MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA MAPSTO 2017-2021 Kaupunginvaltuusto 12.12.2016 1
Ylöjärven eteläosan aluejako 2
1. MAPSTO:n tausta ja tarkoitus Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelma MAPSTO kokoaa strategisen ja operatiivisen tason maankäytön ja palveluiden suunnittelun ja toteutuksen valmistelun yhdeksi, poikkitoimialallisesti valmistelluksi kokonaisuudeksi. MAPSTO-asiakirja ja sen valmisteluprosessi pyrkivät vastaamaan kysymykseen: Miten ja miksi Ylöjärven kaupunki ja sen palvelu- ja liikenneinfrastruktuuri rakentuvat suunnittelu- ja toteutuskaudella? MAPSTO-prosessin ja -asiakirjan tavoitteena on parantaa kaikkia valmistelun osa-alueita, ennen kaikkea poikkitoimialallista ristiintarkastelua, pidentää suunnittelun aikajännettä ja tuottaa parempi kokonaiskuva kaupungin kehittymisestä. Käytännössä MAPSTO-prosessin kautta sovitetaan yhteen kaavoitus, tontinluovutus ja asuntotuotanto ja näistä seuraava yhdyskuntateknisen infrastruktuurin ja palveluinfrastruktuurin mitoittaminen, rakentaminen ja peruskorjaus, sekä pyritään vastaamaan ennakoidusti asuin- ja yritystonttikysyntään. Lisäksi asiakirjan avulla nostetaan valmistelun pohjatiedon tasoa sekä pidennetään suunnittelun aikajännettä aiemmasta (-2013) kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Valmistelun integroinnin lisäksi MAPSTO-prosessi ja -asiakirja tuottavat koottua tietoa kaupungin rakentumisesta toiminnan suunnittelijoille, päätöksentekijöille ja kuntalaisille. 3
MAPSTO 2017-2021 valmistelu- ja päätöksentekoprosessin eteneminen Helmi Kesä Elo Syys Loka Marras Joulu Kaupunginvaltuusto Valtuuston MAPSTOpäätös 9.11.2015 Kaupunginhallitus TA-ohje, investointiraami ja MAPSTOtavoitteet MAPSTOehdotus valtuustolle Muut lautakunnat Lautakuntien sisältöesitykset valmisteluun Lausunnot MAPSTOluonnoksesta Osastot Sisältöesityspyyntö lautakunnille Sisältöesityksen valmistelu Valmistelutiimi Esitysten läpikäynti MAPSTO- Luonnoksen sisältöjen yhteisvalmistelu MAPSTO - Luonnoksen kokoaminen MAPSTO-ehdotuksen koonti Asukaslautakunta Asukasiltojen ideat ja toiveet Koonti asukasilloista
2. MAPSTO-sisältöä ohjaavat tekijät Asiakirjan sisältöä ohjaavat Ylöjärven kaupungin kehittymiseen ja menestymisen perusperiaatteiden ja yleisten kehitysnäkymien lisäksi seuraavat ulkopuoliset tekijät ja linjaukset: a. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja ne ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joissa linjataan maamme alueidenkäyttöä. Alueidenkäyttötavoitteiden valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. 5
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet b. Maakuntakaava Maakunnan liiton laatima ja ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava ohjaa kaupungin yleis- ja asemakaavoitusta, jotka eivät voi olla ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu vuonna 2007 ja Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on valmisteilla, ehdotus on ollut nähtävillä lokamarraskuussa 2016. c. MAL-aiesopimus Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 edistää hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Tampereen kaupunkiseudulla. Sopimus perustuu valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Tampereen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopijaosapuolet sitoutuvat edistämään sopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista. Toimenpiteillä on huomattavia positiivisia työllisyyttä ja elinkeinoelämää tukevia vaikutuksia. Sopimuksen tavoitteena on, että kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tukevien toimenpiteiden avulla. Liikennejärjestelmää ja kaavoitusta ohjataan kestävän liikkumisen edistämiseksi ja hyvien joukkoliikennevyöhykkeiden hyödyntämiseksi. Tietoon perustuvien digitaalisten liikennepalvelujen syntymistä edistetään ja testataan erilaisilla kokeiluilla. Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Osapuolet nostavat kestävien kulkutapojen palvelutasoa ja mahdollistavat digitaalisten palvelujen syntymistä käyttäjille henkilö- ja tavaraliikenteessä. 6
Sopimuksessa oleelliset erikseen Ylöjärveä koskevat tavoitteet ovat - Tampere, Nokia ja Ylöjärvi kehittävät yhdessä Kolmenkulman aluetta cleantechteollisuuden tarpeisiin - Matkatien liityntäpysäköinti 2016 - Ylöjärvi, Tampere: Tampere-Ylöjärvi pyöräilyn seudullisen pääreitin laadun parantaminen 2018 - Asuntotuotantotavoite 140 kpl per vuosi, yhteensä 560 kpl, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tavoiteosuus 17 % määrästä - Valmistuvat asemakaavat vuosina 2016-2019 ykr-taajaman sisällä 105 500 kem² (asuminen) ja ykr-taajaman ulkopuolella 1 360 kem² keskimäärin 282 tuotettua asuntoa vuodessa, keskustan alueen tiivistäminen sekä keskustan laajentaminen Siltatien alueelle. MAL-aiesopimus 2016 2019 allekirjoitettiin kesäkuussa 2016. d. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän laatima seudun 1. rakennesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.4.2010. Kaupunkiseudun 2. rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.2.2015. Suunnitelmassa määritellään kaupunkiseudun kasvu ja kasvun alueet ja otetaan kantaa joukkoliikenneratkaisuihin. Ylöjärven osalta kasvun painopistealueiksi on määritelty Keskusta, Siltatien alue, Metsäkylä ja Mäkkylä-Teivaala (MAPSTO-asiakirjassa Itäinen Ylöjärvi). Kasvaviksi työpaikka-alueiksi on määritelty Kolmenkulman alue (Lounainen Ylöjärvi) ja Elovainion alue (Keskusta). Rakennesuunnitelman toteutumista seurataan MAL-aiesopimukseen määriteltyjen tavoitteiden kautta. Rakennesuunnitelma ei ole lakisääteinen eikä oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan perustuu kaupunkiseudun kuntien yhteisesti sopimiin kehityslinjauksiin. 7
e. Ylöjärven kaupungin strategia Kaupunginvaltuuston 10.11.2014 120 hyväksymä strategia toimii pohjana kaupungin toiminnalle ja päätöksenteolle. Seuraavat strategiakirjaukset ohjaavat suoraan MAPSTO-asiakirjan sisältöä: Elinkeinopolitiikan tavoite toteutuu tarjoamalla vetovoimaista toimintaympäristöä, joka mahdollistaa yritysten sijoittumisen ja toimimisen kaupungissa. Toimivalla kaupunkirakenteella kanavoidaan asukasmäärän ja elinvoiman kasvua kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Kaupunki varautuu MAL-sopimuksen mukaiseen kasvuun. Toimivassa kaupunkirakenteessa työpaikat, asunnot, palvelut ja virkistysalueet ovat joustavasti saavutettavissa joukkoliikenteelle, kävellen ja pyöräillen. Yhdyskuntarakenne on sekoittunut eli toiminnot ovat toistensa lomassa tarkoituksenmukaisessa suhteessa, mikä luo pohjan yritysten ja asukkaiden sijoittumiselle sekä hyvälle ja turvalliselle arjelle. Katuraitiotien toteutumista edistetään ja se huomioidaan suunnittelussa. Luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot nähdään kehitettävänä voimavarana. Suunnittelun suunta on kaupunkirakenteen tiivistäminen perustuen kaupunkiseudun väestön kasvuennusteisiin. Pääkasvusuunnat strategiakaudella ovat ensisijaisesti keskusta ja sen tiivistäminen, Siltatien tiivis pientaloalue ja Metsäkylän pientaloalue. Haja-asutusalueella edistetään palvelujen säilymistä kylien ja taajamien suunnittelun kautta kaupunkimaisen asumisen vaihtoehdoksi. Työpaikka-alueina kehitetään ensisijaisesti Kolmenkulman, Teivo II:n, Siltatien ja Elovainion alueita. Alueiden suunnittelussa pyritään ensisijaisesti laatuun ja toimivuuteen. 8
f. Ylöjärven maapoliittinen ohjelma Tampereen seutu on päivittänyt seudun maapoliittiset periaatteet ja toimintatavat rakennesuunnitelman 2040 uudistamisen yhteydessä. Täydennysrakentamisen merkitys on tuossa yhteydessä otettu entistä vahvemmin esille. Näillä seudun yhteisillä periaatteilla tuetaan kuntien omien periaatteiden ja toimintatapojen päivitystä. Ylöjärven kaupungin nykyinen Maapoliittinen ohjelma on luonut edellytykset hoitaa maapolitiikkaa pitkäjänteisesti ja kuntatalouden kannalta kestävällä tavalla. Ylöjärven kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman 15.6.2006. Ohjelmassa maapolitiikan visio on seuraava: Ylöjärven kaupungin rakennettu ympäristö kehittyy puutarhakaupungiksi, joka tarjoaa asukkailleen monipuoliset ja viihtyisät asumisvaihtoehdot. Kaupunki turvaa elinkeinoelämän hyvät toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn. Kehittymiselle ja kasvulle luo perustan aktiivinen maa- ja kaavoituspolitiikka. Maapolitiikan yleiset tavoitteet: Maapolitiikan tehtävänä on edistää yleiskaavojen mukaisen yhdyskuntarakenteen kehitystä. Kaupunki kehittää yhdyskuntarakennetta eri kriteerien mukaan edulliseen suuntaan hankkimalla maata oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Onnistuneella maapolitiikalla edistetään kaupungin talouden tasapainottamista. Onnistuneella maapolitiikalla kaupunki pitää yllä riittävää asuntorakentamisen ja yritystoiminnan sekä palvelujen tarvitsemaa tonttitarjontaa. Kaupunki eheyttää pirstoutunutta yhdyskuntarakennetta maapoliittisin keinoin. Kaupunki varmistaa, että kaavoitetut tontit sekä rakennettu kunnallistekniikka ja katuverkosto tulevat ajallaan käyttöön. Kaupunki pitää tonttien hinnat kohtuullisella tasolla Kaupungin maanhankinta kohdennetaan ensi sijassa kaavoitusohjelman osayleiskaavakohteiden alueille kaupunkiseudun taajama-alueella. 9
g. MAPSTO-ASIAKIRJAT Edellinen MAPSTO-asiakirja toimii seuraavan MAPSTO-asiakirjan valmistelun lähtökohtana. h. Kaupungin talouslinjaukset Talousnäkymät ja tulevaisuuden taloudellinen liikkumavara asettaa konkreettiset rajat maankäytön suunnittelulle ja palvelu- ja yhdyskuntateknisen infrastruktuurin rakentamiselle. Lisäksi yleiset talousnäkymät vaikuttavat mm. tonttikysyntään. Talousarvion valmisteluohjeessa kaupunginhallitus voi antaa puitteet investointimenojen kokonaismäärästä tulevalle taloussuunnittelukaudelle. Kaupunginhallituksen antamassa vuoden 2017-2019 talousarvion valmisteluohjeessa tavoitteeksi asetettiin, että investointien (sisältäen MAPSTO-prosessin kautta valmisteltujen rakentamisinvestointien lisäksi kalusto- ja maanhankintainvestoinnit) kokonaissumma olisi vuodelle 2017 10,1 milj. euroa, vuodelle 2018 13,2 milj. euroa ja vuodelle 2019 12,2 milj. euroa. 10
3. Yhteenveto ohjelmakauden sisällöstä Suunnitelmakaudella kaupungin asuinalueiden kasvua tasapainotetaan ohjaamalla asuntotuotantoa eri alueille. Kasvavia alueita asumisen osalta ovat Keskusta, Metsäkylä, Vuorentausta ja Siivikkala sekä loppuvaiheessa Siltatien alue. Yritystontteja luovutetaan pääosin Elovainion, Kivilähteen ja Heinikon alueelta, Kolmenkulmasta ja Teivon alueelta. Suunnitelmakauden alkuvuosina pyritään luomaan asemakaavalliset valmiudet luovuttaa noin 100 yritystonttia, joiden luovutusta voidaan säännellä kysynnän mukaan infraa rakentamalla. Kaupungin uudet palveluinvestoinnit pyritään optimoimaan käyttämällä olemassa olevaa palveluinfraa maksimaalisesti hyväksi. Väestönkasvun odotetaan jatkuvan suunnittelukaudella. Valmistuvien asuntojen määrän ennakoidaan olevan vuonna 2017 noin 200 asuntoa ja väestönkasvun noin 400 asukasta. Suunnittelukaudelle on ohjelmoitu runsaasti asemakaavoituskohteita. Vuoden 2015 alkuun mennessä kaupungin asemakaavatonttien varantoa saatiin lisättyä kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa määriteltyyn kolmen vuoden tavoitteeseen. Yleiskaavatyötä jatketaan useissa kohteissa ja aloitetaan koko Ylöjärven alueen käsittävän kaupunkirakenneyleiskaavan valmistelu. Kylien maankäyttöä kehitetään osayleiskaavoilla, joista käynnissä on Karhen ja Antaverkka-Mutalan osayleiskaavat (MAPSTOasiakirjassa Keski-Ylöjärvi, Ylöjärven taajaman lähikylät). Suunnitelmakauden keskeisimmät talonrakennusinvestoinnit ovat Metsäkylän koulun laajennus ja vanhan osan saneeraus sekä uusien Siltatien koulun ja päiväkodin (yhteistyöhanke) rakentaminen, sekä Kurun päiväkodin rakentaminen Ohjelman sisältöä on kokonaisuutena tarkasteltu neljästä näkökulmasta: 11
4. Näkökulmatarkastelu 4.1. Elinkeino- ja työllisyysnäkökulma Ylöjärven kaupunki on 2000-luvun alusta lukien luovuttanut elinkeinoelämälle noin 250 kpl yritys-, teollisuus- ja liiketontteja. Hyvä tonttitarjonta, aktiivinen kaavoitus- ja maapolitiikka sekä panostukset kunnallisteknisiin investointeihin ovat olleet yksi kulmakivi, jolla Ylöjärven myönteinen elinkeinoimago on luotu. Valtakunnan tasollakin tarkasteltuna Ylöjärvelle on sijoittunut huomattava määrä Pk-yrityksiä mainittuna tarkastelujaksona. Positiivisen kehityksen jatkumiseksi on erittäin tärkeää huolehtia monipuolisesta laadukkaasta tonttitarjonnasta myös jatkossa. Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Ylöjärvellä luovutetaan elinkeinoelämän tontteja Elovainion, Siltatien, Kolmenkulman ja Teivo II:n yritysalueilta sekä Savusillan, Tammikankaan, Kivilähteen että Heinikon alueelta. Yritysalueiden profiilit ovat erilaisia ja vastaavat hyvin erilaisten ja erikokoisten yritysten sijoittumistarpeisiin. Teivo II ja Kolmenkulma vastaavat isompien toimijoiden tonttitarpeeseen ja Elovainio ja Siltatie taas Pk-yritysten tonttitarpeeseen. Lukumäärällisesti on luonnollista, että pienempiä hankkeita menee eteenpäin enemmän ja tonttien kysyntä kohdistuu näin ollen enemmän pienempiin tontteihin. Luovutettavissa olevia tontteja tarkasteltaessa onkin tärkeää laskea tonttien määrää niin, että erilaisille yritysprofiileille löytyy tarjontaa riittävästi. Samoin tonttien kysyntään vaikuttaa luonnollisesti voimakkaasti sen hetkinen talouden suhdannetilanne. Lukumäärällisesti tarkastellen hyvä tavoitetaso olemassa olevaksi tonttitarjonnaksi on n. 16 kpl heti luovutettavissa olevia teollisuus- ja yritystontteja. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että kaupallisten palveluiden kehittämistä varten kaavoitetaan tontteja keskusta-alueelle sekä kehittyville asuinalueille lähipalveluita varten. 12
Alueiden rakentamisella on suorat ja nopeat vaikutukset työttömyyteen ja yritysten työllisyystilanteeseen rakennussektorille sekä välilliset, mutta ei niin nopeat muille sektoreille. Monipuolisella ja joustavalla tonttitarjonnalla yrityksille varmistetaan elinkeinojakaumalla, mikä tasoittaa talous- ja työttömyysvaikutusten jälkiseurauksia suhdannemuutoksissa. Monipuolisella asuntotuotannolla varmistetaan työvoiman saatavuus, mikä on yhä tärkeämpi yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen vaikuttava tekijä. Erilaisilla joustavilla liikenneratkaisuilla taataan työssä kulkeminen työpaikkakeskittymiin. 4.2. Asuntonäkökulma Ohjelmaan on pyritty arvioimaan asuntotuotannon toteutuminen tulevien viiden vuoden aikana. Pääpaino asuntotuotannon lisäämisessä on Ylöjärven keskustassa ja sitä ympäröivillä asuntoalueilla, mutta myös Viljakkalan ja Kurun asuntotuotannon kasvulle keskustojen tuntumassa taajama-alueilla on pyritty luomaan mahdollisuudet. Asuntotuotannon ohjelmoinnilla on tavoiteltu noin 200 asunnon vuosittaista lisäystä Ylöjärven kaupungin omistamilla alueilla. Tämän lisäksi rakennetaan vuosittain asuntoja myös yksityisten omistamille maa-alueille pääasiassa omakotitaloina. Tampereen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen on Ylöjärven vuosittaiselle kasvulle asetettu tavoitteeksi 140 asunnon tuottaminen. Sopimuksen tavoite vaikuttaa tulevalla viisivuotiskaudella olevan Ylöjärven osalta hyvin haasteellinen nykyisessä suhdannetilanteessa. 13
4.3. Liikennenäkökulma Ohjelma sisältää pääasiassa uusien asemakaava-alueiden katujen rakentamisen. Liikenteen toimivuutta parannetaan toteuttamalla kiertoliittymiä kaupungin sisäisen ja ulkoisen liikenteen toimivuuden kannalta oleellisiin solmukohteisiin.. Merkittävin kerralla toteutettava kevyen liikenteen väylä on Kolmenkulmantien yhteys Soppeenmäen ja Myllypuron välille. Väylä on valmistuessaan Ylöjärvenkin osalta kaupunkiseudun kevyenliikenteen pääreittejä. Ohjelmaan kuuluu myös merkittävä kevyenliikenteen väylän rakentamishanke Viljakkalassa Kyröskoskentien varteen välille Manni - Viljakkalan keskusta (ei sisällä rahoitusta koko välille). Lisäksi toteutetaan pieniä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyviä hankkeita. Kevyen liikenteen kytkeminen joukkoliikenteeseen sekä joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin kehittäminen suunnitelmakaudella ja myös jatkossa ovat tärkeitä joukkoliikenteen käyttöä edistävä asioita. Jotta joukkoliikenteen järjestäminen olisi taloudellisesti mahdollista, edellytetään riittävää joukkoliikenteen käyttäjämäärää. Maankäytön suunnittelulla luodaan ne puitteet, joissa joukkoliikennettä tullaan tulevaisuudessa järjestämään. Suunnitelmakaudella Ylöjärven joukkoliikenne tullaan järjestämään linja-autoilla, mutta pitkällä tähtäimellä Ylöjärven joukkoliikenne tullaan mahdollisesti järjestämään katuraitiotien avulla linja-autoilla hoidettavan syöttöliikenteen tukemana. 14
Ylöjärven joukkoliikenne on kesällä 2016 tullut osaksi seudullista joukkoliikennekokonaisuutta. Uusi linjasto suunniteltiin maankäytön painopisteiden mukaisena. Tavoitteena on suunnitelmakaudella kehittää joukkoliikenteen liityntäpysäköintiä sekä toimintaympäristöä ja sen myötä edistää toimivan joukkoliikenneinfran rakentumista. Perimmäisenä tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Huomioarvoista uudistuksessa oli se, että Matkatien solmukohdan pysäkki siirtyi samalle taksavyöhykkeelle Tampereen kanssa. Tällä odotetaan olevan moninaisia positiivisia vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Tavoitteena on suunnitelmakaudella kehittää joukkoliikenteen liityntäpysäköintiä sekä toimintaympäristöä ja sen myötä edistää toimivan joukkoliikenneinfran rakentumista. Perimmäisenä tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Kesällä 2016 siirryttiin seudulliseen joukkoliikennejärjestelmään. Reitistö kehittyy kaupunginvaltuuston linjaamaan suuntaan ja liikenteen solmukohta eli Matkatien pysäkki siirtyy samalle taksavyöhykkeelle Tampereen kanssa. Tällä odotetaan olevan moninaisia positiivisia vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena hyväksynyt Ylöjärven alueen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn vuoden 2012 alusta lähtien. Palvelutasomäärittelyn rungon muodostavat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet. Alueille määritetyt palvelutasoluokat perustuvat ensisijaisesti kunkin alueen asukasmäärään ja asukastiheyteen ja sitä kautta muodostuvaan matkustustarpeeseen. Määrityksessä on lisäksi otettu huomioon merkittävien työpaikkaalueiden sekä asiointikohteiden sijainti. Palvelutasomääritelmää päivitetään Ylöjärven osalta vuonna 2017. Kaupunkiseudun kasvun malleista sisäinen tiivistäminen parantaa parhaiten joukkoliikenteen järjestämisedellytyksiä tuomalla uusia käyttäjiä jo olemassa olevien joukkoliikennepalveluiden piiriin ja siten mahdollistamalla palvelutason säilyttämisen tai jopa sen nostamisen. 15
Joukkoliikennemyönteisen yhdyskuntarakenteen kannalta olennaista on tarkasteltavan alueen sijainti suhteessa muuhun rakenteeseen, maankäytön tehokkuus ja sekoittuneisuus, eri toimintojen sijainnit sekä jalankulun ja pyöräilyn edellytykset. Kun nämä osa-alueet, niiden suunnittelu ja rakentaminen ovat onnistuneesti nivoutuneet toisiinsa, voidaan joukkoliikenteen ajatella olevan jopa osa kaupungin infraa. Ohjelmassa esitetyt taajama-alueiden kehityshankkeet pääosin edistävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja lisäämällä alueiden asukasmääriä. Myös Ylöjärven taajaman lähikylien uusi maankäyttö on pyritty osoittamaan olemassa olevien joukkoliikennereittien läheisyyteen, mikä edesauttaa joukkoliikennepalveluluiden säilymistä myös taajama-alueen ulkopuolella. 4.4. Ympäristönäkökulma Ylöjärven kaupunki kehittyy ilmastostrategiassa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti siten, että kasvihuonekaasupäästöjen kasvu henkilöä kohden pysähtyy suunnitelmakaudella, minkä jälkeen ne kääntyvät laskuun. Kasvihuonekaasujen vähentämiseen vaikuttavat mm. joukkoliikenteen ja jalankulun kulkutapaosuuksien kasvu niiden toimintaedellytyksiä parantamalla, lisärakentamisen sijoittuminen kehittyvien yhteyksien ja palveluiden lähettyville, keskustan tiivistäminen, energiatehokkaampi rakentaminen sekä energiaratkaisujen ilmastoystävällisyys. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huolta kaupungin alueella olevien pohjavesivarojen turvaamiseen. Erityisesti vedenhankintakäytössä olevilla (Ylöjärvenharju, Vilpeenharju, Hangasjärvi ja Pitkäkangas) pohjavesialueilla suunnittelu ja rakentaminen tehdään huomioiden pohjaveden laatu ja määrä. Suunnitelmakauden hankkeista pohjaveden kannalta merkittävin on ydinkeskustan suunnittelu, missä lisärakentamisen ja pohjaveden oton reunaehdot selvitetään erityisen tarkkaan. Ydinkeskustan alueella Saurion vedenottamon lähialueen pohjaveden kunnostustoimenpiteet on tarkoitus saada valmiiksi 2018 loppuun mennessä. Ylöjärvenharjulla on toteutettu 2016 geologinen rakenneselvitys lisätiedon saamiseksi tukemaan pohjavesialueen vedenhankintaa, maankäytön suunnittelua ja pohjavesien suojelua. 16
Suunnittelun keskeisiä tavoitteita on myös turvata laajat seudulliset ja paikalliset viheryhteydet koko kaupungin alueella. Keskustan, lounaisen Ylöjärven, Julkujärven ja Metsäkylän osalta keskeisiä tavoitteita on turvata harjun maakunnallisesti merkittävä viheryhteys sekä kehittää alueiden välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä niiden saavuttamiseksi ja viheryhteyksiä lajiston kannalta. Valtakunnallisesti tärkeintä viheryhteyttä ja aluetta Seitsemisen-Haukkamaan aluetta kehitetään edelleen luontomatkailu-, virkistys- ja metsäalueena. Nykyisen luonnonsuojelualueverkoston arvoja tuetaan ja kehitetään kaupungin mailla. Keskeisiä lähtökohtia ovat myös Keijärven, Veittijärven, Viisajärven, Näsijärven ja Kyrösjärven sekä niiden rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen suunnittelualueilla. Suunnitelmakaudella lisärakentaminen sijoittuu pääosin olemassa olevien vesihuoltoverkostojen piiriin. Ylöjärven keskustaajaman jälkeen voimakkain rakentaminen sijoittuu taajaman lähikyliin, missä vesihuoltoverkostoa rakennetaan. Näillä alueilla vesistökuormitus vähenee nykyisestä. Vesihuoltoverkoston ulkopuolisilla alueilla lisärakentaminen on vähäistä. Laadukkaan elinympäristön saavuttamiseksi suunnittelualueella varmistetaan, että maaperän pilaantumisesta ei aiheudu vaaraa asumisterveydelle ja turvallisuudelle. Saurion vedenottamon lähialueen pohjaveden puhdistamista jatketaan ja lisäksi selvitetään Veittijärven vanhan kaatopaikan sekä entisten Haverin ja Parosjärven kaivosten jätealueiden ympäristöriskejä ja kunnostusmahdollisuuksia. 17
Keskusta Kaupunkikeskustan monipuolinen kehittäminen on ollut viime vuosikymmeninä Ylöjärven tärkein painopistealue. Sekä ydinkeskustan että muille keskustan alueille on sijoittunut runsaasti lisää asukkaita, palveluita ja yritystoiminnan alueita. Keskustan tärkeys tulee entistä enemmän korostumaan myös tulevaisuudessa. Keskusta muodostuu kolmesta osa-alueesta: Soppeenmäki, Kirkonseutu ja Elovainio. Keskustan eheyttäminen ja tiivistäminen on keskeisin tavoite suunnittelussa ja toteutuksessa pitkälle tulevaisuuteen. Keskustaan tulevat sijoittumaan merkittävimmät uudet palvelut ja yritystoiminnat. Asuntotuotannon osalta keskustaan sijoittuvat suurehkot kerrostaloalueet ja ns. tiiviit, matalammat asuinalueet. Perinteiset pientaloalueet sijoittuvat muualle Ylöjärvellä. Tavoitteena on toteuttaa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä toimiva kaupunkiympäristö. Asuminen, palvelut ja työpaikat lomittuvat keskustassa ns. sekoittuneena kaupunkirakenteena. Samanaikaisesti turvataan keskustan viihtyisyys puistojen ja kulttuurillisesti arvokkaiden alueiden osalta. Ydinkeskustan osayleiskaavan muutosluonnoksessa on arvioitu keskustaan sijoittuvan noin 7 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Keskustan asukasluku on loppuvuodesta 2014 noin 9700 ja vuoteen 2020 mennessä asukaslisäys on noin 1 100. 18
19
20
Keskusta kaavoitus Nro Tyyppi Hanke v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 101 osayleiskaava Keskusta X Keskusta 102 asemakaava Ranta-Laatu asuinalue X X X Keskusta 103 asemakaava Kultaniityn jatko X X Keskusta 101. Keskustan osayleiskaavalla haetaan periaatteita ydinkeskustan kehittämiselle pitkällä tähtäimellä nykyistä rakennetta täydentäen, uudistaen ja laajentaen. Keskeisin tavoite on keskustan eri osa-alueiden yhdistävä eheyttäminen, keskustan elinvoimaisuus, monipuolisuus ja omaleimaisuus, asuntoalueiden ja työpaikkojen lisääminen, joukkoliikenteen parantaminen sekä sujuvat kevyen liikenteen yhteydet. Alueen väkiluvun arvioidaan kasvavan nykyisestä 5000 asukkaasta noin 10 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen vielä noin 10 000 asukasta. Keskustan osayleiskaavassa huomioidaan mahdollinen läntinen ratayhteys valmisteilla olevan maakuntakaavan pohjalta. Osayleiskaavan aikataulu, 2016 ehdotus ja hyväksyminen 2017. Asemakaavat uusitaan alueittain noin 20 vuoden aikana. 102. Alueen maankäyttöä tutkitaan keskitehokkaan asumisen ja pientalojen alueena sekä virkistysalueena yleiskaavan pohjalta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 hehtaaria. Alueelle sijoittuu noin 50-100 asuntoa. Alue käsittää sekä yksityistä että kaupungin maata. Alueen liikenneverkko ja kunnallistekniikka sekä virkistysalueet suunnitellaan 2017. Asemakaavan aikataulu, luonnos ja ehdotus 2017, hyväksyminen 2018. 103. Kultaniityn rakentamattomien tonttien osalta asemakaavamuutoksella tarkastellaan rivitalokorttelin muuttamista paremmin toteuttamiseen soveltuvaksi kerrostalojen alueeksi. 21
Keskusta kaavoitus Nro Tyyppi Hanke v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 104 asemakaava Mikkolantien varsi (Nikro) X X Keskusta 106 asemakaava Elovainion kauppakeskus X Keskusta 107 asemakaava Hietasmäen pientaloalue X X Keskusta 104. Alueen maankäytön muutos pientaloalueesta ja teollisuusalueesta keskitehokkaaksi asuin- ja liikerakennusten alueeksi tutkitaan asemakaavan muutoksella. Vedenkäsittelylaitoksen sijainti tutkitaan. Alue on kooltaan noin 6 hehtaaria. Alueen jatkokäytön haasteena on ns. Nikron tontin maaperän puhdistustoimien onnistuminen. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2016 ja rakennetaan 2020 jälkeen, kun maaperän puhdistustoimien onnistuminen on seurannan kautta varmistettu. Asemakaavan aikataulu, hyväksyminen 2017. 106. Elovainion kauppakeskuksen kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä päivittäistavarakaupan myymälätilaa ja parantaa kauppakeskuksen myymälärakennetta. Käynnistys 2017, hyväksyminen 2017. 107. Hietasmäen pientaloalueen asemakaava uudistetaan ottaen huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot. Alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet tutkitaan. Alueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön rinnalla. Asemakaavan aikataulu, aloitus 2018, hyväksyminen 2019. 22
Keskusta kaavoitus Nro Tyyppi Hanke v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 108 asemakaava Uusi-Kuruntie teollisuusalue 1 X Keskusta 109 asemakaava Uusi-Kuruntie teollisuusalue 2 X Keskusta 110 asemakaava Aronranta X X X Keskusta 108. Tavoitteena on laajentaa Elovainion yritysaluetta valtatien 3 pohjoispuolella ja Uusi-Kuruntien länsipuolella kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Asemakaavan aikataulu, aloitus 2020, hyväksyminen 2020. 109. Tavoitteena jatkaa Elovainion yritysalueen laajentamista valtatien 3 pohjoispuolella ja Uusi-Kuruntien länsipuolella kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Asemakaavan aikataulu, aloitus 2021, hyväksyminen 2021. 110. Tavoitteena on täydentää keskustan yhdyskuntarakennetta ja muodostaa Aronrannan alueelle uusi keskustan täydennysalue. Alueelle tutkitaan joukkoliikenteen solmupistettä sekä sijoittamismahdollisuuksia noin 15 000 k-m2 käsittävälle liikekeskukselle, liityntäpysäköinnille, toimitiloille, terveyskeskuksen vastaanottopisteelle, palvelukeskukselle ja noin 500 asunnolle. Alue tukeutuu Keijärven rantaan, johon tavoitellaan yhteisessä käytössä olevaa kaupunkimaista aluetta. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja rakentaminen aloitetaan 2020 jälkeen. Asemakaavatyö aloitetaan 2017 järjestettävällä kutsukilpailulla. Asemakaavan hyväksyminen 2019. 23
Keskusta kaavoitus Nro Tyyppi Hanke v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 111 asemakaava Elovainion PTV-kauppa X X Keskusta 112 asemakaava Soppeenmäen täydennysrakentam X X Keskusta 113 asemakaava Siukolan asuinalue täydennys X X Keskusta 114 asemakaava Mäkkylänrinne, Kivikkotien muuto X X Keskusta 115 asemakaava Kirkkopuisto X X X Keskusta 111. Elovainion kauppakeskuksen luoteispuolelle tutkitaan paljon tilaa vaativan kaupan alueen sijoittamista ja työpaikka-alueen laajentamista. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja alueen rakentaminen aloitetaan 2020, hyväksyminen 2021. 112. Soppeenmäen alueen asemakaavojen ajantasaistaminen ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksien tarkastelu 113. Siukolan asuinalueen täydennysrakentamista tarkastellaan asemakaavalla. Aloitus 2019. 114. Mäkkylänrinteen Kivikkotien asemakaavan muutos tehdään rakennusliike SRV:n pyynnöstä. Muutoksella tutkitaan kolmen rakentamattoman rivitalotontin muuttamista kerrostaloalueeksi. Alueen kunnallistekniikka on valmis. Asemakaavan aikataulu, aloitus 2017, hyväksyminen 2018. 115. Kirkkopuiston asemakaavamuutoksella muodostetaan keskeiselle alueelle puistoja ja tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuutta olemassa olevan kaupunkirakenteen yhteyteen. 24
Keskustan tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Asuintontit Tontinluovutus (asuntoa) 2017 2018 2019 2020 2021 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO 91 41 93 33 88 10 70 10 78 Asuntotuotanto (kpl) 56 2 91 41 93 33 88 10 70 10 Asukasluvun kasvu 116 264 252 AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo 196 160 Alueelta luovutetaan teollisuus- ja liiketontteja seuraavalla aikataululla: Yritystonti kpl/m² Kohde 2017 2018 2019 2020 2021 Teivo 1 1 1 1 1 Heinikko / Kivilähde 7 8 5 5 5 Elovainio 5 5 5 25
Keskusta talonrakennus Nro Tyyppi Hanke Kustannus Arviotaso v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 204 uudiskohde Siltatien koulu 13 000 t karkea - - 2 000 t 5 000 t 6 000 t Keskusta 206 saneeraus Vanha Räikkä 1 200 t karkea - 1 200 t - - - Keskusta 207 yhteistyöhanke Siltatien päiväkoti 300 t karkea X X - - - Keskusta 204. Siltatien koulu: Uusi koulu perusopetuksen käyttöön. Kirkonseudun väestökasvun takia tarvitaan kokonaan uusi Siltatien kouluyksikkö, sillä kaikki keskustan koulutontit (Yhtenäiskoulu, Moisio ja Veittijärvi) ovat täyteen rakennettuja. Koulu mitoitetaan 700 800 oppilaalle. (Laskennallinen käyttötalousvaikutus + 480 000 /vuosi) 206. Vanha Räikkä: Suojelukohde, käyttötarkoituksen muutos taidetilaksi, rakennuslupa, talotekniikan uusiminen, esteetön kulku, poistumistieasiat, tilamuutoksia, pintojen uusiminen ja energiatalouden parantaminen. Investoinnin aiheuttama energia- ja ylläpitokustannusten muutos käyttötalouteen 38.000. Vanhan Räikän peruskorjausta varten on vuonna 2009 laadittu luonnos (alustava) tilaohjelmasta, jossa rakennuksen alakertaan sijoittuisi kulttuuri-/kokoontumistiloja ja yläkertaan työhuoneita. Hanke saattaa kytkeytyä teknisen viraston purkuun kerrostalojen tieltä. (Laskennallinen käyttötalousvaikutus + 3 000 /vuosi) 207. Siltatien päiväkoti: Uusi päiväkoti koulun kanssa samaa kokonaisuutta. Siltatielle tarvitaan nopeasti uusi päiväkoti vastaamaan kasvavaan hoitopaikkojen kysyntään. Toteutus joko integroidaan Siltatien kouluhankkeeseen tai toteutetaan yksityisenä päiväkotina (palveluseteli). (Laskennallinen käyttötalousvaikutus + 260 000 /vuosi) 26
Keskusta talonrakennus Nro Tyyppi Hanke Kustannus Arviotaso v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 208 saneeraus Kaurasmäen päiväkoti 1 900 t karkea - - - - 900 t Keskusta 210 yhteistyöhanke Tehostetun palveluasumisen yksikkö 0 t karkea - X - - - Keskusta 208. Kaurasmäen päiväkoti: 80- luvulla rakennettu päiväkoti. Rakennuttamispalveluiden ja päivähoidon tekemän katselmoinnin mukaan seuraavaksi saneerattava päiväkoti. Talotekniikan uusiminen, pintaremontti, vähäisiä tilamuutoksia ei laajennusta. Aloitus v.2021 ja valmis v.2022. 210. Tehostetun palveluasumisen yksikkö. Kumppanuushanke v.2018. 27
Keskusta liikenneväylät Nro Tyyppi Hanke Yhteistyö Kaupungin kustannus Arviotaso v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 301 rakentaminen Ranta-Laatu asuinalue Vesilaitos 400 t karkea - - - 300 t 100 t Keskusta 302 peruskorjaus Räikäntien ympäristö Vesilaitos 300 t karkea 300 t - - - - Keskusta 303 rakentaminen Hietasmäen pientaloalue 250 t karkea - - - 150 t 100 t Keskusta 304 rakentaminen Heinikon teollisuusalue Vesilaitos 540 t karkea - 150 t 300 t 90 t - Keskusta 305 rakentaminen Yhdystien teollisuusalue 1. vaihe Vesilaitos 690 t karkea - 275 t 265 t 150 t - Keskusta 306 rakentaminen Yhdystien teollisuusalue 2. vaihe Vesilaitos 275 t karkea - - - 275 t - Keskusta 301. Uuden asemakaava-alueen katujen rakentaminen v.2020. Viimeistely ja päällystys v.2021. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 302. Alueen katuverkon muutostyöt, kesällä 2016 hyväksytyn asemakaavan muutoksen myötä. 303. Alueen katuverkon rakentaminen ja peruskorjaus v. 2020-2021. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 304. Alueen katuverkon ja muun infran rakentamisen jatkaminen kaavoitetuilla asemakaava-alueilla, teollisuuskiinteistöjen tarvetta vastaavasti. 305. Alueen katuverkon rakentaminen v. 2018-2020. 306. Alueen katuverkon rakentamisen aloitus v.2020. 28
Keskusta liikenneväylät Nro Tyyppi Hanke Yhteistyö Kaupungin kustannus Arviotaso v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 307 rakentaminen Rantajätkäntie 120 t karkea 20 t 100 t - - - Keskusta 308 rakentaminen Pallotien kiertoliittymä Vesilaitos 400 t sop. mukainen - 400 t - - - Keskusta 309 viimeistely Haavisto laajennus 100 t sop. mukainen - 100 t - - - Keskusta 311 rakentaminen Kivilähde (uusi kaava-alue) Vesilaitos 350 t suun. mukainen 210 t 140 t - - - Keskusta 312 viimeistely Hiitintien loppuosa 150 t sop. mukainen - 100 t - 50 t - Keskusta 314 rakentaminen Elovainion PTV-kauppa Vesilaitos 500 t karkea - 150 t 100 t 100 t 150 t Keskusta 305. Alueen katuverkon rakentaminen v. 2018-2020. 306. Alueen katuverkon rakentamisen aloitus v.2020. 307. Urheilutalon ja koulun tontin itäosan keskustakorttelin kadun loppuun rakentaminen v.2018. Rantajätkäntien varren paikoitusalueen loppuun rakentaminen 2017. 308. Pallotie / Elotie risteyksen kiertoliittymän rakentaminen 2018. 309. Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys 2018 311. Kivilähde (Uusi Kaava-alue). Kaava-alueen liikenneverkon ja vesihuollon rakentaminen 2017 2018 312. Hiitintien (Teivo) alueen viimeistelytyöt (asfaltointi ja nurmetukset) 2018 ja 2020. 314. Elovainion PTV-kauppa. uuden teollisuuskaava-alueen rakentaminen 2018 2021. Tarkentuu kaavoituksen myötä. 29
Keskusta liikenneväylät Nro Tyyppi Hanke Yhteistyö Kaupungin kustannus Arviotaso v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 315 rakentaminen Uusi kuruntie länsipuoli Vesilaitos 300 t karkea - - - - 300 t Keskusta 316 rakentaminen Heinikon pohjoispuoli Vesilaitos 500 t karkea - - 250 t 250 t - Keskusta 317 rakentaminen Uuden Kuruntien länsipuolinen teovesilaitos 300 t karkea - - - 300 t - Keskusta 318 peruskorjaus Vakkatie - Kylvötie Vesilaitos 200 t karkea - - 200 t - - Keskusta 319 peruskorjaus Kotipellontien alku ja liittyvät tiet 200 t karkea - - 200 t - - Keskusta 320 rakentaminen Vaasantie - Pallotie yksisuuntaisliittymä 100 t karkea 100 t - Keskusta 321 peruskorjaus Vanhan Haaviston teiden perusko Vesilaitos 500 t karkea 500 t Keskusta 322 viimeistely Kesäniemi 50 t karkea 50 t Keskusta 315. Uusi Kuruntie Länsipuoli. Uuden teollisuusalueen liikenneverkon ja infran rakentamisen aloitus 2020. Tarkentuu kaavoituksen myötä. 316. Heinikon pohjoispuoli. Kaava-alueen liikenneverkon ja infran rakentaminen teollisuusalueelle 2019 2020 317. Uuden Kuruntien länsipuoli. Kaava-alueen liikenneverkon ja infran rakentaminen teollisuusalueelle. Aloitus 2020. 318. Vakkatie Kylvötie. Teiden peruskorjaus 2019. 319. Kotipellontien alku ja siihen liittyvät tiet. Teiden peruskorjaus 2019. 320. Vaasantie Pallotie, yksisuuntainen tieyhteys Vaasantieltä. Liikenneväylän muutostyö. 2017 321. Vanhan Haaviston alueen teiden peruskorjaustöiden aloittaminen 2021. 322. Kesäniemen alueen liikenneväylien viimeistely 2017. 30
Keskusta yleiset alueet Nro Tyyppi Hanke Kustannus Arviotaso v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 401 rakentaminen Ranta-Laatu asuinalue 60 t karkea - - - 60 t - Keskusta 402 rakentaminen Hietasmäen pientaloalue 60 t karkea - - - 60 t - Keskusta 403 rakentaminen Räikänpuisto IV vaihe 200 t suun. mukainen 50 t 150 t - - - Keskusta 405 rakentaminen Leijapuisto 150 t karkea - - - - 150 t Keskusta 406 muutos Räikän kenttä 350 t karkea 350 t - - - - Keskusta 407 muutos Tiuravuoren monitoimikenttä 50 t karkea - - 50 t - - Keskusta 401. Alueelle mahdollisesti tulevan leikki-/monitoimikentän rakentaminen 2020. Täsmentyy kaavoituksen myötä. 402. Alueelle mahdollisesti tulevan leikki-/monitoimikentän rakentaminen 2020. Täsmentyy kaavoituksen myötä. 403. Räikänpuiston rakentamisen IV-rakennusvaiheen osarakentamista 2017 ja 2018 (paikoitusaluemuutokset sekä ulkoliikuntavälineet/ulkoilualuerakenteita). 405. Leijapuiston alueen rakentamisen aloitus 2021. Suunnitelmat täsmentyvät MAPSTO-kauden aikana. 406. Räikän kentän peruskorjaus: juoksuratojen ja kentän muiden alueiden pinnoitteiden uusiminen ja urheilupaikkojen loppuun rakentaminen vuonna 2018. 407. Tiuravuoren kentän muuttaminen monitoimikentäksi 2019. 31
Keskusta yleiset alueet Nro Tyyppi Hanke Kustannus Arviotaso v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 409 rakentaminen Yhtenäiskoulun kenttä 550 t karkea - - - 250 t 300 t Keskusta 410 rakentaminen Aronrannan korvaava kenttä 300 t karkea - - 300 t - - Keskusta 411 rakentaminen Haaviston ulkoilureitin siirto 65 t suun. mukainen 65 t Keskusta 412 rakentaminen Haaviston ulkoilureitti, Siltatien alittava/ylittävä tunneli tai silta 350 t suun. mukainen 350 t Keskusta 409. Yhtenäiskoulun kentän rakentamisen aloittaminen 2020 2021. 410. Aronrannan korvaavan kentän rakentaminen (paikka avoin) 2019. 411. Haaviston ulkoilureitin siirto (pois Siltatien asutusalueen rakentamisen alta) 2017. 412. Haaviston ulkoilureitti, Siltatien alittava/ylittävä tunneli tai silta rakentaminen 2021. 480. Pesäpallokentän rakentamisen aloitus vuonna 2021 (paikka ei vielä tarkennettuna) 32
33
Perusopetus Keskusta palveluverkko PALVELU NIMI KATUOSOITE TUOTTAJA KOULUASTE OPPILASMÄÄRÄ HENKILÖSTÖ perusopetus Moision koulu Kuusistontie 1 Ylöjärven kaupunki yläkoulu 536 47 lukiokoulutus Ylöjärven lukio Pallotie 5 Ylöjärven kaupunki lukio 423 26 perusopetus Veittijärven koulu Keskivainiontie 5 Ylöjärven kaupunki alakoulu 578 43 perusopetus Ylöjärven Yhtenäiskoulu Koulutie 4 Ylöjärven kaupunki yhtenäiskoulu 757 60 Vapaa-aika PALVELU NIMI KATUOSOITE TUOTTAJATYYPPI TUOTTAJA Kirjasto Pääkirjasto Leija + Kirjastoauto Reppu Koivumäentie 2 kunta Ylöjärven kaupunki Kirjasto Valon kirjasto Pallotie 5 kunta Ylöjärven kaupunki / Tredu Kulttuuri Kuvataidekoulu Piirto Suojastentie 10 kunta Ylöjärven kaupunki Kulttuuri Ylöjärven museo Hietastentie 4 kunta Ylöjärven kaupunki Liikunta Veittijärven koulun liikuntasali Keskivainiontie 5 kunta Ylöjärven kaupunki Liikunta Urheilutalo - uimahalli Koulutie 6 kunta Ylöjärven kaupunki Liikunta Moision koulun liikuntasali Kuusistontie 1 kunta Ylöjärven kaupunki Liikunta Vanhan lukion liikuntasali Kuusistontie 1 kunta Ylöjärven kaupunki Musiikkiopisto Pirkanmaan musiikkiopisto Koulutie 4 yksityinen PMO Nuoriso Nuorisokeskus Olka Mikkolantie 7 kunta Ylöjärven kaupunki Vapaa sivistystyö Tampereenseudun työväenopisto Pallotie 5 kunta Tampereen kaupunki Varhaiskasvatus PALVELU HALLINNOLLINEN YKSIKKÖ NIMI KATUOSOITE TUOTTAJATYYPPI TUOTTAJA Päiväkotihoito Kaurasmäen pk Kaurasmäen päiväkoti Kaurasmäentie 11 kunta Ylöjärven kaupunki Päiväkotihoito Tiikko-Veittijärven pk Veittijärven päiväkoti Keskivainiontie 5 kunta Ylöjärven kaupunki Päiväkotihoito Touhula pk Touhula päiväkoti Kortteentie 20 yksityinen Touhula Varhaiskasvatus Oy Päiväkotihoito Kyläsepän pk Kyläsepän päiväkoti Kyläsepäntie 2 kunta Ylöjärven kaupunki Päiväkotihoito Saurio-Mikkolan pk Mikkolan päiväkoti Mikkolantie 5 kunta Ylöjärven kaupunki Päiväkotihoito Rinteen pk Rinteen päiväkoti Mikkolantie 50 kunta Ylöjärven kaupunki Päiväkotihoito International Early Education Center International Early Education Center Rauhalantie 2-4 yksityinen International Early Education Center Oy Päiväkotihoito Saurio-Mikkolan pk Saurion päiväkoti Seijantie 1 kunta Ylöjärven kaupunki Päiväkotihoito Palotornin pk Palotornin päiväkoti Takamaantie 3 kunta Ylöjärven kaupunki Päiväkotihoito Tiikko-Veittijärven pk Tiikon päiväkoti Tiikontie 8 kunta Ylöjärven kaupunki Päiväkotihoito MetsäVekara MetsäVekara Työväentalontie 22 yksityinen Vekara Päiväkodit Oy Päiväkotihoito Tähkätaskun pk Tähkätaskun päiväkoti Tähkätie 1 kunta Ylöjärven kaupunki 34
Keskusta palveluverkko PALVELU NIMI KATUOSOITE TUOTTAJA Esiopetus Tiikko-Veittijärven päiväkoti / Veittijärven toimipisteen esiopetus Keskivainiontie 5 Ylöjärven kaupunki Esiopetus Saurio-Mikkolan päiväkoti / Yhtenäiskoulun toimipisteen esiopetus Koulutie 4 Ylöjärven kaupunki Esiopetus Kyläsepän päiväkodin esiopetus Kyläsepäntie 2 Ylöjärven kaupunki Esiopetus Saurio-Mikkolan päiväkoti / Mikkolan toimipisteen esiopetus Mikkolantie 5 Ylöjärven kaupunki Esiopetus Rinteen päiväkodin esiopetus Mikkolantie 50 Ylöjärven kaupunki Esiopetus Tähkätaskun päiväkodin esiopetus Tähkätie 1 Ylöjärven kaupunki Perusturva PALVELU NIMI KATUOSOITE TUOTTAJATYYPPI TUOTTAJA Ikääntyneiden asumispalveluyksiköt Iltaruskon palvelukeskus Asemantie 4 Yksityinen Ylöjärven palvelutalosäätiö Kaksikko Perhetyö Perhekioski Elotie 1 Kunta Ylöjärven kaupunki, perusturva Terveydenhoitajan vastaanotot Terveyskioski Elotie 1 Kunta Ylöjärven kaupunki, perusturva Asumispalvelut Juuritien ryhmäkodit Juuritie 8 Kunta Ylöjärven kaupunki Ikääntyneiden asumispalveluyksiköt Hoivakoti Vihtori Kaskitie 1 Yksityinen Esperi Care Oy Mielenterveyspalvelut Psykiatrisen avohoidon intensiiviyksikkö Avekki Keihäsniementie 10 a 1 Kunta Ylöjärven kaupunki Ikääntyneiden asumispalveluyksiköt Ryhmäkoti Pehtoori Keihäsniementie 10 d Kunta Ylöjärven kaupunki Ikääntyneiden asumispalveluyksiköt Palvelutalo Keihäsniemen koti Keihäsniementie 12 Yksityinen Ylöjärven palvelutalosäätiö Kaksikko Kouluterveydenhuolto Veittijärven koulu Keskivainiontie 5 Kunta Ylöjärven kaupunki Asumispalvelut Nummikoti Koivumäentie 1 Kunta Ylöjärven kaupunki Kouluterveydenhuolto Yhtenäiskoulu Koulutie 4 kunta Ylöjärven kaupunki Perhetyö Perhetyö Kuruntie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki, perusturva Omaishoidon tuki Ylöjärven perusturvakeskus Kuruntie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki Kouluterveydenhuolto Moision koulu Kuusistontie 1 Kunta Ylöjärven kaupunki Suun terveydenhuolto Moision koulun hammashoitola Kuusistontie 1 Kunta Ylöjärven kaupunki Kuntoutusosastot Kuntoutus- ja muistikeskus Kuusistontie 3 Kunta Ylöjärven kaupunki Ikääntyneiden asumispalveluyksiköt Tiuravuoren palvelukeskus Kuusistontie 3 Kunta Ylöjärven kaupunki Hallintopalvelut Ehkäisevät ja korjaavat hyvinvointipalvelut Mikkolantie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki, perusturva Kotipalvelut Eteläinen kotihoito/terveyskeskus Mikkolantie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki Kotipalvelut Keskinen kotihoito/ Terveyskeskus Mikkolantie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki Neuvola Keskustan neuvola Mikkolantie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki Mielenterveyspalvelut Mielenterveyskeskus Mikkolantie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki, perusturva 35
Keskusta palveluverkko PALVELU NIMI KATUOSOITE TUOTTAJATYYPPI TUOTTAJA Psykologipalvelut Perhekeskus Mikkolantie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki, perusturva Terapiapalvelut Perhekeskus Mikkolantie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki, perusturva Perheneuvolat Perhekeskus, Perheneuvola Mikkolantie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki, perusturva Suun terveydenhuolto Pääterveysaseman hammashoitola Mikkolantie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki Akuuttisairaalat Terveyskeskussairaala Mikkolantie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki Fysioterapia Ylöjärven terveyskeskus Mikkolantie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki Omalääkärijärjestelmä Ylöjärven terveyskeskus Mikkolantie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki Röntgen, ultraäänitutkimus Ylöjärven terveyskeskus Mikkolantie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki Terveyskeskuspäivystys Ylöjärven terveyskeskus Mikkolantie 10 Kunta Ylöjärven kaupunki Ikääntyneiden päivätoiminta Hoivapalvelu Valkokulta Mikkolantie 1-3 Yksityinen Hoivapalvelu Valkokulta Oy Päivätoiminta Työ- ja resurssipaja Mikkolantie 42 Yksityinen Muotialan asuin- ja toimintakeskus Kehitysvammahuolto Mikkolan työtupa Mikkolantie 7 Kunta Ylöjärven kaupunki Kehitysvammahuolto Vaikeavammaisten päivätoiminta Mikkolantie 9 Kunta Ylöjärven kaupunki Palveluasuminen Kuusistonkoti /Muotiala Niemitie 9 D Yksityinen Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry Opiskeluterveydenhuolto Koulutuskeskus Valo Pallotie 5 Kunta Ylöjärven kaupunki Asumisen järjestäminen Soppeensydämen Yhteisökoti Rantajätkäntie 2 B Kunta Ylöjärven kaupunki Asumispalvelut Soppeentupa Soppeentie 21 C Yksityinen Ylöjärven palvelutalosäätiö Kaksikko 36
Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen noin 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva suunnitelmakaudella merkittävästi, noin 200 asukasta. Aluetta ei olla pitemmälläkään tähtäimellä merkittävästi laajentamassa. Asuntilassa on hyvät kevyen liikenteen yhteydet, mutta haasteena on toimivan joukkoliikenteen toteuttaminen. 37
Asuntila kaavoitus Nro Tyyppi Hanke v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 132 asemakaava Asuntilantien asuinkortteli X X Asuntila 133 asemakaava Asuntilan eteläosa X Asuntila 132. Asuntilantien eteläpuoliselle alueelle tutkitaan pienkerrostaloalueen toteuttamista yleiskaavan mukaisesti. Alueen pinta-ala on noin 4 ha. Alueen kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä. Asemakaavan aikataulu, aloitus 2017, hyväksyminen 2018. 133. Asemakaavalla tutkitaan yhdyskuntarakenteen laajentamista etelään ottaen huomioon vanha omakotiasutus ja loma-asutus. Alue käsittää sekä kaupungin että yksityisen maata. Alueen pinta-ala on noin 25 hehtaaria ja sinne sijoittuu arviolta noin 50 asuntoa. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka sekä virkistysalueet suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä. Asemakaavan hyväksyminen 2019. 38
Asuntila tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Asuintontit Tontinluovutus (asuntoa) 2017 2018 2019 2020 2021 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO 32 5 17 15 15 10 10 Asuntotuotanto (kpl) 32 5 17 15 15 10 Asukasluvun kasvu AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo 74 34 30 50 Asuntila talonrakennus Alueelta ei talonrakennusinvestointeja suunnittelukaudella. 39
Asuntila liikenneväylät Nro Tyyppi Hanke Yhteistyö Kaupungin kustannus Arviotaso v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 324 rakentaminen Asuntilan eteläosa (kaupungin ma Vesilaitos 300 t karkea - - - 300 t - Asuntila 325 rakentaminen Idäntien kaava-alue (asuin) Vesilaitos 300 t karkea 250 t 50 t - - - Asuntila 326 viimeistely Niittylän alue, itäpuoli 100 t suun mukainen 100 t - - - - Asuntila 328 rakentaminen Asuntilantien alkuosan pienkerros Vesilaitos 350 t karkea - - 200 t 150 t - Asuntila 329 rakentaminen Asuntilantien - Kuruntien kiertoliittymä 300 t karkea 300 t Asuntila 324. Uuden asemakaava-alueen katuverkon rakentamisen aloitus 2020. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 325. Idäntien asemakaava-alueen katuverkon ja infran rakentaminen vuosina 2017-2018.. 326. Niittylän itäpuolisen alueen katujen viimeistely ja päällystys 2017. 328. Asuntilantien asuinkorttelin katuverkon rakentamisen aloitus 2019-2020. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 329. Asuntilantien Kuruntien kiertoliittymän rakentaminen 2018 40
Asuntila yleiset alueet Nro Tyyppi Hanke Kustannus Arviotaso v_2017 v_2018 v_2019 v_2020 v_2021 Alue 416 rakentaminen Asuntilan eteläosa leikkipuisto 45 t karkea - - 45 t - - Asuntila 417 rakentaminen Idäntien kaava-alueen kenttä / Asuntilan keskustan monitoimikenttä 50 t karkea 50 t - - - - Asuntila 418 rakentaminen Veittijärvi ulkoilureitti 50 t karkea 50 t - - - - Asuntila 416. Asuntilan eteläosan leikkipuiston rakentaminen 2019. 417. Idäntien asemakaava-alueen leikkikentän/asuntilan keskiosan monitoimikentän rakentaminen 2017. 418. Veittijärven ulkoilureitin rakentaminen 2017. 41