Honkajoen keskusta-alueen kehittäminen 2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus v.05/2015
Sisällysluettelo Johdanto... 4 Suunnittelualue... 5 Tavoitteet... 6 Nykytilanne... 6 Kaavoitus tilanne... 6 Asutus ja palvelut... 8 Keskustan nykyilme... 10 Keskustan ilmeen rooli... 12 Kiinteistönomistajatilaisuuden antia... 12 Keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelma... 13 Keskusta-alueen rakennuskanta... 13 Pohjakartta... 13 Puistoalue... 14 Vaihtoehto II puistoalueen toteuttamiseksi... 18 Kirkon parkkialue... 20 Porhontie... 21 Linja-autoaseman piha-alue... 23 Osuuspankin piha-alue... 26 K-marketin piha-alue... 28 Hongontie... 30 Kauppatien ja Hongontien risteys sekä Katkontien eteläosa... 33 Yhteiskäyttöalue... 34 Joenvarren reitti... 36 Virkistysreitti... 37 2
Lämpölaitoksen ympäristö... 37 Opiskelijoiden tontti... 39 Työselostus... 40 Hankelistaus ja kustannusarvio... 47 Liitteet... 48 3
Johdanto Honkajoen kunnanhallitus on 20.11.2013 tehdyllä päätöksellä päättänyt tilata 2001-2002 tehdyn kehittämissuunnitelman tarkistamis- ja uudistamistyön keskustaajaman osalta. Päivittäminen koskee kolmiosaisen kehityssuunnitelman toista osaa. Työ tilataan Kankaanpään ympäristökeskukselta aluearkkitehtitoiminnan mukaisesti. Honkajoen kunnanjohtajan kanssa käydyn neuvottelun jälkeen, nähtiin kehittämistyön painopisteiksi Honkajoen sisääntulo Hongontien kautta, keskusta-alueen kehittäminen Porhontien ympäristössä sekä keskustan pohjoislaidalla Honkajoen kirkon ympäristö. Tämän lisäksi keskusta-alueelle on tarkoitus laatia vihersuunnitelma. Vuonna 1998 on Honkajoelle tehty keskustan ympäristösuunnitelma, jossa on keskitytty keskusta-alueen ilmeen vehreyttämiseen katupuurivistöjen ja istutusalueiden avulla. Vuosien 2001 2002 aikana tehdyn kolmiosaisen kehittämissuunnitelma ensimmäisessä osassa on käsitelty keskustaajamaa osaalueittain ja pyritty löytämään kestävän kehityksen mukaiseen yhdyskuntarakenteen laajentamiseen soveltuvat alueet. Toisessa osassa on keskitytty ydinkeskustan kehittämiseen, joka sijoittuu pääasiassa Hongontien, Porhontien ja Kauppatien väliselle alueelle. Kolmannessa osassa on käsitelty taajaman historiaa ja suoritettu rakennusinventointi. Honkajoen keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmassa on keskitytty ratkaisemaan keskusta-alueen laajojen avoimien tilojen käyttömahdollisuuksia, jäsentelemättömien katu- ja piha-alueiden toimintoja ja vehreyttämään keskustaalueen yleisilmettä. Keskusta-alueen vapaa-ajan käyttömahdollisuuksien monipuolistaminen tekee alueesta houkuttelevamman kohtaamispaikan. - Suunnitelmaa on päivitetty 05/2015 Puistoalueen vaihtoehto II:lla. 4
Suunnittelualue Suunnittelualue rajautuu pääasiassa Hongontien, Porhontien ja Kauppatien ympäristöön. Huomiota kiinnitetään sisääntuloon Hongontien kautta sekä ydinkeskustan alueeseen, joka sijoittuu Hongontien, Kauppatien ja Porhontien väliselle alueelle, mutta koko keskustan ilme arvioidaan kokonaisuutena. Alustavan tarkastelun perusteella esitettiin keskusta-alueen potentiaaliset kehittämiskohteet, joita on jalostettu tarkemmilla kohdekuvauksilla keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmassa. Kuva 1 Alussa hahmotetut kehittämiskohteet. Keskustan kehittäminen painottuu ydinkeskustan alueelle jossa sijaitsee väljää, käyttämätöntä tilaa, jota voitaisiin hyödyntää asukkaiden yhteiskäyttötilana. Samalla keskusta-alueelle pyritään luomaan vehreämpi ilme. 5
Tavoitteet Tavoitteena on parantaa ydinkeskustan yleisilmettä, viihtyvyyttä ja käyttömahdollisuuksia. Keskusta-alue on kokonaisuus, joka koostuu useista kiinteistöistä ja yhteiskäyttöalueista, jolloin selvityksessä tullaan ehdottamaan toimenpiteitä usean eri kiinteistön ja kiinteistönomistajan alueelle. Yritysten pihaalueiden kohentaminen ja keskustan käyttömahdollisuuksien kehittäminen ovat avain asemassa keskustan viihtyvyyden kehittämisessä. Suunnittelussa tullaan huomioimaan alueen asukkaiden ja yrittäjien näkemyksiä ja toiveita järjestämällä yleisötilaisuuksia. Nykytilanne Kaavoitus tilanne Satakunnan maakuntakaava Maakuntakaavassa on Honkajoen keskustan alueelle merkitty taajamatoimintojen alue, jolla sijaitsee pohjavesialue sekä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Karvianjoki on merkitty melontareitiksi sekä keskustasta pohjoiseen jatkuvalta osalta Natura 2000 alueeksi. Kuva 2 Ote Satakunnan maakuntakaavasta 6
Keskustaajaman osayleiskaava Osayleiskaavassa keskusta-alue on merkitty palvelujen ja hallinnon alueeksi, jossa sijaitsee myös asuntoja (p-1). Keskusta-alueelle Kauppatien varteen on myös merkitty puhdistettavan alueen merkintä (saa). Määräyksen mukaan alueen maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä asemakaavoituksen yhteydessä tai rakennuslupaa haettaessa. Alueella sijaitsee kevyenliikenteen reitti. Kuva 3 Ote Honkajoen keskustaajaman osayleiskaavasta. Kaavayhdistelmä Kaavayhdistelmässä on merkitty Hongontien, Kauppatien ja Porhontien väliselle alueelle asuin-, liike-, ja toimistorakennusten korttelialueita, linja-autoaseman alue, pieni puistoalue Hongontien ja Kauppatien kulmaukseen sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varatut yhteydet. 7
Kuva 4 Ote kaavayhdistelmästä. Keskustan kehittämis- ja vihersuunnitelmassa ehdotetun puistoalueen toteuttamiseksi tarvinnee sekä keskustaajaman osayleiskaavaan että alueen asemakaavaan kaavamuutoksen. Asutus ja palvelut Ydinkeskusta muodostuu Kauppatien, Porhontien sekä Hongontien ympäristöstä, jossa pääasiallisesti sijaitsevat alueen palvelut. Palveluita sijoittuu myös keskusta-alueen ulkopuolelle kuten Pohjanmaantien varressa sijaitseva Honkacenter ja keskusta-alueen ulkopuoliset työpaikka- ja tehdasalueet. Palvelujen sijoittumista on selvitetty kuvissa 5 ja 6. Ydinkeskusta ei ole laaja ja omakotitaloasuminen kuuluu keskusta-alueen ilmeeseen. Keskustan länsipuolella sijaitsee rivitaloalue ja pohjois- ja itäpuolella on muodostunut pientaloasuinalueet. Keskusta-alueen keskeisellä paikalla, mäen päällä, sijaitsee kirkko ja hautausmaa-alue, jotka rajaavan ydinkeskustaa itäpuolelta. Karvianjoki virtaa keskustan länsipuolella, jonka jälkeen avautuvat avoimet peltomaisemat. 8
Kuva 5 Keskusta-alueen palveluja. Kuva 6 Honkajoen palvelujen sijoittuminen. 9
Keskustan nykyilme Honkajoen keskustan nykyilmettä hallitsevat laajat avoimet tilat sekä jäsentelemättömät piha-alueet. Jäsentelemättömällä laajalla avonaisella alueella ei erotu katu- ja pihatilat toisistaan ja katse karkaa laajalle alueelle saaden aikaan tilallisesti vaikeasti hahmotettavan ympäristön. Kauppatien tiiviimpi tunnelma ja vanhat, julkisivultaan pääasiassa siistissä kunnossa olevat rakennukset edustavat hyvää keskusta-alueen ilmettä. Keskusta-alueen rakennuskanta on osittain huonokuntoista ja alueella sijaitsee käyttämättömiä rakennuksia ja liiketiloja. Ydinkeskustassa sijaitsee myös keskusta ilmeelle epätyypillistä rakennuskantaa. Keskusta-alueella on sijainnut polttoaineiden jakeluasema, jonka jäljiltä keskustaalueella sijaitsee yleiskaavassa merkitty puhdistettava maa-alue. Alue sijaitsee Kauppatien länsipuolella, alueella joka on toiminut mm. Kirkon parkkialueena. Kuva 7 Ilmakuvassa on esitetty keskusta-alueen kehityskohteita havainnekuvien kera. 10
Kuva 8 Porhontie etelän suunnasta. Kuva 9 Kauppatien ympäristöä. 11
Keskustan ilmeen rooli Keskustaajamassa sijaitsevat Honkajoen julkiset palvelut sekä pääasiassa kaikki kaupalliset palvelut. Perinteisen maalaiskunnan tapaan keskusta-alue ei ole laaja ja omakotitaloasuminen kuuluu keskusta-alueen ilmeeseen. Ydinkeskusta toimii palvelujen tarjoajana ja keskusta-alueen viihtyvyys parantaa asuinympäristöä sekä tekee keskusta-alueesta houkuttelevamman paikan käydä asioimassa, viettämässä aika tai osallistumassa tapahtumiin. Karvianjoen läheisyys antaa mahdollisuuksia keskustaalueen virkistyskäytölle. Väestön vanhentuessa asuminen keskittyy enemmän keskusta-alueelle, mutta myös nuoremman väestön ja lapsiperheiden huomioiminen keskusta-alueella on tärkeää. Kiinteistönomistajatilaisuuden antia - Lämpölaitoksen ympäristön kehittäminen istutuksilla. - Kirkossa kävijöille suunnattu parkkialue sijaitsee Kauppatien länsipuolella kirkkoa vastapäätä. Paikoitukselle ei ole aiemmin ollut paikkaa. - Linja-autoaseman piha-alueelle on jäätävä riittävä parkkitila henkilöautoille ja useammalle linja-autolle samanaikaisesti. - Huomioitava kerran vuodessa pidettävät suuret markkinat, jotta keskustaalueella on niille riittävästi tilaa. - Hongontien varteen Karvianjoen ranta-alueelle siirretty museorakennus voitaisiin siirtää keskustaan osaksi muuta rakennuskantaa, alueelle jossa se on alun perin sijainnut. - Hongontien varressa sijaitsevan opiskelijoiden tontin käytettävyyden parantaminen. 12
Keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelma Keskusta-alueen ilmettä saadaan parannettua jäsentelemällä selkeät katualueet, kevyenliikenteen väylät ja piha-alueille ajo. Istutuksilla saadaan luotua vehreyttä keskusta-alueelle. Keskusta-alueen rakennuskanta Olennainen osa keskusta-alueen ilmettä on sen rakennuskanta. Rakennusten kuntoon, julkisivuihin ja piha-alueiden ilmeeseen tulee kiinnittää huomiota rakennuksen arvon säilyttämiseksi sekä keskusta-alueen ilmeen ja viihtyvyyden parantamiseksi. Kuva 10 Alueella sijaitsee keskustakuvalle epätyypillistä rakennuskantaa sekä avoimia tiloja. Näillä alueilla voisi tarjota kuntalaisille toiminnallisuuksia. Pohjakartta Honkajoen keskusta-alueelle on vasta tekeillä pohjakartta. Suunnitelmassa on käytetty pohjana mm. ilmakuva-aineistoa, jonka vuoksi mittakaavallisessa tarkkuudessa saattaa olla epävarmuutta. 13
Kehittämis- ja vihersuunnitelma Keskustan kehittämis- ja vihersuunnitelmassa on esitetty Porhontie puistokatuna ja keskusta-alueelle on muodostettu puistoalue. Muun keskusta-alueen ilmettä vehreytetään lisäistutuksilla sekä piha-alueiden toimintoja jäsennellään. (LIITE 1) Olemassa olevaa hyväkuntoista kasvillisuutta tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan, vaikka niitä ei olisi suunnitelmassa esitetty. Erillisinä suunnitelman osina on esitetty Porhontien linjauksen muutos, jolla otetaan huomioon keskusta-alueelle sijoittuvan yritystoiminnan laajentumismahdollisuus. (LIITE 2) Suunnitelmassa Porhontien linjausta on muutettu etelämmäs. Hongontien kehittämisympäristö ulottuu lännenpuolen sisääntuloon, josta on esitetty suunnitelma Hongontien sisääntulo Jokihongontien risteyksen alueelta (LIITE 3). Puistoalue Keskusta-alueelle on muodostettu puistoalue, joka tuo ydinkeskustaan yhteiskäyttöalueen sekä vehreyttää keskustaympäristöä. Puisto muodostuu keskustan keskeiselle alueelle, jolla on tällä hetkellä avointa tilaa, joka on hyvä hyödyntää keskusta-alueen viihtyisyyden ja käytettävyyden parantamiseksi. Puistoalueesta muodostuu luonteva osa keskustan kokonaisuutta, jolla parannetaan kevyenliikenteen liikkumismahdollisuuksia keskusta-alueella. Puistokäytävät yhdistävät entistä paremmin keskusta-alueen ylä- ja alaosan. Puistoalueen ja vehreän ympäristön lisäksi on alueelle sijoitettu toiminnallisuuksia jotka lisäävät puiston käytettävyyttä. Puistoalue muodostetaan nurmialueista sekä puu- ja pensasistutuksista. Puistoalueelle on sijoitettu rauduskoivuja, sulkaharmaaleppiä, serbiankuusia, makedonianmäntyjä ja riippapihlaja sekä matalampana kasvustona mongolianvaahteria, marjatuomipihlajia, sirotuomipihlajia, lännenheisiangervoja, tarhakurtturuusuja ja norjanangervoja. Kukkivien kasvien värimaailma muodostuu kermanvalkoisesta sekä vaaleanpunaisen 14
erisävyistä. Eri ajankohtiin sijoittuvilla kukinnoilla puistoalueella on koko kesän ajan kukkivia kasveja. Sijoittamalla samaan ympäristöön sekä lehtikasveja että vihreänä talvehtivia havukasveja, saadaan puistoalueesta elävä ja mielenkiintoinen ympäristö. Kasvit on valittu siten, että ne soveltuvat kasvupaikkaominaisuuksiltaan tälle alueelle. Puistoalueen ympäristössä sijaitsevia olemassa olevia kasveja on tarkoitus säilyttää mahdollisuuksien mukaan, vaikka niitä ei ole suunnitelmassa esitetty. Puiston puuistutukset on pyritty sijoittelemaan siten, että Porhontieltä syntyy näkymiä ylös kohti kirkkoa, joka on perinteisesti rakentunut kylän keskeiselle paikalle. antaa tilallista syvyysvaikutelmaa ja korostaa paikallisia maastonmuotoja. Näkymä Kuva 11 Ydinkeskustaa vehreyttämällä saadaan luotua mielekkäämpää ympäristöä. 15
Kuva 12 Nykyisin ydinkeskusta-alueella ei ole kulkuyhteyttä. Kuva 13 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Puistoalue. 16
Puistossa sijaitsee levähdyspaikkoja, lasten leikkialue ja esiintymislava, jolla voidaan järjestää pienimuotoisia tapahtumia ja tapaamisia. Esiintymislava antaa mahdollisuuksia paikallisille yhdistyksille järjestää toimintaa ja tapahtumia keskustaalueella. Tapahtumayleisölle on tilaa levittäytyä puistoalueelle ja kirkon parkkialueen pengerryksestä muodostuu eräänlainen katsomoalue. Puistoalueella on tilaa myös vuosittain pidettäville suurille markkinoille. Markkinat voisivat levittäytyä Porhontien varrelta puistoon, josta muodostuu keskusta-aluetta yhdistävä tekijä ja luonteva paikka tapahtumien järjestämiselle. Puistoalueelle on suunniteltu myös kioskialue, jolle voitaisiin sijoittaa nykyisin kirkon eteläpuolella sijaitseva vanha kioski. Tällaiset kioskit ovat nykyisin harvassa, joten osana keskustan historiaa se kannattaisi kunnostaa ja ottaa käyttöön, jos se on mahdollista. Puistoalueelle esitetty katos / esiintymislava tulisi mukailla tyylillisesti kioskia, jolloin rakennelmat täydentäisivät toisiaan. Kuva 14 Kauppatien varrella sijaitseva vanha kioski. Lasten leikkipaikka kuuluu osaksi keskustan kohtaamispaikkaa. Keskusta-alueen länsipuolella sijaitsee laajempi leikkipuisto, mutta pienemmässä leikkipuistossa voi piipahtaa vaikka kaupassakäynnin yhteydessä. Puistoalueelle on sijoitettu istutuslaatikoita, joita sijaitsee myös muualla keskusta-alueella. Keskusta-alueelle sijoittuvilla ilmeeltään yhteneväisillä istutuslaatikoilla saadaan nivottua yhteen keskustan ilmettä sekä tuotua väriä ja viihtyvyyttä keskustaympäristöön kausikasveilla. Puistoalueella on varattu paikka patsaalle tai muulle taiteelle, jolle voitaisiin sijoittaa esimerkiksi paikallisen tai lähialueen taiteilijan teos. Nykyisin Karvianjoen vierellä sijaitseva museona toimiva lainamakasiini voitaisiin siirtää puistoalueen yhteyteen, jolloin se olisi paremmin tavoitettavissa ja muodostuisi osaksi keskustan rakennuskantaa. Museo on alun perin sijainnut kirkon pohjoispuolella (Honkajoen kunta, Keskustan kehittäminen, Osa 3: Taajaman historia ja rakennusinventointi. 2001.). 17
Puistoalueen kulkureitit tulee tehdä riittävän helppokulkuisiksi, jolloin jyrkkiä mäkiosuuksia tulee välttää (15%). Loivat nousut palvelevat useampia väestöryhmiä, jolloin puistoalue on kuntalaisten tavoitettavissa. Hyvällä valaistuksella parannetaan puistoalueen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja käyttömahdollisuuksia pimeän aikaan. Suunnitelmassa on ajateltu, että alueelle voitaisiin sijoittaa kahta eri kokoa samantyylisestä valaisimesta. Pääreitin varrelle ja leikkialueelle voisi sijoittaa korkeammat puistovalaisimet, ja kapeammalle käytävän osalle matalammat valaisimet. Näin saadaan luotua mielenkiintoisempi ympäristö ja erilaisia tunnelmia. Puistoalue itsessään hillitsee hulevesien määrää, mutta alueelle on osoitettu varaus hulevesien ohjaamiselle ja viivyttämiselle. Alue sijoittuu luontaisesti toimivaan paikkaan, josta vesiä on helppo ohjata Karvianjokeen laskevaan uomaan. Puistoalueella sijaitsee kaksi purettavaa rakennusta, jotka eivät ole keskusta-alueen ilmeelle tyypillisiä. Toisessa rakennuksessa sijaitsee nykyisin jonkinlaista kerhotoimintaa ja toinen toimii varastorakennuksena. Rakennukset on esitetty purettavaksi ydinkeskustan yhteiskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Rakennuksia ei ole arvotettu tai esitetty suojeltaviksi rakennusinventoinnissa (2001). Vaihtoehto II puistoalueen toteuttamiseksi Puistoalueesta on tehty vaihtoehtoinen suunnitelma, jossa huomioidaan keskustaalueella sijaitseva rakennus (LIITE 2). Rakennus on esitetty keskusta-alueen kehittämisja vihersuunnitelmassa purettavaksi, ja sen tilalle on suunniteltu puistoalue. Rakennus ei ole keskusta-alueelle tyypillisintä rakennuskantaa ja se rajoittaa suunnitelmassa ajateltujen näkymäalueiden syntymistä Porhontieltä kirkon suuntaan sekä kaventaa puistoaluetta merkittävästi. Rakennusta on remontoitu ja siinä on tällä hetkellä toimintaa. Tämän vuoksi esitetään versio, jossa rakennus otetaan huomioon. Rakennuksen säilyttämiseksi puistoaluetta 18
kavennetaan. Rakennus pyritään saamaan osaksi puistoaluetta ja sen toimintoja. Rakennukselle jätetään piha-alue yhdessä kauppalan piha-alueen kanssa. Rakennukseen on hyvä sijoittaa toimintoja, jotka tarjoavat toimintaa kaikille kuntalaisille ja tukevat puiston käytettävyyttä, jolloin rakennuksen yhteydessä toteutuvat samat toiminnalliset elementit kuten keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmassa on ajateltu. Tällaisia toimintoja voisivat olla esimerkiksi kahvila ja erilaiset yhteiskäyttö- ja kerhotilat rakennuksessa sekä yleisötilaisuudet hyödyntäen suunnitelmassa esitettyä katosta/esiintymislavaa sekä piha- ja puistoaluetta. Katos/esiintymislava koostuu pylväistä sekä samaa muotokieltä edustavasta katosta, joka on alueelle jätetyssä rakennuksessa (havainnekuva liite 5). Katos aukeaa joka suuntaan, jolloin se ei peitä rakennuksen ikkunallista julkisivua ja sitä ympäröivät portaat. Puistoalueella käytetyt kasvit ovat samoja kuin ensimmäisessä versiossa, mutta niiden sijainti ja kappalemäärät ovat muuttuneet. Puistoalueelle sijoittuu yhä pieni leikkipuisto sekä varaus hulevesien johtamiselle ja viivyttämiselle. Kuva 15 Ote Puistoalueen toteutuksesta vaihtoehto II. 19
Kirkon parkkialue Parkkialueena on toiminut Kauppatien reuna-alueet sekä ydinkeskusta-alueelle muodostunut avoin tila Kauppatien länsipuolella. Avoimeen tilaan on keskustan kehittämissuunnitelmassa osoitettu puistoalue ja kirkon parkkialueeksi on osoitettu Kauppatien länsipuolelle aiempaa isompi alue, jolle osoitettaisiin kulku alueen eteläpuolelta. Parkkialueen länsipuolta rajaa vaaleanpunaisena kukkivat rinneangervo istutukset. Pakkialuetta varten on Kauppatien länsipuolen tasaista aluetta jatkettava jonkun verran lännen suuntaan. Parkkialueen laajennuksella saadaan muodostettua 23 parkkipaikkaa. Parkkialue kokonaisuudessaan on kooltaan noin 800 m 2. Kauppatien itäpuolen parkkitilan kanssa kokonaiskapasiteetiksi muodostuu tila 28 autolle. Parkkialueen länsireuna pengerretään siten, että se voi toimia eräänlaisena katsomoalueena puistoalueen esiintymislavalla olevien tapahtumien aikaan. Kuva 16 Ote keskustan kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Kirkon parkkialuetta on laajennettu tien tasossa. 20
Porhontie Kuva 17 Kirkon länsipuolella parkkipaikkana toiminut alue. Porhontiestä muodostetaan keskusta-alueen puistokatu. Puistokatu tuo keskustaalueen ilmeeseen vehreyttä ja viihtyisyyttä. Samalla saadaan katutila hallintaan, kun katse ei karkaa laajaan avonaiseen tilaan. Porhontielle sijoitetaan suojateiden yhteyteen matalat hidastetöyssyt turvallisuuden parantamiseksi. Katupuuksi on esitetty suomenpihlaja, joka soveltuu hyvin katualueiden haastaviin olosuhteisiin. Kuva 18 Porhontien nykyilme. 21
Kuva 19 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Porhontie. Porhontielle sijoittuvia puuistutuksia on huomioitu myös piha-alueittain esitetyissä osioissa. Vaihtoehtoisessa suunnitelmassa (LIITE 2) Porhontien eteläistä linjausta on muutettu. Pirjon Pakarin leipomon mahdollinen laajennus voitaisiin toteuttaa rakennuksen eteläpuolelle leipomokokonaisuuden jatkoksi, jolloin Porhontien varrella osittain tyhjillään oleva rakennus olisi purettava. Leipomorakennus sijoittuu keskusta-alueella sijaitsevan rinteen reunalle, jolloin eteläpuoli on ainoa mahdollinen suunta laajentumiselle. 22
Kuva 20 Ote Porhontien linjausmuutoksen suunnitelmasta. Linja-autoaseman piha-alue Linja-autoaseman piha-alueelle jäsennellään selkeämmät parkkipaikkajärjestelyt, sekä mitoitetaan linja-autopaikat. Piha-aluetta on esitetty laajennettavaksi idän suuntaan, jotta linja-autoille saadaan muodostettua vinoparkit. Pohjakartan puuttumisen vuoksi on laajennustarve mitattava paikanpäällä, jotta linja-autoille jää riittävä peruutustila. Linja-autoaseman piha-alueelle muodostetaan selkeät sisäänajo- ja ulosajoväylät sekä piha-alue jaetaan Porhontiestä reunakivillä korotetuilla luonnonkivipäällysteisillä alueilla, joilla sijaitsee suomenpihlaja puuistutukset. Keskimmäisen luonnonkivikaistaleen päihin on esitetty istutusaltaat, joilla yhtenäistetään keskustan ilmettä. Näillä toimenpiteillä saadaan jäsenneltyä toimiva piha-alue ja muodostettua ympäristö, jossa muodostuu pihatiloja ja katse ei karkaa laajalle alueelle ydinkeskustassa. 23
Kuva 21 Linja-autoaseman piha-alueen nykyilme. Kuva 22 Piha-alue sulautuu yhtenäiseksi kentäksi Porhontien katualueen kanssa. 24
Kuva 23 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Linja-auto aseman ympäristö. 25
Osuuspankin piha-alue Osuuspankin piha-alueella Hongontien puoleisessa reunassa sijaitsee nurmikaista, jolle on keskustan kehittämis- ja vihersuunnitelmassa osoitettu istutuksia. Kasvivalinnat on tehty siten, että risteysalueen näkymä ei peity. Istutusryhmä muodostuu ikivihreistä, matalista kääpiövuorimännyistä sekä keltaisena kukkivista pensashanhikeista. Istutusryhmällä saadaan luotua voimakkaampi katu- ja piha-alueita jakava elementti, joka toimii myös ympäristön elävöittäjänä. Porhontien puolella piha-aluetta jakavat katupuuistutukset, jotka sijoittuvat luonnonkivipäällysteiselle korotetulle alueelle. Kuva 24 Osuuspankin piha-alue. 26
Kuva 25 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Osuuspankin piha-alue. 27
K-marketin piha-alue K-marketin piha-aluetta jäsennellään erottamalla se selkeästi kevyenliikenteen väylästä reunakivin korotetulla luonnonkiveyksellä sekä istutusalueella. Näin saadaan muodostettua myös selkeämmät sisäänajoväylät. Istutusalueelle sijoitettava vaaleanpunaisena kukkiva nukkeruusuryhmä on valittu sen mukaisesti, että se menestyy katualueella sekä pysyy matalakasvuisena, jotta risteysalueen näkymäalueet eivät peity. Istutuksilla saadaan vehreytettyä risteysalueen ympäristöä ja jaettua visuaalista tilaa. Kuva 26 K-marketin piha-alueen nykyilme. 28
Kuva 27 Ote keskustan kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. K-marketin ympäristö. 29
Hongontie Hongontien ilmettä on suunnitelmassa esitetty parannettavaksi olemassa olevaa kasvillisuutta täydentävillä puuistutuksilla, joilla saadaan entisestään rajattua visuaalista katutilaa ja ne tuovat vehreyttä keskustan rakennettuun ympäristöön. Hongontien varrella on käytetty suomenpihlajia ja rauduskoivuja. Hongontien varressa, keskusta-alueen ytimessä, sijaitsee kaksi potentiaalista rakennuspaikkaa. Yksi tyhjä tontti ja yksi huonokuntoinen rakennus, joka on esitetty purettavaksi. Näille paikoille osoitetut rakennuspaikat eheyttävät ja täydentävät keskustakuvaa sekä korostavat keskusta-alueen pääväylää. Rakennuspaikkojen yhteyteen on merkitty istutettava tontin osa, joiden avulla saadaan muodostettua selkeä katutila sekä pidettyä keskustan ilme vehreänä. Uusien rakennusten sijoittuessa riittävän lähelle katualuetta, muodostuu niiden avulla tiiviimpi ja keskustamainen katuilme. Kuva 28 Hongontie Kauppatien risteyksestä länteen. 30
Kuva 29 Hongontie keskusta-alueella. Näkymä itään. Kuva 30 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Hongontie. Hongontie on kohtalaisen vilkasliikenteinen ja tiellä kulkee runsaasti raskasta liikennettä. Tiealueella liikkumisen turvallisuutta parannetaan hidastein, jotka sijoitettaisiin koulun ympäristöön, Hongontien ja Kauppatien risteyksen läheisyyteen sekä ennen Jokihongontien risteystä lähestyttäessä taajama-aluetta lännen suunnasta. Saavuttaessa Honkajoen keskustaan Hongontietä lännen suunnasta, edustaa avoin peltomaisema tälle alueelle tyypillistä avonaista maalaismaisemaa. Tämän vuoksi ei ole 31
tarpeellista sijoittaa istutuksia katualueen viherliuskalle. Tämän sijaan Honkajoen keskusta-alueelle saapumista korostetaan tervetuloa -kyltein. Tervetuloa -kyltti sijoitetaan Hongontien varteen myös saavuttaessa Karvian suunnasta. Kyltti sijoitetaan kohtaan jossa taajama-alue alkaa. Tervetuloa kylteillä sekä hidastetöyssyillä pyritään saamaan kuljettajat havahtumaan siihen, että nyt saavutaan keskusta-alueelle, jolloin ajon tulisi olla maltillista ja kiinnittää entistä enemmän huomiota taajama-alueen ajokäyttäytymiseen. Myös Jokihongontien risteysalueelle on esitetty sijoitettavaksi istutusastia, jolla saadaan kausikasvein luotua yhtenäistä ilmettä keskusta-alueelle. Kuva 31 Hongontien sisääntulon kehittämissuunnitelma (LIITE 3). Kuva 32 Esimerkki tervetuloa -kyltistä. 32
Kauppatien ja Hongontien risteys sekä Katkontien eteläosa Kauppatien ja Hongontien risteykseen on osoitettu matala pensasryhmä pikkukeijuangervoja tuomaan risteykseen elävyyttä. Pikkukeijuangervo kukkii vaaleanpunaisena. Keskijakaja on päällystetty yhtenäisen keskustailmeen saavuttamiseksi luonnonkivillä sekä siihen on sijoitettu istutusastia, joita on esitetty ympäri keskusta-aluetta. Hautausmaan kiviaidan sivustalle ei ole osoitettu istutuksia, jotta risteyksen näkymäalue ei peity. Katkontielle K-marketin taakse on osoitettu puuistutuksia keskusta-alueen ilmeen yhtenäistämisen vuoksi ja kaupan takaosan näkösuojaksi. Kuva 34 Katkontien eteläinen osa. Kuva 33 Ote keskustan kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Kauppatien pohjoisosa ja Katkontien eteläosa. 33
Yhteiskäyttöalue Yhteiskäyttöalueella saataisiin otettua keskusta-alueella virtaava Karvianjoki entistä paremmin virkistyskäyttöön. Joen varteen sijoittuvalle yhteiskäyttöalueelle on syytä rakentaa joen varteen laskeutumista ja sieltä nousemista varten portaat, jotka tekevät ranta-alueen virkistyskäytöstä mielekkäämpää ja turvallisempaa. Alueelle on suunniteltu parkkipaikat muutamalle autolle sekä ilmoitustaulu, jolle voidaan keskittää esimerkiksi virkistysaluetta ja virkistyskalastusta koskevat tiedotteet. Penkeillä lisätään alueen virkistyskäyttömahdollisuutta. Rantapenkan kasvillisuutta voitaisiin harventaa sen verran, että alueelta aukeaisi näkymä joelle. Harvennuksen yhteydessä tulee huomioida kasvien sitova vaikutus eroosioherkällä rantapenkereellä. Kuva 35 Yhteiskäyttöön suunniteltu alue. 34
Kuva 36 Näkymä yhteiskäyttöalueelta Karvianjoen suuntaan. Kuva 37 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Yhteiskäyttöalue. 35
Joenvarren reitti Jokiuoman viereen sijoittuvassa virkistyspolun osassa tulee huomioida turvallisuus. Virtaava vesi ja eroosioherkät rantapenkereet muodostavat haasteita virkistysreitin rakentamiselle. Tehtäessä reittiä joenvarteen tulee huomioida kasvien sitova vaikutus eroosioherkällä alueella. Vesakoituneen joenvarren harventaminen tulee suorittaa siten, että kasvien juuriston sitova vaikutus ei heikenny merkittävästi, tai huomioida muuten rantapenkereen kestävyys. Virkistysreitin varrelle sijoittuvia olemassa olevia istutuksia tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Suunnitelmassa on esitetty täydentävänä kasvillisuutena rauduskoivuja, suomenpihlajia ja lännenheisiangervoja. Virkistysreitin linjauksen on tarkoitus tarkentua paikanpäällä vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Kuva 38 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Joenvarren reitti. 36
Virkistysreitti Puistoalueesta ja joenvarren reitistä muodostuu keskusta-alueelle virkistysreitti, joka sijoittuu kevyenliikenteen verkostojen väliin ja jatkeeksi. Kuva 39 Ote Keskustan kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Keskusta-alueelle muodostuva virkistysreitti on korostettu punaisella viivalla. Lämpölaitoksen ympäristö Karvianjoen varteen sijoittuvan lämpölaitoksen ympäristöön on sijoitettu suomenpihlajia ja rauduskoivuja ympäristön ilmeen parantamiseksi. Nykyisin Heinolan rakennuksen itäpuolella sijaitseva kierrätyspiste on esitetty suunnitelmassa sijoitettavaksi lämpölaitoksen piha-alueelle. Lämpölaitos sijaitsee lähellä ydinkeskustaa ja on hyvin kuntalaisten saavutettavissa. Lämpölaitoksen pihaalue on sijainniltaan parempi kierrätyspisteelle kuin keskusta-alueen keskeisin paikka tai tässä suunnitelmassa esitetty puistoalue, joka on tarkoitettu kuntalaisten virkistyskäyttöön. 37
Kuva 40 Lämpölaitoksen ympäristö. Kuva 41 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Lämpölaitoksen ympäristö. 38
Opiskelijoiden tontti Opiskelijoiden tontille on suunniteltu kivituhkakäytävä ja alue, jolla sijaitsee penkki sekä mahdollisesti pieni katos. Kivituhka-alue on mielekkäämpi ympäristö käyttää kuin nopeakasvuinen heinikko sekä penkeillä ja katoksella voidaan mahdollistaa alueen monipuolisempi käytettävyys. Kuva 42 Ote keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta. Opiskelijoiden tontti. Kuva 43 Opiskelijoiden käytössä oleva tontti. 39
Työselostus Tässä työselostuksessa on mainittu pääpirteittäin suunnitelmassa esitetyille istutusalueille ja pintarakenteille tehtäviä toimenpiteitä. Ammattipuutarhurit sekä viherrakentajat tekevät tarvittaessa poikkeavia ratkaisuja. Tarkemmat toimenpiteet muodostuvatkin aluekohtaisesti, riippuen paikallisista olosuhteista. Maaperäkartan mukaan Honkajoen keskusta-alueella sijaitsee lajittunut reunamuodostuma sekä jokiympäristössä siltti / savi vyöhykkeet. Keskusta-alueella on sijainnut polttoaineen jakeluasema, jonka vuoksi maaperä on puhdistettava (keskustan osayleiskaava). Keskusta-alueelle on tehty suunnitelma puistoalueesta. Puistoalue sijoittuu keskeiselle alueelle lännen suuntaan avautuvalle rinteelle. Puistoalueesta muodostuu rakennettu viheralue (hoitoluokka A1/A2). Liikenneviheralueet kuuluivat käyttöviheralueiden luokkaan (A2). Puistoalueelle muodostetaan nurmikentistä ja istutusalueista muodostuva viheralue alueella sijaitsee kaksi purettavaa rakennusta. Porhontiestä muodostetaan katupuuistutuksilla puistokatu sekä muun keskusta-alueen ilmettä vehreytetään lisäistutuksilla. Puistoalueen ja kirkon parkkialueen rakentamisessa voidaan hyödyntää alueella olevia maamassoja tasoitusten ja täyttöjen yhteydessä, mikäli tämä on mahdollista maanperän puhdistamisen jälkeen. Keskusta-alueella säästetään olemassa olevaa kasvillisuutta sen ollessa hyväkuntoista. Puistoalueella olemassa oleva kasvillisuus muokkautuu puiston rakentamisen yhteydessä. Pintarakenteet Pintamaat poistetaan suunnitelman mukaisilta uusilta istutusalueilta 40 cm:n syvyydeltä. Kovilla pinnoilla (laatoitettavat alueet) pintamaa poistetaan 50 cm:n syvyydeltä, mikäli maa on routivaa tai heikosti kantavaa. 40
Jakava kerros rakennetaan sorasta tai murskeesta. Pohjamaan ollessa routiva, jakavan kerroksen tulee olla 150 mm paksu, jos pohjamaa ei roudi erillistä jakavaa kerrosta ei tarvita. Ennen kerroksen rakentamista varmistetaan alle jäävän kerroksen taso, leveys ja tasaisuus. Sitomaton kantava kerros rakennetaan kalliomurskeesta tai soramurskeesta, 150 mm paksuisena kerroksena. Jakava ja kantava kerros voidaan rakentaa samasta materiaalista esim. kivituhkasta. Siirtymäkiilan koko riippuu pohjamaan laadusta. Siirtymäkiilan tulee kuitenkin olla kooltaan vähintään 1:5 tai 1:7. Siirtymäkiilat muodostuvat suodatinkerroksesta, täytteestä, jakavasta kerroksesta ja päällysteestä eli kantavasta kerroksesta. Puistoalueen kulkureitit tulee tehdä riittävän helppokulkuisiksi, jolloin jyrkkiä mäkiosuuksia tulee välttää (15%). Rakennettavaan laatoitukseen käytetään vaaleanharmaata betonilaattaa 398 x 398 mm. Kiveyksen päällysrakenne muodostuu suodatinkerroksesta, jakavasta kerroksesta, kantavasta kerroksesta ja asennushiekasta. Luonnonkivipäällysteessä käytetään soikeita noin 70 200 mm:n suuruisia luonnonkiviä. Alle laitetaan suodatinkangas. Kivet asennetaan kiinni toisiinsa, käyttäen erikokoisia kiviä sekaisin. Raot täytetään kivituhkalla. Nurmialueet ja istutukset Nurmikko Nurmikkoalueille tehdään tasattu ja tiivistetty alusrakenne jonka päälle tehdään 100 mm suodatinkerros Hk 0,2-8,0mm, 150 mm välikerros Hk 0,06-3,0 mm sekä 200 mm tiivistetty kasvukerros Hk 0,02-2,0 mm + kasvuturvetta 10-30 til-%, jonka päälle nurmikko kylvetään. Siemenseosta kylvetään 1,5-3,0 kg / 100 m2 Suunnitelmassa käytetyt kasvit: Puistoalue Puut 41
Pensaat Alnus incana f. lansiniata `Johanna`sulkaharmaaleppä 4 kpl Betula pendula rauduskoivu 20 kpl Sorbus aucuparia `Pendula` riippapihlaja 1 kpl Picea omorika serbiankuusi 6 kpl Pinus peuce makedonianmänty 3 kpl Acer tataricum subsp. ginnala mongolianvaahtera 5 kpl Amelanchier alnifolia marjatuomipihlaja 7 kpl Amelanchier laevis sirotuomipihlaja 8 kpl Physocarpus opulifolius lännenheisiangervo 9 kpl Rosa `Moje Hammarberg` tarhakurtturuusu 26 kpl Spiraea `Grefsheim` norjanangervo 20 kpl Vaihtoehto II - puistoalue Puut Pensaat Alnus incana f. lansiniata `Johanna`sulkaharmaaleppä 4 kpl Betula pendula rauduskoivu 23 kpl Picea omorika serbiankuusi 5 kpl Pinus peuce makedonianmänty 5 kpl Acer tataricum subsp. ginnala mongolianvaahtera 10 kpl Amelanchier alnifolia marjatuomipihlaja 3 kpl Amelanchier laevis sirotuomipihlaja 6 kpl Physocarpus opulifolius lännenheisiangervo 9 kpl Rosa `Moje Hammarberg` tarhakurtturuusu 26 kpl Spiraea `Grefsheim` norjanangervo 20 kpl Kirkon parkkialue Puut Sorbus hybrida suomenpihlaja 1 kpl Pensaat Spiraea densiflora rinneangervo 35 kpl 42
Linja-autoaseman piha-alue Puut Sorbus hybrida suomenpihlaja 8 kpl Osuuspankin piha-alue Puut Pensaat Sorbus hybrida suomenpihlaja 2 kpl Dasiphora FR. `Goldteppich` pensashanhikki 150 kpl Pinus mugo `Pumilo` kääpiövuorimänty 5 kpl K-marketin piha-alue Pensaat Rosa nitida `Kebu` nukkeruusu 96 kpl Joenvarren reitti Puut Pensaat Betula pendula rauduskoivu 2 kpl Sorbus hybrida suomenpihlaja 3 kpl Physocarpus opulifolius lännenheisiangervo 2 kpl Yhteiskäyttöalue Puut Betula pendula rauduskoivu 3 kpl 43
Porhontie Puut Sorbus hybrida suomenpihlaja 52 kpl vaihtoehtoisen tielinjauksen suunnitelmassa 54 kpl sisältävät myös piha-alueilla mainitut puut Hongontie Puut Betula pendula rauduskoivu 2 kpl Sorbus hybrida suomenpihlaja 10 kpl Kauppatien ja Hongontien risteys sekä Katkontien eteläosa Puut Pensaat Sorbus hybrida suomenpihlaja 6 kpl Spiraea japonica `Nana` pikkukeijuangervo 105 kpl Kasvien tarkemmat tiedot löytyvät suunnitelmasta. Liikennealueilla tulee huomioida istutettavan kasvin korkeus, joka on huomioitu suunnitelmassa esitetyissä kasvivalinnoissa. Kasvi lajike tulee ominaisuuksiltaan olla matalakasvuinen max. 40-50 cm korkea, jotta näkyvyysalueet eivät peity. Kasvualustojen mitat: puut 800 x 800 mm pensaat 400 x 400 mm istutusastiat 1 x 1 metriä tai 1,5 x 1,5 metriä 44
Tuotteistetulla kasvualustalla tarkoitetaan kasvualustaa, joka on tuotettu sekoittamalla keskenään eri raaka-aineita, kuten kivennäismaa-aineita, kompostia ja lannoiteaineita, keskenään. Tuotteistettu kasvualusta on myös yleensä seulottu. Istutuksille levitetään 5-7 cm kerros kuorikatetta. Uudet istutukset tehdään suunnitelman mukaisesti. Taimimateriaalina suositellaan käytettävän astia- tai paakkutaimia. Taimivälit on ilmoitettu suunnitelmassa. Istutussyvyys määräytyy kasvin mukaan. Istutettavien taimierien tulee olla mahdollisimman tasalaatuisia ja samassa ryhmässä käytettävien taimien samaa kantaa. Kasvualustat siistitään ja tasataan istuttamisen jälkeen sekä levitetään kuorikate. Istutettujen kasvien kasvuun lähdöstä ja kasvusta huolehditaan kastelulla. Hulevesi Hulevesien käsittelystä tulee huolehtia piha-alueittain. Suurimmat hulevesimäärät muodostuvat vettä läpäisemättömiltä pinnoilta. Hulevesien huomioiminen rakennetussa ympäristössä on tärkeää. Ilmastonmuutoksen yhteydessä on arvioitu että sadannat saattavat kasvaa jopa 20 %. Keskustaan sijoittuva puistoalue hillitsee luonnonmukaisesti pinnoitetuilta alueilta valuvien hulevesien määrää ja kulkua. Keskustasta laskee ojapainanne kohti Karvianjokea, johon alueen valumavesiä voidaan ohjata. Hulevesien hallitsemiseksi ja niiden ohjaamiseen on suunnitelmassa esitetty varaus hulevesipainanteelle. Alueelle voidaan kallistuksin ohjata puistoalueen sekä kirkon parkkialueen hulevedet. Painanteesta hulevedet puretaan poistoputkella Karvianjokeen laskevaan uomaan. Puistoalue toimii itsessäänkin hulevesiä hillitsevänä ympäristönä vettäläpäisevine pintoineen ja vettä sitovien ja haihduttavien kasvien ansiosta. Hulevesipainanteen ominaisuudet riippuvat alueen maaperästä. Vettä läpäisevä maaperä on olennainen osa hulevesien vähentämisen ja viivyttämisen kannalta. Kuitenkin jo hetkittäisellä viivyttämisellä saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia virtaamahuipun säätelyyn sekä hulevesien puhtauteen. 45
Hulevesipainanne tulee muotoilla loivareunaiseksi altaaksi, jotta siitä ei aiheudu merkittävää vaaraa. Loivareunaisesta altaasta on helppo päästä pois, jos sinne jostain syystä ihminen joutuu. Allas muodostetaan kivimurskeesta ja kivistä sekä purkuputki suojataan ja maisemoidaan kivillä. 46
Hankelistaus ja kustannusarvio HANKELISTAUS KOHDE TOIMENPITEET KUSTANNUS- ARVIO ( ) TOTEUTUS I alv. 0 % Hongontien puuistutukset, hidasteet ja tervetuloa -kyltit 30000 Porhontie katupuuistutukset, hidasteet (+ mahd. tien ja 30000 kevyenliikenteenväylien korjaukset. Linja-autoaseman piha-alue pihatoimintojen jäsentely (huomioitu katupuut) 15000 Kauppatie risteysalueen pensasistutukset ja nurmialue 3500 Katkontie puuistutukset 500 TOTEUTUS II Osuuspankin piha-alue istutusalue (huomioitu katupuut) 8000 Pirjon Pakarin piha-alue istutusalue (huomioitu katupuut) 3000 K-marketin piha-alue pihatoimintojen jäsentely, istutusalue 5000 TOTEUTUS III Kirkon parkkialue täyttö, istutukset, parkkialue 20000 Puistoalue kylvönurmi 35000 kivituhka-alueet 10000 betonikiveys 6000 kasvualustat 15000 kasvillisuus 8000 kuorikate 2000 valaisimet, kalusteet, katos ja istutusaltaat 25000 kioskin kunnostus 1000 leikkipuisto 12000 museorakennuksen siirto 1000 rakennusten purku á 8000 puhdistettava maaperä hulevesipainanne laajuus avoin avoin Virkistysreitti kivituhkaväylä ja vesakon harvennus 4500 Yhteiskäyttöalue parkkialue, opastaulu, portaat rantavyöhykkeelle, harvennus 9000 Opiskelijoiden tontti kivituhka-alue, pieni katos ja penkki 4000 Lämpölaitoksen ympäristö puuistutukset ja kierrätyspiste 5000 VAIHTOEHTOINEN TOTEUTUS Uusi tielinjaus Porhontien eteläinen osa 80000 Rakennuksen purku 8000 47
Liitteet 1 Kuva keskusta-alueen kehittämis- ja vihersuunnitelmasta Erillisenä mittakaavainen suunnitelma. 2 Vaihtoehto II puistoalueen toteuttamiseksi Erillisenä mittakaavainen suunnitelma. 3 Porhontien linjausmuutoksen suunnitelma 4 Suunnitelma Hongontien sisääntulosta 5 Kalusteita ja leikkivälineitä 6 Mallinnuskuva 48
Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Katri Kuusisto PL 36 38701 KANKAANPÄÄ 040 647 2551 katri.kuusisto@kankaanpaa.fi 49
LIITE 3
LIITE 5 Leikkivälinemalleja: Huom! Turva-alueet on mitoitettava alueelle valitun leikkivälineen mukaisesti. Keskustan kehittämissuunnitelmassa varatut alueet ovat suuntaa antavia. Kompan (tiedot: www.kompan.fi) Muita leikkivälinevalmistajia: Playdo, Lappset, Puuha Group Oy Malleja keskusta-alueen kalusteita ja valaisimia varten: Kompan Karlux Lehtovuori Ei hintatietoja Ei hintatietoja Katos / esiintymislava suunnitelmassa: vaihtoehto II puistoalueen toteuttamiseksi
i i i i i i i i Katkontie i i Jokihongontie Yhteiskäyttöalue Hongontie 2 Osuuspankin piha-alue Hongontie 2 K-markentin piha-alue Opiskelijoiden tontti Joenvarren reitti Linja-auto aseman piha-alue Porhontie `Kauppalan` piha-alue Lämpölaitoksen ympäristö 1 3 Kirkon parkkialue Kauppatie Puistoalue Pirjon Pakarin piha-alue