OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 1114, 1115, 2001, 2002, 2020, 2021, 2039, 3017, 4503, 5001, 5002, 5004, 5006-5008, 5152, 6514, 6515 ja 6517 KAUHAJOEN KAUPUNKI 2015
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kortteleita koskeva asemakaavan muutos, OAS 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 1114, 1115, 2001, 2002, 2020, 2021, 2039, 3017, 4503, 5001, 5002, 5004, 5006-5008, 5152, 6514, 6515 ja 6517 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päivämäärä: 19.11.2015 OAS:n laatija: Marketta Nummijärvi/ Kauhajoen kaupunki Kaavan laatija: Marketta Nummijärvi/ Kauhajoen kaupunki Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelyistä sekä kaavan vaikutuksen arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman on tarkoitus antaa suunnittelualueen maanomistajille ja niille, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaisille ja yhteisöille, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), tietoja kaavoituksen lähtökohdista, tavoitteista, etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista kaavoituksen eri vaiheissa. PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavilla Kauhajoen kaupungin tekniseltä osastolta kaupungintalon III kerroksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävissä teknisen osaston ilmoitustaululla sekä Kauhajoen kaupungin Internet-sivuilla, jälkimmäisellä koko kaavahankkeen ajan eli myös julkisen nähtävilläoloajan jälkeen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta järjestettävissä yleisötilaisuuksissa tai suoraan kaavan laatijalle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoituksen kuluessa. NEUVOTTELU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, alueellisen ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. SISÄLLYSLUETTELO 1. Kaava-alueen sijainti ja vaikutusalue 2. Kaavan tavoitteet 3. Lähtökohdat 4. Kaavan vaikutusten arviointi 5. Osalliset 6. Selvitykset ja inventoinnit 7. Kaavamuutoksen eri vaiheet ja osallisten kuuleminen 8. Kuulutukset 9. Yhteystiedot 10. Liitteet
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kortteleita koskeva asemakaavan muutos, OAS 3 1. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA VAIKUTUSALUE Kaavamuutosalue koostuu useasta korttelialueesta, jotka sijaitsevat Kauhajoen keskustaajaman asemakaava-alueella keskustaajaman kaupallisten toimintojen yhteydessä. Alueeseen kuuluu kortteleita Puistotien ja Topeekan varrelta, Pohjoisen yhdystien ja Lellavantien varrelta, Panulan alueelta, Aronkylästä sekä Eteläisen yhdystien varrelta (ks. kartta alla ja liite 1). Korttelit on asemakaavassa osoitettu liikerakennusten (KL, KM) ja teollisuuden (T, TY) korttelialueiksi, osalla on sallittu myös asuminen (AL). Kaava-alueeseen kuuluu myös erityisalueeksi varattuja kortteleita, jotka sijaitsevat kaupan suuryksikkökeskittymän yhteydessä, kuten energiahuollon alue (EN) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Kaavamuutos koskee kortteleita 1114, 1115, 2001, 2002, 2020, 2021, 2039, 3017, 4503, 5001, 5002, 5004, 5006-5008, 5152, 6514, 6515 ja 6517. Kaavan vaikutusalueeseen kuuluu naapurikortteleiden ja lähialueen yritystoiminta ja asukkaat sekä maanomistajat. Alue on yhteensä noin 55 ha. Kaavamuutosalueen sijainti. Kaavamuutosalue rajattu karttaan tumman sinisellä viivalla, asemakaava-alueen raja mustalla viivalla.
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kortteleita koskeva asemakaavan muutos, OAS 4 2. KAAVAN TAVOITTEET JA TARKOITUS Kaavamuutoksen tarkoituksena on vastata maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) vähittäiskaupan suuryksiköitä eli yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruisia vähittäiskaupan myymälöitä koskevien muutosten (MRL 9 a luku) tuomiin vaatimuksiin maankäytön ohjaukselle. MRL 71 a - 71 e on määrä astua voimaan 15.4.2017. Lakimuutos edellyttää, että erityisesti keskusta-alueen ulkopuolella vähittäiskaupan suuryksiköitä rakennettaessa tulee tontin olla osoitettu asemakaavassa kaupan suuryksiköitä varten. Keskusta-alueen rajautuminen jää kuitenkin tulkinnanvaraiseksi. Kaavaratkaisun avulla vahvistetaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista asemakaava-alueen yhteyteen, varataan kaupan suuryksiköille sijoittumisvaihtoehtoja hyvien liikenneyhteyksien ja julkisen liikenteen reittien varrelta sekä tehostetaan asemakaavaalueen maankäyttöä. Kaavan avulla pyritään vahvistamaan Kauhajoen asemaa Suupohjan seutukunnan kaupallisena keskuksena, ja luomaan kaupalle edellytyksiä kehittyä vetovoimaisena, keskusta-alueeseen tukeutuvana keskittymänä. Kaavamuutoksella muutetaan kaupan suuryksiköt mahdollistavien, yli 2000m 2 rakennusoikeutta sisältävien tonttien käyttötarkoitus liikerakennusten korttelialueeksi, jotka on varattu vähittäiskaupan suuryksiköille (KM). Kaava-alue on rajattu siten, että se sisältää kokonaan ne korttelit, joissa on muutostarkastelussa olevia tontteja sekä suurimman suuryksikkökeskittymän keskelle jääviä kortteleita, joiden käyttötarkoitusta tai muita kaavamerkintöjä ei ole tarkoitus muuttaa. Alue on pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Aronkylän kaksi KL-korttelia (6515, 6517), Lellavan korttelin 5001 TY-tontit, Panulan korttelin 4503 tontti 5 ja osa tontista 4 sekä puisto- ja katualueita on Kauhajoen kaupungin omistuksessa. 3. LÄHTÖKOHDAT Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset maankäyttö- ja rakennuslaissa Vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevat säännökset maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) koskevat yli 2 000 kerrosneliömetrin (k-m 2 ) suuruisia vähittäiskaupan myymälöitä. Lain ao. pykälät eivät ole vielä voimassa, eivätkä koske tätä asemakaavan muutosta, mutta lain periaatteet ovat lähtökohtana asemakaavan muutoksessa. Em. lain kohtaan kirjattu periaate on, että vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolella vähittäiskaupan suuryksikön rakentaminen edellyttää KMaluevarausta asemakaavassa (korttelialue osoitettu vähittäiskaupan suuryksikölle). Lakiin on kirjattu erityisiä sisältövaatimuksia myös maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskien. Periaatteena on, että vähittäiskaupan suuryksiköitä koskeva maankäyttö ei merkittävästi haittaa keskusta-alueen kaupallisia palveluja ja niiden kehittämistä. Myös palvelujen saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä edellytetään. Laki edellyttää, että suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet Kaava-alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita ympäristöjä. Seuraavassa luettelossa on tiivistetty sisältöjä sellaisista valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista, jotka liittyvät tähän kaavahankkeeseen: - Toimiva aluerakenne (Aluerakenteella tarkoitetaan tässä yhteydessä laajempaa aluerakennetta seudullisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti.) Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kortteleita koskeva asemakaavan muutos, OAS 5 Maakuntakaava hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Suunnittelualue kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton alueelle. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joten maakuntakaava ohjaa suoraan asemakaavoitusta. Maakuntakaavassa kohdekorttelit sijoittuvat seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueelle (C, sk) ja teollisuuden kehittämisen kohdealueelle (tk). Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta (http://www.epliitto.fi). C-alueen suunnittelumääräyksen mukaan Seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueena merkittyä aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen kunnan keskuksena. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan kaavoituksessa. Teollisuuden kehittämisalueen suunnittelumääräysten mukaan maankäytössä toimitaan kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti olemassa olevia alueita laajentaen. Toimintojen sijoittelu on tehtävä siten, että alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeiden pääteiden liikenneturvallisuus ja toiminnalliset vaatimukset turvataan.
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kortteleita koskeva asemakaavan muutos, OAS 6 Yleiskaava Aronkylän ja Panulan alueille sijoittuvien kaavamuutoskortteleiden lähistölle on merkitty maakuntakaavassa eritasoliittymät, jotka on jo huomioitu asemakaavoissa. Etelä-Pohjanmaan liitto on saattanut vireille myös kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja koskevan vaihemaakuntakaavan laatimisen. Maakuntahallitus päätti kaavan vireillepanosta 18.2.2013, ja luonnos on ollut nähtävillä 8.9.-16.10.2015. Alue sisältyy Kauhajoen kunnanvaltuuston 17.06.1991 hyväksymään keskustaajaman osayleiskaavaan. Yleiskaava on ohjeellinen ilman oikeusvaikutuksia. kaavamuutosalueen kortteleita on varattu kaavamerkinnöillä PK (yksityisten palvelujen ja hallinnon alue), T (teollisuus- ja varastoalue), TY (ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alue) ja AP (pientalovaltainen asuntoalue). Ote Keskustaajaman osayleiskaavasta 1991. Kaavamuutosalueet on rajattu sinisellä. Asemakaava Kortteleissa 1114, 2039, 3017, 4503, 5001, 5002, 5004, 5006-5008, 5152, 6514 ja 6517 on voimassa valtuuston 20.6.2011 hyväksymä asemakaava, jossa kortteleille on osoitettu seuraavat käyttötarkoitukset: KL eli liikerakennusten korttelialueeksi 3017, 6514, 6517 ja korttelin 2039 tontit 1 ja 3 AL eli asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi korttelit 1114, 5007 ja korttelin 5001 tontti 1 sekä korttelin 1115 tontti 1 T eli teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi korttelit 4503, 5001, 5008, 5014 TY 5004, 5006, 5152 KM eli liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön korttelin 2039 tontti 2 LH eli huoltoaseman korttelialueeksi korttelin 2039 tontti 4 EN eli energiahuollon alueeksi kortteli 5002
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kortteleita koskeva asemakaavan muutos, OAS 7 Kortteleissa 1114, 1115, 2039, 5001, 5004, 5006-5008 ja 5152 Rauskan ja Lellavan alueella (kartta yllä), korttelissa 3017 Kuja-Kokon alueella (viereinen kartta, Kortteleissa 6514 ja 6517 Aronkylässä (alla) sekä korttelissa 4503 Panulan teollisuusalueella on voimassa kaava Keskustaajaman asemakaavan siirto numeeriseen muotoon, joka on astunut voimaan 2.8.2012.
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kortteleita koskeva asemakaavan muutos, OAS 8 Kortteleissa 2001, 2002, 2020 ja 2021 on voimassa 26.9.2011 hyväksytty asemakaavan muutos, jossa korttelit 2001, 2020 ja 2021 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL) ja kortteli 2002 asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Korttelissa 2001 sallitaan myös huoltoasematoiminta. Asemakaavan muutos- ja laajennus Topeekan, Puistotien ja Lellavantien risteysalueella sekä niihin liittyvissä kortteleissa, hyväksytty 26.9.2011. Korttelissa 6515 on voimassa 26.9.2011 hyväksytty asemakaavan muutos, jossa kortteli on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Myös huoltoasematoiminta sallitaan. Korttelissa 6515 on voimassa Aronkylän tiealueiden asemakaavan muutos, hyväksytty 26.9.2011.
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kortteleita koskeva asemakaavan muutos, OAS 9 Korttelin 1115 tontilla 1 on voimassa 26.9.2011 hyväksytty asemakaavan muutos, jossa tontti on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Asemakaavan muutos keskustan alueella kortteleissa 1115 ja 1116, hyväksytty 26.9.2011. Rakennusjärjestys Pohjakartta Kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 18.5.2015. Pohjakartta on hyväksytty 18.6.2003. Rakennettu ja luonnonympäristö Kaavamuutosalueen tontit ovat pääasiassa rakennettua ympäristöä. Korttelin 5004 tontit ovat rakentumatta, ja ne ovat tällä hetkellä viljelyksessä olevaa peltoa. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Alueen rakennetun ympäristön ja luontoarvot on kartoitettu selvityksissä Kauhajoen kaupungin asemakaavoitettavien alueiden luontoarvojen perusselvitys 2008 sekä Kauhajoen osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön kartoitus 2003. Rakennetun ympäristön kartoitusta on täydennetty vuonna 2010. Luonnonolosuhteiltaan alue on kulttuurivaikutteista sisältäen vapaasti kasvavia tontin osia, viljeltyä peltoa, hoitonurmea ja istutettuja pihapuita. 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Arviointi on tärkeä osa kaavan laadintaa, ja vaikutusten arviointia tehdään kaavoituksen kaikissa vaiheissa. Vaikutuksen arvioinnilla on tarkoitus selvittää jo kaavan laatimisen yh-
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kortteleita koskeva asemakaavan muutos, OAS 10 teydessä, mitä vaikutuksia suunnitelluilla ratkaisuilla on ja siten parantaa lopullisen kaavan laatua. Arviointi tullaan esittämään kaavaselostuksessa. Tällä kaavalla ei ole sellaisia huomattavia ympäristövaikutuksia, että erityinen ympäristövaikutusten arviointi tulisi tehdä. Kaavaluonnoksista ja ehdotuksesta tullaan arvioimaan vaikutukset kaavoitukselle tavanomaisella tarkkuudella. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytettävissä oleviin perustietoihin, maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin ja suunnitelmiin. Asemakaavan muutoksen vaikutuksia arvioidaan kunnan omana työnä. Vaikutusten arviointia ovat osaltaan viranomaisten lausunnot ja muitten osallisten kannanotot. Kaavan vaikutuksia arvioidaan: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen, liikenteeseen 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. 5. OSALLISET ( MRL 62 ) 1. Maanomistajat - kaava- alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat 2. Kaikki ne, joiden asumiseen työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja yritysten työntekijät 3. Viranomaiset - Etelä-Pohjanmaan liitto - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus - Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos - Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo 4. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Caruna Oy - Kauhajoen lämpöhuolto Oy - Kauhajoen vesihuolto Oy - Anvia Oyj Vaasan läänin puhelin - Sonera Carrier Networks Oy - Suupohjan seutuverkko Oy - Rakennuslautakunta - Tekninen osasto/kunnallistekniikka - Kauhajoen yrittäjät - Kauhajoki seura 6. SELVITYKSET JA INVENTOINNIT Kaavamuutoksessa hyödynnetään laajoja kauhajoen osayleiskaava 2035 yleiskaavahanketta varten laadittuja selvityksiä. Kaupallinen ympäristö Yleiskaavatyön yhteydessä on laadittu selvitys kaupan tarjonnasta ja kysynnästä Kauhajoella sekä keskustan rakenteesta. Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy vuonna 2014. Luontoinventointi Luonnoninventointi on laadittu kesän 2008 aikana keskustaajaman alueella. Erityisesti inventoinnissa on huomioitu liito-oravien, lepakoiden ja viitasammakoiden reviirialueet. Rakennuskannan inventointi Kauhajoen osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön kartoitus on valmistunut 2005.
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kortteleita koskeva asemakaavan muutos, OAS 11 Rakennuskannan arvotus on laadittu Etelä-Pohjanmaan museon kanssa yhteistyönä vuonna 2010. Keskustan liikenneselvitys Liikenneselvityksessä on selvitetty keskustaajaman nykyisten liikennejärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus, toimivuus ja liikenneturvallisuus ja tulevaisuuden liikenteelliset tarpeet. Selvityksen on laatinut yleiskaavatyötä varten SITO Oy vuonna 2011. Yleiskaavatyön yhteydessä on selvitetty myös arkeologinen perintö (2010) ja maisemaarvot (2011). Kaavahankkeessa hyödynnetään myös Etelä-Pohjanmaan maakuntavaihekaava II:n valmistelua varten laadittuja selvityksiä. 7. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN ERI VAIHEET JA OSALLISTEN KUULEMINEN Prosessi, aikataulu, käsittelyt ja mahdollisuudet vuorovaikutukseen. Päätös kaavan laatimisesta Yksityisten maanomistajien kuuleminen valmisteluvaiheessa OAS:n (osallistumis- ja arviointisuunnitelman) käsittely Ilmoitus kaavoitukseen ryhtymisestä ja OAS:n nähtävillä olosta Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Kaavan voimaan tulo Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavamuutoshankkeen aloittamisen 16.11.2015. Maanomistajille, joiden kiinteistöjä kaavamuutokset voivat koskea, järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 20.10.2015. Tekninen lautakunta valmistelee, marraskuu 2015. Osallisille (1., 3. ja 4.) ilmoitetaan kaavamuutoksesta kirjeitse. Osallisilla mahdollisuus tuoda esille mielipiteensä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään ELY-keskuksen ja Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnot. Tekninen lautakunta valmistelee, julkisesti nähtäville tammikuussa 2016. Kaavaluonnos on nähtävillä 30 päivää ilmoitustaululla ja kaupungin Internet-sivuilla. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Tekninen lautakunta valmistelee, julkisesti nähtäville arviolta huhtikuussa 2016. Kaupunginhallitus hyväksyy nähtäville pantavaksi. Kaavaehdotus nähtävillä 30 päivää ilmoitustaululla ja kaupungin sivuilla Internetissä. Osallisilla on mahdollisuus tehdä muistutus. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle hyväksyttäväksi arvioitu ajankohta kesäkuu 2016. Kaupunginvaltuusto hyväksyy. Osallisilla mahdollisuus tehdä kaavapäätöstä koskeva valitus. Kuulutus kaavan hyväksymispäätöksen tultua lainvoimaiseksi 30 päivää hyväksymisestä Viranomaisyhteistyö Kaavadokumenteista pyydetään lausunnot osallisluettelossa mainituilta viranomaisilta.
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kortteleita koskeva asemakaavan muutos, OAS 12 8. KUULUTUKSET Eri kaavavaiheissa tullaan kuulutukset julkaisemaan Kauhajoen kunnallislehdessä sekä virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksissa julkaistaan koska ja missä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja eri kaavavaiheet ovat nähtävillä. 9. YHTEYSTIEDOT: Palautetta kaavatyöstä voidaan antaa yhteyshenkilöille tai osoitteeseen Kauhajoen kaupunki, tekninen osasto, PL 500, 61801 Kauhajoki. Kaavan valmistelusta saa lisätietoja kaupungin kaavoittajalta: Kaavoittaja, maisema-arkkitehti Marketta Nummijärvi Puh. 040 481 0003 tai sähköposti marketta.nummijarvi@kauhajoki.fi
Vähittäiskaupan suuryksiköiden kortteleita koskeva asemakaavan muutos, OAS 13 Liite 1. Kaava-alueen sijainti