Seitap Oy Kolari 1 KOLARI YLLÄSJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee kortteleita 303, 305, 307, 310, 311 ja 312 sekä korttelin 304 rakennuspaikkaa 1 Muodostuvat korttelit 303, 305, 307, 310, 311 ja 312 sekä korttelin 304 rakennuspaikat 1, 3 ja 4 KOLARIN KUNTA SEITAP OY 2014-2015
Seitap Oy Kolari 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2 TIIVISTELMÄ 4 3 LÄHTÖKOHDAT 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 11 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS 13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 15 Tilastolomakkeet 16 Kansilehden kuva, Lentokuva Vallas
Seitap Oy Kolari 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kolarin kunnan, Ylläsjärven asemakaava ja asemakaavan muutos Kunnanosa: 2 Asemakaavan muutos koskee kortteleita 303, 305, 307, 310-312 ja korttelin 304 rakennuspaikkaa 1 sekä virkistys- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit: 303, 305, 307, 310-312 ja korttelin 304 rakennuspaikka 1, 3 ja 4 sekä virkistys- ja katualueita. Kaavanlaatijat: Tapani Honkanen, maanmitt.tekn. YKS-282 ja Martti Pörhölä, ins. YKS-191 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue -alue sijaitsee n. 2 km Ylläsjärven kylältä tunturiin päin olevalla alueella (kuva 1). Kuva 1. Asemakaavamuutosalue sijainti.
Seitap Oy Kolari 4 1.3 Kaavan nimi tarkoitus Asemakaavan muutoksella tarkistetaan nykyisin voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeuksia niin, että ne vastaavat paremmin rakennuspaikkojen kysyntää alueella. Tällöin myöskin rakentaminen sopeutuu mittakaavallisesti paremmin alueen ympäristöön rakennettujen lomaasuntorakennusten kanssa. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on kunta ilmoitanut kuulutuksella 31.10.2013, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 5.- 18.11.2013 väliseksi ajaksi. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto pidettiin mra 30 :n muikaisesti nähtäville 7.10. 5.11.2014 ja valmisteluaineistosta pyydettiin viranomaisten lausunnot. Asemakavaehdotus asetetaan MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville.. -.. 2015 ja siittä pyydetään MRA 28 :n mukaiset lausunnot. 2.2 Asemakaava Asemakaavassa muutettavat korttelit; 303, 305, 307, 310-312 ja korttelin 304 rakennuspaikka 1 on osoitettu loma-asuntoalueiksi (RA). Asemakaavan muutosalueeseen liittyy myös osia muutettavia kortteleita ympäröivästä retkeily- ja ulkoilualueesta (VR) sekä katualueita (kuva 2). Kuva 2. Ote Ylläsjärven asemakaavakartasta.
Seitap Oy Kolari 5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavaehdotuksen mukaan korttelialueet noudattavat pääosin voimassa olevaa asemakaavaa. Kortteleiden alueiden rajoihin on tehty pieniä tarkistuksia, osoittamalla osia VR- alueesta korttelialueeksi. Ylläksen yleiskaavassa asemakaavan muutosalue on osoitettu pääosin lomaasuntoalueeksi (RA-1). Alueen pohjoisreunassa olevia RM-3- alueen osia on liittyy asemakaavan muutosalueeseen. Kuva 3. Ote Ylläksen yleiskaavan muutoskartasta. Ylläksen yleiskaavan selvitykset:
Seitap Oy Kolari 6 3.1.2 Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalue sijoittuu välittömästi Iso-Ylläksen keskustan tuntumaan. Kaava rajoittuu pohjoislaidastaan laskettelurinteiden länsirinteeseen ja länsirinteiden pysäköintialueeseen. Kulku Maisematie 2. alueelle johdetaan pysäköintialueen vieritse ja suoraan Iso-Ylläksen hiihtokeskuksen alueelle. Asemakaavan muutosalueen ympäristöön on muodostunut tiivistä lomaasutusta Kaavamuutosalueella ei ole rakennuksia. Alueelle on rakennettu katu- sekä vesi- ja energiahuollon verkostot. Alueeelle on rakennettu myös katuvalot (kuvat 4-7). Kuvat: 4-7. Asemakaavan muutosaalueelle on rakennettu katuverkosto katuvaloineen.
Seitap Oy Kolari 7 Luonnonympäristö Asemakaavan muutosalueen korttelit rajoittuvat retkeily- ja ulkoilualueisiin. Asemakaavan muutosalue onn katualueita lukuun ottamatta luonnontilaista, mäntymetsän peittämää aluetta. Alueelle aikanaan laaditun luontoselvityksen mukaan pääosalla alueesta ei ole erityisiä luontoarvoja. Kaavoitettavan alueen yläpuolella rinteessä on lieveuomastoa (kuva 8). Kuva 8. Ilmakuva asemkaavan muutosalueelta ja sen ympäristöstä (maanmittauslaitos). Väestön rakenne ja sen kehitys Ylläksen alueella. Pekka Kauppila on tutkinut väitöskirjassaan (2004) mm. Ylläksen alueen väestökehitystä paikkatietoaineiston avulla. Ylläksen alueen osalta paikkatietoaineisto kattaa Äkäslompolon kokonaan ja Ylläsjärveltä pienen osan. Maria Hakkarainen (Maisemalaboratorio-hanke, LabSoc, 2005) on laskenut lineaarisella regressioanalyysillä yhden mahdollisen väestökehityksen vaihtoehdon Ylläsjärven ja Äkäslompolon kylille vuoteen 2020 asti. Analyysin perustana hänellä on ollut vuosien 1985-2004 toteutunut väestökehitys sekä Väestörekisterikeskuksen ennuste Tunturi-Lapin väestönkehitykselle vuosilta 2005, 2010, 2015 ja 2020 (kuva 9 ).
Seitap Oy Kolari 8 Kuva 9. Äkäslompolon ja Ylläsjärven väkiluku vuosina 1985-2004 sekä ennuste vuosille 2005-2020 (Mari Hakkarainen, Maisemalaboratoriohanke, LabSoc, 2005). Koko kunnan väestökehitykseen nähden kylien väestökehitys on positiivinen. Koko kunnan väestön on ennustettu laskevan vuoteen 2020 mennessä nykyisestä (v.2005) 3819 asukkaasta 3030 asukkaaseen. Tilastokeskuksen arvio on kumminkin varovaisempi. Sen mukaan v.2020 kunnan väestön määrä olisi 3428 asukasta. Majoituspalvelut Ylläksen alueella on arvioitu olleen noin 18 000 vuodepaikkaa v.2005. Siitä noin 5400 vuodepaikkaa oli Ylläsjärven alueella. Tavoitteeksi on asetettu 34.500 vuodepaikkaa vuodelle 2020 ja 50.250 vuodepaikkaa vuodelle 2040 (Lähde: Yläs II kehittämissuunnitelma). Palvelut Kaavamuutosalue sijoittuu kävelyetäisyydelle Iso-Ylläksen hiihtokeskuksesta, jossa on kaikki matkailijan ja loma-asujan tarvitsemat palvelut. Kaavoitettavalta alue rajoittuu laskettelurinteeseen. Alueelta voi vaivattomasti siirtyä kävellen rinteisiin ja palata rinteistä viereistä ulkoilureittiä lasketellen loma-asuntojen pihoille. Likenne Kaavamuutosalueelta on liikenneyhteys Iso-Ylläksentielle Lännentie kautta.
Seitap Oy Kolari 9 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset. Maakuntakaava Alue kuuluu Tunturi-Lapin maakuntakaavan alueeseen. Ylläsjärven kylä kuuluu maakuntakaavassa laajaan matkailupalveluiden alueeseen (RM 1406). Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät matkailuja lomakeskukset ja lomakylät niihin kuuluvine virkistysalueineen ( kuva 10). Suunnittelualue kuuluu myös matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8411) sekä erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoitusten kanssa yhteen sopivalla tavalla. Tunturi-Lapin maakuntakaavan muutoksen on Lapin Liiton liittovaltuusto hyväksynyt 25.11.2009 ja Ympäristöministeriö vahvistanut 23.6.2010.
Seitap Oy Kolari 10 Kuva 10. Ote Tunturi Lapin makuntakaavasta.
Seitap Oy Kolari 11 Yleiskaava Kolarin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Ylläksen yleiskaavan muutoksen 27.2.2008. Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Rovaniemen hallintooikeuteen tehdyt valitukset yleiskaavasta 14.4.2011 (kuva 3). Asemakaava Asemakaavan muutosalueella on voimassa Kolarin kunnanvaltuuston 28.4.2009/ 50 hyväksymä asemakaava (kuva 2). Pohjakartta Yllkäsjärven uusi kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty 8.7.2009. Maanomistus Kaava-alue on valtion (Metsähallituksen) omistuksessa olevaa aluetta. Kolarin kunta omistaa kortelien 303 ja 307 alueet. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kolarin kunta käynnisti Metsähallituksen aloitteesta Ylläksen yleiskaavan muutoksen, tavoitteena tarkistaa rakennusoikeuksia kaavamuutosalueella olevissa kortteleissa. Muutosalueeseen liittyy myös Kolarin kunnan omistamia korttelialueita. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan muutoksen osalliset: Kolarin sosiaali- ja terveyslautakunta, Isopalontie 2, 95900 KOLARI Kolarin rakennuslautakunta, Isopalontie 2, 95900 KOLARI Kolarin tekninen lautakunta, Isopalontie 2, 95900 KOLARI Tornionlaakson Sähkö Oy, Myllytie 1, 95700 PELLO Ylläksen yhdyskuntatekninen Huolto Oy, Martinsaarentie 3, 95970 ÄKÄSLOMPOLO Lapin Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Hallituskatu 5 C, 96100 ROVANIEMI Lapin Liitto, PL 8056, 96101 ROVANIEMI Lapin liitto/lapin pelastuslaitos, Kelukoskentie 11, 99600 SODANKYLÄ Metsähallitus/ Luontopalvelut, PL 94, 01301 VANTAA Lapin luonnonsuojelupiiri, Valtakatu 22, 96200 ROVANIEMI Museovirasto, PL 913, 00101 HELSINKI Muonion paliskunta/ pj. Taisto Ristimella, Ristimellantie 22, 95970 ÄKÄSLOMPO- LO Rovaniemen Energia Oy, Maakuntakatu 10, 96100 ROVANIEMI Ylläsjärven kyläyhdistys/johanna Koivumaa, Tirroniementie 4, 95980 YLLÄSJÄRVI Ylläksen matkailuyhdistys r.y. Tunturintie 54, 95970 ÄKÄSLOMPOLO Ylläksen Ystävät r.y./ Raimo Poikela, Raidepolku 6 as. 1, 00750 HELSINKI
Seitap Oy Kolari 12 4.3 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta kunta on ilmoittanut kuulutuksella 31.10.2013, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu yleisesti nähtäville (ks. 2.1). 4.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat tarkistettuna voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet eivät kohdistu asemakaavaan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - varmistavat, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - edistävät ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä sekä luovat edellytyksiä hyvälle elinympäristölle - toimivat kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä sekä edistävät ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä eri puolilla Suomea - edistävät kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luovat alueidenkäytölliset edellytykset valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalueelle on osoitettu lomaasuntojen korttelialueita. Alue liittyy Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:n vesihuoltoverkostoon. Liikenneyhteyksien osalta alue tukeutuu Iso-Ylläksen tiehen, muutettavan alueen kadut on rakennettu. Asemakaavan muutoksella osoitetaan vähäisiä korttelialueen laajennuksia ja muutoksia olemassa olevien korttelien ohjeelliseen rakennuspaikkajakoon ja rakennuspaikkakohtaisiin rakennusoikeuksiin. Asemakaavan muutoksella ei aiheuteta sellaisia muutoksia, jotka miltään osin vaikeuttaisivat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tai olisivat ristiriidassa tavoitteiden kanssa.
Seitap Oy Kolari 13 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS 5.1 Kaavan kuvaus Asemakaavan muutos noudattaa alueella voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitusten osalta sekä kortteleiden rajoja pääosin. Rakennusoikeuksien määrää on pienennetty muutettavissa korttelissa. Kuva 11. Asemakaavaehdotus. 5.2 Kaavan rakenne Asemakaavan muutos noudattaa pääosin voimassa olevaa asemakaavaa. Korttelien 303, 307 ja 312 aleita on hiemen laajennettu viereisille VR- alueille. Rakennusoikeuksia on tarkistettu niin, että ne vastaavat paremmin rekennuspaikkojen kysyntää alueella. Rakennusoikeuksia on pienennetty yhteensä 4300 k-m 2 :llä..
Seitap Oy Kolari 14 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialueita on 3,943 ha, joissa raakennusoikeutrta on 6950 k-m 2. Rakennusoikeudet ovat asemakaavan muutoksen johdosta pienentyneet muutosaliueella 4300 k-m 2 :llä. Tonttitehokkuus e on 0,18.korttelialueilla 0,18. Kerrosluvut noudattavat aijemmin laadittua asemakaavaa (II ja 2/3 II). 5.3.2 Liikennealueet Kaualueita on (kadut ja pp-alueet) 1,031 ha. Katualuetet noudattavat aijemmin laadittua asemakaavaa muuten paitsi, että korttelin 303 kohdalla katualuetta on hieman laajennettu kortelin 303 alueelle liittymäjärjestelyiden vuoksi. 5.3.3 Virkistysalueet Virkistysalueita (VL ja VR) on yhteensä 1,279 ha. VR- alueista on siiretty osia kortteleiden 303, 307 ja 312 alueisiin. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutokseella voidaan hydyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Rakentamiseen osoitetut alueet sijoittuvat pääosin nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukaisille alueille, kunnallisteknillisen verkoston välittömään läheisyyteen. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella totetetaan Ylläksen yleiskaavan mukaisia tavoitteita. Rakentamiseen osoitetut alueet on osoitettu volimassa olevan asemakaavan muaisesti pienin laajennuksian loma-asumista palveleviksi alueiksi (RA). Rakennusoikeuksia on pienennetty kaikilla muutettavana olevilla rakennuspaaikoilla. Liittyminen nykyiseen rakenteeseen ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia kunnallisteknisen verkon rakentamisen osalta, sillä alueelle on rakennettu katu- ja vesihuoltoverkosto. 5.4.2 Vaikutukset liikennöintiin Asemakaava ei aiheuta muutoksia nykyiseen liikenneverkkoon.
Seitap Oy Kolari 15 5.4.3 Vaikutukset luonnonympäristöön Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia alueen luonnonympäristöön. Uudisrakentaminen tulee sijoittumaan pääosin jo aiemmin asemakaavassa osoitetuille, rakentamiseen osoitetuille alueille. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen Uudistarentaminen käynnistetään alueella vuoden 2015 aikana, mikäli asemakaava tulee lainvoimaiseksi. Rovaniemellä, 25. päivänä syyskuuta 2014, täydennetty 11.01.2015 Tapani Honkanen maanmitt.tekn. YKS 282 Martti Pörhölä ins. YKS-191
Seitap Oy Kolari 16
Seitap Oy Kolari 17