Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2014

Raportti 27.08.2015 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2014 sivu 1 / 30

Raportti 27.08.2015 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2014 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110 JOENSUU puh. +358-404117913 http://www.ecomonitor.fi Tekijä: Juha Miettinen Tilaaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Antti Kanninen PL 1049 70100 KUOPIO sivu 2 / 30

SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 MENETELMÄT... 6 TULOKSET... 8 TULOSTEN TARKASTELU... 19 KIRJALLISUUS... 29 MÄÄRITYSKIRJALLISUUS... 30 sivu 3 / 30

JOHDANTO Osana vesienhoitoon liittyvää vesistöjen biologista seurantaa kerätään näytteitä pohjaleväyhteisöistä (vedessä erilaisilla pinnoilla kasvavat levät). Piikuoriset piilevät muodostavat huomattavan osan pohjalevien yhteisöstä useimmissa vesiympäristöissä Suomen oloissa, ja niitä käytetään standardien mukaisesti kuvaamaan pohjalevien ekologista tilaa. Tässä työssä tutkittiin kahdeksan kappaletta Pohjois-Savon ELY-keskuksen vuonna 2014 keräämää virtavesien piilevänäytettä (Taulukko 1), sekä 54 kappaletta järvilitoraalien piilevänäytettä 19 eri järvestä (Taulukko 2). Tavoitteena on seurata vesistöjen ekologista tilaa Pohjois-Savon alueella, ja luokitella tutkittujen vesimuodostumien ekologinen tila pohjalevien osalta. Kaikki määritykset on tehnyt FT Juha Miettinen. Määritysaineisto on saatavissa digitaalisessa muodossa taulukkoina sekä Omnidia-ohjelmiston siirtotiedostona. Taulukko 1. Tutkitut virtavesinäytteet. Paikka YK (Y) YK (X) pvm Vesim. tunnus Alajoki 6982092 3503470 30.9.2014 14.772_a01 Jylängönjoki 7073401 3470393 2.10.2014 04.562_001 Kangasjoki Myllykoski A+B 7020460 3461440 7.10.2014 14.733_001 Lampaanjoki Saarikoski 7026611 3490077 14.10.2014 14.746_003 Palosenjoki Ryönänkoski 6980568 3516543 1.10.2014 04.284_001 Salijoki Rytkynkoski 7044825 3479289 2.10.2014 04.552_y01 Sulkavanjoki Pitkäkoski 7022985 3462525 13.10.2014 14.734_003 Ventojoki Pajukoski 7003643 3542110 6.10.2014 04.614_001 Taulukko 2. Tutkitut järvilitoraalinäytteet. Paikka YK (Y) YK (X) pvm Vesim. tunnus Haluna 1 7002406 3551556 15.10.2014 04.617.1.002_001 Haluna 2 7002124 3551702 15.10.2014 04.617.1.002_001 Haluna 3 7002192 3551220 15.10.2014 04.617.1.002_001 Hirvijärvi Lampsniemi 6986244 3514925 16.10.2014 04.281.1.029_001 Hirvijärvi Petäjäsaari 6986981 3514962 16.10.2014 04.281.1.029_001 Hirvijärvi Runtinniemi 6986741 3515648 16.10.2014 04.281.1.029_001 Iso Lapinjärvi 1 6981431 3572066 13.10.2014 04.734.1.006_a01 Iso Lapinjärvi 2 6981620 3572100 13.10.2014 04.734.1.006_a01 Iso Lapinjärvi 3 6981691 3572088 13.10.2014 04.734.1.006_a01 Kettujärvi 1 7065401 3536152 15.9.2014 04.642.1.023_a01 Kettujärvi 2 7065037 3536536 15.9.2014 04.642.1.023_a01 Kettujärvi 3 7065484 3536526 15.9.2014 04.642.1.023_a01 Taulukko 2 jatkuu sivulla 5 sivu 4 / 30

Taulukko 2 jatkuu sivulta 4. Paikka YK (Y) YK (X) pvm Vesim. tunnus Kielua 1 6957613 3548451 8.10.2014 04.272.1.067_a01 Kielua 2 6957810 3548311 8.10.2014 04.272.1.067_a01 Kielua 3 6957361 3548156 8.10.2014 04.272.1.067_a01 Koivujärvi 1 7042465 3461679 14.10.2014 14.753.1.009_001 Koivujärvi 2 7042564 3461321 14.10.2014 14.753.1.009_001 Koivujärvi 3 7043016 3461310 14.10.2014 14.753.1.009_001 Koros 1 6995230 3500413 7.10.2014 14.773.1.005_001 Koros 2 6995174 3500114 7.10.2014 14.773.1.005_001 Koros 3 6994584 3500984 7.10.2014 14.773.1.005_001 Kotajärvi 1 7038706 3483069 16.9.2014 04.553.1.006_a01 Kotajärvi 2 7038603 3482908 16.9.2014 04.553.1.006_a01 Kyntinen 1 7005682 3499893 17.9.2014 14.748.1.030_a01 Kyntinen 2 7006142 3499740 17.9.2014 14.748.1.030_a01 Kyntinen 3 7005772 3500286 17.9.2014 14.748.1.030_a01 Maaninkajärvi 2 7008824 3511582 20.10.2014 04.282.1.001_001 Maaninkajärvi 3 7005952 3513572 20.10.2014 04.282.1.001_001 Maaninkajärvi 4 7006167 3514889 20.10.2014 04.282.1.001_001 Muuruvesi-Akonvesi 1 6988171 3563607 18.9.2014 04.611.1.001_004 Muuruvesi-Akonvesi 2 6988415 3561018 18.9.2014 04.611.1.001_004 Muuruvesi-Akonvesi 3 6990732 3564024 18.9.2014 04.611.1.001_004 Ruokovesi 1 6992132 3518070 23.10.2014 04.281.1.001_002 Ruokovesi 2 6996009 3515955 23.10.2014 04.281.1.001_002 Ruokovesi 3 6994738 3519651 23.10.2014 04.281.1.001_002 Sulkavanjärvi 1 7041535 3485409 8.10.2014 04.554.1.001_001 Sulkavanjärvi 2 7041229 3425214 8.10.2014 04.554.1.001_001 Sulkavanjärvi 3 7040895 3485319 8.10.2014 04.554.1.001_001 Suostunjärvi 1 6978786 3482795 8.9.2014 14.721.1.011_001 Suostunjärvi 2 6977592 3483251 8.9.2014 14.721.1.011_001 Suostunjärvi 3 6977721 3484048 8.9.2014 14.721.1.011_001 Suuri-Palonen 1 6981839 3511833 18.9.2014 04.284.1.021_001 Suuri-Palonen 2 6981839 3511833 18.9.2014 04.284.1.021_001 Suuri-Palonen 3 6980791 3513268 18.9.2014 04.284.1.021_001 Suuri-Pieksä 1 6998824 3549818 25.9.2014 04.616.1.001_001 Suuri-Pieksä 2 6999237 3550749 25.9.2014 04.616.1.001_001 Suuri-Pieksä 3 6997527 3551735 25.9.2014 04.616.1.001_001 Sääksjärvi 1 6953922 3484106 10.9.2014 14.717.1.006_001 Tuusjärvi 1 6977142 3566700 9.10.2014 04.693.1.008_001 Tuusjärvi 2 6976507 3566298 9.10.2014 04.693.1.008_001 Tuusjärvi 3 6976178 3566871 9.10.2014 04.693.1.008_001 Viitajärvi 1 6992271 3490083 17.9.2014 14.738.1.010_001 Viitajärvi 2 6992062 3490775 17.9.2014 14.738.1.010_001 Viitajärvi 3 6991339 3490546 17.9.2014 14.738.1.010_001 sivu 5 / 30

MENETELMÄT Näytteistä poistettiin orgaaninen aines vetyperoksidimenetelmällä, ja valmistettiin kolme kappaletta kestopreparaatteja kustakin näytteestä. Preparaatit lähetetään Suomen Ympäristökeskuksen piileväarkistoon. Preparaattien valmistus ja piilevien määritykset tehtiin kansallisten ohjeiden (Eloranta ym. 2007) ja eurooppalaisen standardin (CEN 2004) mukaisesti. Määritykset tehtiin käyttäen LeicaDM2000 tutkimusmikroskooppia faasikontrastilla, 10 okulaarilla ja 100 objektiivilla (1000 suurennos). Meneillään olevalla vesienhoitokaudella pohjalevä-laatumuuttujan luokittelu perustuu kahteen piileväyhteisön rakenteesta laskettuun muuttujaan, tyypille ominaisten taksonien esiintymiseen (TT) ja piileväyhteisön prosenttiseen mallinkaltaisuuteen (PMA). Luokkarajat perustuvat tyyppikohtaisiin vertailuarvoihin. Piilevien omat jokityypit perustuvat yleisistä jokityypeistä poiketen näytepisteiden yläpuolisen valuma-alueen kokoon. Epävarmat määritykset sekä sukutason määritykset jätetään TT- ja PMA-laskujen ulkopuolelle. Virallisten luokittelumuuttujien lisäksi laskettiin pitkään käytössä olleet indeksit ja ekologiset jakaumat. Määritystulosten pohjalta laskettiin Omnidia v. 5.2-ohjelmistolla (päivitysversio 2015) piileväindeksien arvot (/20) kullekin näytteelle, sekä erilaisiin ekologisiin ryhmiin kuuluvien piilevien osuuksia (ekologiset jakaumat). IPS-indeksille (Indice de polluo-sensitivité, Cemagref 1982) on määritelty luokkarajat (taulukko 3), minkä lisäksi muita indeksejä voidaan käyttää apuna ekologisen laadun luokituksessa erityisesti humuspitoisissa vesissä. IPS-indeksin virhemarginaalina kokeneella määrittäjällä pidetään ±0,5 IPS-yksikköä, kun IPS>12, ja ±1 IPS-yksikkö, kun IPS<12 (Kahlert ym. 2009). Taulukko 3. Ekologisten laatuluokkien luokkarajat päällysleville Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen luokitteluoppaan Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen, 15.1.2008, mukaan. Laatuluokka Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko IPS-indeksin arvo 17 20 15 17 12 15 9 12 0-9 IPS-tulosten lisäksi esitetään Suomessa käytettyjen TDI:n ja %PTV:n arvot. TDI (Trophic Diatom Index; Kelly 1998) on Britanniassa jätevesipuhdistamojen seurantaan kehitetty indeksi, joka korreloi lähinnä veden fosforitason kanssa. Tässä TDI:stä esitetään versio, jossa maksimiarvo on 20 (vähäravinteinen) ja minimiarvo 1 (fosforipitoisuus erittäin korkea; yksikkönä mg/l). TDI-indeksin sivu 6 / 30

tulkinnassa käytetään apuna kuormitusta sietävien lajien osuutta (%PT; Pollution Tolerant valves), joka kertoo orgaanisesta likaantumisesta. Happamissa vesissä Omnidian laskemat indeksit pyrkivät antamaan aina erinomaisia tuloksia, joten lisäksi käytettiin Ruotsissa kehitettyä ACID-indeksiä (Andrén & Jarlman 2008), joka mallittaa vesistön happamuutta (Taulukko 4). Jos ACID sijoittuu luokkaan E, vesistössä on happamuutta siinä määrin, että IPS ei ole käyttökelpoinen. Taulukko 4. ACID-indeksin luokkarajat. Luokat C, D, ja E osoittavat happamuutta. Luokka A B C D E ACID >7,5 5,8-7,5 4,2-5,8 2,2-4,2 <2,2 Omnidia-ohjelmisto luokittaa piilevätaksonit erilaisten ympäristövaatimusten suhteen (Taulukko 5). Luokittelu eri tekijöiden mukaan perustuu julkaisuun Van Dam ym. (1994). Lajiston jakautuminen eri luokkiin esitetään ns. ekologisina jakaumina (luokkien osuudet näytteen koostumuksesta), jotka havainnollistavat lajiston vaatimia olosuhteita. Ekologisista jakaumista käytetään määritystulosten tulkinnassa tähän seurantaan soveltuvina ph-, saprobia- ja trofiavaatimuksia. Taulukko 5. Ekologisiin jakaumiin käytetyt piilevätaksonien indikaattoriarvojen luokittelut. Lisäksi trofiataso jaetaan luokkiin: oligotrofit, oligo-mesotrofit, mesotrofit, meso-eutrofit, eutrofit, hypertrofit, sekä laaja-alaiset (oligo-eutrofit). ph-luokka ph-alue 1 asidobiontit <5.5 2 asidofiilit <7 3 neutrofiilit lähellä 7 4 alkalifiilit pääasiassa >7 5 alkalibiontit aina >7 6 indifferentit ei selvää optimia Typenkäyttömuodot Vaatimukset 1 autotrofit herkät sietävät vain pieniä orgaanisen typen pitoisuuksia 2 autotrofit kestävät sietävät kohonneita orgaanisen typen pitoisuuksia 3 heterotrofit fakult. voivat käyttää vaihtoehtoisesti orgaanista typpeä 4 heterotrofit tarvitsevat org. typpeä Hapenkulutus Saprobia BOD 5 (mg O 2 /l) oligosaprobit <2 beta-mesosaprobit 2-4 alfa-mesosaprobit 4-13 meso-polysaprobit 13-22 polysaprobit >22 sivu 7 / 30

TULOKSET VIRTAVEDET Taulukossa 6 on esitetty aineiston perustiedot ja tärkeimmät Omnidia-ohjelmiston laskemat muuttujat. Taulukossa 7listataan laatumuuttujat, joiden perusteella päällyslevästön tila luokitellaan ympäristöhallinnon seurannoissa. Taulukko 6. Jokinäytteistä laskettujen leväyksikköjen (piileväkuorien) määrä ja taksonien lukumäärä, ACID-arvot, sekä tärkeimpien Omnidia-ohjelmiston indeksien arvot. Paikka Kuoria Taksonit ACID IPS TDI %PT Alajoki 445 31 6,22 17,4 13,9 0,4 Jylängönjoki 423 39 6,59 13,8 6,2 26,2 Kangasjoki Myllykoski A+B 406 30 5,17 19,3 15,2 1,2 Lampaanjoki Saarikoski 498 32 7,66 14,5 9,1 19,1 Palosenjoki Ryönänkoski 410 38 6,13 19,3 13,9 0,5 Salijoki Rytkynkoski 433 49 5,64 16,1 10,7 8,5 Sulkavanjoki Pitkäkoski 416 39 6,39 16,6 11,4 16,6 Ventojoki Pajukoski 419 49 6,29 15,7 8,5 14,3 ACID-arvojen perusteella jokinäytteistä yksikään ei edusta voimakkaasti happamia vesiä. IPS-, TDI- ja %PT-arvot viittaavat rehevöittävään kuormitukseen voimakkaimmin Jylängönjoessa, ja lievemmin Lampaanjoessa, Salijoessa, Sulkavanjoessa ja Ventojoessa. Taulukko 7. Luokittelumuuttujien TT40 ja PMA arvot sekä niistä määräytyvät laatuluokat vuoden 2013 virtavesinäytteille. HUOM: näytteiden yläpuoliset valuma-alueet eivät ole tiedossa, joten osa keskisuurten jokien näytteistä voi olla pienten jokien tyyppiin kuuluvia, mikä voi vaikuttaa tulokseen. Taksoni- ja yksilömäärät on tähän taulukkoon otettu muuttujien laskemista varten muokatusta aineistosta. Tyyppi Paikka TT TT luokka PMA PMA luokka Taksonit Yksilöt Pk_E Alajoki 11 Hyvä 0,3722 Erinomainen 26 415 Kt_E Jylängönjoki 9 Tyydyttävä 0,17826 Tyydyttävä 33 378 Kt_E Kangasjoki Myllykoski 9 Tyydyttävä 0,43567 Erinomainen 24 377 Kt_E Lampaanjoki Saarik. 13 Erinomainen 0,44036 Erinomainen 26 469 Kk_E Palosenjoki Ryönänk. 12 Hyvä 0,46923 Erinomainen 33 400 Kt_E Salijoki Rytkynkoski 11 Hyvä 0,14645 Välttävä 42 394 Kt_E Sulkavanjoki Pitkäk. 14 Erinomainen 0,40114 Erinomainen 32 400 Pt_E Ventojoki Pajukoski 15 Erinomainen 0,33138 Hyvä 39 383 sivu 8 / 30

Tarkasteltaessa näytteiden ekologisia jakaumia, nähdään että happamuutta suosivat tai vaativat lajit eivät ole hallitsevina yhdessäkään virtavesinäytteessä (Kuva 1). Eniten happamuutta suosivia asidofiilejä on Kangasjoessa. Jylängönjoessa taas suuri alkalifiilien määrä viittaa neutraalia korkeampaan ph-tasoon. Salijoessa ja Sulkavanjoessa esiintyy sekä happamuutta vaativia asidobiontteja, että ph-tasoa yli 7 suosivia alkalifiileja, mikä voi viitata suuriin vedenlaadun vaihteluihin. Kuva 1. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri ph-tasoja suosiviin lajeihin virtavesinäytteissä. Kuva 2. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri typenkäyttömuotoja suosiviin lajeihin virtavesinäytteissä. sivu 9 / 30

Piilevien typenkäyttö ja herkkyys typpipitoisuuksille kertoo veden ravinnepitoisuuksista. Kangasjoessa yli puolet piilevistä on luokiteltu herkiksi kohonneille typpipitoisuuksille, mikä viittaa hyvin alhaisiin typpipitoisuuksiin. Jylängönjoessa, Lampaanjoessa ja Ventojoessa taas esiintyy orgaanista typpeä käyttämään pystyviä heterotrofeja huomattavia määriä, mikä viittaa veden orgaaniseen ravinnekuormitukseen (Kuva 2). Kuva 3. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri saprobiatasoja suosiviin lajeihin virtavesinäytteissä. Saprobiatasojen kuvaaja on hyvin samankaltainen typenkäyttömuotojen kanssa. Korkeampia saprobiatasoja (meso-polysaprobit ja polysaprobit) edustavat lajit kertovat orgaanisesta kuormituksesta kohonneen hapenkulutuksen kautta (Kuva 3). sivu 10 / 30

Kuva 4. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri trofia-tasoja suosiviin lajeihin jokinäytteissä. Rehevöityminen näkyy alhaisia ravinnetasoja suosivien lajien (oligo- ja oligo-mesotrofit) ja korkeita ravinnetasoja suosivien (eutrofit ja meso-eutrofit) lajien suhteena. Kangasjoessa ja Sulkavanjoessa oligotrofien osuus on selvästi suurempi. Jylängönjoessa, Lampaanjoessa, ja Ventojoessa eutrofien osuus on suurempi, jolloin lajiston voidaan arvioida muuttuneen huomattavasti rehevöitymisen vuoksi (Kuva 4). JÄRVET Taulukossa 8 on esitetty aineiston perustiedot ja tärkeimmät Omnidia-ohjelmiston laskemat muuttujat. Taulukossa 9 listataan laatumuuttujat, joiden perusteella päällyslevästön tila luokitellaan ympäristöhallinnon seurannoissa. sivu 11 / 30

Taulukko 8. Järvinäytteistä laskettujen leväyksikköjen (piileväkuorien) määrä ja taksonien lukumäärä, ACID-arvot, sekä tärkeimpien Omnidia-ohjelmiston indeksien arvot. Paikka Kuoria Taksonit ACID IPS TDI %PT Haluna 1 425 38 10,39 17 14 3,8 Haluna 2 423 46 10,82 16,4 13,2 2,6 Haluna 3 444 44 7,88 16,9 12,3 9,9 Hirvijärvi Lampsniemi 408 33 7,63 18,3 15 3,7 Hirvijärvi Petäjäsaari 443 45 10,62 18,3 14,5 4,5 Hirvijärvi Runtinniemi 411 33 7,32 18,5 15,6 0,2 Iso Lapinjärvi 1 435 51 4,93 17,4 9,3 8,5 Iso Lapinjärvi 2 408 42 1,52 17,4 11,6 5,4 Iso Lapinjärvi 3 422 38 4,32 17,9 11,7 5,9 Kettujärvi 1 457 56 5,05 17,9 14,2 2,6 Kettujärvi 2 436 58 5,01 17,7 14,8 3,4 Kettujärvi 3 423 59 4,80 17,9 14,2 4 Kielua 1 419 44 7,10 18,2 10,3 2,6 Kielua 2 433 48 6,74 18,5 12,4 1,8 Kielua 3 402 29 8,44 19,6 15,4 0 Koivujärvi 1 424 47 6,50 18 12 4 Koivujärvi 2 422 45 7,12 17 14,1 0 Koivujärvi 3 463 51 6,33 17,5 12,6 3,7 Koros 1 441 38 6,65 19,3 15,1 0 Koros 2 420 40 7,30 19,3 15,2 1,4 Koros 3 512 45 6,58 19,2 15,8 0,4 Kotajärvi 1 413 55 5,83 16,1 10,2 9 Kotajärvi 2 421 49 5,82 16,1 7,9 10 Kyntinen 1 439 52 5,29 18,2 13,5 3,4 Kyntinen 2 427 54 5,00 17,9 12,6 5,9 Kyntinen 3 415 45 4,95 17,9 11,8 4,8 Maaninkajärvi 2 498 56 10,22 15,9 9,9 9 Maaninkajärvi 3 536 56 9,94 16,6 10,2 3,4 Maaninkajärvi 4 406 41 10,79 15,5 11,6 6,7 Muuruvesi-Akonvesi 1 451 53 5,94 16,3 8,9 8,2 Muuruvesi-Akonvesi 2 415 52 6,05 16,2 8,6 2,7 Muuruvesi-Akonvesi 3 444 54 6,06 16,3 8,8 9,2 Ruokovesi 1 413 36 11,73 15,8 8,9 2,7 Ruokovesi 2 469 39 8,67 17,9 10,2 2,3 Ruokovesi 3 408 43 11,88 15,8 10,4 4,9 Taulukko 8 jatkuu sivulle 12.. sivu 12 / 30

Taulukko 8 jatkuu sivulta 11. Paikka Kuoria Taksonit ACID IPS TDI %PT Sulkavanjärvi 1 436 48 7,57 16,4 10,5 3,7 Sulkavanjärvi 2 466 51 7,20 17,3 9,7 4,5 Sulkavanjärvi 3 407 46 6,16 16,2 9,8 4,4 Suostunjärvi 1 429 48 6,05 17,2 10,6 2,1 Suostunjärvi 2 424 45 6,30 17,2 8,5 3,8 Suostunjärvi 3 434 44 6,27 18,1 11,2 3,5 Suuri-Palonen 1 438 53 5,94 16,8 11,2 4,1 Suuri-Palonen 2 427 50 5,98 17,4 11,1 0,7 Suuri-Palonen 3 424 47 6,25 16,8 10 0,5 Suuri-Pieksä 1 484 48 11,10 17,9 12,7 1 Suuri-Pieksä 2 429 38 10,87 17 13,6 0,5 Suuri-Pieksä 3 423 34 11,18 18,4 13,7 0,5 Sääksjärvi 1 408 39 7,75 16,4 11,5 0,5 Tuusjärvi 1 437 47 5,79 16,7 11,6 0,5 Tuusjärvi 2 603 54 5,50 17,4 13,2 0,7 Tuusjärvi 3 423 56 5,39 17 11,8 4 Viitajärvi 1 487 59 5,49 17,5 11,5 2,9 Viitajärvi 2 416 50 5,15 17,7 12,4 0 Viitajärvi 3 504 49 5,92 18 13,8 0,6 Järvinäytteistä ainoastaan Iso Lapinjärven näyte 2 edustaa voimakasta happamuutta ACID-arvon perusteella (Taulukko 8). Kaikkien järvinäytteiden IPS-arvot ovat vähintään hyvällä tasolla, mutta luokittelutekijöissä TT ja PMA nähdään enemmän vaihtelua (Taulukko 9). Taulukko 9. Luokittelumuuttujien TT40 ja PMA arvot sekä niistä määräytyvät laatuluokat vuoden 2013 järvilitoraalinäytteille. Taksoni- ja yksilömäärät on tähän taulukkoon otettu muuttujien laskemista varten muokatusta aineistosta. Tyyppi Paikka TT TT luokka PMA PMA luokka Taksonit Yksilöt Rk (Vh_p) Haluna 1 12 Hyvä 0,26214 Hyvä 35 422 Rk (Vh_p) Haluna 2 15 Erinomainen 0,22372 Tyydyttävä 41 422 Rk (Vh_p) Haluna 3 12 Hyvä 0,20021 Tyydyttävä 41 443 Vh_p Hirvijärvi Lampsniemi 17 Erinomainen 0,25747 Hyvä 32 408 Vh_p Hirvijärvi Petäjäsaari 21 Erinomainen 0,29825 Hyvä 44 441 Vh_p Hirvijärvi Runtinniemi 15 Erinomainen 0,26224 Hyvä 32 409 Rh_p Iso Lapinjärvi 1 16 Erinomainen 0,2463 Tyydyttävä 49 434 Rh_p Iso Lapinjärvi 2 15 Erinomainen 0,30254 Hyvä 40 408 Rh_p Iso Lapinjärvi 3 14 Hyvä 0,30024 Hyvä 36 422 MRh_p Kettujärvi 1 17 Erinomainen 0,42183 Erinomainen 53 453 MRh_p Kettujärvi 2 21 Erinomainen 0,41004 Erinomainen 56 435 MRh_p Kettujärvi 3 22 Erinomainen 0,37368 Erinomainen 57 420 Taulukko 9 jatkuu sivulla 14.. sivu 13 / 30

Taulukko 9 jatkuu sivulta 13. Tyyppi Paikka TT TT luokka PMA PMA luokka Taksonit Yksilöt Ph Kielua 1 22 Erinomainen 0,28588 Hyvä 42 416 Ph Kielua 2 22 Erinomainen 0,38699 Erinomainen 47 432 Ph Kielua 3 14 Hyvä 0,22382 Tyydyttävä 29 402 Kh Koivujärvi 1 21 Hyvä 0,47704 Erinomainen 46 424 Kh Koivujärvi 2 20 Hyvä 0,46897 Erinomainen 42 421 Kh Koivujärvi 3 23 Erinomainen 0,50387 Erinomainen 49 461 Ph Koros 1 16 Erinomainen 0,43363 Erinomainen 38 441 Ph Koros 2 19 Erinomainen 0,43598 Erinomainen 40 420 Ph Koros 3 18 Erinomainen 0,51449 Erinomainen 42 509 MRh_p Kotajärvi 1 12 Hyvä 0,22621 Tyydyttävä 50 401 MRh_p Kotajärvi 2 11 Tyydyttävä 0,18236 Tyydyttävä 43 409 Mh_p Kyntinen 1 23 Erinomainen 0,37122 Erinomainen 49 437 Mh_p Kyntinen 2 20 Erinomainen 0,36686 Erinomainen 52 427 Mh_p Kyntinen 3 22 Erinomainen 0,3237 Hyvä 43 415 Rh_p Maaninkajärvi 2 14 Hyvä 0,21332 Tyydyttävä 50 490 Rh_p Maaninkajärvi 3 14 Hyvä 0,2514 Tyydyttävä 52 530 Rh_p Maaninkajärvi 4 9 Tyydyttävä 0,23829 Tyydyttävä 38 398 Kh Muuruvesi-Akonvesi 1 21 Hyvä 0,27591 Tyydyttävä 48 448 Kh Muuruvesi-Akonvesi 2 20 Hyvä 0,3464 Hyvä 48 410 Kh Muuruvesi-Akonvesi 3 22 Erinomainen 0,39261 Erinomainen 51 440 Rh_s Ruokovesi 1 18 Tyydyttävä 0,20386 ei käytetä 34 407 Rh_s Ruokovesi 2 17 Tyydyttävä 0,20882 ei käytetä 37 467 Rh_s Ruokovesi 3 15 Tyydyttävä 0,24721 ei käytetä 40 403 Kh Sulkavanjärvi 1 20 Hyvä 0,3667 Hyvä 44 425 Kh Sulkavanjärvi 2 20 Hyvä 0,37704 Erinomainen 49 455 Kh Sulkavanjärvi 3 16 Tyydyttävä 0,2507 Tyydyttävä 41 389 Mh_p Suostunjärvi 1 15 Erinomainen 0,3199 Hyvä 44 429 Mh_p Suostunjärvi 2 15 Erinomainen 0,2147 Tyydyttävä 42 422 Mh_p Suostunjärvi 3 20 Erinomainen 0,33411 Hyvä 43 433 Mh_p Suuri-Palonen 1 20 Erinomainen 0,35035 Hyvä 50 436 Mh_p Suuri-Palonen 2 18 Erinomainen 0,30824 Hyvä 48 426 Mh_p Suuri-Palonen 3 18 Erinomainen 0,36033 Hyvä 46 423 Vh_k Suuri-Pieksä 1 10 Tyydyttävä 0,43791 ei käytetä 44 480 Vh_k Suuri-Pieksä 2 8 Tyydyttävä 0,47507 ei käytetä 37 429 Vh_k Suuri-Pieksä 3 7 Tyydyttävä 0,52976 ei käytetä 33 422 MVh_p Sääksjärvi 1 12 Hyvä 0,1821 Tyydyttävä 38 408 Ph Tuusjärvi 1 15 Erinomainen 0,29778 Hyvä 45 431 Ph Tuusjärvi 2 21 Erinomainen 0,33762 Hyvä 50 601 Ph Tuusjärvi 3 16 Erinomainen 0,30333 Hyvä 53 420 MRh_p Viitajärvi 1 20 Erinomainen 0,33553 Hyvä 57 487 MRh_p Viitajärvi 2 19 Erinomainen 0,36537 Erinomainen 47 416 MRh_p Viitajärvi 3 23 Erinomainen 0,40037 Erinomainen 47 498 sivu 14 / 30

Luokiteltaessa järvilitoraalien lajistoja ph-vaatimusten mukaisesti (Kuvat 5 ja 6), nähdään että kaikissa järvissä on ph-tasoa yli 7 suosivaa lajistoa, ja/tai voittopuolisesti neutraalia ph-tasoa suosiva lajisto. Tulosten perusteella yksikään tutkituista järvistä ei ole voimakkaasti hapan vedenlaadultaan. Kuva 5. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri ph-tasoja suosiviin lajeihin järvilitoraalinäytteissä. Järvet aakkosjärjestyksessä Haluna..Kyntinen. Kuva 6. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri ph-tasoja suosiviin lajeihin järvilitoraalinäytteissä. Järvet aakkosjärjestyksessä Maaninkajärvi..Viitajärvi. sivu 15 / 30

Orgaanista typpeä käyttämään pystyvien heterotrofien osuus on melko pieni kaikissa tutkituissa järvinäytteissä (Kuvat 7 ja 8). Kuva 7. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri typpipitoisuuksia suosiviin lajeihin järvilitoraalinäytteissä. Järvet aakkosjärjestyksessä Haluna..Kyntinen. Kuva 8. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri typpipitoisuuksia suosiviin lajeihin järvilitoraalinäytteissä. Järvet aakkosjärjestyksessä Maaninkajärvi..Viitajärvi. sivu 16 / 30

Myös korkeita saprobiatasoja edustavien lajien osuudet ovat melko pieniä tutkituissa järvinäytteissä (Kuvat 9 ja 10). Tämä viittaa kohtuullisiin hapenkulutus-tasoihin vesistöissä. Kuva 9. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri saprobiatasoja suosiviin lajeihin järvilitoraalinäytteissä. Järvet aakkosjärjestyksessä Haluna..Kyntinen. Kuva 10. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri saprobiatasoja suosiviin lajeihin järvilitoraalinäytteissä. Järvet aakkosjärjestyksessä Maaninkajärvi..Viitajärvi. sivu 17 / 30

Trofialuokitusten perusteella Kotajärven ja Sulkavanjärven näytteiden lajistot ovat selkeimmin rehevyyttä edustavia, eutrofien osuuden ylittäessä selkeästi oligotrofien osuuden. Eutrofien osuus luokitelluista piilevistä on korkea myös Halunassa, Koivujärvessä, Maaninkajärvessä ja Ruokovedessä (Kuvat 11 ja 12). Kuva 11. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri trofia-tasoja suosiviin lajeihin järvilitoraalinäytteissä. Järvet aakkosjärjestyksessä Haluna..Kyntinen. Kuva 12. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri trofia-tasoja suosiviin lajeihin järvilitoraalinäytteissä. Järvet Maaninkajärvi..Viitajärvi. sivu 18 / 30

TULOSTEN TARKASTELU VIRTAVEDET Alajoki (pieni kangasmaiden joki) Tutkitussa näytteessä valtalajit ovat tavalliset Achnanthidium minutissimum ja Gomphonema exilissimum. A. minutissimum tosin esiintyy keskimäärin leveinä muotoina, joka voi olla merkki kuormituksesta. Lajistossa on myös happamuutta sietäviä Eunotia-lajeja, sekä pieniä määriä rehevämpiä olosuhteita indikoivia lajeja. Indeksien ja lajiston jakaumien perusteella näyte edustaa hyvän ja erinomaisen tilan rajaa. IPS-arvo sijoittuu erinomaisen ja hyvän luokan rajalle, ja TDI-arvo oligo- ja mesotrofian rajalle. Orgaanista kuormitusta kestävien taksonien osuus on alle 1 %. Luokittelumuuttujista tyypille ominaisten taksonien määrä sijoittaa näytteen hyvään laatuluokkaan, ja PMA erinomaiseen laatuluokkaan. Jylängönjoki (keskisuuri turvemaiden joki) Runsaimmat lajit näytteessä ovat Gomphonema parvulum ja Nitzschia dissipata, mikä osoittaa joen rehevyyttä. Myös muu lajisto on korkeita ravinnepitoisuuksia suosivaa tai vähintäänkin kestävää. IPS-arvo, kuten myös luokittelutekijät TT ja PMA, sijoittuu tyydyttävään luokkaan. TDI-arvo on eutrofisella tasolla, ja orgaanista kuormitusta hyvin kestävien taksonien osuus PT huomattava. Tulosten perusteella näyte edustaa tyydyttävää päällyslevien ekologista tilaa. Kangasjoki (keskisuuri turvemaiden joki) Kangasjoen näytteessä vallitseva laji on tavallinen Achnanthidium minutissimum, minkä lisäksi esiintyy runsaina happamuutta kestäviä Eunotia-lajeja. Kuormitusta sietäviä lajeja esiintyy pienillä osuuksilla. sivu 19 / 30

IPS-arvo on selkeästi erinomainen, ja TDI-arvo osoittaa vähäravinteisuutta. Tyypille ominaisten taksonien määrä on kuitenkin vain tyydyttävä (9), vaikka mallinkaltaisuus PMA on erinomaisella tasolla. Ekologisista jakaumista nähdään, että lajisto on pääosin oligotrofiaa suosivaa, ja orgaanisesta kuormituksesta ei ole merkkejä. Näyte edustaa siten vähintään hyvää ekologista tilaa. HUOM: valuma-alue kuuluu keskisuuriin jokiin (pinta-ala 102 km 2 ), ja vaikka näytepaikka on lähellä joen suuta, näyte voi kuulua itse asiassa pienien jokien tyyppiin, mikä muuttaisi tyypille ominaisten taksonien määrää ja prosenttista mallinkaltaisuutta. Lampaanjoki (keskisuuri turvemaiden joki) Runsaimmat taksonit näytteessä ovat Achnanthidium minutissimum (leveät muodot) ja Gomphonema parvulum f. parvulum. Lajisto osoittaa rehevyyttä ja mahdollisesti orgaanista kuormitusta. IPS-arvo on tyydyttävän ja hyvän luokan rajalla, ja TDI-arvo melko runsasravinteisella tasolla. Orgaanista kuormitusta kestävien taksonien osuus on melko korkea 19 %. Luokittelumuuttujat TT ja PMA ovat kuitenkin erinomaisella tasolla. Ekologissa jakaumissa eutrofien osuus on suurempi kuin oligotrofien, ja orgaanista kuormitusta osoittavien typpi-heterotrofien ja meso-polysaprobien osuudet ovat myös huomattavat. Lajiston perusteella näyte edustaa tyydyttävää ekologista tilaa. Palosenjoki (keskisuuri kangasmaiden joki) Achnanthidium minutissimum muodostaa lähes puolet näytteestä. Lajisto on tyypillistä neutraalin ja vähäravinteisen veden lajistoa, eikä kuormituksen indikaattoreita havaita. IPS-arvo on erinomaisella tasolla. Luokittelumuuttujista TT on hyvällä tasolla ja PMA erinomaisella tasolla. Orgaanista kuormaa ilmentävää lajistoa ei havaita ekologisissa jakaumissa. Kokonaisuutena näyte edustaa erinomaista ekologista tilaa. Salijoki (keskisuuri turvemaiden joki) Runsain laji näytteessä on happamien vesien Frustulia crassinervia. Lisäksi runsaita ovat vähintään mesotrofisia humusvesiä suosivat planktiset Aulacoseira-suvun lajit. Ravinteikkaita vesiä suosivia sivu 20 / 30

piileviä havaitaan monilajisesti pienemmillä osuuksilla. Lajisto osoittaa siis humuksisuutta ja happamuutta, sekä vähintään mesotrofista ravinnetasoa. IPS-arvo on hyvällä tasolla, ja TDI-arvo mesotrofisella tasolla. %PT on hieman koholla (8,5 %). Luokittelumuuttujista TT on hyvällä tasolla (johtuen monipuolisesta lajistosta), ja PMA välttävällä tasolla (osoittaen hieman erikoista lajiston koostumusta). Näytteen perusteella Salijoen ekologinen luokittelu on tavallista epävarmempaa, mutta lajisto voidaan katsoa huomattavasti muuttuneeksi, jolloin tyydyttävä ekologinen luokitus on perusteltu. Sulkavanjoki (keskisuuri turvemaiden joki) Runsaimmat lajit näytteessä ovat Achnanthidium minutissimum (leveät muodot), Karayevia suchlandtii, sekä Adlafia minuscula. Lajisto osoittaa ravinteikkaita ja lievästi happamia olosuhteita. IPS-arvo on hyvän ja erinomaisen luokan rajalla. TDI-arvo on mesotrofisella tasolla, ja orgaanista kuormitusta kestävien taksonien osuus %PT melko korkea (17%). Luokittelumuuttujat TT ja PMA ovat kuitenkin erinomaisella tasolla. Lajiston perusteella, huomioiden että Achnanthidium minutissimum esiintyy leveinä muotoina, näyte edustaa enintään hyvää ekologista tilaa. Ventojoki (pieni turvemaiden joki) Ventojoen näytteessä havaitaan monipuolinen lajisto, jossa Achnanthidium minutissimum esiintyy leveinä muotoina. Muita runsaita lajeja ovat mm. tavallinen Fragilaria gracilis ja rehevöityneitä vesiä suosiva Gomphonema parvulum f. parvulum. IPS-arvo on hyvällä tasolla, mutta TDI-arvo runsasravinteisella tasolla. Orgaanista kuormitusta kestävien taksonien osuus PT on koholla (14 %). Luokittelumuuttuja TT on kuitenkin erinomaisella tasolla ja PMA hyvällä tasolla. Ekologisten jakaumien perusteella eutrofien osuus on suurempi kuin oligotrofien, ja typpi-heterotrofeja sekä meso-polysaprobeja taksoneja esiintyy jonkin verran. Näytteen koostumus viittaa suureen kiintoainekuormaan Ventojoessa. Ekologisen tilan luokittelu on näytteen perusteella tavallista epätarkempaa, mutta lajiston perusteella näyte edustaa enintään hyvää ekologista tilaa. sivu 21 / 30

JÄRVET Haluna (runsaskalkkinen järvi, luokittelutyyppi pieni vähähumuksinen järvi) Kaikissa kolmessa näytteessä runsain laji on Achnanthidium minutissimum (leveät muodot). Muita runsaita lajeja ovat Fragilaria capucina (lajiryhmä) ja Tabellaria flocculosa. Lajistot kokonaisuutena edustavat neutraalia ja lähinnä mesotrofista vedenlaatua. Varsinaisia rehevyyden indikaattoreita ei esiinny. IPS-arvo on hyvässä luokassa näytteelle ja 2, ja hyvän ja erinomaisen rajalla näytteille 1 ja 3. TDIarvot ovat mesotrofisella tasolla, lähellä oligotrofiaa. Luokittelutekijöistä tyypille ominaisten taksonien määrä TT on hyvällä ja erinomaisella tasolla, prosenttinen mallinkaltaisuus taas hyvä vain näytteelle 1 ja tyydyttävä näytteille 2 ja 3. Kokonaisuutena näytteet edustavat lähinnä hyvää ekologista tilaa järvessä. Hirvijärvi (pieni vähähumuksinen järvi) Kaikissa kolmessa näytteessä runsain taksoni on Achnanthidium minutissimum/caledonicum. Muita runsaina esiintyviä lajeja ovat Aulacoseira subborealis, Diatoma mesodon, Encyonopsis subminuta. Lajistot osoittavat kirkasvetistä, oligo-mesotrofista ja vähähumuksista veden laatua. IPS-arvot ovat selkeästi erinomaisella tasolla, ja TDI oligotrofisella tasolla. Tyypille ominaisten taksonien määrä on erinomainen kaikille näytteille, ja prosenttinen mallinkaltaisuus hyvällä tasolla kaikille näytteille. Lajistojen koostumusten perusteella näytteet edustavat ennemmin erinomaista kuin hyvää ekologista tilaa. Iso Lapinjärvi (pieni runsashumuksinen järvi) Kaikissa kolmessa näytteessä suuren osan piilevistä muodostavat Starurosira- ja Stauroformasukujen lajit, jotka ovat melko indifferenttejä mm. ravinnepitoisuuksille. Humuksisten vesien Aulacoseira-lajit, sekä pienemmissä määrissä esiintyvät rehevien vesien lajit (Mayamea atomus v. permitis, Eolimna minima) osoittavat mahdollisesti lisääntynyttä ravinne- ja humuskuormaa. sivu 22 / 30

IPS-arvot ovat erinomaisia tai hyvän ja erinomaisen luokan rajalla. Näyte 2 saa alhaisen ACIDarvon, mikä on selkeästi indeksin laskutavan puutteesta johtuva. TDI-arvot ovat mesotrofisella tasolla. Näytteessä 1 on erinomainen tyypille ominaisten taksonien määrä, mutta tyydyttävä mallinkaltaisuus. Näytteen 2 TT on erinomainen, ja PMA hyvällä tasolla. Näytteelle 3 molemmat arvot ovat hyvällä tasolla. Ekologisen tilan arvio on tavallista epätarkempi näytteiden koostumuksen perusteella. Kokonaisuutena voidaan arvioida että näytteet edustavat lähinnä hyvää ekologista tilaa. Kettujärvi (pieni matala runsashumuksinen järvi) Kaikissa kolmessa näytteessä esiintyy runsaimpina Aulacoseira-suvun ja erittäin happamissa ja vähäravinteisissa vesissä pärjäävien Brachysira-suvun lajeja. Happamuudesta huolimatta kaikissa näytteissä on kuitenkin runsaslukuinen lajisto, joka sisältää pieniä määriä myös reheviä vesiä suosivia lajeja. Achnanthidium minutissimum esiintyy myös leveinä muotoina, mikä voi viitata muuttuneisuuteen. IPS-arvot ovat erinomaisella tasolla ja TDI-arvot oligotrofisella tasolla. Kaikki luokittelumuuttujien arvot ovat erinomaisella tasolla. Näytteet edustavat indeksien perusteella erinomaista tilaa, mutta tulosta on pidettävä tavallista epävarmempana. Kielua (pieni humusjärvi) Kaikissa kolmessa näytteessä runsain laji on tavallinen Achnanthidium minutissimum. Näytteissä 2 ja 3 esiintyy runsaslukuisempi lajisto, jossa runsaina mm. Aulacoseira-suku ja Staurosira-suku, kun taas näytteessä 3 A. minutissimum muodostaa lähes 80 % näytteestä. IPS-arvot ovat selkeästi erinomaisella tasolla kaikille näytteille. Näytteen 1 TDI-arvo on selkeästi runsasravinteisemmalla (mesotrofisella) tasolla kuin selkeästi oligotrofinen arvo näytteelle 3. Luokittelumuuttujat ovat erinomaisella tai hyvällä tasolla, paitsi näytteelle 3 mallinkaltaisuus on tyydyttävällä tasolla. Kokonaisuutena näytteet edustavat vähintään hyvää ekologista tilaa. sivu 23 / 30

Koivujärvi (keskikokoinen humusjärvi) Kaikissa kolmessa näytteessä runsaimpiin lajeihin kuuluvat Achnanthidium minutissimum, Aulacoseira ambigua ja Tabellaria flocculosa. Näytteessä 2 planktinen, reheviä humusjärviä suosiva Aulacoseira ambigua nousee kaikkein runsaimmaksi lajiksi. IPS-arvo on erinomaisessa luokassa näytteelle 1, ja erinomaisen ja hyvän luokan rajalla näytteille 2 ja 3. PMA on erinomaisessa luokassa kaikille näytteille, mutta TT hyvässä luokassa näytteille 1 ja 2. Trofiatasojen jakaumasta nähdään, että kaikissa näytteissä, ja erityisesti näytteessä 2, on enemmän runsasravinteisuutta suosivia lajeja kuin vähäravinteisuutta suosivia. Tällä perusteella näytteiden voidaan sanoa osoittavan enintään hyvää päällyslevästön ekologista tilaa järvessä. Koros (pieni humusjärvi) Kaikissa näytteissä runsaimpiin lajeihin kuuluvat Achnanthidium minutissimum, Tabellaria flocculosa ja Brachysira-suvun lajit. Brachysira-suvun lajit ovat erityisesti vähäravinteisissa ja happamissa vesissä pärjääviä lajeja. Näytteiden koostumukset ovat lähellä luonnontilaiselle pienelle järvelle tyypillisiä, ja osoittavat alhaisia ravinnepitoisuuksia. Indeksien ja tunnuslukujen arvot ovat selkeästi erinomaisessa luokassa, ja ekologiset jakaumat luonnontilaiselle järvelle tyypillisiä. Näytteet osoittavat selkeästi erinomaista ekologista tilaa järvessä. Kotajärvi (pieni matala runsashumuksinen järvi) Kotajärvestä tutkittiin kaksi näytettä, joissa molemmissa hallitsevat planktiset ja tykoplanktiset Aulacoseira-suvun lajit. Lajistojen perusteella päällyslevästön ekologisen tilan arviointi on tavallista epävarmempi, mutta veden laatua voidaan arvioida melko tarkasti. Lajistot osoittavat meso(-eu)trofista ravinteikkuutta ja lievää happamuutta vedessä (ph n. 6). IPS-arvot ovat hyvässä luokassa, mutta TDI-arvot osoittavat runsasravinteisuutta erityisesti näytteelle 2. Luokittelumuuttujat ovat tyydyttävässä luokassa, paitsi näytteen yksi tyypille ominaisten taksonien määrä hyvässä luokassa. Saprobiatasot ovat alhaisia, mikä viittaa alhaiseen orgaaniseen kuormitukseen. Trofiatasojen jakaumasta kuitenkin nähdään, että runsasravinteisuutta suosivien lajien osuus on suurempi kuin vähäravinteisuutta suosivien. Ekologisen tilan arvio on sivu 24 / 30

tavallista epätarkempi, mutta päällyslevästön tila voidaan arvioida lähinnä tyydyttäväksi näytteiden koostumuksen perusteella. Kyntinen (pieni matala humusjärvi) Kaikissa näytteissä runsaimpiin lajeihin kuuluvat Aulacoseira-suvun planktiset lajit sekä Stauroforma exiguiformis. Lajistot kokonaisuutena osoittavat humuksista ja keskiravinteista vedenlaatua. IPS-arvot ovat erinomaisessa luokassa, ja TDI-arvot lähinnä mesotrofisella tasolla. Luokittelumuuttujat ovat erinomaisessa luokassa, paitsi PMA hyvässä luokassa näytteelle 3. Runsas planktonin ja Staurosira- sekä Stauroforma-sukujen indifferenttien lajien osuus tekee ekologisesta luokittelusta epätarkkaa. Lajistojen koostumuksen perusteella näytteet eivät edusta luonnontilaisia olosuhteita, joten myös hyvä ekologinen laatuluokka voidaan katsoa perustelluksi erinomaisen sijaan. Maaninkajärvi (keskikokoinen runsashumuksinen järvi) Näytteissä 2 ja 3 hallitsevat laaja-alaiset Fragilaria- ja Staurosira-lajit, kun taas näytteessä 4 hallitsee Achnanthidium minutissimum (leveät muodot). Näytteissä on jonkin verran myös reheville vesille ominaisia lajeja, kuten Eolimna minima, Navicula cryptocephala, Gomphonema parvulum f. parvulum. IPS-arvot ovat hyvässä luokassa (näytteelle 3 erinomaisen rajalla, ja näytteelle 4 tyydyttävän rajalla). TDI-arvot ovat eutrofisella tasolla näytteille 2 ja 3, mesotrofisella tasolla näytteelle 4. Tyypille ominaisten taksonien määrä on hyvällä ja tyydyttävällä tasolla, prosenttinen mallinkaltaisuus kaikille näytteille tyydyttävällä tasolla. Orgaanisten ravinteiden pitoisuuksia osoittavat typpi-metabolia ja saprobia ovat enimmäkseen alhaisilla tasoilla, mutta epäorgaanista ravinnetasoa osoittava jakauma on enemmän meso-eutrofisilla tasoilla kuin oligo-mesotrofisilla tasoilla. Lajistot osoittavat vesistön rehevyyttä, minkä vuoksi päällyslevästön ekologinen laatu voidaan katsoa tyydyttäväksi. sivu 25 / 30

Muuruvesi-Akonvesi (keskikokoinen humusjärvi) Muuruvesi-Akonveden näytteissä lajistot ovat samantyyppisiä kuin Maaninkajärvessä, osoittaen melko rehevää ja humuksista vedenlaatua. IPS-arvot ovat hyvässä luokassa, ja TDI-arvot eutrofisella tasolla. Trofiajakaumat ovat suunnilleen tasan oligotrofien ja eutrofien osalta. Luokittelumuuttujien TT ja PMA arvot ovat kuitenkin pääosin hyvällä ja erinomaisella tasolla, paitsi näytteen 1 PMA tyydyttävällä tasolla. Näytteiden voidaan katsoa edustavan hyvää laatuluokkaa, kuitenkin aivan tyydyttävän laatuluokan rajalla. (Suuri) Ruokovesi (suuri runsashumuksinen järvi) Achnanthidium minutissimum (leveät muodot) muodostaa yli puolet näytteestä 1. Näytteet 2 ja 3 sisältävät runsaasti myös Fragilaria-lajeja, mm. planktinen F. mesolepta. Rehevyyden indikaattoreita esiintyy pieniä määriä. Lajistot viittaavat lähinnä keskiravinteiseen vedenlaatuun. IPS-arvot ovat hyvässä luokassa näytteille 1 ja 3, ja erinomaisessa luokassa näytteelle 2. TDI-arvot ovat melko matalia, osoittaen meso(-eu)trofiaa. Tyypille ominaisten taksonien määrä on tyydyttävällä tasolla kaikille näytteille. Prosenttista mallinkaltaisuutta ei käytetä tälle järvityypille vähäisen vertailuaineiston vuoksi. Ekologiset jakaumatkin ovat pääosin tuntemattomia lajistoille, joten järven ekologinen luokittelu näytteiden perusteella on tavallista epätarkempaa, mutta luokittelumuuttujan perusteella luokka on tyydyttävä. Sulkavanjärvi (keskikokoinen humusjärvi) Aulacoseira ambigua on runsain laji näytteissä 1 ja 3, ja Achnanthidium minutissimum näytteessä 2. Kaikki näytteet sisältävät jonkin verran rehevyyden indikaattoreita, kuten Cyclostephanos dubius, Eolimna subminuscula. Näytteen 1 indeksien arvot ovat hyvässä luokassa. Näyte 2 saa erinomaisen luokan rajalle sijoittuvan IPS-arvon ja erinomaisen PMA-arvon valtalajinsa vuoksi. Näyte 3 taas hyvän IPS-arvon ja tyydyttävät luokittelumuuttujien arvot. Trofiatasojen jakaumien mukaan meso-eutrofeiksi luokiteltuja lajeja on enemmän kuin oligo-mesotrofeiksi luokiteltuja, mutta näytteen 2 piilevistä alle puolet on luokiteltuja. Kokonaisuutena kolmen näytteen perusteella Sulkavanjärven päällyslevästön ekologinen tila asettuu hyvän ja tyydyttävän laatuluokan rajalle. sivu 26 / 30

Suostunjärvi (pieni matala humusjärvi) Kaikki kolme näytettä sisältävät eniten laaja-alaisia Staurosira-lajeja. Lisäksi näytteissä on runsaasti tavallista epifyyttiä Achnanthidium minutissima, sekä planktista rehevien humusvesien lajia Aulacoseira ambigua. Rehevyyteen viittaa kohtalainen määrä Navicula-lajistoa (vanha Navicula s.l. laajassa mielessä). IPS-arvot ovat erinomaisen luokan rajalla näytteille 1 ja 2, ja erinomaisessa luokassa näytteelle 3. Näytteen 2 TDI-arvo on matala, selkeästi eutrofisella tasolla. Tyypille ominaisten taksonien määrä on kaikille näytteille erinomaisessa luokassa, monipuolisen lajiston vuoksi. Prosenttinen mallinkaltaisuus on hyvä näytteille 1 ja 3, ja tyydyttävä näytteelle 2. Alkalifiileiksi luokiteltua lajistoa esiintyy runsaasti, mikä voi viitata rehevöitymiseen. Orgaanisten ravinteiden määrä ei kuitenkaan ole korkea typpimetabolian ja saprobian jakaumien perusteella. Oligotrofeiksi ja eutrofeiksi luokiteltuja taksoneja on suunnilleen yhtä paljon. Kokonaisuutena näytteet edustavat hyvää ekologista laatuluokkaa. Suuri-Palonen (pieni matala humusjärvi) Runsaimpia taksoneita näytteissä ovat Achnanthidium minutissimum, Aulacoseira (distans var.) tenella, sekä Staurosira-suvun lajit. Lisäksi esiintyy mm. rehevämpiä humusvesiä suosivia planktisia lajeja: Aulacoseira ambigua, Eunotia zasuminensis. IPS-arvot sijoittuvat erinomaisen ja hyvän luokan rajalle. TDI-arvot ovat mesotrofisella tasolla. Luokittelumuuttujista TT on erinomainen kaikille näytteille, ja PMA hyvällä tasolla. Orgaanista kuormitusta kestävien lajien osuus on alhainen, ja typpimetabolia- sekä saprobiajakaumat osoittavat vähäistä orgaanisten ravinteiden pitoisuutta. Eutrofeiksi luokiteltuja taksoneja esiintyy jonkin verran, mutta selvästi vähemmän kuin oligotrofeja. Näytteiden koostumuksen perusteella lajistot eivät edusta aivan luonnontilaista järveä, joten päällyslevästön ekologinen tila voidaan katsoa hyväksi. Suuri-Pieksä (keskikokoinen vähähumuksinen järvi) Runsaimmat taksonit kaikissa näytteissä ovat tavalliset Achantnhidium minutissimum ja Fragilaria gracilis. Lisäksi havaitaan vähälukuisempina lajeja kuten Encyonopsis subminuta ja Epithemia sivu 27 / 30

adnata, jotka osoittavat että vedessä ei ole happamuutta. Näytteiden lajistot kokonaisuutena osoittavat lähinnä mesotrofista ravinnetasoa, mutta lajistoissa esiintyy sekä vähäravinteisuuden ja kirkasvetisyyden indikaattoreita että rehevien vesien lajeja. Erityisesti näytteessä 3 esiintyy enemmän rehevyyteen viittaavia lajeja kuten Cyclotella pseudoscutiformis ja Fragilaria crotonensis. Runsaimmat lajit ovat kuitenkin verrattain laaja-alaisia, joten ekologisen tilan arviointi on tavallista epätarkempaa. Näytteessä 2 Achnanthidium minutissimum esiintyy mittausten mukaan keskimäärin leveinä muotoina, mikä laskee näytteen IPS-arvon hyvän luokan rajalle, kun muissa näytteissä IPS-arvo on selkeästi erinomainen. Tyypille ominaisten taksonien määrä on kuitenkin kaikissa näytteissä vain tyydyttävä. Mallinkaltaisuutta ei käytetä tälle järvityypille, joten luokittelumuuttujan mukaan päällyslevästön tila on tyydyttävä. Sääksjärvi (pieni matala vähähumuksinen järvi) Sääksjärvestä tutkittiin vain yksi näyte. Runsain laji näytteessä Achnanthidium minutissimum (leveät muodot). Lisäksi esiintyy jonkin verran humusvesien Aulacoseira-lajeja sekä laaja-alaisia Staurosira-lajeja. Lajiston perusteella järven vedenlaatu on lievästi humuksinen ja mesotrofinen. IPS-arvo on hyvällä tasolla, ja TDI mesotrofisella tasolla. Luokittelumuuttujista tyypille ominaisten taksonien määrä on hyvä ja prosenttinen mallinkaltaisuus tyydyttävä. Ekologisten jakaumien perusteella orgaanisten ravinteiden määrä on alhainen, mutta epäorgaanisten korkeampi. Näytteen perusteella päällyslevästön tila on lähinnä hyvällä tasolla. Tuusjärvi (pieni humusjärvi) Kaikissa näytteissä esiintyy runsaana planktinen, lievästi rehevöityneitä humusvesiä suosiva, Eunotia zasuminensis. Perifyton-lajisto osoittaa humuksista ja mesotrofista veden laatua. IPS-arvot ovat erinomaisen ja hyvän luokan rajalla, ja TDI-arvot mesotrofisella tasolla. Tyypille ominaisten taksonien määrä on erinomainen ja mallinkaltaisuus hyvällä tasolla kaikille näytteille. Ekologiset vaatimukset ovat luokittelemattomia pääosalle näytteistä jakaumien perusteella. Luokitelluista lajeista oligotrofeja on kuitenkin hieman enemmän kuin eutrofeja. Lajistoissa näkyy sivu 28 / 30

kuitenkin rehevöityminen ja suuri planktonin osuus, joten ekologinen laatuluokka voi olla enintään hyvä. Viitajärvi (pieni matala runsashumuksinen järvi) Kaikissa näytteissä havaitaan pienelle runsashumuksiselle järvelle runsas piilevälajisto. Kaikkein eniten näytteet sisältävät keskiravinteisia olosuhteita suosivia Aulacoseira-lajeja, sekä laaja-alaisia Staurosira-lajeja. Näytteessä 3 runsain laji on kuitenkin Achanthidium minutissimum. Varsinaisia rehevyyden indikaattoreita havaitaan vain yksittäisiä kuoria. IPS-arvot ovat erinomaisia (näytteelle 1 hyvän rajalla). Myös luokittelumuuttujien arvot ovat erinomaisia, paitsi mallinkaltaisuus näytteelle 1 hyvä. Ekologisten jakaumien perusteella orgaanisten ravinteiden pitoisuus on alhainen, mutta epäorgaanisten ravinteiden taso suhteellisesti korkeampi. Oligotrofeja on kuitenkin näytteissä enemmän kuin eutrofeja. Kokonaisuutena näytteiden voidaan katsoa olevan tyypille ominaisia, ja siten päällyslevästön laatuluokka erinomainen. KIRJALLISUUS Andrén, C. and Jarlman, A. (2008). Benthic diatoms as indicators of acidity in streams. Fundamental and Applied Limnology 173/3 : 237-253. Cemagref (1982). Etude des méthodes biologiques d appréciation quantitative de la qualité des eaux., Q.E. Lyon-A.F.Bassion Rhône-Méditeranée-Corse: 218. CEN/TC 230 (2004) Water quality Guidance standard for the identification, enumeration and interpretation of benthic diatom samples from running waters. European Standard EN 14407, 8/2004. Eloranta, P., Karjalainen, S.-M. & Vuori, K.-M. (2007) Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas 2007. Kahlert, M. et al. (2009). "Harmonization is more important than experience - results of the first Nordic-Baltic diatom intercalibration exercise 2007 (stream monitoring)." Journal of Applied Phycology 21: 471 482. Kelly M.G. (1998) Use of the Trophic Diatom Index to monitor eutrophication in rivers. Wat. Res. 32: 236-242. sivu 29 / 30

Van Dam H., Mertens A & Sinkeldam J (1994) A coded checklist and ecological indicator values of freshwater diatoms from the Netherlands, Netherlands Journal of Aquatic Ecology 28, 117-133. MÄÄRITYSKIRJALLISUUS Krammer K. & Lange-Bertalot H. 1986-1991. Bacillariophyceae. Teil 1-4. Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 4/1-4. G. Fischer Verlag, Stuttgart. Lange-Bertalot H. (2001) Diatoms of Europe, vol. 2. Navicula sensu stricto 10 genera separated from Navicula sensu lato Frustulia. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. Lange-Bertalot H. (ed. 2011) Diatomeen im Süsswasser-Benthos von Mitteleuropa. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. Krammer K. (2002) Diatoms of Europe, vol. 3. Cymbella. A.R.G. Gantner Verlag K. sivu 30 / 30