Svenska kulturfonden och Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne UTREDNING AV INLÄRNINGSSVÅRIGHETER HOS FINLANDSSVENSKA BARN - HAR VI TILLFÖRLITLIGA MÄTMETODER? Ääriryhmien (imetysaika alle 1 kk vs yli 12 kk) välillä pieni ero älykkyystesteissä (d=0,25) 30vuotiaana (WAIS-III) Älykkyys selitti 72% tulojen vaihtelusta 30-vuotiaana Fre 20.3.2015 kl. 9.30 13.30 Elhusets auditorium, Runebergsgatan 1 A, Helsingfors HUR PRESTERAR FINLANDSSVENSKA BARN I ÖVERSATTA PSYKOLOGISKA TESTBATTERIER (WISC-IV OCH NEPSY-II)? The association between breastfeeding and child IQ can be largely explained by sociodemographic factors, parental lifestyle and maternal IQ. Our results cannot confirm beneficial effects of breastfeeding on child intelligence. Sajjad, A., Tharner, A., Kiefte-de Jong, et al. (2015). Breastfeeding duration and non-verbal IQ in children. Journal of epidemiology and community health. Pekka Räsänen varatoiminnanjohtaja, neuropsykologi (VET) Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä 1 2 KUKA PUHUU? Syväoja, H., Tammelin, T., Ahonen, T. Räsänen, P., Tolvanen, A., Kankaanpää, A., & Kantomaa, M.T. (in press). Internal consistency and stability of the CANTAB neuropsychological test battery in children. Psychological Assessment. Aunio, P. & Räsänen, P. (in press). Core numerical skills for learning arithmetic in children aged five to eight years. European Early Childhood Education Research Journal. Hannula-Sormunen, M. M., Lehtinen E., & Räsänen P. (in press, May 2015). Children s preschool subitizing, spontaneous focusing on numerosity and counting skills as predictors of mathematical performance 6-7 years later at school. Mathematical Thinking and Learning. Räsänen, P. (in press, April 2015). Computer-assisted Interventions on Basic Number Skills. In R. Cohen Kadosh & A. Dowker, (eds.) The Oxford Handbook of Mathematical Cognition. Oxford University Press. Räsänen, P., Käser, T., Wilson, A., von Aster, M., Maslov, O., & Maslova, U. (2015). Assistive Technology for Supporting Learning Numeracy (pp. 112 117). In B O Neill & A. Gillespie, (eds.) Assistive Technology for Cognition: A handbook for clinicians and developers. Current Issues in Neuropsychology. Psychology Press. Mazzocco, M., & Räsänen, P. (2013). Contributions of longitudinal studies to evolving definitions and knowledge of developmental dyscalculia. Trends in Neuroscience and Education, 2, 65 73. Zhang, X., Koponen, T., Räsänen, P., Aunola, K., Lerkkanen, M., & Nurmi, J. (2013). Linguistic and Spatial Skills Predict Early Arithmetic Development via Counting Sequence Knowledge. Child Development. 3 NMI MATERIAL PÅ SVENSKA LUKIMAT - Inlärnings- och utvärderingsplattform för grundläggande läsfärdigheter samt för inlärningsberedskap i matematik (NMI 2007 ) http://www.lukimat.fi/ Kaninhistorier Träning i aktiv hörförståelse (på hösten 2015)(Mattinen, Kajamies, Räsänen, Hannula-Sormunen, Lehtinen, 2014) Nallematte - Program för utveckling av tidig matematisk inlärningsförmåga (Mattinen, Räsänen, HannulaSormunen, Lehtinen, 2010; översättning till svenska 2013) KTLT - Ett test i räknefärdighet för årskurser 7 9, www.neure.fi; (Räsänen & Leino, 2005; Räsänen, Leino, Linnanmäki, Korhonen, 2012) LENE - Den neurologiska bedömningen av barn i lekåldern (Riitta Valtonen, Kirsi Mustonen & työryhmä, 2003; översättning till svenska 2012) RMAT - Test av räknefärdighet hos elever i åldern 9-12 år (Räsänen, 2004; Räsänen, Linnanmäki, Haapamäki, Skagersten, översättning till svenska 2008) KUMMI 1. Läsförståelse: Teorier och övningar (Aro, 2002; översättning till svenska 2007) 4
LUKIMAT - VIERAILIJATILASTO (1 KK): RUOTSINKIELISET SIVUT Keskimäärin n. 6 uutta vierailijaa/työpäivä Suomesta ja 5 Ruotsista MIHIN PSYKOLOGISIA TESTEJÄ TARVITAAN? 5 6 Kognitiivisten taitojen eri osa-alueet (kieli, sujuvuus, hahmotus, muisti, yms.) Lasku- taitojen valmiudet 1. luokalla Erilaisia matemaattisia taitoja 4. luokalla MIKSI PITÄÄ OLLA PSYKOLOGISIA TESTEJÄ? Niillä voidaan tutkia ajattelun ilmiöitä, joita ei voi suoraan havainnoida (esim. sanavarasto, työmuisti) Testien avulla voidaan sekä ennustaa että selittää (lue: ymmärtää) menestymistä erilaisissa oppimista, osaamista, päättelyä, jne. vaativissa tilanteissa Zhang, X., Räsänen, P., Koponen, T., Aunola, K., Lerkkanen, M., & Nurmi, J. (in preparation). Knowing, Applying, and Reasoning about Arithmetic: Roles of Domain-General and Numerical Skills in Multiple Domains of Arithmetic Learning Tämä ymmärrys auttaa meitä sekä ymmärtämään että tukemaan paremmin yksilöitä ja kehittämään uusia tuen muotoja 7 8
KAKSI TRADITIOTA TESTIRAKENTEISSA 1. Tarkastellaan kykyjä ja taitoja jatkumona erittäin heikosta erinomaiseen psykometrinen lähestymistapa, mm. WISC 2. Ajatellaan, että on olemassa iso tavanomaisen osaamisen vaihtelu (kaikkien pitäisi osata) ja sitä heikommat suoritukset kertovat aivotoiminnallisista pulmista Psykometrinen neuropsykologinen lähestymistapa, alunperin Nepsy Molemmissa lähtökohtana on, että verrataan yksilön tai ryhmän suoritusta johonkin viiteryhmään. Neuropsykologinen 9 TESTIEN HISTORIA: WISC Taustalla 1890-luvulta alkaneet kehitysvammaisuustutkimukset sekä I ja II MS rekrytointitutkimukset Pääosa eri tehtävämalleista on peräisin 1890 1920-luvuilta Psykometrinen lähestymistapa Versiot 1 3 jako kielelliseen ja suoritusindeksiin, uudessa 4-versiossa otettu käyttöön uusien älykkyysteorioiden käsitteet, mutta ei rakennetta 10 tehtävää ja 4 indeksiä (kielellinen päättely, havaintopäättely, työmuisti, prosessointinopeus) Muut yleisimmät testipatterit perustuvat teoreettisesti ja rakenteellisesti monitasoiseen CHC-malliin. Näitä ei ole suomennettu. 10 TESTIEN HISTORIA: WISC Wechsler-Bellevue Intelligence test, 1939 myöhemmin nimellä WAIS (Wechsler Adult Intelligence Scale) Wechsler Intelligence Scale for Children (WISC), 1949 (Suomessa ilman normeja 1974) Wechsler Preschool and Primary Scale of Intelligence (WPPSI), 1967 WISC-R, 1974 (Suomessa 1984) WISC-III, 1991 (Suomessa 1999) WISC-IV, 2003 (Suomessa 2010) 11 12
WISC-IV NORMITUS SUOMESSA Yhdysvalloissa virallista väestönlaskentaa tekevä kauppaministeriön U.S. Bureau of the Census on laatinut aineiston keruuta varten väestöä edustavat tiedot iän, sukupuolen, rodun, oman tai vanhempien koulutuksen ja maanosan mukaan. Yhdysvaltalaisia aineistot on kerätty rekrytoimalla testattavat eri paikoista, esimerkiksi ostoskeskuksista tai nettiyhteisöistä. Suomessa viimeisimpiin Wechslerin testeihin tehtiin otanta suomenkielisestä väestöstä väestörekisteristä iän ja paikkakunnan mukaan, minkä perusteella on WPPSI-III:n ja WISC-IV:n normiaineiston testattaville lähetetty pyyntö osallistua tutkimuksiin. WISC-IV NORMITUS SUOMESSA Wechslerin yhdysvaltalaisten testistöjen normitaulukoissa esitettävät arvot perustuvat aineistoon, jossa ei ole mukana henkilöitä, joilla on todettu sairauksia (esimerkiksi epilepsia tai aivovamma), lääkityksiä, kuulo- tai näkövammoja tai muita tiloja, jotka vaikuttaisivat kognitiiviseen suorituskykyyn. Edellä mainittujen ryhmien tuloksia ei siis ole sisällytetty normiaineistoon. Lisäksi tutkittavien äidinkieli on ollut englanti. Myös suomalaisten Wechslerin testistöjen viimeisimpien laitosten (WPPSI-III ja WISC-IV) sekä WAIS-IV:n kohdalla on normiaineiston keruussa käytetty vastaavia poissulkukriteereitä kuin Yhdysvalloissa ja poistettu kaikki tutkittavat, joilla on ollut jokin tutkimuksesta poissulkemiseen vaikuttava lääkärin diagnosoitu sairaus tai muu tila tai tutkittavan äidinkieli ei ole ollut suomi. yksittäisen henkilön testituloksia verrataan aina normaaliväestössä olevaan kykyjen vaihteluun Poissulkukriteerien vuoksi testistö ei välttämättä erottele hyvin heikkoja tuloksia saavia toisistaan. 13 WISC-IV NORMITUS RUOTSISSA Ruotsalaiseen WISC-IV:en oli kerätty pieni ruotsalaisten lasten otos (n=290) tunnuslukujen vertailua varten, mutta sitä ei ole hyödynnetty normitaulukkojen laskemiseen. Samaa strategiaa on noudatettu myös ruotsalaisen WPPSI:n osalta, jossa osapsykometrisistä analyyseistä oli tehty pienen ruotsalaisen otoksen (n=318) perusteella, mutta normit ovat Iso-Britannian testistä. 14 TESTIEN HISTORIA: NEPSY Taustalla aivovauriotutkimukset ja niihin liittyvät neuropsykologiset testit ensimmäisissä versioissa neuropsykologinen lähestymistapa, joka myöhemmin tehtäviä kehittämällä muutettu psykometriseksi Norjassa käytetään ruotsalaista versiota WISC-IV:stä ja sen normitaulukoita. 15 16
Kehitys noin tai yli 1 sd edelliseen ikäryhmään Kehitys noin 0,5 sd edelliseen ikäryhmään Kehitys selväs7 alle 0,5 sd edelliseen ikäryhmään useimmissa testeissä ei kehitystä 11-ikävuoden jälkeen poikkeuksena kiirehditty nimeäminen visuaalinen tarkkaavuus sanojen keksiminen merkittäviä sukupuolieroja tarkkaavuuden muistin visuo-spatiaalisten ja sosiaalisen havaitsemisen tehtävissä hieman yllättäen järjestelmällisiä sukupuolieroja ei kielellisissä tai sensomotorisissa tehtävissä 12/37 sukupuolieroja ei raportoitu MITÄ TESTAAMINEN OIKEASTAAN ON? Esim. Sanavarasto Suomen kielen perussanakirjassa on noin satatuhatta sanaa, kaikkia näitä ei voi kysyä, joten pitää ottaa pieni, mutta mahdollisimman edustava otos sanoista: kaikkien ymmärtämästä harvojen ymmärtämään kysytään näiden sanojen merkitystä isolta joukolta sen kielen ja kulttuurin omaksuneita henkilöitä, jotta tiedetään, miten tavanomaista on osata nämä sanat. sanojen valinta on tarkkaa puuhaa. Sanojen tuttuus on kulttuurisidonnaista ja kulttuurissa muuttuvaa (komelianttari, leiviskä, puhelinluettelo). 17 18 KIELI- JA KULTTUURISIDONNAISUUS Puhelinluettelo - Telefonkatalog 19 20
WISC-IV KIELI- JA KULTTUURISIDONNAISUUS Matriisipäättely oivaltavan älykkyyden ja yleisen älykkyyden mitta (vrt. Raven matriisit) neljä erityyppistä matriisipäättelymallia: diskreetin ja jatkuvan mallin täydentäminen, analoginen päättely, sarjallinen päättely 21 Kirjain-numerosarjat 22 NEPSY-II KIELI- JA KULTTUURISIDONNAISUUS Sano ensin numerot järjestyksessä ja sitten kirjaimet sequencing, mental manipulation, attention, short-term auditory memory, visuospatial imaging, processing speed 23 24
NMI-WISC -TUTKIMUS: KONTROLLIRYHMÄN KESKITASO 1 MILTÄ NÄYTTÄÄ TAVALLINEN KOGNITIIVINEN SUORITUSPROFIILI Esimerkki Suomen keskimääräisimmistä lapsista 1 14" T11" T T13" T14" T15" T1 T17" T1 T19" 4" 2" 25 Normiaineistoon verrattuna WISC - 4 LTK Verrokki n 32 25 mean 7,91 7,48 SD 2,62 2,2 0" pienin vaihtelu: 6 12 pistettä (2 SD) YT_s3" SK_s3" LA_s3" SV_s3" YK_s3" KT_s3" MK_s3" KJ_s3" KU_s3" KO_s3" 26 MITÄ TARKOITTAA ERON SUURUUS 2SD? SD = standard deviation, keskihajonta käytetään usein eron suuruuden vakioituna mittana WISC-IV:n suomalaisessa normiaineistossa (n>800), josta oli poistettu lapset, joilla on kehityksellisiä häiriöitä tai oppimisvaikeuksia, keskimääräinen vaihtelu parhaimman ja heikoimman osatestin välillä 8,59 standardipistettä asteikolla 10±3. pituus- ja painotaulukoissa 2SD on tavanomaisesta selvästi poikkeava 27 28
MITÄ TARKOITTAA ERON SUURUUS 2SD? Jos lasten keskipituus on 140 cm ja keskihajonta on 10 cm silloin 130 150 cm välillä on 67% lapsista ja 2 SD = 120 tai 160 cm pitkä lapsi (heitä on 2%+2%) Suomenruotsinkieliset lapset ja WISC-IV Alustava tarkastelu keskeisistä tuloksista Kognitiivisissa mitoissa ero tarkoittaa samaa kuin keskitasoisen ja lievästi kehitysvammaisen tai keskitasoisen ja huippulahjakkaan välillä 29 WISC-IV osatestien standardipisteet suomalaisiin ja ruotsalaisiin normeihin suhteutettuna, 1 lk Kielellinen Havainto Työmuisti P-nopeus 30 WISC-IV osatestien standardipisteet suomalaisiin ja ruotsalaisiin normeihin suhteutettuna, 4 5 lk Kielellinen Havainto Työmuisti P-nopeus 13" 11" 13" 11" 2SD 9" 7" FIN" SWE" 2SD 9" 7" FIN" SWE" 5" Likheter" Ordförråd" Förståelse" Blockmönster" Bildkategorier" Huom! Käännös tehty suomalaisesta versiosta. Matriser" SifferrepeEEon" BokstavsGsifferGserier" Kodning" Symbolletning" 5" Likheter" Ordförråd" Förståelse" Blockmönster" Bildkategorier" Huom! Käännös tehty suomalaisesta versiosta. Matriser" SifferrepeEEon" BokstavsGsifferGserier" Kodning" Symbolletning" 31 32
Nuorempien ja vanhempien ikäryhmien indeksi- ja kokonaisäo-pisteet suomenkielisten normeihin suhteutettuna 130# 120# 110# 100# 90# Younger# Older# Kognitiivisten testien sanalliset kuvaukset 80# 70# VCI# PRI# WMI# PSI# FSIQ# 34 33 34 Vanha tautiluokitus Testilautakunnan suositus 35 36
NEPSY-II NEPSY-II NEPSY&II(och(Svenska(normer( Nepsy&II(och(Finska(normer(( 1 1 14" 14" Younger" Older" Total" Younger" Older" Total" 4" 4" 2" 2" 0" Förståelse"av" instruk6oner" Påskyndad" benämning" Seman6sk" Fonologisk" Minne"för"namn" Fonologisk" bearbetning" Ordflöde 0" Förståelse"av" instruk6oner" Påskyndad"benämning" Ordflöde" Minne"för"namn" Minne"för"beräCelser" Ordlistor" 37 38 KAHDET NORMIT 13" 11" 9" Förståelse"av"instruk9oner" Påskyndad"benämning" TESTITULOSTEN TULKINTA 7" Finska" Svenska" 39 40
MITÄ TEHDÄ? WISC-IV suomalaisen version tehtävien ja normien käyttö havaintopäättelyssä, työmuistissa ja prosessointinopeudessa mahdollista WISC-IV kielellisten mittojen käännökset eivät tuota mielekkäitä tuloksia NEPSY-II (ruotsalainen) äänteiden prosessointi, nimien muistaminen, ohjeiden ymmärtäminen, kiirehditty nimeäminen epävarmoja käytettäväksi NEPSY-II (suomalainen) kiirehditty nimeäminen, kertomuksen oppiminen, ohjeiden ymmärtäminen epävarmoja käytettäväksi MITÄ TEHDÄ? Lue syksyllä ilmestyvä oppaamme tarkasti! ILS (Inlärningsvårigheter) -hanke 2015 2018 NMI, yhteistyössä Åbo Akademin (Psykologian ja logopedian laitos, Vaasan erityisopetuksen yksikkö), Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa on aloittanut lasten oppimisvalmiuksiin ja lukemiseen liittyvien kielellisten taitoihin liittyvän kehittämishankkeen, jossa myös kerätään edustavia viiteaineistoja lukutaitoihin liittyviin keskeisiin testeihin. Pilottitutkimukset aloitettu keväällä 2015 41 42 KIITOS -TACK Erityiset kiitokset yhteistyöstä Tutkimukseen osallistuneet lapset sen mahdollistaneet vanhemmat ja koulut Åbo Akademi Psykologian laitos Folkhälsan Svenska Kulturfonden Brita Maria Rendlunds Minne Svenska Folkskolans vänner 43