sy ys K U U 2 0 1 2 9 H E L S I N G I N w w w. Y L I O P I S T O N h e l s i n k i. f i / T I E D E L E H T I y l i o p i s to Naaras ja uros Tunnistatko eläimen itsessäsi? sivu 18 26 Kurjen syksy 52 Ihmemaisteri
sisältö YLIOPISTO nro 9 18 tuoksut, vietit ja parit. kuva veikko somerpuro 74 Jenny Vainio purkaa fysiikan ukkovaltaa. 32 150 000 luontovierasta viikossa. kuva kuvaportti kuva / kannen kuva pauliina mäkelä
21.9.2012 ALKUSANAT ARTIKKELIT 18 kansi Eläin meissä 25 Liiton hyötyhistoria 26 Kuka: Janne Kurki 32 Klikkaa luontoon 36 Köyhän lapsen opintie 38 Ihmissudokua 42 Mutkitellen tai suoraan 46 Ylkkäristä yrittäjäksi 48 Äly, voima ja teot 52 Maisteri vislaa 56 Essee: Kirkko gulagin jälkeen 56 essee Elina Kahla kuulee Pussy Riotin karjunnassa heleyttä. PALSTAT 4 Pääluku 5 Alkuluvut 15 Mitä nyt! 16 Syyskuu 60 Kirjat 68 Kolumni 70 Survo 70 Puheenvuoro 72 Kolumn 72 Väitöksiä 74 Minä väitän 76 Tapahtuu 79 Tohtorin hatusta Nisäkkään toive Y liopistolla kuhisee. Uudet opiskelijat ovat saapuneet. Kaiken muun ohessa alkaa vilkas parinmuodostuksen aika. Opiskeluvuosina liikkeellä on paljon kiinnostavia ja kiinnostuneita kumppaniehdokkaita. Mutta millä perusteella parit muodostuvat, kun yhteiskunnallinen asema tai vanhempien toiveet eivät nykyään ole päällimmäisinä mielessä. Monet vetoavat rakastumiseen mitä se sitten on? Sosiaalipsykologiaa? Kemiaa? Biologiaa? Tämän lehden pääjutussa Antti Kivimäki kirjoittaa parinvalinnan biologisesta perustasta (s. päätoimittaja marja pemberton 18). Olemmeko eläimellisempiä kuin tajuammekaan tai tahdomme myöntää? Omia opiskeluaikojani ryyditti keskustelu tasa-arvosta. Kaihertamaan jäi se, että biologinen ihminen haluttiin kuopata ja kutistaa naisen ja miehen erot pelkäksi tekniikaksi. Tasa-arvo tuntui edellyttävän samanlaisuutta. Kaikki eivät sulata ajatusta ihmisen eläimellisistä puolista. Lisääntymiseen liittyvät vietit ovat kuitenkin niin voimakkaita, että minne evoluution muovaamat uros- ja naarasominaisuudet katoaisivat. Raskaus ja lapsesta huolehtiminen vaikuttavat erityisesti naisen elämään niin radikaalisti, että biologiaa on vaikea sysätä marginaaliin. Nisäkäs mikä nisäkäs. LEIJONAN TAVOIN Vaikka kumppanin tuoksu huumaisi, paria valitessa kannattaisi kiinnittää huomio ihmismäisiin puoliin, että elämä olisi onneksi. Mutta kunpa meissä säilyisi sen verran eläintä, että huolehtisimme geeniemme kantajista, noista siloposkista, leijonaemon tavoin. Tulisimme ruokkimaan, emmekä jäisi keräämään vielä lisää ja lisää ja lisää. Olisimme kasvavan vieressä, opettaisimme pärjäämään, emme raiskaisi ja tappaisi. Ja jos joku sekoaisi, löytyisi ihminen avuksi. l YLIOPISTO 9 2012 3
KOMMENTOI: www.helsinki.fi/yliopistolehti PÄÄLUKU Opetus arvoonsa REHTORI THOMAS WILHELMSSON Opetuksen parantaminen tuo uutta rahaa. Vaikka Helsingin yliopiston menestystä kuvataan usein vahvan tutkimustoimintamme näkökulmasta, opetuksemmekin on korkeatasoista. Monelta kohdin toki löytyy myös parannettavaa. Strateginen pyrkimyksemme kuulua maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon edellyttää panostamista opetukseen. Huippuyliopistossa tutkimuksen ja opetuksen laatu kulkee käsi kädessä. Opetuksen parantaminen voi lisäksi kaikkein helpoimmin tuoda Helsingin yliopistolle uutta rahaa opetusministeriön rahanjakomallin perusteella. Jo useampaan Helsingin yliopiston strategiaan on kirjattu tavoitteeksi opetuksen arvostuksen lisääminen. Yliopistojen opettajien pedagoginen koulutustaso ja sitoutuneisuus opetukseen ovat jatkuvasti nousseet. Silti vielä paljon on tehtävissä. Yliopiston lukuvuoden avajaispäivänä julkistettiin tieto siitä, että Helsingin yliopisto on ensimmäisenä Suomessa kansainvälisten huippuyliopistojen esimerkin mukaisesti päättänyt perustaa Opettajien akatemian. Akatemian tavoitteena on nimenomaan vahvistaa opetuksen arvostusta yliopistoyhteisössä sekä kohentaa opiskelijoiden oppimisen laatua ja tuloksia. Se tarjoaa opettajien parhaimmistolle monialaisen yhteisön, jonka kautta hyvät käytännöt voivat levitä yliopistolla. Kuluvan lukuvuoden aikana on tarkoitus valita Opettajien akatemian ensimmäiset 30 perustajajäsentä, jonka jälkeen mukaan voisi tulla 15 20 uutta opettajaa vuodessa. Också på många andra sätt söker och kan vi inom ramen för våra njugga resurser förbättra kvaliteten på vår undervisning. Genom det arbete som görs eller planeras vad beträffar breddandet av kandidatundervisningen på områden där det föreligger många små discipliner kan man såväl öka och förbättra undervisningen som ge studenterna en sådan bredare förståelse som dagens samhälle kräver. Likaså kan samarbetet med samhället omkring oss och med vår alumnorganisation bidra till att stärka kvaliteten på vår undervisning. Helsingfors universitet har markerat undervisningens betydelse genom att fastställa de etiska principer som ska iakttas i undervisningen och studierna. Principerna utgår från ett antal centrala ideal för undervisningen, i vilka den viktiga och värdefulla tanken på universitetet som ett samfund av lärare och studerande spelar en central roll. Vaikka yliopiston taloutta leimaa niukkuus, opetusta voi ja pitää kehittää. l 4 YLIOPISTO 9 2012
alkuluvut SYYSKUU 2012 koonnut Mikko Pelttari Vaarallinen ystävä kuva veikko somerpuro aivoaineet Oli se huikka, hatsi tai jotain muuta kunhan vain humahtaa päähän. Päihteiden viettelevyys selittyy pitkälti aivojen neuronitoiminnan muutoksilla, tietää neurobiologian dosentti Petri Hyytiä, 56, biolääketieteen laitokselta. Jotkut aineet kiihdyttävät hermovälitystä lisäämällä välittäjäaineen määrää synapsiraossa, toiset taas vaimentavat neuronien toimintaa. Yhteistä päihteiden välittömille vaikutuksille on se, että dopamiinia vapautuu oppimiseen ja motivaatioon osallistuvilla aivoalueilla. Hyytiä kollegoineen on mukana kansainvälisessä ERA-NET NEURON -hankkeessa, jossa tutkitaan päihteiden pitkäaikaiskäytön vaikutuksia aivotoimintaan. Apuna käytetään koe-eläinten aivojen magneettiresonanssikuvantamista. Tulosten toivotaan muun muassa hyödyttävän lääkeaineisiin perustuvan päihdehoidon kehittämistä. Riippuvuuden syntyyn vaikuttaa paitsi perinnöllinen taipumus myös pitkäaikainen päihdealtistus, joka muiden vaikutusten ohella heikentää otsalohkon kykyä kontrolloida impu lsseja. Onko tieto vaikuttanut siihen, miten tutkija itse suhtautuu alkoholiin? Lasken pedantisti promilleja, mutta en luovu kuitenkaan saunakaljasta, Hyytiä linjaa. l marko leppänen Lasken promilleja, mutten luovu saunakaljasta.
alkuluvut 2,60 euroa pulitetaan opiskelija-ateriasta tästedes, kun valtioneuvosto budjettiriihessään laski 1,45 miljoonaa euroa lisää opiskelijoiden ateriatukeen. Opiskelijahintaisen appeen hinta laski kymmenellä sentillä annosta kohden. Jos opiskelijakortin omistaja herkuttelee joka arkipäivä opiskelijaruokalassa, kymmenen sentin säästöjä kertyy parisenkymmentä kuussa. Kaksi euroa on reilu puoli prosenttia kuukausittaisesta opintorahasta. Opintorahasta puolikin prosenttia tulee eittämättä tarpeeseen. Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9. 2014. LUKUPÄÄ yks Kake: Pääteokseni I III ntamo, 2012 me oltiin hiljaa ja puhuttiin paradokseista. oliko se tuomas vai teijo, joka keksi, että se vasta paradoksi olisikin, jos olisi paradoksi, joka ei ole paradoksi. olisi myös luonnonlaeille alisteista metafysiikkaa ja me kirjoitettaisiin siitä runo., ja sitten me pojat huudettiin! Glass shape appears to influence the rate of drinking of alcoholic b Brittipsykologit kertovat PLOS ONE -lehdessä mallasjuoman hupenevan pyöreästä la kuva Lauri voutilainen Pyhä lehmä Liiallinen lihankulutus ei uhkaa ainoastaan ihmiskuntaa vaan koko maapalloa. BIOMASSA Jos avaruusoliot tutkivat palloamme tällä hetkellä, he päätyvät viihdeteollisuuden hyvin tuntemaan tulokseen: maapallon valtias on lehmä. 1900-luvun aikana villieläinten määrä on romahtanut ja kotieläinten määrä kasvanut nopeasti. Karjan biomassa on tällä hetkellä paljon suurempi kuin ihmisen, toteaa professori Vaclav Smil Manitoban yliopistosta Kanadasta. Ihminen tarvitsee jatkuvasti lisää pinta-alaa viljelyyn, vaikka toisaalta ruokaa tuotetaan jo nyt liikaa. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan järjestämässä Food, Fibre or Fuel -seminaarissa pohdittiin maapallon suurimpia ongelmia: energia- ja ruokakriisiä. Vaikka monet asiat ovat tutkimuksen näkökulmasta epävarmoja, toiset eivät ole: Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa me emme tarvitse enää yhtään mitään lisää, Smil sanoo. Euroopassa haaskataan ruokaa 15 000 kilokaloria henkeä kohden päivässä. Yhdysvalloissa tilanne on vielä pahempi. Yhdysvallat, Brasilia ja Argentiina tuottavat koko ajan lisää ruokaa eläimille. Me emme tarvitse enää lisää lihaa. Jopa Kiinassa ruuan ylituotanto alkaa olla ongelma. Ainoastaan Afrikassa tuotantoa pitäisi lisätä, Smil sanoo. Ruoka on World Vegetable Centerin pääjohtaja J.D.H. Keatinge mukaan liian halpaa. Sen hinnan voisi tuplata. Toisaalta vihannekset ja hedelmät ovat liian kalliita. Ruokateollisuus käyttää mainostukseen moninkertaisen budjetin verrattuna siihen, mitä yhteiskunnat pystyvät käyttämään terveellisestä ravinnosta tiedottamiseen, pahoittelee Keatinge. l Heta muurinen 6 YLIOPISTO 9 2012
everages. This may represent a modifiable target for public health interventions. sista 60 % nopeammin kuin suorasta tuopista: http://www.plosone.org/article/info%3adoi%2f10.1371%2fjournal.pone.0043007 Syöpälääke torjuu viruksia Lääkeaineet saattavat soveltua muihinkin vaivoihin kuin mihin ne on kehitetty. Näin lääkkeiden kehityskaari voi lyhetä vuosilla. uusiokäyttö Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkimusryhmä on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa soluviljelymenetelmän, jolla voidaan löytää influenssaan tehoavia lääkeaineita. Tutkijat tunnistivat kaksi uutta influenssavirusta estävää lääkeainetta, obatoclaxin ja gemsitabiinin, ja todistivat aiemmin tunnistetun salifenyylihalamidin tehon. Tutkimustulokset julkaistiin Journal of Biological Chemistry -lehden online-versiossa. Nämä lääkeaineet ovat jo hyväksyttyjä tai parhaillaan testattavia syöpälääkkeitä. Ne tehoavat influenssaan selvästi matalammilla pitoisuuksilla kuin mitä syöpäsolujen tuhoamiseen tarvitaan, toteaa ryhmän johtaja Denis Kainov. Influenssaan sairastuu vuosit- kuva 123RF Uuden polven lääkkeet estävät virusten leviämisen. tain merkittävä osuus väestöstä. Käytössä on suoraan influenssavirukseen kohdistuvia rokotuksia ja lääkkeitä. Virukset ovat kuitenkin muuntautuvia ja pystyvät usein nopeasti kehittymään vastustuskykyiseksi perinteisille lääkkeille. Uudet viruslääkkeet pyritäänkin kohdentamaan isäntäsolun omia proteiineja vastaan. Tavoitteena on muuttaa tilapäisesti isäntäsolun toimintaa siten, että viruksen leviäminen elimistössä estyy. Tulokset auttavat uuden polven viruslääkkeiden kehittämistä. Toivomme, että uudentyyppiset lääkkeet vahvistavat tulevaisuudessa influenssan vastaista lääkearsenaalia ja ihmiskunnan kykyä kontrolloida tulevien influenssaepidemioiden haitallisia vaikutuksia, FIMM:in johtaja Olli Kallioniemi sanoo. l PÄIVI LEHTI- NEN MADONLUVUT E-savuke Nikotiinipitoista vesihöyryä tuottavasta sähkötupakasta tai e-savukkeesta toivotaan ratkaisua tupakointisairauksiin. Tupakanmuotoinen sähkölaite auttaa tupakasta vierottautumisessa tai jos ei autakaan, se on selvästi tavallista tupakkaa terveellisempi, koska höyry on haitattomampaa kuin savu. Lontoolaisen Queen Mary -yliopiston tutkija Hayden McRobbie hyökkäsi e-tupakan kansanterveydellisiä hyötyjä vastaan Euroopan tupakka- ja nikotiinitutkimusyhteisön 14. vuosikokouksessa Helsingin yliopistolla alkusyksyllä. Tupakoijat, jotka olisivat muuten lopettaneet, ovat siirtyneet e-savukkeisiin. Riskinä on, että muuten savuttomat nuoret alkavatkin käyttää e-savukkeita, McRobbie latasi. E-savukkeisiin liitetty mielikuva turvallisesta tupakasta vesittää helposti vuosikymmenten terveysvalistuksen. Julkisissa tiloissa saakin polttaa e-savukkeita. Teollisuuden viesti on, että taas saa pitää hauskaa, rajoituksetta, McRobbie sanoi. Kansainvälisen konferenssin valtavirta kuitenkin kannatti sähkötupakkaa perinteisessä haittojen vähentämisen eli harm reduction -politiikan hengessä. Tupakanvastaisen ASH-järjestön tutkimusjohtaja Martin Dockrell huomautti, etteivät Nancy Reagan -tyyliset ohjeet ei huumeita, viinaa tai esiaviollista seksiä toimi tosielämässä. Savuton nikotiini on tämän vuosikymmenen harm reduction -politiikkaa ja yhtä tuloksekasta kuin neulanvaihto 1980-luvulla tai turvaseksi 1990-luvulla, Dockrell sanoi. l Antti Kivimäki YLIOPISTO 9 2012 7
alkuluvut Channel Two is putting on a Lord of the Rings marathon as part of t näyttävät useita länsimaisia elokuvia päivässä, jotta ihmiset pysyisivät pois kaduil TÄHTIVIERAS Suuttumus vie mennessään Kielentutkimus voi olla keino analysoida yhteisymmärryksen puutetta. ilkeys Claudine Moïsella on tapana pyöräillä suurkaupunkien lähiöissä aineistoa keräämässä. Katu on optimaalinen paikka, koska sitä ylläpidetään verovaroin. Kadulla mikä hyvänsä kommentti äityy äkkiä ilmiriidaksi. Välillä hänen pitää laskeutua satulasta tekemään muistiinpanoja. Se on muuten vaikeaa. On vaativaa keskittyä verbaaliseen väkivaltaan ja pysytellä järkiajatuksissa. Siihen se perustuukin. Jotta loukkaus olisi loukkaus, sen täytyy toimia. Se täytyy ymmärtää. Verbaalisesta väkivallasta on alettu huolestua viime vuosina. Moni valittaa, että elinympäristö on konfliktoitunut. Suunsoitto ja kirosanat ovat yleistyneet julkisissa tiloissa. Myös sähköisiä viestimiä käytetään ilkeilyyn. Moïselle kyseiset vuoropuhelun säröt ovat yhteiskunnallinen jatkumo, jonka hän ulottaa eurooppalaisen valtion syntyyn. Valtio yhdenmukaisti kielen ja tuotti vakioidut käytösmallit kaikille. Sanallinen väkivalta pilkkaa kanssaolijoita ja todistaa, kuinka sopimus sanojen merkityksistä ja luvallisuudesta rakoilee, ja tilaa ei olekaan kaikille. Kysymys on kärsimyksestä, vaikka se on ehkä turhan juhlallinen sana. Sanojen näennäinen harmittomuus on osa tutkimusongelmaa. Moïse on valmistanut tutkijaryhmänsä kanssa ranskankielisessä maailmassa suositun opetus-dvd:n, jossa esitetään riitatilanteita, kuten vangin vartijalleen purkamaa pettymystä saamatta jääneestä tupakka-askista. Analyysiosassa puretaan riitapuheen elementtejä. Olen tyytyväinen, kun pystyn paikantamaan yhteiskunnan ongelmia filologian avulla. l MAARIA YLÄNKÖ Claudine moïse on grenoblen yliopiston sosiolingvistiikan professori. Loukkaus täytyy ymmärtää, että se toimii. kuva saara vuorjoki 8 YLIOPISTO 9 2012
he government s efforts to restore peace. Iranin televisiokanavat ta: http://www.time.com/time/world/article/0,8599,1906740,00.html kuva 123rf Google vs. kirjastot Google tuo kaiken yhteen. Millä hinnalla? siirto On oikeastaan vaikea tajuta, että Google on vasta 14 vuotta vanha. Maailman suosituimmasta hakukoneesta on vaivihkaa kasvanut iso osa arkeamme. Sen tekemät kartat ja kuvaamat katunäkymät auttavat suunnistamaan ja ilmainen sähköposti tarjoaa helpon ratkaisun yhteydenpitoon. Seuraavana projektinaan Google pitää maailman kaikkien kirjojen digitoimista. Kunnianhimoinen hanke on jo käynnistynyt: koko Michiganin yliopiston kirjasto on nyt skannattu. Kuulostaako hienolta? Googlea tutkinut yhdysvaltalainen Siva Vaidhyanathan ei ole vakuuttunut yhtiön ottaman roolin hyvyydestä. Kyseessä on kuitenkin yksityinen liikeyritys, pohjimmiltaan mainostoimisto. Onko hyvä asia, että yksi yhtiö ottaa hoitaakseen kulttuuriperinnön tallentamisen? Vaidhyanathan kysyi puhuessaan maailman kirjastojärjestöjen konferenssissa IFLAssa elokuussa Helsingissä. Puheessaan hän vertasi kulttuuriperimän tallentamista ihmisen perimää selvittäneeseen Human Genome -projektiin. Kun projekti käynnistyi, yksityinen yritys tarjoutui nopeuttamaan sitä, Vaidhyanathan kertoo. Vastikkeeksi yhtiö pyysi osuutta kaikista projektin tuottamista sovelluksista. Pyyntöön ei suostuttu. Silloin katsottiin, että näin tärkeää asiaa ei voida myydä lyhyen aikavälin edun takia. Mutta olemmeko lyhytnäköisempiä, kun kyse on kulttuurista? Vaidhyanathanin ratkaisu olisi käynnistää oma digitointiprojekti, jota koordinoisivat kirjastot. Se olisi varmasti hitaampi, mutta sitä ei omistaisi yritys. Lisäksi se voitaisiin tehdä ehdoilla, jotka parhaiten palvelevat yleisöä maksukyvystä tai mainosmarkkinoista riippumatta. l Juha merimaa VÄLKYT Helsingin yliopiston kemian professori Markku Leskelälle on myönnetty kansainvälinen ALD-palkinto hänen ansioistaan ohutkalvojen tutkijana ja nanomateriaalitieteiden kehittäjänä. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa. Tarkemmin ALD-tekniikasta ja Leskelän tutkimuksesta kirjoitimme Yliopistolehdessä 1/2012. Helsingin yliopiston Radiokemian laboratorio täytti elokuussa 50 vuotta ja Tvärminnen eläintieteellinen tutkimusasema syyskuussa jo 110 vuotta. Yliopisto-lehti onnittelee. Valtion tiedonjulkistamispalkinnot jaettiin 12.9., ja Helsingin yliopistossa on aihetta juhlaan. Palkittujen joukossa oli ympäristöalaa laajasti käsittelevän Ihminen ja ympäristö -kirjan toimitus. Toimituskunnassa olivat muun muassa professori Jari niemelä ja tutkija Sanna sorvari Helsingin yliopistosta. Toinen palkinto meni tutkimusmatkailija Georg August Wallinin tutkimusaineiston saattamisesta julkaisukuntoon ja Wallinin elämäntyötä koskevan tiedon julkistamisesta tutkija Kai Öhrnbergille, tutkija Patricia Bergille ja egyptologi Sofia Häggmanille. Lisäksi taloushistorian professori Markku Kuisma sai raadilta elämäntyöpalkinnon taloushistorian alalla tehdystä tiedonjulkistamistyöstä. kuva VEIKKO SOMERPURO YLIOPISTO 9 2012 9
alkuluvut 71,7 % suomalaisista korkeakouluista vuosina 2009 ja 2010 valmistuneista ja suomeen jääneistä ulkomaalaisista on työllistynyt. työllistyineiden keskipalkka on kuitenkin jäänyt selvästi suomalaisten palkkauksen alle. syrjintää työhönotossa sanoi kokeneensa 32 % vastaajista. Kyselyyn vastasi 343 kansainvälistä korkekouluopiskelijaa. tutkimuksen teetti Helsingin yliopiston Valoahanke. Harvinainen kaksisiipi siivekäs Luonnontieteellisen museon ja ympäristöhallinnon kaksisiipistyöryhmän jäsenet löysivät erittäin harvinaisen sorjapetokärpäsen elokuussa Pohjois-Savosta Maaningalta. Sorjapetokärpänen (Cyrtopogon pulchripes) tunnetaan Suomen lisäksi ainoastaan Venäjältä, Etelä-Koreasta ja Japanista. Aikaisempia kotimaisia löytöjä on vain kaksi: Maaningalta 1800-luvun puolivälistä ja Kuopiosta vuodelta 1916. Edellisestä havainnosta on lähes sata vuotta, vaikka kyse on helposti tunnistettavasta ja näkyvästä hyönteisestä. Tutkijoiden hämmästykseksi sorjapetokärpäsiä löydettiin peräti kolme kappaletta. Yksi yksilöistä pyydystettiin näytteeksi Luonnontieteellisen museon tieteelliseen eläinkokoelmaan. Tästä Maaningan näyteyksilöstä saatiin myös maailman ensimmäinen sorjapetokärpäsen DNA-näyte. l Puolet vastanneista autoilijoista myönsi keskittymiskyvyn ajamise Saksalaisen Allianz-Gruppen Englannissa tekemä tutkimus sanoo, että klassinen on tu Hiili karkaa veteen Ilmastomallit tarkentuvat tutkimuksella. systeemit Maapallon pintaalasta yli kaksi kolmannesta on veden peitossa. Vesillä on luultua merkittävämpi rooli hiilen kierrossa myös ilmaston lämmetessä, sillä vesiekosysteemit reagoivat lämpötilanmuutoksiin voimak- Hiilen kierto ekosysteemeissä täytyy tuntea. kaammin kuin maaekosysteemit, selviää Naturessa 26.7. julkaistusta kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa oli mukana myös Helsingin yliopiston metsätieteiden ja fysiikan laitosten tutkijoita. Julkaisu on suurin erilaisten ekosysteemien hiilenvaihtoa selvittänyt tutkimus. Aiemmin on keskitytty yhden ympäristön tutkimiseen kerrallaan. Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää kasvien, eläinten, pieneliöiden ja elottoman luonnon muodostamien ekosysteemien keskinäistä vuorovaikutusta hiilen siirtymisessä, toteaa tutkimuksessa mukana ollut akatemiatutkija Jukka Pumpanen metsätieteiden laitokselta. Myös lämpötilanvaihdokset vaikuttavat hiilen kiertoon. Kasvien yhteyttäminen sitoo hiilidioksidia ilmakehästä ja eliöiden hengitys vapauttaa sitä takaisin ilmakehään. Lämpötilan noustessa hengitys lisääntyy enemmän kuin yhteyttäminen. Pitkällä aikavälillä yhteyttämisessä sidottu hiilidioksidin määrä rajoittaa eliöiden hengitystä maaekosysteemissä. Vesiekosysteemissä rajoitetta ei muodostu, sillä hiiltä saadaan yhteyttämisen lisäksi vesivirtojen ja sateiden mukana, Pumpanen selittää. Tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, että tällainen ekosysteemien välinen ero varsinaisesti kiihdyttäisi ilmastonmuutosta. Hiilen kierto ekosysteemeissä täytyy kuitenkin tuntea ennusteiden tarkkuuden vuoksi. Ilmastonmuutosennusteissa metsien hiilensidontakykyä on Pumpasen mukaan mahdollisesti yliarvioitu. Maalta vesiekosysteemeihin siirtyvää hiiltä ei ole osattu ottaa riittävällä tavalla huomioon ilmastonmuutosta kuvaavissa malleissa. Yksittäin tarkasteltuna metsä vaikuttaa suuremmalta hiilinielulta kuin se todellisuudessa on, sillä vuositasolla jopa kymmenen prosenttia metsään sitoutuvasta hiilivarastosta voi siirtyä veden mukana vesiekosysteemeihin. Tutkijat mittasivat hiilidioksidin määrää ja lämpötilaa vuoden ajan ympäri maailmaa 373 tutkimuspaikalla, jotka luokiteltiin yhdeksään eri ekosysteemiin. Suomesta mukana olivat Lapin ja Pirkanmaan tutkimusasemat. Idea tutkimuksesta lähti meribiologeilta Britanniasta ja Australiasta, joiden lisäksi tutkimuksessa oli mukana eri alojen tutkijoita Italiasta, Espanjasta, Tanskasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. l Saara Pietilä 10 YLIOPISTO 9 2012
en herpaantuvan jazzin tai bluesin soidessa. rvallisinta: http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/vaarallisin+automusa+selvisi/201209252919 kuva lauri voutilainen Luonnollista puhdistusta Kasveille riittää töitä, Tshernobylissa ja muilla saastuneilla mailla. Hyötykasvit Käytämme luonnonkasveja yleensä hyväksemme ruokalautasella tai rakennusmateriaaleissa. Harva kuitenkaan tietää, että kasvien avulla voidaan myös puhdistaa maaperää. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Petra Egilmez tutkii fytoremediaatiota eli kasvikunnostusta, jota voidaan hyödyntää niin maan kuin veden ja ilmankin puhdistamiseen. Tutkimusala on kansainvälisessä nosteessa ja syystä, tarvetta on. Arvioiden mukaan jo pelkästään Suomessa on yli 20 000 mahdollisesti pilaantunutta maaaluetta. Kotimaisen maaperän parantamiseen käytetään jopa 70 miljoonaa euroa vuosittain, Egilmez selventää. Egilmezin erikoisala on fytoekstraktio. Ilmiössä kasvin juuret siirtävät maaperän haitta-aineet maan pinnalle versoon, josta ne voidaan korjata talteen ja käsitellä. Toinen keino on ritsofiltraatio. Kasvit imevät itseensä haitta-aineet veden mukana, minkä jälkeen kasvi hävitetään juurineen. Suomessa on yli 20 000 pilaantunutta maa-aluetta. Menetelmää on hyödynnetty jo parikymmentä vuotta Tshernobylin alueella, jossa radioaktiivisia aineksia kerätään auringonkukkien avulla, Egilmez havainnollistaa. Vaikka kasvikunnostus on hidasta ja sitä voidaan käyttää vain osittain pilaantuneilla alueilla, ovat hyödyt selviä. Kasvit tarjoavat ympäristöystävällisen ja taloudellisen keinon puhdistaa maaperää. Menetelmät sopivat siksi hyvin myös kehitysmaihin. Petra Egilmez esitelmöi kasvikunnostuksesta Helsingin yliopiston Tiedekulman sadonkorjuuviikolla 27.8. l ANTTI MÖLLER YLIOPISTO 9 2012 11
alkuluvut Ajatuksena on kuitenkin, että asiantuntijaksi esitellyn ihmisen puhe Viestinnän professori Esa Väliverronen toivoisi medialta kriittisyyttä asiantuntijain v Nuuska korvaa tupakan? Norjalaiset tupakoitsijat nuuskaavat tupakoinnin vähentämiseksi. nuuskaa ei voi suositella suomeen. kuva 123rf nikotiini Norjalaismiehet pääsevät nuuskan avulla todennäköisemmin irti tupakasta kuin lääketieteellisillä nikotiinivalmisteilla, Norjan alkoholi- ja tupakkatutkimusinstituutin Karl Erik Lund on havainnut. Tyypilliset motiivit nuuskaamiseen ovat tupakoinnin vähentäminen ja lopetus, Lund sanoi Euroopan tupakka- ja nikotiinitutkimusyhteisön 14. vuosikokouksessa Helsingin yliopistolla. Siitä tosin ei koskaan tiedä, onko nuuskan ja tupakan rinnakkaiskäyttö välivaihe tupakoinnin lopettamisessa vai jääkö se tavaksi. Rinnakkaiskäytössä savukkeita palaa kuitenkin vähemmän. Lundilta kysyttiin, pitäisikö nuuskan myynnin olla Suomessa laillista samoin kuin Norjassa. Norjassa olemme saaneet nuuskasta lyhytaikaisia terveyshyötyjä, mutta pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä tiedetä. Tätä ei voi suositella vieraaseen kulttuuriin. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tupakkatutkija Ari Haukkala luennoi omista kaksostutkimuksistaan. Niiden valossa nuuska tupakan rinnalla ei näyttäisi auttavan tupakan lopettamisessa suuntaan tai toiseen. En näe nuuskaa Suomessa haittojen vähentämispolitiikan työkaluksi, Haukkala sanoi. Norjassa kiellettiin sisällä sauhuttelu vuonna 2004, minkä jälkeen nuorten miesten nuuskaus on yleistynyt. 16 30-vuotiaissa norjalaisissa on enemmän nuuskaajia kuin tupakoijia, Lund kertoi. Suomessakin 14 18-vuotiaiden pelkkä nuuskankäyttö on kasvussa, sanoo tupakkatutkija Arja Rimpelä Tampereen yliopistosta. Tyypillinen nuuskaava nuori on fyysistä joukkuelajia, kuten jääkiekkoa, harrastava poika. l antti kivimäki Operaatioista oppiva Eurooppa nuotilleen Aleksanteri-instituutin tutkija Anna Halonen tutkii siviilikriisinhallintapolitiikkaa uudesta vinkkelistä oppimisteorioiden näkökulmasta. Hänen lähtökohtiaan ovat esimerkiksi oppiminen sosiaalisena prosessina sekä se, miten oppimista tapahtuu politiikan käytännöissä. Oman haasteensa tuo se, että malleja tutkimuksen käytännöstä ei ole. Monia oppimisen käsitteitä voikin olla vaikea soveltaa empiiriseen tutkimukseen. Halonen keskittyy Bosnian ja Kosovon operaatioihin. Nämä ovat EU:n merkittävimpiä siviilikriisinhallintaoperaatioita, koska alue on strategisesti tärkeä. Tämän vuoden keväällä päättynyt Bosnian operaatio oli EU:n ensimmäinen ja pitkäkestoisin siviilikriisinhallintaoperaatio. Tutkimus on alkuvaiheessa, joten konkreettisia esimerkkejä oppimisen vaikutuksesta ei vielä ole. Halosen olettaa oppimisen näkyvän muun muassa siinä, miten EU:n kriisinhallintapolitiikka on muuttunut monimuotoisemmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi kolmetoistavuotisen historiansa aikana. EU:n ensimmäinen siviilikriisinhallintaoperaatio Bosnia- Herzegovinassa keskittyi vain poliisitoimiin. Vuonna 2008 aloitetuissa Kosovon oikeusvaltio-operaatioissa on myös oikeus-, rajavalvonta- ja tulliviranomaisiin kohdistuvia toimia. Anna Halonen esitteli tutkimustaan Eurooppa-tutkimuksen päivänä 30.8. Economicumissa. l Maria Niku 12 YLIOPISTO 9 2012
envuoroilla olisi mitä tahansa kommentteja suurempi painoarvo. alintaan: http://yle.fi/uutiset/asiantuntijaksi_paasee_heppoisin_keinoin/6258417 Läskistä lähtee viestejä rasva Saksan diabeteskeskuksen 15 vuoden tutkimustyö osoittaa sisäelinten läheisen rasvan yhdeksi ihmiselimistön järeimmistä kemikaalitehtaista. Liiallisina määrinä se on omiaan sotkemaan sisäelinten välistä viestintää. Tämä altistaa verenkiertosairauksille ja tyypin II diabetekselle. Kun puhutaan rasvakudoksesta, paikalla on todellakin väliä. Pohjoismaiden fysiologiyhdistyksen kongressissa Meilahdessa esitelmöinyt Jürgen Eckel kertoo eräänlaisesta työnjaosta: Sisäelinrasva on tärkeä elinten välisessä viestinnässä, ihonalaisrasva toimii enemmänkin lämpöeristeenä ja polttoainevarastona. Tieto täydentää kuvaa keskivartalolihavuuden eli tuttavallisemmin kaljamahan pahuudesta. Rasvakudos syytää elimistöön lähemmäs tuhatta erilaista viestimolekyyliä, joista suurin kuva 123rf Kaljamaha kielii muustakin kuin elintavoista. luonto hiljentää ja imee, vaivihkaa. osa kuuluu niin sanottuihin adipokiineihin. Löydettyjen viestimolekyylien hurja määrä yllätti tutkijatkin: Seuraavat vuodet voisi pyhittää pelkkien adipokiinien yksityiskohtaiseen toimintaan tutustumiselle, Eckel huokaa kuulostaen väsyneen onnelliselta. Sydämen pintaa verhoava rasvakudos näyttäisi ansaitsevan erityistä huomiota. Adipokiinien liikaeritys ei tee hyvää verenkiertoelimistön lihassoluille. Rasvakudoksen viestit vaikuttavat myös luustolihasten sokeriaineenvaihduntaan. Länsimaissa läskiä riittää tutkittavaksi ja samalla kakkostyypin diabetes yleistyy nopeammin kuin koskaan. Vuosikausia meillä oli lähinnä tilastoja lihavuuden ja tyypin II diabeteksen yhteydestä. Nyt alamme ymmärtää mitä elimistössä todella tapahtuu, Eckel toteaa. l Ismo rautiainen HELMIÄ JA SIKOJA Kun toisen tiedotusvälineen uutisesta pitäisi maksaa korvaus, mediat eivät enää toistaisi papukaijoina yhden uutisvälineen hankkimaa pikkuskuuppia, vaan tarjoaisivat omia uutisiaan. TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTUSOPIN VIERAILIJAPROFESSORI TUOMO PIETILLÄINEN MAISTELEE SKUUPPIKORVAUSTA, YLE.FI 5.9. Ison-Britannian julkisen terveydenhuoltojärjestelmän suunta muuttuu taikajuomien avulla. ( ) Kuningaskunnan uusi terveysministeri Jeremy Hunt uskoo, että homeopatia toimii ja että sitä tulisi tukea. NEWSCIENTIST.COM, 5.9. Kun nyt yliopistojen uusi rahoitusmalli kannustaa laatuun, indeksi tarvitaan turvaamaan toiminnan pitkäjännitteisyys? AALTO-YLIOPISTON REHTORI TUULA TEERI HALUAA YLIOPISTOJEN RAHOITUKSEN SIDOTTAVAKSI INDEKSIIN, HS 4.9. YLIOPISTO 9 2012 13
alkuluvut dos. Läsnä Pelit ja psykologia kuuluvat yhteen, vaikkei tehtäisikään aggressio- tai rippuvuustutkimuksia. Stanfordissa Kaliforniassa vieraileva tutkija Jari Takatalo on tutkinut läsnäolon psykologiaa peleissä jo kymmenen vuotta. Nyt tutkin tulevaisuuden oppimisteknologioita ja niin sanottuja hyötypelejä. Työ jatkaa Takatalon aiempia tutkimuksia viihdepelaamisen psykologiasta. Vanhan ystäväni Syad Shariqin kanssa mietimme juuri zen-munkki Thích Nhat Hanhin ajatusta: Jos emme ole läsnä, aamut toistavat itseään. Tämän lauseen ymmärtäminen tulee itse asiassa yllättävän likelle uusia vuorovaikutteisia teknologioita, Takatalo paljastaa tulevista tutkimuksistaan. Takatalo nimitettiin ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen psykologian dosentiksi 5.7. Lisää uusia dosentteja: www.helsinki.fi/hallinto/kansleri/dosentit. htm. l MIkko Pelttari *) ALAVIITE Linnut Mustarastaat käyvät kinaa pihassa. Marjoista vai muutosta? Osa muuttaa, osa jää. On vaikea tajuta taistoksi lintumaailman ellei maailman kauneinta liverrystä. Mutta halutessaan rastas matkii murtohälytintä, Nokia tunea ja moottorisahaa. Ei saa! Täällä on jo liikaa sellaisia, jotka tekevät niin. l arja tuusvuori Yliopistoni ei sijoitu yliopistolle. Opiskelija ja toimittaja Emilia Kukkala oppii eniten kampuksen liepeiltä: pantterin.blogspot.fi -> 5.9. Kamppailu öljyä vastaan Itämerellä valmistauduttiin öljyturmaan. riskit Elokuun lopulla Helsingin edustalla järjestettiin suuri kansainvälinen Balex Delta -öljyntorjuntaharjoitus, jota tänä vuonna harjoitusta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE. Harjoitusskenaariossa 70 eläinlajia on vaarassa hävitä. 15 000 tonnia öljyä jota simuloitiin turpeella oli valunut Suomenlahteen Isosaaren tuntumaan. Merellä ja rannikolla harjoiteltiin muun muassa kartoitusta, öljypuomitusta ja lintujen puhdistusta. Öljytuhoskenaario ei ole tuulesta temmattu, suuren tapaturman riski on olemassa. Itämerellä kulkee vuosittain noin 100 000 alusta, joista joka viides on tankkeri. Yksi riskialueista on Tallinnan ja Helsingin välisen meriliikenteen linja, joka risteää Venäjän öljysatamien tankkerireitin kanssa. Toinen merkittävä risteyskohta on Gotlannin edustalla. Vuosittaisissa harjoituksissa on huomattu ongelmia viestinnässä, mutta siksi harjoitukset ovat tarpeellisia, sanoo Itämeren suojelukomission HELCOM Response -ryhmän puheenjohtaja Bernt Stedt. Öljyntorjunta on taistelua aikaa vastaan, sillä öljyn merestä kerääminen on huomattavasti tehokkaampaa ja halvempaa kuin rannikolta. Myös öljyn välivarastointi ja kuljetus pois torjunta-aluksista operaation aikana on vaikeata. Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistosta tehnyt riskianalyysejä öljyonnettomuuksien todennäköisyydestä. Ennakointi on tärkeätä: noin 70 uhanalaista eläinlajia on tapaturman sattuessa vaarassa hävitä lopullisesti. Investointi ennaltaehkäisyyn olisi viisaampaa kuin jälkihoitoon panostaminen. Myös lainsäädännössä on puutteita. Torjuntaoperaatioiden tavoitteiden ja prioriteettien tarkempi määrittely johtaisi parempiin tuloksiin, Kuikka toteaa. l ANTTI MÖLLER kuva karin hannukainen 14 YLIOPISTO 9 2012
Mitä nyt! Kirjoitustehtävää ei ole viisasta käyttää oppilaan rangaistuksena. Koulukuri uusiksi? Sastamalalaiskoulun rehtori sai apulaisoikeuskanslerilta huomautuksen lain vastaisesta järjestyksenpidosta. Millaisia lainmukaisia rangaistuskeinoja opettajalla on käytettävissään, hallintoneuvos Janne Öberg opetus- ja kulttuuriministeriöstä? Varsinaisia rangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Oppilasta voidaan ojentaa jälki-istunnon avulla, ja toisten oppilaiden rauha voidaan turvata poistamalla häiriköivä oppilas luokasta tai epäämällä häneltä opetus loppupäiväksi. Eikö jälki-istunnossa istuvalla oppilaalla saa teettää mitään hyödyllistä? Kasvatuksellinen keskustelu ja kotitehtävien teko ovat sallittuja. Kouluissa saatetaan teettää pieniä järjestelytehtäviä, ja usein oppilaat suhtautuvat niihin myönteisesti. Pakollisia työtehtäviä ei kuitenkaan voida kurinpitomielessä määrätä. Sopivatko oppimis- tai työtehtävät rangaistuskeinoiksi, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, dekaani Patrik Scheinin? Kirjoitustehtävää on epäviisasta käyttää rangaistuksena. Eri asia on, jos normaalin jälkiistunnon yhteydessä käydään opettava keskustelu tai pohditutetaan asiaa kirjallisesti. Myös rangaistuksen muodossa teetettyjä töitä on syytä välttää. Työtä ei pitäisi oppia käsittämään pakollisena ja tuskallisena asiana, vaan olennaisena ja terveellisenä osana elämää. Miten uhmaavan teinin saa rauhoittumaan fiksusti? Murrosikäisten yksi luonteenomainen piirre on auktoriteettien haastaminen. Auktoriteetin ei pitäisi perustua ajatukseen, että koska olen opettaja, sanani on laki. Oppilaan on koettava, että opettaja tuntee asiat, ajattelee viisaasti ja ajaa yhteistä etua. On oltava linjakas kasvattaja ja tehtävä selväksi, että näin on menetelty kaikkien muidenkin kohdalla ja sovittu yhteiset pelisäännöt. Sääntöjen on oltava selkeät. Huumori auttaa. Miten koulussanne selvitetään häiriötilanteita, Helsingin normaalilyseon johtava rehtori, dosentti Markku Pyysiäinen? Oppilaiden välisissä kiistoissa ja kiusaamistapauksissa otimme ensimmäisenä harjoittelukouluna käyttöön vertaissovittelun. Asianosaiset tekevät vanhempien sovittelijaoppilaiden läsnä ollessa sopimuksen, jonka pitävyyttä seurataan. Olemme mukana Turun yliopistossa kehitetyssä Kiva koulu -hankkeessa kiusaamisen ehkäisemiseksi, ja meillä on aktiivinen oppilashuoltoryhmä. Rangaistusten ja jälki-istuntojen tarve on vähentynyt selvästi. l ELIAS KROHN kuva Riikka kiema YLIOPISTO 9 2012 15
syyskuu Uhripässi valittiin jo keväällä ja teurastettiin sadonkorjuun jälkeen. Aleks näytti vahvasti sen, että valtio ja oikeuslaitos eivät ole Venäjällä erilliset in 16 YLIOPISTO 9 2012
anteri-instituutin tutkija Hanna Smith Pussy Riot -oikeudenkäynnistä (MTV3, 17.8.): " Oikeudenkäynti stituutiot, vaan ovat kietoutuneet toisiinsa.. 30.9. mikkelinpäivä valokuvaaja heikki pölönen YLIOPISTO 9 2012 17
ARTIKKELIT 18 kansi Eläin meissä 18 YLI O P I STO 9 2 012
eläin meissä TEKSTI Antti Kivimäki kuvat pauliina mäkelä kansi Mikä kumppanissasi pysäytti, äly, silmät vai luonne? Vaiko sittenkin tuoksu? Eläimellisyys saattaa selittää käyttäytymistämme enemmän kuin tajuammekaan. E rilaisia ihmisyhteisöjä vertailemalla voi saada kuvan, että käytöksemme on vain kulttuurisidonnaista. Jos ihmisestä zoomaa ulospäin kohti muita eläimiä, lajimme yhteiset biologiset piirteet näkyvät selvemmin, Australian kansallisyliopiston evoluutioekologian professori ja Helsingin yliopiston eläinekologian dosentti Hanna Kokko toteaa. Miehet ovat kuitenkin enemmän nuorten kuin vanhojen naisten perään, kun taas simpansseilla YL IO PISTO 9 201 2 19
asia on toisinpäin. Hyvä simpanssiäitiys on arvokas asia. Simpansseilla ei ole vaihdevuosia, ja lisäksi nuoret naaraat voivat kokemattomuuttaan olla huonoja poikasten hoitajia. Vanhemmat simpanssinaaraat ovat tehokkaampia äitejä, joten koiraat kuolaavat niiden perään, Kokko kertoo. Ihmisen seksuaalivalinta voi kuulostaa oudolta tutkimuskohteelta, mutta maailmanlaajuisesti se on tunnustettu tutkimushaara. Spermakilpailusta, naisen orgasmin alkuperästä ja kainalotuoksuista on julkaistu kosolti tieteellisiä artikkeleita. Suomessa ihmisen parinvalinnan biologiaa on tutkittu etenkin Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa. TUOKSU JA ILMEET Eläintarhassa jo lapsi nä- kee, kuinka kiimaisen paviaaninaaraan sukuelimet hohtavat punaisina. Biologisesti se on merkkivalo, joka kertoo sopivasta ajasta saattaa siementä sisään. Ihmisellä naisen ovulaatio eli kuukautiskierron hedelmällinen aikaikkuna on huomaamattomampi. Edes nainen itse ei sitä välttämättä tunnista kuin kalenterista laskemalla. Eläinkunnassa tällainen niin sanottu piilo-ovulaatio on harvinaisuus. Syistä on useita arvauksia. 20 YLI OP I STO 9 2 012 Suositun teorian mukaan piilo-ovulaatio kehittyi ihmisen esivanhempien aikaan naaraiden suojakeinoksi laumanjohtajakoiraiden tyranniaa vastaan. Johtava koiras halusi paritella yksinoikeu Uusi johtaja pyrki tappamaan edellisen poikaset. della kaikkien naaraiden kanssa, ja kun valta vaihtui, uusi johtaja pyrki tappamaan edellisen poikaset. Kun naaraat salasivat ovulaationsa ja olivat kaiken aikaa valmiita salaa parittelemaan kaikkien koiraiden kanssa, johtajakoiras ei enää pystynyt pitämään seksikontrollia yllä. Uusi johtajakoiras ei voinut olla varma, etteivätkö poikaset olisi hänen siittämiään, joten sen oli pakko jättää ne henkiin. Viime vuosina tutkimus on paljastanut, ettei ovulaatio ole ihmiselle niin salainen, kuin on luultu. Vaikka miehet ja naiset eivät ovulaatiota tietoisesti tunnistaisikaan, he ottavat sen käytöksessään huomioon, Helsingin yliopiston riistaeläintieteen yliopistonlehtori Petri Nummi kertoo.
Kokeissa on havaittu miesten pitävän naisten ääntä, kehon tuoksua ja kasvojen ilmeitä houkuttelevampina ovulaation aikaan. Tällöin miehet myös valvovat kumppaniaan mustasukkaisemmin. Naiset puolestaan ovat tutkitusti uskottomampia ovulaation aikaan, ja silloin heidän makunsa kallistuu fyysisesti vetävien, maskuliinisten miesten suuntaan. Eläinmaailmassa naaraan vaginassa tapahtuva siemennesteiden taisto on hyvin yleinen ilmiö. Spermakilpailua esiintyy ihmisilläkin. Tutkimusten mukaan joka kymmenes lapsi ei olekaan naisen varsinaisen kumppanin siittämä. Toisinaan syntyy myös kaksosia, joilla on eri isät, Nummi sanoo. SPERMAKILPAILU Naisen orgasmi on tieteel- le mysteeri, josta riittää eriseuraisia teorioita. Erään mukaan se on valinnan väline. Seksi mieluisen miehen kanssa tuottaa voimakkaan orgasmin, joka yhtä aikaa syöksee edellisten kumppaneiden siementä ulos ja imee juuri sisällä olevan siementä syvemmälle. Empiirinen tuki teorialle puuttuu, eikä ihme. Ihmisellä lisääntymisbiologiaa ja sen psykologisia vaikutuksia on vaikea kokeellisesti todentaa. Nummi on itsekin tutkinut spermakilpailun ja ovulaatiosyklin psykologisia vaikutuksia. Nummen ja Jani Pellikan tutkimus Heijastelevatko naisten seksifantasiat adaptaatioita spermakilpailuun? julkistettiin tänä vuonna. Nummi ja Pellikka olettivat, että naiset fantasioivat mieluummin monimiehisestä kuin moninaisisesta ryhmäseksistä ja että fantasiat monesta miehestä ovat runsaimmillaan ovulaatioaikaan. 119 suomalaisyliopistojen opiskelijoihin ja henkilökuntaan kuuluvan naisen vastausten valossa juuri näin näyttää olevan. Tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta ne ovat hyvin linjassa maailmanlaajuisesti saatujen vastaavansuuntaisten tulosten kanssa, Nummi sanoo. Yksi oletuksista kaatui. Nummi ja Pellikka olettivat, että alle 25-vuotiaat naiset suosisivat vanhempia naisia enemmän sellaisia ryhmäfanta- YL IO PISTO 9 201 2 21
sioita, joissa on myös muita naisia, koska nuorten naisten seksuaalinen markkina-arvo on kovempi. Tähän tilastoanalyysi ei kuitenkaan tuonut tulosta suuntaan tai toiseen. MUSTASUKKAISUUDEN BIOLOGIA Char- les Darwin esitti jo 1800-luvulla evoluutioteoriassaan, että lajien kehitys kulkee kahta reittiä: luonnonvalinta karsii sopeutumattomat pois ja seksuaalivalinta päättää, ketkä pärjäävät lisääntymismarkkinoilla. Silti evoluutiobiologia keskittyi pitkälle 1900-luvun puoliväliin liki pelkästään luonnonvalintaan. Seksuaalivalintaa pidettiin sopimattomana. Mitä tulee ihmiseen, seksuaalivalinnan biologinen tutkimus on vieläkin punainen vaate monille sosiaalitieteilijöille. Syytökset sosiaalidarwinismista tai oikeistolaisuudesta elävät yhä. Hanna Kokon mukaan ristiriita kumpuaa osin väärinymmärryksestä erilaisten tieteellisten kulttuurien välillä. Vaikka luonnonvalinta tai seksuaalivalinta harvinaisen uskollinen Gorillakoiras on tuplasti naaraan kokoinen, ja gorillalaumassa dominoiva uros parittelee yksinoikeudella kaikkien naaraiden kanssa. Johtavan gorillan valta on niin tiukassa, että 250-kiloisella gorillalla on pienemmät kivekset kuin Homo sapiens -koiraalla. Kun lihaksissa on riittävästi paukkuja, kiveksiä ei tarvitse varustaa spermakilpailua varten. Ihmisillä sukupuolten kokoero viittaisi koiraan 1,3-vaimoisuuteen. Sehän tiedetään, ettei parisuhdeuskollisuus ihmisillä aina toteudu, Petri Nummi sanoo. Yksi tunnetusti uskollinen kotoinen eläin on kuikka. Eräässä tutkimuksessa kuikkapariskunnista nimenomaan etsittiin merkkejä vieraan koiraan jälkeläisistä, tuloksetta. Muiden uskollisina pidettyjen lajien, kuten varpuslintujen ja joutsenten, on sen sijaan havaittu toisinaan käyvän vieraissa. 22 YLI O P I STO 9 2 012
jotakin suosisikin, sen toteaminen ei ole moraalinen argumentti. Esimerkiksi seksuaalista mustasukkaisuutta esiintyy kaikissa kulttuureissa. Sen biologisen pohjan tunnustaminen ei tarkoita, etteikö mustasukkaisuusrikoksista pitäisi rangaista ja yrittää pyrkiä niistä eroon, Kokko sanoo. Mustasukkaisuus on resurssikysymys. Miehen kannattaa tehdä kaikkensa varmistuakseen, että Miehet laskevat lyhytsuhteissa rimaa huoletta. kantaa ruokaa omalle lapselleen. Naisenkin kannattaa katsoa miehen perään huolella, jotta tämä ei alkaisi käyttää energiaansa jossain muualla. Sen sijaan ahventen lahkoon kuuluvalla hietatokolla asia on päinvastoin. Hietatokoilla koiraat hoitavat poikasia eli puolustavat niitä petoja vastaan. Koiraan on yhtä helppo puolustaa sataa kuin kymmentä penskaa, joten naaraan ei tarvitse välttää koirasta, jolla on jo poikasia. Päinvastoin niistä saattaa olla hyötyä. Koiras voi joutua syömään nälkäänsä omia poikasiaan, joten muiden naaraiden poikaset vähentävät riskiä, Kokko kertoo. LYHYT OPPIMÄÄRÄ Evoluution saatossa mie- hen ja naisen on psykologisesti pitänyt sopeutua jotakuinkin samanlaisiin asioihin: pelätä petoja, käyttäytyä joviaalisti kanssaihmisiään kohtaan, viestiä järkevästi ja ratkoa älyllä pulmia. Seksuaalivalinnan osalta biologia kuitenkin asettaa sukupuolille varsin erilaiset haasteet. Mies pystyy tuottamaan pienellä vaivalla miljardeja siittiöitä, mutta ei helposti saa varmoja takeita, että lapsi on hänen. Naiselle puolestaan yksi yhdyntä voi johtaa valtavaan energia- ja aikataloudelliseen taakkaan: raskauteen, imetykseen ja yli vuosikymmenen huolenpitoon. lauman kiinnostavin Ihminen on sosiaalinen eläin, ja älymme on pitkälti kehittynyt monimutkaisen mutta tuloksekkaan laumaelämän tarpeisiin. Parinvalinnassakin haistelemme, kuinka suosittuna muut jotakuta pitävät. Petri Nummi ja Markku Milonoff havaitsivat tutkimuksessaan, että naiset pitivät kaveriporukassa kuvattuja miehiä viehättävämpinä kuin yksin kuvattuja miehiä. Jotkut miesporukat hyödyntävät tietoa baarissa, kun haluavat naittaa sinkkukaverinsa. He käyttäytyvät niin kuin juuri tuo tyyppi olisi joukossa erityisen tärkeä ja hänen mielipiteensä erityisen kiinnostavia. Toisessa vastaavanlaisessa kokeessa on kuvattu miehiä erinäköisten naisten kanssa. Kuvia katsoneiden naisten arviot miehestä vaihtuivat sen mukaan, minkä näköisen naisen kanssa hän poseerasi. Sama ilmiö on havaittu teeren soitimella. Etenkin nuoret naaraat ovat huonoja valitsijoita, joten ne peesaavat vanhempien naaraiden valintoja. Pitkää parisuhdetta ei kannattane matkimisen varaan perustaa. Mutta jos etsii lyhytsuhteita baarista, aikaa on vähän ja tieto on niukkaa. Silloin matkiminen voi olla ihan järkevä strategia, Nummi sanoo. YL IO PISTO 9 201 2 23
Pitkissä suhteissa niin naiset kuin miehetkin arvostavat luotettavuutta, älykkyyttä ja ystävällisyyttä. Lyhytsuhteissa sen sijaan kymmenet tutkimukset viime vuosikymmeninä ovat paljastaneet selviä eroja sukupuolten toiveissa. Miehet haluavat nopeammin seksiä useamman satunnaiskumppanin kanssa, eikä toisen vihkisormus häiritse heitä. Miehet laskevat lyhytsuhteissa rimaa, kun taas naiset jopa nostavat sen korkeammalle erityisesti fyysisen vetovoiman suhteen. Ehkäisyn psykologinen vaikutus ei ehkä vielä pure. Naisella tykyttää takaraivossa, että tässä voi tulla raskaaksi, Nummi sanoo. NAARAAN VALINTA Kokko muistuttaa, että tutkitut erot seksuaalivalinnassa ilmentävät eri sukupuolten mieltymysten keskiarvoja. Yksilöissä variaatiota riittää joka suuntaan. Keskiarvoa ei tule lukea mittarina, jonka mukaan joku haluaisi toisten käyttäytyvän, Kokko sanoo. Myös naiset hakevat yhden illan suhteita, mut- 24 YLI OP I STO 9 2 012 ta heidän motiivinsa ovat usein toisenlaisia, kuten pyrkimys ponnistaa yhden illan jutusta pidempään parisuhteeseen. Joskus saatetaan hakea hyviä geenejä, vaikka oikeasti elämäntilanteeseen ei lainkaan sopisi tulla raskaaksi. Jo Darwin esitti, että eläinnaaraat tekevät seksuaalisia valintoja, mutta viktoriaanisena aikana näkemystä paheksuttiin suuresti. Naaraiden strategiat ovat sangen kryptisiä. Vaikka moraalikontrolli sittemmin löystyi, naaraiden valinnat jäivät pitkään vähemmälle huomiolle. Naaraiden kryptisiä strategioita on hyvin vaikea tutkia, Nummi tuumii. l
Liiton hyötyhistoria TEKSTI HETA MUURINEN kuva pauliina mäkelä Vieteistä viis, parinvalinta on ollut länsimaissa järjen asia. Järjettömyydet ovat tulleet perhekuvaan vasta hiljattain. R akkautta pidettiin vuosisatojen ajan hyvin arveluttavana aviopuolisoa valitessa, kertoo perhehistoriaa tutkinut Kai Häggman. Sen sijaan rahvaan piirissä tärkeitä kriteereitä puolisossa olivat maaomaisuus, raha ja työkyky. Varakkaammille suvuille avioliitot olivat aina 1800-luvulle asti tärkeä tapa vahvistaa taloudellista ja poliittista valtaa. Kauppiaiden ja porvariston välisistä monimutkaisista avioverkostoista on paljonkin tutkimusta. Sopivien avioliittojen kautta luotiin pysyviä suhteita liikekumppaneihin, rahoittajiin ja tietenkin paikallistasolla myös päättäjiin, Häggman sanoo. Vaikka avioliitot olivat usein järjestettyjä, pariskunta saattoi silti tuntea lämpimiä tunteita toisiaan kohtaan. Häggman korostaa, että 1800-luvun suomalaisen porvariston piirissä harvemmin pakotettiin ketään avioon. Pikemminkin valittiin useiden sopivien joukosta se mieleisin. Säätyläisille keskeistä oli juuri sopivuus. Siipan piti olla samaa säätyä. Säätyläismies saattoi joskus avioitua alaspäin, mutta säätyläisnainen ei voinut avioitua rahvaan miehen kanssa. IKÄ JA VAPAUS Säätyläisvai- mon ei ollut sopivaa olla miestään vanhempi. Tällainen oli hyvin harvinaista. Miehen piti ennen avioitumistaan hankkia ammatti ja tietty varallisuustaso. Usein säätyläismiehet olivat yli kolmenkymmenen, kun he saavuttivat nämä vaatimukset. Jos nainen ylitti 25 vuoden iän naimattomana, häntä pidettiin vanhanapiikana, jolla ei enää ollut arvoa avioliittomarkkinoilla. Kun totuttiin siihen, että avioliitossa oli viiden, kuuden vuoden ikäero, siitä tuli normi. Naisten avioituminen nuorena oli myös hyödyllistä, sillä naimattomat tyttäret olivat perheille taloudellinen taakka. Rahvaankaan piirissä luokkajako ei ollut yhdentekevä. Jos renki tai piika avioitui talon tyttären tai pojan kanssa, sitä paheksuttiin. Vasta kaupungistuminen vapautti parisuhdevalinnat. 1800-luvun kaupunkityöläiset olivat jo vapaita valitsemaan puolisonsa itse, Häggman toteaa. Syrjähyppyjä ja aviottomia lapsia on aina ollut. Paheksuminen hiipui vasta 1970-luvulla. Historian varrella äpärän ja hänen äitinsä kohtalo yhteisössä on ollut kova. Siitä huolimatta vietit ovat toisinaan voittaneet. Eikä aina ole voinut valita osaansa. l YL IO PISTO 9 201 2 25
26 YLIOPISTO 9 2012
26 Kuka: Janne Kurki Jääräpää TEKSTI MikkO Pelttari KUVAT wilma hurskainen Janne Kurki on lastenpsykiatri ja filosofi, kustantaja, isä, estetiikan dosentti ja kolmannen danin mustan vyön judoka. Janne Kurki on opiskellut Helsingin yliopistossa kuudessa eri tiedekunnassa ja työskennellyt miltei yhtä monessa. Tällä hetkellä hän erikoistuu lastenpsykiatriaan lääketieteellisessä. Opintoviikkoja on kertynyt tänne noin 1300, aika monen tutkinnon verran. Koleana ja sateisena kesäpäivänä Vantaan HopLop-leikkipuistossa on hikistä ja elävää. Janne Kurki täyttää tänään 40 vuotta. Hän käy hupihallissa viisivuotiaan tyttärensä kanssa mielellään. Lapselle on paljon tekemistä, uusia kavereita. Olen lukenut joitakin Kurjen julkaisemia artikkeleita. Niissä filosofi puhuu suoraan. Kurki ei ole helppo kaveri, mutta moinen ei tunnu häntä haittaavan. Akateemisen filosofian piirit eivät ole hänen piirejään. Hetken päästä lapsetonkin tottuu HopLopin metakkaan ja vilskeeseen. Kurjen tytär on hieman ihmeissään, kun tällä kertaa joku on kilpailemassa isän huomiosta. Pian käy selväksi, että hyväntuulisen Janne Kurjen elämässä on nykyisin enimmäkseen kyse lapsista: omista ja muiden. Lääkäri kurki Yläasteikäisenä Kurki ajatteli ryhtyvänsä lääkäriuralle. Nyt, muutamien mutkien kautta, hän on lääkärin ammatissa, lastenpsykiatrina. Kurki tarkkailee tyttärensä toimia samalla kun kertoo perheneuvolan arjesta. Asiakasperheitä on paljon, jonot ovat pitkiä ja pitkäjänteinen työ on vaikeaa. Ruohonjuuritasolla työ on ankeaa. Yksi tai kaksi tapaamista vuodessa. Peruslääkärintyö on valitettavan paljon lastensuojeluilmoituksia, lausuntojen kirjoittamista, verkostoneuvotteluita ja viranomaisten kanssa asiointia, Kurki huokaa. Hän on kiinnostunut pidemmistä hoitoprosesseista, joilla on selkeä terapeuttinen päämäärä. Ensi keväänä hän valmistuukin perheterapeutiksi Suomen mielenterveysseurasta. Perheterapiassa oppii ymmärtämään lapsia, heidän elämänsä aikuisia ja sitä painolastia, mikä siirtyy sukupolvelta toiselle. Se on todella jännittävä työ. Kurki sanoo, että lasten parissa työskentelevien pitäisi pitää enemmän ääntä siitä, kuinka huonosti suomalaiset lapset tänä päivänä voivat. Kiireelliset huostaanotot lisääntyvät, eikä ongelmiin voida vastata. YLIOPISTO 9 2012 27