ASEMAKAAVAMUUTOS BENSOWINKUJA 2

FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki ASEMAKAAVAMUUTOS BENSOWINKUJA 2 Kaavaselostus Selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Yhdyskuntalautakunta 31.8.2010 137 Kaavaluonnos nähtävillä MRL 62, MRA 30 28.9.-28.10.2010 Yhdyskuntalautakunta 1.11.2011 159 Kaupunginhallitus 8.2.2012 31 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 28.2.-29.3.2012 Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I KAUNIAISTEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAMUUTOS BENSOWINKUJA 2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kauniainen Kaupunginosa: 1 Kaavan nimi: Asemakaavamuutos Bensowinkuja 2 Kaavan laatija: FCG Finnish Consulting Group Oy Emmi Sihvonen DI, YKS-491 Vireilletulosta ilmoitettu: 13.1.2010 ASEMAKAAVA KOSKEE: Kaupunginosan 1 osa korttelia 1004 sekä katualuetta. ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT: Osa korttelia 1004 sekä katualue. Selostus koskee päivättyä asemakaavaehdotuskarttaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutoksen alue sijaitsee Kauniaisten kaupungissa osoitteessa Bensowinkuja 2. Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Bensowinkujan asemakaavamuutos on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Tavoitteena on muuttaa huoltoasematontti toimisto- ja liikerakennustontiksi.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus II 1.4 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... I 1.1 Tunnistetiedot... I 1.2 Kaava-alueen sijainti... I 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... I 1.4 Sisällysluettelo... II 1.5 Liitteet... III 2 Tiivistelmä... 1 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 2.2 Asemakaavan tavoitteet... 1 3 Lähtökohdat... 2 3.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.2 Luonnonympäristö... 2 3.3 Rakennettu ympäristö... 2 3.4 Maanomistus... 3 3.5 Suunnittelutilanne... 3 3.5.1 Maakuntakaava... 3 3.5.2 Yleiskaava... 3 3.5.3 Asemakaava... 3 3.5.4 Rakennusjärjestys... 4 3.5.5 Pohjakartta... 4 3.5.6 Rakennuskiellot... 4 3.5.7 Kaavamuutosaluetta koskevat muut suunnitelmat... 4 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 5 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 5 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 5 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 5 4.3.1 Osalliset... 5 4.3.2 Vireilletulo... 5 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 5 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 6 4.4.1 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 6 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja suunnitteluvaiheiden päätökset... 7 4.5.1 Asemakaavaluonnos... 7 4.5.2 Asemakaavaehdotus... 7 5 Asemakaavan kuvaus... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Mitoitus... 11 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.3 Aluevaraukset... 11 5.3.1 Korttelialueet... 11 5.3.2 Muut alueet... 11 5.3.3 Yleiset määräykset... 12 5.4 Kaavan vaikutukset... 12 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 12

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus III 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 12 5.4.3 Vaikutukset palveluihin... 12 5.4.4 Vaikutukset liikenteeseen... 12 5.4.5 Sosiaaliset vaikutukset... 13 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 13 5.6 Energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt... 13 5.7 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan... 14 5.8 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 14 6 Asemakaavan toteutus... 16 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 16 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 16 6.3 Toteutuksen seuranta... 16 1.5 Liitteet 1. Ote voimassaolevasta asemakaavayhdistelmästä 2. Rakentamistapaohje (Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki) 3. Bensowinkujan katusuunnitelma (FCG) 4. Kauniaistentien liikennealueen vihersuunnitelma (Sito)

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 1 (16) 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta. Yhdyskuntalautakunta on 13.10.2009 173 ja kaupunginhallitus 21.10.2009 278 päättänyt Bensowinkujan asemakaavamuutoksen laatimisen aloittamisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 13.1.2010. Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla 13.1.2010 sekä Kaunis Grani -lehdessä nro 1 19.1.2010. Kaavaluonnos laadittiin vuoden 2010 alkupuolella arkkitehtitoimisto Arkkigraf Oy:n laatiman viitesuunnitelman pohjalta. Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 31.8.2010 asettaa kaavaluonnoksen nähtäville ajalle 28.9.- 28.10.2010. Nähtävillä olon aikana osallisilla ja muilla kuntalaisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä suullisesti ja kirjallisesti. Nähtävillä olon aikana kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Lausunnot pyydettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselta sekä Kauniaisten kaupungin rakennuslautakunnalta. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja rakennuslautakunnalta. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen viitesuunnitelmaa tarkennettiin arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen toimesta. Kaavaehdotus laadittiin tämän tarkentuneen suunnitelman perusteella. Yhdyskuntalautakunta käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 22.3.2011, mutta jätti asian pöydälle. Tämän jälkeen arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki työsti suunnitelmaa eteenpäin. Yhdyskuntalautakunta käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 18.10.2011, mutta asia palautettiin asemakaavamääräysten täydentämiseksi. Yhdyskuntalautakunta käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 1.11.2011 ja päätti esittää kaupunginhallitukselle kaavaehdotuksen nähtäville asettamista muutoksin. Kaupunginhallitus käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 16.11.2011 ja palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakentamistapaohjeita tarkennetaan. Kaupunginhallitus käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 8.2.2012 ja päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville muutoksin. Kaavaehdotus oli nähtävillä 28.2.-29.3.2012. Nähtävillä olon aikana kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Liikennevirastolta ja Kauniaisten kaupungin rakennuslautakunnalta. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavaselostusta päivitettiin ja kaavamääräyksiin tehtiin teknisluontoisia korjauksia. 2.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on muuttaa huoltoasemarakennusten korttelialue liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Asemakaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa uusiutuvan energian - kuten aurinko- ja tuulienergia sekä maalämpö - tuottaminen tontilla ja tukea tulevan toiminnan mahdollisuuksia energiaomavaraisuuteen. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan myös Bensowinkujan liikennejärjestelyitä.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 2 (16) 3 Lähtökohdat 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Kauniaisten ja Espoon rajalle, Kauniaistentien eteläpuolelle. Koko kaava-alueen pinta-ala on noin 0,5 ha. Kaava-alue käsittää tontin 1 ja katualuetta. Tontin 1 pinta-ala on 3689 m2. Tontti 1 on nykyisin huoltoasemakäytössä. Tontilla 1 sijaitsee huoltoasemarakennus ja polttoaineen jakelupiste. 3.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue sijoittuu rakennettuun ympäristöön eikä alueella tiettävästi ole erityisiä luontoarvoja. Kauniaistentien liikennealueeseen sisältyy laajat suojaviheralueet. 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Kauniaisten keskustaan johtavan Kauniaistentien varrella. Suunnittelualueen etäisyys keskustasta on noin 500 metriä. Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti kaupunkirakenteessa ja sen lähiympäristön toiminnot. Tontin 1 eteläpuolella sijaitseva Y-tontti on rakentamaton. Y-tontin eteläpuolella, Espoon kaupungin puolella, sijaitsee pientalovaltaista asutusta. Kauniaistentien pohjoispuolella sijaitsee pientalovaltaista asutusta ja viheraluetta. Bensowinkujan länsipuolella on viheraluetta. Espoon puolella, suunnittelualueesta itään sijaitsee Sepänkylän tukiasuntola ja suunnittelualueesta kaakkoon Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen keskuspaloasema. Suunnittelualueen lounaispuolella on päiväkoti.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 3 (16) Suunnittelualueen läheisyydessä Kauniaistentien varressa on kolme huoltoasemaa. Noin kilometrin etäisyydellä, Espoon kaupungin puolella, sijaitsee Nihtisillan, Keran ja Sinimäen pienteollisuus-, työpaikka- ja varastoalueet. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita eikä tiedossa olevia muinaismuistolain mukaisia muinaisjäännöksiä. Muutaman sadan metrin päässä kaavamuutosalueesta lounaaseen sijaitsee Bensowin alue, jolla on historiallista arvoa (Kauniaisten rakennusinventointi 2005). Bensowin alueen ja kaavamuutosalueen välissä sijaitsee viheralue. 3.4 Maanomistus St1 Oy omistaa tontin nro 1. Kauniaisten kaupunki omistaa katualueen. 3.5 Suunnittelutilanne 3.5.1 Maakuntakaava 3.5.2 Yleiskaava 3.5.3 Asemakaava Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueella ei ole voimassa yleiskaavaa. Kauniaisten kaupunginvaltuuston 13.12.2004 hyväksymässä maankäytön yleissuunnitelmassa (Masu 2) alue on varattu huoltoasema-alueeksi. Suunnittelualueella on voimassa 22.3.1989 vahvistettu asemakaava, jossa alue on osoitettu huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (LH) ja katualueeksi (Bensowinkuja). Kuva 3. Ote Kauniaisten kaupungin asemakaavojen yhdistelmäkartasta.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 4 (16) 3.5.4 Rakennusjärjestys 3.5.5 Pohjakartta 3.5.6 Rakennuskiellot Kauniaisten kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 21.6.2004 (kaupunginvaltuusto 31). Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.9.2004 ja sitä on päivitetty 25.9.2006. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 23.12.1999/1284 vaatimukset. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 3.5.7 Kaavamuutosaluetta koskevat muut suunnitelmat Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki on laatinut tontille 1 suunnitelman, joka on ollut osittain kaavaratkaisun lähtökohtana. Yhdyskuntalautakunta päätti 16.8.2011 ( 93), ettei suunnitelmaa käytetä suoraan asemakaavamuutoksen pohjana. Kaavaluonnos perustui Arkkitehtitoimisto Arkkigraf Oy:n laatimaan viitesuunnitelmaan. Airix ympäristö on laatinut Kauniaistentien ja Bensowinkujan liittymään liikennevalosuunnitelman. Alkuvuodesta 2010 käynnistettiin Bensowinkujan katusuunnittelu sekä Kauniaistentien liikennealueen suojaviheralueiden suunnittelu. Bensowinkujan katusuunnittelusta vastaa FCG Finnish Consulting Group Oy ja Kauniaistentien vihersuunnittelusta Sito Oy.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 5 (16) 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta. Tavoitteena on muuttaa huoltoasematontti toimisto- ja liikerakennustontiksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus 21.10.2009 278 päättänyt Bensowinkujan asemakaavamuutoksen laatimisen aloittamisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tämän asemakaavamuutoksen laadintaan osallisia ovat: Suunnittelualueen maanomistajat ja haltijat Naapurikiinteistöjen maanomistajat ja haltijat Espoon kaupunki Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla 13.1.2010 sekä Kaunis Grani -lehdessä nro 1 19.1.2010. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavoituksen vireilletulosta sekä valmisteluaineiston, asemakaavaluonnoksen ja asemakaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutetaan virallisesti kaupungin ilmoitustaululla. Lisäksi kaavoituksen vaiheista ilmoitetaan Kaunis Grani lehdessä ja kaupungin internetsivuilla (www.kauniainen.fi). Nähtäville asetettavat asiakirjat ovat esillä Kauniaisten kaupungintalolla. Asemakaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtäville asettamisen yhteydessä osallisilla on mahdollisuus tuoda esille mielipiteitään ja tehdä huomautuksia ja muistutuksia. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollisuus valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 13.1.2010.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 6 (16) Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 28.9.-28.10.2010 Kauniaisten kaupungintalon ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla. Nähtävillä olon aikana osallisilla ja muilla kuntalaisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä suullisesti ja kirjallisesti. Nähtävillä olon aikana kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Lausunnot pyydettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselta sekä Kauniaisten kaupungin rakennuslautakunnalta. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja rakennuslautakunnalta. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 28.2.-29.3.2012 Kauniaisten kaupungintalon ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla. Nähtävillä olon aikana osallisilla oli mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta muistutus. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausunnot saatiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Liikennevirastolta ja Kauniaisten kaupungin rakennuslautakunnalta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on muuttaa huoltoasemarakennusten korttelialue liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Asemakaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa uusiutuvan energian - kuten aurinko- ja tuulienergia sekä maalämpö - tuottaminen tontilla ja tukea tulevan toiminnan mahdollisuuksia energiaomavaraisuuteen. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan myös Bensowinkujan liikennejärjestelyitä. 4.4.1 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaluonnosvaiheessa tavoitteena oli mahdollistaa polttoaineen jakelupisteen sijoittuminen tontille. Luonnoksen nähtävillä olon jälkeen tavoitteet tarkentuivat siten, että polttoaineen jakelupisteen sijoittumisesta tontille luovuttiin. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki tarkensi rakennuksen ja tontin suunnitelmaa.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 7 (16) 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja suunnitteluvaiheiden päätökset 4.5.1 Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos laadittiin arkkitehtitoimisto Arkkigrafin laatiman viitesuunnitelman perusteella keväällä 2010. Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 31.8.2010 asettaa kaavaluonnoksen nähtäville. Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Kauniaisten kaupungin rakennuslautakunnalta. Kuva 4. Bensowinkuja 2:n asemakaavaluonnos. 4.5.2 Asemakaavaehdotus Luonnoksen nähtäville asettamisen päätöksen yhteydessä Kauniaisten yhdyskuntalautakunta ohjeisti jatkosuunnittelussa tutkimaan rakennuksen sijoittamista 4 m etäisyydelle rajasta maanpäällisissä kerroksissa sekä sähköautojen lataamismahdollisuutta huoltoasemalla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että korttelialueen kaavamääräystä on tarkennettava määrittämällä liikerakentamisen ja toimistorakentamisen määrän keskinäiset suhteet. ELY-keskus esittää, että Kauniaistentie tulisi merkitä kaavaan kaduksi. ELY-keskus toteaa, että tontille mahdollisesti sijoitettavat tuulimyllyt tulee sijoittaa niin, että ne eivät kaatuessaankaan yllä maantien suoja-alueelle. ELY-keskus kehottaa myös lisäämään kaavaselostukseen maininnan siitä, miten hulevedet hallitaan. Rakennuslautakunta toteaa lausunnossaan, että liikennealueeseen sisältyvät suojaviheralueet pitäisi merkitä kaavaan; istutettavan puurivin alue pitäisi määritellä istutettavaksi; rakentamistapaohje tulisi korvata tavoitetasoa ohjaavalla kaavamääräyksellä ja että maanalaisen pysäköintialueen kaavamääräystä tulisi tarkentaa siten ettei maanalaista paikoitus- ja teknistä tilaa lueta kerrosalaan vaikka ne ulottuisivatkin rakennuksen pohja-alan ulkopuolelle. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen tontin suunnitelmaa tarkennettiin arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen toimesta. Kaavaehdotus laadittiin tämän tarkentuneen suunnitelman perusteella. Yhdyskuntalautakunta käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 22.3.2011, mutta jätti asian pöydälle.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 8 (16) Kuva 5. Bensowinkuja 2:n asemakaavaehdotus, jonka yhdyskuntalautakunta jätti pöydälle kokouksessaan 22.3.2011. Yhdyskuntalautakunnan kokouksen 22.3.2011 jälkeen arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki työsti viitesuunnitelmaa eteenpäin. Lahdelma & Mahlamäki on tarkastellut rakennuksen massoittelua ja sijoittumista tontilla sekä julkisivuratkaisuja. Tärkeinä lähtökohtina on ollut energiatehokkuus ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen. Ratkaisussa on päädytty kaavaluonnosvaiheeseen verrattuna osittain korkeampaan rakennukseen. Rakennuksen kattomuoto on vaihteleva. Vinolle kattopinnalle konehuoneen eteen voidaan sijoittaa aurinkopaneeleita. Autopaikat sijoitetaan pääasiassa maanalaiseen autohalliin. Kokouksessaan 16.8.2011 93 yhdyskuntalautakunta päätti, ettei arkkitehtitoimiston Lahdelma & Mahlamäki laatimaa viitesuunnitelmaa käytetä suoraan asemakaavamuutoksen pohjana, vaan se on eräs ratkaisumalli laadittavasta asemakaavamuutoksesta ja rakentamista ohjataan kaavamääräyksillä ja maankäyttösopimuksella. Suunnittelun edetessä todettiin tarkoituksenmukaiseksi rajata kaavaluonnoksessa ollut Kauniaisten tien liikennealue pois kaavasta, koska alueeseen ei kohdistu muutostarpeita. Yhdyskuntalautakunta käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 18.10.2011, mutta asia palautettiin asemakaavamääräysten täydentämiseksi. Yhdyskuntalautakunta käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 1.11.2011 ja päätti esittää kaupunginhallitukselle kaavaehdotuksen nähtäville asettamista muutoksin. Lautakunnan muutosesitykset koskivat rakennusalan määrittämistä 4 metrin etäisyydelle tontin rajoista, rakennuksen korkeutta ja ivkonehuonetta koskevan merkinnän ja määräyksen poistamista.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 9 (16) Kuva 6. Bensowinkuja 2:n asemakaavaehdotus, johon yhdyskuntalautakunta esitti muutoksia kokouksessaan 1.11.2011. Kaavaehdotus on laadittu kaavaluonnosvaiheen jälkeen tarkentuneiden suunnitelmien ja saadun palautteen perusteella. Keskeisimmät muutokset kaavaluonnokseen verrattuna ovat: polttoaineen jakelupisteen poistaminen rakennusalan laajentaminen rakennusoikeuden tarkentaminen kerrosluvun muuttaminen istutettavan puurivin muuttaminen istutettavaksi alueeksi kaavarajauksen muuttaminen siten, että yleisen tien alue (LT) jää kaavamuutoksen ulkopuolelle liiketilojen sallitun määrän ilmoittavan määräyksen lisääminen (k 20%) yleisten määräysten muokkaus kaavaselostuksen täydentäminen

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 10 (16) Kuva 7. Bensowinkuja 2:n asemakaavaehdotus. Kaupunginhallitus käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 16.11.2011 ja palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakentamistapaohjeita tarkennetaan. Kaupunginhallitus käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 8.2.2012 ja päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville muutoksin: maanalainen pysäköintilaitos saadaan rakentaa rakennusoikeuden lisäksi, ilmanvaihtokonehuoneen julkisivut on integroitava rakennuksen vesikattorakenteeseen ja pihatasolle saa sijoittaa enintään 20 autopaikkaa. Kaavaehdotus oli nähtävillä 28.2.-29.3.2012. Nähtävilläolon aikana ei jätetty muistutuksia kaavaehdotuksesta. Lausunnot saatiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Liikennevirastolta ja Kauniaisten kaupungin rakennuslautakunnalta. ELY-keskus esitti lausunnossaan täsmennyksiä ja täydennyksiä kaavaselostukseen. Liikennevirastolla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Rakennuslautakunta esitti yleisen määräyksen nro 6 täsmentämistä. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavaselostusta on päivitetty ja kaavamääräyksistä yleistä määräystä nro 6 täsmennetty.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 11 (16) 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavassa osoitetaan yksi korttelialue, jonka käyttötarkoitus on liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-4). Lisäksi kaavassa osoitetaan katualue. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle tontille 1 on osoitettu rakennusoikeutta 5450 kerrosneliömetriä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan liitteeksi on laadittu erillinen rakentamistapaohje tontille 1. Hulevedet tulee käsitellä rakennusjärjestyksen ohjeistuksen mukaisesti. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-4) Liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle muodostuu yksi tontti. Tontin 1 pinta-ala on 3689 m 2. Rakennusoikeutta tontilla 1 on 5450 kerrosneliömetriä. Rakennetusta kerrosalasta 20 % saa käyttää liiketiloja varten (k 20%). Kortteliin ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälää. Aluetta koskee määräys /saa, jonka mukaan pilaantunut maaperä on puhdistettava/kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Kortteliin on merkitty maanalainen tila pysäköintilaitokselle (ma/p). Tontin pohjoisreunaan on osoitettu istutettava alueen osa. Suurin sallittu kerrosluku on VI. Rakennuksen korkeuden tulee vaihdella ilmeikkään lopputuloksen aikaansaamiseksi. Osan rakennuksesta tulee olla vähintään 5-6 kerroksinen. Tontille saa sijoittaa uusiutuvaa energiaa kerääviä laitteita. Pientuulivoimaloiden sijoittamisessa on huomioitava, että tuulimyllyt eivät kaatuessaankaan yllä maantien suoja-alueelle. Liikenneviraston ohjeen (6.6.2011) mukaan tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maantiestä on maantien suoja-alueen leveys lisättynä voimalan kokonaiskorkeudella (torni + lapa). Katualue Bensowinkujan katualueen pinta-ala on noin 0,13 ha.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 12 (16) 5.3.3 Yleiset määräykset 5.4 Kaavan vaikutukset 1. Korttelin 1004 tontille 1 saa sijoittaa uusiutuvaa energiaa kerääviä laitteita. 2. Uusiutuvan energian tuottaminen ei saa aiheuttaa ympäristölle haittaa (melua tai heijastuksia). 3. Alueen rakentaminen on toteutettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti. 4. Rakennuksen korkeuden tulee vaihdella ilmeikkään lopputuloksen aikaansaamiseksi. Osan rakennuksesta tulee olla vähintään 5-6 kerroksinen. 5. Kattomuodon tulee olla monimuotoinen. Tasakattoa ei sallita. 6. Ilmanvaihtokonehuoneen julkisivut on integroitava rakennuksen vesikattorakenteeseen. 7. Polkupyöräpysäköintiä ja pysäköintilaitosta palvelevia rakennelmia ja rakenteita (esim. ajoluiska) saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle, eikä niitä lasketa kerrosalaan. Maanalainen pysäköintilaitos saadaan rakentaa rakennusoikeuden lisäksi. 8. Pihatasolle saa sijoittaa enintään 20 autopaikkaa. 9. Asemakaavan toteuttamisessa on noudatettava valtuuston erikseen hyväksymiä rakentamistapaohjeita. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Kaava-alue sijaitsee näkyvällä paikalla Kauniaisten sisääntulotien varrella. Asemakaavamuutos sekä siihen kytkeytyvät Bensowinkujan katusuunnitelma ja Kauniaistentien viheralueiden suunnitelma luovat edellytykset nykyistä miellyttävämmän ympäristön syntymiselle Kauniaisten sisääntuloon. Asemakaavamuutoksen mahdollistamalla liike- ja toimistorakentamisella on mahdollista luoda nykyistä huoltoasematoimintaa kaupunkikuvallisesti edustavampi sisääntulo Kauniaisiin. Kaava-alue sijaitsee keskustan läheisyydessä ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kaavamuutos tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja liittyy luontevasti olemassa olevaan rakenteeseen myös laajemmin tarkasteltuna. Kaava tukee uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3 Vaikutukset palveluihin 5.4.4 Vaikutukset liikenteeseen Kaava-alueella ei ole todettu maisema- tai luontoarvoja, eikä pohjaveden kannalta tärkeitä alueita. Kaavamuutos mahdollistaa liike- ja toimistorakentamisen tontilla 1. Nykyinen huoltoasemarakennus ja polttoaineen jakelu poistuu. Kauniaistentien varressa sekä Kauniaisten että Espoon puolella on kuitenkin muita huoltoasemia. Liike- ja toimistorakennuksen toteuttaminen muuttaa hieman tontille suuntautuvaa liikennettä. Toimiston liikenne painottuu aamuun ja iltapäivään. Asemakaavan mahdollistaman liiketilan liikenne ajoittuu tasaisemmin. Riippuen tulevan liiketoiminnan muodosta ja esimerkiksi aukioloajoista ilta- ja yöaikaan ajoittuva liikenne tontille voi vähentyä huoltoasematoimintaan verrattuna. Bensowinkujan katusuunnittelussa on huomioitu tontin tuleva toiminta. Kauniaistentien ja Bensowinkujan liittymään on päätetty toteuttaa liikennevalot ennen kaavamuutoksen käynnistymistä ja liikennevalot on rakennettu vuoden 2010 aikana.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 13 (16) 5.4.5 Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutosalue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien läheisyydessä. Rautatieasema, Kehä II ja Turunväylä sijaitsevat alle kilometrin etäisyydellä, joten kaavamuutosalue kytkeytyy sujuvasti myös laajempaan liikenneverkkoon. Alue on hyvin saavutettavissa joukkoliikennevälinein sekä kävellen ja pyörällä. Kauniaisten sisääntulon kaupunkikuvallisella muuttumisella voi olla positiivinen vaikutus ihmisiin. Kaavoitusprosessin aikana ei ole saatu osallisilta palautetta kaavaan liittyen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Tontilla 1 voi huoltoasematoiminnasta johtuen sijaita pilaantunutta maata. Maaperätutkimukset maaperän pilaantuneisuuden selvittämiseksi tulee tehdä hyvissä ajoin ennen rakentamisvaihetta. Tarvittaessa alueelle tulee laatia kunnostussuunnitelma ja ilmoitus pilaantuneen maaperän kunnostuksesta. Vastuu maaperän kunnostamisesta on tontin omistajalla. 5.6 Energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Yhdyskuntien kasvihuonekaasupäästöihin ja energiankulutukseen vaikuttavat keskeisesti yhdyskuntarakenteellinen ja liikenteellinen sijainti sekä alueiden sisäiset ratkaisut. Yhdyskuntasuunnittelulla voidaan vaikuttaa yhdyskuntarakenteesta aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin ja varautua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin vaikutuksiin. Liikenne, aluetehokkuus, energiantuotantoja lämmitysjärjestelmä, polttoainevalinnat ja rakennusten energiatehokkuus ovat keskeisiä energiankulutukseen ja päästöihin vaikuttavia tekijöitä, joihin tulisi kiinnittää huomiota alueita suunniteltaessa ja kehitettäessä. Energiantuotanto Bensowinkujan asemakaavan muutoksessa yhtenä suunnittelun tavoitteena on ollut energiaomavaraisuuden tukeminen ja kaavoituksen lähtökohdaksi laaditussa suunnitelmassa myös rakennuksen energiankulutukseen on pyritty vaikuttamaan mm. kompaktilla massalla ja julkisivupinnan minimoinnilla. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteistökohtaisen energiantuotannon uusiutuvia energialähteitä hyödyntäen ja tämä on huomioitu rakennuksen korkeutta ja sijaintia määriteltäessä. Toisaalta suunnittelualue sijaitsee kaukolämpöverkoston vieressä ja siihen liittyminen parantaisi olemassa olevan infrastruktuurin käyttöastetta ja kannattavuutta. Toimistorakentamisessa sähkönkulutus on kuitenkin lämpöenergian kulutusta merkittävämmässä roolissa. Tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämisen mahdollisuudet ja toteutus tulee selvittää yksityiskohtaisemmin tulevissa suunnitteluvaiheissa. Liikenne Kaavamuutosalue tukeutuu hyvin olemassa olevaan liikenneverkkoon ja muuhun infrastruktuuriin. Alueen saavutettavuus joukkoliikennevälineillä, kävellen ja pyörällä on hyvä. Toisaalta sijainti myös tieliikenteen kannalta keskeisesti voi vaikuttaa kohteen henkilöautoliikenteen osuutta kasvattavasti.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 14 (16) Rakennusten energiatehokkuus Uudisrakentamista koskevissa energiamääräyksissä siirrytään 1.7.2012 alkaen kokonaisenergiatarkasteluun, jonka myötä rakennusten energiankulutusta tarkastellaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Uusissa laskelmissa huomioidaan myös rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Lämmityksen lisäksi myös ilmanvaihto, kuluttajalaitteet, valaistus ja lämmin vesi otetaan huomioon tarkastelussa. Toimistorakentaminen on kuitenkin Suomessa jo nykyisellään sellaista, että uusien (2012) vaatimusten täyttämiseksi ei nykytasoa ja laatua käytännössä tarvitse välttämättä juurikaan muuttaa. 5.7 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 25 ) mukaan asemakaavan selostuksessa on mm. esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Asemakaavamuutos hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttää taajamaa edistäen elinympäristön toimivuutta ja taloudellisuutta. Asemakaavamuutos tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Asemakaavamuutos huomioi mahdollisen olemassa olevan pilaantuneen maaperän aiheuttaman haitan poistamisen. Asemakaavamuutos edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Alue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Asemakaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. 5.8 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ).

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 15 (16) Yleiskaavan sisältövaatimus (MRL 39 ) Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Kaavamuutos - Kaavamuutos noudattaa maakuntakaavaa. - Tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. - Hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus - Kaavan mahdollistama liike- ja toimistorakentaminen sijoittuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen keskustan läheisyyteen, jossa saavutettavuus on hyvä. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset - Tukeutuu olemassa olevaan liikenneverkkoon. - Mahdollistaa uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen. - Täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta keskustan läheisyydessä. - Luo edellytykset uudelle liike- ja toimistorakentamiselle. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen - Huomioi mahdolliset pilaantuneet maat. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. - Kaava-alueella ei ole erityisiä rakennetun ympäristön, maiseman tai luonnonarvoja. - Ei vaikuta virkistysalueisiin. - Asemakaava ei aiheuta haittaa. Kaavamuutos on laadittu maanomistajan aloitteesta.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 16 (16) 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Tontille 1 on laadittu rakentamistapaohje. Bensowinkujan katualueelle on laadittu katusuunnitelma. Kauniaistentien liikennealueelle on laadittu vihersuunnitelmaehdotus. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Bensowinkujan ja Kauniaistentien liittymän liikennevalot on toteutettu vuoden 2010 aikana. Tontin 1 toteutus on riippuvainen maanomistajasta. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tullaan tekemään maanomistajan kanssa kaavan toteuttamista koskeva maankäyttösopimus. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaupunki seuraa toteutumista mm. rakennuslupamenettelyn kautta. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Anssi Savisalo arkkitehti SAFA, YKS-299 Laatinut: Emmi Sihvonen DI, YKS-491

26 30 29 26 23 28 30 27 23 2 25 3 25 2 26 5 27 2 28 4 30 3 30 6 36 3 32 5 32 2 30 9 33 9 38 0 38 38 3 32 23 3 25 9 26 3 Byvägen 27 2 27 8 27 5 29 0 29 0 31 3 32 6 32 1 32 1 32 7 32 1 32 2 31 9 32 5 31 8 33 0 32 2 35 36 2 34 5 35 8 33 6 37 3 36 4 36 5 30 32 5 24 8 26 8 27 8 28 1 28 1 28 7 30 1 29 4 31 8 31 9 32 1 32 5 32 3 31 3 33 5 33 9 33 2 31 4 34 4 Fasaaninpolku 33 0 32 6 32 2 33 5 33 3 34 9 34 4 34 8 Riekontie 32 2 32 2 31 3 32 29 30 8 27 8 Kylätie 31 1 31 2 33 9 34 0 33 8 33 4 33 2 34 32 31 7 31 3 30 2 31 0 29 1 29 5 28 6 29 7 Ripvägen 27 3:79 28 1 Fasanstigen 3:7930 8 29 3 27 8 27 3 25 26 2 30 4 M601 25 2:25 25 6 24 27 26 7 25 24 3 26 6 24 25 23 9 24 9 23 6 24 0 25 1 24 5 24 6 24 4 Grankullavägen 23 9 Kauniaistentie 24 0 24 2 22 24 3 24 9 22 0 22 1 22 22 6 Bensowinkuja Bensowsgränden 24 7 24 9 Huoltoasema Servicestation 25 1 29 23 23 8 24 1 22 30 27 25 3 31 23 5 32 24 1 29 33 1 23 1 26.914 33 Päiväkoti Daghem 28 34 29 9 26 28 6 29 28 6 26 3 23 6 Mittakaava: 1:2000 Ote Kauniaisten kaupungin asemakaavojen yhdistelmäkartasta.utdrag ur Grankulla stads sammanställda detaljplanekarta. 13.11.2009 29

arkkitehtitoimisto LAHDELMA & MAHLAMÄKI Oy Kauniainen, Bensowinkuja, kortteli 1004, tontti 1 RAKENTAMISTAPAOHJE Kauniaisten kaupunki 08.02.2012 arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Tehtaankatu 29 A FIN-00150 Helsinki, tel 09 2511 020, fax 09 2511 0210, www.ark-l-m.fi

arkkitehtitoimisto LAHDELMA & MAHLAMÄKI Oy SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ 1.1 Rakentamistapaohjeen tarkoitus 1.2 Suunnittelualue 1.3 Suunnittelutavoitteet 2. RAKENNUS 2.1 Massoittelu 2.2 Julkisivumateriaalit ja pintakäsittely 2.3 Tilat 3. PIHA-ALUEET 3.1 Paikoitus 3.2 Istutukset OHJEEN LAADINTA Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Tehtaankatu 29 A 00150 Helsinki puh. 09 2511 020 www.arklm.fi 1 YLEISTÄ 1.1 Rakentamistapaohjeen tarkoitus Rakentamistapaohje on laadittu selventämään ja täydentämään asemakaavan määräyksiä. Rakentamistapaohjeella pyritään ohjaamaan rakennuksen massoittelua ja pintamateriaaleja siten, että Kauniaisten kaupungin tälle tontille tavoittelema laatutaso toteutuu. Ohjeiden lähtötietona ovat Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen laatimat luonnossuunnitelmat, kaupungin viranomaisten kanssa käydyt neuvottelut sekä Yhdyskuntalautakunnan kannanotot. Rakentamistapaohje liittyy ohjeistavana asiakirjana Kauniaisten kaupunginosan 1 korttelin 1004 asemakaavan muutokseen. Rakennusvalvontaviranomaiset valvovat rakentamistapaohjeen noudattamista. 1.2. Suunnittelualue Suunnittelualue on Espoosta ja Kehä II:lta tultaessa Kauniaisten kaupungin ensimmäinen tontti, rajoittuen itäpuolelta Espoon kaupunkiin, pohjoispuolelta Kauniaistentiehen ja länsipuolelta Bensowinkujaan. Tontin takana eteläpuolella samoin kuin Espoon puolella kaakossa on korkea, metsäinen mäki, jolla kasvaa vanhaa korkeaa puustoa; mäen korkein kohta on Espoon puolella 13 metriä tontin tasoa ylempänä. Espoosta tultaessa tontti sijaitsee mutkan takana ja näkymää hallitsee laaksomainen tiealue, taustallaan Kauniaisten keskustan korkeimmat rakennukset. Kauniaisista lähdettäessä tontti on parhaiten näkyvillä taustallaan tuuhea metsä. Tällä hetkellä tontilla sijaitsee huoltoasema joka puretaan, eikä ympärillä ole muita rakennuksia. Takana sijaitsevan tontin 2 toteutusaikataulu ei ole tiedossa. 1.3 Suunnittelutavoitteet Tavoitteena on rakentaa paikalle arkkitehtonisesti korkeatasoinen porttirakennus Kauniaisiin saavuttaessa. Rakennuksen tulee olla mahdollisimman vähän energiaa kuluttava ja käyttää mahdollisuuksien mukaan uusiutuvaa energiaa (maalämpö, aurinko, tuuli). arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Tehtaankatu 29 A FIN-00150 Helsinki, tel 09 2511 020, fax 09 2511 0210, www.ark-l-m.fi

arkkitehtitoimisto LAHDELMA & MAHLAMÄKI Oy 2. RAKENNUS 2.1 Massoittelu Rakennuksen massoittelu lähtee edellä kuvatuista lähtökohdista; kompakti veistoksellinen massa ja minimoitu julkisivupinta. Rakennus on viisikerroksinen, jotta aurinko- ja tuulienergiaa ylipäänsä kyetään hyödyntämään varjostavan mäen pohjoispuolella; viisi toimistokerrosta ja ilmastointikonehuone, joka muodostaa massan kuudennen kerroksen. Vesikaton tulee olla taitteinen ja räystäslinjan tulee noudattaa katon muotoja. Uusiutuvaa energiaa kerääviä laitteita (aurinkopaneelit, pientuulivoimalat) voidaan sijoittaa vesikaton päälle, sen sijaan normaaliin tekniikkaan kuuluvat laitteet (lauhduttimet, huippuimurit) on upotettava vesikaton pinnan alapuolelle näkymättömiin. 1.2 Julkisivumateriaalit ja pintakäsittely Julkisivun yleissävyn tulee olla vaalea, julkisivun aukotukseen ja materiaalivalintoihin vaikuttavat energiatehokkuuden vaatimukset. Yleisvaikutelma ei saa olla tavanomaisen ruutubetonielementtitalon kaltainen. Sisääntulokerroksen julkisivuissa tulee olla muutamia suuria yhtenäisiä lasipintoja erityisesti Kauniaistentien ja Bensowinkujan puolella avoimen vaikutelman aikaansaamiseksi. 2.3 Tilat Rakennus on suunniteltava muuntojoustavaksi toimistorakennukseksi, josta on helppo vuokrata erikokoisia yksiköitä tarpeen mukaan. Kerroksen on oltava jaettavissa vähintään neljään yksikköön ja tilat on voitava sisustaa joko huone- tai avotoimistoksi. Työtiloilla on oltava hyvä luonnonvalaistus. Ensimmäiseen kerrokseen saadaan sijoittaa myymälätilaa, ei kuitenkaan päivittäistavaramyymälää, mutta sitä voidaan käyttää myös toimistona. 3. PIHA-ALUEET 3.1 Paikoitus Suurin osa kaavan vaatimista autopaikoista on sijoitettava maanalaiseen autohalliin. Autohalliin johtava katettu ramppi ja polkupyörien säilytystä varten rakennettavat katosrakenteet voidaan sijoittaa rakennusalueen rajan ulkopuolelle tontin rajan viereen. Pihatasolle saa sijoittaa enintään 20 autopaikkaa, jotka ovat mahdollista myymälätilaa sekä lyhytaikaista pysäköintiä varten. 3.2 Istutukset Tontin vapaat osat liikennealueiden ulkopuolella on istutettava. Tontin rajan viereen Kauniaistentien puolelle on istutettava jatkuva pensasmainen kasvusto. arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Tehtaankatu 29 A FIN-00150 Helsinki, tel 09 2511 020, fax 09 2511 0210, www.ark-l-m.fi

arkkitehtitoimisto LAHDELMA & MAHLAMÄKI Oy Grankulla, Bensowsgränden, kvarter 1004, tomt 1 ANVISNING OM BYGGSÄTT Grankulla stad 08.02.2012 arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Tehtaankatu 29 A FIN-00150 Helsinki, tel 09 2511 020, fax 09 2511 0210, www.ark-l-m.fi

arkkitehtitoimisto LAHDELMA & MAHLAMÄKI Oy INNEHÅLLSFÖRTECKNING: 1 ALLMÄNT 1.1 Syftet med anvisningen om byggsätt 1.2 Planeringsområde 1.3 Målet med planeringen 2. BYGGNADEN 2.1 Massaindelning 2.2 Fasadmaterial och ytbehandling 2.3 Lokaler 3. GÅRDSOMRÅDEN 3.1 Parkering 3.2 Planteringar ANVISNINGEN UPPSATT AV Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Fabriksgatan 29 A 00150 Helsingfors tfn 09 2511 020 www.arklm.fi 1 ALLMÄNT 1.1 Syftet med anvisningen om byggsätt Anvisningen om byggsätt har upprättats för förtydliga och komplettera detaljplanebestämmelserna. Avsikten med anvisningen om byggsätt är att styra byggnadens massaindelning och ytmaterial, så att den kvalitetsnivå som Grankulla stad eftersträvar på tomten uppnås. Planskisserna som Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki har upprättat, förhandlingarna med stadens myndigheter och Samhällsnämndens ställningstaganden är utgångsuppgifter för anvisningarna. Anvisningen om byggsätt är en bilagehandling till ändringen av detaljplanen för kvarter 1004 i stadsdel 1 i Grankulla stad. Byggnadstillsynsmyndigheterna övervakar att anvisningen om byggsätt följs. 1.2. Planeringsområde Planeringsområdet är den första tomten vid infarten från Esbo och Ring II till Grankulla stad. Tomten gränsar på den östra sidan till Esbo stad, på den norra sidan till Grankullavägen och på den västra sidan till Bensowsgränden. Bakom tomten på den södra sidan, liksom på Esbo stads sida i sydost, finns en hög kulle där det växer gamla och höga trädbestånd. Kullens högsta punkt ligger på Esbo sidan 13 meter högre än tomtens höjdnivå. Vid infarten från Esbo ligger tomten bakom en vägkrök och en dalbetonad vy med Grankullas högsta byggnader i fonden dominerar. Vid utfarten från Grankulla syns tomten bäst mot den täta skogen i bakgrunden. På tomten finns i dag, förutom en servicestation som ska rivas, inga andra byggnader i omgivningen. Det finns ingen utbyggnadstidtabell för tomt 2 som ligger bakom tomt 1. 1.3 Målet med planeringen Avsikten är att på byggplatsen uppföra en arkitektoniskt högklassig portbyggnad för infarten till Grankulla. Byggnaden ska vara så energisnål som möjligt och då det är möjligt använda förnybar energi (jordvärme, sol, vind). arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Tehtaankatu 29 A FIN-00150 Helsinki, tel 09 2511 020, fax 09 2511 0210, www.ark-l-m.fi

arkkitehtitoimisto LAHDELMA & MAHLAMÄKI Oy 2. BYGGNADEN 2.1 Massaindelning Byggnadens massaindelning baserar sig på ovan beskrivna utgångspunkter; en kompakt formskön massa och en fasadyta som bringats till ett minimum. Byggnaden har fem våningar, så att sol- och vindenergi överhuvudtaget ska kunna utnyttjas på den skuggande kullens norrsida; fem kontorsvåningar och ett maskinrum för ventilation utgör den sjätte våningens massa. Vattentaket ska vara brutet och takskäggets linje ska följa takets former. Anordningarna som samlar upp förnybar energi (solpaneler, små vindkraftverk) kan placeras på vattentaket. Anordningar som hör till normal teknisk utrustning (kondensorer och takfläktar) ska ligga osynliga, infällda under vattentaket. 1.2 Fasadmaterial och ytbehandling Fasadens allmänna färgton ska vara ljus. Kraven på energieffektivitet påverkar fasadöppningarna och valen av material. Det allmänna intrycket får inte ge bilden av en sedvanlig helelementbyggnad. För att ge ett öppet intryck ska entrévåningens fasad omfatta några stora enhetliga glasytor, speciellt mot Grankullavägen och Bensowsgränden. 2.3 Lokaler Byggnaden ska planeras till en omläggningsanpassad kontorsbyggnad, där det är lätt att hyra olika stora enheter enligt behov. Våningen ska kunna indelas i minst fyra enheter och lokalerna ska kunna inredas antingen med rumsindelning eller som ett landskapskontor. I arbetslokalerna ska finnas en bra naturbelysning. I den första våningen får placeras butikslokaler, dock inte dagligvarubutiker, men den kan också användas som kontor. 3. GÅRDSOMRÅDENA 3.1 Parkering Största delen av de bilplatser som detaljplanen kräver ska placeras i en underjordisk parkeringshall. Den täckta rampen som leder till parkeringshallen och takkonstruktionerna för cykelförvaringen kan placeras vid tomtgränsen utanför byggnadsytan. På gårdsplanet får placeras maximalt 20 bilplatser avsedda för en eventuell butikslokal och för korttidsparkering. 3.2 Planteringar De fria delarna av tomten som ligger utanför trafikområdena ska planteras. En kontinuerlig buskartad vegetation ska planteras längs tomtgränsen mot Grankullavägen. arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Tehtaankatu 29 A FIN-00150 Helsinki, tel 09 2511 020, fax 09 2511 0210, www.ark-l-m.fi

+30 Bensowinkuja +30 Bensowinkuja Tyyppipoikkileikkaus 1:100 Pl 60 Istutuskaista Jk-tie Ajorata Ajorata +25 +25 Tsv 0.00 +0.03 +0.03 +0.03 +0.03 +0.03-0.09-0.09 22.68 22.87 22.23 +20 22.38 +20 3.50 3.50 0.50 5.00 3.00 7.00 10.52 P llysrakenne +15 Putkien perustamistapa 5E/6E 6E +15 Matka 30.00 51.89 Kaltevuus / py ristyss de -0.005 0.007 Tasausviivan korkeus Maanpinnan korkeus Paalutus 0 50 Kaarevuus Sivukaltevuus qo = qv = 0.03

KAROSA Pp.ti 23.85 24.90 22.15 22.23 24.50 24.60 +23,42 +21,76 +21,78 22.38 24.40 Rakennettu putki lyhennetään A Grankullavägen 22.42 22.61 +21.9 +22.2 +22.0+22,00 +23.3 +23.03 C C +23 +22.5 z +23.5 +24 Rakennettu putki lyhennetään +23,15 +24,54 +24.5 +22,91 20 kv 21.85 B kt 22.62 2 569 3 B B Sv 315 PEH +24,24 +22,11 22.68 24.28 1 21.58 23.28 22.64 21.72 23.16 23.17 23.29 21.71 24.70 +21.96 +24.8 24.86 A kt 1 Huoltoasema B 24.85 2 +25 +25 +24 +24 1:3 1:2 1:2 n. 1:5 +23 +22 SV 600 1:3 1:2 +23.03 +21.95 +22,0 +22,25 +22.05 +22,1 100 mm +23 +22 MUUTOSTUNNUS PVM TEKIJÄ SISÄLTÖ +21 +21 Katu jk+pp pensaat niitty kosteikko kivih. niitty nurmi piha rakennus kiviheit. perennat Katu jk+pp nurmi niitty perennat kiviheitoke kosteikko pato vesialue Tietäjäntie 14 02130 Espoo p. 020 747 6000 f. 020 747 6111 KAUNIAISTEN KAUPUNKI YHDYSKUNTATOIMI KUNTATEKNIIKKA GRANKULLA STAD SAMHÄLLSTEKNIK KOMMUNTEKNIK irisbus Kohde: Piir.laji : +25 1:1,5 +24 +23 Mittakaava: Pvm: 1:2 +22 +21 Hyväksytty : Katu pys. Katos pensas rr vesi niitty rr niitty nurmi piha rakennus Suunnittelija: Suunn. nro:

Bensowinkujan ja Kauniaistentien itäpuolen viheralue suunnitelmaselostus Bensowinkujan ja Kauniaistentien itäpuolen viheralue ilmentyy nykyisellään jäsentymättömänä ja hoitamattomana tienpientareena Kauniaistentien ja huoltoaseman välissä. Kauniaistentien kuivatusvedet johdetaan aluetta halkovaan ojaan ja siitä edelleen Bensowinlampeen. Alueella sijaitsee 20 kv maakaapeli sekä pari pienempää johtoa, jotka syöttävät virtaa linja-autopysäkille ja huoltoasemalle. Kauniaistentie on merkittävä sisääntulotie kaupunkiin, ja suunnittelukohde sijaitsee lähellä kaupungin rajaa. Luonnollisena tavoitteena viheralueen kehittämisessä on muodostaa siitä pienimuotoinen porttikohta kaupunkiin saavuttaessa. Toisaalta Bensowinlammen veden laatu on nykyisellään melko heikko, ja viivyttämällä Kauniaistentien kuivatusvesiä ennen niiden johtamista lampeen saadaan vedestä poistettua kiintoaineita ja näin parannettua veden laatua. Teknisesti veden viivyttäminen toteutetaan matalalla pohjapadolla, jonka taakse muodostetaan kosteikko. Kun Bensowinkujan rummun kapasiteetti ylivirtaustilanteessa ylittyy, toimii kosteikko myös veden varastona. Viheralueelle rakennettuja sadevesiviemäriputkia lyhennetään, jotta putkien päät saadaan sovitettua luontevasti hulevesiaiheen osaksi. Suunnitelman maisema-arkkitehtoninen päämäärä on toimia yhdistävänä elementtinä viereisen rakennetun puiston ja läheisen luonnonmukaisen selännemännikön välillä. Tällöin uudesta vesiaiheesta muodostuu käännekohta, jossa puiston muotokieli huipentuu ennen muuntumista luonnonmukaiseksi männiköksi. Puuistutukset antavat sommitelmalle selkeän taustan, ja veden äärellä kasvavat perennat vahvistavat hulevesiaiheen pyöreää muotoa. Puuistutukset täydentävät Kauniaistentien pohjoispuolelle suunniteltua koristeomenapuiden ja kirsikoiden muodostamaa ryhmää ja voimistaa porttimaista vaikutelmaa. Viheralueen perustaso vaihettuu veden lähellä olevasta tulvaniitystä nurmeksi, joka yhdistyy ympäröiviin katu- ja piha-alueisiin.