TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotuksen perusteet Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi
Veron käsite ja miksi veroja kannetaan Julkinen sektori (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) rahoittaa julkishyödykkeitä ja tulonsiirtoja pääasiassa veroilla; muita tulolähteitä palvelumaksut ja omaisuuden tuotot Verolla tarkoitetaan julkisen sektorin perimää pakollista, vastikkeetonta maksua Rahoitustehtävän ohella julkinen valta käyttää veroja myös Tuloerojen tasoittamisessa Kansalaisten ja yritysten toiminnan ohjaamisessa Ohjaaminen pois muille haitallisesta käyttäytymisestä (ulkoisvaikutus) Kun markkinamekanismi ei muuten tuota tehokasta tasapainoa (ulkoisvaikutus, epäsymmetrinen informaatio ym.)
Veroperiaatteista Hyvän verojärjestelmän periaatteet: Tehokkuus verotuksen tulee vääristää taloudellista toimintaa mahd. vähän Oikeudenmukaisuus verotaakka tulee jakaa oikeudenmukaisesti Horisontaalinen ja vertikaalinen oikeudenmukaisuus Yksinkertaisuus, läpinäkyvyys, hallinnollinen toimeenpantavuus Stiglitz mainitsee myös Flexibility järjestelmä on helposti sopeutettavissa muuttuviin oloihin Political responsibility läpinäkyvyys; vaikutukset ja taakan jakautuminen tunnistettavissa; veroista säädetään avoimesti lailla Esim. Helsingin energian Helsingille kaukolämmön hinnassa keräämä piilovero kyseenalainen, läpinäkyvyys heikko, vaikutukset huonosti tunnistettavissa ja hintapäätökset eivät parlamentaarisen vallan käsissä Tavoitteet voivat olla ristiriidassa: esim. oikeudenmukaisuus vs. tehokkuus Tehokkuus vs. yksinkertaisuus
Mistä julkistaloustiede kiinnostunut verotuksessa? 1. Miten verot vaikuttavat talouteen? Eli millaisia käyttäytymisvaikutuksia veroilla on? Miten ansiotuloverotus vaikuttaa työn tarjontaan? Alentaako ravintolaruuan ALV-alennus hintoja? Lisääkö yhteisöveron kevennys investointeja? Mitä vaikutuksia varainsiirtoverolla on asuntomarkkinoilla? 2. Minkälaiset verot ovat hyviä? Millainen on optimaalinen ansiotuloveron progressio? Parantaako muilla veroilla rahoitettu yhteisöveron kevennys hyvinvointia? Kannattaako asuntoja verottaa varainsiirtoverolla vai kiinteistöverolla? Mitkä veromuodot sopivat paikallistasolle ja mitkä valtiolle? Normatiivinen tutkimus edellyttää vastauksia kohdan 1 kysymykseen ja hyvin määriteltyä tavoitetta (hyvyyskriteeriä)
Verotuksen vaikutuksista - vaikutushierarkia Keskiössä siis vaikutukset käyttäytymiseen ja niistä nousevat implikaatiot hyvien politiikkavalintojen suhteen Vaikutushierarkia (Stiglitz) Behavioral effects (työ, investoinnit, kouluttautuminen ) Financial effects (Missä muodossa tulo nostetaan ja toiminta rahoitetaan) Organizational effects (missä juridisessa muodossa toimitaan) Announcement effects and capitalization General equilibrium effects Vaikutusten erottelu tärkeä käytännön tutkimuksessa ja politiikka-analyysissä Reaalitaloudelliset vaikutukset keskeinen, mutta vain yksi tyyppi Ei-reaaliset vaikutukset vähemmän tärkeitä hyvinvoinnin kannalta mutta helpompi havaita
Luentojen sisältö 1. Johdanto 2. Katsaus Suomen ja muiden maiden verorakenteeseen 3. Verotuksen vaikutus käyttäytymiseen ja verotuksen kohtaanto 4. Tehokkuus, tehokkuustappio (dead weight loss) 5. Optimaalinen verotus, käsitteitä 6. Optimaalinen hyödykeverotus (Ramseyn joustosääntö) 7. Pääomatulojen verotus, erilaiset pääomatuloveromallit 8. Keskustelua Verotusta sivutaan myös muilla luennoilla, esim.: Heikki Loikkanen: markkinoiden epäonnistuminen sekä eri hallinnon tasoille sopivat veroinstrumentit (fiskaalinen federalismi) Tuomas Matikka: verotuksen vaikutus työntarjontaan, optimaalinen ansiotuloverotus ja empiirisen tutkimuksen lähestymistavat Marja Riihelä sivuaa verotusta taloudellista eriarvoisuutta koskevassa luennossaan
Verojen luokittelutapoja OECD:n Revenue Statistics julkaisun luokitus 1000 Tulo- ja varallisuusverot (henkilöt ja yhtiöt) 2000 Sosiaaliturvamaksut 3000 Verot palkkasummasta ja työvoimasta 4000 Omaisuusverot (kiinteistövero, varainsiirtovero ym.) 5000 Tavaroista ja palveluista maksetut verot (Alv, valmisteverot ym.) 6000 Muut verot Voidaan koota seuraavasti: Välitön: 1000 + 4000 Välillinen: 5000 + 6000 Sotu-maksut: 2000 + 3000 EU ja Eurostat käyttävät myös luokitusta: Työn verotus Pääomaverotus Kulutusverotus
Veroastemittareista (Kokonais)veroaste = verot/bkt % Kuvaa julkisen talouden kokoa ja samalla verorasitusta Vertailukelpoisuus maiden välillä? Sosiaalietuuksien verokohtelu: verollisia vai verovapaita Verovähennykset vs. tulonsiirrot vaihtoehtoisia tapoja tukea Työeläkemaksut - ovatko veroja? Muita veroastekäsitteitä Rajaveroaste = Lisätulon tai lisäyksikön veroaste Keskimääräinen veroaste = maksettava vero per veropohja Efektiivinen veroaste: ottaa huomioon muitakin tekijöitä kuin vain verokannan tai veroasteikon (vähennykset, huojennukset, tuet, tulonsiirrot)
Kokonaisveroaste (= verot/bkt) kehittyneissä maissa 1965-2013 % 55 50 45 40 35 30 25 20 Suomi Ruotsi EU15 EU21 OECD 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Nykyisin yleisesti 35 % - 45 % Maiden välinen vaihtelu suuri Kasvu 1965-1990 10-15 %-yks Viime vuosina nousua lähes kaikissa maissa Mm. ALV-korotukset yleisiä Suomi ja Ruotsi selvästi keskiarvojen EU15- ja OECD keskiarvojen yläpuolella Ruotsin veroaste huippukorkea 1980 ja 1990-luvuilla Suomi nousi 2012 Ruotsin yläpuolelle Lähde: OECD, VATT
Kokonaisveroaste ja sen jakautuminen EU21- maissa vuonna 2012 Tanska Ruotsi Ranska Belgia SUOMI Italia Itävalta Alankomaat Slovenia Luxemburg Unkari Saksa Iso-Britannia Tšekki Viro Portugali Puola Kreikka Espanja Slovakia Irlanti Luonn.hlöiden tulovero Välilliset verot Sotu-maksut Omaisuusverot Yhteisövero Muut verot Veroaste vaihtelee 27 % - 47 % Suomi ja muut Pohjoismaat viiden kärjessä Vaihtelu liittyy pääosin tuloveron ja sotu-maksujen osuuteen Suomen verorakenne tavanomainen Tuloverotuksen rooli vähän keskimääräistä suurempi Omaisuusverojen (esim. kiinteistövero) keskimääräistä pienempi Välillisen verotuksen osuus melko tasainen EU:ssa; harmonisoitu arvonlisävero! EU21 0 10 20 30 40 50 %
Kokonaisveroasteen kehitys verolajeittain Suomessa 1965-2013 % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Omaisuus- ja muut verot Välilliset verot Yhteisöverot Sotu-maksut Luonn. hlöiden tulovero Veroaste noussut 30 %:sta noin 45 %:iin Sotu-maksut nousseet eniten ja tuloverot seuraavaksi eniten Koko välillisen verotuksen osuudessa vähän muutosta Sen rakenteessa tosiasiassa kuitenkin suuri muutos: tullimaksujen osuus romahtanut ja ALV:n ja valmisteverojen noussut Yhteisöveron verotuotto merkittävä 1995-2007; huima piikki v. 2000 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Veronsaajien osuudet verotuotoista, EU 2012 Valtion vs. paikallishallinnon osuudet verotuloista vaihtelevat EU:ssa Irlannissa ja I-B:ssa valtion osuus suuri ja kuntien vähäinen Joissain liittovaltioissa osavaltiot keräävät merkittävän osan verotuotoista (Saksa, Espanja) Pohjoismaissa kuntien verotuloosuus suuri; kunnilla oma tulovero Suomen jakauma: kuntien osuus verotuloista suuri, muuten tavanomainen Lähde: OECD, VATT Huom. Omat verotulot eivät ole kuntien ainoa tulolähde. Monissa maissa ne kantavat palvelumaksuja ja saavat valtiolta tulonsiirtoja.
Yhteenvetoa verotuksesta EU-maissa Verojen osuus BKT:sta vaihtelee paljon 27% - 47% Suomi ja muut Pohjoismaat kärkiryhmässä Veroaste noussut viime vuosina useissa maissa Myös Suomessa, nousemassa 45 %:iin Taustalla julkisen talouden rahoitusongelmat Tyypillinen lisäverotulojen lähde ollut ALV Myös verorakenne vaihtelee, mm. tuloveron osuus erilainen eri maissa Hallinnon eri tasojen rooli veronsaajina vaihtelee Irlannissa ja I-B:ssä kuntien osuus pieni (kiinteistövero) Pohjoismaissa osuus suuri (paikallinen tuloverotus)
Veron kohtaanto, insidenssi (1) Tarkastelee sitä miten verot vaikuttavat hintoihin ja vaihdettuun määrään kuluttajien hyvinvointiin? Miten verorasitus jakaantuu vaihdannan osapuolten kesken? Mitä tapahtuu kun otetaan käyttöön vero, esim. makeisvero (2011) tai alennetaan veroa, esim. partureiden alv:n alennus 22 %=> 8 % (2007)? Miten vaikutukset riippuvat kysynnän ja tarjonnan ominaisuuksista (joustoista) ja kilpailusta markkinoilla? Ensimmäinen askel arvioitaessa verotuksen vaikutuksia ja tähdättäessä normatiivisiin päätelmiin Seuraavassa esimerkkinä valmisteveron vaikutukset yhden hyödykkeen markkinoilla Simppeli set up, mutta tuottaa hyödyllisiä oivalluksia
Keskeinen havainto Veron kohtaanto, insidenssi (2) verot vaikuttavat suoraan hyödykkeiden hintoihin tuottajat ja kuluttajat reagoivat näihin hintamuutoksiin minkä seurauksena hyödykkeiden määrät muuttuvat Nämä käyttäytymisreaktiot aiheuttavat edelleen epäsuoria vaikutuksia hintatasoon Tärkeä opetus: verorasitus voi siirtyä (siirtyy yleensä) käyttäytymismuutosten johdosta veron tilittäjältä muille talousyksiköille veron tosiasiallinen (taloudellinen) kohtaanto ei siis ole sama asia kuin sen muodollinen kohtaanto (kuka veron tilittää) Verorasituksen siirtymisellä on tärkeitä implikaatioita paitsi tehokkuutta myös tulonjakoa koskevaan analyysiin Esim. pääomatulojen verotus nähdään usein tärkeänä tulonjaon kannalta kiinnittämättä huomiota insidenssiin (ks. Stiglitz)
Veron vaikutus markkinahintaan ja vaihdettuun määrään (veron kohtaanto) K-hinta jälkeen P 1 =105 Hinnat ennen 100 T-hinta jälkeen, PP 1 =95 Kuluttajahinta P Tuottajahinta PP vero, t E 1 Tarjonta verollinen E0 S 1 S 0 Kysyntä käyrä D Tarjonta veroton Q 1 Q 0 Määrä Q Tarkastellaan valmisteveron vaikutuksia hyödykkeen hintaan ja määrän Aluksi ei veroa => D 0, S 0 => E 0 ; hinta =100 Otetaan käyttöön tuottajan tilittämä yksikkövero t esim. 10 /kpl tai 10 /kg t Tarjontakäyrä nousee veron t=10 verran ylöspäin S 1 kuvaa määrää jonka tuottaja on valmis myymään kullakin verollisella hinnalla S 0 kuvaa tuottajan saamaa nettohintaa Uusi tasapaino E 1 pisteessä, jossa S 1 leikkaa kysyntäkäyrän D Uusi kuluttajahinta P 1 =105 ja uusi tuottajahinta PP 1 =95 Veron t=10 kohtaanto jakautuu tasan kuluttajan ja tuottajan kesken Vaihdettu määrä putoaa Q 0 =>Q 1 Jos veron olisikin tilittänyt kuluttaja: Kysyntäkäyrä putoaa veron verran Lopputulos sama => Veron vaikutusten kannalta ei merkitystä kuka veron tilittää
Veron kohtaanto kahdessa erikoistapauksessa a) Joustava tarjonta b) Jäykkä kysyntä Kuluttajahinta P D Kuluttajahinta P D P 1 P 0 = PP 1 =PP 0 vero, t S P 1 1 S 1 S 0 vero, t P 0 = PP 1 =PP 0 S 0 Määrä Q Määrä Q Q 1 Q 0 Q 0 =Q 1 Kuluttajat kantavat veron kokonaan: kuluttajahinta veron jälkeen on P 1 =P 0 +t; tuottajahinta pysyy muuttumattomana PP 1 =PP 0 =P 0
Veron kohtaanto: Jäykkä tarjonta ja joustava kysyntä T-hinta ennen PP 0 (=P 0 =P 1 ) T-hinta jälkeen PP 1 K-hinta P T-hinta PP vero, t S E 0 E 1 Q 0 =Q 1 D t Määrä Q Veron vaikutusta voidaan kuvata myös siirtämällä kysyntäkäyrää veron verran alaspäin. Veron jälkeen kuluttajat ovat valmiit maksamaan kustakin määrästä verottoman hinnan alemmalta kysyntäkäyrältä => uusi tasapaino on E 1 Joustot ja kohtaanto yhteenvetoa Kohtaanto riippuu joustoista Kun tarjonta täysin joustavaa tai kysyntä täysin jäykkää, kuluttaja kantaa rasituksen kokonaan Kun tarjonta täysin jäykkää tuottaja kantaa koko rasituksen Yleissääntö: se kumman päätökset jäykempiä hinnan suhteen, kantaa suuremman osan rasituksesta Tarjonta usein jäykkää lyhyellä aikavälillä, mutta joustavaa pitkällä aikavälillä => Lyhyen aikavälin kohtaanto tuottajalla, mutta pitkän aikavälin kuluttajilla
Joustot ja insidenssi vähän aritmetiikkaa Merkitään: p on tuottajahinta ja q=p+t on tuottajahinta Hyödykkeen kysytty määrä D(q) on laskeva q:n suhteen ja tarjottu määrä S(p) on nouseva p:n suhteen Markkinatasapainossa S(p)=D(p+t) Olkoon lähtötilanteessa t=0 ja S(p) = D(p) Tarkastellaan pienen veromuutoksen dt vaikutusta tasapainohintaan; otetaan tp-yhtälöstä kokonaisdifferentiaali Koska p riippuu t:sta, saadaan: S (p)dp = D (p)dp+ D (p)dt Ratkaisemalla tämä saadaan veron t vaikutus tuottajahintaan p: dp '( ) D p dt S '( p) D '( p)
Joustot ja insidenssi jatkuu Kysynnän ja tarjonnan joustojen kaavat (huom. S =dq/dp ja Q=S(p)): e D ( ) ' (p) ' dd q q qd 0; e ds p ps S 0 dq D D dp S S Sijoittamalla edellisen sivun lausekkeeseen saadaan dp dt e D e e ja kuluttajahinnan suhteen (huom! dq/dt= 1+dp/dt) dq e S. dt e e S S 1) Kun täysin jäykkä tarjonta e s =0, tuottaja kantaa veron (vrt. kuvio) D D dp dt dq 1, 0 dt
Joustot ja insidenssi jatkuu 2) Kun täysin joustava kysyntä e D =, tuottaja kantaa veron (vrt. kuvio) dp dt dq 1, 0 dt Esim. kun hyödykkeellä läheinen substituutti; kysyntä siirtyy siihen kun alkuperäisen hyödykkeen hinta nousee 3) Kun täysin jäykkä kysyntä e D =0, kuluttaja kantaa veron (vrt. kuvio) dp dt dq 0, 1 dt Esim. välttämättömyyshyödyke; bensan kysyntä lyhyellä aikavälillä 4) Kun täysin joustava tarjonta e s =, kuluttaja kantaa veron (vrt. kuvio) dp dt dq 0, 1 dt Globaalisti kilpailtu toimiala: tietokone, muistitikku
Käytännön case hintainsidenssistä Suomi: Ravintolaruualle alennettu arvonlisäverokanta 1.7.2010: 22 % => 13 % Täysi siirtyminen kuluttajahintoihin olisi tarkoittanut: 1,13 1,22 p 100 7,4% 1,22 Painotettu hintamuutoksen keskiarvo oli n. -4 %, painottamaton n. -2 %; merkittävä osa pienistä ravintoloista ei reagoinut lainkaan Kevennyksen insidenssi siis osaksi kuluttajilla, osaksi tuottajilla Alennuksen vaikutus hävisi lähes kokonaan 2 vuodessa; mikä selittää? puutteita kilpailussa? Kontrafaktuaali: hinnat Ruotsissa ja Norjassa Kosonen Harju: Restaurant VAT cut: Cheaper meal and more service?, VATT-WP 52. Ruotsissa vastaava muutos 1.1. 2012 Partureiden ja kampaamojen vastaava alv-alennus Suomessa v. 2007; alennuksen vaikutus pysyi varsin hyvin
Case: Ravintolapalvelujen alv alennus
Kohtaanto - yhteenvetoa Insidenssianalyysi vastaa kysymyksiin miten vero vaikuttaa hintaan ja ketkä verorasituksen kantavat Veron muodollinen kohtaanto (kuka tilittää) ei ole sama asia kuin todellinen kohtaanto (kuka todella kantaa rasituksen) Veron vaikutus on itse asiassa riippumaton siitä kummalta taholta vero kannetaan (muodollinen kohtaanto irrelevantti) Se kumman päätökset jäykempiä, kantaa suuremman osuuden veron rasituksesta Em. tulokset perustuvat yksinkertaiseen osittaisen tasapainon malliin, mutta säilyvät monimutkaisemmissa asetelmissa Yleisen tasapainon insidenssianalyysi tuo mukaan muut markkinat, esim. raaka-aine- ja tuotantopanosten markkinat (työ, pääoma etc.); vero voi siirtyä esim. panosten hintoihin
Taloudellinen tehokkuus, tehokkuustappio (1) Tehokkuustappio on se osa veron aiheuttamasta hyvinvoinnin pienenemisestä, joka ylittää veron tarjoaman verotuoton Excess burden, dead weight loss (dwl) Vääristävä vero kuten valmistevero (omenavero) synnyttää Tulovaikutuksen; vähemmän rahaa kulutukseen Substituutiovaikutuksen; vääristää hyödykevalintaa Substituutiovaikutus => verotonta hyödykettä kulutetaan enemmän ja verollista vähemmän => kulutuskori vääristyy => kuluttajan hyvinvointi heikkenee Hyvä muistaa: Hyödykemarkkinoilla tulo- ja substituutiovaik. samaan suuntaan Työ- ja pääomamarkkinoilla voivat olla vastakkaissuuntaiset (ks. Stiglitzin kirja ja Tuomas Matikan luennot)
Taloudellinen tehokkuus, tehokkuustappio (2) Vääristämätön könttäsummavero (lump sum tax) hyödyllinen benchmark; aiheuttaa vain tulovaikutuksen Kaksi tapaa tarkastella verotuksen synnyttämää tehokkuustappiota 1. Verrataan kuluttajien hyötyjä könttäsummaveron ja vääristävän veron tapauksessa kun verotuotot samat: vääristävän verotuksen aiheuttama hyvinvointitappio lasketaan hyötytasojen erotuksena 2. Verrataan verotuottoja samalla hyötytasolla (sama indifferenssikäyrä) => verotuottojen erotus mittaa hyvinvointitappiota (ks. seuraavat kuviot)
Lump sum tax, T Valmistevero vs. könttäsummavero tulovaikutus ja substituutiovaikutus Appelsiini, määrä A. E 2 O 2. E 1 Y 2 O 1. E 0 I 1 O 0 substituutiovaikutus tulovaikutus Y 1 T I 0 Y 0 Omena, määrä Kuluttaja valitsee hyödykekorin joka tuottaa hänelle suurimman hyödyn Indifferenssikäyrä I kuvaa preferenssejä Budjettisuora Y kuvaa hyödykeyhdistelmiä, joihin kuluttajalla on varaa E 0 on kuluttajan valinta ennen veroa Könttäsummavero T on vääristämätön vero joka siirtää budjettisuoraa Y alas Hinnat säilyvät entisellään => Y:n kulmakerroin ei muutu Kuluttaja valitsee hyödykeyhdistelmän alemmalta indiff.käyrältä I 1 : E 0 => E 1 Tulovaikutus! Vääristävä hyödykevero (omenavero): Kannetaan staattisesti laskien sama verotuotto T Omenan hinta nousee ja budjettisuora kiertyy pisteen A ympäri: Y 0 => Y 2 Kuluttaja valitsee hyödykekorin pisteestä, jossa I 1 sivuaa Y 2 :a Tulovaikutus: O 0 => O 1 Substituutiovaikutus: O 1 => O 2
Tehokkuustappion mittaaminen (1) Lump sum tax, T Appelsiini A DWL. T * E 2.. E 1 E 0 Y 2 Vääristävän hyödykeveron verotuotto I 1 Y 1 Y 0 Omena Yhteenvetoa: Könttäsummavero: vain tulovaikutus Vääristävä hyödykevero: tulo- ja substituutiovaikutus Substituutiovaikutus: kulutetaan verotonta enemmän ja verollista vähemmän I 0 Koska vääristävä kulutusvero siirtää kulutusta verollisesta verottomaan, sen verotuotto jää pienemmäksi kuin vastaavan könttäsummaveron Vertaillaan könttäsummaveron ja valmisteveron verotuottoja samalla hyötytasolla, I 1 Kuviossa vääristävän kulutusveron (omenavero) verotuotto on T* Menetetty verotuotto verrattuna könttäsummaveroon kertoo veron aiheuttaman hyvinvointitappion suuruuden: DWL = T T*
Tehokkuustappion mittaaminen (2) Kuluttajahinta, P P 1 t 2 Vero t 1 P 0 J H I G A B C E F DWL 1 Kompensoitu kysyntä, D C Määrä, Q Q 2 Q 1 Q 0 Tarkastellaan hyödykeveron vaikutusta kysyntätarjonta-kuviossa Kysyntä kompensoitu kysyntä (hintamuutoksen tulovaikutus eliminoitu) Tarjonta täysin joustavaa S 1 S 0 Asetetaan vääristävä hyödykevero t 1 vaihdanta pienenee Q 0 => Q 1 markkinahinta nousee P 0 => P 1 Kuluttajan ylijäämä vähenee määrän jota kuvaa AEFH Siitä suorakaide ACFH on verotuotto, joka palautuu esim. tulonsiirtoina Kolmio CEF on kuluttajan ylijäämän väheneminen, joka ei palaudu tulonsiirtoina tai muussa muodosaa Se kuvaa veron t 1 aiheuttamaa hyvinvoinnin menetystä, tehokkuustappio (dead weight loss, excess burden, Harberger triangle)
Tehokkuustappion mittaaminen (3) Lasketaan DWL:n suuruus hyödyntäen kolmion pinta-alan kaavaa Merkitään vaihdetun määrän muutosta dq ja veroa dt => DWL = 1 dq dt 2 Toisaalta dq=d (q)*dp ja Q=D(q). Kun sijoitetaan ja muokataan, saadaan: DWL 1 qd ' Q dq ( dt) 2 D q dt Käytetään kysynnän hintajouston ja veron hintamuutoksen kaavoja, jotka johdettiin edellä, saadaan: DWL 1 edes 2 e e S D Q ( dt) q 2 2 Havaitaan: DWL kasvaa kun joustojen (e D ja e S ) itseisarvot kasvavat DWL kasvaa veroasteen neliössä: kun veroaste kaksinkertaistuu hyvinvointitappio nelinkertaistuu Matalat verot vääristävät vähän Laaja veropohja (kaikki tulot, kaikki hyödykkeet) ja matala veroaste parempi kuin kapea veropohja ja korkea veroaste Väliaikainen veronkorotus kannattaa tasoittaa yli ajan Aiemman vääristyvän veron päälle tuleva lisävero aiheuttaa suuren tehokkuustappion (ks. kuvio, lisävero t 2 => DWL 2 = p-ala BCFI)
Tehokkuus - yhteenvetoa Verot (paitsi könttäsummavero) vääristävät suhteellisia hintoja ja aiheuttavat talouteen tehottomuutta Tehokkuustappio on substituutiovaikutuksen aiheuttama hyvinvoinnin menetys taloudessa Mitä suurempia ovat hyödykkeen kysynnän ja tarjonnan joustot sitä suurempi on tehokkuustappio Hyvinvointitappio kasvaa veroasteen kasvua nopeammin Monia implikaatioita käytännön politiikkaan Korkeita veroasteita syytä välttää Laaja veropohjat ja matalat verokannat järkevää politiikkaa Tehokkaampaa verottaa vähän joustavia hyödykkeitä; esim. talouden globalisoituminen lisännyt joidenkin tuotannontekijöiden joustoja => kannattaa verottaa kevyesti
Kiitos! Seuraavat teemat optimaalinen hyödykeverotus, pääomatulojen verotus ja keskustelu erilaisista sovelluksista (ajankohtainen verokeskustelu)