Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Suomen väestö ikääntyy nopeammin kuin muissa EU-maissa ja tästä aiheutuu työmarkkinoille ja julkiseen talouteen erilaisia jännitteitä. Ikääntyminen on suuri haaste erityisesti julkisen talouden kestävälle rahoitukselle, kun eläke- ja hyvinvointipalvelujen menopaineet kasvavat, mutta työvoiman määrän vähentyessä kansantuotteen sekä veropohjan kasvu hidastuvat. Työvoiman vähentymistä voidaan hidastaa lähinnä pidentämällä työuria ja parantamalla työelämän vetovoimaa. Työpanoksen niukentuessa entistä tärkeämmäksi tulee sen ja muiden voimavarojen kohdentaminen mahdollisimman tuottavasti, jolloin strategisten henkilöstövoimavarojen johtamisen merkitys kasvaa. Talouspolitiikan suurin haaste onkin työllisyysasteen ja tuottavuuden nostaminen. Keskeinen haaste liittyy myös kansainvälisen työnjaon ja kilpailuympäristön nopeaan muutokseen avoimessa maailmantaloudessa. Kilpailuympäristön nopeaan muutokseen sopeutuminen edellyttää hyvin toimivia hyödyke-, rahoitusja työmarkkinoita. Tuottavuus on globaalitaloudessa kansallisen kilpailukyvyn tärkein määrittäjä ja sitä voidaan tehokkaammin kohottaa investoinneilla inhimilliseen pääomaan ja teknologiseen kehitykseen. Tuottavuuden parantamispyrkimyksiä vastaan toimii muun muassa monimutkaistuva lainsäädäntö. Kansainvälinen kilpailu tuotannosta ja työpaikoista johtaa maiden lisääntyvään kilpailuun osaavasta ja korkeasti koulutetusta työvoimasta. Kilpailu suorista sijoituksista ja työpaikoista johtaa myös maiden välisen verokilpailun voimistumiseen. Talouden kansainvälistyminen lisää työn, työvoiman, pääomien ja palveluiden liikkuvuutta. Kansainväliset normit ja verokilpailu edellyttävät muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön ja toimintatapoihin. Julkisen talouden vakaus ja kestävyys edellyttää julkisten menojen kasvun hillintää, tuottavuuden kohottamista sekä talouden kasvupotentiaalin vahvistamista. Julkisen talouden tasapainon turvaaminen pidemmällä aikavälillä edellyttää tulonsiirtojen ja palvelujärjestelmien uudistamista toisiaan tukevasti sekä julkisen sektorin voimavarojen oikeaa mitoittamista ja tehtävien priorisointia. Voimavaroja on voitava siirtää tehtäväalueelta toiselle väestön ikärakenteen ja aluerakenteen muutosten ja palvelutarpeiden uusien priorisointien mukaisesti. Samalla on otettava entistä paremmin huomioon julkisen talouden ja julkisen sektorin vaikutukset talouskasvuun ja työllisyyteen samoin kuin kilpailuympäristön toimivuuteen ja resurssien kohdentumiseen. Pidemmällä aikavälillä väestön ikääntyminen johtaa kuntasektorilla kasvaviin peruspalvelujen kysyntä- ja rahoituspaineisiin. Talouden tasapainottaminen edellyttää kunnilta sellaisia palvelurakenteita ja tuottavuutta koskevia päätöksiä, joilla toimintamenojen kasvu voidaan pitää verotulojen ja valtionosuuksien kasvun asettamissa rajoissa. Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Talouden kasvu ja vakaus Talous- ja rakennepoliittisen valmistelun tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen työpanosta ja työn kysyntää lisäämällä. Veropoliittisten ratkaisujen toimeenpanossa tähdätään työllisyyden, investointien ja talouskasvun tukemiseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseen. Veroeurojen käytön tehostaminen Tavoitteena on, että julkisen talouden tasapainovaatimukset ja palvelujen järjestämisen turvaaminen kohtaavat, kun väestön ikärakenne muuttuu ja kuntien menopaineet kasvavat. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia, joilla voidaan lisätä taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä varmistaa näin rahoituksen kestävyys. Edessä oleva nopea eläkkeelle siirtyminen mahdollistaa toimintojen rationalisoinnin ja pakottaa voimavarojen kohdentamiseen ydintoimintoihin. Valtion resurssiohjausta tehostetaan edelleen ottamalla käyttöön konsernimaisen johtamisen tarjoamia mahdollisuuksia ja menettelyjä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Työllisyysasteen parantaminen Työllisyyden parantaminen on hallitusohjelman tärkein tavoite. Talous- ja rakennepolitiikan valmistelun tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen lisäämällä työpanosta ja työn kysyntää. Talouspolitiikan haasteisiin vastataan tilanteessa, jossa Suomen taloudellinen toimintaympäristö on voimakkaassa murroksessa. Kyky sopeutua globaalitalouden muutoksiin ja teknologian hyödyntäminen ovat avainasemassa työllisyysasteen nostamisen ja suotuisan tuottavuuskehityksen kannalta Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat valtioneuvoston asettamia tavoitteita täydentävät alustavat tulostavoitteet: Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustaa ja valinnanmahdollisuuksia tehokkaalla ja laadukkaalla julkisen toiminnan ja talouden ohjauksella ja kehittämisellä sekä luomalla yrityksille ja yksityisille suotuisaa, kannustavaa ja vakaata taloudellista toimintaympäristöä. Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu tutkittuun tietoon ja vahvaan näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten vero- ja tullipalvelujen tuottamiseen sekä valtion konsernitason palvelujen tehokkaaseen ohjaamiseen ja taloudelliseen järjestämiseen. Talouspolitiikka Valtiovarainhallinto tuottaa strategisesti ja rakentavasti kriittistä, vankkaan tietoon pohjautuvaa hallinnonalarajat ylittävää näkemystä yhteiskunnalliseen talouskeskusteluun sekä päätöksenteon tueksi. Rahoitusmarkkinapolitiikalla ja sitä edistävällä toiminnalla vahvistetaan ja luodaan rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka kaikissa oloissa ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden vakaaseen, tehokkaaseen ja tasapuoliseen toimintaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Hallinnonalalla tuotetulla tilasto- ja tutkimustiedolla tuetaan taloudellisen kehityksen muutosten ennakointia sekä päätösten tekoa. Osallistutaan kuntatalouden kehittämiseen sekä kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiseen valtiovarainhallinnolla käytettävissään olevin keinoin. Toimeenpannaan Lissabonin strategian pohjalta laadittua kansallista kilpailukykyohjelmaa valtiovarainhallinnossa olevin instrumentein. Vaikutetaan aktiivisesti EU-tason vakaussopimuksen noudattamisen ja budjettikurin tehostamiseen. Julkisen talouden ja toiminnan ohjaus Kehys- ja budjettivalmistelulla jatketaan toimia valtiontalouden menokehyksessä pysymisen varmistamiseksi muun muassa korostamalla menokurin välttämättömyyttä tulevien vuosien menoja suunniteltaessa ja toteuttamalla hallinnonalan tuottavuusohjelmaa. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Valtionhallinnon kehittäminen ja konserniohjaus Valtiovarainhallinto koordinoi, ohjaa ja kehittää osaltaan laadukkaita julkisen toiminnan ja talouden ohjauksen välineitä, kuten tulosohjausta, toimialansa lainsäädäntöä, valtiokonsernin palvelutuotantoa, valtion IT-johtamista sekä edellä mainittuihin liittyvää osaamista. Jatketaan käynnistettyjen muutosprosessien toimeenpanoa: tuottavuusohjelma, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten kokoamisen tuki, valtion toimitila-, kiinteistö-, hankinta- ja IT-strategian toimeenpano. Edistetään valtion kilpailukykyä työnantajana sekä osaavan henkilökunnan rekrytoitumista valtion palvelukseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Verotuksen toimeenpano Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotusmenettely toteutetaan niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaiden taloudelliselle toiminnalle. Yleinen tullipolitiikka ja tullitoimi sekä sisämarkkinoiden toimivuus Tullin yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on turvata yritysten ulkomaankaupan sujuvuus, huolehtia tehokkaasti ja oikein EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä taata tuloksellinen rikostorjunta tehokkailla valvontamenetelmillä, nykyaikaisilla teknisillä apuvälineillä sekä toimintojen kohdistamista tukevilla tietojärjestelmillä. Keskeisiä painopistealueita ovat tulliselvitys- ja verotusprosessien uudistaminen tietotekniikan avulla sekä Venäjän kaupan tullisujuvuuden edistäminen. Tilastotoimi Tilastoalan kansallisena yleisviranomaisena Tilastokeskus kehittää valtion tilastotointa laadukkaana ja tehokkaasti ja yhtenäisin toimintatavoin toimivana kokonaisuutena. Tilastokeskus huolehtii tuottamiensa tietojen relevanssista ja laadusta siten, että ne täyttävät keskeiset kansalliset tietotarpeet ja Suomen kansainväliset sitoumukset. Virasto toimii siten, että sen tunnettuus ja myönteinen julkisuuskuva säilyvät edelleen hyvinä. Tiedonantajien vastausmotivaatiota ylläpidetään huolehtimalla heidän tietosuojastaan kaikissa tietojenkäsittelyn vaiheissa. Tiedonantajia rohkaistaan myös siirtymään tietojen antamiseen sähköisesti. Hallinnonalan tuottavuus ja toiminnallinen tehokkuus Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmalla haetaan tuottavuuden parantumista kahdella tasolla: 1) toimenpiteistä, joilla vaikutetaan koko valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseen 2) toimenpiteistä, joilla vaikutetaan hallinnonalan eri toimintayksiköiden, erityisesti ydintoiminnan kehittämisen sekä johtamisen kehittämisen kautta saataviin tuottavuushyötyihin. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluu valtion konsernihallinnon ja -palvelujen kehittämisen kokonaisuus. Jälkimmäinen koskee kaikkia hallinnonalan yksiköitä, joista tuottavuusohjelman ns. kärkihankkeiksi on nostettu verotusprosessien uudistaminen ja tullin toiminnan kehittäminen sähköistä asiointia lisäämällä. Hallinnonalan tuottavuuden kehitystä kuvaava mittaristo on käytössä. Luodaan ja otetaan käyttöön hallinnonalan yhteinen kehittämisen ja arvioinnin viitekehys sekä sen käyttöä tukevat hyvän hallinnan ja ohjauksen menettelyt. Hallinnonalan määrärahat vuosina 2005 v. 2005 tilinpäätös 1000 v. 2006 varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 2006 1000 % 01. Valtiovarainministeriö 139 831 81 681 82 160 479 1 21. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 099 30 742 29 163-1 579-5 22. Valtioneuvoston tietohallintoyksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 185 7 861 9 017 1 156 15 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 40 656 42 000 43 000 1 000 2 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus valtiovarainministeriön osalta (arviomääräraha) 50 237 130-107 - 45 (73.) Talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 12 000 (83.) Pääomalaina Solidium Oy:lle (kiinteä määräraha) 50 000 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt ja hankinnat (siirtomääräraha 2 v) 841 841 850 9 1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

v. 2005 tilinpäätös 1000 v. 2006 varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 2006 1000 % 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 3 768 3 762 3 814 52 1 21. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 768 3 762 3 814 52 1 05. Valtiokonttori 42 078 41 776 18 937-22 839-55 21. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 708 41 408 18 937-22 471-54 (22.) Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 370 368-368 - 100 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 3 032 908 3 187 860 3 334 202 146 342 5 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomääräraha) 2 940 064 3 072 760 3 208 860 136 100 4 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 18 685 20 290 19 900-390 - 2 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 24 115 27 710 28 285 575 2 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 37 208 41 000 43 257 2 257 6 63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 12 147 26 000 33 200 7 200 28 95. Valtion maksettavaksi tulevat korot liikaa saaduista ennakkotuloista viimeisenä eläkelaitoksena (arviomääräraha) 688 100 700 600 600 18. Verohallinto 349 540 347 487 339 597-7 890-2 21. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 349 540 347 487 339 597-7 890-2 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 205 805 200 610 207 333 6 723 3 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 181 797 176 110 182 133 6 023 3 31. Verohyvitys (arviomääräraha) 20 998 21 000 21 000 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 3 010 3 500 4 200 700 20 40. Tullilaitos 142 495 129 953 129 832-121 - 0 21. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 130 295 129 953 129 832-121 - 0 (70.) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 2 v) 4 000 (71.) Toimistoautomaatiojärjestelmän hankinta (siirtomääräraha 3 v) 8 200 52. Tilastokeskus 41 453 41 239 41 655 416 1 21. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 41 453 41 239 41 655 416 1 60. Senaatti-kiinteistöt Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

v. 2005 tilinpäätös 1000 v. 2006 varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 2006 1000 % 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet 24 375 18 885 14 834-4 051-21 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (siirtomääräraha 2 v) 169 169 169 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 050 1 096 1 103 7 1 (24.) Työhyvinvoinnin tuki (siirtomääräraha 2 v) 500 1 600-1 600-100 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 530 410 352-58 - 14 (26.) EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) 7 000 15 400-15 400-100 27. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 15 000 13 000 13 000 0 60. Valtion maksu Koulutusrahastosta johtuvista menoista (arviomääräraha) 126 210 210 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 74 645 10 062 9 545-517 - 5 01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset (siirtomääräraha 2 v) 1 177 1 177 1 177 02. Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat päätökset (arviomääräraha) 23 168 168 25. Euroopan unionin osallistuminen matkakustannusten korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 685 3 700 3 100-600 - 16 (28.) Julkishallinnon sähköisen tunnistamisen ja verkkomaksamisen -hanke (siirtomääräraha 3 v) 450 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa (arviomääräraha) 310 17 100 83 488 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet (kiinteä määräraha) 70 000 5 000 5 000 82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille 5 165 5 500 6 500 1 000 18 44. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 5 165 5 500 6 500 1 000 18 84. Kansainväliset rahoitusosuudet 1 232 1 405 1 405 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 170 170 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön pääomasta (arviomääräraha) 1 232 1 235 1 235 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

v. 2005 tilinpäätös 1000 v. 2006 varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 2006 1000 % 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille 1 416 418 1 540 000 1 528 000-12 000-1 69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 416 418 1 540 000 1 528 000-12 000-1 99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot 41 039 182 055 277 638 95 583 53 41. Tuki työnantajille (arviomääräraha) 124 000 124 000 (42.) Tuki varustamoliikkeille (arviomääräraha) 8 250 43. Energiaverotuki (arviomääräraha) 93 883 93 883 0 63. Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 9 463 8 000 12 000 4 000 50 95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 57 55 55 97. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 23 269 50 000 47 700-2 300-5 Yhteensä 5 520 751 5 792 275 5 995 452 203 177 4 Henkilöstön kokonaismäärä 10 659 10 700 10 510 01. Valtiovarainministeriö S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuuksien turvaamiseen. Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston esikuntana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta ja tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Valtiovarainministeriön strategisena tavoitteena on valmistella talouden vakaata kehitystä, kasvuedellytyksiä sekä julkisen talouden kestävyyttä tukevaa talouspolitiikkaa, ennakoida tulevia haasteita ja varautua niihin mahdollisuuksien mukaan valmistella talous- ja rakennepolitiikkaa, jonka pyrkimyksenä on työllisyysasteen nostaminen työpanosta ja työn kysyntää lisäämällä parantaa julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden tuottavuutta ohjausta, rakenteita sekä uutta teknologiaa hyödyntämällä. Vaikuttavuus Valtiovarainministeriö on strateginen vaikuttaja, joka toiminnallaan ja toimenpiteillään luo ennustettavuutta ja puitteita taloudelliseen, poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon kehittää julkisen toiminnan ja talouden ohjauksen laadukkaita ja oikeudenmukaisia prosesseja ja ohjausvälineitä kehittää ja uudistaa valtionhallintoa ja valtion konsernipalveluja ohjaa ja kehittää hallinnonalansa tuottavuutta kehittää ja toimeenpanee valtion henkilöstöpolitiikkaa ohjaa valtion varoja ja osaltaan varmistaa valtion toiminnan rahoituksen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Edellä mainittujen vaikuttavuustavoitteiden kohteena ovat poliittiset päätöksentekijät, valtion- ja muu julkishallinto, EU ja muut kansainväliset tahot, työmarkkinaosapuolet sekä välillisesti myös yritykset, yhteisöt ja kansalaiset. Toiminnallinen tuloksellisuus Ministeriö varmistaa toimintansa tuloksellisuutta ja tuottavuutta tehostamalla omia toimintaprosessejaan ja niihin liittyviä toimintatapoja sekä johtamista. Ministeriössä valmistellaan asioita kolmessa kokonaisuudessa, jotka ovat 1. Talouspolitiikan valmistelu, 2. Valtion konserniohjaus ja 3. Hallinnonalan ohjaus. Tavoitteena on asioiden parempi valmistelu ja yhteensovittaminen, entistä ennakoivampi ote, ministeriössä olevan osaamisen ja resurssien saaminen entistä parempaan yhteiskäyttöön sekä ministeriön toiminnan vaikuttavuuden paraneminen. Varmistaakseen toimintansa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden ministeriö tiivistää yhteistyötä myös sidosryhmiensä kanssa. Tilivelvollisuusuudistuksen jatkoon liittyen uudistetaan hallinnonalan budjetin rakenne siten, että luku- ja momenttirakenne muodostaa toimintojen johtamista palvelevan kokonaisuuden ja lukurakenne tukee selkeiden ja mielekkäiden tulostavoitteiden asettamista. Ministeriön toiminnan tuottavuuden seurantaa edistetään kustannuslaskentajärjestelmällä, joka otetaan käyttöön vuoden alusta. Ministeriön ja sen hallinnonalan virastojen hankinnoissa sovelletaan hallinnonalan hankintastrategiassa tehtyjä linjauksia. Tavoitteena on tuottavuuden lisääminen hankinnan prosessikustannukset minimoimalla. Hallinnonalan tuottavuusohjelmassa siirrytään aktiiviseen toimeenpanovaiheeseen. Valtiovarainministeriö varmistaa tuottavuustoimenpiteiden riittävät tukitoimet ja yhteiset menettelyt omalla hallinnonalallaan. Hallinnonalan johtamisessa sovelletaan valmisteltuja hyvän hallinnan ja ohjauksen menettelyjä sekä hallinnonalan kehittämisen ja arvioinnin yhteistä viitekehystä. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Ministeriön strategista henkilöstöjohtamista kehitetään kokonaisvaltaisesti ja siten, että tuetaan meneillään olevia muutosprosesseja. Henkilöstövoimavarojen hallinnan tavoitteena on tehokas ja toimintaa tukeva johtaminen, riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmistaminen sekä innostava ja palkitseva työyhteisö. Henkilöstövoimavaroja koskeva päätöksenteko perustuu laadullisesti hyvään pitkän tähtäimen henkilöstösuunnitteluun, jossa sovelletaan laadittuja henkilöstöstrategisia (mitoitus ja osaaminen) linjauksia. Ministeriön palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmän kehittämistä jatketaan. Valtiovarainministeriön henkilöstösuunnittelua tehdään osana ministeriön ydinprosessien tunnistamista ja kehittämistä. Ministeriön organisaatiota muokataan entistä joustavammaksi ja toimintatapoja kehitetään sellaisiksi, että henkilöstömäärää on mahdollista asteittain vähentää. Ministeriössä jatketaan osaamisen strategialähtöistä kehittämistä yhdessä määriteltyjen osaamisalueiden suuntaisesti sekä kehitetään edelleen ministeriön johtamista ja esimiestyötä. Toimenpiteitä ministeriön henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi jatketaan päivitetyn työyhteisöohjelman linjausten pohjalta. Työtyytyväisyyttä arvioidaan tehtävällä mittauksella. Mittauksen tulosten perusteella tehdään kehittämissuunnitelma ja käynnistetään sen toimeenpano. Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö valmistelee valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat valtioneuvoston yhteistä tietohallintoa koskevat asiat sekä yksittäisen ministeriön sisäiseen tietohallintoon kuuluvat asiat, joista se palvelusopimuksen nojalla on ottanut vastatakseen. Vaikuttavuus Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö vastaa sekä valtioneuvoston yhteiskäyttöisten järjestelmien että palvelusopimusministeriöidensä toimintaa tukevien järjestelmien käytettävyydestä, luotettavuudesta ja näille toiminnoille asetettujen toimintavarmuus- ja turvallisuusvaatimusten täyttymisestä. Järjestelmien on vastattava myös Euroopan unionin asettamia turvallisuus-, tietosuoja- ja toimintakriittisyysvaatimuksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö tuottaa palvelusopimuspohjaisesti kaikki tietohallintopalvelut valtioneuvoston kanslialle ja valtiovarainministeriölle. Se tuottaa määritellyt järjestelmä-, ylläpito- ja hallintapalvelut niille ministeriöille, joiden kanssa sillä on ao. palveluita koskevat sopimukset. Tietohallintoyksikkö vastaa hallitusohjelman mukaisen sähköisen asioinnin edistämisestä tuottamalla, kehittämällä ja ylläpitämällä julkishallinnon kansalaisportaalia Suomi.fi:tä ja sen sisältöä. Samoin yksikkö kehittää ja ylläpitää vuorovaikutteista julkishallinnon lomake- ja asiointiportaalia Lomake.fi:tä, sähköisen asioinnin opasta Asiointiopas.fi:tä sekä julkishallinnon verkkopalvelujen laatukriteeristöä Laatuaverkkoon.fi:tä. Toiminnallinen tuloksellisuus Valtioneuvoston tietohallintoyksikön laatutavoitteita ovat: asiakastyytyväisyys, jota mitataan kerran vuodessa laatupalautteella, on vähintään 3,5 asteikolla 1 5 käyttäjätyytyväisyys, jota mitataan aina palvelupyynnön jälkeen tapahtuvalla kohtaamiskyselyllä, on asteikolla 1 10 vähintään 8 ongelmanselvityksen palveluvastetavoitteena toiminnan estävissä käyttötukitilanteissa on vikaselvityksen aloittaminen yhden tunnin kuluessa ilmoituksesta ja toimintaa haittaavan vian kohdalla neljän tunnin kuluessa käytettävyystavoite kriittisten järjestelmien palvelimissa on 99,5 % ja ns. normaalin palvelutason palvelimissa 98,5 % valtioneuvoston tietoliikenneverkon kriittisten aktiivilaitteiden käytettävyystavoite on 99,95 % vasteaika tietoliikenneverkon aktiivikomponenttien korjaamisella on 4 tuntia valtioneuvoston vaihteen palvelujen asiakastyytyväisyyden laatutavoite asteikolla 1 10 on 8,5. 21. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 163 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös koko hallintoa koskeviin hallinnon kehittämishankkeisiin sekä EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot sekä Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunnan) tulot. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 232 000 euroa neljän viran palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 23.02.21 liittyen valtion omistajaohjauksen keskittämiseen valtioneuvoston kansliaan 1.5. lukien. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 110 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 76 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 71 900 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. 2005 2006 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 30 233 30 829 29 223 Bruttotulot 1 992 87 60 Nettomenot 28 241 30 742 29 163 Siirtyvät erät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 167 siirtynyt seuraavalle vuodelle 9 024 talousarvio 29 163 000 2006 lisätalousarvio 2 000 000 2006 talousarvio 30 742 000 2005 tilinpäätös 28 099 000 22. Valtioneuvoston tietohallintoyksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 017 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Momentille voidaan nettouttaa asiakasorganisaatioille tuotetuista palveluista saatavat tulot. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 1 000 000 euroa tietohallintoyksikön palvelutoiminnan laajentumisen johdosta. Lisäyksenä on otettu huomioon myös seuraavat valtioneuvoston tietohallintoyksikön uudet vastuut: kriisiviestinnän kansalaisportaali 130 000 euroa kansalaisten puhelinneuvonta -yhteyskeskus 77 000 euroa omistajaohjauksen keskittäminen valtioneuvoston kansliaan 37 000 euroa julkisten verkkopalvelujen laatukriteerien kehittäminen sekä Laatuaverkkoon.fi. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 14 000 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) esitys Bruttomenot 9 063 Bruttotulot 46 Nettomenot 9 017 talousarvio 9 017 000 2006 lisätalousarvio 2006 talousarvio 7 861 000 2005 tilinpäätös 8 185 000 29. (28.01.19) Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 43 000 000 euroa. talousarvio 43 000 000 2006 talousarvio 42 000 000 2005 tilinpäätös 40 655 649 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus valtiovarainministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 130 000 euroa. Vuonna saa tehdä myöntämispäätöksiä ohjelmakauden 2013 ohjelmiin liittyen yhteensä 100 000 eurolla. Mikäli vuosien 2003 2006 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna. Määrärahaa saa käyttää ohjelmakauden 2000 2006 Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavien yhteisöaloitteiden ja ohjelmakauden 2013 Euroopan alueiden välisen yhteistyön valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa (602/2002) tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Myöntämisvaltuusvuosi 2008 2009 Yhteensä Vuosien 2003 2006 sitoumukset 0,130 0,118-0,248 Vuoden sitoumukset - 0,050 0,050 0,100 Yhteensä 0,130 0,168 0,050 0,348 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Valtiovarainministeriö päättää vastinrahoituksen käytöstä ministeriön hallinnonalan sisällä EU-ohjelmien rahoituskehysten mukaisesti. talousarvio 130 000 2006 talousarvio 237 000 2005 tilinpäätös 49 950 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt ja hankinnat (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 850 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää osake- ja muista omaisuusjärjestelyistä ja omaisuuden hallinnoinnista aiheutuvien sekä valtionyhtiöiden yksityistämiseen liittyvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion omistajaohjaus keskitetään valtioneuvoston kansliaan 1.5.. Valtiovarainministeriön hallinnonalan yhtiöitä ja ministeriön hallinnonalalta valtioneuvoston kansliaan siirtyneitä yhtiöitä, valtion kiinteistövarallisuutta ja muuta valtion omaisuutta koskevat mahdolliset järjestelyt edellyttävät määrärahaa järjestelyistä sekä niihin liittyvistä hallinnointi- ja hoitotoimenpiteistä johtuvien menojen maksamiseen. talousarvio 850 000 2006 talousarvio 841 000 2005 tilinpäätös 841 000 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus S e l v i t y s o s a : Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkönä. Valtiovarainministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä tutkimuskeskukselle vuodelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: 1. VAIKUTTAVUUS VATT:n perustehtävä on tuottaa talouspoliittisen päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin vaatimuksiin ja toimintaympäristöön sekä julkisen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden kasvuun ja hyvinvointiin. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistetään priorisoimalla tutkimustoimintaa kolmivuotisen tutkimusohjelman, valtiovarainministeriön strategisten tavoitteiden ja hallituksen strategia-asiakirjan mukaisesti. Tutkimustulosten hyödynnettävyyttä ja vaikuttavuutta parannetaan. 2. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 2.1. Tuotokset ja laadunhallinta Julkisten palvelujen uudelleenarvioinnin vuoksi tutkimuksen painopistettä siirretään näiden palvelujen tutkimiseen. Tutkimustietoa tuotetaan erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tietotarpeita ajatellen. VATT panostaa erityisesti tuottavuuden tutkimiseen, jossa on suuria haasteita muun muassa palvelujen laadun mittaamisongelmien vuoksi. Terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutuspalvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden arviointihankkeet jatkuvat eri ministeriöiden tuottavuushankkeisiin liittyen. Tehokkuuteen ja tuottavuuteen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen vaatii osittain uusien tutkimusmenetelmien omaksumista perinteisten tilastollisten lähestymistapojen rinnalle. Tähän liittyen tutkitaan kuntatalouden järjestelmiä, jotka ovat keskeisiä palvelujen kehittämisen ja turvaamisen näkökulmasta. Palvelututkimuksen tehostamiseksi ja sen vaikuttavuuden lisäämiseksi rakennetaan asiantuntijaverkostoa sekä järjestetään seminaareja ja tiedotusta. Sekä globalisaatiosta että väestön ikääntymisestä johtuen on suurta tarvetta tutkia hyvinvointivaltion pitkän ajan taloudellista kestävyyttä. Näissä tutkimuksissa käsitellään Suomen houkuttelevuutta yritysten sijaintipaikkana sekä ikääntymisen vaikutusta tuottavuuden kehitykseen. Veropolitiikan alalla tehtävä työ keskittyy verotuksen taloudellisiin vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa talouden pitkän aikavälin kasvuun. Elinkeinopolitiikkaa koskevassa tutkimustyössä painottuvat kasvuun, yrittäjyyteen ja laajasti nähtyyn suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyyn liittyvät kysymykset. Kansainvälisen verokilpailun suomalaiselle verojärjestelmälle aiheuttamia muutostarpeita tutkitaan ja arvioidaan. Verotuksen vaikutusten arvioinnissa tarvittavaa yritystietokantaa kehitetään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Henkilöverotuksen tutkimuksessa keskitytään henkilöverotuksen ja etuuksien työmarkkina- ja tulonjakovaikutuksiin eri väestöryhmissä. Lisäksi eritellään järjestelmien ja niihin tehtyjen muutosten toimivuutta ja tehokkuutta muun muassa hyödyntämällä tutkimuksissa VATT:n ja valtiovarainministeriön yhteistä TUJA-mikrosimulointimallia. Työmarkkinoiden muutoksessa korostuu lähivuosina lisääntyvän eläköitymisen vuoksi työpanoksen määrällinen ja laadullinen riittävyys. VATT:n työmarkkinatutkimuksessa keskitytään tämän johdosta erityisesti työmarkkinoiden kohtaannon, työvoiman hankinnan ja liikkuvuuden kysymyksiin sekä työvoimapolitiikan vaikutusarviointiin. Työvoimapolitiikan arviointitutkimuksessa hyödynnetään tehtyä menetelmällistä kehitystyötä. Julkisten toimenpiteiden tehokkuutta tarkastellaan selvittämällä aluepoliittisten toimien erityisesti EU:n rakennerahastojen vaikuttavuutta sekä alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta muun muassa uudella aluetaloudellisella mallilla. Esille nousee myös asuntotarjonnan ja työvoiman liikkuvuuden välisen suhteen tutkimus. Lisäksi tarkastellaan asumiskysyntää sekä asumisen hinnanmuodostusta maa-, rakennus- ja kiinteistömarkkinoilla. Infrastruktuuria koskevissa tutkimushankkeissa tarkastellaan sen merkitystä talouskasvulle ja tuottavuudelle, uusien ohjaus- ja rahoitusjärjestelyjen vaikutuksia tuottavuuteen ja julkiseen talouteen sekä infrastruktuuripalvelujen tuotannossa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia. Ympäristö- ja energiatalouden keskeisimmät hankkeet käsittelevät kansainvälisten ympäristösopimusten toteuttamisen ja ympäristöpolitiikan pitkän aikavälin vaikutusarviointia. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen taloudellisten vaikutusten tutkimus otetaan uudeksi tutkimusteemaksi. Mallien kehitystyötä suunnataan talouspolitiikan vaihtoehtojen keskipitkän ja pitkän aikavälin ennakointiin ja arviointiin sekä talouden rakennemuutosten ja -politiikan vaikuttavuuden arviointiin. Alueellinen tasapainomalli suunnataan erityisesti julkisen sektorin ja infrastruktuurien vaikutusten arviointiin. 2.2. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen VATT kehittää pitkäjänteisesti julkisen talouden tutkimuksen osaamista Suomessa. Henkilökunnan osaamista kehitetään elinikäisen oppimisen periaatteella. Tavoitteena on johtamisen, työkyvyn ja työilmapiirin pitäminen korkealla tasolla. 3. YLEISET KEHITTÄMISHANKKEET VATT osallistuu valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuuden mittaamishankkeeseen ja kehittää edelleen oman toimintansa tuottavuusmittausta. Tiedotus ja viestintä Tutkimuskeskuksessa jatketaan verkkoviestinnän ja verkkopalvelujen kehittämistä muun muassa parantamalla englannin kielellä tapahtuvaa viestintää kansainvälisiä asiakkaita silmälläpitäen. Tutkimuskeskuksen graafinen ilme uudistetaan. Tietohallinto Tietohallinnon strategista ja operatiivista kehittämistyötä jatketaan VATT:n strategisten linjausten mukaisesti yhteistyössä valtiovarainministeriön hallinnonalan kanssa. 21. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 814 000 euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 15 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 11 700 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. 2005 2006 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 4 903 4 846 4 714 Bruttotulot 1 399 1 084 900 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Nettomenot 3 504 3 762 3 814 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 672 siirtynyt seuraavalle vuodelle 936 talousarvio 3 814 000 2006 talousarvio 3 762 000 2005 tilinpäätös 3 768 000 05. Valtiokonttori S e l v i t y s o s a : Valtiokonttori on valtion konsernihallinnon laatujohdettu palveluvirasto, joka valtiovarainministeriön ohjauksessa tuottaa koko valtionhallinnon yhteisesti tarvitsemat hallinnolliset tukipalvelut sekä ohjaa virastojen ja laitosten tukiprosesseja ja tukee niiden kehittymistä. Valtiokonttori edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja järjestää lakisääteiset vakuutuspalvelut kaikille valtion yksiköille sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Valtiokonttori muodostuu kolmesta toimialasta sekä Valtiokonttorin palvelukeskuksesta: 1. VAIKUTTAVUUS Valtiokonttorin strategisena tavoitteena on tuottaa valtionhallinnolle kustannustehokkaasti talous- ja henkilöstöhallinnollisia palveluja, rahoitus- ja korvauspalveluja sekä lakisääteisiä vakuutuspalveluja, minkä saavuttamiseksi Valtiokonttorin kaikki perustoiminta hoidetaan laadukkaasti, mutta entistä taloudellisemmin. Valtiokonttori seuraa sisäisesti ja raportoi valtiovarainministeriölle sekä tilinpäätöksessään toimintansa tuloksellisuutta eurooppalaiseen laatupalkintomalliin (EFQM) sekä tasapainotettuun tuloskorttiin (BSC) pohjautuvan ohjausmallin lukuisilla mittareilla. Hallinnon ohjaus -toimialan keskeisenä tavoitteena on viedä läpi kehittämishanke (KIEKU), jonka lopputuloksena virastojen hallinnolliset tukipalvelut on uudelleen organisoitu tuottavuuden oleelliseksi paranemiseksi valtionhallinnon tasolla. Vuoteen 2008 mennessä virastoilla on mahdollisuus talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten ja niissä käytettävien yhtenäisten toimintaprosessien sekä vuonna 2009 yhtenäisten talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien käyttöön. Rahoitustoimialalla kehitetään riskienhallintaa ja rahoitustoimintojen tuloksellisuusmittausta sekä sopimusperusteista yhteistoimintaa toimeksiantajavirastojen kanssa ja antolainauksen hallintamallit rakennetaan sellaisiksi että ne johtavat taloudellisesti parempaan lopputulokseen. Velanhallinta kyetään hoitamaan paremmalla tuloksella kuin toimeksiantajan päättämä vertailusalkku edellyttää ja antolainojen hallinnointi tapahtuu tehokkaammin ja vähäisemmillä riskitasoilla kuin vuonna 2006. Vakuutustoimialalla kehitetään ja tuetaan valtiotyönantajien kokonaisvaltaista riskienhallintatyötä kehittämällä työnantaja-asiakkaiden käyttöön riskienhallinta-analyysimenetelmiä ja kouluttamalla johtoa riskienhallinta-asioissa. Tuottavuushankkeiden onnistumista tuetaan Kaiku-työhyvinvointiohjelmalla, joka tukee johtamisen ja esimiestyön kehittämistä muutosjohtamistilanteessa. Toimialalla toteutetaan eläkelakien muutokset oikeassa ajassa ja kustannustehokkaasti sekä sopeutetaan hallitusti sotilasvamma- ja veteraaniasioiden hoito alenevaan kysyntään. Vuonna 2009 kaikissa valtion virastoissa on riskienhallinnan kehittämisohjelma. Eläkeiän odote on 62 vuotta vuonna 2010 ja työkykyodote pysyy nykyisellä tasolla (0,85). 2. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Hallinnon ohjaus -toimialalla palvelukeskusmallin toteuttaminen sekä luotettava, oikea-aikainen ja helposti hyödynnettävä tietotuotanto. Vuoden lopussa palvelukeskuksissa hoidetaan 40 % talous- ja henkilöstöhallinnon perusprosesseista mitattuna asiakasvirastojen henkilöstömäärällä. Netran tuloksellisuustiedon kattavuus on 80 % vuonna. Rahoitustoimialalla valtion lainanoton korkoeron pysyminen pienenä suhteessa muihin eurooppalaisiin valtioihin ja sijoittajakunnan pysyttäminen nykyisessä laajuudessaan sekä antolainojen luottotappioiden minimointi. Pysytään velanotossa euromaiden parhaimmistossa. Antolainojen luottotappioiden kustannusten minimointi. Vakuutustoimialalla työnantajien palvelutaso vastaa lakisääteisessä vakuuttamisessa yksityisen sektorin vastaavaa palvelutasoa ja kustannustehokkuutta nostetaan yhteistyöllä muiden työeläketoimijoiden kanssa sekä panostamalla tietotekniikan ja toiminnallisten sekä asiakkuuden hallintaprosessien kehittämiseen. Valtion työeläkejärjestelmässä toimeenpanon yksikkökustannukset ovat alhaisemmat kuin muulla työeläkesektorilla. Valtiokonttorin palvelukeskus tarjoaa kilpailukykyisiä ja laadukkaita palveluita sekä toimii kannattavasti. Palveluista saatavilla tuloilla pystytään kattamaan palvelutoiminnasta aiheutuvat kustannukset. 2.1. Toiminnallinen tehokkuus Suoritteen nimi Kustannukset (1 000 euroa) 2005 2006 Keskuskirjanpidon hoito 564 811 630 Valtion maksuliikenteen hallinnointi 260 275 270 Valtion velan hallinnointi 5 615 5 700 5 700 Asuntolainojen hallinnointi 3 117 3 600 3 300 Korkotukilainojen hallinnointi 253 350 310 Eläkepäätökset 7 914 7 900 7 900 Eläkkeiden ennakkotiedusteluvastaukset 1 016 1 460 1 400 Maksetut eläkkeet 3 244 3 750 3 500 Vahingonkorvauspäätökset 4 576 4 700 4 700 Sotainvalidi- ja veteraanipäätökset 3 951 4 600 4 250 %-osuus Valtiokonttorin kokonaiskustannuksista 67 % 67 % 61 % Valtiokonttorin perustoiminta hoidetaan entistä taloudellisemmin hyödyntäen sähköisiä palveluprosesseja. Sähköisiä palveluprosesseja kehittämällä voidaan vähentää käytettävien henkilötyövuosien määrää. Tavoitteena on Valtiokonttorin perustoiminnassa vuonna kymmenen henkilötyövuoden vähentäminen verrattuna vuoden 2006 ennakoituun toteumaan. Valtiokonttori parantaa tuottavuuttaan vuoden aikana muun muassa sotainvalidien ja veteraanien kuntoutukseen hakeutumisen prosessia kehittämällä ja yksinkertaistamalla, vanhuuseläkehakemusten sähköistämisellä siten, että hakemus on mahdollista toimittaa Valtiokonttoriin sähköisenä ja se siirtyy suoraan tietokantaan, viestintätoimintoja ja sopimusten hallintaa keskittämällä sekä kirjaamo- ja arkistotointa kehittämällä. Palvelukeskuksen tuottavuus paranee vuoden aikana 14 %. Yksikkökustannukset alenevat suurimmassa osassa palveluprosesseja. Työajanseuranta tehdään asiakkaittain ja palveluprosesseittain. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Pidemmän tähtäimen tuottavuuden parantamiseksi Valtiokonttori toteuttaa toimitilauudistuksen vuosina 2006 2009, jossa tilatehokkuuden suunnitellaan paranevan merkittävästi, sekä yhtenäistää asiakkuuksien hallinnan. Koko valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseen Valtiokonttori osallistuu muun muassa toteuttamalla Kieku-hanketta, jossa tuotetuilla talous- ja henkilöstöhallinnon yhteisillä sähköistetyillä prosesseilla ja niitä tukevilla tietojärjestelmillä sekä valtionhallinnon palvelukeskusverkostoa tukemalla luodaan edellytykset merkittäville tuottavuusparannuksille muualla valtionhallinnossa. Vuonna 2010 palvelukeskuksissa hoidetaan 70 % talous- ja henkilöstöhallinnon perusprosesseista. Kieku-hankkeesta saatavan pitkän aikavälin tuottavuushyödyn on arvioitu olevan vuositasolla noin 100 milj. euroa ja sen toteutuminen on jo alkanut. Kaiku-hankkeessa vaikutetaan valtion eläkemenojen kasvun hidastumiseen torjumalla työkyvyn alenemisen riskiä. Laskennallisen hyödyn työkyvyttömyyseläkealkavuuden pienenemisenä arvioidaan olevan vuositasolla noin 50 milj. euroa. 2.2. Tuotokset ja laadunhallinta 2.2.1. Toimialat Suoritteen nimi Suoritekappaleet 2005 2006 Sähköisten ostolaskujen osuus kaikista laskuista 30 % Netran avatut sivut / pv 1 289 1 500 1 500 Hoidettujen antolainojen kanta lkm 28 003 29 500 26 000 Omistusasuntolainatakaukset lkm 167 901 185 000 190 000 Korkotukilainojen kanta lkm 23 058 29 000 20 000 Eläkepäätösten määrä (kaikki eläkelajit) 21 266 23 000 25 000 Henkilöasiakkaiden ennakkoinfo 94 394 100 000 100 000 Maksettujen eläkkeiden kanta lkm 307 622 308 000 308 000 Vahingonkorvauspäätösten määrä (tapaturma-, rikos-, liikenne- ja hirvivahingot) 36 785 35 300 36 700 Sotainvalidi- ja veteraaniasioiden päätösten määrä 132 603 125 900 107 410 Elinkorkojen ja huoltoeläkkeiden maksukanta lkm 32 081 29 000 27 000 Asiakastyytyväisyystutkimusten yleisarvosanojen painottamaton keskiarvo 2005 2006 Hallinnon ohjaus -toimiala 8,1/8,4 8,3 8,3 Rahoitustoimiala 8,4 8,4 8,4 Vakuutustoimiala 8,4 8,4 8,4 2.2.2. Palvelukeskus Suoritekappaleet Ostolaskujen lukumäärä (kpl) 120 000 Hoidettujen palvelussuhteiden lukumäärä (htv) 2 300 Palvelukeskus toteuttaa kattavan asiakastyytyväisyystutkimuksen vähintään kerran vuodessa. Kaikille uusille asiakkaille tehdään asiakastyytyväisyystutkimus tilanteesta ennen palvelukeskuksen käyttöön siirtymistä. Tavoitteena on, että siirtyminen palvelukeskuksen asiakkaaksi ei alenna tyytyväisyyttä palveluihin. Toiminnan vakiinnuttua tyytyväisyyden pitää olla parempi kuin aiemmassa toimintamallissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

Palvelukeskus ohjaa toimintaansa Valtiokonttorin sisäiseen EFQM- ja BSC-perusteiseen ohjausmalliin nojautuen. Palvelujen laatua mitataan käsiteltyjen tapausten help desk -raportoinnilla, palvelutuotannon määrän mittaamisella ja laatutavoitteiden seurannalla. Laatutavoitteet asetetaan muun muassa käsittelyajoille ja aikataulujen pitävyydelle. Palvelukeskus osallistuu vuoden Suomen Laatupalkintokilpailuun. Alueellistamisen toteuttamista jatketaan vakiinnuttamalla Porin toimipisteen toiminta ja kehittämällä työskentelytapoja monitoimipisteisyyttä tukeviksi. 2.3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Valtiokonttorin vuosina 2005 ja 2006 toteuttamassa työyhteisön ja johtamisen kehittämisohjelmassa saadut opit siirretään kiinteäksi osaksi päivittäistä työyhteisöjen toimintaa. Ohjelman toimenpiteisiin ovat kuuluneet johtamisjärjestelmään ja esimiestoimintaan liittyvien toimintatapojen ja pelisääntöjen kehittäminen, tulos- ja kehityskeskustelujen sisällön parantaminen, puheeksiottamismallin käyttöönotto sekä asiakkuuden ja muutoksen johtamiseen liittyvät menettelytavat. Vuoden 2005 lopulla otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jonka hyödyntäminen toiminnan johtamisen apuvälineenä saadaan täysimääräisesti käyttöön. Työnantajan kilpailukykyä on tarkoitus parantaa muun muassa tulospalkkausjärjestelmän käyttöönotolla sekä viestintää ja rekrytointimenettelyjä kehittämällä. Tässä tarkoituksessa henkilöstöhallinnon voimavaroja on lisätty jo vuoden 2006 aikana. Valtiokonttori tekee vuosittain henkilöstökertomuksen, johon sisältyvät lukuisat suoritustason mittarit sekä henkilöstön näkemyksistä kerätyt tiedot ovat osa Valtiokonttorin johtamiskäytäntöjä. Palvelukeskuksessa työtyytyväisyys pysyy vähintään samalla tasolla kuin ennen palvelukeskusmalliin siirtymistä (keskiarvo 3,6). 21. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 937 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon valtion eläkejärjestelmään sisällytettävän eläkemaksun hoitokuluosuuden käyttöönotto vuoden alusta, Valtiokonttorin palvelukeskukseen liittyvien toimintamenojen ja tulojen siirto momentille 12.28.23 sekä maa- ja metsätalousministeriön myöntämien lainojen siirrosta Valtiokonttorin hoidettavaksi aiheutuva 252 000 euron määrärahasiirto momentilta 30.90.23. Eläkemaksuun sisältyvä hoitokuluosuus maksetaan Valtiokonttorille. Tuloja on merkitty momentille sen johdosta lisää 25,7 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös eläkkeiden hoitokuluosuudella rahoitettava työkyvyttömyysriskin torjunta, johon liittyvät menot ovat 1,9 milj. euroa vuonna. Menot on aiempina vuosina budjetoitu momentille 28.80.24. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Valtiokonttorin omalta palvelukeskukseltaan ostamien palvelujen palvelumaksut on merkitty menoiksi Valtiokonttorin toimintamenoihin ja Valtiokonttorin palvelukeskukselle tuottamistaan yleis- ja tietohallintopalveluista laskuttamat tulot on merkitty tuloiksi Valtiokonttorin toimintamenoihin. Maa- ja metsätalousministeriön myöntämiä lainoja siirtyy Valtiokonttorin hoidettavaksi lääninhallituksista, Maanmittauslaitokselta sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta. Tietopalvelukeskukselta käytännön tehtävien siirto tapahtuu 1.5. lukien, muilta osin vuoden 2008 alusta. Siirtyvien lainojen kappalemäärä on noin 50 000 ja niiden pääoma-arvo noin 75 milj. euroa. Vastuu siirtyvästä lainakannasta on maa- ja metsätalousministeriöllä siihen saakka kunnes siirto nykyisestä lainojenhoitojärjestelmästä on toteutettu Valtiokonttorin lainojenhoitojärjestelmään vuoden 2008 alussa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimista määrärahoista maksetaan näiden lainojen hoidon vaatimat muutokset Valtiokonttorin lainojen hoidon tietojärjestelmään. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 85 000 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena ja vähennyksenä 330 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. 2005 2006 varsinainen esitys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

talousarvio Bruttomenot 45 266 46 669 48 016 Bruttotulot 4 255 5 261 29 079 Nettomenot 41 011 41 408 18 937 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 620 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 316 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2005 2006 varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 4 170 5 261 29 079 muut tuotot 24 - - Tuotot yhteensä 4 194 5 261 29 079 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 3 045 4 821 26 589 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 149 440 2 490 Kustannusvastaavuus % 138 109 109 talousarvio 18 937 000 2006 talousarvio 41 408 000 2005 tilinpäätös 41 708 000 2006 talousarvio 368 000 2005 tilinpäätös 370 000 (22.) Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 208 860 000 euroa. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain (280/1966) ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien ja muiden kuntoutusetuuksien ja niiden lisien sekä viivästyskorotusten ja mahdollisten oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (381/2001) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien ennakkomenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat siitä, että muut eläkelaitokset maksavat valtion puolesta myöntämiään valtion vastuulle kuuluvia eläkkeitä. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 3 100 000 euroa valtion eläkelain (280/1966) mukaisista kuntoutusetuuksista aiheutuvia menoja. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon arvioitu eläkekannan volyymikasvu. Määräraha on laskettu vuodelle arvioidussa TEL-indeksitasossa (2124). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16