JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.10.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Päivämäärä 09/10/2013 Laatija Tarkastaja Tiina Kuokkanen Kyösti Pätynen Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO

2 SISÄLTÖ Tiivistelmä 5 1. Johdanto 6 1.1 Lähtökohdat 6 1.2 Tavoite 6 1.3 Kaavoitustilanne 7 1.3.1 Maakuntakaava 7 1.3.2 Yleiskaava 7 1.3.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki 7 2. Vähittäiskaupan toimintaympäristö 9 2.1 Vaikutusalue 9 2.2 Väestö ja väestön kasvu 10 2.3 Työpaikat 14 3. Ostovoima ja liiketilan lisätarve 16 3.1 Vähittäiskaupan liikevaihto 16 3.2 Ostovoiman siirtymät 17 3.3 Ostovoiman kasvu 18 3.4 Liiketilan lisätarve 20 3.5 Kauppakeskuksen mitoitus 22 4. Päivittäistavarakaupan palveluverkko 24 4.1 Vaikutusalue 24 4.2 Nykytilanne 24 4.2.1 Myymälöiden sijoittuminen 24 4.2.2 Markkinaosuudet myymälätyypeittäin ja kaupan ryhmittäin 26 4.3 Kaupan palveluiden saavutettavuus 29 4.4 Kehittämistarpeet ja mahdollisuudet 30 4.4.1 Uudet myymälät 30 4.4.2 Nykyisten myymälöiden toimintaedellytykset 33 5. Erikoistavarakaupan palveluverkko 34 5.1 Vaikutusalue ja seudullinen asema 34 5.2 Nykytilanne 36 5.3 Erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumisvaihtoehdot 37 5.4 Sijoittumisvaihtoehtojen vaikutusten arviointi 38 5.4.1 Vaikutukset keskustaan 39 5.4.2 Vaikutukset ostovoiman siirtymiin 40 5.4.3 Liikenteelliset vaikutukset 40 5.5 Tilaa vievän kaupan alueet 41

3 5.6 Kehittämistarpeet ja mahdollisuudet 43 6. Suositukset ja johtopäätökset 45 6.1 Kaupan palveluverkko- ja mitoitus 45 KUVALUETTELO Kuva 1 Järvenpään kaupallinen vaikutusalue asiointitodennäköisyysmallin mukaan... 9 Kuva 2 Järvenpään saavutettavuusalueet ajoajan mukaan... 10 Kuva 3 Väestö vaikutusalueella 31.12.2011 250m * 250 m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/ Kaupunginosien väestömäärä 2011: Järvenpään kaupunki... 11 Kuva 4 Asukasmäärän muutos vuosina 2002-2009 250m * 250 m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos. Kaupunginosien väestömäärä 2011: Järvenpään kaupunki... 12 Kuva 5 Järvenpään väestösuunnite alueittain vuosina 2013-2035 Väestötieto Järvenpään kaupunki. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos.... 13 Kuva 6 Työpaikat 31.12.2011 250m * 250 m ruuduissa. Työpaikat Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos.... 15 Kuva 7 Järvenpään päivittäistavarakaupan vaikutusalue asiointitodennäköisyysmallin mukaan 24 Kuva 8 Päivittäistavarakauppojen myymäläverkosto Lähteet: A.C. Nielsen myymälärekisteri 2012, Ramboll ketjutietokanta 2012.... 25 Kuva 9 Päivittäistavaramyymälöiden pinta-ala, m2 Lähde: A.C. Nielsen myymälärekisteri 2012 26 Kuva 10 Päivittäistavarakaupan neliömyyntitehoindeksi vuonna 2012 suhteessa Järvenpään keskimääräiseen päivittäistavarakaupan neliömyyntitehoon... 29 Kuva 11 Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus tieverkkoa pitkin... 30 Kuva 12 Järvenpään väestösuunnitteen mukainen väestönkasvu ja päivittäistavaramyymälät 31 Kuva 13 Päivittäistavarakaupan tavoitteellinen palveluverkko 2035 (uudet myymälät ja nykyiset) 32 Kuva 14 Järvenpään erikoistavarakaupan vaikutusalue... 34 Kuva 15 Erikoistavarakaupan ketjumyymälöiden keskittymät... 35 Kuva 16 Erikoistavarakaupan ketjumyymälöiden sijoittuminen Järvenpäässä... 37 Kuva 17 Kauppakeskuksen sijoittumisvaihtoehdot... 38 Kuva 18 Tilaa vaativan kaupan alueet Järvenpäässä... 42 Kuva 19 Tavoitteelliset erikoiskaupan alueet Järvenpäässä pääkäyttötarkoituksen mukaan.. 44 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Järvenpään väestösuunnitteen mukainen väestönkasvu 2013-2035 alueittain... 14 Taulukko 2 Väestöennuste vaikutusalueella... 14

4 Taulukko 3 Arvio ostovoiman siirtymistä Järvenpäästä vuonna 2012... 18 Taulukko 4 Kulutusluku ( /hlö) vuonna 2012 ja kulutuslukuennuste vuosille 2015-2035... 19 Taulukko 5 Vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan tarve 2013-2035, kem2... 22 Taulukko 6 Vähittäiskaupan laskennallinen lisäliiketilan tarve 2013-2035, kem2... 22 Taulukko 7 Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä ja päivittäistavaramyynnin markkinaosuus myymälätyypeittäin Järvenpäässä vuonna 2012 (Lähde: Nielsen myymälärekisteri 2012)... 27 Taulukko 8 Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä ja päivittäistavaramyynnin markkinaosuus kaupparyhmittäin Järvenpäässä vuonna 2012 (Lähde: Nielsen myymälärekisteri 2012)... 27 Taulukko 9 Ketjumyymälöiden lukumäärä ja pinta-ala-arvio m2 kunnittain ja toimialoittain... 36 Taulukko 10 Arvio Terholan alueen pinta-alajakaumasta, kem2... 43 Taulukko 11 Päivittäistavarakaupan lisäpinta-ala kem2 ja toteutuksen ajankohta... 45 Taulukko 12 Erikoistavarakaupan lisäpinta-ala kem2 ja toteutuksen ajankohta... 46 KAAVIOLUETTELO Kaavio 1 Väestönkasvu Järvenpäässä vuosina 1980-2035... 12 Kaavio 2 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Järvenpäässä vuosina 2007-2011, miljoonia euroja 16 Kaavio 3 Vähittäiskaupan asukaskohtainen liikevaihto toimialoittain 2011... 17 Kaavio 4 Vähittäiskaupan ostovoiman kasvuennuste vaikutusalueella 2012-2035, miljoonia euroja 20 Kaavio 5 Päivittäistavarakaupan neliömyyntiteho suhteessa päivittäistavaran myyntialaan Lähde: A.C. Nielsen myymälärekisteri 2012... 28 LIITTEET Liite 1 Keskusten vaikutusalueiden määrittäminen Huffin mallin avulla Liite 2 Kaupan sanasto Liite 3 Suuryksikkövaihtoehtojen vaikutusten arviointi Liite 4 Suuryksikkövaihtoehtojen vetovoimamallinnus Liite 5 Terholan alueen tonttikohtainen selvitys

5 TIIVISTELMÄ Järvenpään kaupallisella vaikutusalueella asuu noin 55 000 asukasta ja väestöpohja kasvaa huomattavasti: vuoteen 2035 mennessä arviolta 19 000 asukkaalla ja vuoteen 2020 mennessä arviolta 7000 asukkaalla. Väestönkasvu antaa hyvät lähtökohdat Järvenpään kaupallisen tarjonnan kehittämiselle. Kaiken kaikkiaan Järvenpään 15 minuutin saavutettavuusalueella asuu lähes 140 000 asukasta jo nykyisin. Järvenpään kokonaisasiakaspotentiaali on siis nykyistä vaikutusaluetta suurempi. Mikäli Järvenpään kaupan tarjonta olisi nykyistä kattavampi, voi vaikutusalue laajentua ja Järvenpäähän suuntautuvat asioinnit lisääntyä. Päivittäis- ja tavaratalokaupan ja tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta Järvenpään liikevaihto on kehittynyt markkinakasvua nopeammin vuosina 2007-2011. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta kehitys on Järvenpäässä ollut negatiivista, vaikka samanaikaisesti markkinakasvu on kuitenkin ollut positiivista. Liikevaihdon supistumista selittää pitkälti myymäläverkoston supistuminen. Tilaa vievän kaupan osalta kehitys on ollut markkinakasvua huomattavasti nopeampaa, mihin on ollut syynä myymälämäärän kasvu. Järvenpään tarjonta päivittäistavarakaupan osalta on riittävä nykytilanteessa. Ostovoiman ulosvirtausta ei juuri ole. Väestön- ja ostovoimankasvu kuitenkin luo lisäliiketilantarvetta 4 000 kem2 vuoteen 2020 mennessä ja 7 000 kem2 vuosien 2020-2035 välillä. Päivittäistavarakaupan myynti on keskittynyt Järvenpäässä suuriin myymälöihin ja päivittäistavarakaupan myymäläverkoston kehittämisen painopiste tulisi olla lähipalveluissa. Uudet päivittäistavaramyymälät tulisi sijoittaa luonnollisesti kasvaville asuinalueille. Vuoteen 2020 mennessä päivittäistavarakaupan lisäpintaalan tarvetta on ainakin keskustassa, Isokydössä ja Lepolassa. Vuoden 2020 jälkeen lisäpintaalan tarvetta on Nummenkylässä, Ristinummella, Haarajoella ja Pietilässä ja 2030-luvulla todennäköisesti myös Wärtsilässä. Keskustahakuisen erikoiskaupan tarjonta Järvenpäässä ei vastaa kysyntää ja ostovoiman ulosvirtaus on 30 % luokkaa, yli 40 miljoonaa euroa. Laskennallinen lisäliiketilantarve on jo nykytilanteessa yli 40 000 kem2. Jatkossa kasvava väestö ja ostovoima luovat edelleen lisäpintaalantarvetta tai ostovoiman ulosvirtaus kasvaa. Järvenpäähän on suunniteltu kauppakeskusta ja suositeltavin sijaintivaihtoehto kauppakeskukselle on ydinkeskusta. Keskustan ulkopuolelle sijoitettuna kauppakeskus vaikuttaa keskustan kaupalliseen asemaan ja vaarantaa keskustan elinvoimaisuuden. Laskennalliseen lisäliiketilantarpeeseen ja markkina-alueen kokoon suhteutettuna kauppakeskuksen realistisena mitoituksena voidaan pitää noin 25 000 kem2. Tämä vastaisi vain noin 40 % lähivaikutusalueen erikoistavarakaupan nykyisestä liiketilan lisätarpeesta. Em. kokoluokan kauppakeskuksen myyntitaso tulisi olla vähintään 60 miljoonaa euroa vuodessa. Arviolta noin puolet myynnistä on ostovoiman ulosvirtauksen pienentymistä ja vaikutusalueen laajentumista ja noin puolet myynnistä on pois Järvenpään nykyisiltä myymälöiltä. Pidemmällä tähtäimellä asukaspohja ja ostovoima kuitenkin kasvavat, mikä tasoittaa tilannetta. Tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta Järvenpää on omavaraisempi kuin keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta. Ostovoiman ulosvirtaus on pientä tai sitä ei ole lainkaan tarkastelutavasta riippuen. Lisäliiketilan tarvetta tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta kuitenkin luo kasvava väestöpohja. Lisäksi Poikkitien alueelle sijoittuu maakuntakaavassa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön merkintä, joten alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti palvelevia liiketiloja. Pääpaino erikoistavarakaupan lähivuosien kehittämisessä on keskustahakuisessa erikoiskaupassa, mutta myös tilaa vievän kaupan toimintaedellytykset on turvattava. Poikkitien lisäksi Terholan/Pohjoisväylän alue on kaupallisesti vetovoimainen sijainti ja alueen kehittämisedellytykset tulisi huomioida alueen kaavoituksessa.

6 1. JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat Järvenpään kaupunki on tilannut selvitystyön Järvenpään kaupan verkostosta ja kaupan kehittämishankkeiden vaikutusten arvioinnista. Työ liittyy seuraaviin vireillä oleviin tai mahdollisesti vireille tuleviin suunnittelutehtäviin: keskustan osayleiskaavan (2002) tarkistus Poikkitien yritysalueen asemakaavan laatiminen koko kaupungin yleiskaavan (2004) tarkistustarpeen arviointi MRL 9 a :n siirtymäsäännöksen tarkoittamien tilaa vievän kaupan alueiden arviointi ja asemakaavojen muutokset. Kaupallisten palvelujen kokonaistarve ja sijoittuminen osana kasvavaa yhdyskuntarakennetta selvitetään yleiskaavallisella tasolla huomioiden Järvenpään yleiskaavan, keskustan osayleiskaavan, Poikkitien maankäyttöluonnokset sekä Tuomalan osayleiskaavoitussuunnitelmat. Yhdyskuntarakenteen nykytila ja kehitysnäkymät selvitetään kaupan palveluiden potentiaalisen mitoituksen kannalta. Hanketasolla selvitetään erikoiskaupan suuryksikköjen (kauppakeskukset) sijoittumista keskustan tuntumassa ja Poikkitien alueella yhteensä seitsemän vaihtoehtoisen sijainnin osalta. Lisäksi työssä selvitetään MRL 9 a :n siirtymäsäännöksen hyödyntämistarpeet tilaa vievän kaupan alueilla. Lopullista suositusta kaupan palveluverkosta verrataan yleis- ja asemakaavoihin sekä muihin aiempiin suunnitelmiin ja esitetään tarvittaessa mahdolliset muutostarpeet. Järvenpään kaupan palveluverkkoa on aikaisemmin käsitelty useissa eri selvityksissä, jotka huomioidaan lähtötietoina myös tässä selvityksessä. Keskeisimpiä ko. selvityksistä ovat Uudenmaan liiton 2. vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvä Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 sekä ympäristöministeriön ohjeistusluonnos vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoituksesta 2. Järvenpään kaupungilta ohjausryhmään on kuulunut Erno Heikkola, Ilkka Holmila, Sari Piela, Olli Keto-Tokoi sekä Antti Nikkanen. :n projektiryhmään on kuulunut Kyösti Pätynen, Tiina Kuokkanen, Katharina Mead, Eero Salminen ja Tuomo Vesajoki. 1.2 Tavoite Tässä selvityksessä arvioidaan kaupan palveluverkon nykytila, hahmotetaan vaihtoehtoiset kehittämismahdollisuudet erityisesti kauppakeskus-sijaintien osalta ja arvioidaan vaihtoehtoisten kaupan palveluverkkojen seurausvaikutukset seudullisella ja paikallisella tasolla. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. vähittäiskaupan (päivittäistavara-, erikois- ja tilaa vievä kauppa) kehityspotentiaali ja tilatarpeet olemassa olevien kaupan alueiden kehittämisedellytykset (erityisesti tilaa vievän kaupan osalta) erikoiskaupan suuryksiköiden (kauppakeskusten) sijoittumisvaihtoehdot, joita on alustavasti hahmoteltu keskustassa 6 kpl ja Poikkitiellä 1 kpl sekä toteutusjärjestyksen valinta. 1 Uudenmaan liiton julkaisuja, E 125-2013, http://www.uudenmaanliitto.fi/files/6320/kaupan_palveluverkon_mitoittaminen_ja_vaikutusten_arviointi_e125.pdf, haetty 27.6.2013. 2 Ympäristöministeriö, luonnos 10.10.2012.

7 1.3 Kaavoitustilanne 1.3.1 Maakuntakaava Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Maakuntakaavassa Järvenpään keskustassa on merkintä keskustatoimintojen alue ja keskustan eteläpuolella Poikkitien, Pohjoisväylän ja valtatie 4 risteysalueella on merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön merkintä. Maakuntakaavan mukaan merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan suuryksikön kokoraja on Uudellamaalla pääkaupunkiseudun ulkopuolella 5 000 k-m2, ellei selvityksin toisin osoiteta. Ns. paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, kuten auto-, huonekalu- ja rautakauppa ei kuulunut maankäyttö- ja rakennuslain kaupan suuryksikköjä koskevan erityissääntelyn piiriin silloin, kun maakuntakaavaa laadittiin. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 20.3.2013. Siinä molemmat em. merkinnät säilyvät. 2. vaihemaakuntakaava kuitenkin ottaa 1.4.2011 muuttuneen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kantaa myös kaupan mitoitukseen ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittumiseen: "Seudullisesti merkittävää kauppaa voidaan sijoittaa vaihemaakuntakaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille ja vaihemaakuntakaavaan merkityille vähittäiskaupan suuryksikköalueille. Suuryksikköalueet ja osa keskustatoimintojen alueista mitoitetaan ja määritellään seudullisuuden rajat." 3 Järvenpään osalta kuntakeskuksen (keskustatoimintojen alueen) vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalaa ei enimmäismitoiteta maakuntakaavalla. Poikkitien, Pohjoisväylän ja valtatien 4 risteysalueelle (ns. Järvenpään eteläinen liittymä) sijoittuvan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus on 100 000 k-m2. Enimmäismitoituksessa on mukana olemassa oleva ja uusi liiketila ja enimäismitoitukseen sisältyy myös merkitykseltään paikallinen liiketila. Maakuntakaavaehdotuksessa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on Järvenpäässä tilaa vievän kaupan osalta 10 000 k-m2, muun erikoistavarakaupan osalta 5 000 k-m2 ja päivittäistavarakaupan osalta 2 000 k-m2, ellei selvityksin muuta osoiteta. Kaavamääräyksissä todetaan myös, että merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. 4 Vähittäiskaupan alueen käsite on uusi ja sen tulkinnasta ei vielä ole kokemuksia. 1.3.2 Yleiskaava Koko kaupungin käsittävä Järvenpään yleiskaava 2020 on lainvoimainen. Keskustan osayleiskaava on oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on voimassa rinnakkain koko kaupungin yleiskaavan kanssa. Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan 2013, koska kaava on eri näkökulmista tarkastellen vanhentunut, ja koska keskustan kehittämiskokonaisuudessa tarvitaan tarkennettu maankäytöllinen lähtökohta. Ristinummen ja Wärtsilän-Purolan osayleiskaavat tullevat vireille vuosina 2013-17. Näihin suunnitellaan uusia asuinalueita. 1.3.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui keväällä 2011 ja paljon tilaa vievä erikoistavarakauppa otettiin ohjauksen piiriin. Tilaa vievä erikoistavarakauppa sisällytetään vähittäiskaupan suuryksikön määritelmään ja siirtymäajan jälkeen (14.5.2015 eteenpäin) paljon tilaa vievän kaupan suuryksikölle (yli 2 000 k-m2) ei voida c-alueen ulkopuolella myöntää rakennuslupaa, ellei aluetta ole asemakaavassa varattu KM-merkinnällä vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Tämä koskee myös merkittävää laajennusta, jonka ohjeellisena rajana voidaan pitää yli 1 500 k-m2:n tai yli 25 % laajennusta. Siirtymäkauden jälkeen tonteille, joita ei ole asemakaavassa varattu KMmerkinnällä, voidaan myöntää rakennuslupa vain alle 2 000 k-m2 myymälälle. 3 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, selostus. http://www.uudenmaanliitto.fi/files/5999/selostus_2._vaihemaakuntakaava.pdf, haettu 27.6.2013. 4 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Merkinnät ja määräykset, http://www.uudenmaanliitto.fi/files/6011/merkinnat_ja_maaraykset.pdf, haettu 27.6.2013.

8 Järvenpäässä on tilaa vievän kaupan alueita, joilla kaupan suuryksikön rakentaminen tai nykyisten kaupan tilojen laajentaminen saattaa olla tarpeen. Nämä alueet sijaitsevat Terholassa Pohjoisväylän varressa, Poikkitien eteläisen liittymän tuntumassa, Pajalassa, Nummenkylässä ja Mikonkorvessa. Osana tätä selvitystä otetaan kantaa ko. tonttien tulevaan käyttöön, jotta niiden asemakaavat voidaan tarvittaessa tarkistaa ennen vuotta 2015. Em. alueista niitä, jonne sijoittuu jatkossa vain alle 2 000 kem2 tilaa vievän kaupan myymälöitä, ei periaatteessa tarvitse kaavoittaa uudelleen KM-merkinnällä. Jos alueille on tarpeen sijoittaa tilaa vievän erikoiskaupan suuryksiköitä, jotka kuitenkin jäävät alle seudullisuuden rajan 10 000 kem2, tarvitaan asemakaavamuutos ja KM-merkintä. Kaavamuutoksen pitäisi olla ongelmaton, jos kaavamuutos on alueen yleiskaavan mukainen. Seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, eli tilaa vievän kaupan osalta yli 10 000 kem2:n myymälöitä, voi käytännössä sijoittaa Järvenpäässä ainoastaan Poikkitien alueelle (maakuntakaavassa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön merkintä) ja keskustatoimintojen alueelle. Keskustatoimintojen alueen rajaus on ajankohtainen uuden keskustan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä.

9 2. VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Vaikutusalue Järvenpään vaikutusalue on muodostettu tässä selvityksessä asiointitodennäköisyysmallinnuksen perusteella (ks. Liite 1) huomioiden sekä päivittäis- että erikoistavarakauppa. Päivittäis- ja erikoistavarakaupan erilliset vaikutusalueet on esitetty jäljempänä luvuissa 4 ja 5. Vetovoimatekijänä asiointitodennäköisyysmallinnuksessa on käytetty kaupan liikevaihtoa vuodelta 2011. Järvenpään kaupallinen vaikutusalueen rajaus on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 1). Järvenpään vaikutusalue muodostuu lähivaikutusalueesta, josta asiointitodennäköisyys Järvenpään kaupallisissa keskittymissä on vähintään 50 %. Käytännössä lähivaikutusalue muodostuu Järvenpään kaupungista. Toissijaiselta vaikutusalueelta asiointitodennäköisyys Järvenpäässä on vähintään 10 %. Toissijaiselta vaikutusalueelta asioidaan kuitenkin enemmän alueen muissa keskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Toissijaiselta vaikutusalueelta asioidaan Järvenpäässä ennen kaikkea päivittäistavarakaupan ostoksilla. Järvenpään toissijainen vaikutusalue ulottuu laajemmalle pohjoisen ja idän suuntiin kuin etelään ja länteen. Tämä johtuu heikommasta tarjonnasta pohjoisessa ja idässä ja jäljempänä luvussa 5 nähdään, että esimerkiksi Pornaisissa ei käytännössä ole lainkaan erikoiskaupan tarjontaa. Kartalla esitettyä rajattua aluetta käytetään tässä selvityksessä tarkastelualueena, mutta käytännössä vaikutusalueen rajoja voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Järvenpään vaikutusalueella asuu tällä hetkellä yhteensä noin 55 000 asukasta. Toissijainen vaikutusalue Lähivaikutusalue Kuva 1 Järvenpään kaupallinen vaikutusalue asiointitodennäköisyysmallin mukaan Seuraavassa kuvassa (Kuva 2) on esitetty Järvenpään saavutettavuus ajoaikoina. 5 minuutin säteellä Järvenpään keskustasta asuu noin 35 000 asukasta, 10 minuutin säteellä 67 000 asukasta ja 15 minuutin säteellä jo 137 000 asukasta. Järvenpään lähialueen potentiaalinen asiakas-

10 pohja on siis kaiken kaikkiaan nykyisen vaikutusalueen asukaspohjaa selvästi suurempi. Vaikutusalue voi laajentua ja Järvenpäähän suuntautuvat asioinnit lisääntyä, mikäli Järvenpään kaupan tarjonta lisääntyy. Kuva 2 Järvenpään saavutettavuusalueet ajoajan mukaan 2.2 Väestö ja väestön kasvu Järvenpään kaupungin alue on kattavasti asutettu. Eniten asutusta on Pöytäalhon (4 000 as.), keskustan (3 700 as.) ja Jampan alueilla (3 400 as). Järvenpään naapurikuntien lähialueet ovat huomattavasti harvemmin asuttuja. Wärtsilän ja Ristinummen alueet ovat Järvenpäässä harvaan asuttuja ja ne ovatkin Järvenpään kaavoitusohjelmassa asumisen kehittämisalueita 2010-luvun loppupuoliskolla. Niihin odotetaan merkittävää väestönlisäystä tulevina vuosikymmeninä. Järvenpään naapurikuntien lähialueet ovat huomattavasti harvemmin asuttuja. Väestön sijoittuminen nykytilanteessa on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 3).

11 Kuva 3 Väestö vaikutusalueella 31.12.2011 250m * 250 m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/ Kaupunginosien väestömäärä 2011: Järvenpään kaupunki Järvenpään väestömäärä on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä: väestö on liki tuplaantunut vuodesta 1990. Järvenpää sijaitsee pääkaupunkiseudun kehyskunta-alueella ja Järvenpään väestönkasvun odotetaan jatkuvan edelleen voimakkaana. Järvenpään kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan vuoteen 2035 mennessä kaupungin väkiluku kasvaa noin 14 000 asukkaalla. Tilastokeskus ennustaa samalle ajalle noin 5 500 asukkaan lisäystä. Tilastokeskuksen ennuste on trendiennuste, joka perustuu tilastolliseen (menneeseen) väestönkehitykseen eikä huomioi esim. kaavoitettavia asuinalueita tai muita väestönkasvun kehittämistoimenpiteitä. Tässä selvityksessä käytetään Järvenpään omaa väestösuunnitetta, sillä se on tarkempi ja huomioi paremmin paikalliset olot. Järvenpään väestönkasvu on esitetty seuraavassa kaaviossa (Kaavio 1).

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2025 2030 2035 12 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 Toteutunut väestönkasvu (Tilastokeskus) Järvenpään väestösuunnite (2012) 10 000 Tilastokeskuksen väestöennuste 0 Kaavio 1 Väestönkasvu Järvenpäässä vuosina 1980-2035 Seuraavassa kartassa (Kuva 4) on kuvattuna vaikutusalueella tapahtuneet asukasmäärän muutokset vuosien 2002 ja 2009 välillä. Etenkin keskustassa, Peltolassa, Nummenkylässä sekä Haarajoella väestö on kasvanut. Kuva 4 Asukasmäärän muutos vuosina 2002-2009 250m * 250 m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos. Kaupunginosien väestömäärä 2011: Järvenpään kaupunki

13 Seuraava kartta (Kuva 5) esittää Järvenpään väestösuunnitteen vuosille 2013-2035 alueittain. Mitä vihreämpi on kaupunginosan väri, sitä enemmän väestönkasvua sinne kaavaillaan. Keltainen väri kuvaa muuttumatonta tai aavistuksen laskevaa väestönkehitystä. Järvenpään suuret aluehankkeet erottuvat väestösuunnitekartalla: Järvenpään voimakkaimmin kasvavat kaupunginosat aikavälillä 2013-2035 ovat Ristinummi, Pietilä, Lepola ja Wärtsilä, joiden väkimäärä yhteensä kasvaa noin 6500 henkilöllä. Myös Pajala ja Haarajoki kasvavat. Väestömäärä taas vähenee Jampan alueelle ja keskustan tuntumassa sijaitsevalla Loutin alueella. Kuva 5 Järvenpään väestösuunnite alueittain vuosina 2013-2035 Väestötieto Järvenpään kaupunki. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty väestönkasvu alueittain vielä numeromuotoisena. Vihreä väri kuvaa kasvua edelliseen vertailuvuoteen nähden ja keltainen muuttumatonta tai aavistuksen laskevaa.

14 Taulukko 1 Järvenpään väestösuunnitteen mukainen väestönkasvu 2013-2035 alueittain Väestömäärä Kaupunginosa 2013 2015 2020 2025 2030 2035 2013-35 Muutos 2013-35 Ristinummi 590 610 860 1770 2590 3120 2530 428,8 % Pietilä 1610 1640 1700 1790 2860 3020 1410 87,6 % Lepola 290 600 1210 1670 1670 1680 1390 479,3 % Wärtsilä 70 80 80 80 400 1310 1240 1771,4 % Pajala 2400 2680 3350 3660 3570 3480 1080 45,0 % Haarajoki 1530 1600 1930 2130 2550 2610 1080 70,6 % Isokytö 2810 2860 3000 3170 3280 3610 800 28,5 % Nummenkylä 2040 2150 2300 2410 2520 2800 760 37,3 % Kaakkola 880 900 1040 1280 1590 1630 750 85,2 % Terhola 800 950 1290 1480 1510 1540 740 92,5 % Kinnari 2720 2800 3080 3200 3320 3430 710 26,1 % Peltola 2130 2310 2490 2580 2680 2770 640 30,0 % Kyrölä 2540 2600 2750 2880 2980 3090 550 21,7 % Sorto 1550 1600 1690 1930 2000 2060 510 32,9 % Saunakallio 1320 1440 1510 1650 1720 1770 450 34,1 % Satukallio 900 920 980 1010 1040 1080 180 20,0 % Mikonkorpi 410 430 480 510 520 540 130 31,7 % Terioja 310 320 340 350 360 370 60 19,4 % Saturmetsä 300 310 320 330 340 350 50 16,7 % Keskus 3890 3990 4120 4190 4050 3910 20 0,5 % Mylly 120 120 130 130 140 140 20 16,7 % Vanhakylä 40 40 50 50 50 50 10 25,0 % Pöytäalho 3990 3960 4070 3960 3800 3640-350 -8,8 % Loutti 2930 2910 2840 2730 2610 2500-430 -14,7 % Jamppa 3370 3310 3260 3180 3040 2910-460 -13,6 % Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2) on esitetty kuvan 1 mukaisen vaikutusalueen nykyinen väestö ja väestöennuste vuoteen 2035 asti. Lähivaikutusalueen väestöennuste on em. kaupungin oman väestösuunnitteen mukainen. Toissijaisella vaikutusalueella (Järvenpään ulkopuolella) on käytetty Tilastokeskuksen väestökasvuennusteen mukaisia, kuntakohtaisia kasvuprosentteja. 5 Taulukossa esitettyä väestöennustetta käytetään jäljempänä tilantarvelaskelmien perusteena. Kaiken kaikkiaan Järvenpään kaupallisen vaikutusalueen väestöpohja kasvaa huomattavasti: vuoteen 2035 mennessä arviolta 19 000 asukkaalla ja vuoteen 2020 mennessä arviolta 7000 asukkaalla. Väestönkasvu antaa hyvät lähtökohdat Järvenpään kaupallisen tarjonnan kehittämiselle. Taulukko 2 Väestöennuste vaikutusalueella Väestöennuste vaikutusalueella 2012 2015 2020 2025 2030 2035 Lähivaikutusalue, Järvenpää 39 630 41 790 45 540 48 890 52 000 54 260 Toissijainen vaikutusalue 15 790 16 260 17 080 17 950 18 850 19 810 Yhteensä 55 420 58 050 62 620 66 840 70 850 74 070 2.3 Työpaikat Työpaikkojen määrällä ja sijainnilla on merkitystä kaupan palveluiden sijoittumisen kannalta. Vaikka suurin osa ostoksista yleensä tehdään kotoa käsin ja lähiasutus on näin erityisen tärkeää varsinkin päivittäistavarakaupalle, on myös työpaikkojen läheisyys kaupalle hyväksi. Työmatkojen yhteydessä hoidetaan jonkin verran kauppa-asiointeja ja toisaalta työssäkäynti eri paikkakunnalla laskee kynnystä hoitaa myös kauppa-asiat työssäkäyntipaikkakunnalla. Näin ollen kunnan matala työpaikkaomavaraisuus voi osaltaan aiheuttaa vähittäiskaupan ostovoiman ulosvirtausta. Järvenpään työpaikkaomavaraisuus vuonna 2011 oli 65,5 %. Järvenpäässä siis on vä- 5 Tilastokeskuksen ennuste on tässä riittävä tarkkuustaso toissijaisen vaikutusalueen osalta. Toissijaisen vaikutusalueen väestön määrä jää joka tapauksessa pieneksi verrattuna ensisijaiseen vaikutusalueeseen ja sen merkitys esimerkiksi jäljempänä esitettävissä tilantarvelaskelmissa on näin ollen pieni. Toissijaisen vaikutusalueen rajaus ei myöskään ulotu naapurikuntien keskustaajamiin asti, joissa väestönkasvu on suurinta (vrt. Rykmentinpuisto Hyrylässä).

15 hemmän työpaikkoja kuin mitä alueella asuvan työllisen työvoiman määrä on. Järvenpäästä pendelöidään töihin muualle, esimerkiksi Vantaalle ja Helsinkiin, joiden työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Tämä lisää osaltaan ostovoiman ulosvirtausta. Järvenpään suurimmat työssäkäyntialueet sijaitsevat Wärtsilässä sekä keskustassa ja sen lähialueilla. Työpaikkojen sijoittuminen vuoden 2011 lopussa on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 6). Kuva 6 Työpaikat 31.12.2011 250m * 250 m ruuduissa. Työpaikat Tilastokeskus, Ruututietokanta. Pohjakartta Logica/Maanmittauslaitos.

milj. 16 3. OSTOVOIMA JA LIIKETILAN LISÄTARVE 3.1 Vähittäiskaupan liikevaihto Liikevaihto kuvastaa hyvin kaupan tarjonnan laajuutta ja monipuolisuutta kunnassa. Seuraavissa kaavioissa ja taulukoissa esitetyt liikevaihtotarkastelut perustuvat Tilastokeskuksen Yritysrekisterin tietoihin. Seuraavassa kaaviossa 2 on esitetty vähittäiskaupan liikevaihto Järvenpäässä vuosina 2007-2011. Vähittäiskaupan liikevaihto Järvenpäässä on kasvanut vuosien 2007-2011 välillä kokonaisuudessaan noin 37 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa noin 17 % kasvua (4,1 % keskivuosikasvu), mikä on enemmän kuin vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa ko. aikavälillä, 15,4 %. Toimialoittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupan ja tavaratalojen yhteenlaskettu liikevaihto on vuosina 2007-2011 kasvanut 36 miljoonaa euroa eli 29 % (6,7 % keskivuosikasvu). Koko Suomen tasolla kasvu oli 22 %. Tilaa vievä erikoiskauppa on Järvenpäässä kasvanut 11 miljoonaa euroa, 38 % (9,5 % keskivuosikasvu). Myös tilaa vievän kaupan liikevaihto on kasvanut nopeammin kuin koko toimialan liikevaihto, joka kasvoi vain 9,5 % vuosina 2007-2011. Tilaa vievän kaupan voimakas kasvu Järvenpäässä selittyy pitkälti myymälöiden määrän kasvulla; vuonna 2011 myymälöitä oli 10 enemmän kuin 2007. Samanaikaisesti muun erikoiskaupan (keskustahakuinen) liikevaihto on laskenut tasaisesti, yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla, -16 %. Keskustahakuisen erikoiskaupan liikevaihto kasvoi koko Suomen tasolla vuosina 2007-2011 6,5 %. Järvenpäässä keskustahakuisen erikoiskaupan liikevaihdon supistuminen selittynee pitkälti myymäläverkoston supistumisella: keskustaerikoiskauppojen määrä on laskenut 141 myymälästä 127 myymälään vuosina 2007-2011. Yhteenvetona voidaan todeta, että päivittäis- ja tavaratalokaupan ja tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta Järvenpään liikevaihto on kehittynyt markkinakasvua nopeammin. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta kehitys on Järvenpäässä ollut negatiivista, vaikka samanaikaisesti markkinakasvu on kuitenkin ollut positiivista. Vähittäiskaupan liikevaihto Järvenpäässä 2007-2011, milj. 300 250 200 150 214 63 28 234 239 244 251 53 65 65 63 39 26 26 28 Muu erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa 100 50 123 143 148 152 159 Päivittäistavarakauppa + tavaratalo 0 2007 2008 2009 2010 2011 Kaavio 2 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Järvenpäässä vuosina 2007-2011, miljoonia euroja Väestön ja kaupan liikevaihdon suhdetta voidaan tarkastella edelleen suhteuttamalla vähittäiskaupan liikevaihto väestön määrään. Näin saadaan liikevaihto euroa/asukas -tunnusluku. Asukaskohtainen liikevaihto kuvaa tarjonnan kattavuutta ja se antaa myös viitteitä ostovoiman siirtymistä, vaikka liikevaihtotarkastelu ei huomioikaan kuluttajien ostovoimaa.

17 Järvenpään toimialoittaista, asukaskohtaista liikevaihtoa on seuraavassa kaaviossa (Kaavio 3)verrattu Uudenmaan ja Suomen vastaaviin tunnuslukuihin vuonna 2011. Järvenpäässä vähittäiskaupan asukaskohtainen liikevaihto oli 6 433 euroa vuonna 2011, mikä on suurempi kuin Suomessa (6 014 ) tai Uudellamaalla (6 227 ) keskimäärin. Tällä perusteella näyttää siltä, että Järvenpään kaupan tarjonta kokonaisuutena olisi varsin kattava: toimialoittaisia eroja kuitenkin löytyy. Päivittäis- ja tavaratalokaupan asukaskohtainen liikevaihto on Järvenpäässä noin 15 % korkeampi kuin koko Suomessa ja noin 20 % korkeampi kuin Uudellamaalla. Tilaa vievän kaupan osalta Järvenpään asukaskohtainen liikevaihto on noin 5 % korkeampi kuin koko Suomessa ja 15 % korkeampi kuin Uudellamaalla. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan asukaskohtainen liikevaihto on noin -12 % pienempi kuin koko Suomessa ja -30 % pienempi kuin Uudellamaalla. Asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella Järvenpään tarjonta päivittäis- ja tavaratalokaupan sekä tilaa vievän kaupan osalta näyttäisi riittävältä. Asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella Järvenpää jopa näyttäisi saavan positiivista ostovoiman siirtymää näiden osalta. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarjonta taas ei vastaa kysyntää Järvenpäässä. Vähittäiskaupan liikevaihto toimialoittain /asukas 2011 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 6 433 6 014 6 227 1 360 1 548 1 942 988 937 858 4 085 3 529 3 427 Järvenpää Suomi Uusimaa Muu erikoiskauppa Tilaa vievä erikoiskauppa Päivittäistavarakauppa + tavaratalo Kaavio 3 Vähittäiskaupan asukaskohtainen liikevaihto toimialoittain 2011 3.2 Ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan yleisesti ns. henkilökohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta eli markkinoiden koosta. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 3) on esitetty ostovoiman siirtymät Järvenpäästä vuonna 2012 päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan osalta 6. Ostovoiman siirtymiä arvioitiin osin jo edellisessä luvussa asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella. Todettakoon tässä, että tavaraalajaot ovat osin erilaiset tässä (mm. hypermarketin ja tavaratalojen erikoistavaramyynti on jaettu erikois- ja tilaa vievään kauppaan) kuin asukaskohtaisessa liikevaihtotarkastelussa. Arviot ostovoiman siirtymistä ovatkin vaihdelleet eri selvityksissä jonkin verran riippuen laskentatavasta, käytetystä tavara-alajaosta sekä vuodesta ja laskelmia voidaan pitää ainoastaan suuntaaantavina. 6 Laskelmien pohjalla käytetty asukaskohtainen kulutusluku perustuu Santasalo Ky:n julkaisemiin kulutuslukuihin (www.tuomassantasalo.fi, haettu 6.5.2013. Ks. myös taulukko 4). Päivittäistavarakaupan myynti perustuu Nielsenin myymälärekisteriin (2012). Myymälärekisterin sisältämä hypermarketien erikoistavaramyynti on jaettu erikois- ja tilaa vievään kauppaan. Erikoistavarakaupan osalta myynti perustuu muutoin Tilastokeskuksen yritysrekisteriin: vuoden 2011 liikevaihtotiedot on muunnettu vuoden 2012 tiedoiksi keskimääräisien, toimialoittaisten kasvulukujen perusteella. Näin saatu vuoden 2012 liikevaihto on muunnettu verolliseksi vähittäismyynniksi lisäämällä liikevaihtoon arvonlisävero.

18 Päivittäistavarakaupan osalta Järvenpään on omavaraisempi kuin erikoistavarakaupan osalta. Järvenpäästä virtasi vuonna 2012 päivittäistavarakaupan ostovoimaa ulos arviolta noin -8 % ostovoimasta eli noin 11 miljoonaa euroa. Aikaisemmissa selvityksissä päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä on yleensä ollut positiivinen ja tämä siirtymä näyttäisi nyt menetetyltä. Edellä, asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella, päivittäis- ja tavaratalokaupan siirtymä vuonna 2011 näytti edelleen positiiviselta. Tässä tarkastelu poikkeaa asukaskohtaisesta liikevaihtotarkastelusta siten, että päivittäistavarakaupasta puuttuu tavaratalokauppa eli hypermarketien ja halpatavaratalojen käyttötavaraosastot. Jos ne huomioidaan, on ainakin vuonna 2011 siirtymä ollut edelleen positiivinen asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta Järvenpäästä virtasi ulos ostovoimaa vuonna 2012 arviolta lähes 40 miljoonaa euroa, -30 % ostovoimasta. Asukaskohtaisen liikevaihtotarkastelun tulokset olivat hyvin samanlaiset: Järvenpään asukaskohtainen erikoistavarakaupan liikevaihto oli -30 % pienempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Jälleen kerran voidaan todeta, että Järvenpään keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarjonta ei vastaa alueen kysyntää ja alueelta virtaa ulos keskustahakuisen erikoistavarakaupan ostovoimaa merkittävässä määrin. Tilaa vievän erikoistavarakaupan ostovoiman ulosvirtaus oli vuonna 2012 arviolta noin -6 %. Asukaskohtaisen liikevaihdon perusteella tilaa vievän erikoiskaupan ostovoiman siirtymä näytti positiiviselta. Tavara-alajako poikkeaa näissä tarkasteluissa osin toisistaan. Jos huomioidaan vain päätoimialaltaan tilaa vievän kaupan myymälät (kuten asukaskohtaisessa liikevaihtotarkastelussa), näyttää ostovoiman siirtymä positiiviselta. Jos taas tilaa vievän kaupan osalta huomioidaan myös esimerkiksi hypermarketeissa myytävät tilaa vievän kaupan tuotteet näyttää ostovoiman siirtymä negatiiviselta. Totuus lienee jostain em. lukujen väliltä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Järvenpään on joka tapauksessa tilaa vievän kaupan osalta omavaraisempi kuin keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta. Taulukko 3 Arvio ostovoiman siirtymistä Järvenpäästä vuonna 2012 Ostovoiman siirtymät, Järvenpää Ostovoima milj. (2012) Myynti milj. (2012) Siirtymä milj. Siirtymä, % Päivittäistavara 148 137-11 -8 % Erikoistavara 203 160-43 -21 % Keskustaerikoistavara 133 94-39 -29 % Tilaa vievä erikoistavara 70 66-4 -6 % Vähittäiskauppa yhteensä 351 297-55 -16 % 3.3 Ostovoiman kasvu Vähittäiskaupan ostovoiman ja sen kasvun tarkasteleminen perustuu kahteen muuttujaan: kulutuslukuun ja väestöön. Kulutusluku kuvaa yhden henkilön laskennallisesti vuoden aikana vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kun kulutusluku kerrotaan alueen väkiluvulla, saadaan selville alueen ostovoima. Ostovoiman kasvu syntyy väestönkasvusta ja kulutuksen kasvusta, joka perustuu tulotason nousuun. Ostovoimaa ja sen kasvua arvioitaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

19 Kulutusluvut vuodelle 2012 Santasalo Ky:n mukaisesti (www.tuomassantasalo.fi, haettu 6.5.2013.) 7. Kulutuksen kasvuoletuksena on käytetty niin sanotusti varovaisen kasvun oletusta ja erikoistavarakauppaan suuntautuvan ostovoiman oletetaan kasvavan nopeammin kuin päivittäistavaroiden ostovoiman. Oletukset: päivittäistavarakauppa 1 %:n vuosikasvu ja erikoistavarakauppa 2 %:n vuosikasvu. 8 Väestön kasvu on huomioitu vaikutusalueella taulukossa 2 esitetyn mukaisesti. Yllä mainittujen oletusten mukaiset kulutusluvut ( /hlö/vuosi) vuosille 2012-2035 on esitetty seuraavassa taulukossa: Taulukko 4 Kulutusluku ( /hlö) vuonna 2012 ja kulutuslukuennuste vuosille 2015-2035 Kulutus, /hlö 2012 2015 2020 2025 2030 2035 Päivittäistavarakauppa 3 750 3 860 4 060 4 260 4 480 4 710 Keskustahakuinen erikoiskauppa 3 350 3 550 3 920 4 330 4 780 5 270 Tilaa vievä erikoiskauppa 1 780 1 890 2 080 2 300 2 540 2 800 Vähittäiskauppa YHTEENSÄ 8 870 9 300 10 060 10 890 11 800 12 790 Seuraavassa kaaviossa (Kaavio 4) on esitetty väestön ja kulutuksen kasvuennusteiden perusteella on laskettu vähittäiskaupan ostovoimaennuste vaikutusalueella. Vaikutusalueen ostovoima lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. Kasvava ostovoima edellyttää vähittäiskaupan tarjonnan lisäämistä tai ostovoiman ulosvirtaus alueelta kasvaa entisestään. 7 Aikaisemmissa selvityksissä Järvenpään ja Uudenmaan osalta käytetyt kulutusluvut ovat vaihdelleet jonkin verran ja ovat olleet tässä selvityksessä käytettyjä kulutuslukuja pienempiä. Tässä selvityksessä on käytetty uusinta saatavilla olevaa tietoa. Se, että lähtötilanteen kulutusluvut ovat olleet aikaisempina vuosina pienempiä, on loogista huomioiden selvitysten ajankohdan. Kulutus kasvaa ajan kuluessa tulotason noustessa, joten myös kulutusluvut kasvavat. 8 Kulutuslukuennusteisiin eri selvityksissä vaikuttavat niissä käytetyt kasvuennusteet, joihin taas usein vaikuttaa selvityksen tekohetken taloudellinen tilanne. Tässä on päädytty käyttämään ns. varovaisen kasvun oletusta huomioiden selvityksen pitkä aika jänne, vaikka vuosittainen kasvuennuste on näin ollen huomattavasti alhaisempi kuin Järvenpään liikevaihdon kehitys keskimäärin vuosina 2007-2011. Varovainen vuosikasvuarvio on kuitenkin perusteltu pitkän aikavälin mitoituslaskelmissa, joihin sisältyy joka tapauksessa paljon epävarmuutta mm. kulutuksen suuntautumisen suhteen.

20 Vähittäiskaupan ostovoimaennuste vaikutusalueella 2012-2035, milj. 1 000 900 800 700 600 500 400 300 492 99 186 540 110 206 630 130 245 728 154 289 836 180 339 947 207 390 Tilaa vievä erikoiskauppa Keskustahakuinen erikoiskauppa Päivittäistavarakauppa 200 100 0 208 224 254 285 317 349 2012 2015 2020 2025 2030 2035 Kaavio 4 Vähittäiskaupan ostovoiman kasvuennuste vaikutusalueella 2012-2035, miljoonia euroja 3.4 Liiketilan lisätarve Järvenpään liiketilan lisätarvetta on arvioitu viimeksi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Maakuntakaavaehdotuksessa Järvenpään keskustaa ei mitoitettu lainkaan. Sama tilanne on muissakin alueen keskuksissa: esimerkiksi Hyrylää ja Keravaa ei mitoitettu, joten ne ovat näin ollen kehittymisedellytyksiltään samanarvoisia keskuksia. Järvenpään eteläinen liittymä, ns. Poikkitien alue, mitoitettiin maakuntakaavaehdotuksessa kokonaispinta-alaltaan 100.000 kem2:n suuruiseksi. Alueen nykyinen pinta-ala on arviolta noin 10.000 kem2. Tässä selvityksessä liiketilan lisätarvetta tarkastellaan vaikutusalueen ostovoimaan perustuen. Vaikutusalueen väestö ja sitä kautta ostovoima kasvavat voimakkaasti, mikä näkyy luonnollisesti myös liiketilan lisätarpeena. Lisäliiketilatarpeen pohjana käytetyt väestönkasvu ja kulutuksen kasvun oletukset on kerrottu jo edellä. Todettakoon tässä lisäksi, että muutoin lisäliiketilatarpeen laskemisessa käytetyt oletukset vastaavat Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa käytettyjä oletuksia: Kaavaylimitoitus 30 % Verkkokauppavähennys -10 % Kaupan neliömyyntitehon kasvu +20 % vuoteen 2035 mennessä. Käytetyt neliömyyntitehot: Päivittäistavarakauppa 8 777 /m2 vuonna 2013 ja 10 311 /m2 vuonna 2035 Keskustahakuinen erikoistavarakauppa 2 900 /m2 vuonna 2013 ja 3 407 /m2 vuonna 2035 Tilaa vievä erikoistavarakauppa 2 300 /m2 vuonna 2013 ja 2 702 /m2 vuonna 2035. Ostovoiman siirtymä 0 %

21 Yksinkertaisuuden vuoksi laskelmissa ei ole huomioitu ostovoiman ulosvirtausta. Tavoitteena on myös, että ostovoiman ulosvirtausta voitaisiin pienentää nykyisestä. Ostovoiman siirtymät on kuitenkin huomioitu osin jäljempänä esimerkiksi kauppakeskuksen mitoitusta laskelmissa. Vähittäiskaupan laskennallinen tilantarve lähi- ja toissijaisella vaikutusalueella on esitetty taulukossa 5. Toteutunut pinta-ala on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan selvityksestä, minkä lisäksi Terholan alueen osalta kaupan pinta-alaa on arvioitu kenttäkierroksen perusteella 9. Alemmassa taulukossa (Taulukko 6) on esitetty vain lisätarve verrattuna nykytilanteeseen. Toissijaisen vaikutusalueen osalta saatavilla ei ollut tarkkoja tietoja toteutuneesta pinta-alasta, joten yksinkertaisuuden vuoksi tässä on oletettu, että vuoden 2013 toteuma vastaa vuoden 2013 laskennallista tilantarvetta. Todellisuudessa näin ei välttämättä ole ja voidaankin hyvin todennäköisesti olettaa, että esimerkiksi keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarjonta toissijaisella vaikutusalueella ei vastaa kysyntää. Näin ollen toissijaisen vaikutusalueen pinta-alan lisätarve on todennäköisesti alla esitettyä suurempi. Kaavioista nähdään, että päivittäistavarakaupan osalta välitöntä lisäpinta-alan tarvetta ei Järvenpäässä ole. Kuitenkin jo vuoteen 2020 mennessä uutta päivittäistavarakaupan pinta-alaa tarvitaan lähivaikutusalueella jo 4 000 kem2 ja vuoteen 2035 mennessä yhteensä 11 000 kem2. Päivittäistavarakaupan osalta tulisi tavoitella omavaraisuutta ja näin ollen em. lisätarve tulisi kaavoittaa lähivuosina. Lähivaikutusalueella (Järvenpää) olisi jo nykyisellään tarvetta erityisesti keskustahakuisen erikoistavarakaupan pinta-alalle. Vaje nykytilanteessa on lähes 44 000 kem2. Vuoteen 2035 mennessä erikoistavarakaupan lisäpinta-alan tarve on kaikkiaan arviolta lähes 80 000 kem2. Laskelmat kuitenkin perustuvat oletukseen, että ostovoiman siirtymiä ei käytännössä olisi verkkokauppaa lukuun ottamatta. Lisätarve on näin ollen pienempi, jos hyväksytään jonkin asteinen ostovoiman ulosvirtaus esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Tilaa vievän kaupan osalta lähivaikutusalueella (Järvenpää) on laskennallisesti tilantarvetta nykytilanteessa noin 16 000 kem2. Tilaa vievän erikoiskaupan osalta ostovoiman ulosvirtaus on kuitenkin edellä esitetyn mukaisesti vain vähäistä tai sitä ei ole lainkaan (ks. luvut 3.1. ja 3.2.). Näin ollen laskennallista lisäliiketilankaan tarvetta ei pitäisi nykytilanteessa juuri olla. Todennäköisesti tilaa vievän erikoistavarakaupan nykyinen pinta-ala on todellisuudessa alla esitettyä suurempi (kattavia tilastoja ei saatavilla), minkä lisäksi tilaa vievän erikoistavarakaupan pinta-alaa löytyy jonkin verran myös esimerkiksi hypermarketeista. Näin ollen lisäliiketilan tarve tilaa vievän erikoistavarakaupan osalta on nykytilanteessa jonkin verran alhaisempi kuin 16 000 kem2, jos lisäliiketilan tarve mitoitettaisiin vain Järvenpään lähivaikutusalueen ostovoiman perusteella. Käytännössä tilaa vievän kaupan mitoitus kaavoituksessa on suurempi, koska Poikkitien alue tullaan todennäköisesti mitoittamaan seudulliseksi kohteeksi maakuntakaavan mukaisesti. 9 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan selvityksessä tilaa vievän erikoiskaupan pinta-ala on 17 000 kem2. Selvityksessä ei ole huomioitua kaikkia Terholan alueen liiketiloja. Terholan alueella (ml. K-citymarketin ja Tarjoustalon alue) on rakennettua pinta-alaa noin 60 000 kem2. Tästä tilaa vaativaa erikoiskauppaa (pl. autokauppa) on kenttäkierroksen perusteella arviolta 10 000 k-m2. Em. pinta-aloihin on lisätty kaavaylimitoitusta 30 %.

22 Taulukko 5 Lähivaikutusalue Järvenpää Vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan tarve 2013-2035, kem2 Laskennallinen tilantarve, kem2 Toteuma 2013* 2013 2020 2030 2035 Päivittäistavarakauppa 25 400 25 300 29 300 34 300 36 300 Keskustahakuinen erikoiskauppa 25 200 69 100 85 500 104 000 117 700 Tilaa vievä erikoiskauppa 35 100 51 400 57 300 74 100 82 300 Vähittäiskauppa yhteensä 85 700 145 800 172 100 212 400 236 300 Toissijainen vaikutusalue 2013 2020 2030 2035 Päivittäistavarakauppa 9 900 10 700 12 000 12 700 Keskustahakuinen erikoiskauppa 27 100 31 200 38 600 42 900 Tilaa vievä erikoiskauppa 18 200 20 900 25 900 28 800 Vähittäiskauppa yhteensä 55 300 62 800 76 400 84 400 *Toteutuneeseen pinta-alaan on lisätty ns. kaavaylimitoitus 30 %, jotta luvuista on saatu verrannollisia laskennallisen tilantarpeen kanssa. Taulukko 6 Vähittäiskaupan laskennallinen lisäliiketilan tarve 2013-2035, kem2 Lähivaikutusalue Järvenpää Lisätarve 2013 Lisätarve 2013-2020 Lisätarve 2020-2035 Yht Päivittäistavarakauppa 4 000 7 000 11 000 Keskustahakuinen erikoiskauppa 43 900 16 400 18 500 78 800 Tilaa vievä erikoiskauppa 16 300 5 900 16 800 39 000 Vähittäiskauppa yhteensä 60 200 26 300 40 300 128 800 Toissijainen vaikutusalue Lisätarve 2013-2020 Lisätarve 2020-2035 Yht Päivittäistavarakauppa 800 1 300 2 100 Keskustahakuinen erikoiskauppa 4 100 7 400 11 500 Tilaa vievä erikoiskauppa 2 700 5 000 7 700 Vähittäiskauppa yhteensä 7 500 13 600 21 100 3.5 Kauppakeskuksen mitoitus Järvenpään kauppakeskusta on tähän asti suunniteltu keskustaan ns. Perhelän kortteliin ja liiketilojen alustava mitoitus on suunnitelmien mukaan ollut noin 13 500 k-m2 ilman teknisiä- tai pysäköintitiloja. Vuoden 2013 alusta on hahmoteltu laajempaa kokonaisuutta ja liiketilojen mitoitus on tässä ainakin 22 000 k-m2. Kauppakeskuksen tavoiteltua mitoitusta voidaan pitää realistisena suhteessa ostovoimaan ja laskennalliseen liiketilatarpeeseen nähden. Esimerkiksi kauppakeskuksen 19 000 k-m2:n erikoistavarakaupan pinta-ala vastaisi vain noin 40 % lähivaikutusalueen erikoistavarakaupan nykyisestä liiketilan lisätarpeesta 10. Erikoistavarakaupan pinta-alan lisäksi kauppakeskuksen kokonaismitoituksesta ravintoloille ja palveluille voidaan varata tilaa noin 10-20 % kauppakeskuksen kokonaispinta-alasta, minkä lisäksi kauppakeskukseen on sijoittumassa päivittäistavarakauppa. Kauppakeskuksen mitoituksena on jäljempänä kauppakeskuksen sijoittumisvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa käytetty alla esitettyjä lukuja. Mitoituksessa ei ole huomioitu mahdollisia kauppakeskukseen sijoittuvia yleisiä, julkisia tiloja. 10 40 % * 43 900 k-m2 = 24 100 poistetaan kaavaylimitoitus 30 % 18 600 kem2

23 Kauppakeskuksen kokonaispinta-ala 25 000 k-m2 Erikoistavarakauppa 19 000 k-m2 Ravintolat ja palvelut 3 500 k-m2 Päivittäistavarakauppa 2 500 k-m2 Olemassa olevien kauppakeskusten vuosimyynnin perusteella voidaan todeta, että tämän kokoisen kauppakeskuksen myyntitaso tulisi olla vähintään 60 miljoonaa euroa vuodessa. Tätä tavoitetta voidaan pitää realistisena markkina-alueen ostovoimaan nähden ja kauppakeskuksen toimintaedellytykset ovat tältä osin kunnossa.

24 4. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN PALVELUVERKKO 4.1 Vaikutusalue Seuraavassa kuvassa on esitetty Järvenpään päivittäistavaramyymälöiden vaikutusalue 11. Vaikutusalue ulottuu laajalle erityisesti itään Pornaisten suuntaan ja päivittäistavaramyymälöiden vaikutusalue on asiointitodennäköisyysmallinnuksen mukaan laajempi kuin Järvenpään erikoistavaramyymälöiden (ks. luku 5.1). Pornaisissa on ainoastaan päivittäistavarakaupan lähimyymälöitä, joten onkin todennäköistä, että Pornaisista asioidaan Järvenpään päivittäistavaramyymälöissä, erityisesti hypermarketeissa (vrt. hypermarketin korkea markkinaosuus, sivu 26). Selvyyden vuoksi todettakoon, että tässä vaikutusaluemallinnuksessa on siis huomioitu päivittäistavaramyymälöiden liikevaihto Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaisesti, joten mallinnukseen sisältyy myös hypermarketien erikoistavaraosastot 12, jotka voivat olla kuluttajalle myös yksi päivittäistavaroiden ostopaikan valintaan vaikuttava kriteeri. Kuva 7 4.2 Nykytilanne Järvenpään päivittäistavarakaupan vaikutusalue asiointitodennäköisyysmallin mukaan 4.2.1 Myymälöiden sijoittuminen Järvenpään päivittäistavarakaupan myymäläverkosto on kattava. Seuraavalla kartalla (Kuva 8) on esitetty Järvenpään päivittäistavarakaupan verkosto Nielsenin myymälärekisterin mukaan (2012), pl. pienet päivittäistavarakaupan erikoismyymälät, kuten leipomot tai luontaistuotekau- 11 Vaikutusalueen rajat suuntaa-antavia. 12 Tilastokeskuksen yritysrekisterissä toimipaikan kaikki liikevaihto tilastoituu toimipaikan toimialan mukaan. Näin ollen hypermarketien erikoistavarakaupan osastoja ei ole mahdollista erottaa.

25 pat. Järvenpäässä sijaitsee kaksi hypermarketiksi luokiteltavaa päivittäistavaramyymälää: Prisma ydinkeskustassa kävelykadun länsipäässä sekä K-citymarket Pöytäalhon alueella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Kartalta näkyy, että Järvenpään lounais- ja luoteiskulmissa myymäläverkosto ei ole yhtä kattava kuin muualla. Varsinaisesta palveluaukosta ei voida kuitenkaan nykytilanteessa puhua huomioiden, että ko. alueiden väestöpohja on nykyisellään pieni. Kuva 8 Päivittäistavarakauppojen myymäläverkosto Lähteet: A.C. Nielsen myymälärekisteri 2012, Ramboll ketjutietokanta 2012. Seuraavalla kartalla (Kuva 9) on esitetty päivittäistavarakaupat pinta-alan mukaan teemoitettuna. Kartalta nähdään, että hypermarketit Prisma ja K-citymarket ovat pinta-alalla mitattuna suurimmat Järvenpään päivittäistavaramyymälät. Em. myymälöiden pinta-alasta kuitenkin hieman yli puolet on varattu erikoistavarakaupalle. Myös ns. halpatavaratalo Tarjoustalo on kokonaispinta-alalla mitattuna yhtä suuri kuin hypemarketit, mutta sen pinta-alasta vain alle neljännes on varattu päivittäistavaralle. Muiden päivittäistavaramyymälöiden pinta-ala on kokonaisuudessaan osoitettu päivittäistavaroille lukuun ottamatta Lidl-myymälää, jonka pieni erikoistavaroille varattu pinta-ala myös erottuu seuraavalla kartalla.