Etelä Sipoon alueen keskuskeittiö Uudisrakennus

Hankesuunnitelma 1 Etelä Sipoon alueen keskuskeittiö Uudisrakennus

Hankesuunnitelma 2 Hankkeen yhteenveto Hankkeen tavoitteena on parantaa ruokapalveluja Etelä Sipoon alueella. Hankesuunnitteluryhmä esittää, että edetään vaihtoehto C:n mukaisesti rakentamalla erillinen itsenäisesti toimiva valmistuskeittiö. 1) Hanke koskee uuden rakennuksen rakentamista n. 3000 annosta tuottavaksi aluekeittiöksi. Aluekeittiö tulee palvelemaan pääasiassa alueen kouluja sekä päiväkoteja. Rakennus käsittää n. 855 kem2. Tonttivarauksessa on otettu mahdollinen laajennustarve huomioon. Tulevaisuuden tarpeet voivat käsittää jopa 6000 annosta. Hanke on Sipoon kunnan investointihanke. Kiinteistön tulee omistamaan Sipoon kunta. Uudisrakennuksen tilojen käyttäjänä tulee toimimaan Sipoon kunta. Hankkeen laajuustavoitteet ovat hyötyala 760,0 hym2, huoneistoala 800,0 htm2, 1290,0 brm2 ja 855,0 krm2. Talousarvion investointiliitteessä kohteen määräraha on vuonna 2013 500.000 t ja vuonna 2014 3,7 Milj.. Rakentaminen on ajoitettu vuodelle 2013-2014. Rakentamista koskevan hankesuunnitelman tavoitehinta on 4,4 Milj. ilman alv, kustannustaso 11/2011. Hankesuunnitelman tavoitteena on laatia alustavat suunnitelmat ja kustannusarvio ko. rakennukselle, joiden mukaan eri päätöksellä voidaan käynnistää rakennuksen varsinainen suunnittelu. Hankesuunnitelman on laatinut Arkkitehtitoimisto Sollamo sekä erikoissuunnittelijat yhteistyössä Sipoon Kunnan sekä tulevan käyttäjän kanssa.

Hankesuunnitelma 3 Sisällysluettelo 1. Hankkeen perustiedot 5 2. Hakija ja yhteyshenkilöt 6 3. Tausta ja tarve 8 3.1 Nykytilanteen analyysi 8 3.2 Ratkaisuvaihtoehdot 9 3.3 Aiemmat selvitykset ja toimenpiteet 10 3.4 Tarpeet 10 3.5 Yhteenveto 11 4. Kohderyhmä ja kohdealue 12 4.1 Sijainti 12 4.2 Tontti ja sen käyttösuunnitelma 12 4.3 Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset 12 4.4 Kohderyhmä 12 5. Tavoitteet 12 5.1 Laatu 12 5.2 Suunnittelun lähtötiedot 13 5.3 Tavoitteet 13 6. Suunnittelu 13 6.1 Suunnittelun perustavoitteet 13 6.2 Arkkitehtisuunnittelu 14 6.3 LVI-suunnittelu 15 6.4 Palotekninen suunnittelu 17 6.5 Sähkötekninen suunnittelu 17 7. Organisaatio 19 8. Toiminnan kuvaus 19 8.1 Toiminta 19 8.2 Tilojen käyttö 20 8.3 Henkilökunta 20 9. Huonetilaohjelma 21 9.1 Tilantarve 21 9.2 Tilojen perustelut 22

Hankesuunnitelma 4 10. Kustannusarvio 24 10.1 Perustamiskustannukset 24 11. Käytön aikaiset kustannukset 24 11.1 Rakennuksen ylläpitokustannukset 24 11.2 Vuokran laskelma 24

Hankesuunnitelma 5 1. Hankkeen perustiedot Kohteen nimi Käyttäjä Etelä Sipoon alueen valmistuskeittiö Sipoon kunta, Ruokapalvelu Kiinteistön omistaja + hallinta Sipoon kunta Kortteli Kaupunginosa Kiinteistötunnus Tontin pinta-ala Tontin rakennusoikeus Osoite Asemakaava Hyötyala Huoneistoala Bruttoala Kerrosluku Rakennuksessa tapahtuva toiminta Henkilökuntamäärä Tavoiteaikataulu Tavoitehinta-arvio Määritellään tulevassa kaavassa 453 Sipoo 419 Massby Määritellään tulevassa kaavassa 8460 m2 1800 m2 Hiekkamäentie Kaavoittamaton 760,0 hym2 800,0 htm2 1290,0 brm2 II (koko rakennus) Aluekeittiö 14 (keittiö) Suunnittelu käynnistyy 1/2013. Rakentaminen alkaa 10/2013 ja valmistuu 5/2014 ja otetaan käyttöön 08/2014. 4.400.000 Milj. (3410 /brm2) ilman alv, kustannustaso 12/2011

Hankesuunnitelma 6 2. Hankkeen yhteyshenkilöt Sipoon kunta vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot: Tilaaja/Rakennuttajatehtävät: Sipoon Kunta Iso Kylätie 18 PL 7, 04131 Sipoo Rakennuttajainsinööri Jukka Haakana Puh.: 09-2353 6932 S-posti: jukka.haakana@sipoo.fi Sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko Puh.: 09-23536500 S-posti: leena.kokko@sipoo.fi Käyttäjä: Ravitsemisesimies Christina Lönnholm Puh.: 09-23536756 S-posti: christina.lonnholm@sipoo.fi Ruokapalvelupäällikkö Birgit Mäkilä Puh.: 09-2353 6504, gsm 050-360 6407 S-posti: birgit.makila@sipoo.fi Suunnittelijat: Keittiösuunnittelu: Suurkeittiö-Insinööritoimisto Rita Pulli Oy Rita Pulli Puh. 010-219 0990 S-posti: rita.pulli@suurkeittiorp.fi Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Sollamo Oy Johanna Lappalainen Puh: 09-68403012, gsm 045-1111 231 S-posti: johanna.lappalainen@sollamo.com

Hankesuunnitelma 7 LVI suunnittelu: Asplan Oy Reijo Auvinen Atomitie 5 C, 5. krs 00370 HELSINKI Puh. 010 841 1024, gsm: 0500 483 247 S-posti: reijo.auvinen@asplan.fi Sähkösuunnittelu: Alte Oy Ari Miettinen Gsm: 040-8311549 S-posti: ari.miettinen@alte.fi

Hankesuunnitelma 8 3. Tausta ja tarve 3.1 Nykytilanteen analyysi Suunnittelualueella toimii tällä hetkellä kaksi valmistuskeittiötä. Keittiöt ovat rakenteiltaan, kalusteiltaan ja koneiltaan liian pieniä nykyisten ruoka-annosten valmistamiseen. Nykyiset keittiötilat eivät täytä elintarvikehuoneistolle asetettuja vaatimuksia. Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan ruokapalvelujen palkkakustannukset / ateria olivat 44 %, elintarvikkeet/ateria 35 % ja muiden kulujen osuus aterian hinnasta oli 21 %, niistä sisäisten vuokrien osuus oli 11 %. Aterioiden kuljetuskustannukset olivat n. 2 % aterian hinnasta. Etelä Sipoon alueen valmistuskeittiöt (2 kpl) valmistavat ja lähettävät aterioita sekä elintarvikkeita alueen kouluihin ja päiväkoteihin: 1. Söderkullan koulukeskuksen keittiö valmistaa 1 200 lounasta. Keittiö lähettää lounaita sekä välipaloja esiopetuksen tarpeisiin seuraaviin kouluihin: Box, Salpar, Gumbostarnd sekä Sipoonlahti Keittiö lähettää lounaita sekä aamu- ja välipalatarvikkeita seuraaviin päiväkoteihin: Mäntymäki, Hansas, Sudenhäntä, Box barnträdgård 2. Maaniityn päiväkodin keittiö valmistaa 225 lounasta Keittiö lähettää lounaita sekä aamu- ja välipalatarvikkeita seuraaviin päiväkoteihin: Västerskog, Skogsbacken, Ängskullen. Kallbäcklekskola sekä Poco. Söderkullan koulukeskuksen keskuskeittiöön sekä Maaniityn päiväkodin keskuskeittiöön on tehty työpaikkaselvitykset syksyllä 2010 työsuojelun ja työterveyshuollon toimesta. Lausunnossa on arvioitu, että molempien keittiöiden työntekijöillä on tilan ahtauden vuoksi tapaturman vaara ilmeinen. Myös ympäristöterveydenhuolto on antanut lausunnon Söderkullan koulukeskuksen keskuskeittiön sekä Maaniityn päiväkodin keskuskeittiön toiminnoista. Lausunnossa todetaan että keittiöiden puitteet ovat toiminnan laajuuteen nähden ahtaat ja puutteelliset. Terveystarkastuksen kanssa käydyn neuvottelun tuloksena on saatu lupa jatkaa nykyistä keittiötoimintaa heinäkuun 2012 loppuun saakka.

Hankesuunnitelma 9 Ruoanvalmistusta ei voida siirtää kunnan muihin keittiöihin, koska terveystarkastajan antaman lausunnon mukaan valmistuskapasiteetti keittiöissä tulee rajata niihin määriin jota varten keittiö on rakennettu. Tämä edellyttää tilapäisesti aterioiden ostoja ulkopuolelta sekä keittiöhenkilökunnan määrän sopeuttamista uuteen tilanteeseen. 3.2 Ratkaisuvaihtoehdot Vaihtoehtoina jatkossa on: A. Siirtyminen ostopalveluihin Siirtyminen ostopalveluihin tarkoittaa käytännössä ruoantuotannon kilpailuttamista ja ruoan ostoa kunnan rajojen ulkopuolelta. Aterioiden hankinta kunnan rajojen ulkopuolelta vaikeuttaa ruokien lämpösäilytystä. Pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat myös laadun heikkenemistä säilytyksen aikana (ravintoarvot, ruoan koostumus) Omavalvonta ohjeiden mukaan ruokaa ei saisi säilyttää yli kahden tunnin ajan kuumana ravintoarvojen siitä kärsimättä. Kylmäkuljetuksiin siirtyminen ei ole mahdollista koska nykyisissä jakelukeittiössä ei ole tiloja eikä laitteita ruokien kuumentamiseen. Myöskään tekniikka ei ole riittävä. Lisäkustannuksia tuo ainakin ruokakuljetukset koska kuljetusmatkat pitenevät. Alueella on tällä hetkellä neljä koulua, kuusi päiväkotia sekä kolme ostopalvelupäiväkotia joihin ruoat toimitetaan. B. Vanhojen keittiöiden saneeraus Vaihtoehtoina on tutkittu Ahtilan Toipilaskodin ja Särkilammen valmistuskeittiötä sekä Boxin koulun nykyistä jakelukeittiötä. Ahtilan ja Särkilammen keittiöissä tarvittavat muutostyöt ovat verrattavissa uudisrakentamisen kustannustasoon. Koko laitekanta joudutaan uusimaan kunnon tai kapasiteetin vuoksi. Keittiöitä joudutaan laajentamaan ja lisäksi rakentamaan uudet sosiaalitilat ja pakkaustilat sekä dieettikeittiö. Omistajat vuokraavat tai myyvät vain koko rakennuksen (ei erillisiä keittiötiloja) Ylijäävälle tilalle kunnalle ei ole käyttöä. Nykyisten keittiöiden pinta-alat ovat n. 50 neliötä. Tämän suuruisessa tilassa voidaan saneerauksen jälkeen valmistaa n.100 annosta. Huoneistoala tarve 3 000 annoksen keskuskeittiöksi on 800 neliötä.

Hankesuunnitelma 10 Boxin koulun keittiö on otettu käyttöön 1987. Tiloissa voidaan valmistaa aterioita vain oman talon asiakkaille, n. 80 annosta, terveystarkastajien ohjeiden mukaan. Ennen valmistuksen aloittamista keittiön laitekanta on uusittava. Keittiössä ei ole erillistä dieettikeittiötä ja varastoja erityselintarvikkeille eikä laatikkovarastoja joten ennen toiminnan aloittamista vaaditaan näiden tilojen lisärakentamista. Usean valmistuskeittiön ylläpito ja toiminta vaativat laitehankintojen lisäksi tilojen saneerausta huomioiden elintarvikehuoneistoille asetetut vaatimukset. Pienissä valmistuskeittiöissä (n. 100 annosta) aterian hinta on n. 40 % kalliimpi kuin suuremmissa (yli 1 000 annosta) valmistuskeittiöissä. Työn tuottavuutta on vaikea nostaa pienissä yksiköissä joten henkilöstökustannukset ateriaa kohden nousevat huomattavasti. 1) C.. Uuden keskuskeittiön rakentaminen etelä Sipoon alueelle. Alueella on useita vanhoja ja huonokuntoisia valmistus- ja jakelukeittiötä jotka eivät pysty tuottamaan tarvittavia ateriamääriä edes nykyisen väestön tarpeisiin. Tarve on rakentaa yksi uusi, suuri yksikkö joka olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattava. Usean pienen keittiön ylläpitäminen on kalliimpaa kuin yhden suuren keskuskeittiön 1). 3.3 Aiemmat selvitykset ja toimenpiteet Nykyisten keittiöiden muutostarpeita ja mahdollisuuksia on tutkittu. On tarkasteltu ratkaisuvaihtoehtoja tilanteen parantamiseksi sekä vertailtu eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Toteutusvaihtoehtojen vertailu on tehty Etelä-Sipoon koulun muutostöiden yhteydessä 29.10.2008. 3.4 Tarpeet Sipoon kunnan ruokapalveluja on keskitetty vuosien aikana. Ollaan tilanteessa jossa kaikkien keittiöiden valmistuskapasiteetit on ylitetty. Kunnan koko huomioiden (asiakasmäärä sekä pinta-ala) olisi taloudellisesti järkevää vielä jatkaa keskittämistä. Koska kunta on pintaalaltaan suhteellisen laaja, ei aterioiden kuljetusmatkojen tulisi olla kovin pitkiä, koska se vaikuttaa kuljetusmaksun hintaan, sekä ruoan laatuun. Pitkät kuljetusmatkat vaativat myös enemmän kuljetuskalustolta jotta ruokien lämpötilat säilyvät elintarvikehygienialain vaatimalla tasolla.

Hankesuunnitelma 11 Jos aterioita aiotaan valmistaa oman kunnan alueella, joko kunnan omana työnä tai ostopalveluna, tarpeellista keittiökapasiteettia toimintaan ei ole tällä hetkellä. Asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Vuonna 2007 suoritteita (annoksia) valmistettiin 950 129 2008 suoritteita (annoksia) valmistettiin 975 615 2009 suoritteita (annoksia) valmistettiin 1 015 000 2010 suoritteita (annoksia) valmistettiin 1 117 553 2011 suoritteita (annoksia) valmistettiin 1 134 287 1) Keittiötilojen kohdalla suurin vaje on Etelä Sipoon alueella. Sakarinmäen keittiön siirtyessä Helsingin kaupungille, menetettiin 1 500 annoksen valmistuskeittiö. 3.5 Yhteenveto Nykyiset tilat eivät vastaa nykyisiä eivätkä tulevaisuuden tarpeita. Keittiöiden tilaongelmien ratkaisemiseksi on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin. Vajetta täyttämään tarvitaan alueelle uusi valmistuskeittiö joka voisi myös varautua asiakasmäärien kasvuun tulevina vuosina. Hankesuunnitelmassa on päädytty vaihtoehtoon C, uuden keskuskeittiön rakentamiseen. Uusi keskuskeittiö mahdollistaisi etelä Sipoon alueen ruoanvalmistuksen keskittämisen yhteen toimipaikkaan. Alueelle ei tarvitse rakentaa uusia valmistuskeittiöitä tämän jälkeen vaan tuleviin kouluihin ja päiväkoteihin voidaan suunnitella jakelukeittiöitä. Keskittäminen tuo edelleen kustannussäästöjä toimintaan, työn tuottavuuden noustessa. 1) Etelä Sipoon alue ei ole kovin laaja joten myös ruokien kuljetuskustannukset pysyvät suhteellisen lyhyinä, joka mahdollistaa ruoan laadun parempana säilymisen.

Hankesuunnitelma 12 4. Kohderyhmä ja kohdealue 4.1 Sijainti Keskuskeittiön sijaintivaihtoehtoja on tarkasteltu yhdessä alueen kaavoittajan kanssa. Eri alueiden hyviä ja huonoja puolia on tutkittu ja sen tuloksen on päädytty valittuun suunnittelualueeseen. Vielä kaavoittamaton alue kaavoitetaan yhteistyössä kaavoittajan kanssa. 4.2 Tontti ja sen käyttösuunnitelma Tilaohjelman mukaiset tilat tulee voida rakentaa tontille ja tontin tulee olla sopiva kyseiseen käyttötarkoitukseen. Suunnittelussa otetaan huomioon tuleva laajennusmahdollisuus. 4.3 Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Sijoituksessa on otettu huomioon keskeinen sijainti joka takaa lyhyet kuljetusmatkat, hyvät yhteydet sekä riittävät ja toimivat lastausalueet. 4.4 Kohderyhmä Kohderyhmä on Etelä Sipoon alueen koulut sekä päiväkodit. 5. Tavoitteet 5.1 Laatu Rakennus suunnitellaan normaaliin laatutasoon huomioiden liikuntaesteettömyys ja tilojen käyttötarkoitus. Kiinteistölle laaditaan jatkossa kattava käyttö- ja huolto-ohjeisto, joka on väline rakennuksen elinkaaren hallintaan. Siihen kootaan kiinteistön hoidon, huollon ja kunnossapidon lähtötiedot, tavoitteet, tehtävät ja ohjeet. Ohjeistolla pyritään ennakoivaan kunnossapitoon, jolloin vältetään teknisesti ja taloudellisesti yllättävät ongelmatilanteet.

Hankesuunnitelma 13 5.2 Suunnittelun lähtötiedot Suunnittelun lähtötietoina on ollut rakennuttajan ja käyttäjien tarpeet ja toiveet sekä alueen nykyinen rakennuskanta. Huomioidaan kaikki viranomaisohjeet ja määräykset. 5.3 Tavoitteet Rakennus suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä käyttäjän kanssa (Sipoon ruokapalvelut). Suunnitelmassa kasvatetaan nykyistä keittiön tuotantokapasiteettia ja parannetaan keittiöhenkilökunnan työolosuhteita. Suunnittelu tehdään Porvoon terveydensuojelun vaatimuksia noudattaen Keittiö suunnitellaan siten että mahdollinen tuleva laajennus voidaan rajata keittiötilojen ulkopuolelle. Keittiötoiminta ei katkea missään vaiheessa vaan jatkuu tulevien rakennustöiden aikana. 6. Suunnittelu 6.1 Suunnittelun perustavoitteita Suunnittelun päätavoitteena on noudattamalla kestävän kehityksen periaatteita tuottaa elinkaarikustannuksiltaan edullinen, käyttäjilleen terveellinen ja liikuntaesteetön, toimiva, turvallinen ja viihtyisä rakennus. Kohteen suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan siten että ratkaisut ovat ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä. Energian kulutuksen sekä energian säästöön kiinnitetään erityistä huomiota. Sekä suunnittelussa että myöhemmin rakentamisessa otetaan huomioon Sipoon Kunnan ympäristöohjelman tavoitteet. Ympäristö- ja tuotantoystävällisyys huomioidaan välttämällä ympäristölle haitallisten materiaalien käyttöä, päästöt ympäristöön suunnitellaan vähäisiksi. Kestävä kehitys, energiatehokkuus ja materiaalien ympäristöystävällisyys huomioidaan rakennusprojektin suunnittelussa sekä rakentamisessa.

Hankesuunnitelma 14 Energiataloudellisuus huomioidaan myös antamalla hankittaville laitteille mahdollisimman hyvät energiankulutustavoitteet ja rakennukselle energiankulutustavoite joka varmistetaan energiankulutuslaskelmilla. 6.2 Arkkitehtisuunnittelu Aluerakenteet Oleva puusto poistetaan rakennusalueelta. Nykyisten johtojen ja maanalaisten kanavien sijainti selvitetään ennen töiden aloittamista ja merkitään maastoon ennen kaivutöiden aloittamista. Pääpihatiet ja pysäköimispaikat päällystetään asfaltilla. Sisäänkäyntien edustat päällystetään betonilaatoilla. Osa autopaikoista varustetaan sähkölämmityspistokkein. Rakennusrunko Rakennuksessa on teräsbetonielementtirunkorakenne. Väli- ja yläpohjat ovat ontelolaattarakenteiset. Alapohja on maanvarainen. Ulkoseinät tehdään rak.suunn. mukaan. Ilmanvaihtokonehuoneen seinät konesaumattua peltiä. Näkyvät sokkelit sileävalua. Ikkunat ovat sisään aukeavia tehdasmaalattuja MSE puu-alumiini ikkunoita arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Ikkunoissa vakiolasit, sisäpuitteissa 2-lasinen umpiolasielementti. Lukitus ulkopuolelta polttomaalatuin peltilistoin, sisäpuolelta tehdasmaalatuin puulistoin. Ikkunoissa vakioheloitus metalliosin. Ikkunapenkit muovipinnoitettua teräsohutlevyä. Ovet ovat lämpökatkaistusta teräsoviprofiileista valmistettuja lasi- ja umpiovia arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Ovien laseina turvalasipintaiset umpioelementit normaalia lasilaatua. Ovet listoitetaan polttomaalatuin peltilistoin. Ovien kynnyksien yläpinta lattiatasossa arkkitehtisuunnitelmien mukaan, alaprofiilissa laahustiiviste. Laituritasot maanvaraisia, paikalla valettuja, routaeristykset rak.suunn. mukaan. Katokset ark.suunn. mukaan. Alapinnassa palosuojaverhous alapuolista paloa vastaan. Katokset puupalkki-/ristikkorakenteisia. Akryylipuuikkunoita, jotka toimivat savunpoistoluukkuina. Täydentävät sisäosat Seinät ovat kevytrakenteisia sekä muurattuja. Kylmä- ja pakastehuoneiden seinät tehdään sandwich rakenteisista pelti-eristepelti elementeistä. IV-konehuoneen seinät reikäpeltipintaisella teollisuusakustolevyllä. Ripustetut alakatot akustolevyistä T-lista kannatuksella. Levyt keittiökäyttöön tarkoitettua hygiene-laatua. Osalla aluetta ns. poistoilmakatto, joka sisältää kaiken tekniikan. Katot joissa ei ole ripustettua alakattoa, tasoitetaan ja maalataan. Keittiötilojen, wc- ja suihkutilojen seinäpinnat laatoitetaan kaakelilaatoin. Tavaran vastaanotto- ja lähtevän tavaran tilojen, huollon, varasto- sekä sosiaalitilojen seinäpinnat maalataan. Pakaste-kylmähuoneiden

Hankesuunnitelma 15 seinäpinnat ovat elintarviketiloihin hyväksytyllä polyesteripinnoitteella pinnoitettuja. Laitoskeittiön, tavarankäsittelytilojen sekä siivouskomeroiden lattiat pinnoitetaan akryylibetonilla. WC- ja suihkutilojen lattioissa klinkkerilaatta. Toimistoissa, tauko- ja pukuhuoneissa homogeeninen muovimatto. Ovet ovat sandwichlujitemuovirakenteisia laitosovia alumiinikarmein. Rakennusvarusteet Keittiölaitteet, -kalusteet ja laitteet erillisen keittiösuunnitelman mukaan. Henkilökunnan taukohuoneessa, jääkaappi-pakastin, mikroaaltouuni. Wc- ja suihkutiloissa sekä siivouskomerossa normaalit suunnitelmien mukaiset varusteet. Sosiaalitilojen kaapit tehdasvalmisteisia vakiotuotteita. Taukohuoneiden kalusteet tehdasvalmisteisia vakiokalusteita. 6.3 LVIA-suunnittelu Laatutaso Ilmastointijärjestelmällä luodaan hyvät ja terveelliset sisäilmastoolosuhteet toiminnalle. Järjestelmä suunnitellaan LVI-ohjekortin 06-10304 (ammattikeittiöiden sisäilmasto) mukaiseen luokkaan Sk2, luokkia on 3, joista 1 on paras ja luokka 3 vastaa viranomaisten minimivaatimustasoa. Luokka 2 vastaa hyvää sisäilmastotasoa. Järjestelmä jaetaan mm. vähintään kahteen erillisesti säädettyyn vyöhykkeeseen: ruuanvalmistustilat, pesutilat. Tuloilma on jäähdytettyä. Sisälämpötilat ovat kesällä alle 25C ja talvella 19-21C. Ympäristö- ja energiavaatimukset Järjestelmän ilmastointilaitteet valitaan siten, että energiatalous on mahdollisimman hyvä, sähkötehokkuusluku koko järjestelmälle on alle 2,3 kw/m3,s. Järjestelmää valvotaan keskitetyllä digitaaliseen tekniikkaan perustuvalla kiinteistön valvontajärjestelmällä, johon liitetään myös kaikki kiinteistön lämpötilaseurannat ja hälytykset. Energiankulutuksen seuranta ja raportointi päätetään jatkosuunnittelussa. Ilmastoinnin tehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota valitsemalla kohdepoistolaitteet siten, että epäpuhtauksien poisto on tehokasta ja epäpuhtaudet erottuvat hyvin. Kaikki järjestelmissä käytetyt nesteet ja kylmäaineet valitaan siten, että ne ovat ympäristölle vaarattomia.

Hankesuunnitelma 16 Ilmastointilaitteet varustetaan nestekiertoisella lämmöntalteenottotekniikalla, joissa on lämmöntalteenottopattereiden puhdistusmahdollisuus huomioitu. Kaikki pääilmastointikoneet ovat ilmastointikonehuoneessa ja hyvin huollettavissa. Koneet ovat sisäpuolelta hygieniasyistä pestäviä.. Kylmälaitteiden lauhdelämpö hyödynnetään ilmastoinnin lämmityksessä. Ilmastoinnin jäähdytyslaitteet ovat vedenjäähdytyslaitteita, joiden lauhdutus tapahtuu vesikatolle sijoitetuilla nestejäähdyttimillä. Nestejäähdyttimiä käytetään kylmänä vuodenaikana vapaajäähdytykseen. Keittiön jätevedet varustetaan rasvanerottimella. Liittymät Kiinteistö liitetään kunnan vesi- ja viemäriverkostoon sekä Keravan Energian kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön liittymisteho on n. 800 kw. Jäähdytys Jäähdytys tuotetaan omalla vedenjäähdytyslaitteistolla, jonka jäähdytysteho on n. 600 kw, sähköteho n. 200 kw. LVI-tekninen tila Lvi- tekninen tila on yhtenäinen, vesikatolle sijoitettu tila, joka on jaettu tekniikan kannalta tarkoituksenmukaisiin osiin. Ilmastointikonehuoneeseen käynti on sisäkautta. Koneiden uusiminen huomioidaan avattavissa olevina seinärakenteina. Poistoilman ulospuhallus tapahtuu ylöspäin. Vesi- ja viemärilaitteet Lämmin käyttövesi valmistetaan lämmönjakokeskuksessa kaukolämmön avulla. Lämmönsiirtimiä on kaksi käyttöturvallisuussyistä. Ruoanvalmistustiloissa olevat käsienpesualtaat varustetaan elektronisilla hanoilla, muut hanat ovat yksiote- tai termostaattihanoja käyttötarpeen mukaan. Lattian pesua varten on omat mikrospray- tai vastaavat lattianpesulaitteet. Lattiat varustetaan lattia-altailla ja pönttökaivoilla sekä tavallisilla yksittäisillä kaivoilla.

Hankesuunnitelma 17 Putkistot ovat kupari-, Hfe- tai komposiittiputkistoja. Lämmityslaitteet Peruslämmitys tapahtuu vesipattereilla kaukolämmön avulla. Ilmastoinnin lämmitys tapahtuu lämmöntalteenoton jälkeen vesipattereilla kaukolämmön avulla. Henkilökunnan sosiaalitiloissa käytetään vesikiertoista lattialämmitystä. Laajennuksen huomioiminen Järjestelmässä ei ole huomioitu laajennusta, mutta nyt suunnitelmaluonnoksissa esillä ollut laajennus on liitettävissä järjestelmään ilman päälaitteisiin tehtäviä muutoksia. 6.4 Palotekninen suunnittelu Rakennuksen palotekninen luokka on P1. Poistumistiet varustetaan merkki- ja turvavalaistuksella. Alkusammutuskalusto toteutetaan viranomaismääräyksiä noudattaen. Kohteeseen laaditaan turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma. 6.5 Sähkötekninen suunnittelu Sähköjärjestelmät toteutetaan voimassa olevien standardien ja määräysten mukaisesti. Sähköliittymä on pienjänniteliittymä. Keravan energian puistomuuntaja sijoitetaan rakennuksen ulkopuolelle. Liittymän koko tarkennetaan suunnitteluvaiheessa (1000-1600A). Rakennuksen pääkeskus asennetaan 1.kerroksen sähköpääkeskushuoneeseen, nimellisvirta 1600A. Muita ryhmäkeskuksia asennetaan alueittain sekä konehuoneisiin ilmastointia ja jäähdytystä varten. Keittiölaitteiden ryhmäjohdot kaapeloidaan alueiden ryhmäkeskuksiin. Kylmiöiden ja pakastimien hälytykset liitetään kiinteistövalvomoon.

Hankesuunnitelma 18 Valaistus Valaistus toteutetaan suljetuilla loistelamppuvalaisimilla, valaisinvalinnassa huomioidaan hygieniavaatimukset. Aluevalaistus suunnitellaan heitinpylväillä ja seinään asennettavilla purkauslamppuvalaisimilla. Valaistuksessa huomioidaan tavarankuljetuksen ja kameravalvonnan vaatimukset. Turva- ja merkkivalaistus Tilat varustetaan turva- ja merkkivalaistuksella. Saattolämmitykset asennetaan sadevesijärjestelmään. Telejärjestelmät Rakennuksen ulko-ovet varustetaan kulunvalvontajärjestelmällä. Työajanseurantapääte tuulikaappiin. Ulkokuori sekä sisätilat valvotaan rikosilmoitinjärjestelmällä. Videovalvontajärjestelmällä valvotaan koko rakennuksen ulkokuori sekä sisäänkäynnit. Kiinteistö kaapeloidaan valokuitukaapelilla ja tietoverkko pisteitä asennetaan toimisto- ja työtiloihin. Palovaroitin Asennetaan palovaroitinjärjestelmä, joka hälyttää kiinteistön tiloissa. Hälytyksen jälleenanto rakennusautomaatiojärjestelmään ja huoltomiehelle.

Hankesuunnitelma 19 7. Organisaatio Hanke on Sipoon Kunnan oma. 8. Toiminnan kuvaus 8.1 Toiminta Keskuskeittiö on itsenäisesti toimiva tuotantolaitos. Rakennus on sijoitettu sille varatulle tontille siten, että tavaran kuljetusautojen ja ruoan uloskuljettavien autojen on helppo kääntyä ja päästä keittiön lastauslaiturille. Keittiön liikenneyhteyksien on oltava sujuvaa ja on toimittava tavarantoimitusten ja huoltoliikenteen vaatimuksia vastaavalla tavalla. Keittiötilat pyritään sijoittamaan tasoon yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Keittiön tuotantotiloissa keittiö on jaettu seuraaviin osastoihin: 1. Esivalmistus jossa ruoka esivalmistetaan, silputaan tarvittaessa, pestään ja lajitellaan 2. Kylmä keittiö jossa tapahtuu kylmien ruokien valmistus kuten salaatit, raasteet, jälkiruoat ym. 3. Lämminkeittiö jossa valmistetaan kaikki ulos lähtevät lämpöiset ateriat. 4. Dieettikeittiö jossa valmistetaan kaikki erikoisruokavaliot, mahdollisesti myös jäähdytetty. 5. Koekeittiö jossa tehdään koeannoksia ja otetaan näytteitä 6. Jäähdytys keittiössä varaudutaan ruoan vähäiseen jäähdytysmahdollisuuteen Valmistuksesta tuotteet siirtyvät jakeluun jossa tapahtuu pakkaus joko kuljetuslaatikkoihin tai lämpövaunuihin. Jakelusta kuljetusastiat viedään lähtevien laatikoiden ja vaunujen noutotilaan. Täältä ne lastataan kuljetusautoihin käyttämällä lastauslaituria Jakelukaluste palautetaan keskuskeittiölle, laatikot ja vaunut puretaan autoista ja palautus tilan kautta siirtyvät astianpesuun. Astianpesussa puretaan laatikot ja kuljetusvaunut ja kuljetusastiat pestään joko tappimattokoneessa tai raepesukoneissa. Laatikot pestään joko tappimattokoneessa, raepesukoneessa tai laatikkopesukoneissa. Vaunuille on oma nurkka jossa ne puhdistetaan vaahtopesulaitteilla.

Hankesuunnitelma 20 Tavaran vastaanoton yhteydessä on tilaa palautuslaatikoille ja rullakoille, josta toimittajat ottavat palautuslaatikot ja rullakot seuraavalla kerralla mukaansa. Toisella puolella lastauslaiturin yhteydessä on myös jätevarasto jossa on tilaa jätelajittelulle ja pahveille. Suunnitteilla on että hankitaan Molokit bio-, seka- ja energiajätteille. 8.2 Tilojen käyttö Keittiön tiloja käytetään arkisin klo 7.00 18.00 ympäri vuoden. 8.3 Henkilökunta Keittiön henkilökunnan tilat mitoitetaan 14 työntekijälle. Henkilökunnalla on oma yhteinen ruokailutila sekä sosiaalitilat. Keittiössä liikkuminen pyritään saamaan tehokkaaksi. Materiaaliliikenteen tulee olla suoraviivaista, risteävästä liikenteestä vapaata sekä mahdollisimman vähän ohituksia ja takaisinkuljetuksia sisältävää. Mitoituksessa huomioidaan laitteiden liikkumis- ja huoltotilat sekä vaunujen ja henkilökunnan kulkutilat.

Hankesuunnitelma 21 9. Huonetilaohjelma 9.1 Tilantarve Ateriat 3000 annosta / päivä Pinta-alat - Kerrosala 1krs 855,0 kem² (2krs 360,0 kem²) - Huoneistoala 800,0 htm² - Hyötyala 760,0 hym² - Tavoiteala (bruttoala) 1290,0 brm² - Tavoitetilavuus 3200,0 m3 Koko keittiön pinta-ala. 800 htm² + IV-TILAT (huoneistoala) Keittiön pinta-alat (noin): - Tavaran vastaanotto 28,0 hum² - Lähtevät ruoat 38,0 hum² - Astian palautus tk 18,0 hum² - Tavaran vastaanotot 125,0 hum² - Dieetti keittiö 38,0 hum² - Lämmin keittiö 110,0 hum² - Esivalmistus ja kylmäkeittiö 52,0 hum² - Pakkaustila 95,0 hum² - Astianpesu 108,0 hum² - Koekeittiö 12,0 hum² - Sos.tilat, tsto ja ruokailu 80,0 hum² - Tekninen tila 38,0 hum² - Kiinteistön hoito 18,0 hum² - IV-tilat 340,0 htm² Huoneistoala htm² yhteensä Hyötyala hym² (huoneala hum² yhteensä) 800,0 htm² 760,0 hym²

Hankesuunnitelma 22 9.2 Tilojen perustelut Tilankäyttöohjelmassa pyritään huomiomaan keittiön ongelmat ja selvitetään mitkä laitteet, koneet, kalusteet ja muut välineet ovat tarpeellisia toiminnan kannalta. Keittiötilat ja laitteet sijoitetaan elintarvikkeiden käsittelyprosessia noudattaen, siten että peräkkäiset työvaiheet tehdään yhtenäisenä linjana tai tarvittaessa lähekkäisissä tiloissa. Tavoitteena on työvaiheesta toiseen etenevän työnkulun aikaansaaminen ja turhien siirtojen ja välivarastoinnin välttäminen. Lähekkäin tulisi sijoittaa seuraavat työtilat: - Tavaroiden vastaanottotilat säilytystilat - Juuresten säilytystilat esikäsittelytilat - Juuresten esikäsittelytilat jätteidensäilytystilat - Esikäsittelytilat - ruoanvalmistustilat - Astioiden pesu Liikkuminen rakennuksen sisällä keittiön eri toimintojen välillä tulee kiinnittää huomiota, jotta se olisi mahdollisimman sujuvaa eikä tilojen kautta jouduttaisi kulkemaan niiden toimintaa häiriten. Rakennus tulee suunnitella siten että se toimii sujuvasti yhtenä kokonaisuutena. Tilojen muuntojoustavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Tilojen yhteydet tarkentuvat varsinaisen suunnittelutyön käynnistyttyä. Tilat tulee suunnitella siten että toimijat voivat käyttää niitä helposti ja joustavasti.

Hankesuunnitelma 23 Pohja

Hankesuunnitelma 24 10. Kustannusarvio 10.1 Perustamiskustannukset Rakennuskustannukset, uudisrakennus 3000:lle annoksen keittiölle: hankkeen rakennuskustannukset 12/2011 kustannustasossa ovat laaditun tavoitehintalaskelman mukaan yhteensä 3.280.000,0 Euroa (alv 0%) Perustamiskustannukset yhteensä Rakennuskustannukset: 3.280.000,00 Irtaimiston sekä toiminnan kojeiden ja laitteiden hankintabudjetti: Irtaimisto 120.000,00 Toiminnan kojeet ja laitteet: 1.000.000,00 Yhteensä 4.400.000,00 11. Käytön aikaiset kustannukset 11.1 Rakennuksen ylläpitokustannukset Kohteen vuokrakustannukset muodostuvat pääomavuokrasta sekä ylläpitovuokrasta 11.2 Vuokran laskelma Kuukausivuokra Vuosivuokra 28.544,00 /kk 342.523,00 /v Vuokralaskelman on tehnyt Trellum/Harri Isoniemi (Tkl VTM).

Hankesuunnitelma Täyd. 07.05.20121) SIPOON KUNTA Iso Kylätie 18, PL 7, 04131 Sipoo, www.sipoo.fi Vaihde 09 23531 Faksi 09 2353 6259 SIBBO KOMMUN Stora Byvägen 18, PB 7, 04131 Sibbo, www.sibbo.fi Växel 09 23531 Fax 09 2353 6259 25

Hankesuunnitelma 26