TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ

Transkriptio

1 Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ OSA VI: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PIILEVÄTARKKAILU VUONNA 2014

2 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ OSA VI: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PIILEVÄTARKKAILU VUONNA 2014 Päivämäärä 11/3/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Sanna Sopanen, Ramboll Finland Oy Jari Heiskari, Ramboll Finland Oy Veli-Matti Hilla, Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Raportti piilevätarkkailusta Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 OSA VI: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PIILEVÄTARKKAILU VUONNA 2014 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Näytteenotto ja aineiston analysointi 1 3. Pintavesien laatu Oulujoen suunta Vuoksen suunta 3 4. Piileväyhteisöt Indeksit Ekologiset jakaumat 5 5. Tulosten tarkastelu Oulujoen suunta Vuoksen suunta Vertailu edellisiin vuosiin 7 6. Yhteenveto ja suositukset 8 7. Kirjallisuus 9 LIITTEET Liite 1 Ecomonitor Oy:n raportti syyskuun 2014 piilevätutkimuksista Liite 2 Kartta tutkimusalueesta Liite 3 piilevänäytteenotton yhteydessä otettujen ylimääräisten vesinäytteiden tutkimustodistukset Liite 4 Piilevälajilista Liite 5 Piileväindeksien tulokset Liite 6 Piilevien ekologiset jakaumat

4 OSA VI: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PIILEVÄTARKKAILU VUONNA JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan Talvivaaran kaivoksen ympäristötarkkailuun kuuluvat vuoden 2014 piilevätutkimusten tulokset. Selvityksessä tutkittiin, näkyykö Talvivaaran kaivosalueelta tulevien vesien vaikutus kaivosalueen etelä- ja pohjoispuolisten virtavesien piileväyhteisöissä. Näytteet otettiin Lumijoelta, Kivijoelta, Laakajoelta, Nurmijoelta, Kalliojoelta, Tuhkajoelta ja Jormasjoelta.Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa näiden vesimuodostumien ekologisesta tilasta, ravinteisuudesta ja orgaanisesta kuormituksesta. Piileviä esiintyy kaikissa vesistöissä ja ne muodostavat merkittävän osan perustuottajista etenkin pienissä virtavesissä. Useimpien piilevälajien suosimat kasvuolosuhteet tunnetaan ja tätä tietoutta voidaan käyttää hyväksi vesistöjen laatua arvioitaessa (Eloranta ym. 2007). Virtavesien kivipinnoilla kasvavat piilevät saavat kaiken ravintonsa ympäröivästä vedestä ja siten piileväleväyhteisön rakenne kuvastaa hyvin vesistön ekologista laatua ja rehevyyttä sekä vesistöön mahdollisesti kohdistuvaa kuormitusta. Voimakkaimmin piileväyhteisön rakenteeseen vaikuttavat vesistön ph-tasoon ja suolapitoisuuteen liittyvät tekijät, veden ravinnepitoisuudet sekä esimerkiksi metallikuormitus. Erityisesti vähäravinteisten virtavesien piileväyhteisöt reagoivat jopa viikossa veden laadussa tapahtuneisiin muutoksiin, joten piileväkasvustoja tutkimalla saadaan hyvin ajantasaista tietoa vedenlaadun muutoksista. Piilevätutkimus on toistettu Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueen vesistöissä vuosina 2008, 2010 ja Seuraavan kerran tutkimus toteutetaan vuonna Tässä raportissa esitellään vuoden 2014 tulokset. Raportin pohjana on käytetty Ecomonitor Oy:n raporttia Talvivaaran piilevämäärityksistä (Ecomonitor Oy, , liite 1). 2. NÄYTTEENOTTO JA AINEISTON ANALYSOINTI Virtavesien piilevänäytteet otettiin seitsemältä tutkimuspisteeltä (taulukko 1). Pisteet Kalliojoki, Tuhkajoki ja Jormasjoki sijaitsevat kaivosalueen pohjoispuolella ja pisteet Lumijoki, Kivijoki, laakajoki Multa-Väärä ja Nurmijoki Koirakoski kaivosalueen eteläpuolella. Taulukko 1. Tutkimuspisteet ja niiden koordinaatit. Joki Paikka KKJ-Y KKJ-X pvm Kasvualusta Lumijoki etelä 6 km Kivipinta Kivijoki etelä 10 km Kivipinta Laakajoki Multa-Väärä etelä 20 km Kivipinta Nurmijoki Haapakoski etelä 30 km Kivipinta Kalliojoki pohjoinen 3 km Kivipinta Tuhkajoki pohjoinen 8 km Kivipinta Jormasjoki pohjoinen 20 km Kivipinta Piilevänäytteet otettiin samoilta paikoilta kuin aikaisempina vuosina lukuun ottamatta Nurmijoki Haapakosken pistettä, joka on muuttunut edellisen tarkkailun jälkeen. Tutkimuspisteiden sijainti on esitetty kartalla liitteessä 2. Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja laskennassa noudatettiin standardien SFS-EN ja SFS-EN ja ympäristöhallinnon ohjeistusta (Eloranta ym. 2007). Näytteet otettiin kivipinnoilta noin cm syvyydeltä näytteenottopaikasta riippuen. Näytteenoton suorittivat Pekka Haaranen ja Visa Suolahti Ramboll Finland Oy:stä. Näytteet toimitettiin Ecomonitor Oy:n laboratorioon lajintunnistusta varten etanoliin säilöttynä. Preparaattien käsittely, lajintunnistus ja tulosten sekä indeksien laskenta on esitetty Ecomonitor Oy:n raportissa (liite 1). Lajintunnistuksen jälkeen tulokset taulukoitiin ja niistä laskettiin vesien tilaa kuvaavia indeksejä. Piileväindeksit laskettiin Omnidia v. 5.2-ohjelmistolla (päivitysversio 12/06/2013). Piileväindeksit lasketaan kaavojen avulla, joissa muuttujina ovat lajien suhteelliset osuudet, herkkyysluokat

5 OSA VI: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PIILEVÄTARKKAILU VUONNA ja indikaattoriarvot. Herkkyydellä tarkoitetaan lajin herkkyyttä reagoida orgaaniseen likaantumiseen (saprobiaan) tai ravinnepitoisuuksiin (trofiaan) ja indikaattoriarvolla lajin esiintymisen laajuutta saprobian tai trofian suhteen. Ekologisesti laaja-alainen laji soveltuu huonosti indikaattoriksi (Eloranta ym. 2007). Indeksien tulosten perusteella arvioidaan jokien ekologista tilaa (taulukko 2). IPS-indeksiin (Indicide de polluo-sensitivité, Cemagref 1982) perustuvaa luokittelua voidaan pitää luotettavimpana indeksinä kuvaamaan veden laatua (Eloranta ym. 2007). Indeksi kuvaa pääasiassa orgaanista kuormitusta, mutta ilmentää myös rehevöitymistä. Taulukko 2. Veden laatuluokitus IPS-indeksin perusteella Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen luokitteluoppaan Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen, mukaan. Laatuluokka Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko IPS-indeksin arvo Happamissa vesissä Omnidian laskemat indeksit pyrkivät antamaan aina erinomaisia tuloksia, joten lisäksi käytettiin Ruotsissa kehitettyä ACID-indeksiä (Andrén & Jarlman 2008), joka mallittaa vesistön happamuutta (taulukko 3). Jos ACID sijoittuu luokkaan E, vesistössä on happamuutta siinä määrin, että IPS ei ole käyttökelpoinen. Taulukko 3. ACID-indeksin luokkarajat. Luokat C, D, ja E osoittavat happamuutta. Luokka A B C D E ACID >7,5 5,8-7,5 4,2-5,8 2,2-4,2 <2,2 ACID-indeksin mukaan pisteen Laakajoki Multa-Väärä vesi on niin hapanta (taulukko 4), ettei IPS-indeksiä voida käyttää ekologisen tilan arviointiin. IPS-tulosten lisäksi jokien tilaa arvioidaan Suomessa käytettyjen TDI:n ja %PTV:n arvojen kautta. TDI (Trophic Diatom Index; Kelly 1998) on Britanniassa jätevesipuhdistamojen seurantaan kehitetty indeksi, joka korreloi lähinnä veden fosforitason kanssa. Tässä TDI:stä esitetään versio, jossa maksimiarvo on 20 (vähäravinteinen) ja minimiarvo 1 (fosforipitoisuus erittäin korkea; yksikkönä mg/l). Vuosina on käytetty versiota, jossa TDI vaihtelee välillä. Aikaisempien vuosien TDI/100-indeksiarvot muunnettiin vastaamaan tässä raportissa käytettyä TDI/20-indeksiä, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia. TDI-indeksin tulkinnassa käytetään apuna kuormitusta sietävien lajien osuutta (%PTV; Pollution Tolerant Valves), joka kertoo orgaanisesta likaantumisesta. TDI-indeksille ei Suomessa ole virallisesti hyväksyttyjä raja-arvoja, joten tuloksia tulkitaan sanallisesti. 3. PINTAVESIEN LAATU Pintavesien vedenlaatutuloksia on esitelty laajemmin Talvivaaran tarkkailun neljännesvuosiraporteissa ja vuoden 2014 vuosiraportissa. Pintavesien laadun tarkkailun piiriin kuuluvat Oulujoen suunnan vesistöistä Kalliojoki, Tuhkajoki sekä Jormasjoki ja Vuoksen suunnan vesistöistä Lumijoki, Kivijoki, Laakajoki ja Nurmijoki. Lisäksi piilevänäytteenoton yhteydessä otettiin vesinäytteet Jormasjoelta, Kivijoen Kivikoskelta ja Laakajoen Multa-Väärältä. Vesinäytteistä analysoitiin tärkeimmät vedenlaatua kuvaavat parametrit (väriluku, ph, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, kiintoaine, COD mn, Kok-N ja kok-p). Piilevänäytteenoton yhteydessä otettujen vesinäytteiden analyysitodistukset on esitetty liitteessä Oulujoen suunta Kalliojoki ja Tuhkajoki (59.885) sekä Jormasjoki (59.881) luokitellaan vesimuodostumatyypiltään keskisuuriin turvemaiden jokiin. Kalliojoki ja Tuhkajoki

6 OSA VI: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PIILEVÄTARKKAILU VUONNA Kalliojoen veden happitilanne vaihteli vuonna 2014 pääosin välttävän ja erinomaisen välillä, lukuun ottamatta kesäkuun notkahdusta, jolloin happitilanne heikkeni tyydyttävälle tasolle. Veden ph oli tyypillisesti hieman happaman puolella, ollen keskimäärin 6,4. Kalliojoen kokonaisravinteiden pitoisuudet viittaavat keskiravinteisuuteen. Sulfaattipitoisuudet olivat keskimäärin 385 mg/l, maksimipitoisuuden ollessa 7501 mg/l. Liukoisista metalleista tärkeimmät ovat nikkeli, kadmium ja uraani. Metallipitoisuudet laskivat vuoteen 2013 verrattuna. Keskimääräiset pitoisuudet olivat nikkelillä 13,6 µg/l, kadmiumilla 0,096 µg/l ja uraanilla 0,25 µg/l. Tuhkajoen happitilanne pysyi hyvänä/erinomaisena läpi vuoden. Veden ph kuvastaa lievästi happamia/happamia olosuhteita. Veden kokonaisfosforipitoisuus viittaa niukkaravinteisuuteen ja kokonaistyppipitoisuus keskiravinteisuuteen. Sulfaatin pitoisuudet alittavat Kalliojoen arvot, keskimääräisen pitoisuuden ollessa 251 mg/l. Liukoisen nikkelin keskimääräinen pitoisuus oli vuonna ,4 µg/l, liukoisen kadmiumin 0,16 µg/l ja liukoisen uraanin 0,17 µg/l. Jormasjoki Jormasjoen happitilanne pysyi hyvänä/erinomaisena läpi vuoden. Veden ph kuvastaa lievästi happamia olosuhteita. Sähkönjohtavuus on hieman noussut edellisvuodesta ja vaihteli välillä ms/m. Kokonaisfosforin pitoisuus viittaa niukkaravinteisuuteen. Sulfaatin pitoisuuksissa on ollut havaittavissa nouseva suuntaus, joka jatkui myös vuonna Keskimääräinen pitoisuus oli 101 mg/l ja maksimipitoisuus 120 mg/l. Liukoisen nikkelin, kadmiumin ja uraanin pitoisuudet olivat alhaisemmat kuin Kalliojoessa ja Tuhkajoessa. 3.2 Vuoksen suunta Lumijoki ja Kivijoki kuuluvat Kivijoen vesistöalueeseen (04.645) ja luokittuvat vesimuodostumatyypiltään pieniin turvemaiden jokiin. Laakajoki kuuluu Kiltuanjärven vesistöalueeseen (04.643) ja on vesimuodostumatyypiltään keskisuuri turvemaiden joki. Nurmijoki taas kuuluu Sälevän- Nurmijoen vesistöalueeseen (04.642) ja luokitellaan suureksi turvemaiden joeksi. Lumijoki ja Kivijoki Lumijoen happitilanne vaihteli vuonna 2014 hyvän ja tyydyttävän välillä. Joen ph kuvasti pääosan vuodesta lievästi happamia oloja. Kokonaisfosforin pitoisuus viittaa niukkaravinteisuuteen tai lievään rehevyyteen. Sulfaattipitoisuus laski alkuvuodesta. Keskimääräinen pitoisuus oli 408 µg/l, maksimipitoisuuden ollessa 1400 mg/l. Liukoisen nikkelin pitoisuus oli keskimäärin 9,1 µg/l, liukoisen kadmiumin 0,05 µg/l ja liukoisen uraanin 0,28 µg/l. Kivijoen happitilanne pysyi pääosan vuotta hyvänä tai erinomaisena. Veden ph kuvastaa happamia/lievästi happamia olosuhteita. Ravinnepitoisuus viittaa vähä- tai keskiravinteiseen vesistöön. Sulfaattipitoisuus oli alhaisempi kuin Lumijoessa. Keskimäärin pitoisuus oli 356 mg/l, maksimipitoisuuden ollessa 670 mg/l. Piilevänäytteenoton yhteydessä toteutetussa vesinäytteenotossa vedessä olevien suolojen määrää kuvastava sähkönjohtavuus oli selvästi koholla (liite 3). Liukoisen nikkelin, kadmiumin ja uraanin pitoisuudet eivät merkittävästi eronneet Lumijoen arvoista. Laakajoki Multa-Väärä Piilevänäytteenoton yhteydessä otettiin vesinäyte (liite 3), jonka perusteella saadaan suuntaa antava kuva kohteen vedenlaadusta. Vesinäytteen perusteella veden ph kuvastaa lievästi happamia oloja ja puskurikyky happamoitumista vastaan on huono. Kokonaisfosforin pitoisuus viittaa niukkaravinteisuuteen. Sähkönjohtavuuden arvo ei merkittävästi poikennut normaalista taustapitoisuudesta. Näytteen perusteella vedenlaatu on alueen luonnonvesille tyypillinen. Nurmijoen Haapakoski Piilevänäytteenoton yhteydessä otettiin vesinäyte (liite 3), jonka perusteella saadaan suuntaa antava kuva kohteen vedenlaadusta. Veden ph kuvastaa lievästi happamia oloja ja puskurikyky happamoitumista vastaan on huono. Kokonaisfosforin pitoisuus viittaa niukkaravinteisuuteen tai lievästi reheviin oloihin. Sähkönjohtavuus on Suomen sisävesille tyypillisellä tasolla.

7 OSA VI: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PIILEVÄTARKKAILU VUONNA PIILEVÄYHTEISÖT 4.1 Indeksit Oulujoen ja Vuoksen suunnan vesistöjen piileväaineiston perustiedot ja tärkeimmät Omnidiaohjelmiston laskemat muuttujat vuosilta on esitetty taulukossa 4. Piilevien lajilista on liitteenä 4. Näytteistä laskettujen kuorien lukumäärä vaihteli vuonna 2014 melko vähän ja on samaa luokkaa kuin edellisissä tarkkailuissa. Alhaisin taksonimäärä tavattiin Kalliojoen näytteestä. Taulukko 4. Jokinäytteistä laskettujen leväyksikköjen (piileväkuorien) määrä ja taksonien lukumäärä, ACID-arvot, sekä tärkeimpien Omnidia-ohjelmiston indeksien arvot vuosina 2008, 2010, 2013 (Pöyry Oy 2009, 2010 ja 2011) ja vuonna Vuoteen 2013 asti Nurmijoen piilevänäytteet otettiin Koirakoskelta, joka on myös pintavesien laadun tarkkailupiste. Vuonna 2014 piilevänäyte on otettu Haapakoskelta. Nurmijoen näyte ei siten ole täysin vertailukelpoinen edellisiin vuosiin verrattuna. (nd) paikalta ei ole havaintoja. Oulujoen suunta Vuoksen suunta Laakajoki Multa-Väärä Nurmijoki Koirakoski Kalliojoki Tuhkajoki Jormasjoki Lumijoki Kivijoki Kuorien määrä nd 407 nd nd nd nd 446 nd nd nd Taksonit nd 22 nd nd nd nd 15 nd nd nd ACID ,94 1,9 nd 1,38 nd nd nd ,15 2,4 nd 8,41 nd nd nd ,72 6,47 6,42 9,37 6,78 3,37 2, ,02 4,77 4,52 5,56 4,59-0,99 3,65 IPS ,7 19,4 nd 19,8 nd nd nd ,3 18,4 nd 16 nd nd nd ,1 17,7 18,9 17, ,3 18, ,7 16,8 19,6 15,5 15,3 19,7 19,1 TDI ,76 17,5 nd 19,1 nd nd nd ,6 15,8 nd 15,6 nd nd nd ,04 12,3 14,9 14,2 14,6 14, ,2 14,5 12,6 11,6 13, ,3 %PT ,5 0,7 nd 0,2 nd nd nd 2010 nd 11,4 nd 0,4 nd nd nd 2013 <10 <10 <10 <10 <10 <10 < ,7 0,5 0 0 =erinomainen vedenlaatu =hyvä vedenlaatu = ACID-arvo alueella, jolla IPS-indeksi ei ole käyttökelpoinen luokituksessa Vuoden 2014 tulosten perusteella kaivosalueen pohjoispuolella sijaitsevista Oulujoen suunnan havaintopaikoista lähimmäisin, Kalliojoen näyte sijoittuu IPS-indeksin perusteella erinomaiseen laatuluokkaan (lähelle hyvän luokan rajaa), seuraava Tuhkajoen näyte erinomaisen ja hyvän luokan rajalle, ja kauimmainen Jormasjoki selkeästi erinomaiseen luokkaan. Eteläpuolisista Vuoksen vesistön suunnan pisteistä Laakajoen laatuluokkaa ei voida luotettavasti määrittää, koska näyte edustaa voimakasta happamuutta. IPS-indeksin perusteella kaivosalueen eteläpuolen lähimmät havaintopaikat Lumijoki ja Kivijoki ovat hyvän ja tyydyttävän laatuluokan

8 OSA VI: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PIILEVÄTARKKAILU VUONNA rajalla, ja kauempana kaivosalueelta sijaitseva Nurmijoen Haapakoski erinomaisessa laatuluokassa. TDI-indeksi korreloi veden fosforitason kanssa siten että suurimmat arvot edustavat vähäravinteisuutta. Vuoden 2014 tutkimuksissa alhaisin arvo havaittiin Lumijoen pisteellä. Yleisesti TDIindeksi osoittaa kaikilla pisteillä niukkaravinteisuutta tai keskiravinteisuutta ja vastaa hyvin havaittua vedenlaatua. Kuormitusta kestävien lajien osuus (%PT) oli kaikissa näytteissä pieni (alle 10 %) eikä vesistöihin siten kohdistu merkittävää orgaanista kuormitusta. 4.2 Ekologiset jakaumat Lajien ekologista jakaumaa tutkittiin levien ravinnevaatimusten, saprobian, ph:n, suolaisuuden ja typpiaineenvaihdunnan suhteen sekä jakautumista makean- ja murtoveden lajistoon (taulukko 5). Tässä raportissa keskitytään tarkastelemaan lajistoa erityisesti ph-, suolaisuus- ja trofiavaatimusten osalta. Kaikkien ekologisten jakaumien tulokset on esitetty liitteessä 6. Tarkasteltaessa lajiston ph-vaatimuksia (Kuva 1), nähdään että Laakajoen näytteessä lajisto muodostuu pääasiassa asidofiileista (ph<7 suosivia) lajeista. Alueen vesistöt ovat luontaisesti humuksen vaikutuksesta lievästi happamia, joten Laakajoen näyte edustaa lähinnä luonnontilaista jokea. Kalliojoen ja Kivijoen näytteiden lajistojakaumassa erottuu alkalisiin oloihin sopeutuneiden lajien suuri osuus. Kivijoen näytteessä on runsaasti alkalifiilejä (ph>7 suosivia) lajeja ja Kalliojoessa alkalibiontteja (ph>7 vaativia) lajeja, mikä poikkeaa selkeästi luonnontilaisesta. Kuva 1. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri ph-tasoja suosiviin lajeihin virtavesinäytteissä. Lajiston suolaisuusvaatimusten perusteella (kuva 2) Oulujoen suunnan Kalliojoen ja Tuhkajoen näytteistä havaitaan huomattava osa murtoveden lajeja. Vuoksen vesistön suunnalla Kivijoen ja Lumijoen lajisto poikkeaa normaalista. Kivijoen näytteessä yli puolet lajistosta on makean veden lajeiksi suurta suolaisuutta vaativaa, ja jopa murtovesiä suosivaa. Myös Lumijoen näytteessä on samoja murtoveden lajeja, mutta näytteen piilevistä suurin osa on lajeja, joiden suolaisuusvaatimusta ei ole luokiteltu.

9 OSA VI: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PIILEVÄTARKKAILU VUONNA Kuva 2. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri suolaisuustasoja suosiviin lajeihin jokinäytteissä. Trofiavaatimuksiltaan huonosti tunnettuja lajeja havaittiin Tuhkajoen ja Lumijoen näytteissä. Näin ollen suurinta osaa näytteistä ei voitu luokitella trofiavaatimuksien suhteen. Kalliojoen ja Jormasjoen näytteissä tavattiin runsaasti ravinnevaatimukseltaan laaja-alaisia lajeja (oligoeutrofit), jotka voivat esiintyä kaikilla ravinnetasoilla. Tällaiset lajit ovat huonoja indikaattoreita. Pääpiirteittäin lajisto heijastaa niukkaravinteista/keskiravinteista vedenlaatua, mutta mm. Kalliojoen ja Kivijoen näytteissä on runsasravinteisuutta suosivia lajeja. Kuva 3. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri trofiatasoja suosiviin lajeihin jokinäytteissä. 5. TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Oulujoen suunta IPS-indeksin perusteella Kalliojoen näyte edustaa erinomaista luokkaa, ja TDI-indeksi vähäravinteisia oloja. Kalliojoen näytteessä tavattiin runsaasti (lähes 30 %) murtovesissä esiintyvää Diatoma moniliformis lajia. Lajin massaesiintyminen osoittaa selkeästi suolaisuustasoltaan poikkeavia olosuhteita ja heikentynyttä ekologista tilaa. Kalliojoen sulfaattipitoisuudet ovat vuonna

10 OSA VI: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PIILEVÄTARKKAILU VUONNA olleet tarkkailun mukaan koholla, joten vedenlaatu tukee näytteen perusteella tehtyjä johtopäätöksiä. Tuhkajoen IPS-arvo sijoittui hyvän ja erinomaisen laatuluokan rajalle. Myös Tuhkajoessa tavataan D. moniliformis lajia, joka suosii elektrolyyttipitoista vettä ja vaatii alkalisia oloja (ph yli 7). Näytteessä on myös runsaasti Eunotia-lajistoa, jotka suosivat happamia olosuhteita, joten lajisto viittaa suuriin vaihteluihin vedenlaadussa. Lajiston perusteella ekologisen tilan voidaan katsoa olevan lähinnä hyvä. Jormasjoen IPS-arvon mukaan näytteen tila on erinomainen. Jormasjoen vedenlaatu on lajiston perusteella lähellä luonnontilaa. Näytteen lajisto on tyypillinen humuksiselle, vähäravinteiselle joelle ja suolapitoista vettä suosivaa D. moniliformis lajia tavattiin vain yksittäisinä kuorina. 5.2 Vuoksen suunta IPS-arvon perusteella Lumijoen näytteen laatuluokka on hyvän ja tyydyttävän rajalla. Runsaimpana esiintyy Achnanthidium minutissimum (leveä muoto), mikä viittaa heikentyneeseen vedenlaatuun. Suolaista vettä (murtovettä) suosivia lajeja esiintyy n. 10 %:n osuudella (Diatoma tenuis=d. tenue, Nitzschia nana). Näytteessä esiintyy kuitenkin myös happamuutta suosivaa Eunotia- ja Brachysira-sukujen lajistoa. Näytteen edustaman ekologisen tilan määrittelyssä on epävarmuutta, toisaalta hyvin erilaisia ympäristövaatimuksia omaavien lajien, ja toisaalta erilaisia olosuhteita sietävien lajien vuoksi. Tämä voi olla seurausta mm. suurista vaihteluista veden laadussa kesän aikana. IPS-arvon perusteella Kivijoen näytteen laatuluokka on hyvän ja tyydyttävän rajalla ja TDI osoittaa keskiravinteisia oloja. Näytteen runsain laji on Diatoma tenuis, jota esiintyy tyypillisesti murtovesissä tai rehevissä vesissä. Muita runsaana esiintyviä lajeja olivat murtovesille tyypilliset Fragilaria nana sekä Brachysira neoexilis. Tutkitun näytteen perusteella lajisto kuvastaa melko hyvin havaittua vedenlaatua etenkin suolaisuuden osalta. Näytteen lajisto on ekologisten jakaumien perusteella huomattavasti luonnontilaisesta muuttunut ja edustaa siten huonompaa kuin hyvää tilaa. Laakajoen lajisto edusti tutkitussa näytteessä luonnontilaisia humusvesiä, vastaten hyvin tutkittua vedenlaatua. Tyypillisiä lajeja olivat Eunotia-, Achnanthes-, Brachysira-, Fragilaria, Frustulia-, Gomphonema-, Tabellaria-sukujen lajit. Lajisto osoittaa niukkaravinteisia, lähellä luonnontilaa olevia olosuhteita, ja siten erinomaista ekologista tilaa. Nurmijoen Haapakosken näytteen runsaimmat lajit olivat Fragilaria gracilis ja Eunotia zasuminensis, joista E. zasuminensis on planktinen laji, jonka esiintyminen viittaa hieman rehevämpiin olosuhteisiin kuin Laakajoessa. Kokonaisuutena lajisto on normaalia suolaisuuden ja happamuuden osalta. Lajiston perusteella näyte edustaa lähinnä hyvää ekologista tilaa, johtuen mahdollisesta hajakuormituksen aiheuttamasta lievästä rehevöitymisestä. 5.3 Vertailu edellisiin vuosiin Laskettujen kuorien määrä on pysynyt melko vakiona kaikkina tutkimusvuosina ja näyttäisi siltä, että taksonimäärä on jonkin verran laskenut verrattuna edellisiin vuosiin. Kaivostoiminnan vaikutus on näkynyt erityisesti murtovettä (suolaisuutta) ja alkalisuutta (emäksisyyttä) suosivan lajiston lisääntymisenä. Vuonna 2008 murtovettä suosivia lajeja ei vielä juurikaan esiintynyt, mutta vuoden 2010 tutkimuksen jälkeen murtovesilajiston osuus on kasvanut. Vuonna 2014 murtovesilajistoa tavattiin runsaasti tai melko runsaasti Kalliojoen, Tuhkajoen, Lumijoen ja Kivijoen näytteistä. Jormasjoen, Laakajoen ja Nurmijoen näytteiden lajisto on sen sijaan alueelle tyypillistä. Alkalisiin oloihin sopeutuneiden lajien osuus oli normaalia suurempi Kalliojoessa, Tuhkajoessa, Lumijoessa ja Kivijoessa vuonna Tilanne on pysynyt melko samankaltaisena verrattuna edellisvuosiin. Pääasiassa orgaanista kuormitusta ja rehevöitymistä kuvaavan IPS indeksin perusteella vedenlaadussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia (taulukko 4). Oulujoen suunnan havaintopisteet ovat indeksin perusteella erinomaisessa / hyvässä tilassa. Kalliojoessa ja Tuhkajoessa indeksi on kuitenkin vähitellen laskenut ja tämän vuoden tutkimuksen perusteella tilaluokka on Tuhkajoessa

11 OSA VI: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PIILEVÄTARKKAILU VUONNA laskenut erinomaisesta hyvään. Vuoksen suunnan havaintopaikoilla ei ole havaittavissa tämän kaltaista suuntausta, mutta vuodesta 2013 alkaen seurattu Kivijoki on indeksin perusteella tyydyttävän ja hyvän rajalla ja Lumijoki vain juuri ja juuri hyvässä tilassa. Jormasjoen, Laakajoen ja Nurmijoen laatuluokassa ei ole tapahtunut muutosta huonompaan. TDI-indeksi korreloi fosforipitoisuuden kanssa ja kuvaa siten veden ravinteikkuutta. Tutkimuksen perusteella Kalliojoessa ja Tuhkajoessa on havaittavissa lievä heikkenevä suuntaus. Yleisesti ottaen arvot kuvastavat niukkaravinteisuutta tai keskiravinteisuutta. 6. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Piilevien seuranta toteutettiin syyskuussa 2014 kaikkiaan seitsemällä havaintopisteellä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Talvivaaran kaivosalueen vaikutuksia läheisten virtavesien veden laatuun ja piileväyhteisöihin. Piilevät indikoivat vesistöjen ekologista tilaa, ravinteisuutta ja orgaanista kuormitusta. Piileväyhteisön säännöllisellä seurannalla voidaan havaita mahdollisia muutoksia vesien tilassa. Tulosten perusteella: Taksonien määrä näyttää hieman laskeneen. Tähän vaikuttaa jonkin verran vuosien välinen vaihtelu, mutta lajimäärän pienenemiseen on todennäköisesti vaikuttanut myös lajiston korvautuminen mm. murtovesilajeilla. Alueen vesistöt ovat luontaisesti lievästi happamia. Luonnontilaisesta poiketen Kalliojoen, Tuhkajoen Lumijoen ja Kivijoen yhteisöissä on runsaasti tai melko runsaasti alkalisia (emäksisiä) oloja suosivia tai vaativia lajeja. Kaivostoiminnan vaikutuksista kertoo myös murtovesilajien runsas esiintyminen näytteissä. Murtovesilajeja esiintyy poikkeuksellisen runsaasti Kalliojoen, Tuhkajoen, Kivijoen ja Lumijoen näytteissä. Jormasjoessa, Laakajoessa ja Nurmijoessa lajikoostumus ja indeksit osoittivat luonnontilaista tasoa, eikä kaivostoiminnan vaikutuksia tämän tutkimuksen perusteella todettu. Lajisto vastaa pääpiirteissään niukka-/keskiravinteista vedenlaatua, mutta mm. Kalliojoen ja Kivijoen näytteissä tavattiin myös runsasravinteisuutta suosivia lajeja. IPS-indeksin perusteella vesistöt edustavat hyvää/erinomaista laatuluokkaa. Kalliojoessa ja Tuhkajoessa on kuitenkin havaittu laatuluokan lievää heikkenemistä. TDI-indeksin arvot kuvastavat niukka-/keskiravinteisia oloja. Kalliojoessa ja Tuhkajoessa on kuitenkin havaittu lievä heikkenevä suuntaus. Vuonna 2013 piilevätulosten tarkastelussa käytettiin ensimmäisen kerran ympäristöhallinnon käyttämiä ekologisen luokituksen indeksejä, jotka kuvaavat paikan tyyppilajistoa ja prosenttista mallinkaltaisuutta (Pöyry Oy 2014). Indeksit on kehitetty ensisijaisesti ympäristöhallinnon tarpeisiin liittyen EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon. Vuosittaisessa tarkkailussa suosittelemme vakiintuneiden IPS- ja TDI-indeksien käyttöä, jotka korreloivat vahvasti vedenlaatuun ja ovat helposti tulkittavia. Ekologisen luokittelun indeksien laskenta olisi kuitenkin hyvä suorittaa esimerkiksi 5-7 vuoden välein, jolloin laskennan tulosten tulkinnassa on käytettävissä laajempi aineisto. Espoossa 9. maaliskuuta 2015 Sanna Sopanen ryhmäpäällikkö Jari Heiskari ympäristösuunnittelija

12 OSA VI: TALVIVAARAN KAIVOKSEN PIILEVÄTARKKAILU VUONNA KIRJALLISUUS Cemagref Etude des méthodes biologiques d appréciation quantitative de la qualité des eaux., Q.E. Lyon-A.F.Bassion Rhône-Méditeranée-Corse: 218. Ecomonitor Oy, Kittilän kaivoksen vesistötarkkailu piilevämääritykset syyskuu s. Eloranta, P., Kevitsan kaivoksen alapuolisten vesistöjen tarkkailu, Liite 5: Piilevätutkimusten tulokset Julkaisussa Lapin vesitutkimus Oy, Kevitsan kaivoksen rakentamista edeltävä vesistötarkkailu /2010. Eloranta P., Karjalainen S., Vuori K-M., Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas, 58 s. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu. ISBN (PDF) European Standard EN 14407, 8/2004. Water quality - Guidance standard for the identification, enumeration and interpretation of benthic diatom samples from running waters. Hakala, A Agnico-Eagle Finland Oy. Kittilän kaivoksen biologinen tarkkailu pintavesissä piilevät s. Oravainen, R Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. 24 s. Pöyry Oy, Tuotantovaiheen ja tuotannon ylösajovaiheen (Ramp Up) tarkkailusuunnitelma

13 LIITE 1 ECOMONITOR OY:N RAPORTTI SYYSKUUN 2014 PIILEVÄTUTKIMUK- SISTA

14 Raportti Juha Miettinen Talvivaaran kaivoksen vesistötarkkailu piilevämääritykset syyskuu 2014 sivu 1 / 13

15 Raportti Juha Miettinen Piilevämääritykset syyskuu 2014 Ecomonitor Oy Länsikatu JOENSUU puh Tekijä: Juha Miettinen Tilaaja: Ramboll Anna Hakala Niemenkatu LAHTI sivu 2 / 13

16 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 MENETELMÄT... 4 TULOKSET... 6 TULOSTEN TARKASTELU... 9 KIRJALLISUUS MÄÄRITYSKIRJALLISUUS Liite 1. Määritysaineisto. sivu 3 / 13

17 JOHDANTO Osana Talvivaaran kaivoksen vesistötarkkailuja kerätään näytteitä pohjaleväyhteisöistä (vedessä erilaisilla pinnoilla kasvavat levät). Piikuoriset piilevät muodostavat huomattavan osan pohjalevien yhteisöstä useimmissa vesiympäristöissä Suomen oloissa, ja niitä käytetään standardien mukaisesti kuvaamaan pohjalevien ekologista tilaa. Tässä työssä tutkittiin seitsemän kappaletta Ramboll Oy:n syyskuussa 2014 keräämää piilevänäytettä kaivosalueen etelä- ja pohjoispuolisista virtavesistä (Taulukko 1). Tavoitteena on seurata virtavesien ekologista tilaa, ja luokitella tutkittujen vesimuodostumien ekologinen tila pohjalevien osalta. Kaikki määritykset on tehnyt FT Juha Miettinen. Määritysaineisto on saatavissa digitaalisessa muodossa taulukkoina sekä Omnidia-ohjelmiston siirtotiedostona. Taulukko 1. Tutkitut virtavesinäytteet. Paikka Sijainti KKJ (Y) KKJ (X) pvm Lumijoki etelä 6 km Kivijoki etelä 10 km Laakajoki Multa-Väärä etelä 20 km Nurmijoki Haapakoski etelä 30 km Kalliojoki pohjoinen 3 km Tuhkajoki pohjoinen 8 km Jormasjoki pohjoinen 20 km MENETELMÄT Näytteistä poistettiin orgaaninen aines vetyperoksidimenetelmällä, ja valmistettiin kolme kappaletta kestopreparaatteja kustakin näytteestä. Preparaatit lähetetään Suomen Ympäristökeskuksen piileväarkistoon. Preparaattien valmistus ja piilevien määritykset tehtiin kansallisten ohjeiden (Eloranta ym. 2007) ja eurooppalaisen standardin (CEN 2004) mukaisesti. Määritykset tehtiin käyttäen LeicaDM2000 tutkimusmikroskooppia faasikontrastilla, 10 okulaarilla ja 100 objektiivilla (1000 suurennos). sivu 4 / 13

18 Määritystulosten pohjalta laskettiin Omnidia v. 5.2-ohjelmistolla (päivitysversio 12/06/2013) piileväindeksien arvot (/20) kullekin näytteelle, sekä erilaisiin ekologisiin ryhmiin kuuluvien piilevien osuuksia (ekologiset jakaumat). Suomessa virtavesien päällyslevien perusteella määräytyvät ekologisten laatuluokkien rajat määritellään IPS-indeksin (Indice de polluo-sensitivité, Cemagref 1982) arvoina (Taulukko 2), minkä lisäksi muita indeksejä ja ekologisia jakaumia voidaan käyttää apuna ekologisen laadun luokituksessa erityisesti humuspitoisissa vesissä. IPS-arvo osoittaa lähinnä veden ravinnetasoa (orgaaninen ja epäorgaaninen kuormitus); muiden tekijöiden merkitys on arvioitava eri menetelmillä. IPS-indeksin virhemarginaalina määritystyön osalta kokeneella määrittäjällä pidetään ±0,5 IPS-yksikköä, kun IPS>12, ja ±1 IPS-yksikkö, kun IPS<12 (Kahlert ym. 2009). Taulukko 2. Ekologisten laatuluokkien luokkarajat päällysleville Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen luokitteluoppaan Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen, , mukaan. Laatuluokka Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko IPS-indeksin arvo IPS-tulosten lisäksi esitetään Suomessa käytettyjen TDI:n ja %PTV:n arvot. TDI (Trophic Diatom Index; Kelly 1998) on Britanniassa jätevesipuhdistamojen seurantaan kehitetty indeksi, joka korreloi lähinnä veden fosforitason kanssa. Tässä TDI:stä esitetään versio, jossa maksimiarvo on 20 (vähäravinteinen) ja minimiarvo 1 (fosforipitoisuus erittäin korkea; yksikkönä mg/l). TDI-indeksin tulkinnassa käytetään apuna kuormitusta sietävien lajien osuutta (%PTV; Pollution Tolerant Valves), joka kertoo orgaanisesta likaantumisesta. Happamissa vesissä Omnidian laskemat indeksit pyrkivät antamaan aina erinomaisia tuloksia, joten lisäksi käytettiin Ruotsissa kehitettyä ACID-indeksiä (Andrén & Jarlman 2008), joka mallittaa vesistön happamuutta (Taulukko 3). Jos ACID sijoittuu luokkaan E, vesistössä on happamuutta siinä määrin, että IPS ei ole käyttökelpoinen. Taulukko 3. ACID-indeksin luokkarajat. Luokat C, D, ja E osoittavat happamuutta. Luokka A B C D E ACID >7,5 5,8-7,5 4,2-5,8 2,2-4,2 <2,2 sivu 5 / 13

19 Omnidia-ohjelmisto luokittaa piilevätaksonit erilaisten ympäristövaatimusten suhteen (ph, suolaisuus, typpiaineenvaihdunta, happipitoisuus, saprobia, trofiataso, kuivumisen kesto). Luokittelu eri tekijöiden mukaan perustuu julkaisuun Van Dam ym. (1994). Lajiston jakautuminen eri luokkiin esitetään ns. ekologisina jakaumina (luokkien osuudet näytteen koostumuksesta), jotka havainnollistavat lajiston vaatimia olosuhteita. Ekologisista jakaumista käytetään määritystulosten tulkinnassa tähän seurantaan soveltuvina ph-, suolaisuus- ja trofiavaatimuksia. TULOKSET Taulukossa 4 on esitetty aineiston perustiedot ja tärkeimmät Omnidia-ohjelmiston laskemat muuttujat. Taulukko 4. Jokinäytteistä laskettujen leväyksikköjen (piileväkuorien) määrä ja taksonien lukumäärä, ACID-arvot, sekä tärkeimpien Omnidia-ohjelmiston indeksien arvot. Paikka Kuoria Taksonit ACID IPS TDI %PT Lumijoki ,56 15,5 11,6 7,7 Kivijoki ,59 15,3 13,4 0,5 Laakajoki Multa-Väärä ,99 19, Nurmijoki Haapakoski ,65 19,1 14,3 0 Kalliojoki ,02 17,7 16,2 0 Tuhkajoki ,77 16,8 14,5 0 Jormasjoki ,52 19,6 12,6 1 ACID-arvojen perusteella ainoastaan Laakajoen näyte edustaa voimakasta veden happamuutta. IPS:n perusteella kaivosalueen eteläpuolella lähimmät näytepaikat Lumijoki ja Kivijoki ovat hyvän ja tyydyttävän laatuluokan rajalla, ja kauempana kaivosalueelta sijaitsevat Laakajoki ja Nurmijoen Haapakoski erinomaisessa laatuluokassa. Tosin IPS indeksi ei sovellu Laakajoen näytteen tulkintaan, happamuutta edustavan piilevälajiston vuoksi. Kaivosalueen pohjoispuolella lähin näyte Kalliojoki sijoittuu IPS:n perusteella erinomaiseen luokkaan (lähelle hyvän luokan rajaa), seuraava Tuhkajoen näyte erinomaisen ja hyvän luokan rajalle, ja kauimmainen Jormasjoki selkeästi erinomaiseen luokkaan. Ekologisista jakaumista tarkasteltaessa lajistojen ph-vaatimuksia (Kuva 1), nähdään että Laakajoen näytteessä lajisto muodostuu pääasiassa asidofiileista (ph<7 suosivia) lajeista. Alueen vesistöt ovat luontaisesti humuksen vaikutuksesta lievästi happamia, joten Laakajoen näyte edustaa lähinnä alueen luonnontilaista jokea. Kivijoen näyte erottuu runsaalla alkalifiilien (ph>7 suosivia), ja sivu 6 / 13

20 Kalliojoki alkalibionttien (ph>7 vaativia) lajien suurella osuudella, mikä on selkeästi luonnontilaisesta poikkeavaa. Kuva 1. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri ph-tasoja suosiviin lajeihin virtavesinäytteissä. Kuvassa 2 esitetään lajistojen suolaisuusvaatimukset eri näytteissä. Kaivosalueen eteläpuolella Kivijoen näytteessä yli puolet lajistosta on makean veden lajeiksi suurta suolaisuutta vaativaa, ja jopa murtovesiä suosivaa. Myös Lumijoen näytteessä on samoja murtoveden lajeja, mutta näytteen piilevistä suurin osa on lajeja, joiden suolaisuusvaatimusta ei ole luokiteltu. Laakajoessa ja Nurmijoessa lajisto on normaalia makeanveden lajistoa. sivu 7 / 13

21 Kuva 2. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri suolaisuustasoja suosiviin lajeihin jokinäytteissä. Kaivosalueen pohjoispuolella Kalliojoessa ja Tuhkajoessa huomattava osa lajistosta on murtoveden lajeja. Tosin Tuhkajoen näytteessä suurin osa piilevistä on suolaisuusvaatimuksiltaan luokittelemattomia. Jormasjoen näytteessä on vain yksittäisiä murtoveden piileviä. Myös trofiavaatimukset ovat huonosti tunnettuja monilla lajeilla Lumijoen ja Tuhkajoen näytteissä (Kuva 3). Kauemmissa näytteissä (Laakajoki ja Nurmijoki etelässä, Jormasjoki pohjoisessa) lajisto painottuu vähän ravinteita vaativiin lajeihin, mutta myös runsasravinteisuutta vaativia lajeja havaitaan pieniä määriä. sivu 8 / 13

22 Kuva 3. Määritettyjen piileväkuorien jakautuminen ( ) eri trofiatasoja suosiviin lajeihin jokinäytteissä. TULOSTEN TARKASTELU Lumijoki Näytteessä runsain laji on Achnanthidium minutissimum, joka esiintyy keskimäärin leveinä muotoina, mikä viittaa heikentyneeseen vedenlaatuun. Seuraavaksi runsain laji on Fragilaria famelica. Lajisto muodostuu suureksi osaksi lajeista, joiden ympäristövaatimukset ovat huonosti tunnettuja, mutta suolaista vettä (murtovettä) suosivia lajeja esiintyy n. 10 %:n osuudella (Diatoma tenuis=d. tenue, Nitzschia nana). Näytteessä esiintyy kuitenkin myös happamuutta suosivaa Eunotia- ja Brachysira-sukujen lajistoa. Näytteen edustaman ekologisen tilan määrittely on tavallista epätarkempaa, toisaalta hyvin erilaisia ympäristövaatimuksia omaavien lajien, ja toisaalta erilaisia olosuhteita sietävien lajien vuoksi. Tämä voi johtua mm. suurista vaihteluista veden laadussa kesän aikana. IPS-arvo luokittaa näytteen hyvän ja tyydyttävän laatuluokan rajalle, ja TDI-arvo osoittaa keskiravinteisia olosuhteita. sivu 9 / 13

23 Kivijoki Runsain laji näytteessä on Diatoma tenuis (Omnidia-ohjelmistossa D. tenue), joka on joidenkin rehevien vesien tai murtovesien laji. Muita runsaita lajeja ovat myös murtovesille tyypillinen Fragilaria nanana, sekä Brachysira neoexilis. Tutkitun näytteen perusteella Kivijoen vesi on emäksistä ja suolaista, tosin myös happamia olosuhteita voi esiintyä. IPS-arvo luokittaa näytteen hyvän ja tyydyttävän luokan rajalle, ja TDIarvo osoittaa lähinnä keskiravinteisia olosuhteita. Näytteen lajisto on ekologisten jakaumien perusteella huomattavasti luonnontilaisesta muuttunut, ja siten edustaa huonompaa kuin hyvää tilaa. Laakajoki Laakajoen näytteessä on runsaasti happamia humusvesiä suosivia Eunotia-suvun lajeja, sekä muita luonnontilaisten humusvesien lajeja (Achnanthes-, Brachysira-, Fragilaria, Frustulia-, Gomphonema-, Tabellaria-suvut). Lajisto osoittaa vähäravinteisia, lähellä luonnontilaa olevia olosuhteita, ja siten erinomaista ekologista tilaa. Nurmijoki Haapakoski Haapakosken näytteessä runsaimmat lajit ovat Fragilaria gracilis ja Eunotia zasuminensis. E. zasuminensis on planktinen laji, ja viittaa hieman rehevämpiin olosuhteisiin kuin Laakajoessa. Lajisto kokonaisuutena on veden suolaisuuden ja happamuuden osalta normaalia, mutta viittaa lievään rehevöitymiseen. IPS-arvo osoittaa erinomaista tilaa, mutta happamuuden (ACID-arvo 3,65) vuoksi IPS on taipuvainen antamaan korkeita arvoja. Lajiston perusteella näyte edustaa lähinnä hyvää ekologista tilaa, johtuen mahdollisesta hajakuormituksen aiheuttamasta lievästä rehevöitymisestä. Kalliojoki Kalliojoen näytteessä esiintyy murtovesien Diatoma moniliformis lähes 30 %:n osuudella. Muu lajisto on normaalia, ja osoittaa lähinnä vähäravinteisia olosuhteita (fosforipitoisuus). Diatoma-lajin esiintyminen osoittaa kuitenkin selkeästi veden olleen makeaksi vedeksi suolaista kesän 2014 aikana. IPS-arvo sijoittuu erinomaiseen luokkaan, ja TDI-arvo osoittaa vähäravinteisia olosuhteita. Suolaisen veden lajin massaesiintyminen osoittaa kuitenkin selkeästi normaalista poikkeavia olosuhteita ja heikentynyttä ekologista tilaa. sivu 10 / 13

24 Tuhkajoki Diatoma moniliformis esiintyy Tuhkajoessa Kalliojokea pienemmällä osuudella (n. 15 %). D. moniliformis vaatii ph-tasoa yli 7, mutta näytteessä on huomattava osuus myös happamuutta suosivaa Eunotia-lajistoa. Lajisto viittaa siten suuriin vaihteluihin veden laadussa. IPS-arvo sijoittuu hyvän ja erinomaisen laatuluokan rajalle. Lajiston perusteella ekologisen tilan voidaan katsoa olevan lähinnä hyvä. Jormasjoki Näytteen lajisto on tyypillistä; runsaimpia lajeja ovat tavalliset Achnanthidium minutissimum, Gomphonema exilissimum ja Brachysira neoexilis. Diatoma moniliformis havaittiin yksittäisinä kuorina, ja muuten lajisto on tyypillinen humuksiselle, vähäravinteiselle joelle. IPS-arvo luokittaa näytteen erinomaiseksi. KIRJALLISUUS Andrén, C. and Jarlman, A. (2008). Benthic diatoms as indicators of acidity in streams. Fundamental and Applied Limnology 173/3 : Cemagref (1982). Etude des méthodes biologiques d appréciation quantitative de la qualité des eaux., Q.E. Lyon-A.F.Bassion Rhône-Méditeranée-Corse: 218. CEN/TC 230 (2004) Water quality Guidance standard for the identification, enumeration and interpretation of benthic diatom samples from running waters. European Standard EN 14407, 8/2004. Eloranta, P., Karjalainen, S.-M. & Vuori, K.-M. (2007) Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas Kahlert, M. et al. (2009). "Harmonization is more important than experience - results of the first Nordic-Baltic diatom intercalibration exercise 2007 (stream monitoring)." Journal of Applied Phycology 21: Kelly M.G. (1998) Use of the Trophic Diatom Index to monitor eutrophication in rivers. Wat. Res. 32: Van Dam H., Mertens A & Sinkeldam J (1994) A coded checklist and ecological indicator values of freshwater diatoms from the Netherlands, Netherlands Journal of Aquatic Ecology 28, sivu 11 / 13

25 MÄÄRITYSKIRJALLISUUS Krammer K. & Lange-Bertalot H Bacillariophyceae. Teil 1-4. Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 4/1-4. G. Fischer Verlag, Stuttgart. Lange-Bertalot H. (2001) Diatoms of Europe, vol. 2. Navicula sensu stricto 10 genera separated from Navicula sensu lato Frustulia. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. Lange-Bertalot H. (ed. 2011) Diatomeen im Süsswasser-Benthos von Mitteleuropa. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. Krammer K. (2002) Diatoms of Europe, vol. 3. Cymbella. A.R.G. Gantner Verlag K. sivu 12 / 13

26 LIITE 2 KARTTA TUTKIMUSALUEESTA

27 Talvivaara Sotkamo Oy Piilevätarkkailu

28 LIITE 3 PIILEVÄNÄYTTEENOTTON YHTEYDESSÄ OTETTUJEN YLIMÄÄRÄISTEN VESINÄYTTEIDEN TUTKIMUSTODISTUKSET

29 Ramboll Analytics Pvm: /1 Tutkimustodistus Projekti: /30 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara, pintavedet, syyskuu 2014, piileväpisteet Näytteenottopvm: Näytteenottopiste: Kivijoki, Kivikoski Näyte saapui: Näytteenottaja: Pekka Haaranen Analysointi aloitettu: Pintavesi Määritys 14VV02553 Yksikkö Menetelmä Näytteenottosyvyys 0,1 m Kenttät. Maksimisyvyys 0,5 m Kenttät. Lämpötila 11,7 C Kenttät. Väriluku 65 mg Pt/l RA2014* ph 6,5 RA2000* Sähkönjohtavuus 99 ms/m RA2013* Alkaliteetti 0,11 mmol/l RA2001* Kiintoaine (GF/C) <2,0 mg/l RA2029* CODMn 13 mg/l RA2012* Typpi (N), kokonais- 290 µg/l RA2085* Fosfori (P), kokonais- 8,9 µg/l RA2008* * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Sami Tyrväinen FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

30 Ramboll Analytics Pvm: /1 Tutkimustodistus Projekti: /29 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara, pintavedet, syyskuu 2014, piileväpisteet Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Pekka Haaranen Analysointi aloitettu: Pintavesi Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Maksimisyvyys Nurmijoki Haapakoski 14VV Laakajoki Multa-Väärä 14VV Jormasjoki 14VV Yksikkö Menetelmä 0,1 0,1 0,1 m Kenttät. 0,3 0,3 0,3 m Kenttät. Lämpötila 12,7 10,6 12,4 C Kenttät. Väriluku mg Pt/l RA2014* ph 6,1 5,9 6,3 RA2000* Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Kiintoaine (GF/C) CODMn Typpi (N), kokonais- Fosfori (P), kokonais- 9, ms/m RA2013* 0,040 0,031 0,053 mmol/l RA2001* <2,0 <2,0 <2,0 mg/l RA2029* ,7 mg/l RA2012* µg/l RA2085* ,0 µg/l RA2008* * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Sami Tyrväinen FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

31 LIITE 4 PIILEVÄLAJILISTA

32 Taksoni Koodi Huom. Lumijoki Kivijoki Laakajoki Multa-Väärä Nurmijoki Haapakoski Kalliojoki Tuhkajoki Jormasjoki ACHNANTHES J.B.M. Bory de St. Vincent ACHN Achnanthidium chlidanos (Hohn & Hellerman) Novelo Tavera & Ibarra ADCH Achnanthidium helveticum (Hustedt) Monnier Lange-Bertalot & Ector ADHE Achnanthidium minutissimum (Kützing) Czarnecki 2 ADMI um leveät lajiryhmä Achnanthidium minutissimum (Kützing) Czarnecki 3 ADM3 >2.8 um leveät Achnanthidium subatomoides (Hustedt) Monnier, Lange-Bertalot et Ector ADSO Aulacoseira alpigena(grunow) Krammer AUAL Aulacoseira ambigua (Grunow) Simonsen AAMB Aulacoseira distans (Ehr.)Simonsen AUDI s.l Aulacoseira distans(ehr.) Simonsen var. tenella (Nygaard) Ross in Hartley AUDT Aulacoseira lirata (Ehr.) Ross in Hartley ALIR Aulacoseira subarctica (O.Muller) Haworth AUSU Aulacoseira subborealis (Nygaard) Denys Muylaert & Krammer AUSB Aulacoseira valida(grunow)krammer AUVA Brachysira brebissonii Ross in Hartley ssp. brebissonii BBRE Brachysira garrensis (Lange-Bertalot & Krammer) Lange-Bertalot BGAR Brachysira neoexilis Lange-Bertalot BNEO Cyclotella meneghiniana Kützing CMEN Diatoma moniliformis Kützing DMON Diatoma problematica Lange-Bertalot DPRO Diatoma tenuis Agardh DITE Encyonema neogracile Krammer ENNG Encyonema silesiacum (Bleisch in Rabh.) D.G. Mann ESLE ENCYONOPSIS Krammer ENCP Encyonopsis subminuta Krammer & Reichardt ESUM EUNOTIA C.G. Ehrenberg EUNO Eunotia bilunaris (Ehr.) Mills var. bilunaris EBIL Eunotia botuliformis Wild, Nörpel-Schempp & Lange-Bertalot EBOT Eunotia implicata Nörpel-Schempp Alles & Lange-Bertalot in Alles & al. EIMP Eunotia incisa Gregory var.incisa EINC Eunotia meisteri Hustedt EMEI Eunotia minor (Kützing) Grunow in Van Heurck EMIN Eunotia mucophila (Lange-Bert.&Norpel Schempp) Lange-Bertalot EMUC Eunotia muscicola Krasske var. tridentula Norpel et Lange-Bertalot EMTR Eunotia naegeli Migula in Thomé ENAE Eunotia pectinalis (Kützing) Rabenhorst var.pectinalis EPEC Eunotia rhomboidea Hustedt ERHO Eunotia zasuminensis (Cabejszekowna)Körner EZAS FRAGILARIA H.C. Lyngbye FRAG Fragilaria capucina Desmazieres FCAP lajiryhmä Fragilaria famelica (Kützing) Lange-Bertalot var. famelica FFAM Fragilaria gracilis Østrup FGRA Fragilaria nanana Lange-Bertalot FNAN Frustulia crassinervia (Breb.) Lange-Bertalot et Krammer FCRS Frustulia erifuga Lange-Bertalot & Krammer FERI Frustulia krammeri Lange-Bertalot & Metzeltin FKRA Frustulia saxonica Rabenhorst FSAX Frustulia vulgaris (Thwaites) De Toni FVUL GOMPHONEMA C.G. Ehrenberg GOMP Gomphonema clavatum Ehr. GCLA Gomphonema exilissimum(grun.) Lange-Bertalot & Reichardt GEXL Gomphonema parvulum (Kützing) Kützing var. parvulum f. parvulum GPAR Gomphonema varioreduncum Jüttner, Ector, Reichardt, Van de Vijver & Cox GVRD Karayevia suchlandtii (Hustedt) Bukhtiyarova KASU Microcostatus maceria (Schimanski) Lange-Bertalot. Kusber & Metzeltin MMAC NAVICULA J.B.M. Bory de St. Vincent NAVI Navicula gregaria Donkin NGRE Navicula heimansioides Lange-Bertalot NHMD Navicula rhynchocephala Kützing NRHY NITZSCHIA A.H. Hassall NITZ Nitzschia acidoclinata Lange-Bertalot NACD cf Nitzschia dissipata (Kützing) Grunow ssp.dissipata NDIS Nitzschia gracilis Hantzsch NIGR cf Nitzschia nana Grunow in Van Heurck NNAN Nitzschia palea (Kützing) W.Smith var.debilis(kützing)grunow in Cl. & Grun NPAD PINNULARIA C.G. Ehrenberg PINU Pinnularia perirrorata Krammer PPRI Pinnularia subcapitata Gregory var. subcapitata PSCA Pinnularia viridis (Nitzsch) Ehrenberg var.viridis morphotype 1 PVIR Placoneis elginensis (Gregory) Cox PELG Rossithidium petersenii (Hustedt) Round & Bukhtiyarova RPET Stauroforma exiguiformis (Lange-Bertalot) Flower Jones et Round SEXG Stauroneis phoenicenteron (Nitzsch) Ehrenberg SPHO Staurosira brevistriata (Grunow) Grunow SBRV cf Staurosira construens Ehrenberg SCON s.l Staurosira pinnata Ehrenberg SRPI s.l Stenopterobia delicatissima (Lewis) Van Heurck STDE SURIRELLA P. J.F. Turpin SURI Tabellaria fenestrata (Lyngbye) Kützing TFEN Tabellaria flocculosa (Roth) Kützing TFLO Ulnaria danica (Kützing) Compère et Bukhtiyarova UDAN

33 LIITE 5 PIILEVÄINDEKSIEN TULOKSET

34 Ecomonitor Oy - Juha Miettinen Paikka Lumijoki Kivijoki Laakajoki Multa-Väärä Nurmijoki Haapakoski Kalliojoki Tuhkajoki Jormasjoki Sijainti etelä 6 km etelä 10 km etelä 20 km etelä 30 km pohjoinen 3 km pohjoinen 8 km pohjoinen 20 km KKJ (Y) KKJ (X) pvm Kuoria Taksonit ACID 5,56 4,59-0,99 3,65 6,02 4,77 4,52 IPS 15,5 15,3 19,7 19,1 17,7 16,8 19,6 TDI 11,6 13, ,3 16,2 14,5 12,6 %PT 7,7 0, SLA 14,2 13,1 16,6 15,6 14,4 14,9 15,3 DESCY 15,7 17, ,2 15, ,4 IDSE/5 3,86 3,55 4,4 4,33 4,5 4,34 4,52 SHE 16,5 19,1 15, ,9 15,5 17,6 WAT 16,1 10,5 10,7 12,1 16,2 13,2 13,6 GENRE 16,1 15, ,4 16,8 16,1 16,4 CEE 16,4 12,4 19,2 17,7 18,1 17,2 19,6 IBD 19,2 15, IDAP 10,9 10,6 13,5 14, ,2 19,6 EPI-D 10,1 9,6 18,5 18,2 16, ,3 DI_CH 9,5 12,2 16,6 17,7 16,4 16,4 15,7 IDP 11,1 13,4 12,7 14,9 15,3 13,5 15,4 LOBO 11,4 11,3 1,4 17, ,6 SID 17,6 18,5 19,5 18,3 13,7 15,5 17,9 TID 12,9 14,9 17,5 16,1 12,9 12,7 16,2