Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 1 (45) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Maakuntakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi... 3 2.2 Tarkasteltava vaikutusalue... 4 3 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN KAUPAN RATKAISUT... 4 3.1 Maakuntakaavan kauppaa koskevat merkinnät ja määräykset... 4 3.2 Maakuntakaavaa koskevat selvitykset... 7 4 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 9 4.1 Vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen... 9 4.1.1 Lähtökohdat vaikutusten arvioinnille... 9 4.1.2 Kaupan palveluverkon kokonaisuus... 10 4.1.3 Keskustatoimintojen alueiden vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen... 13 4.1.4 Vähittäiskaupan suuryksikköjen vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen... 14 4.1.5 Yhteenveto... 17 4.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 20 4.2.1 Lähtökohdat vaikutusten arvioinnille... 20 4.2.2 Keskustatoimintojen alueiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 20 4.2.3 Vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. 22 4.2.4 Yhteenveto... 26 4.3 Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen ja liikkumiseen... 28 4.3.1 Lähtökohdat vaikutusten arvioinnille... 28 4.3.2 Kaupan palveluverkon kokonaisuus... 29 4.3.3 Keskustatoimintojen alueiden vaikutukset saavutettavuuteen ja liikkumiseen... 31 4.3.4 Vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset saavutettavuuteen ja liikkumiseen 32 4.3.5 Yhteenveto... 34 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 37

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 2 (45) 1 JOHDANTO Keski-Suomen liiton maakuntahallitus päätti 19.5.2010 käynnistää laatimisen. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on muun muassa päivittää lainvoimaisen Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja tarvittavilta osin siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Vaihemaakuntakaavassa kaupallisen palveluverkon päivitys koskee lainvoimaisen Keski-Suomen maakuntakaavan keskustatoimintojen ja niiden alakeskusten alueita (C, c), taajamatoimintojen alueita (A) sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km, km-1). Keskustatoiminnat ja niiden alakeskukset sekä kuntakeskukset muodostavat Keski-Suomen keskusverkon. Siinä Jyväskylä on maakuntakeskus, Joutsa, Jämsä, Karstula, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski aluekeskuksia. Jyväskylällä, Jämsällä ja Äänekoskella on lisäksi alakeskuksia. Maakuntakaavassa esitetyt kaupan palveluverkkoa koskevat ratkaisut perustuvat laadittuihin selvityksiin, joista keskeisimpiä ovat Keski- Suomen maakuntaa koskeva kaupallinen palveluverkkoselvitys sekä sitä täydentävät kuntakohtaiset kaupalliset selvitykset. Vaihemaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä 3.9.-5.10.2012 ja maakuntakaava on etenemässä ehdotusvaiheeseen vuodenvaihteessa 2012-2013. Tässä selvityksessä on arvioitu Keski-Suomen kaupalliset vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa painotetaan maakuntakaavan kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisujen sekä taajamatoimintojen alueiden muodostamaa kokonaisuutta. Arviointi täydentää ja kokoaa siten yhteen aikaisemmin laadittujen maakunnallisen palveluverkkoselvityksen ja kuntakohtaisten vaikutusten arviointien tuloksia. Vaikutusten arvioinnissa painottuu maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavaa koskevien sisältövaatimuksien (MRL 28 ) sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien erityisten sisältövaatimuksien (MRL 71 b ) toteutumisen arviointi. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi on laadittu sillä tarkkuudella kuin maakuntakaavan yleispiirteisyys edellyttää. Vaikutusten arvioinnissa keskitytään kaupan palvelurakenteeseen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palvelujen saavutettavuuteen ja liikkumiseen kohdistuviin vaikutuksiin. Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona olemassa oleviin selvityksiin ja niissä esitettyihin ostovoiman kehitysarvioihin, tilastotietoihin ja paikkatietotarkasteluihin perustuen. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavan sisältövaatimukset ja vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset sekä ympäristöministeriön laatimat ohjeet kaupan kaavoituksesta ja vaikutusten arvioinnista. Keski-Suomen kaupallisten vaikutusten arviointi on tehty Keski-Suomen liiton toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Keski-Suomen liiton yhteyshenkilönä on toiminut maakuntainsinööri Jarmo Koskinen. FCG:ssä selvityksen ovat laatineet FM Taina Ollikainen, YTM Jouni Mäkäräinen ja FM Mari Kovasin.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 3 (45) 2 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Maakuntakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarvittavat alueet. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaavan tehtävänä on ohjata seudullisen keskus- ja palveluverkon kehitystä. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset keskustatoimintojen alueet ja niiden ulkopuolelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt. Näille alueille esitetään myös vähittäiskaupan suuryksiköiden riittävällä tarkkuudella. Maakuntakaavassa tulee esittää myös merkitykseltään seudullisen suuryksikön koon alaraja. Maakuntakaavassa kaupallista palvelurakennetta tarkastellaan osana muuta alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä etsitään seudullisesti merkittäville vähittäiskaupan suuryksiköille soveltuvat alueet. Vähittäiskaupan sijainti- ja mitoitusratkaisujen osalta maakuntakaavan laadinnassa huomioon otettavista sisältövaatimuksista korostuvat erityisesti seuraavat: - maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne, - alueiden käytön ekologinen kestävyys, - ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt, - maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten (71 ) mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Maakuntakaavalle esitetyt vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset ohjaavat maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin sisältöä. Erityisten sisältövaatimusten mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on katsottava, että: - suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen, - alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä, - suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavassa on esitettävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden riittävällä tarkkuudella. Mitoituksen osoittaminen antaa lähtökohdat kaupan sijoittumisen ja mitoituksen vaikutusten arvioinnille.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 4 (45) Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tarkastella, onko maakuntakaavan kaupallista palveluverkkoa ja taajamarakennetta koskevat ratkaisut maankäyttöja rakennuslain sisältövaatimusten mukaisia. Arvioinnissa tuodaan esille mahdolliset haitalliset vaikutukset ja mikäli haitalliset vaikutukset ovat merkittäviä, esitetään suositukset kaavaratkaisujen tarkistamiselle. Kaupan sijaintia ja mitoitusta koskevien kaavaratkaisujen vaikutusten arviointi tarkentuu yleispiirteiseltä kaavatasolta yksityiskohtaisemmalle tasolle siirryttäessä. Maakuntakaavatasolla arvioidaan maakunnallisen palveluverkon muutoksia sillä tarkkuudella kuin maakuntakaavan yleispiirteisyys edellyttää ja antaa mahdollisuuden. Päämääränä on vaikutusten suunnan ja suuruusluokan hahmottaminen. Maakuntakaavassa esitetyillä kaupan aluevarauksilla ei yleensä ole konkreettista sisältöä kaavaa laadittaessa, mutta vaikutusten arvioinnilla voidaan kuitenkin varmistaa, että kauppaa koskevat ratkaisut ovat maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksien mukaisia. 2.2 Tarkasteltava vaikutusalue Keski-Suomen suunnittelualue on koko Keski- Suomi. Maakuntakaavan kaupalliset vaikutukset kohdistuvat pääosin Keski- Suomen maakuntaan, mutta erityisesti maakunnan raja-alueilla maakuntakaavalla voi olla vaikutuksia myös naapurimaakuntien alueelle. 3 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN KAUPAN RATKAISUT 3.1 Maakuntakaavan kauppaa koskevat merkinnät ja määräykset Keski-Suomen tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja tarvittavilta osin siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Vaihemaakuntakaavassa on esitetty koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajasta. Kaupan palveluverkkoa ja merkitykseltään seudullisten suuryksiköiden sijoittamista on ohjattu keskustatoimintojen alue- ja kohdemerkintöjen (C ja c), keskustatoimintojen alakeskusten alue- ja kohdemerkintöjen (ca), vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdemerkintöjen sekä kaupallisten vyöhykkeiden merkintöjen (km-1, km-2) avulla. Vaihemaakuntakaavan yhteydessä on päivitetty taajamatoimintojen (A) aluevarausmerkintöjä. Taajamarajausten lähtökohtana ovat olleet yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän mukaiset nykyiset taajamat, kuntakaavoitus ja kunnissa tehdyt rakennemallityöt. Vaihemaakuntakaavan yhteydessä on tehty myös työpaikka- ja teollisuusalueiden (TP) tarkistuksia.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 5 (45) Koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella taajamakohtaisesti muuta osoiteta: - päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja kaikissa taajamissa on 3 000 k-m² - erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustaajamissa on 5 000 k-m² - muissa taajamissa erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 3 000 k-m² - Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m² Edellä mainittuja seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajoja suuremmat vähittäiskaupan suuryksiköt on osoitettu maakuntakaavassa. Suunnittelumääräyksissä on määritelty seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttamisen mahdollistavien merkintöjen osalta kaupan laatu ja. Keskustatoimintojen alueet ja kohteet (C, c) Kunta Keskustatoimintojen alueita on yhteensä kahdeksan. Keskustatoimintojen alueet on osoitettu Jyväskylässä, Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella aluemerkinnällä sekä Joutsassa ja Karstulassa kohdemerkinnällä. Keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Jyväskylän keskustaa lukuun ottamatta merkinnöille on osoitettu kohdekohtainen vähittäiskaupan suuryksiköiden (>2000 k-m²). 1. Joutsa 10 000 2. Jyväskylä Ei rajoitusta 3. Jämsä 50 000 4. Karstula 10 000 5. Keuruu 25 000 6. Saarijärvi 25 000 7. Viitasaari 20 000 8. Äänekoski 50 000 Yli 2000 k-m 2 suuryksiköiden 4. vmk:ssa Keskustatoimintojen alakeskukset (ca) Keskustatoimintojen alakeskuksia esitetään Jyväskylän kaupunkiseudulle, Jämsään, Kuhmoisiin ja Äänekoskelle. Laukaan, Muuramen ja Petäjäveden alakeskukset esitetään alueina, muut kohdemerkinnällä. Alakeskukset on osoitettu niiden aluerakenteellisen aseman perusteella, joten vain osaan alakeskuksista voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Tällaisille alakeskuksille on osoitettu kohdekohtainen vähittäiskaupan suuryksiköiden (>2000 k-m²).

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 6 (45) Kohde Kunta Yli 2000 k-m 2 suuryksiköiden 4. vmk:ssa 1. Hankasalmen keskusta Hankasalmi 10 000 2. Eteläportti Jyväskylä 35 000 3. Korpilahti Jyväskylä *) 4. Kuokkala Jyväskylä 20 000 5. Palokka Jyväskylä 20 000 6. Tikkakoski Jyväskylä *) 7. Vaajakoski Jyväskylä 20 000 8. Halli Jämsä *) 9. Jämsänkoski Jämsä *) 10. Länkipohja Jämsä *) 11. Kuhmoisten keskusta Kuhmoinen *) 12. Laukaan keskusta Laukaa 20 000 13. Lievestuore Laukaa *) 14. Muuramen keskusta Muurame 15 000 15. Petäjäveden keskusta Petäjävesi 10 000 16. Toivakan keskusta Toivakka *) 17. Uuraisten keskusta Uurainen *) 18. Suolahden keskusta Äänekoski *) *) alakeskuksiin voidaan toteuttaa paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä (yksikkökoko alle 3000 k-m2) Vähittäiskaupan suuryksiköt (km) Vähittäiskaupan suuryksiköitä esitetään 11 kappaletta. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan alue, joka ei sijoitu keskustatoimintojen alueelle. Pääsääntöisesti kohteet ovat taajama alueilla jo olemassa olevia kaupan alueita, joille suuntautuva lisärakentaminen tulee olemaan tilaa vaaa tai muutoin keskustaan soveltumatonta kauppaa. Uusia kohteita ovat Rokkakangas, Saunakylä, Putaanportti, Mustaniemi, Hirvaskangas, Kotakennäs ja Äänekoskentie. Kohteille on asetettu vähittäiskaupan ta ja laatua koskeva suunnittelumääräys. Enimmäismitoituksessa otetaan huomioon myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Kohde Kunta Arvioitu kaupan Vähittäiskaupan nykyinen määrä 1. Keljonkeskus Jyväskylä 43 000 50 000 2. Palokankeskus Jyväskylä 60 000 80 000 3. Paletti Kyyjärvi 4 000 10 000 4. Rokkakangas Laukaa 1 000 10 000 5. Saunakylä Muurame 0 20 000 6. Putaanportti Pihtipudas 5 000 10 000 7. Asemankangas Saarijärvi 17 500 35 000 8. Mustaniemi Viitasaari 12 000 20 000 9. Hirvaskangas Äänekoski 8 000 20 000 10. Kotakennäs Äänekoski 7 000 10 000 11. Äänekoskentie Äänekoski 8 000 20 000

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 7 (45) Kaupalliset vyöhykkeet (km-1) Kaupallisia vyöhykkeitä (km 1) ovat Jyväskylän Keljonkeskus Eteläportti ja Palokankeskus Kirri, Jämsän keskustan eteläpuolinen alue ns. Jämsän Risteys, Karstulan Humppi ja Keuruun Yliaho. Näille vyöhykkeille ohjataan seudullisesti merkittävät tilaa vaan erikoistavaran kaupan suuryksiköt. Vyöhykkeille on asetettu vähittäiskaupan, mihin lasketaan mukaan myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Kohde Kunta Arvioitu kaupan Vähittäiskaupan nykyinen määrä 1. Keljonkeskus-Eteläportti Jyväskylä Ei arviota 50 000 2. Palokankeskus-Kirri Jyväskylä 35 000 50 000 3. Jämsän risteys Jämsä Ei arviota 40 000 4. Humppi Karstula Ei arviota 10 000 5. Yliaho Keuruu 10 000 20 000 Kaupalliset vyöhykkeet (km-2) Kaupallisia vyöhykkeitä (km 2) on yksi: Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama alue. Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k- m². 3.2 Maakuntakaavaa koskevat selvitykset Keski-Suomen kauppaa koskevat merkinnät ja määräykset perustuvat koko maakuntaa koskevaan kaupalliseen palveluverkkoselvitykseen (Kaupallinen palveluverkkoselvitys, osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys) ja sitä täydentäviin kuntakohtaisiin selvityksiin sekä kunnissa laadittuihin kaupallisiin selvityksiin. Vaihemaakuntakaavaa varten on laadittu kaupallinen palveluverkkoselvitys, joka jakautui kahteen osaan: Keski-Suomen kaupallinen selvitys ja Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys. Keski-Suomen kaupallisessa selvityksessä on kuvattu Keski-Suomen palveluverkon pääpiirteet, esitetty arvio Keski- Suomen maakunnan ostovoiman kehityksestä ja liiketilan laskennallisesta lisätilatarpeesta vuoteen 2030 sekä arvioitu potentiaaliset kaupan sijoittumisalueet. Jyväskylän kaupungin palveluverkkoselvityksessä on kuvattu Jyväskylän yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon nykytilanne ja kehitysnäkymät, Jyväskylän kaupallisen palveluverkon kehitysvaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi sekä esitetty johtopäätökset Jyväskylän kaupan tavoitteellisesta palveluverkosta 2030. Vaihemaakuntakaavaa varten on laadittu täydentäviä selvityksiä Jämsän, Keuruun, Muuramen, Viitasaaren ja Äänekosken potentiaalisista vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisalueista. Kohdekohtaisissa selvityksissä on kuvattu kaupan nykytilanne ja kehitysedellytykset, arvioitu yhdyskuntarakenteeseen, kauppaan ja palvelurakenteeseen sekä liikenteeseen ja saavutettavuuteen kohdistuvat keskeiset vaikutukset sekä esitetty johtopäätökset maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Lisäksi maakuntakaavatyössä on hyödynnetty muita kunnissa laadittuja kaupallisia selvityksiä.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 8 (45) Vaihemaakuntakaavaa varten laaditut kaupalliset selvitykset: - Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys. FCG 26.4.2010 - Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys. FCG 2.7.2010. - Kaupallisten selvitysten täydentäminen: Jämsä. FCG 31.5.2012. - Kaupallisten selvitysten täydentäminen: Keuruu. FCG 31.5.2012. - Kaupallisten selvitysten täydentäminen: Muurame. FCG 31.5.2012. - Kaupallisten selvitysten täydentäminen: Viitasaari. FCG 31.5.2012. - Kaupallisten selvitysten täydentäminen: Äänekoski. FCG 31.5.2012. - Kaupallisten selvitysten täydentäminen: Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista. FCG 1.6.2012. Muita kuntien laatimia kaupallisia selvityksiä: - Saarijärvi: Saarijärvi ja Pylkönmäki, kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy 25.2.2009 - Laukaa: Ale-Makasiinin kaupallisten vaikutusten arviointi. Kaupallinen selvitys 2010. Insinööritoimisto Liidea Oy 30.8.2010 - Keuruu: Kaupallinen asema. Entrecon Oy 3.9.2010 - Joutsa: Yleiskaavan kaupallinen selvitys. Kirkonseudun asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi. FCG 18.1.2011. - Jyväskylä: Tilaa vaa kauppa Jyväskylässä. Raportti. FCG 30.9.2011. - Keuruu: Keuruun kaupan mitoitus. Ramboll 15.3.2012. - Jyväskylä: Eteläportin kaupallinen selvitys, FCG 4.4.2012. - Kauppa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava, Keski-Suomen liitto/ Kaupan työryhmä 1.7.2012 - Joutsa: Oravakiven alueen kaupallinen selvitys, FCG 16.11.2012 Ympäristöministeriön raportteja ja ohjeita: - Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Ympäristöministeriön julkaisusarja, Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Opas 4. Helsinki 2001. - Kauppa kaavoituksessa, Ympäristöopas 115. Helsinki 2004. - Kauppa maakuntakaavoituksessa. Ympäristöministeriön raportteja 23/2007. - Paljon tilaa vaan erikoistavaran kauppa. Ympäristöministeriön raportteja 16/2008. - Selvitys seudullisista kaupan hankkeista. Ympäristöministeriön raportteja 2/2009. - Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus, luonnos 10.10.2012. Ympäristöministeriö. Muita vaikutusten arvioinnissa käytettyjä selvityksiä ja suunnitelmia: - Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 2012 - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä (JYSELI 2025), 2009.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 9 (45) 4 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen 4.1.1 Lähtökohdat vaikutusten arvioinnille Maakuntakaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat lähtökohtana arvioitaessa vaihemaakuntakaavan kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisujen vaikutuksia kaupan palvelurakenteeseen. Kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisujen lainmukaisuutta ja vaikutuksia arvioitaessa korostuvat myös maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (MRL 71 b ). Sisältövaatimuksiin sisältyvät tavoitteet keskusta-alueiden kaupan toimintaedellytysten turvaamisesta, kaupallisten palvelujen saavutettavuuden turvaamisesta sekä kestävän palveluverkon kehityksestä ja sitä kautta kohtuullisista asiointimatkoista. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä huolehtiminen sisältyy maakuntakaavan sisältövaatimuksiin. Maakuntakaavassa on oleellista osoittaa seudullisesti merkittäville vähittäiskaupan suuryksiköille sellaisia alueita, joilla turvataan kaupan liiketoiminnan, toimivan kilpailun, palvelujen saavutettavuuden ja kestävän yhdyskuntakehityksen edistämisen tavoitteiden toteutuminen. Kilpailun näkökulmasta keskeistä on sijaintipaikkojen riittävyys ja kaavaratkaisujen joustavuus. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen on mahdollistettu keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten merkintöjen avulla sekä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella vähittäiskaupan suuryksiköiden ja kaupallisten vyöhykkeiden merkintöjen avulla. Maakuntakaavassa on määritelty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ja osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden. Keskeisiä kysymyksiä arvioitaessa kauppaa koskevien sijainti- ja mitoitusratkaisujen vaikutuksia kaupan palvelurakenteen kehitykseen ovat seuraavat: - ohjaako maakuntakaavan kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut kaupan palveluverkon kehitystä alueellisesti tasapainoisesti? Onko maakunta-, seutuja kuntakeskuksilla mahdollisuus kehittää vetovoimaansa? - luoko maakuntakaava edellytykset keskusta-alueiden kaupallisen vetovoiman vahvistumiselle? Vahvistuuko keskusten asema kaupan sijaintipaikkana? - turvaako maakuntakaava kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset yleisesti koko maakunnassa ja erikseen keskusta-alueilla? - toteutuvatko toimivan kilpailun edellytykset ja alalle tulon mahdollisuudet? Onko merkitykseltään seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille riittävästi sijoittumismahdollisuuksia ja kilpailukykyisiä liikepaikkoja? - turvaako maakuntakaava lähipalveluiden toiminta- ja kehitysedellytykset?

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 10 (45) 4.1.2 Kaupan palveluverkon kokonaisuus Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja Keski-Suomen mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m 2 kaikissa taajamissa sekä erikoiskaupassa 10 000 k-m 2 Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella, 5000 k-m 2 Jämsän, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustaajamissa ja 3000 k- m 2 muissa taajamissa. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja mahdollistaa sen, että 4. vaihemaakuntakaava ohjaa vain merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista ja mitoitusta. Merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä voi sijoittua maakuntakaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille, vähittäiskaupan suuryksikkö- ja vähittäiskaupan vyöhyke -merkinnöillä osoitetuille alueille sekä väestöpohjaltaan suurimpiin alakeskuksiin. Kaupan palveluverkon alueellinen kehitys Keski-Suomen vähittäiskaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut antavat hyvän lähtökohdan alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Maakuntakaavassa osoitettu kaupan palveluverkko tukeutuu maakunnan aluerakenteeseen ja keskusverkkoon. Kaavaratkaisu luo edellytykset maakuntakeskuksen ja seutukeskusten kaupan kehitykselle ja vetovoiman vahvistumiselle. Keskusta-alueiden ulkopuolella vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat pääosin olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Maakuntakaavassa määritellyt keskustatoimintojen alueiden ja alakeskusten sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden ja kaupallisten vyöhykkeiden enimmäismitoitukset on määritelty vaikutusalueen ostovoiman kehitykseen perustuen, mikä luo edellytykset kestävän ja alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Keskusta-alueiden kaupan kehitys Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava ohjaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa keskusta-alueille ja vahvistaa keskusta-alueiden asemaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti. Keskustatoimintojen alueiden perustuu vaikutusalueen väestön kysyntään, mutta tarkoituksenmukaisella ylimitoituksella on otettu huomioon myös ostovoiman siirtymät ja maakuntakaavalle tarkoituksenmukainen ohjausvaikutus. Vaikutusalueen kysyntään perustuva mitoitus luo edellytykset myös kuntakeskusten ja taajamien kaupan kehitykselle. Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköt ja vähittäiskaupan vyöhykkeet ovat pääosin olemassa olevia kaupan alueita. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan uusi liikerakentaminen on uusilla kuten myös olemassa olevilla kaupan alueilla tilaa vaan erikoistavaran kauppaa tai muuten keskustaan soveltumatonta kauppaa, joka ei kilpaile keskusta-alueiden kaupan kanssa. Näin ollen vähittäiskaupan suuryksiköillä ja vähittäiskaupan vyöhykkeillä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 11 (45) Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Väestönmäärän ja ostovoiman kasvu mahdollistavat kaupan kehittymisen. Väestökehityksen seurauksena merkittävin vähittäiskaupan kehityspotentiaali on Jyväskylän seudulla, jossa ostovoiman kasvu mahdollistaa sekä olemassa olevien palveluiden kehittämisen että uuden liiketilan rakentamisen. Muilla seuduilla vähittäiskaupan ostovoiman kasvu ja liiketilan lisätarve on vähäisempää, mutta maakuntakaava mahdollistaa kaupan kehityksen myös näillä alueilla. Maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusalueilla on riittävän suuri väestöpohja monipuolisen tarjonnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Keski-Suomen kauppaa koskevat ratkaisut vahvistavat Jyväskylän ja sitä kautta koko maakunnan valtakunnallista asemaa, mutta luovat edellytykset myös seutukeskusten kaupallisen aseman vahvistumiselle maakunnan sisällä. Riittävä luo edellytykset vähittäiskaupan toiminnalle ja kehitykselle koko maakunnassa. Maakuntakaavan sijainti- ja mitoitusratkaisut tarkentuvat kuntakaavoituksen yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kuntakaavoituksella ratkaistaan myös merkitykseltään paikallisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti ja mitoitus. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa ei osoiteta keskusta-alueiden ulkopuolelle uusia, merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä päivittäistavarakauppaan. Kaavaratkaisu ohjaa seudullisesti merkittävät uudet suuret päivittäistavarakaupan yksiköt keskusta-alueille, mikä osaltaan parantaa ja luo edellytyksiä myös lähipalveluiden toiminta- ja kehitysedellytyksille muilla taajamatoimintojen alueilla. Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle osoitetuille vähittäiskaupan suuryksiköiden alueille ja vähittäiskaupan vyöhykkeille sijoittuva uusi liikerakentaminen on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa, joten kaavaratkaisu ohjaa myös ns. keskustahakuisen erikoiskaupan uudet seudullisesti merkittävät yksiköt keskusta-alueille. Keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden luo edellytykset erikoiskaupan kehitykselle Jyväskylän seudun lisäksi myös seutukuntakeskuksissa. Toimivan kilpailun edellytykset Toimivan kilpailun edistämisessä keskeistä on alalle tulon mahdollisuuksien turvaaminen. Uusilla toimijoilla tulee olla riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. Maakuntakaavan ratkaisuilla voidaan joko rajoittaa tai mahdollistaa kilpailun toimivuutta. Sijoittumispaikkojen runsaus luo edellytyksiä toimivalle kilpailulle. Keski-Suomen ratkaisut tarjoavat erityisesti tilaa vaan erikoistavaran kaupalle runsaasti uusia vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava ohjaa merkitykseltään seudulliset uudet päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisen erikoiskaupan suuryksiköt keskustatoimintojen alueille. Maakuntakaavan myötä keskusta-alueiden kaupallinen painoarvo ja vetovoima vahvistuvat, mikä turvaa olemassa olevan kaupan kehityksen, mutta voi luoda edellytyksiä myös uusien liikepaikkojen kehittämiselle keskusta-alueilla erityisesti erikoiskaupassa.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 12 (45) Keskustatoimintojen alueiden lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu sijoittumispaikkoja vähittäiskaupan suuryksiköille. Osoitetut alueet ovat pääosin olemassa olevia kaupan alueita ja suunnittelumääräysten mukaan alueille sijoittuva uusi liikerakentaminen on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa tai muuten keskusta-alueelle soveltumatonta kauppaa. Tämä voi heikentää toimivan kilpailun edellytyksiä kaikilla vähittäiskaupan toimialoilla vahvistamalla olemassa olevien toimijoiden asemaa, koska kilpailijat eivät voi sijoittua ja laajentaa myymäläverkkoaan samoille alueille. Enimmäismitoitus suhteessa laskennalliseen liiketilatarpeeseen Keski-Suomen oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitu laskennallinen liiketilatarve vuonna 2030 on yhteensä noin 1 195 000 k-m 2, josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 201 000 k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin 516 000 k-m 2, tilaa vaaan erikoiskauppaan noin 265 000 k-m 2 ja autokauppaan ja huoltamotoimintaan noin 213 000 k-m 2. Maakuntakaavassa osoitettujen ten määrä on yhteensä 795 000 k-m 2, josta kohdistuu keskustatoimintojen alueille ja alakeskuksiin 340 000 k-m 2 (ei sisällä Jyväskylän keskustatoimintojen alueen kauppaa) sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden alueille ja vähittäiskaupan vyöhykkeille (pääosin tilaa vaan erikoistavaran kauppaa) 455 000 k-m 2. Laskennallinen liiketilatarve 2030, k-m 2 Enimmäismitoitus, k-m 2 Päivittäistavara- Tiva, auto- LIIKETILA- C ja c ca km km-1 ENIMMÄISkauppa ja muu kauppa ja TARVE (sis.suur- (sis.suur- (sis.kaiken (sis.kaiken MITOITUS erikoiskauppa huoltamot YHTEENSÄ yksiköt) yksiköt) kaupan) kaupan) YHTEENSÄ Joutsa 12 300 7 900 20 200 10 000 10 000 Luhanka 1 800 1 000 2 800 0 Joutsan seutu 14 100 8 900 23 000 10 000 0 0 0 10 000 Hankasalmi 14 200 9 500 23 700 10 000 10 000 Jyväskylä 365 900 244 500 610 400 95 000 130 000 100 000 325 000 Laukaa 52 500 34 900 87 400 20 000 10 000 30 000 Muurame 27 900 18 600 46 500 15 000 20 000 35 000 Petäjävesi 11 600 7 800 19 400 10 000 10 000 Toivakka 6 200 4 300 10 500 0 Uurainen 10 400 7 000 17 400 0 Jyväskylän seutu 488 700 326 600 815 300 0 150 000 160 000 100 000 410 000 Jämsä 51 400 34 300 85 700 50 000 40 000 90 000 Kuhmoinen 5 400 3 600 9 000 0 Jämsän seutu 56 800 37 900 94 700 50 000 0 0 40 000 90 000 Keuruu 24 500 16 400 40 900 25 000 20 000 45 000 Multia 4 100 2 800 6 900 0 Keuruun seutu 28 600 19 200 47 800 25 000 0 0 20 000 45 000 Kannonkoski 3 800 2 500 6 300 0 Karstula 9 500 6 300 15 800 10 000 10 000 20 000 Kivijärvi 2 700 1 800 4 500 0 Kyyjärvi 3 200 2 200 5 400 10 000 10 000 Saarijärvi 23 600 15 700 39 300 25 000 35 000 60 000 "Saarijärven seutu" 42 800 28 500 71 300 35 000 0 45 000 10 000 90 000 Kinnula 4 000 2 700 6 700 0 Pihtipudas 9 800 6 600 16 400 10 000 10 000 Viitasaari 16 800 11 100 27 900 20 000 20 000 40 000 "Viitasaaren seutu" 30 600 20 400 51 000 20 000 0 30 000 0 50 000 Saarijärvi-Viitasaari 73 400 48 900 122 300 55 000 0 75 000 10 000 140 000 Konnevesi 6 400 4 300 10 700 0 Äänekoski 48 700 32 500 81 200 50 000 50 000 100 000 Äänekosken seutu 55 100 36 800 91 900 50 000 0 50 000 0 100 000 KESKI-SUOMI 716 700 478 300 1 195 000 190 000 150 000 285 000 170 000 795 000

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 13 (45) Ostovoiman siirtymä kasvattaa liiketilatarvetta. Koko maakunnan tasolla ostovoiman siirtymä oli vuonna 2007 positiivinen kaikissa toimialaryhmissä (ptkauppa +15 %, muu erikoiskauppa +12 %, tilaa vaa kauppa +7 % sekä autokauppa ja huoltamotoiminta +7 %). Ostovoiman siirtymän säilyttäminen vuoden 2007 tasolla, lisää liiketilatarvetta vuoteen 2030 päivittäistavarakaupassa noin 31 000 k-m 2, muussa erikoiskaupassa noin 61 000 k-m 2, tilaa vaassa erikoiskaupassa noin 19 000 k-m 2 sekä autokaupassa ja huoltamotoiminnassa noin 14 000 k-m 2 eli yhteensä noin 125 000 k-m 2. Suurin osa ostovoiman siirtymien synnyttämästä lisäliiketilatarpeesta kohdistuu Jyväskylään. 4.1.3 Keskustatoimintojen alueiden vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen Seuraavassa on arvioitu, miten merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille vaikuttaa kaupan palvelurakenteeseen seututasolla. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon niitä keskustatoimintojen alueita, joille enimmäismitoituksen mukaan ei voi sijoittua merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä. Keskeisiä näkökulmia tarkastelussa ovat: kaupan palveluverkon alueellinen kehitys, keskusta-alueiden kaupan kehitys sekä kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset. Jyväskylän seudulla merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä voi sijoittua Jyväskylän keskustatoimintojen alueelle sekä Eteläporttiin, Kuokkalaan, Palokkaan ja Vaajakoskelle sekä Hankasalmen, Laukaan, Muuramen ja Petäjäveden keskusta-alueille, jotka on osoitettu maakuntakaavassa keskustatoimintojen alakeskus -merkinnällä. Jyväskylän keskustatoimintojen alueelle ei ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikköjen ta. Eteläportin on 35 000 k-m 2, Kuokkalan, Palokan, Vaajakosken ja Laukaan keskustan 20 000 k-m 2, Muuramen keskustan 15 000 k-m 2 sekä Hankasalmen ja Petäjäveden keskustojen 10 000 k-m 2. Paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa kuntien omiin suunnitelmiin ja vaikutusten arviointeihin perustuen. Vähittäiskaupan suuryksikköjen keskusta-alueilla on määritelty keskusten vaikutusalueen ostovoiman perusteella, mikä mahdollistaa kaupan palveluverkon tasapainoisen kehityksen koko seudulla. Kaavaratkaisu vahvistaa Jyväskylän, Jyväskylän seudun ja sitä kautta koko maakunnan valtakunnallista vetovoimaa, mutta luo edellytykset myös alakeskusten kaupallisen aseman vahvistumiselle seudun sisällä. Maakuntakaavaratkaisu turvaa Jyväskylän keskustatoimintojen alueen kehittymisen maakunnallisena kaupan pääkeskuksena. Seudun alakeskusten riittävät enimmäismitoitukset luovat edellytyksiä näiden keskusta-alueiden kehittämiselle. Toisaalta enimmäismitoitukset turvaavat, että Jyväskylän keskustatoimintojen alue ja Jyväskylän ydinkeskusta muodostavat maakunnan kaupallisen pääkeskuksen tulevaisuudessakin. Keski-Suomen muilla seuduilla merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä voi sijoittua Joutsan, Jämsän, Karstulan, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustatoimintojen alueille (C, c). Keskustatoimintojen alueiden vähittäiskaupan suuryksikköjen enimmäismitoitukseksi on määritelty seudun väestöpohjaan perustuen Jämsässä ja Äänekoskella 50 000 k-m 2, Keuruulla ja Saarijärvellä 25 000 k-m 2, Viitasaarella 20 000 k- m 2 sekä Joutsassa ja Karstulassa 10 000 k-m 2. Paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa kuntien omiin suunnitelmiin ja vaikutusten arviointeihin perustuen.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 14 (45) Maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen alueet enimmäismitoituksineen luovat edellytykset alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle Keski-Suomen eri seutukunnissa. Kaavaratkaisu vahvistaa seutukeskusten keskusta-alueiden kaupallista vetovoimaa ja asemaa vähittäiskaupan suuryksikköjen sijaintipaikkana sekä asemaa seudullisina kaupan keskuksina osana koko maakunnan kaupan palveluverkkoa. Jämsän, Karstulan, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitukset mahdollistavat keskusta-alueiden kehityksen, kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset sekä uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen keskustoihin. Joutsassa keskusta-alueen ei mahdollista uusien merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista keskusta-alueelle (nykyisten vähittäiskaupan suuryksiköiden pinta-ala noin 7 700 k-m 2 ), mikä voi lisätä paineita vähittäiskaupan suuryksikköjen hakeutumiseen keskusta-alueen ulkopuolelle. Arvioitaessa kaupan palveluverkon alueellisesti tasapainoista kehitystä keskeinen lähtökohta on alueen ostovoiman kehitys ja sen pohjalta arvioitu liiketilatarve. Seutukeskusten keskustatoimintojen alueiden ten määrittelyssä voidaan pitää lähtökohtana sitä, että liiketilatarve syntyy päivittäistavarakaupassa keskuskaupungin/-kunnan oman ja erikoiskaupassa koko vaikutusalueen/seudun ostovoiman kautta. Lisäksi enimmäismitoituksen määrittelyssä voidaan ottaa huomioon ostovoiman siirtymät, eli seudun ulkopuolelta tuleva ostovoima (matkailijat, ohikulkuliikenne). Enimmäismitoituksen tulisi olla sellainen, että se mahdollistaa paitsi keskuskaupungin/-kunnan keskustan kaupan monipuolisen kehittämisen myös vaikutusalueen/seudun alakeskusten kaupan toimintaedellytykset. Jämsän, Keuruun, Saarijärven ja Äänekosken keskustatoimintojen alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden on varsin suuri suhteessa laskennalliseen liiketilatarpeeseen, mikä mahdollistaa päivittäistavarakaupan ja muun erikoiskaupan liiketilan sijoittumisen lähes kokonaan keskuskaupungin/-kunnan keskustaan sijoittuviin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Toisaalta riittävän suuri turvaa keskusta-alueen joustavan kehittämisen, ottaa huomioon ostovoiman siirtymät, vähentää paineita vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiselle keskusta-alueen ulkopuolelle sekä luo edellytykset toimivalle kilpailulle. 4.1.4 Vähittäiskaupan suuryksikköjen vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa on mahdollistettu vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle vähittäiskaupan suuryksikkö (km) ja vähittäiskaupan vyöhyke (km-1) merkinnöillä. Maakuntakaavassa osoitetuista vähittäiskaupan suuryksiköistä ja vähittäiskaupan vyöhykkeistä Jyväskylän Keljonkeskus, Palokankeskus, Keljonkeskus- Eteläportti ja Palokankeskus-Kirri, Kyyjärven Paletti, Saarijärven Asemankannas sekä Äänekosken Hirvaskangas ja Äänekoskentie ovat olemassa olevia seudullisesti merkittäviä kaupan alueita. Muut maakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköt ja vähittäiskaupan vyöhykkeet ovat uusia seudullisesti merkittävän kaupan alueita, joilla tällä hetkellä toimivat vähittäiskaupan yksiköt eivät ole maakuntakaavan määrittelyn mukaan seudullisia. Maakuntakaavassa osoitetuista alueista Laukaan Rokkakangas, Muuramen Saunakylä, Jämsän risteys ja Karstulan Humppi ovat kokonaan uusia seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueita, joilla ei tällä hetkellä ole vähittäiskaupan suuryksiköitä.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 15 (45) Seuraavassa on arvioitu, miten merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille vähittäiskaupan suuryksikköjen alueille ja vähittäiskaupan vyöhykkeille vaikuttaa kaupan palvelurakenteeseen seututasolla. Keskeisiä näkökulmia tarkastelussa ovat: kaupan palveluverkon alueellinen kehitys, keskusta-alueiden kaupan kehitys sekä kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset. Jyväskylän seudulla merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä voi sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnällä osoitetuille alueille Jyväskylässä Keljonkeskukseen ja Palokankeskukseen, Laukaalla Rokkakankaalle ja Muuramessa Saunakylän alueelle sekä vähittäiskaupan vyöhyke -merkinnällä osoitetuille alueille Jyväskylässä (Keljonkeskus-Eteläportti ja Palokankeskus-Kirri). Jyväskylän Keljonkeskuksen vähittäiskaupan on 50 000 k- m 2, Palokankeskuksen 80 000 k-m 2, Rokkakankaan 10 000 k-m 2 ja Saunakylän 20 000 k-m 2. Jyväskylään osoitettujen vähittäiskaupan vyöhykkeiden on 50 000 k-m 2. Osoitetuista alueista Rokkakangas ja Saunakylä ovat uusia seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueita. Muut alueet ovat jo nykytilanteessa seudullisia kaupan keskuksia. Maakuntakaavassa osoitettujen alueiden olemassa oleva vähittäiskaupan pinta-ala on noin 139 000 k-m 2, joten enimmäismitoitukset sallivat noin 121 000 k-m 2 :n liiketilan lisäyksen. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköt ja vähittäiskaupan vyöhykkeet yhdessä keskustatoimintojen alueiden ja alakeskusten kanssa luovat edellytykset alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle Jyväskylän seudulla. Riittävät enimmäismitoitukset mahdollistavat seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen maakuntakaavassa osoitetuille alueille. Enimmäismitoitukset on määritelty vaikutusalueen ostovoiman perusteella niin, että myös paikallisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden ja muun vähittäiskaupan toiminta- ja kehitysedellytykset säilyvät. Kaavaratkaisut mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumisen Jyväskylän ydinkeskustan eteläpuolisille alueille, mikä tasapainottaa tällä hetkellä Jyväskylän ydinkeskustan pohjoispuolelle painottuvaa vähittäiskaupan palveluverkkoa monilla tilaa vaan erikoiskaupan toimialoilla. Maakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet sijoittuvat lähelle keskustatoimintojen alueita ja alakeskuksia, jolloin ne parhaiten tukevat keskustojen kehitysedellytyksiä. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden alueille ja vähittäiskaupan vyöhykkeille sijoittuva uusi liikerakentaminen on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa tai muuten keskustaan soveltumatonta kauppaa, joka ei kilpaile keskustaalueiden kaupan kanssa, joten ne eivät merkittävästi haittaa keskustojen kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiä. Keski-Suomen muilla seuduilla vähittäiskaupan suuryksikkö -merkinnällä osoitettuja alueita ovat Kyyjärven Paletti, Pihtiputaan Putaanportti, Saarijärven Asemankannas, Viitasaaren Mustaniemi sekä Äänekoskella Hirvaskangas, Kotakennäs ja Äänekoskentie. Vähittäiskaupan vyöhyke -merkinnällä on osoitettu Jämsän Risteys, Karstulan Humppi ja Keuruun Yliaho.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 16 (45) Paletin, Asemankannaksen, Hirvaskankaan ja Äänekoskentien alueilla toimii jo tällä hetkellä maakuntakaavan määräysten mukaisia merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä. Sen sijaan Putaanportin, Mustaniemen, Kotakennään, Jämsän Risteyksen, Humpin ja Yliahon alueilla toimivat vähittäiskaupan yksiköt ovat maakuntakaavassa määriteltyä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaa pienempiä. Maakuntakaavassa osoitettujen alueiden olemassa oleva vähittäiskaupan pinta-ala on noin 75 000 k-m 2 ja maakuntakaavassa määritelty 195 000 k- m 2, joten enimmäismitoitukset sallivat noin 120 000 k-m 2 :n liiketilan lisäyksen osoitetuille alueille. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköt ja vähittäiskaupan vyöhykkeet yhdessä keskustatoimintojen alueiden kanssa luovat edellytykset alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle seutukunnissa. Riittävät enimmäismitoitukset mahdollistavat seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen. Enimmäismitoitukset on määritelty vaikutusalueen ostovoiman perusteella niin, että myös paikallisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden ja muun vähittäiskaupan toiminta- ja kehitysedellytykset säilyvät. Maakuntakaavassa esitetty vähittäiskaupan suuryksiköiden ja vyöhykkeiden on Joutsan ja Jyväskylän seutuja lukuun ottamatta suurempi kuin seudun tilaa vaan erikoiskaupan sekä autokaupan ja huoltamoiden laskennallinen liiketilatarve 2030. Tämä mahdollistaa tilaa vaan erikoiskaupan sekä autokaupan ja huoltamoiden liiketilan sijoittumisen lähes kokonaan maakuntakaavassa osoitetuille seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden alueille. Toisaalta riittävän suuri turvaa alueen joustavan kehittämisen, ottaa huomioon ostovoiman siirtymät ja luo edellytykset toimivalle kilpailulle. Maakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet ja vähittäiskaupan vyöhykkeet sijoittuvat Karstulan Humpin ja Äänekosken Hirvaskankaan alueita lukuun ottamatta lähelle keskustatoimintojen alueita, jolloin ne parhaiten tukevat keskustojen kehitysedellytyksiä. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden alueille ja vähittäiskaupan vyöhykkeille sijoittuva uusi kauppa on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa tai muuten keskustaan soveltumatonta kauppaa, joka ei kilpaile keskusta-alueiden kaupan kanssa, joten ne eivät merkittävästi haittaa keskustojen kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ja vähittäiskaupan vyöhykkeiden suhteessa keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitukseen tulisi määritellä niin, ettei keskustojen ulkopuolelle sijoittuva kauppa aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustojen kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Esitetyt vähittäiskaupan suuryksiköiden ja vähittäiskaupan vyöhykkeiden enimmäismitoitukset ovat Jämsän ja Keuruun seuduilla pienemmät, Äänekosken seudulla yhtä suuret sekä Saarijärven ja Viitasaaren seuduilla suuremmat kuin seutujen keskustatoimintojen alueiden.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 17 (45) 4.1.5 Yhteenveto Seuraavassa taulukossa on esitetty Keski-Suomen keskustatoimintojen alueiden keskeiset kaupan palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset. Alue / kohde Enimmäismitoitus (k-m 2 ) Merkitys kaupan palveluverkossa / kaupan laatu Vaikutus kaupan palvelurakenteen kehitykseen Keskustatoimintojen alue, kohde (C, c) Joutsa 10 000 Seudun pääkeskus / pt, ek, Jyväskylä Ei määritelty Maakunnan pääkeskus / pt, ek, Karstula 10 000 Palvelu-/kuntakeskus / pt, ek, Jämsä 50 000 Seudun pääkeskus / pt, ek, Keuruu 25 000 Seudun pääkeskus / pt, ek, Saarijärvi 20 000 Seudun pääkeskus / pt, ek, Viitasaari 20 000 Seudun pääkeskus / pt, ek, Äänekoski 50 000 Seudun pääkeskus / pt, ek, Keskustatoimintojen alakeskus (ca) Hankasalmen 10 000 Seudun alakeskus / keskusta pt, ek, Eteläportti, 35 000 Seudun alakeskus / Jyväskylä pt, ek, Kuokkala, 20 000 Seudun alakeskus / Jyväskylä pt, ek, Palokka, 20 000 Seudun alakeskus / Jyväskylä pt, ek, Vaajakoski, 20 000 Seudun alakeskus / Jyväskylä pt, ek, Laukaan 20 000 Seudun alakeskus / keskusta pt, ek, Muuramen 15 000 Seudun alakeskus / keskusta pt, ek, Petäjäveden 10 000 Seudun alakeskus / keskusta pt, ek, Muut alakeskukset Seudun alakeskus / pt, ek, / ei seudullisesti merkittävää kauppa Vahvistaa Joutsan keskustan kaupallista vetovoimaa ja asemaa seudun pääkeskuksena. Enimmäismitoitus ei mahdollista uusien seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista. Vahvistaa Jyväskylän keskustan kaupallista vetovoimaa ja turvaa Jyväskylän ydinkeskustan aseman koko maakunnan kaupan keskuksena. Enimmäismitoituksen esittämättä jättäminen mahdollistaa ydinkeskustan kehittämisen monipuolisena kaupan alueena. Vahvistaa Karstulan keskustan kaupallista vetovoimaa ja asemaa monipuolisena kaupan keskuksena osana Saarijärven seutua. Keskustatoimintojen alueet enimmäismitoituksineen vahvistavat seutukeskuksen keskustaalueen kaupallista vetovoimaa ja asemaa seudun monipuolisena kaupan keskuksena. Enimmäismitoitus turvaa vähittäiskaupan toiminta- ja kehitysedellytykset. Luovat edellytykset alueellisesti tasapainoisen kaupan palvelurakenteen kehitykselle maakunnassa. Keskustatoimintojen alakeskukset enimmäismitoituksineen vahvistavat alakeskusten kaupallista vetovoimaa ja luovat edellytykset alueellisesti tasapainoisen kaupan palvelurakenteen kehitykselle seudulla. Täydentävät vähittäiskaupan suuryksikköjen muodostamaa palveluverkkoa ja mahdollistavat paikallisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden ja muun vähittäiskaupan sijoittumisen.

FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN LIITTO 18 (45) Seuraavassa taulukossa on esitetty Keski-Suomen vähittäiskaupan suuryksiköiden ja vähittäiskaupan vyöhykkeiden keskeiset kaupan palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset. Alue / kohde Enimmäismitoitus (k-m 2 ) Merkitys kaupan palveluverkossa / kaupan laatu Vaikutus kaupan palvelurakenteen kehitykseen Vaikutus keskustan kehitykseen ja keskustan kauppaan Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Keljonkeskus, Jyväskylä 50 000 Seudullinen kaupan keskus / pt, ek, Palokankeskus, Jyväskylä 80 000 Seudullinen kaupan keskus / pt, ek, Paletti, Kyyjärvi 10 000 Seudullinen kaupan keskus / pt, ek, Rokkakangas, Laukaa Saunakylä, Muurame Putaanportti, Pihtipudas Asemankannas, Saarijärvi Mustaniemi, Viitasaari Hirvaskangas, Äänekoski 10 000 Seudullinen kaupan keskus / 20 000 Seudullinen kaupan keskus / 10 000 Seudullinen kaupan keskus / 35 000 Seudullinen kaupan keskus / 20 000 Seudullinen kaupan keskus / 20 000 Seudullinen kaupan keskus / Turvaa nykyisen seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueen toiminta- ja kehitysedellytykset. Turvaa nykyisen seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueen toiminta- ja kehitysedellytykset. Mahdollistaa uuden seudullisesti merkittävän kaupan alueen toteuttamisen. Mahdollistaa uuden seudullisesti merkittävän kaupan alueen toteuttamisen. Tasapainottaa Jyväskylän seudun kaupan palveluverkkoa. Mahdollistaa uuden seudullisesti merkittävän kaupan alueen toteuttamisen. Turvaa nykyisten kaupan yksiköiden toiminta- ja kehitysedellytykset. Turvaa nykyisen seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueen toiminta- ja kehitysedellytykset. Mahdollistaa uuden seudullisesti merkittävän kaupan alueen toteuttamisen. Turvaa nykyisten kaupan yksiköiden toiminta- ja kehitysedellytykset. Turvaa nykyisen seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueen toiminta- ja kehitysedellytykset. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia, korvannut jo nykytilanteessa suuren osan keskustan kaupan palvelutarjonnasta. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia, mikäli kauppa on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia, mikäli kauppa on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia, mikäli kauppa on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia, mikäli kauppa on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia, mikäli kauppa on tilaa vaan erikoistavaran kauppaa. Ei tue Äänekosken keskustan ja muiden kaupan alueiden kaupan kehitystä.