VÄTSKÄRI Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistyksen jäsenlehti I /2008 www.vstky.fi LÄSNÄILO UUSIN SILMIN MIKÄ ALUMNI? WEB 2.0 COBIT
Pääkirjoitus Tekniikkaa, tapahtumia ja ihmisiä Mitä VSTKY tarjoaa tänä päivänä jäsenistölleen? Otsikkoon viitaten toiminnan tavoitteet voisi varmaankin kiteyttää mainitun kolmikon ympärille. Itse kääntäisin järjestyksen kuitenkin toisin päin - ihmisiä, tapahtumia ja tekniikkaa. Hieman priorisointia ja tärkeimmät ensin. Ihmiset korostuvat myös tämän Vätskärin teksteissä - tekniikasta itsessään ei ole juttua juuri nimeksikään, ainakaan ihmisistä irrallaan. Ursula Hyrkkänen ja Terhikki Rimmanen tarjoilevat artikkelissaan kyllä tekniikkaa, joskin lähtökohtana heilläkin on ihmiskeskeisyys Web 2.0 -käsitteen raamittamana. Etäämmäksi tekniikasta liutaan Petri Väyrysen teksissä, jossa tarkastellaan tietohallintopäällikön tehtäväkenttää ja todetaan - yllätys yllätys - ettei itsenäisiä IT-projekteja ole. Organisaatiokontekstissa IT on vain väline liiketoiminnassa (jota siis ainakin toistaiseksi harjoittavat ainoastaan ihmiset). Vieläkin kauemmaksi tekniikasta ja lähemmäs ihmisasioita meitä kuljettavat Liisa Ruuhimäki ja Jukka Sillanpää kertoessaan miten he ovat jälleen löytäneet aikaa itselleen työnteon uudelleenjärjestelyiden kautta - ja kertovat samalla mitä mahdollisuuksia VSTKY tarjoaa erilaisine tapahtumineen hyvinvoinnin harjoittamiseen. Pekka Pirhonen puolestaan tekee sivuille vilkuilemattoman syväsukelluksen ihmisyyden ytimeen maalaillessaan tunnemaisemaa välittömän ympäristön kohtaamiseen ilon ja leikin kautta. Zazen vaan sinullekin. Miten siis on? Ajan henki ja yleinen keskustelu tuntuvat painottuvan tällä hetkellä varsin voimakkaasti ihmiseen hyvinvointeineen ja tekniikan näkemiseen hyvinvointia lisäävänä mahdollistajana niin liiketoiminnassa, sosiaalisessa kanssakäymisessä kuin henkilökohtaisessa toiminnassa. Olemmeko siis tulleet jonkinlaiseen murrosvaiheeseen? Olemmeko tekemässä siirtymää niin sanotusta post-modernista transmoderniin aikakauteen, jossa arvodiskurssia käydään entistä enemmän erilaisten dialogien välityksellä ja jonka tavoitteena on - niin, mikä? Onko vihdoin ja viimein default-arvoksi tekniikan suhteen muodostumassa asenne ihmisiltä ihmisille? Jos kyllä, niin hyvä niin. Ilman tällaista näkemystä mielekästä tulevaisuuden palveluyhteiskuntaa on mielestäni kovin vaikea lähteä toteuttamaan. Tietoyhteiskunta strategisena tavoitteena olikin vähän kuin maalitaulu ilman keskiötä. Nyt keskiöön koitetaan (jälleen) sijoittaa ihmistä. Mutta millaista, millä keinoin ja miksi? Voimaantunutta ja valtaantunutta, tekniikan ja tiedon avulla parempia palveluita hyödyntävä ja tuottava ihminen iloisessa sosiaalisessa tietoisuusyhteiskunnassa? Tämän ihanteen täysivaltaiseen toteutumiseen on vielä matkaa, mutta onhan meillä aikaa - ja eihän meillä oikeastaan juuri mitään muuta varsinaisesti olekaan. Pekka Muukkonen väistyvä tiedotustoimikunnan pj Ketä haluaisit tavata? Mitä haluaisit kuulla? Osallistu kevään kyselykilpailuumme! Avaamme nettisivuillamme jäsenkunnallemme uuden kilpailun. Katso, osallistu ja voita palkinto itsellesi. Kirjoittamattomien perinteidemme mukaisesti palkitsemme kolme parasta ehdotusta 25 euron lahjakortilla hyvin tunnettuihin liikkeisiin. Haluamme kerätä hyviä vihjeitä jäseniltämme tulevien tapahtumiemme suunnitteluun ja toteuttamiseksi. Ketä Sinä haluaisit nähdä tai mistä asiasta Sinä haluaisit kuulla jäsen- tai koulutustilaisuuksissamme? Mitä olet kaivannut? Mikä on tällä hetkellä sinulle ajankohtaista ja arvelet muidenkin haluavan kuulla siitä lisää? Kerro se myös meille niin osallistut samalla automaattisesti kilpailuun. Palkitut ehdotukset julkistamme lehdessä ja kotisivuillamme. Huomaa, että vastausaikaa on 22.5.2008 saakka. Idea- ja kisaterveisin, VSTKY:n suunnittelutyöryhmät 2 Vätskäri 1/2008
VSTKY:n uusi ilme Mainostoimisto Briiffi Oy suunnitteli yhdistykselle syksyllä 2007 roll-up'in TTL:n tukemana (ks. sivu 15). Briiffi tarttui tehtävään asiantuntemuksella, ja tuotti aineiston perusteella myös uuden logon. Briiffin Mari Rajamäki kertoo roll-up'in ja logon synnystä: "Uusi kuvamaailma jatkaa (TTL:n) kiitorata-ajatusta lentoon asti, vähän leikkisällä tai villin vallattomalla tavalla. Pohdimme sitä miten kokonaisuus muuttuu, jos VSTKY-logoa muokataan jämptimpään ja siistimpään muotoon." Tulos tyydytti myös johtokuntaa, ja näin vanha "check-box" -logo sai väistyä täysin palvelleena. Logo on kuollut, eläköön uusi, 2000-luvun logo (aikansa)! 4 Uusin silmin, Anne Koskinen Koulutustoimikunnan vetäjä kertoo miltä VSTKY näyttää aktiivitoiminnan aloittajasta. 5 Päivästä päivään - vuodesta vuoteen, Olle Willberg Puheenjohtajan mietteitä kuluneista vuosista ja tulevista suunnista. 6 Siitä puhe mistä puute, Petri Väyrynen Mitä tietohallintopäälliköltä odotetaan tänä päivänä? Näkökulma liiketoimintaan, tekniikkaan, kannattavuuteen ja uusiutumiseen - miten yhtälö ratkaistaan tällä kertaa? 7 ICT-palvelujohtamisen hyvän hallintotavan kontrollimalli, Jaakko Kuosmanen Kuosmanen esittelee yhden tavan hahmottaa ICT-toimintojen ja liiketoiminnan kokonaisuutta. 8 Hyvinvointia Vätskyläisille, Liisa Ruuhimäki ja Jukka Sillanpää Mitä ihminen kaipaa ja miten VSTKY jäsentilaisuuksineen pyrkii tuomaan piristystä arkeen? 10 Läsnäilon voima, Pekka Pirhonen Pirhonen laventaa Eckhart Tollen Läsnäolon voimaa buddhalaisen hetkessä elämisen taidon mestarin, runoilija Ryokanin ajatuksilla sekä muotoilee 2000-luvun karikatyyria Huizingalaisesta Homo Ludens-ihanteesta lasten arjen kautta. 12 2.0 Ihmiskeskeinen strategia, Ursula Hyrkkänen ja Terhikki Rimmanen Sosiaalinen media ja Web 2.0 ovat nousseet nykyhetken pintakäsitteiksi puhuttaessa Internetin tulevaisuudesta ja meneillään olevasta sähköisestä renessanssista. Mitä käsitteillä tarkoitetaan - oliko e-media ennen tätä aikaa puhtaasti epäsosiaalista ja oliko strategia suunnattu johonkin muuhun kuin ihmisiin? 14 Katse kohti tulevaisuutta, Jenni Kotilainen VSTKYn toiminnan kehittämisestä vastaava kertoo näkemyksensä yhdistyksen tulevaisuuden haasteista. 15 Mikä ihmeen alumni? Mervi Koivulahti-Ojala Mistä alumneja saa Turun seutualueella ja mitä niillä tekee? Juttusarja alkaa. Vätskäri 1/2008 3
VSTKY uusin silmin Ensimmäinen vuosi koulutustoimikunnassa ja sen vetäjänä Yhdistystoimintaan mukaan tuleminen oli minulle jollakin tavalla luonnollinen jatke jo aikaisempien vuosien yhdistystoiminnalle. Opiskelun ja työn yhteensovittaminen muun sosiaalisen elämän kanssa sekä paikkakunnan vaihdos vaikuttivat siihen, että järjestö- ja yhdistystoiminta jäi aikoinaan taka-alalle. VSTKY kiinnosti, koska yhdistyksen jäsenistö koostuu IT-maailman osaajista, erilaisista ihmisistä, jotka työskentelevät tuon maagisen IT:n parissa, kukin omalla tahollaan. Olen saanut näiden kuukausien aikana uusia ystäviä ja lisäenergiaa arjen pyörittämiseen. Uskon, että osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin saa ennen kaikkea vaihtelua arkeen mutta myös tilaisuuden oppia uusia asioita ja mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia toisten kanssa. On ollut todella mukavaa olla vetämässä koulutustoimikuntaa. Meitä on tällä hetkellä naisenergialla koulutustilaisuuksia pyörittämässä, tiiviissä ja tehokkaassa tiimissä, minun lisäkseni Elina Koivumäki, Pia Vesterinen, Hanna Suontausta ja Jenni Kotilainen. Tänä vuonna ensimmäinen koulutustapahtumamme oli huippumenestys! Tieturin kanssa yhteistyössä helmikuussa toteutettu Olutta ja Officea -tilaisuus sai jäsenet liikkeelle ja tilaisuus oli aivan täynnä. Kiitos koulutustoimikunnan osaavalle tiimille sekä jäsenille, jotka tartuitte hienoon koulutustilaisuuteen. Ennen kevätkokousta 12.3. järjestettiin tilaisuus "Työyhteisön sosiaaliset taidot - Peikko nimeltä palaute", jossa saimme kuulla organisaatiokonsultilta vinkkejä palautteen saamiseen ja antamiseen. Anne Koskinen sekä organisaatiokonsultti Timo Ylä-Outinen Coach Masters Oy:stä tilaisuudessa Peikko nimeltä palaute. Muistakaa heilutella käsiä! Alku näyttää siis lupaavalta. Kevät etenee kovaa vauhtia ja pian lauletaankin jo Suvivirttä. Ennen sitä pyrimme vielä järjestämään yhden koulutustilaisuuden huhtikuussa. Toukokuussa VSTKY tarjoaa TTL:n jäsenille alennuksen Kimmo Rouskun ICT-kiertueen osallistumismaksusta. Joten luvassa on mielenkiintoisia koulutustilaisuuksia. Toivon että tämänkin vuoden tarjonnasta löytyy jokaiselle jotakin. Tulkaa mukaan kuuntelemaan mielenkiintoisia esityksiä ja tapaamaan mukavia ihmisiä. Lähetelkää palautetta ja ehdotuksia jos mielessänne on jokin hyvä aihe koulutustilaisuudeksi. Lopuksi haluan kurkistaa vielä hieman tulevaisuuteen: Olutta ja Officea -tilaisuuden hengen mukaisesti tulevaisuudessa järjestämme mahdollisesti tilaisuudet Viiniä ja Vistaa sekä Amarettoa (tai appelsiinimehua) ja avointa lähdekoodia. Tarkkaile siis VSTKY:n nettisivuja ja koulutustarjontaa. Nähdään tilaisuuksissa! Kevätterveisin, Anne Anne Koskinen koulutustoimikunnan vetäjä 4 Vätskäri 1/2008
Päivästä päivään, vuodesta vuoteen Vuosi 2007 oli yhdistyksemme 40. toimintavuosi. Juhlistimme sitä pitkin vuotta perinteisesti yhdistystyön merkeissä järjestämällä jäsenkunnallemme kaikkiaan 17 erilaista tilaisuutta. Se on aikamoinen saavutus yhdistykseltä ja sen runsaalta 20 toimikuntalaiselta. Tilaisuuksista kahdeksan oli koulutustoimikunnan ja seitsemän jäsentilaisuustoimikunnan järjestämiä. Näiden lisäksi järjestimme erillisprojekteina 40-vuotisjuhlaseminaarin sekä 40-vuotisjuhlat. Lisätietoja ja muisteluita näistä tilaisuuksista saimme lukea niin Vätskäristä kuin nettisivuiltammekin. Kun jäsenkuntamme koostui vuoden lopussa runsaasta 1100 jäsenestä ja em. tilaisuuksissa oli mukana yhteensä lähes 500 osallistujaa, voimme mielestäni olla enemmän kuin tyytyväisiä jäsenkuntamme aktiivisuuteen. Kun saamamme palaute tilaisuuksista oli lisäksi hyvin postiivista, valaa se uskoa jatkaa edelleenkin toimintaa meidän kaikkien iloksi ja vaihteluksi. Itsestään selvää se ei ole, ja usein unohdamme, että tilaisuuksien takana on todella mittava määrä työtunteja ja hikeä, ilman palkkaa ja riskillä, että tilaisuus ei jostain syystä vedäkään osallistujia. Joskus ajoitus on huono, sää on kehno tai aihe ei innosta. Näitäkin olemme kokeneet, ja niistä myös yritämme oppia. Yksi haaste tässä ajassa on eräänlaisen uutiskynnyksen ylittäminen. Oikeastaan voisimme puhua myös uutuuskynnyksestä. Suuri osa meistä on tottunut matkustamaan sekä vapaa-aikoinamme että töissämme rajojemme ulkopuolella, tekemään töitä kansainvälisissä yhtiöissä ja toimimaan vieraissa kulttuureissa. Olemme kokeneet eksoottisia ruokalajeja, tutustuneet uusiin kulttuureihin ja nähneet vaikka meille aivan uusia urheilulajeja. Meillä on lisäksi perhe, ystävät ja muut harrastuksemme; miten ehdimme vielä IT-maailman ympärille kerättyihin rientoihin!? Näitä ajatuksia olemme pohtineet usein myös VSTKY:n johtokunnassa. Vaikka ICT-alalla on hyvä työtilanne ja tekijöistä alkaa meilläkin olla puutetta, tämä on heijastunut jotenkin käänteisesti sekä meihin että kaikkiin sisaryhdistyksiimme. Vuosituhannen vaihteen korkeasesongin jälkeen niin meidän kuin koko Tietotekniikan liitonkin jäsenmäärä on laskenut neljänneksellä. Suunta ei ole vielä pysähtynyt. Tästä syystä nimitimme johtokuntaamme uuden roolin, toiminnan kehityksesta vastaavan hallitusjäsenen. Lähdemme miettimään ja todella myös tekemään jotain. Emme halua vain kikkailla leipää ja sirkushuvia tyyppisillä tapahtumilla. Ajatuksemme on kerätä enemmän tietoa siitä, mitä yhdistyksemme jäsenet tänään haluavat, mitä he tarvitsevat, mihin he ovat valmiita käyttämään aikaansa ja lisäksi, miten voimme saada uusia nuoria kykyjä yhdistyksemme jäseniksi. VSTKY saavutti viime vuonna 40 vuoden iän. Jäsenkuntamme on tutkimusten mukaan akkaistunut ja ukkoistunut hieman sekin. Toisaalta, yksi vahvuutemme on aina ollut nuori ja nuorekas aktiivien joukko, joka saa jäsenet liikkeelle. Tähän Vaikka ICT-alalla on hyvä työtilanne ja tekijöistä alkaa meilläkin olla puutetta, tämä on heijastunut jotenkin käänteisesti sekä meihin että kaikkiin sisaryhdistyksiimme. Vuosituhannen vaihteen korkeasesongin jälkeen niin meidän kuin koko Tietotekniikan liitonkin jäsenmäärä on laskenut neljänneksellä. tähtäämme jatkossakin. Olemme saaneet uuteen johtokuntaan uusia tekijöitä, ja ei aikaakaan kun he ottavat tekemisen vuorostaan harteilleen. Mutta nykyisten ja uusien jäsenien tarpeista vielä: perustaisimmeko vanhempien ja uusien jäsenten kokemustenvaihtofoorumeita, joissa tapaisimme kahden kk:n välein ja juttelemme leppoisasti mielenkiintoista asioista. Vai tarvitsemmeko erityisesti naisille suunnattuja tilaisuuksia, tai hyötyisivätkö nuoret, jos me alalla kauemmin olleet tutoroisimme heitä työnhakutilanteita varten, tai kertoisimme, mitä rooleja yrityksissämme tarvittaisiin ensi vuonna? Otamme mielellämme vastaan kaikki ajatukset. Olle Willberg Puheenjohtaja PS. Viime vuoden toimintakertomuksemme on kokonaisuudessaan luettavissa nettisivuillamme. Vätskäri 1/2008 5
Siitä puhe mistä puute Tietohallintojohtajat, CIOt, puhuvat tänä päivänä tietohallinnon ja liiketoiminnan yhdensuuntaista mi sesta, innovaatioista ja takaisinmaksuajoista. Näiden ei nähdä toteutuneen, eikä tie to hallintojohtaja näe olevansa osa johtoryhmää. Ihminen ei usko, ennen kuin näkee. Mutta sama pätee käänteisestikin, eli ih mi nen ei näe, ennen kuin uskoo. Tietohallintojohtajilta puuttuu usko itseensä. IT:n ja liiketoiminnan nenät samaan suuntaan Nyt olisikin korkea aika lopettaa puhuminen nenien kääntämiseen samaan suuntaan (IT and Business alignment). CIO:n vastuulla on tietysti huolehtia siitä, että myös tietohallinnon toiminta tukee lii ketoi mintaa. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan nyt pitäisi puhua siitä, kuinka CIO ja hänen organisaationsa mahdol lisimman hyvin on eri liiketoiminnan osissa mukana auttamassa tai jopa luomassa uutta liiketoimintaa. CIO.com:n state of the CIO 2008 vastaajista 82 % kertoivat, että IT ja Business alignment on heidän top 1 priority, eli toisin sanoen ainoastaan 18 % (jos sitäkään) näkee itsensä jo tasavertaisena johdon jäsenenä, jonka tavoitteet ovat samalla tavalla liiketoiminnan tavoitteita kuin esim. tuotannosta tai myyn nistä vastaavan johtajan. Innovaatio ja IT-projektit Tietohallintojohtajilla on sama ongelman kuin Suomella kansakuntana. Innovaatioita ei tehdä, ne synty vät tarpeeseen ja tarpeesta - tarve on kaikkien innovaatioiden äiti. Tästä syystä innovaatioista pu huminen erillisenä asioista pitäisi lo- 6 Vätskäri 1/2008 pettaa aivan kuten IT-projekteista puhuminen. En usko että inno vaatio-ohjelmat tai innovaatioyliopistot ratkaisevat innovaatio-ongelmaa. Innovaatiohan nähdään yleensä ideana, käytäntönä tai esineenä, jota yksilöt pitävät uutena (Rogers 2003). Mitäpä jos keskityttäisiin toiminnan jatkuvan parantamisen kulttuurin luomiseen? Kun tarpeita il menee ja niiden ympärille pysähdytään yhdessä, syntyy myös dialogia sekä ajatuksia kehitysaihioita. Osa kehitysaihioista voi parhaimmillaan olla jopa toteutuskelpoisia. To teutuskelpoisista aihioista ja ideoista suuri osa varmasti pieniä askeleita, jotka osaltaan kehittävät palvelua tai tuotetta. Osa toteutuskelpoi sis ta aihioista voi ajan myötä osoittautua jopa mullistaviksi innovaatioiksi, ja voivat parhaillaan jopa mul listaa koko toimialan toiminnan. Tätä ei voi tietää tai suunnitella etukäteen. Puolet State of the CIO 2008 tutkimukseen vastanneesta 558:sta IT päättäjästä listasi innovaation, eli kyvyn löytää teknologian mahdollistamia uusia liiketoiminta- tai tehostamismahdollisuuksia yhdeksi pää tehtävistään. Huonoja uutisia: CIO:t eivät tule onnistumaan tässä tehtävässä, sillä tehtävä on mah doton. Ei uusien liiketoiminta- tai tehostamismahdollisuuksien etsiminen (tai löytäminen) ole IT-spesifinen haaste, eikä tätä asiaa voi ratkaista IT-projekteilla. Haaste koskee koko organisaatiota. Voiko CIO ol la edis tämässä tätä tavoitetta? Totta kai voi, mutta tehtävä on liian suuri yksistään yhdelle miehelle tai nai sel le. Toiminnan jatkuvan kehittämisen tulisi olla kaikkien vastuulla. Onko nyt takaisinmaksuaika? IT on viimeiset kymmenen vuotta opetellut, että IT- palvelut maksavat, ja investoinneille pitää laskea takaisinmaksuaika. Muuten rahoitusta ei saada liiketoiminnalta. Harvassa ovat hetket jolloin hanke- tai projektisuunnitelmaan on palattu, ja takaisinmaksua on tarkasteltu tai arvioitu. Miksi näin käy? Syitä var mastikin on useita, tässä yksi. Projektien kestot ovat useita vuosia. Tästä syystä kyky palata takaisin, ja analysoida suorat hankkeen hyödyt nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, on hankalaa ja joskus jopa mahdotonta. Tämä johtamismalli ei siis käytännössä toimi. Kehityshankkeiden tulee olla no peam min toteutettavia ja modulaarisia. Kehityshankkeiden tulee myös olla jatkuvan tarkastelun alaise na, ja mikäli näyttää siltä, että hanke huonontaa yrityksen, liiketoiminta-alueen, osaston, ryhmän tai pal velun kilpailukykyä on se lopetettava. Tämä on johdon tehtävä, ei ainoastaan tietohallintojohdon. Asiansa osaavan tietohallintojohtajan ei tarvitse pyydellä anteeksi olemassaoloaan Asiansa osaava tietohallintojohtaja on ansainnut paikkansa johtoryhmässä. He eivät yritä kääntää neniä samaan suuntaan, vaan keskustelevat, väittelevät, työskentelevät ja päättävät kollegojen kanssa saa vut - taaksensa yhteiset tavoitteet. Innovaatioita ei tehdä erikseen, irrallisena muusta kehittämisestä, eikä IT-projekteja ole olemassakaan. On vain organisaation jatkuvaa, normaalia kehittämistä, johon innovaatiot ja IT-palveluiden kehittä mi nen kuuluvat luontevana osana. Asiansa osaaville tietohallintojohtajille on tilaus, ja yhä useampi raportoi CEO:lle ollen näin tasavertai nen joh t o ryhmän jäsen. Minkälainen CIO sinä olet? Petri Väyrynen
ICT-palvelujohtamisen hyvän hallintotavan kontrollimalli The Control Objectives for Information and related Technology (COBIT) COBIT tarjoaa viitekehyksen, joka perustuu kokoelmaan yleisiä ICT-prosesseja liiketoimintajohtajien, ICT-toi mittajien ja auditoijien ymmärtämässä muodossa. COBITin lähestymistapa on liiketoimintakeskeinen, proses siorientoitunut, kontrollipohjainen ja mittausta suosiva. COBITista on kehittynyt avoin standardi ja se on kan sainvälisesti omaksuttu ICT-palvelujohtamisen kontrollimalli. COBITin historia COBIT-mallin taustalla ovat ISACA (Information Systems Audit and Control Association) ja nykyisin ITGI (IT Governance Institute). Mallin ensimmäinen versio vuodelta 1996 oli lähinnä tietojärjestelmätarkastajien työ ka lu. Toiseen versioon lisättiin prosessien hyvät käytännöt ja kontrollitavoitteet. Kolmannessa versiossa mukaan saatiin prosesseihin liittyvät mittarit ja kypsyystasomalli. Uusin versio julkaistiin vuoden 2005 lopussa sisältäen kaikki keskeiset elementit: strateginen yhteen sovittaminen, lisäarvon tuottaminen, resurssien hallinta, riskien hallinta ja suorituskyvyn mittaaminen. COBITin kohderyhmä Malli antaa organisaation johdolle tietoa siitä, miten varsinaisen toiminnan ja ICT-toiminnan välistä rajapintaa voi daan johtaa ja hallita. Käyttäjäorganisaatiolle malli kertoo, mitä kannattaa vaatia ja ottaa huomioon pal ve luita hankkiessaan. Palvelun tuottajille (sisäiset ja ulkoiset) malli kertoo vastaavasti, miten palvelut kannattaa rakentaa, jotta ne olisivat laadukkaita. Arvioijille puolestaan esitetään, miten varmennetaan toiminnan ja pal veluiden laatu, turvallisuus ja tehokkuus. COBITin rakenne COBITissa on määritelty 34 korkean tason tavoitetta (geneeristä prosessialuetta), jotka käsittävät edelleen 215 kontrollitavoitetta. COBIT jakaa geneeriset prosessialueet neljään toimialueeseen: Suunnittele ja organisoi (engl. Plan and Organize) Hanki ja toteuta (engl. Acquire and Implement) Toimita ja tue (engl. Deliver and Support) ja Valvo ja arvioi (engl. Monitor and Evaluate) ICT-prosessit muodostuvat toimialueista (engl. Domains), prosesseista (engl. Processes) ja aktiviteeteista (engl. Activities). ICT-resurssit voidaan puolestaan jakaa sovelluksiin (engl. Applications), tietoon (engl. Information), infrastruktuuriin (engl. Infrastructure) ja ihmisiin (engl. People). Liiketoimintatavoitteet jakautuvat seitsemään osa-alueeseen: vaikuttavuuteen (engl. Effectiveness), (kustannus)tehokkuuteen (engl. Efficiency), luottamuksellisuuteen (engl. Confidentiality), eheyteen (engl. Integrity), käytettävyyteen (engl. Availability), lainmukaisuuteen/vaatimustenmukaisuuteen (engl. Compliance) ja luotet ta vuuteen (engl. Reliability). COBIT käyttää kypsyysmallia, jossa on kuusi määriteltyä tasoa (0-5). Jokaiselle geneeriselle prosessialueelle on määritelty oma kypsyysjaottelu ja vaatimukset eri tasoille. Tunnistamaton Suunnittelematon Suunniteltu, mutta ei otettu käyttöön Otettu käyttöön ja mitattavissa Mitattu ja johdettavissa Optimoitu kehittäminen on jatkuvaa COBITin hyödyt Liiketoiminnan fokuksen suuntainen ICT Ylimmälle johdolle ymmärrettävissä oleva näkökulma ICT:hen Selkeät omistajuudet ja vastuut Ohjausmalli, jonka muutkin tuntevat ja sääntelyviranomaiset hyväksyvät Yhteinen kieli ja ymmärrys ICT:stä kaikkien osapuolten kesken Jaakko Kuosmanen Wakaru Partners Oy Vätskäri 1/2008 7
Hyvinvointia Vätskyläisille Mistä virtaa? VSTKY:llä on mottona tarjota jäsenilleen V - Vireyttä S - Sosiaalisuutta T - Tietoa K - Kontakteja Y - Yhdessäoloa Vireys - jaksaminen ja terveys - on asia, jota osaa arvostaa kunnolla vasta kun sen menettää. Sitä kannattaa vaalia. Usein kynnys muuttaa elintapojaan aivan omin avuin ja itsenäisesti on korkea. Aamuisin tahtoo väsyttää ja aina on kova kiire. En taaskaan ehtinyt jumppaan, milloin tapaisin ystäviäni, kun olen töistä niin uupunut? Fiiliksiä monen elämästä. Jaksamisesta työelämässä ilmestyy oppaita, kirjoituksia ja aiheesta puhutaan paljon. Miten hallitsen stressin? Kuntoile ja syö terveellistä ruokaa, vitamiineja, antioksidantteja ja kuituja, nuku tarpeeksi, juo teetä, venyttele - huh, ota näistä selvää. Mietimme VSTKY:ssä, että tähän problematiikkaan voisimme mekin auttavan kätemme ojentaa. Jäsenten vireys kun on yksi tavoitteistamme. Siksi olemme valinneet jäsentilaisuuksien joukkoon hyvinvointiin ja liikkumisen aktivointiin liittyviä tapahtumia. Toivomme, että voisimme tarjota yksinkertaisia kokemuksia tai ideoita jokaisen valintoihin omassa elämässä. Usein konkreettinen tieto ja käytännön kokeileminen voi antaa hyvä kipinän kokeilla jotain uutta. Valinnat mahdollisia man tyvenempään veteen? Liikunta ja hyvä ravinto eivät pelkästään ole olleet tapetilla viime aikoina. Yhä useammin saa lukea lehdistä tarinoita ihmisistä, jotka elämänvalinnoillaan ovat tietoisesti pyrkineet hidastamaan tai yksinkertaistamaan elämäänsä. Uravalinnat voivat olla muutakin kuin näkyvämpään asemaan, laajempaan valtaan ja vastuuseen, pidempiin työpäiviin ja ankarampaan rasitukseen päin. Tietenkin ratkaisuissa vaikuttaa myös raha. Tuntuu kuitenkin siltä, että hyvinvointimme taloudellisessa mielessä on jo niin korkealla, ettei palkkalukema olekaan enää aina se ratkaiseva tekijä? Kun terveys ja perheen hyvinvointi on uhattuna, on aika miettiä muita vaihtoehtoja. V o i s i k o urallaan edetä ja kehittyä muullakin tavoin kuin tunkemalla kuumimpiin säpinöihin sinne missä tapahtuu Helsinki, Tukholma, Bryssel, Shanghai? Voisiko sen sijaan valita työskentelyn kotipaikkakunnalla keskittymällä joihinkin erityistä asiantuntemusta edellyttäviin kokonaisuuksiin, hoitaa kontakteja enemmän puhelin- ja nettineuvotteluilla? Kyse on lähinnä itsetunnosta, mielikuvituksesta, neuvottelukyvyistä ja rohkeudesta. Jukka kertoo valinneensa työpaikallaan businessalueen, jossa henkilöstö on eri puolilta Suomea. Puhelinneuvottelukumppanit ovat hajallaan Tukholmassa, Helsingissä, Turussa, Kuopiossa, Oulussa, Mikkelissä, Lappeenrannassa jne. Puhelinneuvottelu on monesti tehokkain tapa hoitaa asiat. Jos taas kaikki Matkustaminen on lisääntynyt kovasti ja nykyaikaiset mobiilit työvälineet mahdollistavat työnteon missä vain, milloin vain ne mahdollistaisivat myös lepäämisen ja rennomman työnteon, mutta tämä jää monelta huomaamatta. Uskallanko joskus heittäytyä kuohuvimman virran ulkopuolelle hiemuut ovat samalla paikkakunnalla (lue: Helsingissä), yksinäisenä puhelinlinjoilla roikkujana jää helposti ulkopuoliseksi. Lisäksi käytävillä jaetaan ex tempore paljon informaatiota. Näistä jää usein paitsi, joten etäällä työskentely ei välttämättä sovikaan hektisten, päivittäisten, monien henkilöiden työpanosta edellyttävien asioiden hoitamiseen. Valitsemalla toisenlaisen työyksikön Jukka pystyi vähentämään matkustamista ja työn rasittavuutta - ja aikaa vapautui liikuntaharrastuksille. Matkustaminen on lisääntynyt kovasti ja nykyaikaiset mobiilit työvälineet mahdollistavat työnteon missä vain, milloin vain ne mahdollistaisivat myös lepäämisen ja rennomman työnteon, m u t t a tämä jää monelta huomaamatta. Nykyisin vastuu työn ja levon tasapainosta sekä ajanhallinnasta on melkein täysin työntekijän omalla vastuulla tämä on hyvä uutinen, muutos on siis omissa käsissäni. Liisa oivalsi tämän seikan ja teki ratkaisun työpaikan vaihdosta, kun matkustaminen käänsi etääntymisen perheen luota ja omasta vapaaajasta niin totaaliseksi, että arkielämän peruspyörittäminen tuntui olevan uhattuna arki olisi vaatinut kokeneen projektipäällikön kykyjä ja tiukkaa suunnittelua, siis samaa otetta kuin Liisan työympäristö. Ja sehän olisi ollut mieletöntä, arjen ja kotielämän kuuluu olla helppoa, vaivatonta, nautinnollista ja kiireetöntä yhdessäoloa. Omassa kunnosta ja hyvinvoin- 8 Vätskäri 1/2008
nista huolehtiminen kävi Liisalle yhä hankalammaksi epäsäännöllisten työaikojen ja matkustamisen puristuksessa. Työpaikan vaihdon yhteydessä järjestin kahden kuukauden pituisen loman, jonka pyhitin lepäämiselle ja kuntoilun uudelleen aloittamiselle., Liisa kertoo. Enää ei ollut myöskään mitään tekosyytä, miksei se onnistuisi aikaahan oli yllin kyllin. Nyt on olo kuin toisella ihmisellä ja aion jatkaa kuntosalilla käyntiä säännöllisesti lajia, jonka löysin vasta tämän kokemuksen myötä. Toinen oivallus Liisalle oli niinkin yksinkertainen asia kuin riittävä lepo. Patistamme lapset tiukasti nukkumaan, jonka jälkeen itse valvomme puoleen yöhön herätäksemme aamulla rättiväsyneenä. Hetkinen, kannattaisiko komentaa itsensäkin ajoissa petiin. On hyvä huomata, että jos aikoo nukkua hyvin siellä pedissä, on opittava rauhoittamaan mielensä ensin työnteko ja seuraavan työpäivän murehtiminen illalla vaarantaa laadukkaat yöunet. VSTKY haluaa antaa kipinöitä liekki olet sinä itse Kiireisten vätskyläisten houkuttelu liikunnallisiin reippailuihin on osoittautunut selkeästi vaikeammaksi kuin teatteriretkiin, viini-iltoihin taikka muihin rientoihin. Tänä vuonna halusimme rakentaa erilaisia tilaisuuksia, joissa pikemminkin pääsee tutustumaan erilaisiin liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviin tapoihin ja saa myös vinkkejä ja tietoa. Tavoitteena, että tilaisuuksista voisi saada idean tai kipinän kokeilla jotain uutta tai uudella tavalla. Tämä voisi sitten olla siemen oman hyvinvoinnin parantamiseen. Seuraava aiheeseen liittyvä tilaisuus on ratsastuksen esittely ja kokeilu Artukaisten Ratsastuskoulussa lauantaina 19.4. Tervetuloa mukaan koko perheen voimin! Jos et tiedä vielä mitä oikeasti haluaisit tehdä, on korkea aika ottaa selvää! Polku kohti uutta hyvinvointia voi toki alkaa jostakin turhanpäiväisestä luopumisestakin elämään on saatava väljyyttä, jotta sillä on tilaa uusiutua ja olla eläjänsä näköinen. Jäsentilaisuustoimikunta ottaa mielellään vastaan ideoita tapahtumista, jotka edesauttavat jäsenistön hyvinvointia. Palautetta voit lähettää nettisivujemme (www.vstky.fi) palautelinkin kautta. Liisa Ruuhimäki Jukka Sillanpää TAPAHTUMA Vätskäri 1/2008 9
Läsnäilon voima Japanilainen zen-munkki ja runoilija Ryokan (1758 1831) käytti itsestään nimitystä Taigu, Suuri Hupsu. Siteeraan hänen runoaan Huoletta (Ryokan, Suuri hupsu; suomentanut Kai Nieminen; Basam Books 2006): Housut liian lyhyet, takki liian pitkä: Näin minä kuljen huoletta ja hölmönä. Äkkiä tienvarren lapset huomaavat minut ja alkavat käsiään taputtaen laulaa kuorossa pallottelulaulua. LEIKKI Ihminen on terve, kun se leikkii. Työpaikallaan läsnäoleva ja leikkisä ihminen on tehokas ja luova työntekijä. 10 Vätskäri 1/2008 Näyttäisi siltä, että Ryokan suhtautui itseensä ja elämäänsä rennolla huumorilla. Hän eli oman elämänsä Ryokanin valinnat johtivat elämään erakkona, kerjäläisenä, kalligrafina ja runoilijana. Hänen runonsa ovat täynnä hetkeen heittäytymistä, joutilaisuuden ylistystä, elämän suuruuden löytämistä pienistä asioista. Minusta näyttää, että hän eli mukavan elämän. Se oli myös hyvin tuottelias elämä. Ryokan on Japanin rakastetuimpia runoilijoita - minäkin olen rakastunut häneen; pari sataa vuotta myöhemmin, maapallon toisella puolella. Ryokan kirjoitti elämänsä aikana noin 500 kiinankielistä ja yli 1000 japaninkielistä runoa. Melkoinen saavutus, ottaen huomioon että ne kirjoitettiin huoletta ja hölmönä. Minulle Ryokanin runoista huokuu vahvimmin hyväntahtoisen läsnäolon taito. Ehkä siinä on mukavan elämän peruselementti? Mieleeni nousee muistikuva läsnäolon mestareilta saamastani demonstraatiosta: vein eskari-ikäisen tyttäreni ja hänen pari vuotta nuoremman pikkuveljensä lasten konserttiin, jumppasali täynnä juoksentelevia lapsia, vanhempia nojailee puolapuihin salin seinämillä, soittimia kasataan, odotusta ilmassa bändin sedät hassuissa vetimissään saapuvat, tempaisevat ensimmäisen soinnin ja jokainen lapsi on kuin taikaiskusta keskellä salia, pomppimassa täsmälleen samaan tahtiin, kädet ylhäällä, yhteisessä telepaattisessa hurmoksessa. Ei tarvittu lämmittelybändiä tällä keikalla. Lapset pomppivat sata lasissa koko konsertin ajan, herpaantumattomalla energialla ja huomiolla. Ei keskittymisvaikeuksia, ei kiukuttelua, pelkkää vaivatonta ilon virtaa. Katselen meininkiä suu auki, lopulta tajuan avata myös mieleni, kämmenpohjani lämpenevät ja koko kehoni alkaa kihelmöidä. Tuntuu kuin salissa olisi jotain pyhää, kaikki rajat romahduttavaa läsnäoloa. Lasten tarkkailun lisäksi voit kokeilla myös seuraavaa harjoitusta: Itsellesi ominaisella ja tilanteeseen sopivalla tavalla (kotona enemmän vapauksia, palaverissa vaivihkaa) suuntaa huomiosi hengitykseesi ja hiljennä mielesi laukkaava ratsu. Anna ajatustesi rauhoittua, tee tilaa hiljaisuudelle. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, hengitä vapaasti ja kiinnitä huomiosi siihen. Jos haluat, voit ajatella sisäänhengityksen aikana vaikkapa sanaa hiljaisuus ja uloshengityksen aikana sanaa hyvä. Jos haluat, keksi aina uusia sanoja jokaiselle sisään-uloshengitykselle, sanotaan vaikka yllin-kyllin tai minä-riitän tai en-pelkää. Älä juutu näihin esimerkkisanoihin, valitse omasi. Kun mielesi hiljenee, antaudut vastaanottamaan alitajuntasi viestejä (voit kutsua sitä Jumalaksi tai Universumiksi tai miksi ikinä haluat). Sano itsellesi: tiedän, kuka todella olen, suuri minä, ei ego ajatuksineen vaan ajaton tietoisuus. Tee tämä, vaikka tuntuisi kuinka hullulta se kannattaa. Jos antautumisesi on onnistunut, pystyt hyväksymään maailman ja itsesi sellaisena kuin ne nyt ovat. Ainakaan minä en pysty tähän hyväksyntään ilman apua itseäni suuremmilta voimilta. Buddhalaiset sanovat, että on hyväksyttävä asioi-
den sellaisuus oma elämäni on joskus niin sellaista, ettei hyväksyntä tule ihan helpolla. Mitä sitten? Mihin tässä pyritään? Läsnäoloa luullaan mystiseksi kyvyksi, harvojen valaistuneiden vai- Pekka Pirhonen toimii johdon valla hankituksi taidoksi. Höpsis. konsulttina Fujitsu Services Oy:ssä, Läsnäolo tässä hetkessä on helpoin, erityisesti muutosjohtamisen sekä tietohallinnon ja liiketoiminnan huolettomin, mukavin ja luonnolli- yhteistoimintakulttuurin sin tapa elää. Osaat sen jo, olet aina kehittämisen alueilla. Artikkeli on osannut. Läsnäolo ja vallitsevalle ote valmisteilla olevasta kirjasta tilanteelle antautuminen on myös Elämä on mukavuusalue iloa elämään, tulosta työntekoon. tehokkain tapa saavuttaa tavoitteesi, mitä ne sitten ovatkin. Olet vain täysillä läsnä myös niissä hetkissä, jotka olet päättänyt omistaa työskentelylle. Hiljainen mieli ja Anna naurun kuplia pinavautunut sydän taan, tässä ja nyt, oli tilanne synnyttävät tässä mikä hyvänsä. Kyllä, myös hetkessä olemisen töissä. Voit lyödä lekkerikja elämisen riemun si, nauraa itsellesi ja koko LÄSNÄILON elämälle. Naurusi avaa portit ilolle ja tästä hetkestä nauttimiselle, elämäsi täyttyy hyväntahtoisella läsnäololla. Kun läsnäolo on vallitseva tapasi suhtautua elämään, olet perillä, mukavuusalueellasi. Eikä mukavuusalue tarkoita, että pysähdyt lopullisesti paikoillesi. Toki välillä huilaat, mutta kokonaisvaikutus on aivan muuta: tulee viisautta energian suuntaamiseen, ja volyymia virtaukseen. Pienillä tönäisyillä alkaa olla suuria vaikutuksia, etenet maaliisi vaivattomasti. Läsnäilossa on voimaa. LÄSNÄOLO Tehokkain ja helpoin olemisen ja tekemisen muoto. Se, joka on aidoimmin läsnä, on käsillä olevan tilanteen johtaja. Läsnäilo saa ihmisen loistamaan, missä tahansa ympäristössä ja tilanteessa Vätskäri 1/2008 11
WEB 2.0 - IHMISKESKEINEN STRATEGIA Työelämässä eletään globaalin talouden, tieteen ja teknologian nopean kehityksen käynnistämää murroskautta. Työtä voidaan yhä harvemmin sitoa tiettyyn aikaan ja paikkaan. Kun monen työ on mobiilia ja monipaikkaista ja organisaatiot maantieteellisesti hajaantuneita, mahdollisuus kasvokkaiseen vuorovaikutukseen ja fyysiseen yhdessä työskentelyyn on rajattu. Tutkimusten mukaan kehittyvä asiantuntija- ja tietotyö vaatii kuitenkin enemmän yhteistyötä kuin koskaan aiemmin. Vaatimukset myös esimiesten ja kollegoiden osaamiselle kasvavat. On kyettävä asioiden lisäksi johtamaan energisoivaa, tuottavaa ja innovatiivista yhteistyötä. Näistä aineksista syntyy haasteita myös virtuaalisten työympäristöjen kehittämiselle. Web 2.0 on yksi konsepti, joka korostaa internetin toiminnan kehitystä yhteisölliseen suuntaan. Sosiaalinen Web 2.0 antaa kaikkien käyttöön internet-yhteisöissä piilevän kollektiivisen älykkyyden ja asioiden yhteiskehittelyn. kehityspolkujen yhdistämistä. Se on edistänyt myös termiin sisältyvän idean selkiinnyttämistä sekä siihen liittyvien palveluiden kokonaiskehitystä. Staattisesta 1.0 Webistä on edetty dynaamiseen, yhteisölliseen, sosiaaliseen ja proaktiiviseen 2.0 Webiin (kuvio 1). On syntynyt käyttäjien yhteisöjä, yhdessä tuotettuja palveluja ja sisältöjä, kuten podcasting, blogit, YouTube, Wikipedia, RSS, LinkedIn ja FaceBook. Nämä kaikki ovat toiminnallisia, yhteisöllisiä web-pohjaisia palveluja ja sovelluksia, joissa sisällön tuottaminen on ihmisten välinen sosiaalinen prosessi. Painopiste on siirtynyt teknologioiden yhdistämisestä ihmisten yhdistämiseen. asiakaskohtaistaminen (mass customization). Samalla he totesivat, että on kehittymässä viides työtyyppi, joka perustuu tuotteen ja palvelun jatkuvaan uudelleenmuotoiluun sekä tuottajan ja käyttäjän yhteistoimintaan (co-configuration). Kun työn tekemisen tapa on yleisesti muuttumassa, tarvitaan asioiden verkostomaiseen yhteiskehittelyyn myös tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia moderneja alustoja. Virtuaalitiloissa tapahtuvan avoimuuteen perustuva yhteiskehittelyn voima mm. uusien liiketoimintamallien ja palvelukonseptien kehittämisessä ja liiketoiminnan kasvattamisessa on havaittu monissa merkittävissä organisaatioissa. Hintikka (2007) kuvaa Web 2.0-konseptia käsittelevässä julkaisussaan mm. Legon onnistuneen tuotesuunnittelussa ja ohjelmistokehityksessä käynnistämällä avoimen kehitystyön internetissä. Käynnissä olevan muutoksen iskevä nimi - Web 2.0 Web 2.0-käsitteen synty vaikuttaa sattumalta: O Relly kustantamon T.O Reillyllä ja D.Doughertyllä oli tarve keksiä uusia aiheita seminaariesityksiä ja kirjoja varten. He laativat käsitekartan internet-yhteyksien uusista suuntauksista vuonna 2004. Käsitekartta alkoi kuitenkin näyttää mielenkiintoiselta internet tuntui olevan kehittymässä joksikin uudeksi versioksi. He nimeisivät kehityssuunnan Web 2.0:ksi. Käsite Web 2.0 toi ja tuo esille internetin monia kehityspolkuja. Uuden termin esittäminen on kiihdyttänyt samaan suuntaan etenevien 12 Vätskäri 1/2008 Kuvio 1. Sosiaaalisen 2.0 web:n kehittyminen Työn uusi toimintatapa - avoin yhteiskehittely Riittävän kaukaa katsottuna O Reillyn ja Doughertyn tunnistaman ja nimeämän, satunnaiselta tuntuvan kehityksen taustalta voidaan kuitenkin tavoittaa selityksiä. Mm. Victor ja Boynton (1998) ovat analysoineet eri yritysten tuotannon historiallista kehitystä ja erottaneet neljä työn historiallista kehitystyyppiä: käsityö, teollinen massatuotanto, prosessien jatkuva parantaminen ja massatuotannon Modernin työn haasteet haltuun strategia ihmisten välisten suhteiden tukemiseen Turun ammattikorkeakoulun Moderni työ -projektissa on tutkittu Web 2.0 -ajattelun sovellusmahdollisuuksia kommunikaation ja yhteistyön tehostamiseen mobiilissa ja monipaikkaisessa työssä. Mm. Rimmasen (2008) sähköisten työympäristöjen käyttöä kartoittavan tutkimuksen mukaan sähköposti ja puhelin ovat edelleen kaikkein käytetyimmät yhteistyön välineet. Niiden ohella toimintaa tukemaan käytetään yhteisiä kansioita pöytäkirjojen, suunnitelmien ja yhteis-
työn tulosten dokumentointiin. Vartiaisen (2007) virtuaalitiimin ja mobiilin työn johtamiseen suuntautuneiden tutkimusten mukaan sähköposti ja dokumentit eivät kuitenkaan tue sosiaalisten suhteiden rakentumista tai läsnäolon tunnetta, jota onnistunut ja innovatiivinen yhteistyö edellyttää. Moderni työ projektissa ammattikorkeakoulun, alueen yritysten ja organisaatioiden toimijat ovat kehittäneet uutta esimiehille ja heidän alaisilleen suunnattua valmennuskonseptia. Konseptissa mallinnetaan onnistunutta ja innovatiivista yhteistyön rakentamista virtuaalissa, mobiilissa ja monipaikkaisessa työssä. Tämän osana on selvitetty välillisten vuorovaikutus- ja yhteistyömuotojen ja suhteiden kehittymisen mahdollisuuksia myös web 2.0 konseptin suuntaan. Tavoitteena on edistää 2.0 ihmiskeskeisen strategian kehityssuuntaa vastaamaan muuttuvan työn tarpeisiin. Ursula Hyrkkänen FT, tutkimus- ja kehitysjohtaja Turun ammattikorkeakoulu Terhikki Rimmanen KM, kehittämiskonsultti Humap Oy TAPAHTUMA Informaatioyhteiskunta vuonna 2008 - Voiko nettiä valvoa? 23.4. klo 17-18.30 Olisiko Jokelan koulusurmat voitu välttää nettiä tarkkailemalla? Saadaanko lapsiporno kuriin nettisensuurilla? Estävätkö kopiosuojaukset piratismin? Turun yliopiston tietoturvapäällikkö Mats Kommonen tulee kertomaan miten yhteiskunta on kymmenessä vuodessa muuttunut enemmän kuin useimmat arvaavatkaan. Illan kysymys on, ovatko yhteiskunta ja ihmiset valmiita tähän muutokseen, vai pitääkö pelisääntöjä muuttaa niin työssä, vapaa-ajalla kuin perheelämässäkin. Tilaisuus järjestetään ICT-talossa Joukahaisenkatu 3-5, Turku. Tervetuloa! Koulutustoimikunta Elina Koivumäki Lisätietoja: elina.koivumaki@tse.fi Vätskäri 1/2008 13
Katse kohti tulevaisuutta Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys on päässyt jo miehen ikään ja samalla myös jäsenkunta on, yhdistyksen puheenjohtaja Olle Willbergin sanoja lainaten, ukkoistunut. Kirjoituksessaan puheenjohtaja kertoo viime vuosien huomattavasta jäsenmäärän laskusta sekä Tietotekniikan liitossa että meillä VSTKY:ssä ja pohtii syitä tälle negatiiviselle kehitykselle. Laskusuhdanne ei ole ottanut taittuakseen ja tähän yhdistyksen johtokunta päätti puuttua pestaamalla johtokuntaan uuden, toiminnan kehityksestä vastaavan henkilön. Ennen uuden pestin perustamista tarvetta ja suuntaa toiminnan kehitykselle selvitettiin teettämällä aiheesta opinnäytetyö IT-alan opiskelijalla. Kati Valkonen Turun ammattikorkeakoulusta tarttui haasteeseen ja opinnäytetyö valmistui syksyllä 2007. Opinnäytetyö käsittelee tietojenkäsittelyn opiskelijoiden kiinnostusta yhdistystoimintaa ja erityisesti VSTKY:tä kohtaan, joten se antaa hyvää pohjatietoa toiminnan kehitykselle. Kuten pääkirjoituksessakin todetaan, toiminnan kehityksessä olennaista on nuorten aktivoiminen mukaan yhdistyksen toimintaan. Kati Valkosen opinnäytetyön pohjalta on kevättalven aikana hahmoteltu toiminnan kehityksen suuntaviivat ja tavoitteet. Opinnäytteessä tehdyn kyselyn perusteella merkittävin kehittämisen kohde nuorten silmin katsottuna oli viestintä. Suurin osa kyselyyn vastanneista ei ollut koskaan kuullutkaan yhdistyksestä! Tämän vuoksi vastauksissa toistui myöskin VSTKY:n toiminnan tuntemattomuus ja edelleen siitä johtuen vähäinen kiinnostus yhdistystä kohtaan. Yhdistyksen tunnettuutta on siis lisättävä ja keino siihen on viestintä. Ensimmäinen askel toiminnan kehitykselle onkin yhdistyksen viestinnän kehittäminen ja samalla Vätskärin ulkoasun uudistaminen. Viestinnässä on lisäksi jatkossa tarkoitus hyödyntää opiskelijoiden omia viestintäkanavia, kuten sähköpostilistoja ja lehtiä. Pelkästään viestinnän tehostaminen ei kuitenkaan riitä aktivoimaan uusia jäseniä. Lisäksi on tietysti uudistettava myös yhdistyksen toimintaa nuoria kiinnostavaksi. Edetään kuitenkin askel kerrallaan. Toiminnan kehityksen ensimmäisiin näkyviin aikaansaannoksiin voit tutustua seuraavassa Vätskärissä. Jenni Kotilainen VSTKYn toiminnan kehitys Mikä ihmeen alumni? Alumni tulee latinan sanasta alumnus, joka tarkoittaa kasvattia. Alumnitoimintaa eli entisten opiskelijoiden toimintaa on viime vuosina käynnistetty monissa opinahjoissa. Toimintaa on tarjolla laidasta laitaan, maksullista ja maksutonta, viihteellistä ja asiallista, säännöllistä ja satunnaista. Vätskäri selvittää TKKK:n, TY:n ja Turun AMK:n alumnitoiminnan parhaat puolet tietotekniikkaa opiskelleille. Sarja alkaa Turun yliopiston liepeiltä. Turun yliopisto tarjoaa kaikille entisille opiskelijoilleen mahdollisuutta liittyä alumniverkostoon. Näkyvin 14 Vätskäri 1/2008 etu liittymisestä on Turun yliopiston julkaisema Aurora-lehti, joka kolahtaa postiluukusta useita kertoja vuodessa. Lehdestä voi bongata mm. ajankohtaisia tutkimusuutisia eri aloilta sekä väitöskirjansa kansiin saaneet. Liittyminen alumniverkostoon on maksutonta. Jos alumnitoiminta kiinnostaa enemmän kuin lukutuokion verran, voi toimia vielä opiskelevien mentorina. Lehtori Antti Tuomisto ITlaitokselta kertoo, että mentorointi toteutetaan osana Turun yliopiston Alumnitoimintaa (ks. http://www. utu.fi/alumni/mentorointi/). Mentoroinnilla tarkoitetaan noin vuoden sisään maisteriksi tai diplomiinsinööriksi valmistuvan opiskelijan ja työelämässä olevan henkilön kokemustenvaihtoa. Tavoitteena on, että parisenkymmentä opiskelijaa vuosittain voisi osallistua mentorointiin, jolloin yrityksen asiantuntijoiden kokemukset siivittävät tulevien osaajien työuraa, ja myös mentoroijat saavat uutta tietoa, uusia näkemyksiä ja kokemuksia alan opiskelusta. Tuomisto korostaa, että tämäkin yritysten ja yliopiston välinen toimintamuoto on tärkeä osa menestyksekästä yhteistyötä. Mentoriksi voi ilmoittautua Turun yliopiston alumni-sivustolla, ja lisätietoja saa myös Antti Tuomistolta.
IT-laitoksen alumneilla omat yhdistykset Turun yliopiston IT-laitoksella vaikuttaa kaksi alumniyhdistystä. Alumni ry :n keskeistä toimintaa on erilaisten kokoontumisten ja tutustumiskäyntien järjestäminen. Sääntöihin on kirjattu tavoitteena jäsenten keskinäisen tiedonvälityksen ja yhteisöllisyyden lisääminen, yhteydenpito Turun yliopiston Informaatiotekniikan laitokseen ja sitä kautta tutkimus- ja koulutusyhteistyön edistäminen. Yhdistys perii jäseniltään jäsenmaksun, mutta vastavalmistuneet voivat tutustuta toimintaan vuoden ajan maksutta. Tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan DI-tutkintoja on ollut mahdollista suorittaa vasta muutaman vuoden ajan, mutta alumnitoiminnan saralla diplomiinsinöörit ovat jo konkareita. Digitainejärjestöön kuuluva voi osallistua 0-kerhon toimintaan. Kumpikin yhdistys toivottaa tervetulleeksi toimintaan mukaan myös opiskelijat, joiden opinnot ovat vielä kesken. Viisas valinta alalla, jolla työelämä helposti vie mukanaan. Yhdistykset julkaisevat yhdessä AlumnIT-lehteä. Lehdestä voi lukea valmistuneet lopputyöt ja tutkinnot, muisteluksia, sekä ajankohtaisia asioita laitoksen toiminnasta kuten järjestettävistä luennoista. Koulutusta valmistuneille Harva opiskelija tietää, että vastavalmistunut voi täydentää maksuttomasta kahden vuoden ajan tutkintoaan valmistumisen jälkeen. Tämän jälkeen opintoja voi jatkaa jatko-opintosuunnitelman puitteissa. Varsinaista täydennyskoulutusta ei järjestetä, mutta ilmaisluentoja on toteutettu esimerkiksi yliopistopäivien yhteydessä. Mervi Koivulahti-Ojala Lisätietoja: Turun yliopiston alumnitoiminta http://www.utu.fi/alumni IT-laitoksen alumnit http://www.it.utu.fi/laitos/alumni 0-kerho http://www.digit.fi/nollakerho.php Alumnien kasvatusallas. Turun seudulla tietoteknisen alan alumneja sikiää ICT-talossa niin Turun yliopiston, Turun AMK:n ja Åbo Akademin tiloissa. Turun kauppakorkeakoulla on vielä oma rakennuksensa tulevia alumneja varten, joskin yhteistyö TUCSin kautta sijoittaa muutamia kauppakorkekoulun opiskelijoita myös ICT-taloon. Vätskäri 1/2008 15
www.tieturi.fi TIETURI TEKNOLOGIAKOULUTTAJA JA VAHVA VAIKUTTAJA Tänä vuonna vietämme 25-vuotisjuhlaa. Olemme olleet mukana suomalaisen tietoyhteiskunnan huimassa kehityksessä ja kehityksen kärjessä alusta alkaen. Ota kasvun haaste vastaan ja haasta meidät. Tieturi Turussa vahvalla tarjonnalla, ilmoittaudu mukaan! Järjestelmänhallinnan asiantuntijoille Windows Vista siirtyminen ja hallinta (MCTS) 31.3-2.4. Windows Vista -ylläpito (MCITP) 19.-21.5. Windows Server 2008 -käyttöönotto 23.-25.4. Windows Server 2008 Active Directory uutuudet 13.6. Active Directoryn käyttöönotto ja hallinta 28.-30.4. Linuxin käyttöönotto ja hallinta 14.-16.5. Ohjelmistotuotannon asiantuntijoille Ketteryyden kulmakivet (0,5 pv) 19.5. Ketterä ohjelmistotuotanto Scrumilla 20.5. Java-ohjelmointi II 23.-25.4. ADO.NET-tietokantaohjelmointi 15.-16.4. SharePoint 2007 -sovelluskehitys 2.-4.6. Projektityötä tekeville ITIL Overview (V3) 11.4. Projektin suunnittelu ja läpivienti 21.-23.4. Tietojärjestelmäprojektin suunnittelu ja läpivienti 2.-4.4. Sovellusten käyttäjille Excel laskentataulukot sujuvasti 8.-9.4. Excel VBA -makrojen perusteet 10.-11.4. Access perusteet 7.-8.5. Outlook 2007 uusi tapa toimia 11.4. Word sparraus 7.4. Word 2007 uusi tapa toimia 5.5. PowerPoint sparraus 17.4. InDesign jatkokurssi 21.-22.4. Office 2007 uusi tapa toimia 22.5. Office 2007 siirtymä tehokäyttäjille 26.-27.5. Räätälöimme kaikkia tarjonnassamme olevia kursseja myös asiakaskohtaisiksi toteutuksiksi myynti@tieturi.fi. Lisätietoa kaipaaville apuna on Hanna Suontausta, soita 02 263 571 tai laita postia hanna.suontausta@tieturi.fi. Kameleon-palvelumme on asiakirjamalliasiantuntijanne. Kysy lisää timo.mettala@tieturi.fi Ilmoittautumiset ja lisätiedot: puh. 02 263 571 tai 09 4315 5333 kurssit@tieturi.fi www.tieturi.fi Helsinki Turku Tampere