Mäntsälän kunta 1 (21) Sisällysluettelo 1. Tarkastuslautakunnan toiminta ja tilintarkastus... 2 1.1. Kokoonpano... 2 1.2. Toiminnan tarkoitus ja tehtävät... 2 1.3. Toiminta ja toimintamuodot... 2 1.4. Arviointikertomuksen käsittelyprosessi... 3 2. Edellisten vuosien arviointikertomusten palaute... 3 3. Toiminnallisten ja taloudellistan tavoitteiden toteutumisen arviointi 2015... 4 3.1. Strategiset tavoitteet... 4 3.1.1. Kunnan talous... 4 3.1.2 Kuntakonsernin talous... 6 3.1.3 Strategiset toiminnalliset tavoitteet... 7 3.2. Henkilöstö... 7 3.3. Tavoitteet toimialakohtaisesti... 8 3.3.1. Hallintopalvelut... 8 3.3.2. Maankäyttöpalvelut... 9 3.3.3. Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelukeskus... 10 3.3.4. Sivistyspalvelukeskus... 13 3.3.5. Tekninen palvelukeskus... 14 4. Kuntakonsernille asetetut tavoitteet... 17 4.1. Nivos Oy konserni... 17 4.2. Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy... 18 5. Muut havainnot... 19 6. Yhteenveto... 19 7. Tarkastuslautakunnan esitys kunnanvaltuustolle... 20 8. Allekirjoitukset... 21
Mäntsälän kunta 2 (21) 1. Tarkastuslautakunnan toiminta ja tilintarkastus 1.1. Kokoonpano Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuoden 2015 arvioinnissa: Jäsen Jari Sillanpää, puheenjohtaja Kari Orre, varapuheenjohtaja Jaana Arpalahti-Kolu Minttu Jores Sami Koski Varajäsen Jani Mäkelä Juri Ruohola Mirja Siljander Kirsi Olkkonen Pekka Kärkkäinen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ei ole esteellisenä osallistunut sivistyslautakunnan alaisen toiminnan, sekä Mäntsälän Jäähalli Oy:n ja Mäntsälän Sähkö Oy:n toiminnan arviointiin. Tarkastuslautakunnan esittelijänä ja kokousten pöytäkirjanpitäjänä ovat toimineet BDO Audiator Oy:n tilintarkastaja ja tarkastaja. 1.2. Toiminnan tarkoitus ja tehtävät Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten kuntalain 121 :n nojalla (KunL 410/2015). Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Lisäksi tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava myös talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Kuntalain 125 :n nojalla tarkastuslautakunnan tehtävänä on hankkia tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston hyväksymän kunnan tarkastussäännön perusteella seurata tilintarkastuksen toteutumista ja huolehtia tilintarkastuksen voimavarojen riittävyydestä sekä tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 1.3. Toiminta ja toimintamuodot Kuntalain perusteella talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet (KunL 110 ). Kunnanhallituksen on tilikaudelta laadittava kunnan ja kuntakonsernin tilinpäätös, johon kuuluvat kunnan ja konsernin tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KunL 113 ). Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta (KunL 115 ).
Mäntsälän kunta 3 (21) Tarkastuslautakunta on perehtynyt oman toimintasuunnitelmansa mukaan kunnan voimassa oleviin strategioihin, talousarvioon, toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien päätöksiin sekä tilinpäätökseen ja henkilöstökertomukseen. Painopistealueiksi vuodelle 2015 on valittu kunnan talous ja sisäinen tarkastus ja riskienhallinta. Kunnan palvelutuotantoon ja toimintaan tarkastuslautakunta on perehtynyt seuraamalla toimielinten toimintaa esityslistoista ja pöytäkirjoista, joiden perusteella tarkastuslautakunnan jäsenet ovat ottaneet tarvittaessa yhteyttä asioiden valmistelijoihin. Arviointia on suoritettu haastattelemalla toimielinten jäseniä, johtavia viranhaltijoita ja henkilökuntaa. Toimintaan liittyviä tietoja ovat tarkastuslautakunnan jäsenet saaneet myös kuntalaisilta. Tarkastuslautakunta on seurannut tavoitteiden toteutumista osavuosikatsauksista. Arvioinnissa on hyödynnetty myös tilintarkastajan raportteja. Vuoden 2015 arvioinnin yhteydessä tarkastuslautakunta on tehnyt vierailukäynnin Myllytontun päiväkotiin ja Mäntsälän Sähkön toimitiloihin. Vaalikaudelle 2013 2016 valittu tarkastuslautakunta on vuonna 2015 kokoontunut 11 kertaa. Lisäksi arviointityötä on jatkettu vuoden 2016 aikana viidessä kokouksessa. Kunnan tilintarkastajana on toiminut valtuuston kokouksessa 27.5.2013 78 tilikausiksi 2013 2016 valitsema JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Riitta Samola 30.3.2016 asti ja tämän jälkeen JHTT Minna Ainasvuori. Avustavina tarkastajina ovat toimineet JHTT Ville Valkonen sekä tarkastaja Varpu Vilkko BDO Audiator Oy:stä. 1.4. Arviointikertomuksen käsittelyprosessi Tarkastuslautakunta suosittaa seuraavaa arviointikertomuksen käsittelyprosessia: 1. Arviointikertomuksen esittely valtuustolle 2. Arviointikertomuksen hallituskäsittely, jossa tarkastuslautakunnan suositukset annetaan toimeksi eri hallintokunnille 3. Suositusta koskevien asioiden lautakuntakäsittely, kun suositusta koskevalle asialle on lautakunta tai muu valmisteleva luottamushenkilöelin 4. Selvitykset tarkastuslautakunnalle ja kunnanhallitukselle syyskuun loppuun mennessä 5. Selvitykset valtuuston lokakuun kokoukseen 2. Edellisten vuosien arviointikertomusten palaute Kunnanhallitus ja lautakunnat ovat käsitelleet tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomuksen ja antaneet siihen vastineensa. Kunnanhallitus päätti 12.10.2015 241 antaa valtuustolle vastineet arviointikertomukseen liitettyjen havaintojen pohjalta tehdyistä toimenpiteistä, minkä kunnanvaltuusto hyväksyi 26.10.2015 101. Tarkastuslautakunta toteaa, että arviointikertomusvastineet annettiin valtuuston edellyttämässä aikataulussa lokakuun loppuun mennessä. Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota edellisen arviointikertomuksen vastineeseen henkilöstön poissaoloihin liittyen. Vastineessa ei ollut otettu kantaa siihen, miten henkilöstön poissaoloja saadaan vähennettyä. Maankäytön osalta todettiin, että kaavoituksen tulisi olla paremmin aikataulutettua ja suunniteltua. Vastine: Sairauspoissaolojen vähentämistä on kommentoitu kohdassa 3.2. Muiden poissaolojen osalta (mm. lomat, palkattomat työ- ja virkavapaat, perhevapaat) säätelevät pitkälti lainsäädäntö ja työ- ja virkaehtosopimukset käytännössä miten paljon poissaoloja syntyy. Niihin työnantaja ei voi vaikuttaa. Vuonna 2015 kunnan lomautukset ja palkattomat vapaat säästösyistä nostivat palkattomien vapaiden määrää edelliseen vuoteen verrattuna noin neljällä päivällä.
Mäntsälän kunta 4 (21) Vastine: Maankäyttölautakunta 24.8.2016 111 / Kaavoituksen aikataulutukseen ja suunnitteluun liittyen uusi kaavoituskatsaus 2016 on valmistunut ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 23.5.2016 54, jossa on esitetty vireillä olevat kaavahankkeet. 3. Toiminnallisten ja taloudellistan tavoitteiden toteutumisen arviointi 2015 3.1. Strategiset tavoitteet Tarkastuslautakunta on vuoden 2015 arviointityötä tehdessään kuullut eri hallinnonalojen johtavia viranhaltijoita arvioidakseen kuntastrategian toteutumista ja käynyt läpi vuoden 2015 tilinpäätöksen. Strategian toteutumisen yhteenvetoa ei ole tuotu kootusti esille kunnan tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan se helpottaisi kuntastrategian kokonaistarkastelua sekä poikkihallinnollisen yhteistyön ja strategioiden kehittämistä, joka nähdään tärkeänä toiminnan tehostamisen, talouden ja vaikuttavuuden kannalta. Vastine: On totta, ettei kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista ole tehty suoraa, välitöntä raportointia tilinpäätöksissä kaudella 2014 2017. Kuntastrategiasta johdettujen päämäärien ja tavoitteiden asettaminen on tehty vuosittain eri toimialojen talousarvioissa ja raportointi tilinpäätöksissä. Keväällä 2016 valtuusto on aloittanut uuden strategian valmistelun vuoteen 2025. Jatkossa kuntastrategian toteutumisen seuranta ja arviointi kannattaa tehdä mahdollisesti omana erillisarviointina. Tarkastuslautakunta on suorittanut arviointia tilinpäätökseen hallinnonaloittain kirjattujen tavoitteiden toteutumisen pohjalta. Toimialakohtaisten tavoitteiden toteuman arviointia käsitellään yksityiskohtaisemmin luvussa 3.3. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin strategisten tavoitteiden toteutumisessa: 3.1.1. Kunnan talous Mäntsälän kunnan strategisena tavoitteena on, että kunnan talous on tasapainossa. Tavoitteessa onnistumista varten on strategisissa tavoitteissa asetettu neljä mittaria. Tarkastuslautakunta ilmaisee huolensa siitä, että näitä mittareita ei kaikilta osin saavutettu tilikauden 2015 osalta. Kunnan ja kuntakonsernin lainamäärä kasvoi edelleen. Talouden tasapainotavoitteessa ei edelleenkään ole edistytty. Tilinpäätöksessä tulee tuoda esiin tavoitteita ja toteumaa kuvaavia lukuja strategisten tavoitteiden osalta. Vastine: Kunnan ja kuntakonsernin lainamäärä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti perustuen valtuuston tekemiin päätöksiin talousarvion ja taloussuunnitelman investoinneista ja velanotosta. Kunta valmistelee parhaillaan konsulttiselvitystä (Perlacon Oy/Eero Laesterä) kunnan talouden tasapainotuksesta vuosille 2016 2025. Selvitys tulee kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn syyskuussa 2016 ja antaa pohjaa vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman sekä kuntastrategian valmisteluun. Selvityksellä haetaan erityisesti valtuustotason (poliittisen päätöksenteon) sitoutumista kunnan ja kuntakonsernin pitkäjänteiseen tasapainotustyöhön taloudessa ja investoinneissa. Mäntsälän kunnan tilikauden tulos on n. 3.3 milj. euroa ylijäämäinen, mikä on selvästi edellisvuotta heikompi (vuonna 2014: 43,5 milj. euroa), vuoden 2014 suuri ylijäämä johtui Mäntsälän Kuntayhti-
Mäntsälän kunta 5 (21) öiden (nyk. Nivos Oy) yritysjärjestelyistä. Vuosikate kykeni kattamaan poistot ja näiden välinen suhde (156,7 %) parani selkeästi edellisesti vuodesta (30,4 %). Vuosikate oli 437 euroa/asukas, kun se vuonna 2014 oli 221 /asukas. Suunnitelmanmukaiset poistot vähenivät 5,7 milj. euroon edellisvuoden 15,0 milj. eurosta. Vuonna 2014 suunnitelmapoistoja lisäsi merkittävästi Ehnroosin koulurakennuksen kertapoisto. Vuosikate riitti kattamaan 57,6 % (2014: 10,3 %) investointien omahankintamenoista. Loppuosa on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli omaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Suhteellinen velkaantuneisuus huononi hieman viime vuodesta ollen 52,8 % (2014: 48,6 %), joten se ylittää kriisikuntamittaristossa asetetun raja-arvon (50 %). Omavaraisuusaste laski viime tilikaudesta ollen 63,4 % (2014: 65,0 %). Lainakanta lisääntyi viime tilikauteen verrattuna ja oli 54,9 milj. euroa (2014: 48,6 milj. euroa). Asukaskohtainen lainakanta nousi 2 656 euroon/asukas, kun se vuonna 2014 oli ollut 2 355 euroa/asukas. Tilastokeskuksen vuoden 2014 kuntatilastojen mukaan lainakanta 10 001-20 000 asukkaan kunnissa oli keskimäärin 2 670 euroa/asukas ja Uudenmaan kunnissa 2 647 euroa/asukas. Kunnan lainanhoitokate oli tilikauden lopussa 1,5. Tulorahoituksen katsotaan riittävän lainanhoitomenoihin, mikäli tunnusluku ylittää arvon 1. Lainanhoitokate on hyvällä tasolla, jos tunnusarvo ylittää luvun 2 ja tyydyttävällä tasolla kun tunnusluku on 1-2. Kunnan toimintakulut laskivat -1,5 % eli n. 1,9 milj. euroa verrattuna vuoteen 2014. Talousarvioon myönnettiin lisämäärärahoja toimintakuluihin n. 0,9 milj. euroa. Kunnan verotulokehitys oli alkuperäisessä talousarviossa ennakoitua parempi noin 0,5 milj. euroa. Hallintopalvelujen/kunnanhallituksen tulosalueella oli sitovana tavoitteena netto, joka poikkesi talousarvioon asetetusta tavoitteesta 471 273 euroa. Ero johtui pääosin siitä, että käyttöomaisuuden myyntivoittojen tavoite jäi alle arvion, lisäksi syynä ovat mm. henkilöstön palkitsemisen ja tietohallinnon palvelujen ostojen kustannukset. Talousarvioylityksiä oli lisäksi Yhteistoiminta-alueen perusturvaturvalautakunnan/perusturvapalvelujen tulosalueella johtuen esim. HUS:n kuntalaskun ylityksestä sekä teknisen lautakunnan/teknisten palvelujen tulosalueella johtuen esim. tuotettujen aterioiden kysynnän vähenemisestä ja siivouspalveluiden ostopalveluiden lisääntymisestä. Alla olevissa taulukoissa on tarkasteltu vuosien 2012 2015 osalta talousarvion toteutumista. Niistä näkyy vuosittaiset ylitykset sekä talousarvion määrärahojen kehitys suhteessa tilinpäätöksiin. Menojen kasvu on ollut voimakasta viimeisten vuosien aikana, mikä näkyy toimintakatteen heikentymisenä. Talousarvioon varatut määrärahat suhteessa tilinpäätöksiin milj.. (toimintakate) Vuosi Talousarvio Tilinpäätös Muutos ta / ed.vuoden ta % Muutos ta / ed.vuoden tp % tp / ed. vuoden tp % 2012-89 444-90 184 4,2 5,0 5,8 2013-95 308-93 244 6,6 5,7 3,4 2014-99 755-96 427 4,7 7,0 3,4 2015-99 751-97 580 0,0 3,4 1,2
Mäntsälän kunta 6 (21) Talousarvion toteutuminen 2011-2015 (v 2011-2013 ilman Mäntsälän vettä) Vuosi toiminta menot ta tamuutos % Ta:sta muutettu ta toteutuma toimintat uotot ta muutos % Ta:sta muutettu ta toteutuma toimintak ate 2 011-126 654 365-0,3-126 289-129 499 40 775 240 0,6 41 015 44 239-85 260 2 012-134 290-3 283 2,4-137 573-137 959 44 800 1 104 2,5 45 904 47 714-90 245 2 013-144 131-1 150 0,8-145 281-144 323 48 823 1 121 2,3 49 944 51 079-93 244 2 014-151 810 212-0,1-151 598-148 512 52 055-151 -0,3 51 904 52 085-96 427 2 015-155 842 910-0,6-154 932-151 293 56 091-1 310-2,3 54 781 53 712-97 581 Talousarvion toteutuminen hallinnonaloittain 2011-2015 Hallintopalv elut / kunnanhallit Maankäytt ölautakunt a / Yhteistoimint a-alueen perusturvalt Sivistuslauta kunta / Sivistyspalve Tekninen lautakunta / Tekniset 2015 Alkuperäinen talousarvio, toimintakate -2 514 897-538 599-72 004 746-28 151 641 3 459 246 Muutokset -2 573 040 20 970 1 821 600 399 641-68 530 Muutokset % alkuper. talousarviosta 102,3-3,9-2,5-1,4 2,0 Lopullinen ylitys (toteutuma vs. alkup. TA) -3 018 163 0 0 0 13 549 2014 Alkuperäinen talousarvio, toimintakate -4 388 685-544 697-70 965 463-27 849 059 3 448 173 Muutokset -323 000-100 000 514 600 129 000-260 000 Muutokset % alkuper. talousarviosta 7,4 18,4-0,7-0,5 7,5 Lopullinen ylitys (toteutuma vs. alkup. TA) -501 636 0 0 0 0 2013 Alkuperäinen talousarvio, toimintakate -4 417 335-509 809-67 451 570-27 291 542 3 852 585 Muutokset 620 000 120 000-176 000 230 000-702 665 Muutokset % alkuper. talousarviosta -14,0-23,5 0,3-0,8 18,2 Lopullinen ylitys (toteutuma vs. alkup. TA) 0 0 0 0-614 633 2012 Alkuperäinen talousarvio, toimintakate -4 248 256-495 004-62 387 892-26 541 282 3 733 405 Muutokset -140 000-1 889 500-150 000 Muutokset % alkuper. talousarviosta 3,3 3,0 4,0 Lopullinen ylitys (toteutuma vs. alkup. TA) 0 0-1 305 014 0-339 006 2011 Alkuperäinen talousarvio, toimintakate -2 510 533-529 411-59 673 652-25 387 992 1 738 588 Muutokset 375 821 28 475 184 187 5 938 38 554 Muutokset % alkuper. talousarviosta -15,0-5,4-0,3 0,0-2,2 Lopullinen ylitys (toteutuma vs. alkup. TA) 0 0-983 179 0-459 495 3.1.2 Kuntakonsernin talous Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tulkintaohjeiden perusteella kunnan tilinpäätöksen tunnuslukuja voidaan pitää tyydyttävänä. Kuntakonsernin taloudellista tilannetta voidaan sen sijaan luonnehtia heikoksi. Konsernin lainakanta kasvoi edellisvuodesta 13,9 % ollen vuoden 2015 lopussa 132,3 milj. euroa. Konsernin omavaraisuusaste on 27,1 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 96,9 %. Mäntsälän kuntakonsernin taloudellista tilannetta ei voida pitää erityisen hyvänä. Kuntalain uudistuksen myötä kriisikuntastatusta punnitaan kuntakonsernin alijäämien perusteella vuodesta 2017 alkaen. Mäntsälän kuntakonsernin kertynyt ylijäämä asukasta kohden oli vuoden 2015 lopussa 800,20 euroa kun se vuotta aikaisemmin oli 298,8 euroa.
Mäntsälän kunta 7 (21) Tarkastuslautakunta esittää huolestumisensa ja kiinnittää edellisvuosien tapaan huomiota kuntakonsernin velkaantumisen kehitykseen. Kuntakonsernin lainakanta oli vuoden 2015 lopussa asukaskohtaisesti tarkasteltuna 6 399 euroa/asukas. Koko maassa konsernin lainakanta oli vuonna 2014 keskimäärin 5 768 euroa/asukas (Mäntsälässä 5 633 euroa). Kunnan tulee konserniohjauksessaan kiinnittää erityisesti huomiota konsernin velkamäärän kehittymiseen ja taloussuunnitteluun. Vastine: Kts. kohta edellä 3.1.1. Kunnan talous. 3.1.3 Strategiset toiminnalliset tavoitteet Yhdyskuntarakenteen toiminnallisissa tavoitteissa on keskustan kehittäminen ja keskustan yleisilme ja viihtyvyys. Tarkastuslautakunta toteaa, että keskustan alueella ei ole tapahtunut kehitystä ja edellyttää tiukempia toimenpiteitä hankkeiden toteutumisen varmistamiseksi. Vastine: Maankäyttölautakunta 24.8.2016 111 / Keskustan alueen kehittämisen ja hankkeiden toteutumisen varmistamiseksi maankäyttöpalvelut toimii aktiivisesti toimijoiden kanssa ja mm. rakennuslupakuvia käydään jo alkuvaiheessa läpi jotta varsinainen rakennuslupakäsittely olisi mahdollisimman sujuva. Hankkeet ovat pääosin yksityisiä ja markkinalähtöisiä, joten niiden toteutuminen riippuu lopulta kysyntätilanteesta. Niiltä osin kuin on kunnan myymä tai vuokraama tontti, rakentamisaikataulu (rakentamisvelvoite) tulevissa hankkeissa tullaan määrittämään kauppakirjassa tai muussa sopimuksessa. Todettakoon myös, että uusia isoja hankkeita keskustaan on nyt käynnistymässä ja maankäyttölautakunta on kokouksessaan 8.6.2016 myöntänyt rakennusluvat Apposen entisen kenkätehtaan muuttamiseksi asuintiloiksi sekä Kiinteistö Oy Mäntsälän Keskustie 2 yhtiölle kahden kerrostalon rakentamiselle Keskuskadun alkuun. Maankäyttölautakunnalle asetuista toiminnallisista tavoitteista huomioidut asuntoohjelman päivitys on käynnissä ja Lupapiste.fi ohjelmisto on otettu käyttöön maaliskuusta 2016 alkaen. 3.2. Henkilöstö Talousarviovuonna voimassa olleen kuntastrategian näkökulmana on ollut toimiva ja osaava kunta, joka varmistaa palvelujen tuloksellisen järjestämisen. Menestystekijöiksi on määritelty monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palvelujen järjestämistavat, osallistava ja tuloksellinen johtaminen, henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen sekä palvelutarpeen ennakointi. Kunnan henkilöstöstrategiassa henkilöstöpolitiikan tuloksellisuutta ja kannustavuutta arvioidaan onnistuneen johtamisen ja esimiestyön, kannustavien palvelussuhde-ehtojen, työssä kehittymisen tukemisen sekä hyvän ja avoimen työilmapiirin kautta. Henkilöstömäärä väheni 11 henkilöllä ollen vuoden lopussa 1 311 henkeä. Henkilöstöstä 78,7 % työskenteli vakinaisessa työsuhteessa. Määräaikaisten työsuhteiden määrä väheni 0,4 % vuodesta 2014. Kunta-alan naisvaltaisuutta kuvastaa hyvin Mäntsälän kunnan työntekijöiden sukupuolijakauma: naiset 88,6 % ja miehet 11,4 %. Tarkastuslautakunta on aiemmin kiinnittänyt arviointikertomuksissaan huomiota henkilöstön alhaiseen koulutuspäivien määrään, sekä koulutuspäivien asianmukaiseen tilastointiin. Koulutuspäivät ovat laskeneet vuodesta 2014. Vuonna 2014 koulutuspäiviä henkilöä kohden oli 2,2 ja vuonna 2015 määrä on laskenut,, ollen 1,4:n henkilöä kohden.
Mäntsälän kunta 8 (21) Henkilöstökertomuksen mukaan työhyvinvointia tuetaan terveellisellä ja turvallisella työllä ja työympäristöllä. Mahdollisia riskitilanteita pyritään ennakoimaan ja reagoimaan niihin nopeasti. Olemassa olevia tietoja työolosuhteista, johtamisesta, sekä henkilöstön ja työyhteisön tilasta hyödynnetään ennaltaehkäisevien toimintojen tehostamiseksi ja tavoitteiden asettamiseksi. Tärkeää onkin, että esim. tehtyjen kyselyiden ja kartoitusten tulokset hyödynnetään toiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Tässä Mäntsälän kunnassa on edelleen parannettavaa. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat hieman vähentyneet vuodesta 2014 ollen 13,6 pv/työntekijä (14 v.2014). Eniten sairauspoissaoloja oli Teknisillä palveluilla (21,2) ja vähiten Hallintopalveluissa (7,3). Työ- ja työmatkatapaturmat ovat hieman vähentyneet edellisestä vuodesta ja niitä on ollut 68 kpl. Korvauspäivät ovat kuitenkin lisääntyneet vuodesta 2014 ja työ- ja työmatkatapaturmien korvaukset ovat kasvaneet. Työterveyshuollon kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2014, kokonaiskustannusten lasku on n. 61 t euroa. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että sairauspoissaoloja on paljon ja suosittelee, että edelleen tehdään toimenpiteitä, jotta saataisiin sairauspoissaoloja ehkäistyä ja vähennettyä. Vastine: Kuuma-kuntien alueella Mäntsälä sijoittuu alle keskiarvon sairauspoissaolopäivien määrässä. Kuuma-alueella sairauspoissaolojen keskiarvo oli vuonna 2015 14,5 kalenteripäivää kun Mäntsälän keskiarvo oli 13,55. Työkykyä tukevaa toimintaa tullaan edelleen kohdentamaan erityisesti riskiryhmille ja kunnassa käytössä olevalla varhaisen tuen mallilla pyritään tukemaan työntekijöiden työssä pysymistä ja estämään mahdollisimman tehokkaasti pitkittyvät sairauslomat. 3.3. Tavoitteet toimialakohtaisesti 3.3.1. Hallintopalvelut Hallintopalvelut toimialan talousarvioylitys oli toimintakatteen (neton) osalta noin 472 000 euroa vuonna 2015. Toimintatuotot poikkesivat 7,3 % arvioidusta ja lisäksi toimintakulut ylittyivät 2,1 % lähinnä palkkioiden ja henkilöstökulujen osalta. Talouspalveluissa KuntaPron uusien ohjelmistojen käyttöönotto sekä toimintatapojen muutos jatkui toimintavuonna. Yleishallinnon toiminnallisissa tavoitteissa oli useita kohtia, jossa asetettua tavoitetta ei ollut pystytty toteuttamaan tai toteuttaminen oli vielä kesken. Esimerkiksi sisäisen valvonnan mallin suunnitelma on vielä valmistelussa, selvitysten ja palautteiden hyödyntäminen ei ole mahdollista, koska säännöllistä palautekäytäntöä ei ole olemassa ja sisäisten tukipalvelujen oikeaan mitoitukseen liittyvää kyselyä ei ole suoritettu. Elinkeinotoimi tulosalue ei viime vuotiseen tapaan tavoittanut yritystonttien lukumäärälle asetettua tavoitetta. Käyttöomaisuuden myyntivoitoissa jäätiin n. 291 000 euroa tavoitteesta. Tarkastuslautakunta on kuullut viranhaltijoita tilikauden aikana. Lautakunta pitää palkkoihin tehtäviä pistokokeellisia tarkastuksia hyvänä tapana varmistua palkanlaskennan oikeellisuudesta. Kunnan hankintatoimintaan on panostettu ja hankintaprosessia on tehostettu, joka myös nähdään positiivisena kehityksenä, mutta vaatii vielä lisäpanostusta. Lautakunnan saaman käsityksen mukaan kunnassa on ongelmia eri hallintokuntien välisessä yhteistyössä ja yhteistyön kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota.
Mäntsälän kunta 9 (21) Vastine: Sisäisen valvonta on johdon työkalu, jolla vuosittain päätettyjä teemoja käydään läpi ja tarvittaessa nopeastikin havaitusta epäkohdastakin tulee voida selvitys tehdä. Sisäisen valvonnan kohteita ei ole ollut toimintavuonna 2015 vaan ne ovat siirtyneet 2016 vuodelle, osin taloushallinnon järjestelmämuutosten ja resurssien tiukkuuden takia. Kunnassa ei ole otettu käyttöön yhteistä palautekäytäntöä tai palautetekniikkaa, vaan toimialoilla on omia palautteenkeräämistapoja sekä käsittelymekanismejä. Kunta kerää palautetta yleisesti omien kotisivujen kautta sekä organisaation sisällä intran kautta. Palautteen käsittely tapahtuu toimialojen sisällä ja tarvittaessa kunnan johtoryhmässä. Säännöllisiä kyselyjä ovat henkilöstön työilmapiirikysely joka toinen vuosi sekä kunnan tietotekniikka koskeva kysely, toimialakyselyjen ohella. Tukipalvelujen mitoitukseen liittyen käytössä on täyttölupamekanismi, jonka kautta rekrytointeja katsotaan yhdessä. Erityisesti tulevaa Sote-ratkaisua peilaten yhteistyötä toimialojen kesken ja yli tulee lisätä, jotta erityisesti tukipalveluissa voidaan löytää tehostamishyötyjä ja ottaa digitalisaatio konkreettisesti käyttöön. 3.3.2. Maankäyttöpalvelut Maankäyttöpalvelujen tulonmuodostus jäi myös vuonna 2015 huomattavasti arvoidusta, johtuen rakennusalalla jatkuvasta hiljaisesta kaudesta. Taloudellisesti merkittäviä maankäyttösopimuksia ei tehty, asuintalotontteja ja pienempiä yritystontteja myytiin ja vuokrattiin jonkun verran. Mäntsälän keskustassa aloitettiin viisi isoa rakennuskohdetta, joista yksi on yhtenäiskoulu. Tulopuolella oli myönteistä sekä rakennuslupatulojen, että maanvuokratulojen ylittyminen. Kokonaisuutena maankäyttöpalvelut tulosalueella sekä tulot, että menot alittivat talousarvion. Maankäyttölautakunnalle asetetuista toiminnallisista tavoitteista ei toteutunut Asunto-ohjelman päivitys ja tontinluovutusohjelman tekeminen vuokrataloyhtiölle. Päivitystä ei ole ennätetty tekemään, mutta epävirallinen lähiajan tontinluovutussuunnitelma on olemassa. Lisäksi Lupapiste.fi ohjelmistoa ei saatu käyttöön vuoden loppuun mennessä, mutta käyttöönotto oli suunniteltu toteuttavaksi maaliskuussa 2016. Lautakunnan näkemyksen mukaan kaavoitusta tulisi tehokkaammin toteuttaa strategian mukaisesti Vastine: Maankäyttölautakunta 24.8.2016 111 / Vireillä olevien kaavahankkeiden myötä strategian mukaiseen riittävään asuintonttitarjontaan päästäneen jatkossa. Keskustan kehittämishankkeiden edistämistä jatketaan. Rakennusluvat kahdelle uudelle asuinrakennuskohteelle keskusta-alueella on nyt myönnetty. Keskeisten rakennustyömaiden käynnistyessä on myös tärkeää, että työmaita ympäröiville kunnan omistuksessa oleville yleisille alueille laaditaan kunnostussuunnitelmat tarpeen vaatiessa ja omalta osuudelta osallistutaan kaupunkikuvan kohentamiseen. Teollisuusalueiden osalta reagoidaan kaavoituksella kysyntään. Näiden lisäksi on käynnistetty työ, jossa selvitetään rakentamattomien teollisuustonttien tilanteet
Mäntsälän kunta 10 (21) kohdekohtaisesti tavoitteena edistää tonttien rakentumista. Selvitystyö voi osaltaan lisätä yritystonttien tarjontaa. Tonttien luovutuksen tarkka aikataulutus varmistuu sen jälkeen kun alueen kaava on vahvistunut sekä kunnallistekniikan rakentamisaikataulu on varmistunut. Lisäksi tonttien luovutukseen vaikuttaa alueen palvelut eli esimerkiksi koulu- ja päiväkotipalveluiden tilanne. Tonttien luovutuksen tarkempaa aikataulutusta ja suunnitelmaa tulevien vuosien tonttitarjonnasta tullaan tekemään vähintään talousarvion käsittelyn yhteydessä sekä tarkemmin alueittain rakentamisedellytysten varmistuttua. 3.3.3. Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelukeskus Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelukeskuksen toimialalle kohdistettiin kunnan henkilöstön lomautuspäätöksen lisäksi ns. lisäsäästöt, jotka kohdennettiin palkkamäärärahojen lisäksi mm. ostopalveluihin ja asiakaspalveluiden ostoihin. Vakansseja jätettiin täyttämättä ja vakanssien täyttöjä myöhästettiin. Toimintavuotta leimasivat kuntaliitos ja sote -selvitykset. Toimialatasolla talousarvio alittui merkittävästi, esim. toimintakate alittui 2,7 milj. euroa. Perusturvan johdon ja hallinnon toiminnallisista tavoitteista ei kumppanuusyhteistön toteutuminen - kohdassa ole ollenkaan tekstiä kohdassa toteutuma, joten ilmeisesti tavoite ei ole toteutunut. Johtamisen ja päätöksenteon tukena käytettävien raporttien käyttöönotossa on ollut suuria haasteita ja raporttien kehittäminen siirtyy seuraavalle vuodelle. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sitovista tavoitteista ei lastensuojelun kasvatuskumppanuushankkeen tavoite toteutunut johtuen sote-hankeen tilanteesta. Hoito- ja hoivapalveluissa erikoissairaanhoidon potilaiden siirtoviivepäivien tavoite oli 0 sitovissa toiminnallisissa tavoitteissa, toteutumana oli 27, joten tavoite ei toteutunut. Perusterveydenhuollon tavoitteista tuki ja liikuntaelinsairaiden hoito- ja kuntoutusprosessin luomisen tavoite ei toteutunut. Koulutustarve on alueella tiedossa ja se pyritään aloittamaan vuonna 2016. Puhelinpalvelun palvelutasoprosentti tavoite oli 90 %, mutta se ei toteutunut kuin suun terveydenhuollossa. Tilastoja ei ole saatu Soneran marraskuussa tekemän puhelinuudistuksen jälkeen. Yhteydensaannin ja hoitoon pääsyn toteutumisen tavoitteessa ei toteutunut lääkärin vastaanotolle pääsemisen tavoite. Seudullisen työterveyshuollon selvitykseen ja muutoksen toimeenpanoon osallistumisen tavoite siirrettiin kuntajohtajien linjaamana vuoteen 2017 johtuen Soteuudistuksesta. Erikoissairaanhoito ylitti talousarvion n. 240 000 eurolla. Tämä johtui HUS:n kuntalaskun ylityksestä ja kalliin hoidon tasauslaskusta. Erikoissairaanhoidon kustannusten ennustaminen on vaikeaa. Sitovista toiminnallisista tavoitteista lähetteiden määrä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ylittyi lähes 4 %:lla ollen 15,9 % (tavoite 11 %). Siirtoviivepäivien lukumäärän tavoite oli 0, mutta toteutuma maksuun menneistä siirtoviivepäivistä oli 26. Varhaiskasvatuksen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin. Tarkastuslautakunta toteaa, että peruspalvelukeskus on huolimatta Sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallisesta vaikeasta tilanteesta pystynyt kehittämään toimintaansa ja saanut aikaan huomattavia säästöjä. Peruspalvelukeskuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön toiminta vaikuttaa ammattitaitoiselta ja osaavalta. Strategian mukaisten toiminnallisten
Mäntsälän kunta 11 (21) tavoitteiden arvioinnin mittarit ovat kehittyneet ja tuovat entistä paremmin esille konkreettiset tavoitteet. Vastine: Perusturvalautakunta 24.8.2016 78 / Tarkastuslautakunnan kertomus rakentuu vuonna 2015 toteutumatta tai osittain toteutumatta jääneiden tavoitteiden tarkasteluun. Tässä vastauksessa lautakunta kertoo toteutumatta jäännin syyt ja/tai taustat. Yhteenvetona lautakunta toteaa arviointikertomuksen lopuksi, että peruspalvelukeskus on huolimatta sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallisesta vaikeasta tilanteesta pystynyt kehittämään toimintaansa ja saanut aikaan huomattavia säästöjä. Peruspalvelukeskuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön toiminta vaikuttaa ammattitaitoiselta ja osaavalta. Strategian mukaisten toiminnallisten tavoitteiden arvioinnin mittarit ovat kehittyneet ja tuovat entistä paremmin esille konkreettiset tavoitteet. Tähän yhteenvetoon lautakunta toteaa, että positiiviseen tulokseen sekä talouden että toiminnan osalta vaikutti toimintavuonna se, että tiukasta taloudesta ja haasteellisesta toimintaympäristöstä huolimatta mikään tulosalue ei tinkinyt toiminnan kehittämisestä. Säästöjen sijaan käytettävissä olevilla resursseilla tavoiteltiin optimaalista tulosta. Tämä strategia tuotti sivutuotteena säästöt. Lautakunta pitääkin oleellisena sitä, että optimaalisen tuloksen tekemisen taloudelliset edellytykset turvataan myös jatkossa. Oikealla resurssien kohdentamisella, palveluiden ajoituksella ja parhailla toimintatavoilla on mahdollista saavuttaa sekä toiminnalle että taloudelle asetetut tavoitteet. Tarkastuslautakunnalle jäi epäselväksi perusturvapalveluiden johdolle ja hallinnolle vuodelle 2015 asetetun kumppanuusyhteistyötä koskevan tavoitteen toteutuminen, koska toteumasta kertova teksti lautakunnan mukaan puuttui. Tarkastuslautakunnan käytössä olleesta dokumentista on täytynyt puuttua osa, koska toimialan toimintakertomukseen tuo toteumateksti sisältyy (perusturvalautakunta 9.3.2016 29). Toimintakertomuksessa johdolle ja hallinnolle asetetun kumppanuusyhteistyötä koskevan tavoitteen toteumassa todetaan, että Kumppanuudet toteutuivat ja yhteistyömallit kehittyivät lisääntyvässä määrin erityiseesti palvelutulosalueilla. Yhteistyö oli aktiivista ekuura-kuntien kesken ja ekantaan liittyvässä valmistelussa ja toimeenpanossa. Seudun kuntien yhteistyössä keskityttiin sote-uudistuksen valmisteluun. Tarkastuslautakunta toteaa arvioinnissaan että Johtamisen ja päätöksenteon tukena käytettävien raporttien käyttöönotossa on ollut suuria haasteita ja raporttien kehittäminen siirtyy seuraavalle vuodelle. Talousraportit on sittemmin saatu ns. kuntoon ja KuntaPron raportoinnin käyttöönotto on 2016 lisäämässä tiedolla johtamisen mahdollisuuksia. Haasteena on edelleen toimialan taloushenkilöstön niukkuus, mistä johtuen tiedon monipuolinen analysointi jää uupumaan. Kunnan järjestelmät eivät vielä mahdollistat toimintatiedon ja taloustiedon yhdistämisestä. Toimintatiedon raportoinnissa on edelleen kehitettävää. Henkilöstöraporttien käytettävyyteen jäi kuluvalle vuodelle haasteita. Esim. henkilötyövuosien raportointi ei nykyjärjestelmästä onnistu. Tältä osin ollaan siirtymässä syksyn aikana uuteen KuntaPron tuottamaan Kuntari-raportointijärjestelmään myös HR:n osalta, joka mahdollistaa esimiehelle mm. hänen työyksikkönsä talous- ja henkilöstötietojen käytön samassa raportointijärjestelmässä. Tiedolla johtamisen työkalujen hankinta siirtynee osaksi valtakunnallista sote-uudistusta.
Mäntsälän kunta 12 (21) Tarkastuslautakunta toteaa arvioinnissaan, että Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sitovista tavoitteista ei lastensuojelun kasvatuskumppanuushankkeen tavoite toteutunut johtuen sote-hankeen tilanteesta. Tulosalueen johtamisrakenne on matala eikä sieltä ollut toimintavuonna irrottaa resurssia kasvatuskumppanuushankkeelle. Keski-Uusimaan sote-hanke sitoi merkittävän määrän valmisteluresurssia jo 2015 aikana. Tarkastuslautakunta nosti esiin sen, että siirtoviivepäiviä syntyi toimintavuonna 27 tavoitellun 0:n sijaan. Siirtoviivepäiviä syntyy, ellei kunta pysty ottamaan vastaan erikoissairaanhoidosta kotiutuvia potilaita määräajassa. Siirtoviivepäivältä erikoissairaanhoito laskuttaa kuntaa 200 % normaalista hoitopäivän hinnasta (esim. 600 :n sijaan 1200 /pv). Toimintavuonna sekä erikoissairaanhoidossa että kunnan vuodeosastolla oli epidemiajaksoja, joiden aikana mm. Hyvinkää sairaala tyhjäsi osastojaan. Kun samaan aikaan kunnan omassa yksikössä oli vastaava tilanne, siirtoviivepäiviä muodostui. Perusterveydenhuollon tavoitteista tarkastuslautakunta nosti esiin tuki- ja liikuntaelinsairaiden hoito- ja kuntoutusprosessia koskevan tavoitteen ja totesi tavoitteen jääneen toteutumatta. Kyseessä on Keski-Uusimaan tasoinen tavoite, minkä toteutumiseen vaikuttaa seudulliset tilanteet ja ratkaisut. Toimialan toimintakertomuksessa todetaan, että aiheeseen liittyvä koulutustarve on alueella tiedossa ja se pyritään aloittamaan vuonna 2016. Valmistelu on siirtynyt Keski-Uusimaan sote-hankkeen yhteyteen. Perusterveydenhuollon puhelinpalvelun palvelutasoprosenttia koskeva tavoite oli 90 % (että puheluista 90 %:iin vastataan tietyssä ajassa). Se toteutui vain suun terveydenhuollossa (94 %). Päivystyksessä toteuma oli 86 % ja vastaanottopalveluissa 77 %. Soneran marraskuussa 2015 tekemän puhelinuudistuksen toteuttamisessa oli erittäin isoja haasteita eikä palvelutasosta kertovia tilastoja marraskuun käyttöönoton jälkeen saatu, jotta palvelutason toteuma olisi voitu loppuvuonna realistisesti todeta. Ongelmia puhelujen ohjautumisessa oli erittäin paljon jo ennen tuota uudistusta. Saadun tiedon mukaan vastaamattomiin puheluihin raportoitui puheluja, jotka soittaja itse keskeytti ennen kuin 10 sekuntia kului umpeen. Tällaisetkin puhelut ohjautuivat ei-vastattuihin puheluihin. Osa puheluista ohjautui suoraan vastaajaan ilman, että puhelu vastaanottajan päässä hälytti lainkaan. Puhelinongelmat jatkuvat edelleen. Ilmeistä on, että kuntaan tarvitaan keskitetty puhelinasioiden hoito. Nyt keskitettyä vastuuta ei ole eikä toimialalle ole tarkoituksenmukaista sellaista keskittää. Puhelinpalvelun toimivuus on kuitenkin erityisesti perusterveydenhuollossa erittäin olennaista. Toimialan omat tukipalvelut ovat niin vähäiset, ettei sieltä ole edelleenkään mahdollista puhelinkokonaisuutta kenellekään vastuuttaa eikä toimialatasoisia ratkaisuja ole mielekästä rakentaa. Tämäkin kehittämisen haaste siirtynee sote-uudistuksessa maakunnalle. Tarkastuslautakunta toteaa raportissaan, että Yhteydensaannin ja hoitoon pääsyn toteutumisen tavoitteessa ei toteutunut lääkärin vastaanotolle pääsemisen tavoite. Yhteydensaannista on raporttia em. kappaleessa. Terveyskeskuslääkärin ja hoitajan vastaanotolle pääsyä seurataan ns. kolmannella vapaalla ajalla (T3). Tavoitteeksi oli 2015 asetettu, että se olisi lääkärivastaanotolla alle 21 päivää. Tavoitteeseen ei päästy. Toteuma oli keskimäärin 28 päivää. Hoitajavastaanotolle asetettu tavoite oli alle 5 päivää. Tuo tavoite
Mäntsälän kunta 13 (21) toteutui (4 päivää). Valtakunnallinen T3-tavoite on alle 14 pv. Lääkärit lomautettiin 2015 ja yhtä vakanssia pidettiin toimialalle asetetusta lisäsäästövelvoitteesta johtuen täyttämättä. Nämä toimenpiteet näkyvät hoitoon pääsyn ajoissa. Sairaanhoitajia ei lomautettu. Vaikka lääkärirekrytoinnin tilanne parani 2015 selvästi muutaman vuoden takaisesta, 2015 oli siinä ajoittain edelleenkin haasteita, mikä näkyi hoitoon pääsyn hidastumisena. Tarkastuslautakunta totesi kertomuksessaan, että Seudullisen työterveyshuollon selvitykseen ja muutoksen toimeenpanoon osallistumisen tavoite siirrettiin kuntajohtajien linjaamana vuoteen 2017 johtuen Sote-uudistuksesta. Työterveyden asema valtakunnallisessa sote-uudistuksessa on edelleen epäselvä tai kannanotto sen tulevaisuuteen on siirretty. Työterveyspalveluita ei Keski-Uusimaan sote-valmisteluun ole toistaiseksi sisällytetty lainkaan (2016). Tarkastuslautakunta nosti huomiona esiin sen, että erikoissairaanhoito ylitti talousarvion n. 240 000 eurolla ja totesi että, tämä johtui HUS:n kuntalaskun ylityksestä ja kalliin hoidon tasauslaskusta. Erikoissairaanhoidon kustannusten ennustaminen on haasteellista eikä niiden suuruuteen ole kunnalla isoa vaikutusmahdollisuutta. Omia peruspalveluita vahvistamalla niihin voi rajatusti vaikuttaa nykyisessä toimintamallissa. Tavoitteena 2015 oli, että lähetteiden määrä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon olisi noin 11 % käynneistä. Tämä ylittyi lähes 4 %:lla ollen 15,9 %. Läheteprosentti vaihtelee vuosittain. Nähtävillä on 2016, että lähetteiden osuus on merkittävässä kasvussa, mikä tullee näkymään erikoissairaanhoidon taloudellisessa toteumassa. Kuluvan vuoden talousarvio sisältää esh:n määrärahaylityksen uhan. 3.3.4. Sivistyspalvelukeskus Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ei ole jäävinä osallistunut sivistyspalvelukeskuksen toiminnan arviointiin. Sivistyspalvelut -tulosalueella saavutettiin valtuuston asettamat taloudelliset tavoitteet, koko toimialan toimintakate oli 99,2 %. Tulos saavutettiin ilman varsinaisia budjettimuutoksia, henkilösäästöissä kohdistettiin toimialalle budjettimuutos. Kehittämis- ja hallintopalveluiden toiminnallisista tavoitteista koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksen sekä palvelurakenneselvityksen täytäntöönpanot sisältyvät vasta vuoden 2016 talousarviovalmisteluun. Perusopetuksessa Edison -integraatioalustan käyttöönoton tavoite on toteutunut pääosin, samoin opetusryhmien ryhmäkoon tavoite alle 28 oppilaasta on toteutunut pääosin. Elinikäisen oppimisen ja tiedonhallinnan toiminnallisena tavoitteena ollut kahden avustavan työntekijän tavoite ei toteutunut. Markkinoinnin ja tiedotuksen kehittämisen tavoitteena oli hakemuksen jättäminen projektirahoituksesta Opetus- ja kulttuuriministeriöön, mutta tavoite ei toteutunut. Tarkastuslautakunta on kuullut arviointivuoden aikana sivistystoimen viranhaltijoita. Lautakunta toteaa positiivisena kehityksenä kirjaston ja kansalaisopiston yhteistyön. Lisäksi kuntien
Mäntsälän kunta 14 (21) välinen yhteistyö sivistystoimessa on merkittävää. Vapaa-ajan nuorisotyössä ja kulttuurityössä on ongelmana resurssipula ja tilojen puute. Lautakunta toivoo, että kunnassa panostettaisiin toimitilojen lisäämiseen vapaa-ajan nuorisotyössä ja kulttuurityössä. Vastine: Sivistyslautakunta 23.8.2016 79 / Arviointikertomuksessa toivotut tilatarpeet pyritään ottamaan huomioon suunnitteilla olevien rakennushankkeiden yhteydessä. Kartoitetaan olemassa olevien ja vapautuvien tilojen käyttöastetta ja tehokkuuden lisäämistä. 3.3.5. Tekninen palvelukeskus Teknisten palveluiden toimintatuottojen toteutuma oli 128,5 % ja toimintamenojen 98,4 %, toimintakatteen toteutuma oli 94,5 %, joten teknisten palveluiden taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Ruoka- ja siivouspalveluiden nettomääräraha alittui n. 364 000 euroa, johtuen tuotettujen aterioiden kysynnän jäämisestä alle talousarvion. Siivouspalveluiden ostopalvelukulut kasvoivat johtuen tilojen määrän kasvusta. Keskitettyjen palveluiden hanketiedotuksen ja viestinnän kehittämisen tavoite viestinnän käynnistämisestä on toteutunut osittain. Keittiöselvitysvertailun tavoite toteutettavissa olevista ja hyväksytyistä kehitysehdotuksien toteuttamisesta on toteutumassa ja valmistuu vuoden 2016 aikana. Kuntatekniikan toiminnallinen tavoite Mäntsäläjoen rantapuistojen yleissuunnitelmasta ja kunnostussuunnitelmasta on valmistumassa keväällä 2016. Tarkastuslautakunta pitää positiivisena tavoitteiden toteutumista kiinteistöjen kunnossapidon ja kiinteistöjen luokituksen toteuttamisen osalta sekä toimintamenojen ja toimintakatteen toteutumassa. Vastine: Tekninen lautakunta 16.6.2016 71 / Tarkastuslautakunta on perehtynyt oman toimintasuunnitelmansa mukaan kunnan voimassa oleviin strategioihin, talousarvioon, toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien päätöksiin sekä tilinpäätökseen ja henkilöstökertomukseen. Painopistealueiksi vuodelle 2015 on valittu kunnan talous ja sisäinen tarkastus ja riskienhallinta. Vuoden 2015 arvioinnin yhteydessä tarkastuslautakunta on tehnyt vierailukäynnin Myllytontun päiväkotiin. Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota edellisen arviointikertomuksen vastineeseen henkilöstön poissaoloihin liittyen. Vastineessa ei ollut otettu kantaa siihen, miten henkilöstön poissaoloja saadaan vähennettyä. Vuoden 2015 arviointiketomuksessa tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että sairauspoissaoloja on paljon ja suosittelee, että edelleen tehdään toimenpiteitä, jotta saataisiin sairauspoissaoloja ehkäistyä ja vähennettyä. Strategian toteutumisen yhteenvetoa ei ole tuotu kootusti esille kunnan tilinpäätöksessä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan se helpottaisi kuntastrategian kokonaistarkastelua sekä poikkihallinnollisen yhteistyön ja strategioiden kehittämistä, joka nähdään tärkeänä toiminnan tehostamisen, talouden ja vaikuttavuuden kannalta. Mäntsälän kunnan strategisena tavoitteena on, että kunnan talous on tasapainossa. Tavoitteessa onnistumista varten on strategisissa tavoitteissa asetettu neljä mittaria. Tarkastuslautakunta ilmaisee huolensa siitä, että näitä mittareita ei kaikilta osin saavutettu tilikauden 2015 osalta. Kunnan ja kuntakonsernin lainamäärä kasvoi
Mäntsälän kunta 15 (21) edelleen. Talouden tasapainotavoitteessa ei edelleenkään ole edistytty. Tilinpäätöksessä tulee tuoda esiin tavoitteita ja toteumaa kuvaavia lukuja strategisten tavoitteiden osalta. Yhdyskuntarakenteen toiminnallisissa tavoitteissa on keskustan kehittäminen ja keskustan yleisilme ja viihtyvyys. Tarkastuslautakunta toteaa, että keskustan alueella ei ole tapahtunut kehitystä ja edellyttää tiukempia toimenpiteitä hankkeiden toteutumisen varmistamiseksi. Lautakunta pitää palkkoihin tehtäviä pistokokeellisia tarkastuksia hyvänä tapana varmistua palkanlaskennan oikeellisuudesta. Kunnan hankintatoimintaan on panostettu ja hankintaprosessia on tehostettu, joka myös nähdään positiivisena kehityksenä, mutta vaatii vielä lisäpanostusta. Lautakunnan saaman käsityksen mukaan kunnassa on ongelmia eri hallintokuntien välisessä yhteistyössä ja yhteistyön kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Muissa havainnoissa tarkastuslautakunta on kuullut tilintarkastuksen vuoden 2015 loppuraportin ja toteaa, että hankintoihin tulisi edelleen kiinnittää huomiota ja hankintaohjeistus päivittää ajan tasalle. Vuoden 2015 arviointikertomuksessa on tarkastuslautakunta on kirjoittanut teknisten palveluiden osalta seuraavat asiat: Teknisen palvelukeskuksen osalta tarkastuslautakunta pitää positiivisena tavoitteiden toteutumista kiinteistöjen kunnossapidon ja kiinteistöjen luokituksen toteuttamisen osalta sekä toimintamenojen ja toimintakatteen toteutumassa. Vastaus arviointikertomukseen Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota keskeisiin asioihin joihin myös tekniset palvelut on erilaisten kehittämishankkeiden ja toimialan tavoitteiden kautta kiinnittänyt huomiota. Lisäksi Tekniset palvelut toteaa, että ulkoisten toimintatuottojen toteutuma oli talousarvioon verrattuna 116,9 %. Ulkoisten toimintamenojen toteutuma oli vastaavasti 98,9 %. Teknisten palvelujen valtuuston sitovat tavoitteet toteutuivat kaikilla tulosalueilla. Vuoden 2015 talousarviossa ja 2016 2017 taloussuunnitelmassa on erityisesti kiinnitetty huomiota pitkän tähtäimen investointisuunnitteluun ja ennalta ehkäisevään suunnitteluun, jossa toimitilojen käyttäjähallintokunnilla tulee olla keskeinen rooli. Käyttäjähallintokuntien kanssa on pidetty käyttäjäpalavereita, joiden avulla voidaan parantaa ja kehittää toimitilapalvelujen toimintaa. Investointien pitkäntähtäimen suunnittelutyö on laadittu yhteystyössä eri toimialojen ja maankäytön suunnittelun kanssa. Pitkäntähtäimen suunnittelu on päivitetty, ja suunnitelma toimii investointisuunnitelman pohjana tuleville vuosille. Mäntsälän kunnan investoinnit ovat liian suuret ja niihin tulisikin etsiä vaihtoehtoisia toteutustapoja yhteistyössä eri hallintokuntien ja kunnan johdon kanssa. Vuoden 2015 aikana on käynnistetty tavoitteiden mukaisesti teknisten palveluiden toimialalla rakenteellisia organisaatiouudistuksia mm. kiinteistönhoidossa, kuntatekniikassa, suunnittelu- ja rakennuttamispalveluissa sekä ruoka- ja siivouspalveluissa.
Mäntsälän kunta 16 (21) Elinkaarihankkeen kilpailullinen neuvottelumenettely on valmistunut aikataulun mukaisesti. Palveluntuottajaa koskevat laadulliset ja taloudelliset vertailut sekä elinkaarihankkeen rahoitusvertailut on toteutunut aikataulun mukaisesti. Elinkaarihankkeen palveluntuottajan ja rahoittajan valinta on hyväksytty ja sopimus on allekirjoitettu palveluntuottajan kanssa valtuuston päätösten mukaisesti. Tekniset palvelut käynnistivät 2014 aikana johtamiskoulutuksen, joka kesti 1,5 vuotta. Kymmenen teknisten palvelujen henkilöä on läpäissyt koulutuksen. Koulutuksen keskeisiä osa-alueita oli strategiajohtaminen, henkilöstöjohtaminen, talousjohtaminen, prosessien ja projektien johtaminen ja hallinta, toimialan kehittäminen, työlainsäädäntö sekä asiakkuuksien ja verkostojen johtaminen. Teknisen toimialan rakennusalan yhdeksälle henkilölle järjestettiin lakisääteinen turvallisuuskoordinaattori -koulutus. Tekniset palvelut on myös järjestänyt lakisääteisen leikkivälineiden turvatarkastuskoulutuksen. Vuodelle 2015 laadittiin koulutussuunnitelma, jonka ohjaa henkilöstön osaamisen vahvistamista. Kunnan kiinteistölle on laadittu korjausvelkalaskelma ja kiinteistöjen salkutus on toteutettu. Raportissa on kuvattu mm. yhteenveto rakennusten arvoista, korjausvelasta sekä peruskorjaus- ja perusparannustarpeesta sekä kuvattu omaisuuden kuntoprofiili ja ikäprofiili eli rakennusten jakautuminen eri kunto- ja ikäluokkiin. Tilahankkeiden toteutusohjeet on valmistunut. Ohjeiston tarkoituksena on kehittää ja yhtenäistää kunnan tilahankkeiden valmistelua, päätöksentekoa ja toteutusta. Päätöksentekijöille annetaan hankkeen eri vaiheiden aikana systemaattisesti mahdollisimman luotettavaa ja monipuolista tietoa hankkeen tarpeellisuudesta, vaihtoehtoisista ratkaisuista, kustannuksista ja rahoituksesta sekä käyttötalouteen vaikuttavista tekijöistä päätöksenteon pohjaksi. Kustannusten hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota hankkeen kaikissa vaiheissa. Tilahankkeiden toteutusohjeen hyväksyi valtuusto 26.10.2015. Mäntsälän kunnan jalankulku-, pyörätie- ja ulkoilureittiverkoston kehittämissuunnitelma on laadittu yhteistyössä maankäytön ja kaavoituksen kanssa. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on ollut luoda Mäntsälään tavoitteellinen suunnitelma houkuttelevasta ja turvallisesta kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reittien verkostosta. Riihenmäen alakoulun toteutussuunnittelu on valmistunut. Hanke sisältyy elinkaarihankkeeseen. Rakentaminen on käynnistetty Uuden Ehnroosin koulun hankesuunnitelma on valmistunut. Suunnitelma on hyväksytty teknisessä lautakunnassa. Hankkeen käsittely kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa oli vielä kesken 2015. Sälinkään koulun ja päiväkodin suunnittelun käynnistäminen on aikaistettu ja hankesuunnittelu toteutettiin 2015. Kapulin alueen suunnittelu on valmistunut ja hankkeen aluerakennusurakkaan liittyvät alueen tasaus- ja kuntatekniikan rakentamistyöt ovat käynnistyneet. Hanke eteni suunniteltua nopeammin ja valmistunee keväällä 2016. Tekninen lautakunta hyväksyi vuoden 2015 alussa Mäntsälän kunnan energiatehokkuuden toimintasuunnitelman ja uusiutuvan energian kuntakatselmuksen. Energiatehokkuutta pyritään edistämään kiinteistöissä, työmatkaliikenteessä sekä hankinnoissa. Suunnitelma luo puitteet energiatehokkuuden systemaattiselle ja jatkuvalle parantamiselle.
Mäntsälän kunta 17 (21) Mäntsälän joen kunnostuksen esisuunnitelma valmistui marraskuussa 2014. Esisuunnitelman pohjalta laaditaan kunnostussuunnitelma. Kunnostussuunnitelman laadintatyö on käynnistetty tavoitteiden mukaisesti. Kunnostussuunnitelma valmistuu keväällä 2016. Toimialan kehityskeskustelut on käynnistetty koko toimialalla ja jokaiselle henkilölle on annettu mahdollisuus osallistua kehityskeskusteluun esimiehen kanssa vuoden 2015 aikana. Toimialan johtamis- ja viestintäjärjestelmään kuuluvat säännölliset osastokokoukset, esimieskokoukset ja toimialan johtoryhmän kokoukset. Kokousten pääteemoina ovat hankkeiden ja toiminnan seuranta, henkilöstöasiat, henkilöstön hyvinvointi ja talous. Toimialalle laadittiin vuodelle 2015 riskienarviointisuunnitelma. Vuoden 2016 riskienarviointi-suunnitelma on myös laadittu. Tekniset palvelut on toteuttanut tavoitteen mukaisesti kaikki sovitut henkilöstösäästöt. Vuonna 2015 Teknisen toimialan yli 60 päivän sairauslomat vähenivät muodostaen 58 % kaikista sairauspoissaoloista. Vastaava osuus vuonna 2014 oli 69 %. Jos lasketaan vain alle 60 päivän sairauslomat, muodostuu Teknisen toimialan sairauspoissaolojen keskiarvoksi noin 9,5 kalenteripäivää/henkilö. Vuonna 2014 Teknisten henkilöstön alle 60 päivän sairauspoissaolojen keskiarvo oli vajaa kaksi kalenteripäivää vähemmän. Työn fyysinen kuormittavuus lisää tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien riskiä, joka on teknisten palveluiden suurin pitkien sairauspoissaolojen syy. Huomioitava tekijä on myös henkilöstön keski-ikä, joka teknisissä palveluissa on 50,5 vuotta. Teknisissä ollaan aloittamassa liikuntahanketta ja omaa vastuuta työkyvyn ylläpitämisessä korostetaan. Työterveyshuollon kanssa on sovittu laajemmista ikä-, määräaikais- ja työhöntulotarkastuksista, joihin liittyvät uutena kuntotestit. Myös työergonomiaohjausta on lisätty. Ohjausta esimiehille sairauspoissaolojen seurantaan ja puuttumiseen on tehostettu. Terveellisten ja turvallisten työolosuhteiden ja toimivien työn rakenteiden merkitystä sairauspoissaolojen ehkäisemiseksi pyritään huomioimaan entistä tehokkaammin. Riskienhallinassa on nostettu esille sairauspoissaolot, ikääntyvien työntekijöiden jaksaminen ja henkilöstöriskit. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen on ensisijaisen tärkeää. Toimialan johtoryhmä seuraa säännöllisesti sairauspoissaoloja. 4. Kuntakonsernille asetetut tavoitteet Konsernirakenteessa tapahtui merkittävä muutos vuoden 2014 lopussa, kun valtuuston päätös konsernijärjestelyistä pantiin täytäntöön. Mäntsälän Sähkö Oy myytiin Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy:lle (15.2.2016 alkaen Nivos Oy) ja Mäntsälän vesi liikelaitos Mäntsälän Vesi Oy:lle. Toiminta uusilla yhtiöjärjestelyillä alkoi 1.1.2015 alkaen. 4.1. Nivos Oy konserni Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ei ole jäävinä osallistunut Mäntsälän Sähkö Oy:n toiminnan arviointiin.