Syrjäytymiskierteen katkaiseminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Mirjam Kalland VI Valtakunnalliset neuovolapäivät

Samankaltaiset tiedostot
VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari Mirjam Kalland

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lanu-koulutus 5.9, 11.9,

Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

Päihteet ja vanhemmuus

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

M.Andersson

Lapsuuden kiintymyssuhteet elämänkaaren eväsrepussa

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi

Rosoinen isyys. Miestyön foorumi, Isän näköinen -hanke.

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

Ohjaaminen ja mentalisaatio

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Mieli kansalliset mielenterveyspäivät

parasta aikaa päiväkodissa

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Investointi sijaisvanhempaanparas


Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

Monitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella. Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

Vanhemmuuden tukeminen

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki Hilkka Alatalo 1

Lapsi mielessä kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen vauvaperheryhmätoiminnasta

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Loimaan. Perhepalvelut

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Transkriptio:

Syrjäytymiskierteen katkaiseminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Mirjam Kalland VI Valtakunnalliset neuovolapäivät 2.11.2004

Esitelman päätemat syrjäytymiseen johtuvat riskitekijät syrjäytymisen ennaltaehkäisy universaalit palvelut syrjäytymiskierteen katkaisemisen mahdollisuudet varhainen puuttuminen

Lapsen kasvuolot Systeeminen ajattelutapa: sekä lapsen lähellä olevat (esim. perhe) että etäällä (esim. sosiaalipolitiikka) olevat tasot vaikuttavat lapsen kehitykseen Lapsi

Transaktionaalinen ajattelutapa Kuinka lapsen kasvuolot yhdessä ja erikseen toimivat lapsen kehitystä suojaavina tai tuhoavina Kasvuolot vaikuttavat lapseen, ovat vuorovaikutuksessa keskenään Myös lapsen ominaisuuksilla vaikutusta ympäristöön

Tutkimusprojektin löydökset Huostaanotettujen nuorten kuolleisuus moninkertainen verrattuna normaaliväestöön (n=13 371) (Kalland et al BMJ 2001) Lapsen huono-osaisuus havaittavissa jo perinataalivaiheessa (ennen ja jälkeen syntymää) (n= 3 419) Huostaanoton taustalla vanhempien päihdeja mielenterveysongelmat, perheväkivalta ja lasten hoidon laiminlyönti Vanhempien omissa hoivakokemuksissa vakavia puutteita, ongelmat toistuvat yli sukupolvien

Varhaisten hoivakokemusten merkitys syrjäytymisessä Laiminlyömisen tai kaltoinkohtelun seuraukset yksilön kehitykseen: fyysinen terveys heikompi psyykkisia ongelmia, kuten masennusta, agressiivisuutta, itsetuhoisuutta käyttäytymishäiriöitä, varhaista päihteiden käyttöä, rikollisuutta oppimishäiriöitä, aivovaurioita, itsetuhoisuutta, kuolleisuusriski moninkertainen ongelmien ylisukupolvisuus

Varhaiset hoivakokemukset Varhaisten hoivakokemusten perusteella lapsi sisäistää käsityksen itsestään, vuorovaikutuksesta ja toisista tärkeistä ihmisistä Avain asemassa on yksilön: kyky tarvittaessa hakea hoivaa ja tukea (capacity to seek care) kyky vastaanottaa hoivaa kyky luoda läheisiä ja turvallisia ihmissuhteita kyky ympäristön, maailman tutkimiseen ja valloittamiseen (kyky leikkiä, luoda, oppia)

Ylisukupolvisuuden monimuotoisuus ja ennustamisen vaikeus: A A1 A2 B B1 B2

Turvattomien kasvuolojen seuraukset Multifinaalisuus: samantapaiset kokemukset voivat johtaa erilaisiin lopputuloksiin Ekvifinaalisuus: erilaiset kokemukset voivat johtaa samanlaiseen lopputulokseen

Vanhemmuuden ylisukupolvisuus Ympäristö vai perimä? - Katse rottiin (Francis et al 1999): sensitiivisten rottaäitien tyttäristä sensitiivisiä, epäsensitiivisten rottaäitien tyttäristä epäsensitiivisiä= ylisukupolvisuutta Kun poikasia kasvatettiin ristin (crossfostering), ylisukupolvisuus katkesi. Ensimmäinen oppi: ylisukupolvisuuteen voi siis vaikuttaa.

Miksi toinen selviytyy, toinen ei? Non-shared environment : jokainen lapsi syntyy yksilölliseen tilanteeseen ja hänellä on yksilöllinen suhde vanhempiinsa jokainen lapsi on yksilö evokatiivinen vuorovaikutus yksi turvallinen ja pitkäaikainen ihmissuhde voi riittää myöhemmät korjaavat ja korvaavat kokemukset oma kyky reflektioon

Kyky vanhemmuuteen 1. asettuminen vanhemmuuden tilaan, early preoccupation. Vanhemmat luovat mielessään tilaa lapselle (Mayes). Tyypillistä varhaiselle vanhemmuudelle on lähes pakonomainen fokusointi vauvaan: huoli, epäily, kaipuu, vastavuoroisuuden tarve, idealisaatio (oma vauva ihana, kaunis, täydellinen) 2. käyttäytymisen tasolla havaitaan: fyysisen tilan luominen, tarkka havainnointi, fyysisten piirteiden huomioiminen, intensiivinen katse, muutokset puheessa (vauvavaiheen kielioppi)

Kyky vanhemmuuteen avainasemassa on vanhemman kyky nähdä ja vastata lapsen tarpeisiin ja tunteisiin: lapsi tarvitsee kokemusta vanhemman mielessä tuntevana ja ajattelevana yksilönä kyky ymmärtää kuinka tunnetila vaikuttaa omaan käyttäytymiseen kyky ymmärtää kuinka oma tunnetila ja käyttäytyminen vaikuttaa lapseen

Reflektiivinen kyky kyky ymmärtää käyttäytymisen taustalla olevia tunteita (itse ja muut) Heikko rf: lapseni on ilkeä ja hän tarvitsee kurittamista Vahva rf: lapseni kokee pelkoa ja turvattomuutta ja hän tarvitsee lohdutusta ja turvaa Vanhemmat tarvitsevat mahdollisuutta kehittää reflektiivisyyttä jo raskausaikana ja varhaisvaiheessa syntymän jälkeen

Syrjätymisen ennaltaehkäisy universaalit palvelut, esim. neuvolan terveyspalvelut on ennaltaehkäisevää työtä neuvolatyöhön voidaan liittää esim. reflektiivisyyttä edistävää vanhempainryhmiä esimerkiksi Yale Child Study Centerissä kehitetty Parents First ohjelma, joka tarkoitettu kaikille vanhemmille.

Syrjäytymiskierteen katkaisu varhainen puuttuminen ei ole universaalipalvelu, vaan kohdistuu riskiryhmiin erityisessä riskissä on lapsi, joka syntyy perheeseen jossa on: päihdeongelma, perheväkivaltaa, teinivanhemmuutta, mielenterveysongelmia, köyhyyttä Yale Child Study Centerissä kehitetty erityinen ohjelma riskiperheille Minding the Baby joka muistuttaa esim. Suomessa käytettyjä perhetyömalleja (Vauvan Kiikku, Pikku-Portaat ym.)

Perhetyön tärkeys se, mikä on mennyt vuorovaikutuksessa rikki, on vuorovaikutuksessa korjattava perhetyöntekijä voi toimia korjaavana kokemuksena vanhemmille työ on pitkäjännitteistä ja vaatii sitoutumista perhetyöntekijän mielessä kolmio: vanhemman ja lapsen välinen suhde, vanhemman ja työntekijän välinen suhde, työntekijän ja lapsen välinen suhde työntekijä kiinnostunut ylisukupolvisuudesta

Tukemisen eri muodot tuki voi kohdistua lapseen, vanhempaan tai lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen mikään ei tue vanhempaa niin hyvin kuin hyvinvoiva lapsi (Jukka Mäkelä) Vanhempi Lapsi

Kysymys on kärsimyksen kohtaamisesta vauva tai lapsi kärsii, kun hänet laiminlyödään tai pahoinpidellään vauvan tai lapsen vanhempi kärsii ihmissuhteiden toimimattomuudesta, ja on itse ollut kaltoinkohdeltu lapsuudessa auttamistyön edellytys on rohkeus nähdä kärsimystä ja kohdata vanhempia kunnioituksella ja empatialla taustojen ymmärtäminen auttaa ylläpitämään emotionaalista yhteyttä vanhempaan, muttei tarkoita nykytilanteen hyväksymistä

Toimiva perhetyö Ennen kuin he tietävät meidän välittävän, he eivät välitä siitä mitä me tiedämme Työalliansin muodostaminen, luottamuksen saavuttaminen Kotikäynteihin perustuva Pitkäaikainen työntekijä Ensin struktuurit Tavoitteena vanhempi-lapsisuhteen tukeminen, tavoitteena vanhemman reflektiivisen kyvyn vahvistaminen

Toimiva perhetyö Vanhempien myönteisten kykyjen vahvistaminen reflektiivisen kyvyn vahvistaminen lapsen kehityksen tukeminen tukemalla v-l vuorovaikutusta Case Manager

Kuinka varhain on varhain? raskausaika ja ensimmäiset vuodet vauvan syntymän jälkeen on otollisinta aikaa useat pitkä-aikaistutkimukset osoittavat, että oikeaan aikaan annettu tuki suojaa lasta vielä murrosiässä (mm. David Olds, 2002, Teerikangas, Aronen et al 1998) varhain annetu tuki myös taloudellisesti kannattavaa (Olds 2002, Scott, Knapp et al 2001)