuun ottamatta Iittiä ja Lahtea 48. Vaativaa erityisopetusta Asikkala, Heinola, Hollola, antava Etappi-luokat Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, yksikkö Nastola, Padasjoki, Orimattila 49. EFEKTI lasten ja nuorten seudullinen lastenkulttuurikeskustoiminta 50. Seudulliset paikkatietopalvelut, Seutupati Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä Lahti, Asikkala, Hollola, Kärkölä, Nastola, Orimattila 51. Maatalouslomatoimi Kärkölä, Hollola, Hämeenkoski, Hartola, Sysmä, Pertunmaa, Heinola, Asikkala, Padasjoki, Kuhmoinen, Luhanka ja Toivakka Lahti hallinnoi Hollola järjestää Lahti organisoi ja hallinnoi Lahti hallinnoi Sysmän kunta tuottaa palvelun