Hämeenlinnan kaupunki, Kirstulan alueen asemakaavamuutos. Lähiympäristösuunnitelma

Transkriptio

1 Pöyry Finland Oy Hämeenlinnan kaupunki, Kirstulan alueen asemakaavamuutos Lähiympäristösuunnitelma - ympäristön suunnittelun ja hoidon periaatteet autokaupan keskuksen alueella

2 Kirstulan alueen asemakaavamuutos Lähiympäristösuunnitelma ympäristön suunnittelun ja hoidon periaatteet autokaupan keskuksen alueella SISÄLTÖ 1 ALUKSI LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITTEITA LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITTELULLE LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA Hoitoluokitus Lähiympäristösuunnittelun periaatteet osa-alueittain tai kohteittain Kasvillisuus Suunnitteluperiaatteita tarkentavia periaatekuvia ALUKSI Tässä raportissa kuvataan Hämeenlinnan Kirstulan alueen asemakaavatyöhön ja rakentamistapaohjeisiin liittyen Kirstulan autokeskuksen alueen ympäristörakentamisen periaatteet. Alueesta on tarkoitus kehittää mittava, seudullinen autokaupan keskus. Lähiympäristösuunnitelma toimii pohjana tarkempien viherympäristösuunnitelmien laatimiselle ja myös hankesuunnitelmien tarkentamiselle. Raportissa esitettyjä periaateratkaisuja tulee tarkentaa hankkeen suunnittelun edetessä. Työn aluksi on kartoitettu alueen viherympäristösuunnitteluun liittyviä lähtökohtia. Tämän jälkeen on laadittu koko alueen kattava hoitoluokitus sekä annettu osa-aluekohtaisia suosituksia (toimenpiteet, materiaalit tms.). Lisäksi muutamista kohteista on laadittu esimerkinomaisia periaatesuunnitelmia. Suunnitelman ovat osana asemakaavatyötä laatineet maisema-arkkitehdit Mariikka Manninen ja Liina-Maija Raittila Pöyry Finland Oy:stä. Pöyry Finland Oy, Vantaa

3 2 LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITTEITA LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITTELULLE Lähtökohdat Hankealue on avointa, alavaa peltoaukeaa. Hankealue rajautuu idässä rautatiehen, etelässä Pikku-Parolantiehen ja sen eteläpuolella olevaan rakennettuun alueeseen (työpaikat, toimitilat), lännessä Helsinki-Tampere -moottoritiehen ja pohjoisessa pientaloalueeseen. Itse hankealueella ei ole erityisiä maisema- tai kulttuuriympäristöarvoja, mutta sen ympäristössä on muutamien kilometrien etäisyydellä runsaasti maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteita. Pääreitti hankealueelle on Pikku-Parolantie. Tulevassa tilanteessa hankealueen kautta kulkee katu josta on yhteys sekä hankealueen toiminnoille että hankealueen pohjoispuolen asuinalueelle ja moottoritien länsipuolelle. Autokeskuksen kookas rakennusmassa sijoittuu hankealueen länsireunaan moottoritien suuntaisesti. Radan, Pikku- Parolantien ja kaavaluonnoksessa osoitetun uuden kadun (Rautamonojantie) alueelle on osoitettu liikerakennusten korttelialueiden aluevaraukset. Alueen toteuttaminen edellyttää laajojen pysäköinti- ja varastokenttien toteuttamista. Kentiltä valuvien hulevesien käsittelemiseksi kaavaluonnoksessa on osoitettu hankealueelle pohjois-etelä suuntainen hulevesiojan aluevaraus ja Pikku-Parolantien eteläpuolelle suojaviheralue. Tavoitteet Lähiympäristösuunnitelma täydentää asemakaavatyötä viherympäristösuunnittelun osalta. Viherympäristön osalta hankealueella tavoitteena on, että alue on kauttaaltaan rakennettua ja hoidettua erityisesti ydinalueen (autokeskuksen etupiha ) ja tärkeiden sisääntuloalueiden yleisilme on hoidettu ja moderni eriluonteiset alueet rajautuvat selkeästi toisistaan, alueiden luonne vastaa kullakin alueella olevia toimintoja ympäristö on huolitellusta ilmeestään huolimatta helppohoitoista (suositaan hoitonurmien sijaan maanpeitekasvillisuutta, leikattavien pensasaidanteiden sijaan vapaasti kasvavia pensaita, istutusalueet muotoillaan ja istutukset ryhmitellään niin, että kunnossapito on sujuvaa) viherympäristön ratkaisut (alueen kokonaisjäsennys sekä materiaalit, istutukset, valaistus) ovat mitoitukseltaan ja tyyliltään sellaisia, että ne soveltuvat autokeskuksen suurimittakaavaiseen ja moderniin ympäristöön ja pyrkivät korostamaan sitä opastus suunnitellaan kokonaisuutena, opasteet ovat kiinteitä ja ilmeeltään yhtenäisiä alueesta muodostuu tärkeä tiemaiseman maamerkki moottoritieltä katsottuna ja näkymät myös muista katselusuunnista ovat miellyttävät Alueen yhteydessä sijaitsee muinaisjäännös (2. lk)

4 3 LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA 3.1 Hoitoluokitus Eri osa-alueiden tarkemman suunnittelun pohjaksi on laadittu koko kaava-alueen kattava yleispiirteinen hoitoluokitus. Alue on jaettu kuuteen hoitoluokkaan, joiden kuvaukset ja hoidon tavoitteet on lyhyesti kuvattu seuraavassa taulukossa. hoitoluokka kuvaus A edustuspiha pinnat betonikiveä tai laatoitusta ja asfalttia reunakivi tai muu reunatuki, mahdolliset korotetut istutusalueet maanpeitekasvillisuus (matalat pensaat) koristepensaat, puurivit ja/tai -ryhmät, yksittäispuut kausi-istutukset - kesäkukkaruukut tms. valaistuksen erityisratkaisut, kohdevalot tms. hoidettu piha- tai katuympäristö pinnat pääosin asfalttia maanpeitekasvillisuus (matalat pensaat), hoitonurmi vapaasti kasvat pensasaidanteet, puurivit, yksittäispuut valaistuksen erityisratkaisut, kohdevalot tms. C käyttöpiha, pysäköintialue pinnat asfalttia laajojen avointen alueiden jäsentäminen viherkaistaleilla (puurivit ja/tai -ryhmät, pensasaidanteet) yleisvalaistus D kenttä, varastoalue, huoltopiha tms. pinnat asfalttia, mahdollisesti kivituhkaa voidaan tutkia mahdollisuuksia sijoittaa alueille myös istutusvyöhykkeitä (puut, pensaat) E erityisalue (voimajohtokäytävä, radanvarren viherkaista) suunnitellaan ja hoidetaan turvallisuus- ym. vaatimusten mukaisesti F erityisalue, jonka suunnitteluun liittyy erityisiä tavoitteita tai reunaehtoja (moottoritien varsi, muinaisjäännösalue, testiradan alue, hulevesien hallintaan tarkoitettu suojaviheralue) viherympäristösuunnittelun tavoitteet määritellään hanke- ja arkkitehtisuunnittelun edetessä, muinaisjäännösalueen osalta muinaisjäännösinventoinnin valmistuttua

5 3.2 Lähiympäristösuunnittelun periaatteet osa-alueittain tai kohteittain Seuraavassa taulukossa on kuvattu kaava-alueen eri osa-alueiden tai kohteiden piirteitä, niiden suunnitteluun vaikuttavia lähtökohtia sekä ympäristönsuunnitteluun liittyviä toimenpiteitä sekä kunkin osa-alueen hoitoluokka. Osa-alueiden rajat ja hoitoluokat on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 1.). Rajaukset ovat suuntaa antavia ja niitä sekä suunnitelman sisältöä tulee tarkentaa suunnittelun edetessä. nro tavoitteet, lähtökohdat materiaalit, kasvillisuus, toimenpiteet hoitoluokka 1. Pikku-Parolantie: tärkein sisääntuloväylä alueelle ympäristön kehittäminen katumaiseksi, ilmeeltään nykyistä kaupunkimaisemmaksi ja hoidetummaksi. vapaasti kasvavat pensasaidanteet + hoitonurmi/niittynurmi tien varteen puurivi (esim. rauduskoivu) valaistus 2. Rautamonojantie: Hankealuekokonaisuuden kautta kulkeva katuyhteys. Tavoitteena rakennettu ja hoidettu yleisilme. 3. Autokeskuksen liittymän alue (rajaus suuntaa antava). Alueen tulisi olla ilmeeltään rakennettu, hoidettu ja korkeatasoinen. 4. Rautamonojantien liittymän alue (rajaus suuntaa antava). Alueen tulisi olla ilmeeltään rakennettu ja hoidettu. asfaltti pientareilla maanpeitepensaat tai hoitonurmi, pensasryhmät tai aidanteet puurivi tai puuryhmät rajaamaan katutilaa (esim. rauduskoivu) valaistus kevyen liikenteen yhteys autokeskuksen ja radanvarren toimitilojen välillä kauttaaltaan rakennettua ja hoidettua aluetta pientareilla maanpeitepensaat (tai hoitonurmi) pensasryhmät tai aidanteet ja puurivi tai puuryhmät rajaamaan katutilaa (esim. rauduskoivu) valaistus, mahdolliset kadunkalusteet (penkit, jäteastiat) opastus (kiinteät opasteet yhtenäisen suunnitelman mukaisesti) pientareilla maanpeitepensaat (tai hoitonurmi) pensasryhmät tai aidanteet ja puurivi tai puuryhmät rajaamaan katutilaa (esim. rauduskoivu) valaistus, mahdolliset kadunkalusteet (penkit, jäteastiat) 5. Autokeskuksen sisääntulo, lähimmät pysäköintialueet, etupi- jalankulkureitit kattavat ja selkeästi jäsennellyt, mate- A /

6 ha : Alueen tulisi olla ilmeeltään rakennettu ja korkeatasoinen ja johdattaa kulkua kohti autokeskuksen pääsisäänkäyntiä ja muita palvelupisteitä. 6. Autokeskuksen pääsisäänkäynnin edusta (rajaus suuntaa antava). Alueen tulisi olla ilmeeltään hoidettu, korkeatasoinen ja houkutteleva. Sisäänkäynnin edustalle suositellaan pientä ajoneuvoliikenteeltä rauhoitettua aukiota, jota voi hyödyntää myös esim. erityistapahtumien yhteydessä. 7. Liikerakennuksen ja mahdollisen polttoaineen jakeluaseman alue: Alue tulisi suunnitella osana Pikku-Parolantien - Rautamonojantien katuympäristöä. Rakennukset ja rakenteet suositellaan sijoitettavan mahdollisimman lähelle katualueita, jotta katutilat rajautuisivat selkeästi ja kaupunkikuva olisi rakennettu ja huoliteltu. Lisäksi rakennusten sijoittamisella mahdollisimman lähelle katua vältyttäisiin turhilta hoitoa vaativilta viherkaistaleilta. 8. Liikerakennuksen alue. Alue tulisi suunnitella osana Rautamonojantien katuympäristöä. Tavoitteena tulisi olla hoidettu yleisilme ja Rautamonojantien katutilan selkeä rajautuminen. 9. Liikerakennuksen alue. Alue tulisi suunnitella osana Rautamonojantien katuympäristöä. Tavoitteena tulisi olla hoidettu yleisilme ja Rautamonojantien katutilan selkeä rajautuminen. riaali betonikiveä/-laattaa ja/tai asfalttia reunakivet tai muut reunatuet, mahdollisesti korotetut istutusalueet maanpeitepensaat (tai hoitonurmi), puurivit, puuryhmät, yksittäispuut jäteastiat, tuhkakupit valaistus; mahdolliset erityisratkaisut betonikiveys-/laatoitus ja/tai asfaltti (tai mahdollisesti esim. väriasfaltti tms.) reunakivet tai muut reunatuet ja/tai korotetut istutusalueet kalusteet (penkit, jäteastiat, tuhkakupit), kiinteät kalusteet? valaistus; mahdolliset erityisratkaisut mahdolliset kausi-istutukset (kesäkukat tms.), suihkulähde, veistos, screen tms. asfaltti, rakennuksen lähiympäristössä ja tontin sisäisillä kevyen liikenteen reiteillä myös betonikivi/-laatta rakennuksen lähiympäristössä reunakivet tai muut reunatuet valaistus asfaltti, rakennuksen lähiympäristössä ja tontin sisäisillä kevyen liikenteen reiteillä myös betonikivi/-laatta rakennuksen lähiympäristössä reunakivet tai muut reunatuet pientareilla maanpeitepensaat (tai hoitonurmi) pensasryhmät tai aidanteet puurivi tai puuryhmät rajaamaan katutilaa (esim. rauduskoivu) valaistus asfaltti, rakennuksen lähiympäristössä ja tontin sisäisillä kevyen liikenteen reiteillä myös betonikivi/-laatta rakennuksen lähiympäristössä reunakivet tai muut reunatuet A

7 10. Liikerakennusten välinen katualue, mahdollinen tuleva alikulku radan itäpuolisille alueille. Alueen tulee olla osa radanvarren liikerakennusten hoidettua vyöhykettä. Mikäli alikulku ja radan itäpuolen uusi maankäyttö toteutuu, tulee katuosuus suunnitella samoin periaattein kuin Rautamonojantie. Mikäli alikulku ei toteudu samanaikaisesti liikerakennusten kanssa, voidaan katuympäristö toteuttaa väliaikaisin, helposti muutettavin mutta ilmeeltään huolitelluin ratkaisuin. pientareilla maanpeitepensaat (tai hoitonurmi) pensasryhmät tai aidanteet puurivi tai puuryhmät rajaamaan katutilaa (esim. rauduskoivu) valaistus asfaltti pientareilla maanpeitepensaat (tai hoitonurmi) pensasryhmät tai aidanteet puurivi tai puuryhmät rajaamaan katutilaa (esim. rauduskoivu) valaistus / C 11. Autokeskuksen sivustalla sijaitseva pysäköintialue. asfalttipinta laajan, avoimen kenttäalueen rajaaminen ja/tai jäsentäminen puurivein ja/tai pensasaidantein kulun ohjaus istutusvyöhykkeiden avulla 12. Autokeskuksen sivustalla sijaitseva pysäköintialue. asfalttipinta istutusvyöhykkeet (pensasryhmät, puurivit/-ryhmät) C C 13. huoltopiha asfalttipinta D 14. kauempi pysäköintialue asfalttipinta / C jäsentäminen ja kulun ohjaus istutusvyöhykkeiden avulla 15. kenttäalue. asfalttipinta / kivituhka (käytön mukaan) D mahdolliset istutusvyöhykkeet 16. Moottoritiealueeseen rajautuva viherkaista. alue tulee suunnitella osana moottoritien tiemaisemaa F autokeskuksen arkkitehti-, valaistus- jne. suunnittelun tarkentuessa. Tavoitteena tulee olla suurimittakaavainen, korkeatasoinen, erottuva ja moderni yleisilme, joka korostaa keskuksen luonnetta ja asemaa yhtenä tiemaiseman maamerkeistä helppohoitoisuus 17. Testiradan alue. Alueen yli aukeaa tärkeitä sisääntulonäkymiä radan pinnoite suunnitellaan käytön mukaan F

8 kohti autokeskusta Pikku-Parolantietä lännen suunnasta. Alueen tulee olla ilmeeltään hoidettu. radan ympäristössä niitty tai luonnonnurmi sekä puuja pensasryhmät, pensasaidanteet (alla sepeli tms.) 18. Rata-alueeseen rajautuva suojavihervyöhyke suunniteltava tarkemmin ottaen huomioon rataan liittyvät turvallisuus- ja kunnossapitovaatimukset kookkaita pensasryhmiä tai aidanteita + puuryhmät rajaamaan laajoja kenttäalueita ja liikerakennusten piha-alueita 19. Suojavihervyöhyke autokeskuksen ja asutuksen välissä alueelle muodostetaan luonnonmukainen, kerroksellinen reunavyöhyke käyttämällä alueelle tyypillisiä puuja pensaslajeja 20. Kommilantien katualue ja sitä ympäröivät luiskat luiskat suositellaan verhoiltavan matalilla tai keskikorkeilla pensailla (+ yksittäispuut) suunnitellaan tarkemmin katusuunnittelun yhteydessä 21 Muinaisjäännösalue Alueen suunnitteluratkaisut riippuvat tulevan muinaisjäännösinventoinnin tuloksista: Mikäli alueella inventoinnin perusteella edelleen todetaan olevan muinaisjäännöksiä, jotka tulee säilyttää, on sille laadittava erillinen, alueen arkeologiset arvot ja ympäröivän alueen tuleva käytto huomioon ottava viherympäristösuunnitelma. Mikäli alueen arkeologisten arvojen todetaan hävinneen, otetaan alue tulevaisuudessa todennäköisesti rakentamiskäyttöön ja sen ympäristösuunnitteluratkaisut tulee sopeuttaa Rautamonojantien katumil- 22. Hulevesioja. Vaikka ojan pääasiallinen merkitys onkin toiminnallinen, on ojasta ympäröivine viherkaistoineen tavoitteena muodostaa lähes koko hankealueen kautta jatkuva, avointa aluetta jäsentävä ja elävöittävä kaupunkikuvallinen elementti. jööseen. uoma: joko lohkare- tai nurmipainanne luiskat: hoitonurmi + istutussaarekkeet, istutettavilla alueilla kate sepeliä tms. 23. Voimajohtokäytävän alue. Avoimena säilytettävä alue (niitty tai luonnonnurmi, vesakoitumisen estäminen) 24. Hulevesien hallintaan tarkoitettu suojaviheralue aluetta suositellaan kehitettävän luonnonmukaisena kosteikkoalueena maisemoinnissa suositellaan käytettävän seudun tyypillistä kosteikkojen kasvilajistoa. E E F F F E F

9 Kuva 1. : Suunnittelualueen osaaluejako ja hoitoluokat (ei mittakaavassa). Rajaukset ovat suuntaa antavia ja niitä tulee tarkentaa suunnittelun edetessä.

10 3.3 Kasvillisuus Rakennettavan alueen kasvivalinnoissa suositaan kestäviä, liikenneympäristössä menestyviä lajeja. Taimien tulee olla kotimaista alkuperää. Maanpeitepensaita käytetään mahdollisuuksien mukaan nurmen asemesta esimerkiksi puiden juurilla ja muilla alueilla, joilla tarvitaan matalaa kasvillisuutta. Maanpeitepensaat istutetaan tihein taimivälein, jotta vältettäisiin alueiden rikkaruohottuminen. Istutusten alla voidaan katteena käyttää sepeliä tms. Katu- ja pysäköintialueilla käytetään runkonostettuja katupuutaimia. Puuriveihin istutettavien puiden istutusetäisyys on korkeintaan 8 m, lajista riippuen. Alueelle sopivia maanpeitepensaita, esim. Prunus pumila var depressa, lamohietakirsikka Ribes glandulosum, pikkuherukka Salix purpurea Nana, kääpiöpunapaju Stephanandra incisa Crispa, seppelvarpu jne. Alueelle sopivia keskikokoisia tai kookkaita pensaita, esim. Acer ginnala, mongolianvaahtera Acer tataricum, tataarivaahtera Amelanchier laevis, sirotuomipihlaja Amelanchier lamarckii, rusotuomipihlaja Aronia sp, aroniat Cotoneaster lucidus, kiiltotuhkapensas Pinus mugo, vuorimänty, kääpiövuorimänty Physocarpus opulifolius, lännenheisiangervo Spiraea betulifolia, koivuangervo Spiraea x billiardii, rusopajuangervo jne. Alueelle sopivia puita, esim. Abies sibirica (istutusryhmiin) Alnus glutinosa, tervaleppä (hulevesiuoman yhteyteen) Alnus incana, harmaaleppä etula pendula, rauduskoivu Salix, pajut (hulevesialtaiden yhteyteen) Sorbus hybrida, suomenpihlaja Ulmus glabra, vuorijalava jne. 3.4 Suunnitteluperiaatteita tarkentavia periaatekuvia Seuraavissa kuvissa on esitetty hulevesien käsittelyyn sekä katuympäristön jäsentämiseen liittyviä periaateratkaisuja sekä annettu joitakin alustavia esimerkkejä kadunkalusteista, jotka mitoitukseltaan ja tyyliltään soveltuvat autokeskuksen miljööhön.

11 periaateleikkaus: hulevesiuoma, lohkarepainanne periaateleikkaus: hulevesiuoma, nurmipainanne Kuva 2. Periaatekuvia: Hulevesioja ja -allas Alueen kautta kulkeva hulevesiuoma suositellaan toteutettavan lohkareilla verhoiltuna painanteena, jota ympäröivät nurmi- ja istutusluiskat. Kun vettä on uomassa vähän, se painuu murskekerrokseen ja kun vettä on paljon, virtaa vesi näkyvillä lohkareiden päällä. periaateleikkaus: hulevesien laskeutusallas Uoma puhdistetaan tarvittaessa esimerkiksi painepesurilla. Nurmiluiskat ajetaan säännöllisesti ajoleikkurilla. Istutusryhmät muotoillaan tiiviiksi ja niiden aluskate on sepeliä tms., jolloin ne vaativat vähäisesti hoitoa. Toinen vaihtoehto on toteuttaa uoma nurmipainanteena, jolloin se voidaan hoitaa ajoleikkurilla.

12 Kuva 3. Periaateleikkaus Rautamonojantien katutilasta

13 Kuva 4. Esimerkkejä alueelle soveltuvista kalusteista ja rakenteista. Kalustevalinnoissa ja viherympäristön rakenteissa pyritään selkeään, moderniin ilmeeseen. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen ja autokeskuksen rakennuksen mittakaava ja alueen luonne: alueen mitoitus mahdollistaa normaaliratkaisuja kookkaampien ja näyttävämpien kalusteiden, valaisinten ja rakenteiden käytön alueella. Extery Nippon esimerkkejä erliinistä Copyright Extery Look Pöyry Finland Oy Hags Vågen